Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa."

Transkriptio

1 Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa. SUOMALAISTEN BERLIININ-KIRJEENVAIHTAJIEN UUTIS- JA JUTTUAIHEIDEN VALINNAN POLITIIKKA JA RITUAALIT Nina Moisio Pro gradu -tutkielma Journalistiikka, Valtio-oppi Ohjaajat: Raimo Salokangas ja Marja Keränen Syksy 2013 Viestintätieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tekijä Author Moisio, Nina Anna Kaarina Laitos Department Viestintätieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Työn nimi Title Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa Suomalaisten Berliinin-kirjeenvaihtajien uutis- ja juttuaiheiden valinnan politiikka ja rituaalit Oppiaine Subject Journalistiikka Valtio-oppi Aika Month and year 12/2013 Työn laji Level Pro gradu-tutkielma Sivumäärä Number of pages 97 + liite Tiivistelmä Abstract Ulkomaankirjeenvaihtajilla ja ulkomailla työskentelevillä freelancetoimittajilla on vaikutusvaltainen asema muokata ja ylläpitää sosiaalisen todellisuuden rakenteita ja merkityksiä juttujen ja uutisten kautta. Toimittajien työssään käyttämillä kriteereillä on suuri rooli todellisuuden muokkaamisessa. Toimittajien roolia ja heidän käyttämiään kriteereitä voidaan tarkastella myös poliittisesta näkökulmasta median rituaalien ja portinvartija-aseman kautta. Tutkielman tavoitteena on laadullisen tutkimuksen keinoin diskurssianalyysin avulla poimia haastatteluaineistosta kriteerit ja median rituaalit, jotka ohjaavat Berliinissä työskentelevien suomalaistoimittajien työskentelyä ja aihevalintoja. Rituaali- ja portinvartijatulkinnan kautta tarkastellaan diskursseja poliittisessa valossa ja arvioidaan sitä, millaisina poliittisina valintoina toimittajien uutis- ja juttukriteerit ja aihevalinnat näyttäytyvät. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että Berliinissä työskentelevät suomalaistoimittajat tiedostavat yhtäältä valtansa ja toisaalta vastuunsa yleisön maailmankuvan muokkaajina. Diskurssit osoittavat, että tutkimushenkilöt työskentelevät rituaaliorientoituneesti. Tuotannon rituaaleista on erotettavissa sekä strategisia että uutisrituaaleja. Rituaalien riskeissä korostuu mahdollisuus sosiaalisen todellisuuden vinoutumiin. Toimittajien käyttämät kriteerit ovat sekä vapaasti että ohjatusti valittuja ja niitä sovelletaan tilannekohtaisesti. Poliittisen tulkinnan mukaan rituaalit voidaan nähdä vaikutusvaltaisina poliittisina valintoina. Asiasanat Keywords kirjeenvaihtajat, toimittajat, kriteerit, rituaalit, uutiset, Saksa Säilytyspaikka Depository Jyväskylän yliopisto/ Kirjasto Muita tietoja Additional information

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkielman aihe Journalismin murros Ulkomaanjournalismin murros Tutkimuskysymykset Tutkielman teoreettiset ja metodologiset perusteet Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskeva tutkimus ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA Ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuva Ulkomaankirjeenvaihtajien määrä Saksa ja Berliini ulkomaankirjeenvaihtajien työympäristönä Politiikka, talous ja yhteiskunta Pääkaupunki Berliini Saksa ja Suomi KRITEERIT Uutiskriteerit Juttukriteerit TODELLISUUS SOSIAALISENA KONSTRUKTIONA JA MEDIAN RITUAALIT Kuvitellut yhteisöt, media-antropologia ja median rituaalit Portinvartijateoriat ANALYYSIMENETELMÄ Diskurssianalyysin määrittely Diskurssianalyysin soveltaminen aineistoon AINEISTON HANKINTA Tutkimushenkilöt Aineistonkeruumenetelmä AINEISTO Aineiston teemat Suomi ja Saksa työympäristöinä Berliini kirjeenvaihtajan työympäristönä Työsuhteen merkitys toimittajan työssä Kriteerit Valintatilanteet Aineiston diskurssit Vapaasti valittujen aiheiden diskurssit Ohjattujen aihevalintojen diskurssit Vapaasti valittujen kriteerien diskurssit Ohjatun kriteerivalinnan diskurssit Tuotannon vähäisten tai jäsentymättömien rituaalien diskurssit Tuotannon runsaiden tai jäsentyneiden rituaalien diskurssit PÄÄTELMÄT Median rituaalit yhteisen todellisuuden muokkaajina Kirjeenvaihtajat portinvartijan asemassa Uutiskriteerit poliittisina valintoina LOPUKSI...85 LÄHTEET...89

4 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman aihe Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat Berliinissä työskentelevien suomalaisten kirjeenvaihtajien uutis- ja juttukriteerit. Tutkielmassa selvitetään haastatteluaineiston avulla sitä, millaisia kriteerejä tutkimushenkilöt käyttävät työssään sekä sitä, miten näitä kriteerejä voidaan tulkita median rituaaleina. Tutkielma on yhteinen pro gradu -työ journalistiikan ja valtio-opin aloille. Valitsin opinnäytteeni aiheen puhtaasti henkilökohtaisen kiinnostukseni pohjalta, sekä ulkomaankirjeenvaihtajien työtä että Berliiniä kohtaan. Minulla on henkilökohtainen side kaupunkiin opiskelijavaihdon kautta. Ulkomaankirjeenvaihtajan työ on puolestaan näyttäytynyt minulle alan opiskelijana ja yleisön edustajan roolissa lähes myyttisenä tehtävänä ja halusin tutkielman kautta päästä lähemmäs realistista käsitystä siitä, millaista työ ja sen reunaehdot ovat. Aihe on mielestäni ajankohtainen, koska ulkomaanjournalismin asema muuttuvassa mediakentässä on muokkautumassa, kuten jäljempänä selostan. Ulkomaanjournalismin työskentelykäytännöt ovat myös poliittisesti kiinnostava tutkielman aihe, koska näkökulmastani ulkomaankirjeenvaihtaja toimii työskennellessään tietoisesti tai tiedostamattaan poliittisena vallankäyttäjänä, mielipiteiden ja yleisön maailmankuvan muokkaajana. Työssäni pyrin tarkastelemaan aihetta täysipainoisesti sekä teoreettiselta että käytännölliseltä kannalta kattaen sekä journalistiikan että valtio-opin vaatimukset. Merkittävän osan tutkielmaa varten tehdystä työstä muodostivat haastattelumatkat Jyväskylästä Berliiniin ja Helsinkiin sekä haastattelujen litterointi.

5 2 1.2 Journalismin murros Luulen, että kehitys on menossa samaan suuntaan, että hidas journalismi kuolee, laatu kärsii sen kustannuksella, että kaikki olisi mieluiten valmista puoli tuntia sitten. (Haastateltava G) Journalismin ja median alalla eletään tällä hetkellä teknisen ja taloudellisen kehityksen siivittämää kriisi- ja murroskautta. Median rooli ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa muuttuu samalla, kun median kanavat, sisällöt, tuotantotavat, tekniset ja taloudelliset olot kehittyvät kukin omaan suuntaansa. Yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta voidaan puhua arjen medioitumisesta, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten elämä nojaa yhä enemmän medioihin. Mediasisältöjä ja -teknologioita, kuten älypuhelimia ja tietokoneita, samoin kuin niiden sovelluksia, kulutetaan yhä enemmän ja mediavälitteinen kommunikointi yleistyy. Viestintäteknologian ja -sisältöjen kyllästämän arkielämän lisäksi medioituminen näkyy koko yhteiskunnan mittakaavassa. Yhteiskunnan instituutiot ja toiminnot ovat yhä media- ja viestintäriippuvaisempia. (Seppänen & Väliverronen 2012, ) Toisaalta journalistisen työn raamit ovat murroksessa. Sanomalehtien talous, journalismin uskottavuus ja laatu ovat kriisissä, samoin keskustellaan journalismin kaupallistumisesta ja viihteellistymisestä. Toimittajien työssä ja työn tuloksissa näkyvät kiristyvä mediakilpailu ja vaatimukset toimitustyön taloudellisesta tehokkuudesta, pirstoutuvat yleisöt sekä nopeasti kehittyvä tekniikka. (Väliverronen 2009, 7.) Vuonna 2007 suomalaistoimittajille tehdyn kyselyn mukaan toimittajan työ oli jatkuvan muutoksen ja yhä kasvavien tulosvaatimusten alaista. Verrattuna vuoteen 2005, suhteellisen lyhyellä vertailuajalla, toimittajat tuottivat materiaalia yhä useammille välineille ja juttuvaihto mediatalojen sisällä oli lisääntynyt kyselyn perusteella. Toimituksissa viikon aikana tehtyjen juttujen

6 3 määrä oli kasvanut ja juttuja suunnattiin yhä enemmän tietyille kohderyhmille. Toisaalta työntekijöiden määrä suhteutettuna tuotettuun mediasisältöön oli vähentynyt. Jutut olivat merkki- tai sanamääräisesti mitattuna lyhentyneet. Kyselyn perusteella suomalaisissa mediataloissa oli tapahtunut muutos, jonka tuloksena karkeasti yleistettynä yhä pienempi joukko toimittajia tuotti lukumääräisesti entistä enemmän aikaisempaa lyhempiä juttuja. (Jyrkiäinen & Heinonen 2012, ) 1.3 Ulkomaanjournalismin murros Ajankohtainen taloudellinen, tekninen ja yleisösuhteeseen sekä -rakenteeseen liittyvä murros läpäisee globaalisti journalismin kaikki tasot ylettyen myös ulkomaanjournalismiin ja ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyyn (Willnat & Martin 2013, 495). Tarkastelen tutkielmassani ilmiötä suomalaisen journalismin näkökulmasta. Kirjeenvaihtajien määrä suomalaisissa joukkoviestimissä on vähentynyt ja heidän roolinsa on muuttunut uutispainotteisemmaksi kuin aikaisemmin (Uskali 2007, 13). Juttutuotannon käytännöissä on tapahtunut muutoksia. Erityisesti sanomalehdissä suuntauksena ovat 2000-luvulla olleet niin sanotut ulkomaanpoolit, joissa toimitukset tuottavat ulkomaansivupaketteja vuorotellen tai yhteisissä ulkomaantoimituksissa, mikä lisää oman aineiston osuutta ulkomaansivuilla (Journalisti 14/2010, Ulkomaanpooleille kiitosta). Ulkomaanuutisoinnissa tasapainoillaan uutis- ja kuvatoimistojen, kirjeenvaihtajien ja avustajien tuottaman materiaalin varassa. Kiristyvällä mediataloudella on väistämättä vaikutuksensa myös ulkomaanjournalismiin. Murroksen ja muutosten keskellä on ajankohtaista pohtia ulkomaanjournalismin sisältöä, sisällön valikointia ja sen vaikutuksia yleisön maailmankuvaan. Ulkomaankirjeenvaihtajilla on ulkomaanjournalismin

7 4 sisällön ja sävyn kannalta vaikutusvaltainen rooli. He toimivat työskennellessään eri maiden välisinä tulkkeina, jotka välittävät ja tulkitsevat ulkomaiden todellisuutta yleisölleen juttujensa kautta. Uskalin (2007, 9) mukaan ulkomaanuutisissa tulkitaan maailman todellisuutta päivittäin uutiskriteereillä, jotka eivät ole yksiselitteisiä. Uskali korostaa myös, että ulkomaantoimittajat työskentelevät vaikutusten, tiedostettujen ja tiedostamattomien, alaisina. Rooli maailman todellisuuden tulkitsijoina asettaa ulkomaankirjeenvaihtajat asemaan, jossa heillä on mahdollisuus muokata yleisönsä maailmankuvaa omien tulkintojensa kautta. Tutkielmani perustuu tähän ajatukseen, joka asettaa kirjeenvaihtajat yleisön käsityksiä aktiivisesti, joko tiedostaen tai tiedostamattaan, muokkaavien vallankäyttäjien asemaan. Kirjeenvaihtaja toimii kuin yleisön sosiaalisen todellisuuden portinvartija, joka valikoi asemapaikastaan asioita, jotka joko päästetään yleisön tietoisuuteen tai rajataan sen ulkopuolelle. Portinvartijaroolin lisäksi kirjeenvaihtajia voidaan tarkastella välittäjän roolissa, jossa toimittaja tarjoilee yleisölle tulkintojaan yleisön arkipäivän ulkopuolisesta maailmasta ja näin muokkaa heidän maailmankuvaansa. Uskalin (2007, 10) mukaan ulkomaanuutisointi on keskeisessä asemassa maailman yleisen mielipiteen syntymisessä. Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä käsitellään tarkemmin tutkielman luvussa kaksi. 1.4 Tutkimuskysymykset Tutkielman keskiössä on ulkomaankirjeenvaihtajan rooli portinvartijana ja maailmankuvan muokkaajana. Näissä rooleissa ulkomaankirjeenvaihtajan asema voidaan tulkita vahvasti poliittisen toimijan asemana, koska sosiaalisen todellisuuden portinvartijana ulkomaankirjeenvaihtajalla on valta tehdä valintoja sosiaaliseen todellisuuteen pääsevistä tai sen ulkopuolelle jäävistä

8 5 asioista. Tätä poliittista roolia tarkastellaan sen kautta, millaisin kriteerein ja reunaehdoin suomalaiset Berliinin-kirjeenvaihtajat päätyvät tekemään juttuja. Aineistona on kymmenen Berliinissä suomalaisille medioille työskenteleville tai hieman ennen haastatteluhetkeä työskennelleille toimittajille vuonna 2010 tehtyä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluaineistoa tarkastellaan erityisesti luvuissa kuusi ja seitsemän sekä hyödynnetään lisäksi lukujen kahdeksan ja yhdeksän päätelmissä. Tutkielmassa toimittajaa käsitellään aktiivisena subjektina, jutut ja uutiset taas ovat välineellisessä objektin asemassa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1. Millaisia uutis- ja juttukriteerejä suomalaiset Berliininkirjeenvaihtajat työssään käyttävät? 2. Millaiset valinnat ohjaavat kirjeenvaihtajien työtä ja juttukriteereiden muotoutumista? 3. Millaisina median rituaaleina Berliinin-kirjeenvaihtajien uutis- ja juttukriteerit näyttäytyvät? Tutkielman poikkitieteellisessä jaottelussa voidaan ajatella, että kaikkia tutkimuskysymyksiä voidaan tarkastella sekä journalistiselta että valtioopilliselta kannalta. Käytännöllinen sekä viestinnän teorioihin pohjautuva näkökulma edustavat journalistista ajattelua, kun taas valtio-opin näkökulmasta tutkimuskysymyksiä pohditaan vallankäytön kautta. Journalistisia tekoja ja valintoja voidaan tarkastella vallankäytön näkökulmasta. Tutkielma pohjautuu ajatukseen, jossa valintatilanne asettaa toimittajat poliittisen päätöksentekijän asemaan. Tutkimusaineisto sijoittuu Berliiniin, koska siellä työskentelee suhteellisen paljon suomalaiskirjeenvaihtajia ja kaupunki on toiminut aikojen saatossa näyttämönä valtaville poliittisille

9 6 murroksille. Historiasta heijastuu Saksan ja Suomen yhteinen menneisyys. Nykyhetkeen puolestaan peilautuvat Saksan roolit muun muassa Euroopan unionissa ja Suomen tärkeänä kauppakumppanina. Menneisyys ja nykyisyys muodostavat saksalaiseen työympäristöön liittyvien kulttuuristen piirteiden lisäksi raamit kirjeenvaihtajien työlle. Saksaan ja Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajan työympäristönä paneudutaan luvussa kaksi. 1.5 Tutkielman teoreettiset ja metodologiset perusteet Stig Hjarvard on jaotellut ulkomaanuutisia koskevan tutkimuksen nelikenttään, jossa tutkimuskohteena on mikro- tai makrotaso. Uutisprosessit käsitteellistetään joko rakenteiden tai valinnan näkökulmasta (Hjarvard 1995, 59 60; Pietiläinen 1998, 17). Seuraava nelikenttä auttaa havainnollistamaan Hjarvardin jaottelua: Mikrotaso Makrotaso Rakennenäkökulma Sisällön ideologiakritiikki, organisaatiohistoria/analyysi Mediaimperialismi, joukkoviestinnän taloustiede Prosessinäkökulma Portinvartija-analyysi Uutisvirta-analyysi Tämä tutkielma sijoittuu nelikentässä mikrotason tutkimuskohteen ja valintaeli prosessinäkökulman leikkauspisteeseen ollen lähtökohtaisesti osa portinvartija-analyysitutkimuksen (gatekeeping) kaanonia. Tarkennettakoon, että itse uutisten sijaan tämä tutkielma fokusoituu uutisten ja juttujen tuotantoprosessiin ja toimittajan rooliin uutisten ja juttujen synnyssä. Portinvartijateorioita tarkastellaan luvussa neljä.

10 7 Tutkielman poliittisen näkökulman taustalla vaikuttaa Palosen politiikkakäsitys: Millä tahansa ilmiöllä on/voi olla poliittinen aspektinsa, millään ilmiöllä ei ole välttämättä poliittista aspektia, mikään ilmiö ei ole varmasti suojattu poliittisuudelta (Palonen 1988, 19). Tutkielman politiikkakäsite rakentuu valintojen tulkinnoista. Toimittajan tekemän valinnan ei tarvitse suoranaisesti koskea poliittisia instituutioita ollakseen poliittinen, riittää, että valittavana on ollut vähintään kaksi vaihtoehtoa. Poliittisessa mielessä tarkasteltavana on myös toimittajan positio aktiivisena valitsijana tai taustaorganisaation valintojen toimeenpanijana. Poliittinen kehys sävyttää koko tutkielmaa. Työn teoreettinen kehys rakentuu todellisuuden sosiaalista rakennetta (Carey 1989), median rituaaleja (Elliot 1982; Sumiala 2010 ja Tuchman 1978), uutiskriteerejä (Galtung & Ruge 1965) sekä edellä mainittuja median portinvartijateorioita (Shoemaker, Vos & Reese 2009) koskevien ajatusten ympärille. Todellisuuden sosiaalista rakennetta ja median rituaaleja käsitellään tarkemmin tutkielman luvussa neljä. Uutiskriteereihin tutustutaan luvussa kaksi ja portinvartijateorioihin luvussa neljä. Aihetta tarkastellaan poliittisessa taustavalossa myös translaatioteorioiden (Freeman 2009) valossa luvussa kahdeksan. Teoreettinen taustoitus tukee osaltaan tutkielman poikkitieteellistä humanistisyhteiskuntatieteellistä luonnetta. Metodologisesti tutkielma on jakautunut aineistonkeruun ja aineiston tulkinnan menetelmiin. Aineistonkeruumenetelmänä toimii puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut analysoidaan diskurssianalyysin avulla. Diskurssianalyysia käsitellään luvussa viisi.

11 8 1.6 Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskeva tutkimus Uskalin (2007, 14-15) mukaan ulkomaanuutisoinnin asema viestinnän tutkimuksessa ja opetuksessa on Suomessa heikko. Toisaalta Uskalin mukaan ulkomaantoimittamisen käytäntöjä koskevasta tiedosta on puutetta myös ulkomailla. Tästä syystä ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskevan edeltävän tutkimuksen esittely rajataan melko tiiviiksi keskittyen esimerkkeinä uusimpiin aihetta koskeviin artikkeleihin, jotta lukijalla olisi mahdollisuus muodostaa käsitys ajankohtaisesta tutkimuskentästä. Taustateorioihin liittyvää tutkimusta käsitellään tarpeen mukaan luvuissa kolme, neljä ja viisi. Suomalaisessa journalismin tutkimuksen kentässä ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä ovat tutkineet esimerkiksi Uskali (2003, 2007) sekä Kivikuru (toim. 1986, 1998). Kansainvälisesti ulkomaanjournalismia on pohdittu lähivuosina esimerkiksi markkinanäkökulmasta (Hamilton 2010), kansallisen identiteetin avulla (esim. Nossek 2004) sekä käsitteellistämisen kautta (esim. Berglez 2008; Hamilton & Jenner 2004). On pohdittu myös ulkomaanjournalistien ja -journalismin asemaa muuttuvassa mediakentässä ja - markkinoilla (esim. Willnat & Martin 2013). Perinteisesti myös sotia ja kriisejä koskevaa ulkomaanjournalismia on tutkittu (esim. Ben-Yahuda, Naveh & Levin-Banchik 2013). Voidaan sanoa, että kansainvälisesti ulkomaanjournalismin ajankohtaisesta tutkimuksesta erottuvat ainakin taloudellinen, poliittinen ja journalismin muuttuvaa asemaa koskevat suuntaukset. Uskoisin, että mediakentän ja - teknologioiden muuttuessa erityisesti taloudelliset ja journalismin aseman ja toimittajien roolin kehitystä käsittelevät tutkimussuuntaukset tulevat herättämään kansainvälistä mielenkiintoa.

12 9 Pro gradu -tutkielman laajuisessa tekstissä ei ole järkevää käydä kattavasti läpi kaikkea mahdollista ulkomaanjournalismia ja -kirjeenvaihtoa käsittelevää perustutkimusta eikä edes esimerkein kartoittaa kaikkia tutkimuksen suuntauksia, joten kävin edellä läpi esimerkkeinä tuoreita aihetta käsitteleviä tutkimuksia, joiden avulla on mahdollista luoda käsitys ulkomaanjournalismia ja -kirjeenvaihtoa koskevasta ajankohtaisesta tieteellisestä kentästä. Myös aihetta koskevan olemassa olevan tutkimuksen suhteellisen suppea määrä (Uskali 2007, 14 15) pakottaa karsimaan esimerkkejä. Merkittäviä ulkomaanjournalismia koskevia teorioita ja tutkimuksia, esimerkiksi ulkomaanuutisointia sivuavaa uutiskriteerejä koskevaa teoretisointia (esim. Galtung & Ruge 1965) sekä kotimaisen ulkomaanjournalismin historiaa (Uskali 2007) on sijoitettu myös tutkielman myöhempiin lukuihin. Ulkomaankirjeenvaihtajia on käsitelty jonkin verran journalistiikan ja tiedotusopin pro gradu -tutkielmissa sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Käyn esimerkkeinä läpi muutamia 2000-luvulla laadittuja aihetta koskevia opinnäytteitä. Hartikainen (2008) tutkii journalistiikan pro gradu -työssään ulkomaanavustajien aktiivista sopeutumista freelance-työn reunaehtoihin. Roiha (2007) käsittelee journalistiikan pro gradu -työssään suomalaisten Pietarin-toimittajien työskentely-ympäristöä ja työn erityispiirteitä. Ulkomaankirjeenvaihtajuutta käsittelevistä väitöskirjoista mainittakoon Uskalin (2003) suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaivalta vuosina käsitellyt journalistiikan alan teos. Ylönen (2008) tutkii tiedotusopin pro gradussaan suomalaisten ulkomaantoimittajien objektiivisuuskäsitystä ja myötätuntoa journalismissa haastattelun keinoin. Crowley (2004) käsittelee tiedotusopin pro gradu -työssään Yleisradion TV- ja radiouutisten ulkomaan avustajia voimavarana toimijoiden näkökulmasta ja avustajien käsitystä työstään. Laine (2002) puolestaan selvittää viestinnän opinnäytetyössään, mitkä tekijät vaikuttavat ulkomaista lehtiartikkeleita kirjoittavien toimittajien työntekoon ja työkäytäntöihin kulttuurien kohdatessa.

13 10 Näiden esimerkkien pohjalta voidaan todeta, että ulkomaanjournalismia käsitellään journalismin ja viestinnän alan opinnäytteissä usein erityisesti työskentelykäytäntöihin liittyvistä näkökulmista. Valtio-opin tuoreimmissa opinnäytteissä puolestaan ulkomaanjournalistien työskentelykäytäntöihin ei juuri puututa, mutta juttuja käytetään usein opinnäytteiden aineistoina esimerkiksi toimittajien asemamaiden poliittista tilannetta käsittelevissä jutuissa sekä diskurssianalyyseissa. Voidaankin mielestäni sanoa, että ulkomaankirjeenvaihtajat ovat merkittävä taustatiedon lähde myös yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa valtio-opin alalla.

14 11 2 ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA Se on ihaninta työtä, mitä on. Vaikka se on rankkaa. (Haastateltava H) Koska tutkielma keskittyy erityisesti ulkomaankirjeenvaihtajien ja -avustajien työskentelyyn, en esittele tässä luvussa ulkomaanjuttujen sisältöä ja aiheita käsitteleviä tutkimuksia. Ulkomaanjournalismin sisältöä on tutkittu verrattain runsaasti. Tämän tutkielman näkökulmasta ulkomaanjournalismin aiheet ovat kuitenkin kiinnostavia vain valinnan, siis työprosessien välityksellä. Tässä luvussa käyn aluksi läpi ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa erityisesti suomalaisen median näkökulmasta. Sen jälkeen kuvailen lyhyesti ulkomaantoimittajien ja -kirjeenvaihtajien toimenkuvaa ja lukumäärää suomalaisissa tämän päivän joukkoviestimissä. Lopuksi kuvailen Saksan ja Berliinin olosuhteita ulkomaankirjeenvaihtajan työympäristönä. 2.1 Ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa Käyn ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa läpi erityisesti suomalaisen journalismin näkökulmasta. Rajaan historiallisen tarkastelun suomalaiseen journalismiin, koska tutkielmassa käsitellään suomalaistoimittajia ja koko ulkomaankirjeenvaihtajuuden kansainvälisen historian kertaus ei sovi tutkielman resurssien puitteisiin. Journalismin historian ensimmäisinä toimittajina voidaan pitää ulkomaankirjeenvaihtajia. Lontoolainen The Morning Chronicle alkoi käyttää ensimmäisenä omia vakituisia kirjeenvaihtajia vuonna Perässä seurasivat esimerkiksi sveitsiläinen Zürcher Zeitung sekä lontoolainen The Times, jolla oli 1850-luvun lopulla jo 18 kirjeenvaihtajaa luvun puolivälissä Krimin sota toimi ulkomaanuutisten lopullisena läpimurtona. Esimerkiksi kaikki tärkeimmät lontoolaislehdet lähettivät kirjeenvaihtajia raportoimaan sodasta.

15 12 Amerikassa ulkomaanuutisoinnin kehitys tapahtui Euroopan jäljessä. Ensimmäisenä amerikkalaisena mediana ulkomaanuutisointiin heräsi The New York Herald ja 40-luvuilla. Suomalaisilla sanomalehdillä ei 1800-luvulla ollut vielä omia ulkomaankirjeenvaihtajia, ainoastaan satunnaisia ulkomaanavustajia. (Uskali 2007, ) Suomessa pidettiin lehtien ulkomaanosastoa uutisten suhteen toisarvoisena 1910-luvulle saakka. Ulkomaanuutisia käännettiin ulkomaisista lehdistä. Päätoimisia ulkomaantoimittajia työskenteli 1800-luvun lopussa Hufvudstadsbladetissa, Päivälehdessä sekä Uudessa Suomettaressa. Ulkomaanuutisosastot löivät itsensä läpi Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Päätoimisten ulkomaankirjeenvaihtajien verkkoa alkoivat rakentaa ensimmäisinä suomalaisina lehtinä rakentaa Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi. (Uskali 2007, ) Ei ole yksiselitteistä, kuka oli ensimmäinen itse lähetetty, päätoiminen suomalaisen sanomalehden kirjeenvaihtaja. Helsingin Sanomien lähettämänä kirjeenvaihtajana toimi Yrjö Niiniluoto vuosina Kansainliitossa Genevessä, jossa myös Uuden Suomen Eino Palola toimi noina vuosina. Berliinissä Uutta Suomea edusti vuosina Ada Norna, jota ei kuitenkaan oltu lähetetty toimituksesta, vaan hän toimi vakituisena avustajana. Helsingin Sanomat perusti ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä vakinaisen kirjeenvaihtajapostin Lontooseen vuonna 1933 ja lähetti sinne Yrjö Niiniluodon omasta toimituksesta. Niiniluoto toimi yhteistyössä The Timesin kanssa. Uuden Suomen vakituisena avustajana oli Lontoossa toiminut Juha Timonen jo edellisvuodesta saakka luvun alkupuolelle saakka oli ollut tavallista, että ulkomaisissa suurkaupungeissa oleskelevat suomalaiset olivat toimineet suomalaisten sanomalehtien avustajina. Ulkomaanuutisia hankittiin myös yhteistyössä muiden lehtien kanssa, esimerkiksi Helsingin Sanomat toimi yhteistyössä Dagens Nyheterin kanssa Tukholman uutisten osalta. (Manninen & Salokangas 2009, )

16 13 Toinen maailmansota lamautti suomalaislehtien ulkomaankirjeenvaihtajien työtä. Sodan sytyttyä Dagens Nyheter Tukholmasta, Berlingske Tidende Kööpenhaminasta sekä Helsingin Sanomat alkoivat rakentaa kirjeenvaihtajaverkostonsa yhteiskäyttöä yhteisen uutispalvelun suuntaan. Silloinen Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Eero Petäjäniemi siirrettiin Berliiniin ja hänen tilalleen Lontooseen lähetettiin Arvo Ääri. Vuonna 1941 Englannin muututtua vihollismaaksi Ääri joutui jättämään Lontoon. Kolmen pohjoismaisen lehden yhteistyö ulkomaanuutispalvelussa päättyi vuonna 1940 Saksan miehitettyä Tanskan, jolloin Berlingske Tidende tuli kyvyttömäksi yhteistyöhön. Helsingin Sanomat lähetti entisen Lontoonkirjeenvaihtajansa Arvo Äären Tukholmaan vuosiksi Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi ryhtyivät 1950-luvulla elvyttämään ulkomaankirjeenvaihtajaverkostoaan. Ensimmäisen pysyvän suomalaiskirjeenvaihtajan sodan jälkeen lähetti ulkomaille Helsingin Sanomat vuonna 1946 avatessaan uudelleen Lontoon kirjeenvaihtajapisteensä vuonna 1946 The Timesin yhteyteen. Uusi Suomi aloitti uudelleen Lontoon kirjeenvaihtajapisteensä, ja sijoitti uuden kirjeenvaihtajan Länsi-Saksaan. Kommunistien ja SKDL:n Kansan Uutiset lähetti kirjeenvaihtajan Moskovaan vuonna (Manninen & Salokangas 2009, , , ; Uskali 2007, ) Helsingin Sanomat perusti Länsi-Saksan kirjeenvaihtajan postin Bonniin vuonna 1957 ja Pariisiin vuonna Tukholmaan lähetettiin kirjeenvaihtaja jälleen vuonna Helsingin Sanomat lähetti kirjeenvaihtajansa Moskovaan ja Washingtoniin vasta vuonna Myöhemmin lehti laajensi kirjeenvaihtajaverkostoaan Brysseliin ja Aasiaan ja lukujen taitteessa. (Manninen & Salokangas 2009, ; Uskali 2007, 77.) 1960-luku laajensi ulkomaankirjeenvaihtajien toiminnan suomalaisissa tiedotusvälineissä sähköisiin viestimiin luvulta saakka Yleisradion ulkomailla asuvista avustajista oli käytetty kirjeenvaihtajan nimitystä.

17 14 Kokopäiväisten, Suomesta lähetettyjen toimittaja-kirjeenvaihtajien verkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna Yleisradion ensimmäiset päätoimiset ulkomaankirjeenvaihtajat työskentelivät puheohjelmien osaston ajankohtaistoimituksessa. Kesällä 1964 tehtiin päätös kirjeenvaihtajien vakanssien perustamisesta New Yorkiin, Moskovaan ja Pariisiin. Kirjeenvaihtajapisteet Tukholmaan, Washingtoniin ja Lontooseen avattiin vuonna 1966 ja Belgradiin vuonna luvun lopulla Yleisradion kirjeenvaihtajaverkostosta merkittävä osa oli freelancereita luvulla Yleisradion kustannussäästöt rokottivat ulkomaankirjeenvaihtajien verkon kehitystä. Esimerkiksi kirjeenvaihtajan paikka Washingtonissa jätettiin täyttämättä. Tilannetta pyrittiin parantamaan 1970-luvun puolivälissä kirjeenvaihtajien asemapaikkoja vaihtamalla. Vuonna 1974 päätettiin siirtää Itä-Euroopan posti Belgradista Budapestiin ja Pariisin posti Bonniin. Myös Itä- Berliiniin perustettiin kirjeenvaihtajan vakanssi. Myöhemmin muutoksista peräännyttiin. Vuonna 1981 Berliinin vakanssi siirrettiin Moskovaan ja Washingtonin paikka perustettiin uudelleen. Länsi-Euroopan kirjeenvaihtaja siirtyi Bonnista takaisin Pariisiin. Itä-Euroopan kirjeenvaihtajan paikka lainattiin Afrikkaan Vain Tukholman, Lontoon ja New Yorkin paikat säästyvät muutoksilta koko ajan. Yleisradion ruotsinkieliset uutistoimitukset käyttivät kirjeenvaihtajien sijaan freelancereita ja Ruotsin radion verkostoa luvulla Yleisradion kirjeenvaihtajat sijoitettiin Brysseliin, Tallinnaan sekä Hongkongiin ja myöhemmin Pekingiin. Yleisradiolla ei ole koskaan ollut pysyvää kirjeenvaihtajaa Etelä-Amerikassa. (Salokangas 1996, , , Uskali 2007, ) Suomen tietotoimisto (STT) ryhtyi kehittämään ulkomaanuutispalvelua vuonna Vuonna 1962 perustettiin oma ulkomaantoimitus ja STT alkoi ottaa itsenäisesti vastaan ulkomaanuutisia. Tähän saakka toimiston ulkomaanuutiset olivat kulkeneet Ruotsin tietotoimisto TT:n kautta luvun alussa pohjoismaiset uutistoimistot aloittivat yhteisen ulkomaankirjeenvaihtajaverkoston Brysselissä, mihin sijoittui Tanskan Ritzaun edustaja.

18 15 Verkosto laajentui 1960-luvulla Moskovaan, Pekingiin ja New Yorkiin. Ensimmäinen yhteispohjoismainen suomalaistoimittaja tuli valituksi vasta 1980-luvulla. (Uskali 2007, ) Suomalaiset maakuntalehdet, aikakauslehdet ja monet pienemmät joukkoviestimet ovat ulkomaanuutisoinnissa turvautuneet enimmäkseen avustajiin ja STT:n ulkomaantoimituksen tuotantoon. Lisäksi on lähetetty jonkin verran omia toimittajia juttumatkoille ulkomaille esimerkiksi ajankohtaisten kriisien kohdalla. Kesällä 2006 STT:llä oli suomalaiskirjeenvaihtajia Brysselissä, Tallinnassa, Pietarissa, Tukholmassa sekä Washingtonissa. Kansainvälisistä suuren luokan uutistoimistoista STT käytti kyseisenä ajankohtana Reutersia, AFP:tä ja DPA:ta. (Uskali 2007, 82.) Helsingin Sanomien, Yleisradion ja STT:n lisäksi merkittäviksi suomalaisiksi ulkomaanuutisjoukkoviestimiksi nousevat MTV3 sekä Alma Median Kauppalehti ja Aamulehti. Näillä viestimillä on ollut käytössä yhteisiä ulkomaankirjeenvaihtajia sekä omia ulkomaanavustajia. Tämän lisäksi joillakin maakuntalehdillä sekä Talentumin lehdillä on ollut omia, pitkäaikaisia ulkomaanavustajia. (Uskali 2007, 83.) 2.2 Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuva Kirjeenvaihtajan työ on ihan samanlaista työtä kuin paikallislehden toimittajan tai maakuntalehden toimittajan tai alueradion toimittajan, siltä osin että siinäkin hyvin paljon istutaan mummojen keittiössä, juodaan pahaa kahvia ja höpötetään. Iso osa on, että pitää luoda ihmisiin kontakti, että saat niistä jotain irti. Ainoa ero on, että sitä tekee vieraalla kielellä. (Haastateltava H) On syytä huomioida, että ulkomaankirjeenvaihtaja sekoitetaan usein ulkomaantoimittajaan. Kotimaassa työskentelevän ulkomaantoimittajan ja asemamaassa töitään tekevän ulkomaankirjeenvaihtajan työt kuitenkin eroavat

19 16 toisistaan esimerkiksi työskentelyaikojen suhteen. Ulkomaantoimittajan työ on yleensä sovittu työvuoroihin, kun ulkomaankirjeenvaihtajan työ on nykyisin useissa tapauksissa ympärivuorokautista päivystämistä. (Uskali 2007, 51.) Hannerzin (2004, 80-81) käsitys ulkomaankirjeenvaihtajasta on samankaltainen. Kirjeenvaihtaja raportoi asemapaikkansa tapahtumista ja erityispiirteistä kotitoimitukselle. Ulkomaankirjeenvaihtajaksi valitaan usein kokenut, talon tavat osaava toimittaja. (Hannerz 2004, ) Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuvat vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, millaiselle välineelle toimittaja työskentelee ja millaisella työsopimuksella. Uskali määrittää käsite-erot eri ammattinimikkeiden välillä seuraavasti: Ulkomaantoimittaja (foreign affairs correspondent) on toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on kotimaassa (Uskali 2007, 52). Ulkomaankirjeenvaihtaja (foreign correspondent, international correspondent) eli toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on ulkomailla (asemamaassa). Esimerkiksi Moskovan kirjeenvaihtaja (Uskali 2007, 52). Ulkomaanavustaja (stringer tai freelancer) on vapaa suomalainen toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on ulkomailla. Hän voi olla myös ulkomainen toimittaja, joka satunnaisesti avustaa suomalaista joukkoviestintä (Uskali 2007, 53). Paitsi selkeisiin työvuoroihin jaetun työajan ja jatkuvan päivystyksen ero, myös rooli päätöksenteossa erottaa kirjeenvaihtajan ulkomaantoimittajasta. Kirjeenvaihtajan työ on ainakin nykyään usein ympärivuorokautista päivystystä. Kirjeenvaihtaja on myös pitkään ollut asemamaassaan selvästi itsenäisempi kuin ulkomaantoimittaja omassa kotitoimituksessaan (Uskali 2007, 51). Tämän tutkielman kohteena ovat sekä ulkomaankirjeenvaihtajat että -avustajat. Kirjeenvaihtajan kotimaassa työskentelevää ulkomaantoimittajaa itsenäisemmällä roolilla ja erityisesti aktiivisella asemalla päätöksenteossa voidaan ajatella tutkielman näkökulmasta olevan myös poliittista merkitystä.

20 Ulkomaankirjeenvaihtajien määrä Maailmalla työskenteli 2000-luvun puolivälissä Uskalin (2007, 12) mukaan noin kolmetuhatta vakituista ulkomaankirjeenvaihtajaa. Journalisti -lehden tietojen mukaan tutkielman aineistonkeruuvuonna 2010 suomalaisista viestimistä Helsingin Sanomilla oli Helsingissä 14 ulkomaantoimittajaa. Yleisradion ulkomaantoimituksessa työskenteli puolestaan 27 ulkomaantoimittajaa ja MTV3:lla kahdeksan ulkomaantoimittajaa. Avustajia ja kirjeenvaihtajia oli Journalistin tietojen mukaan vuonna 2010 Helsingin Sanomilla kahdeksan kirjeenvaihtajaa, Yleisradiolla kuusi vakituista kirjeenvaihtajaa ja kymmenkunta aktiivista avustajaa sekä MTV3:lla yhteensä seitsemän kirjeenvaihtajaa ja vakituista avustajaa. Kauppalehdellä oli kolme kirjeenvaihtajaa ja neljä vakituista avustajaa. (Journalisti 14/2010, Ulkomaanpooleille kiitosta.) Journalistin mukaan ulkomaantoimittajat ja -toimitusten päälliköt toistivat vuonna 2010, että ulkomaanuutisten merkitys on kasvanut (Journalisti 14/ Ulkomaanpooleille kiitosta). Uskalin (2007, 13) mukaan suomalaisissa joukkoviestimissä vakituisten kirjeenvaihtajien määrät ovat vuosikymmenen aikana vähentyneet ja kirjeenvaihtajien rooli on muuttunut entistä uutispainotteisemmaksi. Suomen johtavissa ulkomaanuutismedioissa ulkomaantoimitusten resurssit ovat suhteellisesti laskien vähentyneet samalla kun freelancerien käyttö on monissa medioissa lisääntynyt. (Uskali 2007, 13.) 2.4 Saksa ja Berliini ulkomaankirjeenvaihtajien työympäristönä Asemamaan yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne määrittävät vahvasti kirjeenvaihtajien työn reunaehtoja. Koska nämä ehdot asettavat raameja myös haastateltujen kirjeenvaihtajien antamiin vastauksiin ja kuvaavat todellisuutta,

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Uusi tunnus, uusi ilme

Uusi tunnus, uusi ilme Uusi tunnus, uusi ilme Johdanto Ulkoasiainministeriö uudistuu. Uudistumisesta kertoo ajanmukaistettu tunnus ja uusi, yhtenäinen visuaalinen ilme. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti ulkoasiainministeriö edistää

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 4.8.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 229/1 II (Tiedonannot) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unionin parlamenttien unionin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä

SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008 Kai Telanne toimitusjohtaja Esityksen sisältö Alma Media tänään Toimintaympäristö 2007 Alma Median tulos 2007 Tulevaisuuden näkymät Alma Media Oyj 12.3.2008

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot