hankesuunnitelma vanhusten palveluista Mäntsälässä
|
|
- Tuomas Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 hankesuunnitelma vanhusten palveluista Mäntsälässä Liisa Leino & Miia Virolainen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAASEUTU Maaseutupolitiikan eurooppalaistuminen Kylätoiminnan muutoksia Kriittisiä näkökulmia EU:sta maaseudun kehittäjänä AIKAISEMPIA HANKKEITA VANHUSTYÖ Käsitteen määrittelyä vanhuudesta Vanhuspalvelustrategia Mäntsälän vanhustenhuolto Mäntsälässä kotiin tarjottavat vanhuspalvelut Mäntsälän Seniorit tutkimuksen tuloksia MINKÄLAINEN ON HYVÄ HANKE? HANKESUUNNITELMA Lähtötilanne Perustelut hankkeelle Tavoitteet ja niiden perustelu ALMA:n ja SAMPo ry:n tavoitteet hankkeessa Kohderyhmä Toteutettavat toimenpiteet Toimenpiteiden perustelu Aikataulu Koordinaattorin tehtävät... 32
3 6.4.4 Vapaaehtoistoiminta Tulokset Hankkeen laadullisiin tuloksiin vaikuttavia tekijöitä Mäntsälän vanhustenhuollon perusarvot tuloksina Hankkeeseen mahdollisesti kuuluvat investoinnit Tiedotussuunnitelma Ohjausryhmä DIAKONINEN MAHDOLLISUUS Eettisiä näkökulmia Seurakunta hankkeen jatkajana? Kunnan ja seurakunnan yhteistyö? JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Teoria suhteessa hankesuunnitelmaan Opinnäytetyöprosessin LÄHTEET LIITTEET
4 1 JOHDANTO Aiheen työhömme saimme Pirjo Helmiseltä kevätlukukaudella Kaksi DIAK:n opiskelijaa tekivät saman vuoden alkukesästä kartoituksen Mäntsälän Nummisten kylässä, jossa he haastattelivat vanhuksia heidän asumiseensa ja hyvinvointiinsa liittyen. Meidän tarkoituksenamme on jatkaa tästä tekemällä hankesuunnitelma kyseisellä kylällä. Jos rahoitus saadaan, hanke alkaa alkuvuodesta Siinä tuetaan yli 70-vuotiaita vanhuksia eri palveluin, jotta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukipalvelut ovat siivous-, talonmies-, ulkoiluttamis- saatto-, asiointi-, virkistys-, ja ystäväpalvelut. Kävimme kesällä Mäntsälässä tapaamassa vanhustyön vastaavaa sosiaalityöntekijää Marja Tyybäkinojaa, jolta saimme idean hankesuunnitelman laatimiseen. Alkusyksyllä olimme mukana Mäntsälässä kokouksessa, jossa tehtäväksemme tuli selvittää kumpi rahoitusvaihtoehto, ESR (Euroopan sosiaalirahasto) vai ALMA (Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma), olisi parempi suunnitellulle hankkeelle. Seuraavassa kokouksessa syksyllä selvisi, että hankkeelle haetaan ALMA-rahoitusta. Näiden vaiheiden jälkeen aloitimme hankesuunnitelman laatimisen. Työn edetessä mietimme hankkeen nimeä, ja lopulta päädyimme KotiNummi-nimeen. Virallisesti käytetään nimeä KotiNummihanke. Aloitamme esittelemällä hankkeeseen liittyviä virallisia tahoja: ALMA-ohjelmaa ja SAMPo ry:ä. Tämän jälkeen seuraa kattava teoriaosuus, jonka jälkeen esittelemme tekemämme hankesuunnitelman. Diakonisessa mahdollisudessa pohdimme hankkeen eettisiä ongelmia sekä seurakuntaa hankkeen mahdollisena jatkajana. Lopuksi reflektoimme omaa työskentelyprosessiamme opinnäytetyön aikana ja peilaamme teoriaosuutta hankesuunnitelmaan. Valitsimme teoriaosuuksiksi maaseutupolitiikan, kylien kehittämisen, vanhustyön sekä teoriaa hyvän hankkeen tunnusmerkeistä. Koimme tärkeäksi esitellä maaseutupolitiikkaa, sillä hankkeen toimintaympäristönä on maaseutu, jossa on omat erityispiirteensä verrattuna kaupunkiympäristöön. Hankkeen
5 2 toteutusalueeseen liittyvää aineistoa, eli maaseutua, on mielestämme tärkeää kuvata juuri ensimmäiseksi. Koska Numminen on yksi Mäntsälän kylistä, tarkastelemme kyliin liittyviä ilmiöitä. Vanhustyö on luonteva käsiteltävä aihealue, sillä hankkeessa ydinryhmänä ovat vanhukset. Viimeisenä teoriaosuutena kerromme hyvän hankkeen tunnuspiirteistä, josta siirrymme itse hankesuunnitelmaan. 2 MAASEUTU Hankkeeseen haetaan rahaa ALMA:sta, joka on Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma. Se on yksi EU:n rahoittamista ohjelmista, joka kuuluu maaja metsätalousministeriön hallinnonalaan. ALMA on laadittu Tavoite 1-ohjelman ulkopuolisille alueille (Tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Pohjois- ja Itä- Suomessa.) Työvoima- ja elinkeinokeskusten eli TE-keskusten maaseutuosastot vastaavat alueellaan Suomen ja EU:n sopimien maaseutualueiden kehittämiseen liittyvien tavoiteohjelmien osalta. ALMA:ssa pääpaino on syrjäisen maaseudun ja ydinmaaseudun kehittämisessä. Tavoitteena on syrjäytymisen ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen hidastaminen eli luoda ohjelma-alueella tasapainoinen väestökehitys ja - rakenne. (Maaseudun kehittäminen [ONLINE]. TE-keskus. Saatavilla wwwmuodossa: (Liite 1) Hankehakemus lähetetään SAMPo ry:lle, joka puoltaa tai ei puolla käsittelemäänsä hankehakemusta ja toimittaa siitä lausuntonsa TEkeskukselle. (Hannu Vaahtoranta. Keskustelu ) SAMPo ry on Maaseudun kehittämisyhdistys, joka perustettiin kesällä 1997 paikalliseksi toimintaryhmäksi toteuttamaan POMO-ohjelmaa (Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma) vuosina Askolan, Mäntsälän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon alueelle (Säännöt [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla wwwmuodossa: & Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: (Liite 2)
6 3 SAMPo ry:n POMO-ohjelmassa toteutettiin 100 paikallista kehittämishanketta noin 8,5 miljoonalla markalla. SAMPo ry:n tarkoituksena on maaseudun asukkaiden yhteistoimintaan kannustaminen alueensa kehittämiseksi, maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen, maaseudun kehittämiseen liittyvän osaamisen lisääminen sekä edellytysten luominen työllisyydelle kehittämällä alueen maaseudun henkistä ja yleistä taloudellista toimeliaisuutta. (Säännöt [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: SAMPo ry on riippumaton maaseudun kehittämisväline, jonka tarkoituksena on toteuttaa toimialueellaan omia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmia. Käytännössä toteuttaminen tapahtuu kehittämishankkeiden rahoituksen kautta. SAMPo ry:n oman kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden alueella toimivien kehittäjäorganisaatioiden kanssa. SAMPo ry järjestää ohjelman toteuttamiseen liittyviä neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia sekä toimii mm. hankkeiden yhteistyöelimenä maaseudun kehittämisasioissa. (Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: LEADER- ja POMO-kehittämisohjelmat ovat ALMA-ohjelman historiaa ja kerromme niistä myöhemmin tässä osiossa. Alueellista lähestymistapaa tukeva LEADER-yhteisöaloiteohjelma käynnistettiin EU:ssa vuonna 1991 ja POMOohjelma perustettiinkin täydentämään tätä Suomessa jo toimivaa LEADERverkostoa. Vastaavasti POMO-ohjelman päätyttyä vuonna 2000 SAMPo ry valmisteli uuden kehittämisohjelman vuosiksi Ohjelma hyväksyttiin osaksi Uudenmaan ALMA-ohjelman Toimintalinjaa 3: Maaseutuyhteisöjen kehittäminen. (Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: (Liite 3).
7 4 2.1 Maaseutupolitiikan eurooppalaistuminen Maaseudun kehittäminen muuttui merkittävästi Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna Kehittämishankkeista tuli toiminnan kehittämisen menetelmä. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Maaseudun kehittämisen menetelmänä hankkeisiin liittyvä toimintaryhmätyö konkretisoitui Suomessa juuri EU-jäsenyyden myötä (Hyyryläinen & Rannikko 2000, 199). Kehittämishankkeet kuitenkin mielletään usein alkusysäykseksi pitempiaikaiselle toiminnalle tai ne voivat olla myös jonkin idean kokeilua käytännössä. Hankkeet ovat lisäksi usein osa laajempaa kehittämisohjelmaa. Suomessa onkin siirrytty ns. ohjelmaperusteiseen aluepolitiikkaan. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että laaditaan erilaisia kehittämisohjelmia, joita toteutetaan hankkeistamalla eli perustamalla projekteja. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Termit maatalous- ja maaseutupolitiikka sekoittuvat usein yhteen. Hankesuunnitelmamme kannalta on olennaista keskittyä juuri maaseutupolitiikkaan. Siihen sisältyvät maaseudun uudet elinkeinot, toiminnot, sektorirajat ylittävä kokonaisvaltainen kehittäminen sekä maaseudun kehittämisohjelmat ja projektit. EU:n yhdentävä politiikka on mahdollistanut sen, että voidaan viedä läpi maaseudun kehittämistä koskevia uudistuksia, jotka eivät olisi toteutuneet vain yhdessä kansallisvaltiossa. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Mm. vuosien 1964 ja 1978 välillä toteutettiin yli yksittäistä hanketta EMOTR-O:n kautta. Eli ohjelmaperusteisen hanketoiminnan käsite on ollut olemassa jo 1960-luvulta alkaen, vaikka tämä menettelytapa otettiinkin käyttöön vasta vuonna 1988 rakennerahastouudistuksen myötä. (Malinen 2000, ) Todella ratkaiseva muutos EU:n harjoittamalle politiikalle oli vuoden 1987 rakennerahastouudistus, joka loi EU:n ohjelmaperusteiden alue- ja rakennepolitiikan käytännön. Talouden vapauttamisen vastapainoksi haluttiin korostaa toimia, joilla alueiden välisiä kehityseroja kavennettaisiin. Tämän
8 5 johdosta unionia koskevaan perustamissopimukseen lisättiin taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoite. (Malinen 2000, ) Maaseutupolitiikan rakentuminen osaksi EU:n politiikkaa tiivistyi vuonna 1988, jolloin komissio antoi tiedonannon The Future of Rural Society. Tässä raportissa esiteltiin ensimmäistä kertaa komission näkemyksiä Euroopan maaseudun ongelmista ja siitä, miten niitä tulisi käsitellä. Tiedonannossa maaseudun ongelmiksi lueteltiin suuri riippuvuus pienimittakaavaisesta, alhaisen tulotason antavasta maataloudesta, vaihtoehtoisten työtilaisuuksien puute, jatkuva poismuutto alueelta sekä heikko infrastruktuuri. (Malinen 2000, ) Muuttuneen yhdentyneen maaseutupolitiikan myötä on täytynyt luoda uusi monikansallisen maaseutupolitiikan käsitehierarkia. Siinä eri tasot vaikuttavat toisiinsa. Ylätasolla on yhdentävä politiikka, johon kuuluu alueellisuus, ohjelmallisuus, keskushallinto ja ministeriötaso. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) KotiNummi-hankkeen osalta tätä tasoa edustaa TE-keskus. Keskellä on alueellinen ja paikallinen kumppanuus, johon kuuluvat monitoimijaisuus, verkostot, alue- ja paikallishallinto, seutukuntataso ja toimintaryhmät. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Hankkeen osalta sitä edustaa SAMPo ry. Viimeisenä tasona on innovatiivinen hanketoiminta, johon kuuluvat aloitteellisuus, sitoutuminen, luovuus, hanketoimijoiden taso, kylätoimikunnat ja yhdistykset. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Tätä viimeistä tasoa KotiNummi-hankkeessa edustaa Mäntsälän Kylät ry. Toisaalta tämä näkökulman rajaaminen vain tiettyjen ennalta valittujen termien, kuten edellä mainitun monitoimijaisuuden, kautta saattaa jättää tarkastelun ulkopuolelle joitakin olennaisia ilmiöitä ja yhteyksiä. Tässä on mielestämme yksi EU:n yhdentävän maaseutupolitiikan ongelma, sillä kaikki paikalliset erityisolosuhteet eivät mahdu samojen arvojen ja periaatteiden (esim. kumppanuus) kenttään.
9 6 2.2 Kylätoiminnan muutoksia Esittelemme tässä kylätoimintaa, sillä hankkeen virallisena hakijana on juuri kylätoimikuntien yhteistyöelin. Kylätoiminta on syntynyt 1970-luvulla vastavoimana maaseudun autioitumiselle. Se oli ensimmäisen polven kylätoimintaa, joka valvoi kylien etuja ja keskittyi viihtyvyyteen ja vapaa-aikaan. Laamanen (1999, 5) lainaa Sirkkalan (1995) ajatuksia "toisen polven kylätoiminnasta, joka on yritysmäistä toiminta. Siinä pyritään kehittämään elinkeinoja ja palveluja. Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, taloudellinen toiminta, kouluttautuminen, normatiivisuus ja johtaminen ovat yrittäjyyden tunnuspiirteitä, jotka liittyvät tähän toisen polven kylätoimintaan. Kyläyrittäjyydessä pitää kuitenkin yhdistyä molempien polvien piirteet, sekä taloudellinen toiminta että kyläläisten yhdessäolo. Laamanen (1999, 5) lainaa Lahtisen (1998) teoksesta Antti Jokisen määrittelyä kylätoiminnan kehittymisestä kolmiportaisena. Siinä ensimmäisen asteen kylätoimikunnat toimivat kylän viihtyvyysasioiden parissa talkoovoimin ilman kylän ulkopuolista panostusta. Toisen asteen kylätoimikunnat toimivat palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen parissa yhteistyössä valtion ja kunnan viranomaisten parissa. Kolmannen asteen kylätoimikunnat työskentelevät edellisten lisäksi elinkeinojen kehittämisen parissa ja ovat verkottuneet maakunnallisesti ja ovat aktiivisesti mukana hanketoiminnassa. (Laamanen 1999, 5.) Kylätoiminnan mahdollisuudet parantaa alueensa elinoloja ovat kehittyneet kylätoiminnan lisääntymisen myötä. Suomessa oli vuonna 1977 paikallisia kylätoiminnan organisaatioita 54 kappaletta, kun vuonna 1985 niitä oli kpl ja vuonna 1999 jo kpl. Kylätoiminnan toimialueeksi määritellään ihmisten yhteishengen mukaisesti kokemukseen perustuva käsitys meidän kylästä, joka muodostetaan sosiaalisesti: perinteen, kerronnan, yhteistyön ja tulevaisuuden odotusten kautta. (Hyyryläinen 2000, 111.) Kylätoiminnan muutos näkyykin juuri kylätoiminnan eriytymisenä perinteiseen eli kylän viihtyvyyteen, vapaa-aikaan ja yleiseen maaseudun puolustamiseen
10 7 keskittyvään sekä uuteen, kylien ja elinkeinojen kehittämiseen tähtäävään kylätoimintaan hankkeiden kautta. Perinteistä ja uutta kylätoimintaa kutsutaan myös pehmeäksi ja kovaksi kylätoiminnaksi. (Laamanen 1999, 5.) Laamanen (1999, 6) lainaa Shucksmithia (1997), jonka mukaan kehitys edellyttää sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutusta. Kulttuurissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat myös taloudelliseen toimintaan. Maaseudun kehittäminen on prosessi, jolla tavoitellaan sosiaalista pääomaa ja kehitetään henkisiä valmiuksia, esimerkiksi pyritään kannustamaan yrittäjyyttä ja lisätään yhteistyön edellytyksiä. (Laamanen 1999, 6.) Kylätoiminta on ollut merkittävää esikehitystä LEADER- ja POMO-toiminnalle. Pitkään toimineen kylätoiminnan ansiosta (bottom up) alhaalta ylös - toimintamalli on iskostunut suomalaiseen maaperään. Juuri LEADER- ja POMO-hankkeiden myötä tapahtunut kylätoiminnan laajentuminen maakunnallisiksi verkostoiksi kertoo kylätoiminnan muutoksesta. Maakunnallisten kylien yhteenliittymien rooli on kuitenkin epäselvä, ovatko ne kyläpoliittisia toimijoita vai hanketoimijoita ja miten nämä eri puolet voivat kohdata. Poliittisen toiminnan ohella tapahtuu elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistä eli kylissä on kahdensuuntaisia toimijoita sekä kyläpoliitikkoja että yrittäjiä. (Laamanen 1999, 6, 12.) Seuraavassa viittaamme Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoittamaan hankkeeseen. Tutkimushankkeen päätoimisena tutkijana on toiminut YTM Kati Laamanen. Julkaisu on kylätoiminnan murroksen analyysi. Tutkimuksen aineisto koostui puhelinhaastatteluista, postikyselyistä ja kirjallisesta materiaalista. Tutkimuksen tärkeimmän aineiston muodostaa kysely, joka lähetettiin maakunnallisten kylien yhteenliittymien toimijoille. Kyselylomakkeita lähetettiin 237 kappaletta keväällä 1998, joista tuli takaisin 155 kappaletta, eli vastausprosentti oli 65. (Laamanen 1999, 3, ) Ongelmana tällaisessä kyselyyn perustuvassa tutkimuksessa on kuitenkin se, että vastausten sanalliset kuvaukset eivät välttämättä osoita todellista tilannetta.
11 8 Johtopäätösten perusteella kirjoittajan ennakko-odotukset eivät vastanneet saatuja tuloksia. Maakunnallisessa kylätoiminnassa oli havaittavissa velvollisuudentuntoa, ihmettelyä, tunnustelua ja jopa kyllästymistä. Strategioiden täsmentymättömyys tai puuttuminen oli keskeinen ongelma. EUhankkeiden myötä kylätoimintaan on tullut mukaan yhä suurempia taloudellisia panostuksia, joka on muuttanut kylätoiminnan luonnetta. Kylätoiminnasta on tullut enemmän yritysmäistä toimintaa, joka vaatii toimijoilta erilaisia valmiuksia kuin perinteinen yhdessä tekemiseen perustuva aktiviteetti. (Laamanen 1999, ) Haasteena onkin, miten saada säilytettyä sekä perinteinen kylätoiminta, että uudenlainen hanketyö. (Rannikko 2000, 156.) Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja toimintaympäristön muutosta voi tarkastella organisaation ensimmäisen ja toisen asteen muutoksen käsitteillä. Ensi asteen muutos organisaatiossa tarkoittaa uuden oppimista yksilötasolla, niin toisen asteen muutos merkitsee organisaation koko kulttuurisen viitekehyksen muuttumista. Maakunnallisessa kylätoiminnassa on Laamasen mukaan nyt kyse toisen asteen muutoksesta. EU:n suuri vaikutus tuo mukanaan muutospaineita koko organisaation tasolla. Tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. (Laamanen 1999, 12, 35.) Tässä on mielestämme myös organisaation uhkatekjiä, sillä ohjelmaperusteisen maaseutupolitiikan ja hankkeistamisen myötä kylätoimintaa ohjaa nyt ehkä liiaksikin ulkopuoliset voimat ja tahot, joilla ei ole välitöntä tarvetta ja kiinnostusta kehittää juuri tiettyä aluetta. On kuitenkin huomioonotettava tosiasia, että mitä enemmän asia koskettaa itseä, sitä enemmän sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. 2.3 Kriittisiä näkökulmia EU:sta maaseudun kehittäjänä Jos EU:n rooliksi tulee rahakirstun vartijana oleminen ja hankkeet nähdään vain kanavaksi saada rahaa, on vaarana, että EU-kylätoiminta aletaan nähdä kylissä enemmänkin pakkona kuin mahdollisuutena ja silloin siitä saattaa hävitä olennaisia asioita kylätoiminnan perinteisestä luonteesta - vapaudesta, omaehtoisuudesta ja ilosta. Laamanen onkin havainnut vastarintaa kylätoiminnan valjastamiseksi hanketyöhön. Sekin on kyseenalaista miten
12 9 kylätoiminnan poliittinen linja on yhtenevä EU:n harjoittaman politiikan kanssa. (Laamanen 1999, 36.) Englantilainen sosiologi Christopher Ray (1997), joka on tutkinut LEADER I ja myöhemmin LEADER II ohjelmia, on todennut, että näiden ohjelmien yhtenä merkittävänä tavoitteena on kytkeä syrjäiset maaseutualueet osaksi yhdentyvää markkina-aluetta ja eurooppalaista identiteettiä. EU antaa ainakin julkisissa tiedonannoissaan sen kuvan, että se pyrkii samalla sekä luomaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä sekä vahvistamaan paikallista monimuotoisuutta. (Rannikko 2000, 161.) Mielestämme tässä tulee kuitenkin olla hyvin kriittinen, sillä kauniit sanat eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Kieltämättä, vaikka EU käyttää paljon omaehtoisuus- ja alhaalta ylös käsitteitä, se samalla edustaa kuitenkin sitä ylhäältä päin vaikuttavaa tahoa, joka myöntää rahoituksen vain hankkeille, jotka täyttävät EU:ssa määritellyt edellytykset. Tavoitteet luonnollisesti palvelevat myös sen omaa etua. Näin se voi ohjailla ohjelmiensa avulla Euroopan kehitystä haluamaansa suuntaan, esim. yhdenmukaistamalla Euroopan yhteistä markkina-aluetta muokkaamalla sen periaatteita ja toimintaympäristöä eri maiden kesken samansuuntaisiksi. Eli piilotavoitteena tässä voi mielestämme olla EU-myönteisyyden lisääminen. Piilovaikutuksena voi puolestaan olla EU:hun liittyvän oma-aloitteisen kriittisen tarkastelun ja kyseenalaistamisen väheneminen. Tähän on löydettävissä myös tutkimukseen perustuvaa aineistoa. Ray (1997) on todennut, että eräissä maissa tehtyjen tapaustutkimusten mukaan LEADER-ohjelma on lisännyt samaistumista EU:hun ja monesta LEADER-toimijasta on tullut eurointoilija. (Rannikko 2000, 162.) Näin voidaan puhua jo laajempimittaisesta vaikuttamisesta, jossa EU:n tavoitteena on ollut LEADER:n avulla kasvattaa eurooppalaista identiteettiä EU-kriittisillä syrjäseuduilla (Rannikko 2000, 162). Tällöin onkin hyvä miettiä kenen ehdoilla ja ketä varten kehitetään. Hankkeen edetessä on olennaista muistaa välillä kyseenalaistaa tavoitteet ja epäillä niitä rakentavassa mielessä sekä nähdä olemassa olevan toiminnan yli ja ohi. (Hyyryläinen & Rannikko 2000, )
13 10 3 AIKAISEMPIA HANKKEITA Olemme valinneet seuraavat hankkeet sen perusteella, että ne ovat samantapaisia kuin KotiNummi-hanke. Seuraavista hankkeista kerromme ne, mitä niistä on tiedotettu julkisuuteen. Emme siis voi tietää ovatko kyseiset projektit toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaan tai onko ennalta asetetut tavoitteet saavutettu. Seuraavat neljä hanketta on otettu LEADERhanketietokannasta. Siinä on tietoja Suomen LEADER II hankkeista. (Hanketietokanta [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: Hauhon Vanhustenkotiyhdistys ry on toteuttanut EAKR -rahoituksella välisenä aikana Junailija-projektin. Projektissa julkisen rahoituksen osuus oli mk ja kokonaisbudjetti mk. Siinä palkattiin Ikä-projektin jatkona työntekijä, joka toimi linkkinä ikääntyneiden asiakkaiden ja erilaisten palvelujen tarjoajien välillä. Junailija-projektissa järjestettiin myös koulutus- ja teemapäiviä, käynnistettiin uusien ideoiden mukaisia toimintoja ja koulutettiin sekä organisoitiin vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa. Toimijoina tässä projektissa olivat yhdistys, yksityinen taho ja viranomaiset. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 9.) Ylivieskassa Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry toteutti myöskin EAKR rahoituksella välisenä aikana Monitoimitila-projektin. Siinä julkinen rahoitusosuus oli mk ja kokonaisbudjetti oli mk. Monitoimitila-projektissa kunnostettiin kyläkoulun entisestä ulkorakennuksesta monitoimitila kyläläisten käyttöön. Se mahdollisti kylälle mm. uusia palveluja, kuten kylätalonmiehen, vanhusten ateriapalvelun, sairaanhoitopalvelun, lasten iltapäivähoidon jne. Projektin toimijana oli yhdistys. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: )
14 11 Hämeenkoskella Hämeenkosken Vanhustenkotiyhdistys ry toteutti projektin välisenä aikana, jossa kehitettiin Vanhustenkotiyhdistyksen palveluja. Siinä julkista rahoitusta oli mk ja budjetti kokonaisuudessaan oli mk. Projektissa palkattiin työntekijä organisoimaan kaikki koti- ja tukipalvelut vanhusten rivitaloilla osa-aikaisten kurssitettujen työntekijöiden avulla. Siinä teetettiin vaihtoehtoinen suunnitelma palveluosan toteuttamiseksi joko olemassaolevin rakennelmin tai siten, että palveluosa olisi erikseen. Projektissa toimijoina olivat asiantuntijat, yhdistys ja viranomaiset. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 9.) Hauholla Hauhon vanhustentukiyhdistys ry toteutti välisenä aikana hankkeen, jossa oli tarkoitus luoda ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoon tähtääviä palveluja. Hankkeen julkisen rahoituksen osuus oli mk ja budjetti oli mk. Hankkeen tavoitteena oli edistää ihmisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä kotona. Projektisihteerin avulla selvitettiin ikäihmisten palvelutarpeita, ja käynnistettiin uutta toimintaa organisoimalla vapaaehtoistyötä sekä verkottamalla paikallisia kuntoutus-, virkistys- ja liikuntapalvelujen tarjoajia. Hankkeen toimijoina olivat yhdistys, viranomaiset sekä verkosto. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 4.) Miehikkälässä toteutettiin välisenä aikana kehittämis-, verkostohanke. Siinä toimintaryhmänä oli Maaseudun kehittämisyhdistys Kymenlaakson Pomo ry. Kokonaiskustannus oli mk. Siinä kartoitettiin, ketkä Salo-Miehikkälässä tarvitsevat apua/turvaa. Hankkeessa lähdettiin luomaan turva-auttajaverkostoa vapaaehtoisuuden pohjalle, järjestettiin koulutusta Salo-Miehikkälän kyläyhteisölle. Lisäksi kartoitettiin Vanhustentalon läheisyydessä asuvien vanhusten palvelutarve sekä käynnistettiin Kuntokatos-toiminta Vanhustentalon välittömään läheisyyteen. (Alueellisen turvallisuuden projekti [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa:
15 12 Document.) Oulun Diakoniaopisto toteutti asiakaslähtöisen avohuollon kehittämisprojektin kohderyhmänään syrjäisten haja-asutusalueiden vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Projektin yhtenä tavoitteena oli ko. ryhmän selviytymismahdollisuuksien parantaminen kotona ja avohoidossa. Toimenpiteinä oli mm. omaishoitajien sosiaalisen turvaverkon rakentaminen ja kehittäminen ja kyläpalvelujen kehittäminen ja luominen. (Asiakaslähtöisen avohuollon kehittäminen [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: Mäntsälän Kylät ry. käynnisti vuonna 1998 POMO-hankkeena Mäntsälässä Toimivat Kylät projektin, jonka tavoite oli aktivoida kyläläisiä oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tämän tavoitteen aikaansaamiseksi aloitettiin kyläsuunnitelmien teko Mäntsälän kylillä. Nummisissa aloitettiin kyläsuunnitelman teko kyläkokouksella keväällä Kyläsuunnitelmaa ja siihen liittyvän kyläkyselyn käsittelyä alettiin ideoida ja valmistella. Nummisissa oli jaettu 500 talouteen Mäntsälän Kylät ry:n laatima kyselylomake, joita saatiin takaisin 58 kpl. Eli kyläsuunnitelma perustuu kyläkyselyn vastauksiin ja kyläkokousväen omiin ideoihin. Kyläsuunnitelmassa ilmenee, että Numminen on kasvava ja vireä kylä, josta kuitenkin, luonnollisesti, puuttuu tärkeitäkin palveluja. (Nummisten kyläsuunnitelma 1999, 3.) 4 VANHUSTYÖ 4.1 Käsitteenmäärittelyä vanhuudesta Keskeistä käsitteistöä vanhuudessa on vanhus, vanhustyö, vanhuspolitiikka ja vanhuskäsitys. Kuka sitten on vanhus? Vanhuus yleensä liitetään ikään, eläkeläisyyteen tai toimintakykyyn. Vanhentunut käsitys alkaa olla se, että
16 13 vanhuksena pidetään yli 65-vuotiasta, eläkeikäistä. Nykyisin ikäihmiset ovat kuitenkin niin hyväkuntoisia ikäänsä verrattuna, että vanhuuden määrittelyikä nousee koko ajan. Vanhuksista puhuttaessa tarkoitetaankin yhä useammin yli vuotiaita. Ikääntyminen alkaa tuossa vaiheessa aiheuttaa pysyvää toimintakyvyn laskua ja ulkopuolisen avun tarvetta. (Vaarama 1995, 27.) Tässä työssä tosin puhumme 70-vuotiaista henkilöistä vanhuksina. Vanhustyöllä tarkoitetaan vanhusten parissa tehtävää moniammatillista työtä. Vaarama (1995, 29) on lainannut Koskisen (1994) vanhustyön määritelmää todeten tämän työn olevan vanhusten ammatillista huoltoa, hoitoa, hoivaa, auttamista, tukemista ja informaalista hoivatyötä. Tämän tarkemmin asiaa tuskin voikaan määritellä. Vanhuspolitiikka palvelujärjestelmineen muodostaa toimintakehikon, jossa vanhustyötä tehdään. Eli se luo vanhustyölle lainsäädännölliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Vaarama (1995, 28) on todennut Guillemardin (1986) määritelleen vanhuspolitiikan julkisiksi interventioiksi, jotka muovaavat vanhusten ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita. Vanhuspolitiikka liittyy yhteiskunnan kunkin ajan aineellisiin voimavaroihin sekä arvoihin ja normeihin. (Vaarama 1995, 28.) Vanhuspolitiikkaan kuuluvat ne yhteiskunnan toimet, joiden tavoitteena on turvata vanhusten hyvinvointi. Kuitenkin on vaikeaa ratkaista, mitkä tarpeet ovat sellaisia, että niiden tyydyttäminen on vanhusten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Perustarpeita voidaan ajatella olevan biologiset, sosiaaliset, terveys-, turvallisuus- ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Ei ole myöskään yhtenevää käsitystä siitä, kenen määrittämiä tarpeita hyvinvoinnin pitäisi tyydyttää. Toiset ajattelevat, että hyvinvoinnin toteuttamisen pitäisi perustua ihmisten omiin toivomuksiin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että ihmiset eivät aina osaa tuoda julki toivomuksiaan, joten pyrkimisen hyvinvointiin pitäisi perustua ihanteisiin. (Ylönen 1994, 10.) Julkisen vanhuspolitiikan osa-alueet ovat Vaaraman teoksessa (1995, 28) Koskisen (1994) jaottelun mukaan:
17 14 1. Yleinen hyvinvointipolitiikka (asunto-, koulutus-, talous-, työ- ja veropolitiikka 2. Eläkepolitiikka 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tärkeää on kuitenkin se, että vanhuspolitiikkaa ei voida rajata pelkästään julkiseksi toiminnaksi. Siihen kuuluu lisäksi laaja vapaaehtoinen ja omaisten hoivatyö sekä yksityisten, yleishyödyllisen ja kaupallisen sektorin tarjoamat palvelut. (Vaarama 1995, 28.) Vanhuskäsitys tarkoittaa käsitystä siitä, millaisena vanhuus, vanhan ihmisen mahdollisuudet ja hänen asemansa yhteiskunnassa milloinkin nähdään. Tästä johtuen on hyvin merkityksellistä palvelutoiminnalle, onko vanhuskäsitys kielteinen tai myönteinen (pessimistinen tai optimistinen). Käytännössähän vanhuskäsitys vaihtelee ja vanhusten kohtelu on kunnioittavaa, holhoavaa tai jopa alistavaa. Kielteiseen käsitykseen liittyy vanhuksen pitäminen huonoosaisena, rasitteena ja ongelmana, jolloin tapahtuu kontrollia, vähättelyä ja puolesta tekemistä. Myönteisesti suhtautuva taas ajattelee vanhusta voimavarana, mikä saa tukemaan vanhuksen omien voimavarojen, kasvun ja kehityksen tukemista. (Vaarama 1995, 29.) 4.2 Vanhuspalvelustrategia Hautamäki (1993) toteaa hyvinvointivaltiomallin kritiikin alkaneen Suomessa jo 1980-luvun loppuvuosina, mutta vasta talouslama 1990-luvulla näyttää legitimoineen hyvinvointivaltion leikkaukset Lehdon (1995) mukaan (Vaarama 1995, 17). Tilastokeskuksen (1992) tietojen mukaan samanaikaisesti monenlaisten muutosten kanssa Euroopan väestö, Suomi mukaan lukien, vanhenee. Suomessa kuntien väliset erot vanhusten määrässä ovat kuitenkin suuret (vuonna 1992 yli 65 v %). Vuonna 2010 jo noin joka viidennen ja vuonna 2030 joka neljännen suomalaisen arvioidaan olevan yli 65-vuotias. (Vaarama 1995, 17.)
18 15 OECD:n (1992) määrittely on, että lisäksi tapahtuu kaksoisvanhenemista eli koko väestörakenteen vanhetessa myös vanhusväestön sisäinen ikärakenne vanhenee (Vaarama 1995, 17). Walker ym. (1993) ovat todenneet erityisesti vanhimpien vanhusten määrän lisääntymisen merkitsevän luonnollisesti myös avun tarpeen kasvua, vaikkakaan ei lineaarisesti. Kysymys siitä, miten järjestää vanhusten hoiva taloudellisesti ja tehokkaasti nousee koko Euroopassa yhä keskeisämmäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. (Vaarama 1995, 17.) 1990-luvun taloudellinen lama on merkinnyt toisaalta haastetta käyttää supistuvat resurssit entistä tehokkaammin. Toisaalta tarvitaan kykyä tehdä muutokset niin, että ne kestävät myös tulevaisuudessakin eteen nousevat haasteet. Meille tutun pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti julkinen sektori on Suomessa hoitanut vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisen ja pääosin tuottamisen. Lakisääteinen velvollisuus kuuluu kunnille, mutta niiden harkintaan jää määrästä ja sisällöstä päättäminen. (Vaarama 1995, 18.) Suomessa on totuttu siihen, että kunta ja valtio hoitavat ihmistä joka tilanteessa. Etenkin vanhuksille voi olla järkyttävää, kun tuttu ja turvallinen julkinen sektori yhä vähenevässä määrin hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluita. KotiNummi-hankkeeseen osallistuvat vanhukset voivat kummastella sitä, ettei kunta ole enää ainoa palvelujen tuottaja. Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on huomattava: vuonna 1992 sosiaalimenot olivat Suomessa yli 175 miljardia, josta vanhusten ja vammaisten pääluokan osuus oli 44% (Vaarama 1995, 18). Stakesin tietojen (1992) mukaan vanhusten hoivapalvelujen eli kotona selviytymistä tukevien avopalvelujen ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen menoista oli vuonna 1992 arviolta noin neljäsosa. Suomen vanhuspalvelustrategia on perustunut kattavaan, mutta avun määrällä mitaten niukkaan kotipalveluun ja laajaan laitoshoitoon. Kansalaisten tasaarvoa palvelujen saannissa korostetaan sosiaali- ja terveysministeriössä (1995) Vaaraman (1995, 18) teoksen mukaan. KotiNummi-hankkeessa ollaan kiinnitetty huomiota arvokkaisiin valtionhallinnon tavoitteisiin: laitoshoidon
19 16 vähentämiseen ja avopalvelujen lisäämiseen (Vaarama 1995, 19). Lisäksi tarkoituksena on tasa-arvon toteutuminen: jokaisella palvelua haluavalla täytyisi olla oikeus palveluun, eikä esim. hinta saisi olla esteenä. Suomen mielenterveysseuran, vanhusten hyvä kohtelu työryhmän mukaan: 1. Vanhuksella on oikeus hyvään elämään. 2. Vanhuksella on itsemääräämisoikeus. 3. Vanhuksella on oikeus yksilölliseen vanhuuteen. 4. Vanhuksen yksityisyyttä on kunnioitettava. 5. Vanhusta on kohdeltava hyvin. 6. Vanhuksella on oikeus hyvään elinympäristöön. 7. Vanhuksella on oikeus omaisiinsa ja läheisiinsä. (Hoitoa ja huolenpitoa [ONLINE]. Suomen mielenterveysseura, Vanhusten hyvä kohtelu -työryhmä. Saatavilla www-muodossa: Mäntsälän vanhustenhuolto Vuodenvaihteessa 1999 Mäntsälässä oli asukasta. Mäntsälän vanhustenhuollon suunnitelman (2000, 6) mukaan Mäntsälässä oli silloin 65 vuotta täyttäneitä 1982 eli 12,1% väestöstä ja 75 vuotta täyttäneitä 864 eli 5,3% väestöstä. Kunnan väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden sekä määrällinen että suhteellinen osuus koko väestöstä kasvaa merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 6.) Mäntsälässä vanhustyötä ohjaavat seuraavat perusarvot: 1. Palvelut tarjotaan niin, että ikääntyneet voivat asua asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman pitkään toimintakyvyn heiketessäkin omassa kodissaan. 2. Arvostetaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta ja oikeutta vaikuttaa omiin palveluihinsa antamalla riittävästi tietoa päätöksentekoa varten. 3. Keskeisenä tavoitteena on sairauksien laadukas hoito ja hyvä elämä.
20 17 4. Kaikissa palvelumuodoissa pidetään yllä asiakkaiden omatoimisuutta aktivoivalla työotteella ja lisätään sitä tarvittaessa kuntoutuksella. 5. Omaiset ovat merkittävä ja arvokas voimavara vanhustyössä, ja heidän jaksamistaan tuetaan. Kunnan palveluja suunnataan sinne, missä asiakkaiden omatoimisuus ja omaisten tuki ei riitä. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 4) Mäntsälässä kotiin tarjottavat vanhuspalvelut Esittelemme tässä kunnan kotiin tarjottuja palveluja, sillä hankkeen tavoitehan on vanhusten kotona asumisen mahdollistaminen. Näitä kunnan palveluja ovat omaishoidon tuet: joko hoitopalkkio tai sekä hoitopalkkio että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai pelkkiä palveluja, kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu), tukipalvelut ja muina kotona asuvan palveluina kuljetuspalvelut. Omaishoidon tuen tavoite on jatkuvan laitoshoidon tarpeen ehkäiseminen tai siirtäminen. Omaishoitajat tarvitsisivat nykyistä enemmän sekä konkreettista että psyykkistä tukea työssään jaksamiseksi. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 12.) Kotihoito on ratkaisevassa asemassa koko vanhustenhuollon, ja KotiNummihankkeen, tavoitteen, vanhusten kotona asumisen mahdollistamisessa. Huonosti toimiva avohuolto muodostuu kunnalle ajan myötä kalliiksi. Se lisää laitoshoidon tarvetta, kuormittaa terveyskeskuksen vuodeosastoa ja tuo kunnalle lisäkustannuksia erikoissairaanhoidon sairaansijojen tarpeettomalla käytöllä. Tulevaisuudessa potilaat ovat huonokuntoisempia, koska sairaaloiden hoitojaksot ovat lyhentyneet. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, ) Kotipalvelun tarkoituksena on auttaa asiakasta niissä toimissa, joihin hän ei kuntonsa vuoksi pysty. Omatoimisuuden tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat työn pyrkimyksinä. Nämä samathan ovat toivottavia tuloksia myös hankkeessa. Suurin tarve on ollut viime aikoina ilta- ja viikonlopputyön
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotVANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotEduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotKysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille
Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotMaaseudun palvelujen erityiset haasteet
Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotTERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ
TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ 20.11.2013 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA TUPA, OMA LUPA -HANKKEESSA Henkilökohtainen budjetointi nousi esille vuosi sitten laaditun maakunnallisen
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotMenestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi
Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotHE 137/2006 vp. 1. Nykytila
HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet
21.12.2018 Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet Sotela 18.12.2018 KOTIHOITO 21.12.2018 2 ATERIAPALVELU 21.12.2018 3 21.12.2018 4 KAUPPAPALVELU 21.12.2018 5 KULJETUSPALVELU
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotL-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?
Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja
LisätiedotSlow-go ja Helsingin kotihoito
Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotOllaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA
28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotPalveluSantran perustehtävät:
palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa
LisätiedotKolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotVanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita
Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
Lisätiedot