Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa."

Transkriptio

1 Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa. SUOMALAISTEN BERLIININ-KIRJEENVAIHTAJIEN UUTIS- JA JUTTUAIHEIDEN VALINNAN POLITIIKKA JA RITUAALIT Nina Moisio Pro gradu -tutkielma Journalistiikka, Valtio-oppi Ohjaajat: Raimo Salokangas ja Marja Keränen Syksy 2013 Viestintätieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tekijä Author Moisio, Nina Anna Kaarina Laitos Department Viestintätieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Työn nimi Title Täällä on aika paljonkin valtaa muokata Saksa-kuvaa Suomessa Suomalaisten Berliinin-kirjeenvaihtajien uutis- ja juttuaiheiden valinnan politiikka ja rituaalit Oppiaine Subject Journalistiikka Valtio-oppi Aika Month and year 12/2013 Työn laji Level Pro gradu-tutkielma Sivumäärä Number of pages 97 + liite Tiivistelmä Abstract Ulkomaankirjeenvaihtajilla ja ulkomailla työskentelevillä freelancetoimittajilla on vaikutusvaltainen asema muokata ja ylläpitää sosiaalisen todellisuuden rakenteita ja merkityksiä juttujen ja uutisten kautta. Toimittajien työssään käyttämillä kriteereillä on suuri rooli todellisuuden muokkaamisessa. Toimittajien roolia ja heidän käyttämiään kriteereitä voidaan tarkastella myös poliittisesta näkökulmasta median rituaalien ja portinvartija-aseman kautta. Tutkielman tavoitteena on laadullisen tutkimuksen keinoin diskurssianalyysin avulla poimia haastatteluaineistosta kriteerit ja median rituaalit, jotka ohjaavat Berliinissä työskentelevien suomalaistoimittajien työskentelyä ja aihevalintoja. Rituaali- ja portinvartijatulkinnan kautta tarkastellaan diskursseja poliittisessa valossa ja arvioidaan sitä, millaisina poliittisina valintoina toimittajien uutis- ja juttukriteerit ja aihevalinnat näyttäytyvät. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että Berliinissä työskentelevät suomalaistoimittajat tiedostavat yhtäältä valtansa ja toisaalta vastuunsa yleisön maailmankuvan muokkaajina. Diskurssit osoittavat, että tutkimushenkilöt työskentelevät rituaaliorientoituneesti. Tuotannon rituaaleista on erotettavissa sekä strategisia että uutisrituaaleja. Rituaalien riskeissä korostuu mahdollisuus sosiaalisen todellisuuden vinoutumiin. Toimittajien käyttämät kriteerit ovat sekä vapaasti että ohjatusti valittuja ja niitä sovelletaan tilannekohtaisesti. Poliittisen tulkinnan mukaan rituaalit voidaan nähdä vaikutusvaltaisina poliittisina valintoina. Asiasanat Keywords kirjeenvaihtajat, toimittajat, kriteerit, rituaalit, uutiset, Saksa Säilytyspaikka Depository Jyväskylän yliopisto/ Kirjasto Muita tietoja Additional information

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkielman aihe Journalismin murros Ulkomaanjournalismin murros Tutkimuskysymykset Tutkielman teoreettiset ja metodologiset perusteet Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskeva tutkimus ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA Ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuva Ulkomaankirjeenvaihtajien määrä Saksa ja Berliini ulkomaankirjeenvaihtajien työympäristönä Politiikka, talous ja yhteiskunta Pääkaupunki Berliini Saksa ja Suomi KRITEERIT Uutiskriteerit Juttukriteerit TODELLISUUS SOSIAALISENA KONSTRUKTIONA JA MEDIAN RITUAALIT Kuvitellut yhteisöt, media-antropologia ja median rituaalit Portinvartijateoriat ANALYYSIMENETELMÄ Diskurssianalyysin määrittely Diskurssianalyysin soveltaminen aineistoon AINEISTON HANKINTA Tutkimushenkilöt Aineistonkeruumenetelmä AINEISTO Aineiston teemat Suomi ja Saksa työympäristöinä Berliini kirjeenvaihtajan työympäristönä Työsuhteen merkitys toimittajan työssä Kriteerit Valintatilanteet Aineiston diskurssit Vapaasti valittujen aiheiden diskurssit Ohjattujen aihevalintojen diskurssit Vapaasti valittujen kriteerien diskurssit Ohjatun kriteerivalinnan diskurssit Tuotannon vähäisten tai jäsentymättömien rituaalien diskurssit Tuotannon runsaiden tai jäsentyneiden rituaalien diskurssit PÄÄTELMÄT Median rituaalit yhteisen todellisuuden muokkaajina Kirjeenvaihtajat portinvartijan asemassa Uutiskriteerit poliittisina valintoina LOPUKSI...85 LÄHTEET...89

4 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman aihe Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat Berliinissä työskentelevien suomalaisten kirjeenvaihtajien uutis- ja juttukriteerit. Tutkielmassa selvitetään haastatteluaineiston avulla sitä, millaisia kriteerejä tutkimushenkilöt käyttävät työssään sekä sitä, miten näitä kriteerejä voidaan tulkita median rituaaleina. Tutkielma on yhteinen pro gradu -työ journalistiikan ja valtio-opin aloille. Valitsin opinnäytteeni aiheen puhtaasti henkilökohtaisen kiinnostukseni pohjalta, sekä ulkomaankirjeenvaihtajien työtä että Berliiniä kohtaan. Minulla on henkilökohtainen side kaupunkiin opiskelijavaihdon kautta. Ulkomaankirjeenvaihtajan työ on puolestaan näyttäytynyt minulle alan opiskelijana ja yleisön edustajan roolissa lähes myyttisenä tehtävänä ja halusin tutkielman kautta päästä lähemmäs realistista käsitystä siitä, millaista työ ja sen reunaehdot ovat. Aihe on mielestäni ajankohtainen, koska ulkomaanjournalismin asema muuttuvassa mediakentässä on muokkautumassa, kuten jäljempänä selostan. Ulkomaanjournalismin työskentelykäytännöt ovat myös poliittisesti kiinnostava tutkielman aihe, koska näkökulmastani ulkomaankirjeenvaihtaja toimii työskennellessään tietoisesti tai tiedostamattaan poliittisena vallankäyttäjänä, mielipiteiden ja yleisön maailmankuvan muokkaajana. Työssäni pyrin tarkastelemaan aihetta täysipainoisesti sekä teoreettiselta että käytännölliseltä kannalta kattaen sekä journalistiikan että valtio-opin vaatimukset. Merkittävän osan tutkielmaa varten tehdystä työstä muodostivat haastattelumatkat Jyväskylästä Berliiniin ja Helsinkiin sekä haastattelujen litterointi.

5 2 1.2 Journalismin murros Luulen, että kehitys on menossa samaan suuntaan, että hidas journalismi kuolee, laatu kärsii sen kustannuksella, että kaikki olisi mieluiten valmista puoli tuntia sitten. (Haastateltava G) Journalismin ja median alalla eletään tällä hetkellä teknisen ja taloudellisen kehityksen siivittämää kriisi- ja murroskautta. Median rooli ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa muuttuu samalla, kun median kanavat, sisällöt, tuotantotavat, tekniset ja taloudelliset olot kehittyvät kukin omaan suuntaansa. Yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta voidaan puhua arjen medioitumisesta, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten elämä nojaa yhä enemmän medioihin. Mediasisältöjä ja -teknologioita, kuten älypuhelimia ja tietokoneita, samoin kuin niiden sovelluksia, kulutetaan yhä enemmän ja mediavälitteinen kommunikointi yleistyy. Viestintäteknologian ja -sisältöjen kyllästämän arkielämän lisäksi medioituminen näkyy koko yhteiskunnan mittakaavassa. Yhteiskunnan instituutiot ja toiminnot ovat yhä media- ja viestintäriippuvaisempia. (Seppänen & Väliverronen 2012, ) Toisaalta journalistisen työn raamit ovat murroksessa. Sanomalehtien talous, journalismin uskottavuus ja laatu ovat kriisissä, samoin keskustellaan journalismin kaupallistumisesta ja viihteellistymisestä. Toimittajien työssä ja työn tuloksissa näkyvät kiristyvä mediakilpailu ja vaatimukset toimitustyön taloudellisesta tehokkuudesta, pirstoutuvat yleisöt sekä nopeasti kehittyvä tekniikka. (Väliverronen 2009, 7.) Vuonna 2007 suomalaistoimittajille tehdyn kyselyn mukaan toimittajan työ oli jatkuvan muutoksen ja yhä kasvavien tulosvaatimusten alaista. Verrattuna vuoteen 2005, suhteellisen lyhyellä vertailuajalla, toimittajat tuottivat materiaalia yhä useammille välineille ja juttuvaihto mediatalojen sisällä oli lisääntynyt kyselyn perusteella. Toimituksissa viikon aikana tehtyjen juttujen

6 3 määrä oli kasvanut ja juttuja suunnattiin yhä enemmän tietyille kohderyhmille. Toisaalta työntekijöiden määrä suhteutettuna tuotettuun mediasisältöön oli vähentynyt. Jutut olivat merkki- tai sanamääräisesti mitattuna lyhentyneet. Kyselyn perusteella suomalaisissa mediataloissa oli tapahtunut muutos, jonka tuloksena karkeasti yleistettynä yhä pienempi joukko toimittajia tuotti lukumääräisesti entistä enemmän aikaisempaa lyhempiä juttuja. (Jyrkiäinen & Heinonen 2012, ) 1.3 Ulkomaanjournalismin murros Ajankohtainen taloudellinen, tekninen ja yleisösuhteeseen sekä -rakenteeseen liittyvä murros läpäisee globaalisti journalismin kaikki tasot ylettyen myös ulkomaanjournalismiin ja ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyyn (Willnat & Martin 2013, 495). Tarkastelen tutkielmassani ilmiötä suomalaisen journalismin näkökulmasta. Kirjeenvaihtajien määrä suomalaisissa joukkoviestimissä on vähentynyt ja heidän roolinsa on muuttunut uutispainotteisemmaksi kuin aikaisemmin (Uskali 2007, 13). Juttutuotannon käytännöissä on tapahtunut muutoksia. Erityisesti sanomalehdissä suuntauksena ovat 2000-luvulla olleet niin sanotut ulkomaanpoolit, joissa toimitukset tuottavat ulkomaansivupaketteja vuorotellen tai yhteisissä ulkomaantoimituksissa, mikä lisää oman aineiston osuutta ulkomaansivuilla (Journalisti 14/2010, Ulkomaanpooleille kiitosta). Ulkomaanuutisoinnissa tasapainoillaan uutis- ja kuvatoimistojen, kirjeenvaihtajien ja avustajien tuottaman materiaalin varassa. Kiristyvällä mediataloudella on väistämättä vaikutuksensa myös ulkomaanjournalismiin. Murroksen ja muutosten keskellä on ajankohtaista pohtia ulkomaanjournalismin sisältöä, sisällön valikointia ja sen vaikutuksia yleisön maailmankuvaan. Ulkomaankirjeenvaihtajilla on ulkomaanjournalismin

7 4 sisällön ja sävyn kannalta vaikutusvaltainen rooli. He toimivat työskennellessään eri maiden välisinä tulkkeina, jotka välittävät ja tulkitsevat ulkomaiden todellisuutta yleisölleen juttujensa kautta. Uskalin (2007, 9) mukaan ulkomaanuutisissa tulkitaan maailman todellisuutta päivittäin uutiskriteereillä, jotka eivät ole yksiselitteisiä. Uskali korostaa myös, että ulkomaantoimittajat työskentelevät vaikutusten, tiedostettujen ja tiedostamattomien, alaisina. Rooli maailman todellisuuden tulkitsijoina asettaa ulkomaankirjeenvaihtajat asemaan, jossa heillä on mahdollisuus muokata yleisönsä maailmankuvaa omien tulkintojensa kautta. Tutkielmani perustuu tähän ajatukseen, joka asettaa kirjeenvaihtajat yleisön käsityksiä aktiivisesti, joko tiedostaen tai tiedostamattaan, muokkaavien vallankäyttäjien asemaan. Kirjeenvaihtaja toimii kuin yleisön sosiaalisen todellisuuden portinvartija, joka valikoi asemapaikastaan asioita, jotka joko päästetään yleisön tietoisuuteen tai rajataan sen ulkopuolelle. Portinvartijaroolin lisäksi kirjeenvaihtajia voidaan tarkastella välittäjän roolissa, jossa toimittaja tarjoilee yleisölle tulkintojaan yleisön arkipäivän ulkopuolisesta maailmasta ja näin muokkaa heidän maailmankuvaansa. Uskalin (2007, 10) mukaan ulkomaanuutisointi on keskeisessä asemassa maailman yleisen mielipiteen syntymisessä. Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä käsitellään tarkemmin tutkielman luvussa kaksi. 1.4 Tutkimuskysymykset Tutkielman keskiössä on ulkomaankirjeenvaihtajan rooli portinvartijana ja maailmankuvan muokkaajana. Näissä rooleissa ulkomaankirjeenvaihtajan asema voidaan tulkita vahvasti poliittisen toimijan asemana, koska sosiaalisen todellisuuden portinvartijana ulkomaankirjeenvaihtajalla on valta tehdä valintoja sosiaaliseen todellisuuteen pääsevistä tai sen ulkopuolelle jäävistä

8 5 asioista. Tätä poliittista roolia tarkastellaan sen kautta, millaisin kriteerein ja reunaehdoin suomalaiset Berliinin-kirjeenvaihtajat päätyvät tekemään juttuja. Aineistona on kymmenen Berliinissä suomalaisille medioille työskenteleville tai hieman ennen haastatteluhetkeä työskennelleille toimittajille vuonna 2010 tehtyä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluaineistoa tarkastellaan erityisesti luvuissa kuusi ja seitsemän sekä hyödynnetään lisäksi lukujen kahdeksan ja yhdeksän päätelmissä. Tutkielmassa toimittajaa käsitellään aktiivisena subjektina, jutut ja uutiset taas ovat välineellisessä objektin asemassa. Tutkimuskysymyksiä on kolme: 1. Millaisia uutis- ja juttukriteerejä suomalaiset Berliininkirjeenvaihtajat työssään käyttävät? 2. Millaiset valinnat ohjaavat kirjeenvaihtajien työtä ja juttukriteereiden muotoutumista? 3. Millaisina median rituaaleina Berliinin-kirjeenvaihtajien uutis- ja juttukriteerit näyttäytyvät? Tutkielman poikkitieteellisessä jaottelussa voidaan ajatella, että kaikkia tutkimuskysymyksiä voidaan tarkastella sekä journalistiselta että valtioopilliselta kannalta. Käytännöllinen sekä viestinnän teorioihin pohjautuva näkökulma edustavat journalistista ajattelua, kun taas valtio-opin näkökulmasta tutkimuskysymyksiä pohditaan vallankäytön kautta. Journalistisia tekoja ja valintoja voidaan tarkastella vallankäytön näkökulmasta. Tutkielma pohjautuu ajatukseen, jossa valintatilanne asettaa toimittajat poliittisen päätöksentekijän asemaan. Tutkimusaineisto sijoittuu Berliiniin, koska siellä työskentelee suhteellisen paljon suomalaiskirjeenvaihtajia ja kaupunki on toiminut aikojen saatossa näyttämönä valtaville poliittisille

9 6 murroksille. Historiasta heijastuu Saksan ja Suomen yhteinen menneisyys. Nykyhetkeen puolestaan peilautuvat Saksan roolit muun muassa Euroopan unionissa ja Suomen tärkeänä kauppakumppanina. Menneisyys ja nykyisyys muodostavat saksalaiseen työympäristöön liittyvien kulttuuristen piirteiden lisäksi raamit kirjeenvaihtajien työlle. Saksaan ja Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajan työympäristönä paneudutaan luvussa kaksi. 1.5 Tutkielman teoreettiset ja metodologiset perusteet Stig Hjarvard on jaotellut ulkomaanuutisia koskevan tutkimuksen nelikenttään, jossa tutkimuskohteena on mikro- tai makrotaso. Uutisprosessit käsitteellistetään joko rakenteiden tai valinnan näkökulmasta (Hjarvard 1995, 59 60; Pietiläinen 1998, 17). Seuraava nelikenttä auttaa havainnollistamaan Hjarvardin jaottelua: Mikrotaso Makrotaso Rakennenäkökulma Sisällön ideologiakritiikki, organisaatiohistoria/analyysi Mediaimperialismi, joukkoviestinnän taloustiede Prosessinäkökulma Portinvartija-analyysi Uutisvirta-analyysi Tämä tutkielma sijoittuu nelikentässä mikrotason tutkimuskohteen ja valintaeli prosessinäkökulman leikkauspisteeseen ollen lähtökohtaisesti osa portinvartija-analyysitutkimuksen (gatekeeping) kaanonia. Tarkennettakoon, että itse uutisten sijaan tämä tutkielma fokusoituu uutisten ja juttujen tuotantoprosessiin ja toimittajan rooliin uutisten ja juttujen synnyssä. Portinvartijateorioita tarkastellaan luvussa neljä.

10 7 Tutkielman poliittisen näkökulman taustalla vaikuttaa Palosen politiikkakäsitys: Millä tahansa ilmiöllä on/voi olla poliittinen aspektinsa, millään ilmiöllä ei ole välttämättä poliittista aspektia, mikään ilmiö ei ole varmasti suojattu poliittisuudelta (Palonen 1988, 19). Tutkielman politiikkakäsite rakentuu valintojen tulkinnoista. Toimittajan tekemän valinnan ei tarvitse suoranaisesti koskea poliittisia instituutioita ollakseen poliittinen, riittää, että valittavana on ollut vähintään kaksi vaihtoehtoa. Poliittisessa mielessä tarkasteltavana on myös toimittajan positio aktiivisena valitsijana tai taustaorganisaation valintojen toimeenpanijana. Poliittinen kehys sävyttää koko tutkielmaa. Työn teoreettinen kehys rakentuu todellisuuden sosiaalista rakennetta (Carey 1989), median rituaaleja (Elliot 1982; Sumiala 2010 ja Tuchman 1978), uutiskriteerejä (Galtung & Ruge 1965) sekä edellä mainittuja median portinvartijateorioita (Shoemaker, Vos & Reese 2009) koskevien ajatusten ympärille. Todellisuuden sosiaalista rakennetta ja median rituaaleja käsitellään tarkemmin tutkielman luvussa neljä. Uutiskriteereihin tutustutaan luvussa kaksi ja portinvartijateorioihin luvussa neljä. Aihetta tarkastellaan poliittisessa taustavalossa myös translaatioteorioiden (Freeman 2009) valossa luvussa kahdeksan. Teoreettinen taustoitus tukee osaltaan tutkielman poikkitieteellistä humanistisyhteiskuntatieteellistä luonnetta. Metodologisesti tutkielma on jakautunut aineistonkeruun ja aineiston tulkinnan menetelmiin. Aineistonkeruumenetelmänä toimii puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut analysoidaan diskurssianalyysin avulla. Diskurssianalyysia käsitellään luvussa viisi.

11 8 1.6 Ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskeva tutkimus Uskalin (2007, 14-15) mukaan ulkomaanuutisoinnin asema viestinnän tutkimuksessa ja opetuksessa on Suomessa heikko. Toisaalta Uskalin mukaan ulkomaantoimittamisen käytäntöjä koskevasta tiedosta on puutetta myös ulkomailla. Tästä syystä ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä koskevan edeltävän tutkimuksen esittely rajataan melko tiiviiksi keskittyen esimerkkeinä uusimpiin aihetta koskeviin artikkeleihin, jotta lukijalla olisi mahdollisuus muodostaa käsitys ajankohtaisesta tutkimuskentästä. Taustateorioihin liittyvää tutkimusta käsitellään tarpeen mukaan luvuissa kolme, neljä ja viisi. Suomalaisessa journalismin tutkimuksen kentässä ulkomaankirjeenvaihtajien työskentelyä ovat tutkineet esimerkiksi Uskali (2003, 2007) sekä Kivikuru (toim. 1986, 1998). Kansainvälisesti ulkomaanjournalismia on pohdittu lähivuosina esimerkiksi markkinanäkökulmasta (Hamilton 2010), kansallisen identiteetin avulla (esim. Nossek 2004) sekä käsitteellistämisen kautta (esim. Berglez 2008; Hamilton & Jenner 2004). On pohdittu myös ulkomaanjournalistien ja -journalismin asemaa muuttuvassa mediakentässä ja - markkinoilla (esim. Willnat & Martin 2013). Perinteisesti myös sotia ja kriisejä koskevaa ulkomaanjournalismia on tutkittu (esim. Ben-Yahuda, Naveh & Levin-Banchik 2013). Voidaan sanoa, että kansainvälisesti ulkomaanjournalismin ajankohtaisesta tutkimuksesta erottuvat ainakin taloudellinen, poliittinen ja journalismin muuttuvaa asemaa koskevat suuntaukset. Uskoisin, että mediakentän ja - teknologioiden muuttuessa erityisesti taloudelliset ja journalismin aseman ja toimittajien roolin kehitystä käsittelevät tutkimussuuntaukset tulevat herättämään kansainvälistä mielenkiintoa.

12 9 Pro gradu -tutkielman laajuisessa tekstissä ei ole järkevää käydä kattavasti läpi kaikkea mahdollista ulkomaanjournalismia ja -kirjeenvaihtoa käsittelevää perustutkimusta eikä edes esimerkein kartoittaa kaikkia tutkimuksen suuntauksia, joten kävin edellä läpi esimerkkeinä tuoreita aihetta käsitteleviä tutkimuksia, joiden avulla on mahdollista luoda käsitys ulkomaanjournalismia ja -kirjeenvaihtoa koskevasta ajankohtaisesta tieteellisestä kentästä. Myös aihetta koskevan olemassa olevan tutkimuksen suhteellisen suppea määrä (Uskali 2007, 14 15) pakottaa karsimaan esimerkkejä. Merkittäviä ulkomaanjournalismia koskevia teorioita ja tutkimuksia, esimerkiksi ulkomaanuutisointia sivuavaa uutiskriteerejä koskevaa teoretisointia (esim. Galtung & Ruge 1965) sekä kotimaisen ulkomaanjournalismin historiaa (Uskali 2007) on sijoitettu myös tutkielman myöhempiin lukuihin. Ulkomaankirjeenvaihtajia on käsitelty jonkin verran journalistiikan ja tiedotusopin pro gradu -tutkielmissa sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Käyn esimerkkeinä läpi muutamia 2000-luvulla laadittuja aihetta koskevia opinnäytteitä. Hartikainen (2008) tutkii journalistiikan pro gradu -työssään ulkomaanavustajien aktiivista sopeutumista freelance-työn reunaehtoihin. Roiha (2007) käsittelee journalistiikan pro gradu -työssään suomalaisten Pietarin-toimittajien työskentely-ympäristöä ja työn erityispiirteitä. Ulkomaankirjeenvaihtajuutta käsittelevistä väitöskirjoista mainittakoon Uskalin (2003) suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaivalta vuosina käsitellyt journalistiikan alan teos. Ylönen (2008) tutkii tiedotusopin pro gradussaan suomalaisten ulkomaantoimittajien objektiivisuuskäsitystä ja myötätuntoa journalismissa haastattelun keinoin. Crowley (2004) käsittelee tiedotusopin pro gradu -työssään Yleisradion TV- ja radiouutisten ulkomaan avustajia voimavarana toimijoiden näkökulmasta ja avustajien käsitystä työstään. Laine (2002) puolestaan selvittää viestinnän opinnäytetyössään, mitkä tekijät vaikuttavat ulkomaista lehtiartikkeleita kirjoittavien toimittajien työntekoon ja työkäytäntöihin kulttuurien kohdatessa.

13 10 Näiden esimerkkien pohjalta voidaan todeta, että ulkomaanjournalismia käsitellään journalismin ja viestinnän alan opinnäytteissä usein erityisesti työskentelykäytäntöihin liittyvistä näkökulmista. Valtio-opin tuoreimmissa opinnäytteissä puolestaan ulkomaanjournalistien työskentelykäytäntöihin ei juuri puututa, mutta juttuja käytetään usein opinnäytteiden aineistoina esimerkiksi toimittajien asemamaiden poliittista tilannetta käsittelevissä jutuissa sekä diskurssianalyyseissa. Voidaankin mielestäni sanoa, että ulkomaankirjeenvaihtajat ovat merkittävä taustatiedon lähde myös yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa valtio-opin alalla.

14 11 2 ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA Se on ihaninta työtä, mitä on. Vaikka se on rankkaa. (Haastateltava H) Koska tutkielma keskittyy erityisesti ulkomaankirjeenvaihtajien ja -avustajien työskentelyyn, en esittele tässä luvussa ulkomaanjuttujen sisältöä ja aiheita käsitteleviä tutkimuksia. Ulkomaanjournalismin sisältöä on tutkittu verrattain runsaasti. Tämän tutkielman näkökulmasta ulkomaanjournalismin aiheet ovat kuitenkin kiinnostavia vain valinnan, siis työprosessien välityksellä. Tässä luvussa käyn aluksi läpi ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa erityisesti suomalaisen median näkökulmasta. Sen jälkeen kuvailen lyhyesti ulkomaantoimittajien ja -kirjeenvaihtajien toimenkuvaa ja lukumäärää suomalaisissa tämän päivän joukkoviestimissä. Lopuksi kuvailen Saksan ja Berliinin olosuhteita ulkomaankirjeenvaihtajan työympäristönä. 2.1 Ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa Käyn ulkomaankirjeenvaihtajien historiaa läpi erityisesti suomalaisen journalismin näkökulmasta. Rajaan historiallisen tarkastelun suomalaiseen journalismiin, koska tutkielmassa käsitellään suomalaistoimittajia ja koko ulkomaankirjeenvaihtajuuden kansainvälisen historian kertaus ei sovi tutkielman resurssien puitteisiin. Journalismin historian ensimmäisinä toimittajina voidaan pitää ulkomaankirjeenvaihtajia. Lontoolainen The Morning Chronicle alkoi käyttää ensimmäisenä omia vakituisia kirjeenvaihtajia vuonna Perässä seurasivat esimerkiksi sveitsiläinen Zürcher Zeitung sekä lontoolainen The Times, jolla oli 1850-luvun lopulla jo 18 kirjeenvaihtajaa luvun puolivälissä Krimin sota toimi ulkomaanuutisten lopullisena läpimurtona. Esimerkiksi kaikki tärkeimmät lontoolaislehdet lähettivät kirjeenvaihtajia raportoimaan sodasta.

15 12 Amerikassa ulkomaanuutisoinnin kehitys tapahtui Euroopan jäljessä. Ensimmäisenä amerikkalaisena mediana ulkomaanuutisointiin heräsi The New York Herald ja 40-luvuilla. Suomalaisilla sanomalehdillä ei 1800-luvulla ollut vielä omia ulkomaankirjeenvaihtajia, ainoastaan satunnaisia ulkomaanavustajia. (Uskali 2007, ) Suomessa pidettiin lehtien ulkomaanosastoa uutisten suhteen toisarvoisena 1910-luvulle saakka. Ulkomaanuutisia käännettiin ulkomaisista lehdistä. Päätoimisia ulkomaantoimittajia työskenteli 1800-luvun lopussa Hufvudstadsbladetissa, Päivälehdessä sekä Uudessa Suomettaressa. Ulkomaanuutisosastot löivät itsensä läpi Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Päätoimisten ulkomaankirjeenvaihtajien verkkoa alkoivat rakentaa ensimmäisinä suomalaisina lehtinä rakentaa Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi. (Uskali 2007, ) Ei ole yksiselitteistä, kuka oli ensimmäinen itse lähetetty, päätoiminen suomalaisen sanomalehden kirjeenvaihtaja. Helsingin Sanomien lähettämänä kirjeenvaihtajana toimi Yrjö Niiniluoto vuosina Kansainliitossa Genevessä, jossa myös Uuden Suomen Eino Palola toimi noina vuosina. Berliinissä Uutta Suomea edusti vuosina Ada Norna, jota ei kuitenkaan oltu lähetetty toimituksesta, vaan hän toimi vakituisena avustajana. Helsingin Sanomat perusti ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä vakinaisen kirjeenvaihtajapostin Lontooseen vuonna 1933 ja lähetti sinne Yrjö Niiniluodon omasta toimituksesta. Niiniluoto toimi yhteistyössä The Timesin kanssa. Uuden Suomen vakituisena avustajana oli Lontoossa toiminut Juha Timonen jo edellisvuodesta saakka luvun alkupuolelle saakka oli ollut tavallista, että ulkomaisissa suurkaupungeissa oleskelevat suomalaiset olivat toimineet suomalaisten sanomalehtien avustajina. Ulkomaanuutisia hankittiin myös yhteistyössä muiden lehtien kanssa, esimerkiksi Helsingin Sanomat toimi yhteistyössä Dagens Nyheterin kanssa Tukholman uutisten osalta. (Manninen & Salokangas 2009, )

16 13 Toinen maailmansota lamautti suomalaislehtien ulkomaankirjeenvaihtajien työtä. Sodan sytyttyä Dagens Nyheter Tukholmasta, Berlingske Tidende Kööpenhaminasta sekä Helsingin Sanomat alkoivat rakentaa kirjeenvaihtajaverkostonsa yhteiskäyttöä yhteisen uutispalvelun suuntaan. Silloinen Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtaja Eero Petäjäniemi siirrettiin Berliiniin ja hänen tilalleen Lontooseen lähetettiin Arvo Ääri. Vuonna 1941 Englannin muututtua vihollismaaksi Ääri joutui jättämään Lontoon. Kolmen pohjoismaisen lehden yhteistyö ulkomaanuutispalvelussa päättyi vuonna 1940 Saksan miehitettyä Tanskan, jolloin Berlingske Tidende tuli kyvyttömäksi yhteistyöhön. Helsingin Sanomat lähetti entisen Lontoonkirjeenvaihtajansa Arvo Äären Tukholmaan vuosiksi Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi ryhtyivät 1950-luvulla elvyttämään ulkomaankirjeenvaihtajaverkostoaan. Ensimmäisen pysyvän suomalaiskirjeenvaihtajan sodan jälkeen lähetti ulkomaille Helsingin Sanomat vuonna 1946 avatessaan uudelleen Lontoon kirjeenvaihtajapisteensä vuonna 1946 The Timesin yhteyteen. Uusi Suomi aloitti uudelleen Lontoon kirjeenvaihtajapisteensä, ja sijoitti uuden kirjeenvaihtajan Länsi-Saksaan. Kommunistien ja SKDL:n Kansan Uutiset lähetti kirjeenvaihtajan Moskovaan vuonna (Manninen & Salokangas 2009, , , ; Uskali 2007, ) Helsingin Sanomat perusti Länsi-Saksan kirjeenvaihtajan postin Bonniin vuonna 1957 ja Pariisiin vuonna Tukholmaan lähetettiin kirjeenvaihtaja jälleen vuonna Helsingin Sanomat lähetti kirjeenvaihtajansa Moskovaan ja Washingtoniin vasta vuonna Myöhemmin lehti laajensi kirjeenvaihtajaverkostoaan Brysseliin ja Aasiaan ja lukujen taitteessa. (Manninen & Salokangas 2009, ; Uskali 2007, 77.) 1960-luku laajensi ulkomaankirjeenvaihtajien toiminnan suomalaisissa tiedotusvälineissä sähköisiin viestimiin luvulta saakka Yleisradion ulkomailla asuvista avustajista oli käytetty kirjeenvaihtajan nimitystä.

17 14 Kokopäiväisten, Suomesta lähetettyjen toimittaja-kirjeenvaihtajien verkkoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna Yleisradion ensimmäiset päätoimiset ulkomaankirjeenvaihtajat työskentelivät puheohjelmien osaston ajankohtaistoimituksessa. Kesällä 1964 tehtiin päätös kirjeenvaihtajien vakanssien perustamisesta New Yorkiin, Moskovaan ja Pariisiin. Kirjeenvaihtajapisteet Tukholmaan, Washingtoniin ja Lontooseen avattiin vuonna 1966 ja Belgradiin vuonna luvun lopulla Yleisradion kirjeenvaihtajaverkostosta merkittävä osa oli freelancereita luvulla Yleisradion kustannussäästöt rokottivat ulkomaankirjeenvaihtajien verkon kehitystä. Esimerkiksi kirjeenvaihtajan paikka Washingtonissa jätettiin täyttämättä. Tilannetta pyrittiin parantamaan 1970-luvun puolivälissä kirjeenvaihtajien asemapaikkoja vaihtamalla. Vuonna 1974 päätettiin siirtää Itä-Euroopan posti Belgradista Budapestiin ja Pariisin posti Bonniin. Myös Itä- Berliiniin perustettiin kirjeenvaihtajan vakanssi. Myöhemmin muutoksista peräännyttiin. Vuonna 1981 Berliinin vakanssi siirrettiin Moskovaan ja Washingtonin paikka perustettiin uudelleen. Länsi-Euroopan kirjeenvaihtaja siirtyi Bonnista takaisin Pariisiin. Itä-Euroopan kirjeenvaihtajan paikka lainattiin Afrikkaan Vain Tukholman, Lontoon ja New Yorkin paikat säästyvät muutoksilta koko ajan. Yleisradion ruotsinkieliset uutistoimitukset käyttivät kirjeenvaihtajien sijaan freelancereita ja Ruotsin radion verkostoa luvulla Yleisradion kirjeenvaihtajat sijoitettiin Brysseliin, Tallinnaan sekä Hongkongiin ja myöhemmin Pekingiin. Yleisradiolla ei ole koskaan ollut pysyvää kirjeenvaihtajaa Etelä-Amerikassa. (Salokangas 1996, , , Uskali 2007, ) Suomen tietotoimisto (STT) ryhtyi kehittämään ulkomaanuutispalvelua vuonna Vuonna 1962 perustettiin oma ulkomaantoimitus ja STT alkoi ottaa itsenäisesti vastaan ulkomaanuutisia. Tähän saakka toimiston ulkomaanuutiset olivat kulkeneet Ruotsin tietotoimisto TT:n kautta luvun alussa pohjoismaiset uutistoimistot aloittivat yhteisen ulkomaankirjeenvaihtajaverkoston Brysselissä, mihin sijoittui Tanskan Ritzaun edustaja.

18 15 Verkosto laajentui 1960-luvulla Moskovaan, Pekingiin ja New Yorkiin. Ensimmäinen yhteispohjoismainen suomalaistoimittaja tuli valituksi vasta 1980-luvulla. (Uskali 2007, ) Suomalaiset maakuntalehdet, aikakauslehdet ja monet pienemmät joukkoviestimet ovat ulkomaanuutisoinnissa turvautuneet enimmäkseen avustajiin ja STT:n ulkomaantoimituksen tuotantoon. Lisäksi on lähetetty jonkin verran omia toimittajia juttumatkoille ulkomaille esimerkiksi ajankohtaisten kriisien kohdalla. Kesällä 2006 STT:llä oli suomalaiskirjeenvaihtajia Brysselissä, Tallinnassa, Pietarissa, Tukholmassa sekä Washingtonissa. Kansainvälisistä suuren luokan uutistoimistoista STT käytti kyseisenä ajankohtana Reutersia, AFP:tä ja DPA:ta. (Uskali 2007, 82.) Helsingin Sanomien, Yleisradion ja STT:n lisäksi merkittäviksi suomalaisiksi ulkomaanuutisjoukkoviestimiksi nousevat MTV3 sekä Alma Median Kauppalehti ja Aamulehti. Näillä viestimillä on ollut käytössä yhteisiä ulkomaankirjeenvaihtajia sekä omia ulkomaanavustajia. Tämän lisäksi joillakin maakuntalehdillä sekä Talentumin lehdillä on ollut omia, pitkäaikaisia ulkomaanavustajia. (Uskali 2007, 83.) 2.2 Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuva Kirjeenvaihtajan työ on ihan samanlaista työtä kuin paikallislehden toimittajan tai maakuntalehden toimittajan tai alueradion toimittajan, siltä osin että siinäkin hyvin paljon istutaan mummojen keittiössä, juodaan pahaa kahvia ja höpötetään. Iso osa on, että pitää luoda ihmisiin kontakti, että saat niistä jotain irti. Ainoa ero on, että sitä tekee vieraalla kielellä. (Haastateltava H) On syytä huomioida, että ulkomaankirjeenvaihtaja sekoitetaan usein ulkomaantoimittajaan. Kotimaassa työskentelevän ulkomaantoimittajan ja asemamaassa töitään tekevän ulkomaankirjeenvaihtajan työt kuitenkin eroavat

19 16 toisistaan esimerkiksi työskentelyaikojen suhteen. Ulkomaantoimittajan työ on yleensä sovittu työvuoroihin, kun ulkomaankirjeenvaihtajan työ on nykyisin useissa tapauksissa ympärivuorokautista päivystämistä. (Uskali 2007, 51.) Hannerzin (2004, 80-81) käsitys ulkomaankirjeenvaihtajasta on samankaltainen. Kirjeenvaihtaja raportoi asemapaikkansa tapahtumista ja erityispiirteistä kotitoimitukselle. Ulkomaankirjeenvaihtajaksi valitaan usein kokenut, talon tavat osaava toimittaja. (Hannerz 2004, ) Ulkomaankirjeenvaihtajien työnkuvat vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, millaiselle välineelle toimittaja työskentelee ja millaisella työsopimuksella. Uskali määrittää käsite-erot eri ammattinimikkeiden välillä seuraavasti: Ulkomaantoimittaja (foreign affairs correspondent) on toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on kotimaassa (Uskali 2007, 52). Ulkomaankirjeenvaihtaja (foreign correspondent, international correspondent) eli toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on ulkomailla (asemamaassa). Esimerkiksi Moskovan kirjeenvaihtaja (Uskali 2007, 52). Ulkomaanavustaja (stringer tai freelancer) on vapaa suomalainen toimittaja, jonka pääasiallinen työpaikka on ulkomailla. Hän voi olla myös ulkomainen toimittaja, joka satunnaisesti avustaa suomalaista joukkoviestintä (Uskali 2007, 53). Paitsi selkeisiin työvuoroihin jaetun työajan ja jatkuvan päivystyksen ero, myös rooli päätöksenteossa erottaa kirjeenvaihtajan ulkomaantoimittajasta. Kirjeenvaihtajan työ on ainakin nykyään usein ympärivuorokautista päivystystä. Kirjeenvaihtaja on myös pitkään ollut asemamaassaan selvästi itsenäisempi kuin ulkomaantoimittaja omassa kotitoimituksessaan (Uskali 2007, 51). Tämän tutkielman kohteena ovat sekä ulkomaankirjeenvaihtajat että -avustajat. Kirjeenvaihtajan kotimaassa työskentelevää ulkomaantoimittajaa itsenäisemmällä roolilla ja erityisesti aktiivisella asemalla päätöksenteossa voidaan ajatella tutkielman näkökulmasta olevan myös poliittista merkitystä.

20 Ulkomaankirjeenvaihtajien määrä Maailmalla työskenteli 2000-luvun puolivälissä Uskalin (2007, 12) mukaan noin kolmetuhatta vakituista ulkomaankirjeenvaihtajaa. Journalisti -lehden tietojen mukaan tutkielman aineistonkeruuvuonna 2010 suomalaisista viestimistä Helsingin Sanomilla oli Helsingissä 14 ulkomaantoimittajaa. Yleisradion ulkomaantoimituksessa työskenteli puolestaan 27 ulkomaantoimittajaa ja MTV3:lla kahdeksan ulkomaantoimittajaa. Avustajia ja kirjeenvaihtajia oli Journalistin tietojen mukaan vuonna 2010 Helsingin Sanomilla kahdeksan kirjeenvaihtajaa, Yleisradiolla kuusi vakituista kirjeenvaihtajaa ja kymmenkunta aktiivista avustajaa sekä MTV3:lla yhteensä seitsemän kirjeenvaihtajaa ja vakituista avustajaa. Kauppalehdellä oli kolme kirjeenvaihtajaa ja neljä vakituista avustajaa. (Journalisti 14/2010, Ulkomaanpooleille kiitosta.) Journalistin mukaan ulkomaantoimittajat ja -toimitusten päälliköt toistivat vuonna 2010, että ulkomaanuutisten merkitys on kasvanut (Journalisti 14/ Ulkomaanpooleille kiitosta). Uskalin (2007, 13) mukaan suomalaisissa joukkoviestimissä vakituisten kirjeenvaihtajien määrät ovat vuosikymmenen aikana vähentyneet ja kirjeenvaihtajien rooli on muuttunut entistä uutispainotteisemmaksi. Suomen johtavissa ulkomaanuutismedioissa ulkomaantoimitusten resurssit ovat suhteellisesti laskien vähentyneet samalla kun freelancerien käyttö on monissa medioissa lisääntynyt. (Uskali 2007, 13.) 2.4 Saksa ja Berliini ulkomaankirjeenvaihtajien työympäristönä Asemamaan yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne määrittävät vahvasti kirjeenvaihtajien työn reunaehtoja. Koska nämä ehdot asettavat raameja myös haastateltujen kirjeenvaihtajien antamiin vastauksiin ja kuvaavat todellisuutta,

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite @ Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Tehtävä maksimipisteet hakijan pisteet Ryhmätehtävä Tehtävä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Kai Telanne Alma Median yhtiökokous Agenda Alma Median liiketoiminnat 2014 Katsaus Suomen mediamarkkinaan Alma Median tulos 2014 Alma Median strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009 Yle-tutkimus Sanomalehtien Liitto Elokuu 2009 1. Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta elokuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Nimi syntymäaika kotipaikka Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Vastaa kysymyksiin ohjeen mukaan. Aikaa on klo 13-16. Poistua saa aikaisintaan klo 13.30. Valintakokeen pisteytys ensimmäinen hakutoive:

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Elokuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Elokuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Elokuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2009

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2009 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Toukokuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008 Kai Telanne toimitusjohtaja Esityksen sisältö Alma Media tänään Toimintaympäristö 2007 Alma Median tulos 2007 Tulevaisuuden näkymät Alma Media Oyj 12.3.2008

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot