hankesuunnitelma vanhusten palveluista Mäntsälässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hankesuunnitelma vanhusten palveluista Mäntsälässä"

Transkriptio

1 hankesuunnitelma vanhusten palveluista Mäntsälässä Liisa Leino & Miia Virolainen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAASEUTU Maaseutupolitiikan eurooppalaistuminen Kylätoiminnan muutoksia Kriittisiä näkökulmia EU:sta maaseudun kehittäjänä AIKAISEMPIA HANKKEITA VANHUSTYÖ Käsitteen määrittelyä vanhuudesta Vanhuspalvelustrategia Mäntsälän vanhustenhuolto Mäntsälässä kotiin tarjottavat vanhuspalvelut Mäntsälän Seniorit tutkimuksen tuloksia MINKÄLAINEN ON HYVÄ HANKE? HANKESUUNNITELMA Lähtötilanne Perustelut hankkeelle Tavoitteet ja niiden perustelu ALMA:n ja SAMPo ry:n tavoitteet hankkeessa Kohderyhmä Toteutettavat toimenpiteet Toimenpiteiden perustelu Aikataulu Koordinaattorin tehtävät... 32

3 6.4.4 Vapaaehtoistoiminta Tulokset Hankkeen laadullisiin tuloksiin vaikuttavia tekijöitä Mäntsälän vanhustenhuollon perusarvot tuloksina Hankkeeseen mahdollisesti kuuluvat investoinnit Tiedotussuunnitelma Ohjausryhmä DIAKONINEN MAHDOLLISUUS Eettisiä näkökulmia Seurakunta hankkeen jatkajana? Kunnan ja seurakunnan yhteistyö? JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA Teoria suhteessa hankesuunnitelmaan Opinnäytetyöprosessin LÄHTEET LIITTEET

4 1 JOHDANTO Aiheen työhömme saimme Pirjo Helmiseltä kevätlukukaudella Kaksi DIAK:n opiskelijaa tekivät saman vuoden alkukesästä kartoituksen Mäntsälän Nummisten kylässä, jossa he haastattelivat vanhuksia heidän asumiseensa ja hyvinvointiinsa liittyen. Meidän tarkoituksenamme on jatkaa tästä tekemällä hankesuunnitelma kyseisellä kylällä. Jos rahoitus saadaan, hanke alkaa alkuvuodesta Siinä tuetaan yli 70-vuotiaita vanhuksia eri palveluin, jotta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukipalvelut ovat siivous-, talonmies-, ulkoiluttamis- saatto-, asiointi-, virkistys-, ja ystäväpalvelut. Kävimme kesällä Mäntsälässä tapaamassa vanhustyön vastaavaa sosiaalityöntekijää Marja Tyybäkinojaa, jolta saimme idean hankesuunnitelman laatimiseen. Alkusyksyllä olimme mukana Mäntsälässä kokouksessa, jossa tehtäväksemme tuli selvittää kumpi rahoitusvaihtoehto, ESR (Euroopan sosiaalirahasto) vai ALMA (Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma), olisi parempi suunnitellulle hankkeelle. Seuraavassa kokouksessa syksyllä selvisi, että hankkeelle haetaan ALMA-rahoitusta. Näiden vaiheiden jälkeen aloitimme hankesuunnitelman laatimisen. Työn edetessä mietimme hankkeen nimeä, ja lopulta päädyimme KotiNummi-nimeen. Virallisesti käytetään nimeä KotiNummihanke. Aloitamme esittelemällä hankkeeseen liittyviä virallisia tahoja: ALMA-ohjelmaa ja SAMPo ry:ä. Tämän jälkeen seuraa kattava teoriaosuus, jonka jälkeen esittelemme tekemämme hankesuunnitelman. Diakonisessa mahdollisudessa pohdimme hankkeen eettisiä ongelmia sekä seurakuntaa hankkeen mahdollisena jatkajana. Lopuksi reflektoimme omaa työskentelyprosessiamme opinnäytetyön aikana ja peilaamme teoriaosuutta hankesuunnitelmaan. Valitsimme teoriaosuuksiksi maaseutupolitiikan, kylien kehittämisen, vanhustyön sekä teoriaa hyvän hankkeen tunnusmerkeistä. Koimme tärkeäksi esitellä maaseutupolitiikkaa, sillä hankkeen toimintaympäristönä on maaseutu, jossa on omat erityispiirteensä verrattuna kaupunkiympäristöön. Hankkeen

5 2 toteutusalueeseen liittyvää aineistoa, eli maaseutua, on mielestämme tärkeää kuvata juuri ensimmäiseksi. Koska Numminen on yksi Mäntsälän kylistä, tarkastelemme kyliin liittyviä ilmiöitä. Vanhustyö on luonteva käsiteltävä aihealue, sillä hankkeessa ydinryhmänä ovat vanhukset. Viimeisenä teoriaosuutena kerromme hyvän hankkeen tunnuspiirteistä, josta siirrymme itse hankesuunnitelmaan. 2 MAASEUTU Hankkeeseen haetaan rahaa ALMA:sta, joka on Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma. Se on yksi EU:n rahoittamista ohjelmista, joka kuuluu maaja metsätalousministeriön hallinnonalaan. ALMA on laadittu Tavoite 1-ohjelman ulkopuolisille alueille (Tavoite 1 -ohjelmaa toteutetaan Pohjois- ja Itä- Suomessa.) Työvoima- ja elinkeinokeskusten eli TE-keskusten maaseutuosastot vastaavat alueellaan Suomen ja EU:n sopimien maaseutualueiden kehittämiseen liittyvien tavoiteohjelmien osalta. ALMA:ssa pääpaino on syrjäisen maaseudun ja ydinmaaseudun kehittämisessä. Tavoitteena on syrjäytymisen ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen hidastaminen eli luoda ohjelma-alueella tasapainoinen väestökehitys ja - rakenne. (Maaseudun kehittäminen [ONLINE]. TE-keskus. Saatavilla wwwmuodossa: (Liite 1) Hankehakemus lähetetään SAMPo ry:lle, joka puoltaa tai ei puolla käsittelemäänsä hankehakemusta ja toimittaa siitä lausuntonsa TEkeskukselle. (Hannu Vaahtoranta. Keskustelu ) SAMPo ry on Maaseudun kehittämisyhdistys, joka perustettiin kesällä 1997 paikalliseksi toimintaryhmäksi toteuttamaan POMO-ohjelmaa (Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma) vuosina Askolan, Mäntsälän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon alueelle (Säännöt [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla wwwmuodossa: & Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: (Liite 2)

6 3 SAMPo ry:n POMO-ohjelmassa toteutettiin 100 paikallista kehittämishanketta noin 8,5 miljoonalla markalla. SAMPo ry:n tarkoituksena on maaseudun asukkaiden yhteistoimintaan kannustaminen alueensa kehittämiseksi, maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen, maaseudun kehittämiseen liittyvän osaamisen lisääminen sekä edellytysten luominen työllisyydelle kehittämällä alueen maaseudun henkistä ja yleistä taloudellista toimeliaisuutta. (Säännöt [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: SAMPo ry on riippumaton maaseudun kehittämisväline, jonka tarkoituksena on toteuttaa toimialueellaan omia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmia. Käytännössä toteuttaminen tapahtuu kehittämishankkeiden rahoituksen kautta. SAMPo ry:n oman kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden alueella toimivien kehittäjäorganisaatioiden kanssa. SAMPo ry järjestää ohjelman toteuttamiseen liittyviä neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia sekä toimii mm. hankkeiden yhteistyöelimenä maaseudun kehittämisasioissa. (Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: LEADER- ja POMO-kehittämisohjelmat ovat ALMA-ohjelman historiaa ja kerromme niistä myöhemmin tässä osiossa. Alueellista lähestymistapaa tukeva LEADER-yhteisöaloiteohjelma käynnistettiin EU:ssa vuonna 1991 ja POMOohjelma perustettiinkin täydentämään tätä Suomessa jo toimivaa LEADERverkostoa. Vastaavasti POMO-ohjelman päätyttyä vuonna 2000 SAMPo ry valmisteli uuden kehittämisohjelman vuosiksi Ohjelma hyväksyttiin osaksi Uudenmaan ALMA-ohjelman Toimintalinjaa 3: Maaseutuyhteisöjen kehittäminen. (Yhdistys [ONLINE]. SAMPo ry. Saatavilla www-muodossa: (Liite 3).

7 4 2.1 Maaseutupolitiikan eurooppalaistuminen Maaseudun kehittäminen muuttui merkittävästi Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna Kehittämishankkeista tuli toiminnan kehittämisen menetelmä. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Maaseudun kehittämisen menetelmänä hankkeisiin liittyvä toimintaryhmätyö konkretisoitui Suomessa juuri EU-jäsenyyden myötä (Hyyryläinen & Rannikko 2000, 199). Kehittämishankkeet kuitenkin mielletään usein alkusysäykseksi pitempiaikaiselle toiminnalle tai ne voivat olla myös jonkin idean kokeilua käytännössä. Hankkeet ovat lisäksi usein osa laajempaa kehittämisohjelmaa. Suomessa onkin siirrytty ns. ohjelmaperusteiseen aluepolitiikkaan. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että laaditaan erilaisia kehittämisohjelmia, joita toteutetaan hankkeistamalla eli perustamalla projekteja. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Termit maatalous- ja maaseutupolitiikka sekoittuvat usein yhteen. Hankesuunnitelmamme kannalta on olennaista keskittyä juuri maaseutupolitiikkaan. Siihen sisältyvät maaseudun uudet elinkeinot, toiminnot, sektorirajat ylittävä kokonaisvaltainen kehittäminen sekä maaseudun kehittämisohjelmat ja projektit. EU:n yhdentävä politiikka on mahdollistanut sen, että voidaan viedä läpi maaseudun kehittämistä koskevia uudistuksia, jotka eivät olisi toteutuneet vain yhdessä kansallisvaltiossa. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Mm. vuosien 1964 ja 1978 välillä toteutettiin yli yksittäistä hanketta EMOTR-O:n kautta. Eli ohjelmaperusteisen hanketoiminnan käsite on ollut olemassa jo 1960-luvulta alkaen, vaikka tämä menettelytapa otettiinkin käyttöön vasta vuonna 1988 rakennerahastouudistuksen myötä. (Malinen 2000, ) Todella ratkaiseva muutos EU:n harjoittamalle politiikalle oli vuoden 1987 rakennerahastouudistus, joka loi EU:n ohjelmaperusteiden alue- ja rakennepolitiikan käytännön. Talouden vapauttamisen vastapainoksi haluttiin korostaa toimia, joilla alueiden välisiä kehityseroja kavennettaisiin. Tämän

8 5 johdosta unionia koskevaan perustamissopimukseen lisättiin taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoite. (Malinen 2000, ) Maaseutupolitiikan rakentuminen osaksi EU:n politiikkaa tiivistyi vuonna 1988, jolloin komissio antoi tiedonannon The Future of Rural Society. Tässä raportissa esiteltiin ensimmäistä kertaa komission näkemyksiä Euroopan maaseudun ongelmista ja siitä, miten niitä tulisi käsitellä. Tiedonannossa maaseudun ongelmiksi lueteltiin suuri riippuvuus pienimittakaavaisesta, alhaisen tulotason antavasta maataloudesta, vaihtoehtoisten työtilaisuuksien puute, jatkuva poismuutto alueelta sekä heikko infrastruktuuri. (Malinen 2000, ) Muuttuneen yhdentyneen maaseutupolitiikan myötä on täytynyt luoda uusi monikansallisen maaseutupolitiikan käsitehierarkia. Siinä eri tasot vaikuttavat toisiinsa. Ylätasolla on yhdentävä politiikka, johon kuuluu alueellisuus, ohjelmallisuus, keskushallinto ja ministeriötaso. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) KotiNummi-hankkeen osalta tätä tasoa edustaa TE-keskus. Keskellä on alueellinen ja paikallinen kumppanuus, johon kuuluvat monitoimijaisuus, verkostot, alue- ja paikallishallinto, seutukuntataso ja toimintaryhmät. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Hankkeen osalta sitä edustaa SAMPo ry. Viimeisenä tasona on innovatiivinen hanketoiminta, johon kuuluvat aloitteellisuus, sitoutuminen, luovuus, hanketoimijoiden taso, kylätoimikunnat ja yhdistykset. (Hyyryläinen & Rannikko toim. 2000, ) Tätä viimeistä tasoa KotiNummi-hankkeessa edustaa Mäntsälän Kylät ry. Toisaalta tämä näkökulman rajaaminen vain tiettyjen ennalta valittujen termien, kuten edellä mainitun monitoimijaisuuden, kautta saattaa jättää tarkastelun ulkopuolelle joitakin olennaisia ilmiöitä ja yhteyksiä. Tässä on mielestämme yksi EU:n yhdentävän maaseutupolitiikan ongelma, sillä kaikki paikalliset erityisolosuhteet eivät mahdu samojen arvojen ja periaatteiden (esim. kumppanuus) kenttään.

9 6 2.2 Kylätoiminnan muutoksia Esittelemme tässä kylätoimintaa, sillä hankkeen virallisena hakijana on juuri kylätoimikuntien yhteistyöelin. Kylätoiminta on syntynyt 1970-luvulla vastavoimana maaseudun autioitumiselle. Se oli ensimmäisen polven kylätoimintaa, joka valvoi kylien etuja ja keskittyi viihtyvyyteen ja vapaa-aikaan. Laamanen (1999, 5) lainaa Sirkkalan (1995) ajatuksia "toisen polven kylätoiminnasta, joka on yritysmäistä toiminta. Siinä pyritään kehittämään elinkeinoja ja palveluja. Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, taloudellinen toiminta, kouluttautuminen, normatiivisuus ja johtaminen ovat yrittäjyyden tunnuspiirteitä, jotka liittyvät tähän toisen polven kylätoimintaan. Kyläyrittäjyydessä pitää kuitenkin yhdistyä molempien polvien piirteet, sekä taloudellinen toiminta että kyläläisten yhdessäolo. Laamanen (1999, 5) lainaa Lahtisen (1998) teoksesta Antti Jokisen määrittelyä kylätoiminnan kehittymisestä kolmiportaisena. Siinä ensimmäisen asteen kylätoimikunnat toimivat kylän viihtyvyysasioiden parissa talkoovoimin ilman kylän ulkopuolista panostusta. Toisen asteen kylätoimikunnat toimivat palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen parissa yhteistyössä valtion ja kunnan viranomaisten parissa. Kolmannen asteen kylätoimikunnat työskentelevät edellisten lisäksi elinkeinojen kehittämisen parissa ja ovat verkottuneet maakunnallisesti ja ovat aktiivisesti mukana hanketoiminnassa. (Laamanen 1999, 5.) Kylätoiminnan mahdollisuudet parantaa alueensa elinoloja ovat kehittyneet kylätoiminnan lisääntymisen myötä. Suomessa oli vuonna 1977 paikallisia kylätoiminnan organisaatioita 54 kappaletta, kun vuonna 1985 niitä oli kpl ja vuonna 1999 jo kpl. Kylätoiminnan toimialueeksi määritellään ihmisten yhteishengen mukaisesti kokemukseen perustuva käsitys meidän kylästä, joka muodostetaan sosiaalisesti: perinteen, kerronnan, yhteistyön ja tulevaisuuden odotusten kautta. (Hyyryläinen 2000, 111.) Kylätoiminnan muutos näkyykin juuri kylätoiminnan eriytymisenä perinteiseen eli kylän viihtyvyyteen, vapaa-aikaan ja yleiseen maaseudun puolustamiseen

10 7 keskittyvään sekä uuteen, kylien ja elinkeinojen kehittämiseen tähtäävään kylätoimintaan hankkeiden kautta. Perinteistä ja uutta kylätoimintaa kutsutaan myös pehmeäksi ja kovaksi kylätoiminnaksi. (Laamanen 1999, 5.) Laamanen (1999, 6) lainaa Shucksmithia (1997), jonka mukaan kehitys edellyttää sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutusta. Kulttuurissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat myös taloudelliseen toimintaan. Maaseudun kehittäminen on prosessi, jolla tavoitellaan sosiaalista pääomaa ja kehitetään henkisiä valmiuksia, esimerkiksi pyritään kannustamaan yrittäjyyttä ja lisätään yhteistyön edellytyksiä. (Laamanen 1999, 6.) Kylätoiminta on ollut merkittävää esikehitystä LEADER- ja POMO-toiminnalle. Pitkään toimineen kylätoiminnan ansiosta (bottom up) alhaalta ylös - toimintamalli on iskostunut suomalaiseen maaperään. Juuri LEADER- ja POMO-hankkeiden myötä tapahtunut kylätoiminnan laajentuminen maakunnallisiksi verkostoiksi kertoo kylätoiminnan muutoksesta. Maakunnallisten kylien yhteenliittymien rooli on kuitenkin epäselvä, ovatko ne kyläpoliittisia toimijoita vai hanketoimijoita ja miten nämä eri puolet voivat kohdata. Poliittisen toiminnan ohella tapahtuu elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistä eli kylissä on kahdensuuntaisia toimijoita sekä kyläpoliitikkoja että yrittäjiä. (Laamanen 1999, 6, 12.) Seuraavassa viittaamme Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoittamaan hankkeeseen. Tutkimushankkeen päätoimisena tutkijana on toiminut YTM Kati Laamanen. Julkaisu on kylätoiminnan murroksen analyysi. Tutkimuksen aineisto koostui puhelinhaastatteluista, postikyselyistä ja kirjallisesta materiaalista. Tutkimuksen tärkeimmän aineiston muodostaa kysely, joka lähetettiin maakunnallisten kylien yhteenliittymien toimijoille. Kyselylomakkeita lähetettiin 237 kappaletta keväällä 1998, joista tuli takaisin 155 kappaletta, eli vastausprosentti oli 65. (Laamanen 1999, 3, ) Ongelmana tällaisessä kyselyyn perustuvassa tutkimuksessa on kuitenkin se, että vastausten sanalliset kuvaukset eivät välttämättä osoita todellista tilannetta.

11 8 Johtopäätösten perusteella kirjoittajan ennakko-odotukset eivät vastanneet saatuja tuloksia. Maakunnallisessa kylätoiminnassa oli havaittavissa velvollisuudentuntoa, ihmettelyä, tunnustelua ja jopa kyllästymistä. Strategioiden täsmentymättömyys tai puuttuminen oli keskeinen ongelma. EUhankkeiden myötä kylätoimintaan on tullut mukaan yhä suurempia taloudellisia panostuksia, joka on muuttanut kylätoiminnan luonnetta. Kylätoiminnasta on tullut enemmän yritysmäistä toimintaa, joka vaatii toimijoilta erilaisia valmiuksia kuin perinteinen yhdessä tekemiseen perustuva aktiviteetti. (Laamanen 1999, ) Haasteena onkin, miten saada säilytettyä sekä perinteinen kylätoiminta, että uudenlainen hanketyö. (Rannikko 2000, 156.) Maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja toimintaympäristön muutosta voi tarkastella organisaation ensimmäisen ja toisen asteen muutoksen käsitteillä. Ensi asteen muutos organisaatiossa tarkoittaa uuden oppimista yksilötasolla, niin toisen asteen muutos merkitsee organisaation koko kulttuurisen viitekehyksen muuttumista. Maakunnallisessa kylätoiminnassa on Laamasen mukaan nyt kyse toisen asteen muutoksesta. EU:n suuri vaikutus tuo mukanaan muutospaineita koko organisaation tasolla. Tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. (Laamanen 1999, 12, 35.) Tässä on mielestämme myös organisaation uhkatekjiä, sillä ohjelmaperusteisen maaseutupolitiikan ja hankkeistamisen myötä kylätoimintaa ohjaa nyt ehkä liiaksikin ulkopuoliset voimat ja tahot, joilla ei ole välitöntä tarvetta ja kiinnostusta kehittää juuri tiettyä aluetta. On kuitenkin huomioonotettava tosiasia, että mitä enemmän asia koskettaa itseä, sitä enemmän sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. 2.3 Kriittisiä näkökulmia EU:sta maaseudun kehittäjänä Jos EU:n rooliksi tulee rahakirstun vartijana oleminen ja hankkeet nähdään vain kanavaksi saada rahaa, on vaarana, että EU-kylätoiminta aletaan nähdä kylissä enemmänkin pakkona kuin mahdollisuutena ja silloin siitä saattaa hävitä olennaisia asioita kylätoiminnan perinteisestä luonteesta - vapaudesta, omaehtoisuudesta ja ilosta. Laamanen onkin havainnut vastarintaa kylätoiminnan valjastamiseksi hanketyöhön. Sekin on kyseenalaista miten

12 9 kylätoiminnan poliittinen linja on yhtenevä EU:n harjoittaman politiikan kanssa. (Laamanen 1999, 36.) Englantilainen sosiologi Christopher Ray (1997), joka on tutkinut LEADER I ja myöhemmin LEADER II ohjelmia, on todennut, että näiden ohjelmien yhtenä merkittävänä tavoitteena on kytkeä syrjäiset maaseutualueet osaksi yhdentyvää markkina-aluetta ja eurooppalaista identiteettiä. EU antaa ainakin julkisissa tiedonannoissaan sen kuvan, että se pyrkii samalla sekä luomaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä sekä vahvistamaan paikallista monimuotoisuutta. (Rannikko 2000, 161.) Mielestämme tässä tulee kuitenkin olla hyvin kriittinen, sillä kauniit sanat eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Kieltämättä, vaikka EU käyttää paljon omaehtoisuus- ja alhaalta ylös käsitteitä, se samalla edustaa kuitenkin sitä ylhäältä päin vaikuttavaa tahoa, joka myöntää rahoituksen vain hankkeille, jotka täyttävät EU:ssa määritellyt edellytykset. Tavoitteet luonnollisesti palvelevat myös sen omaa etua. Näin se voi ohjailla ohjelmiensa avulla Euroopan kehitystä haluamaansa suuntaan, esim. yhdenmukaistamalla Euroopan yhteistä markkina-aluetta muokkaamalla sen periaatteita ja toimintaympäristöä eri maiden kesken samansuuntaisiksi. Eli piilotavoitteena tässä voi mielestämme olla EU-myönteisyyden lisääminen. Piilovaikutuksena voi puolestaan olla EU:hun liittyvän oma-aloitteisen kriittisen tarkastelun ja kyseenalaistamisen väheneminen. Tähän on löydettävissä myös tutkimukseen perustuvaa aineistoa. Ray (1997) on todennut, että eräissä maissa tehtyjen tapaustutkimusten mukaan LEADER-ohjelma on lisännyt samaistumista EU:hun ja monesta LEADER-toimijasta on tullut eurointoilija. (Rannikko 2000, 162.) Näin voidaan puhua jo laajempimittaisesta vaikuttamisesta, jossa EU:n tavoitteena on ollut LEADER:n avulla kasvattaa eurooppalaista identiteettiä EU-kriittisillä syrjäseuduilla (Rannikko 2000, 162). Tällöin onkin hyvä miettiä kenen ehdoilla ja ketä varten kehitetään. Hankkeen edetessä on olennaista muistaa välillä kyseenalaistaa tavoitteet ja epäillä niitä rakentavassa mielessä sekä nähdä olemassa olevan toiminnan yli ja ohi. (Hyyryläinen & Rannikko 2000, )

13 10 3 AIKAISEMPIA HANKKEITA Olemme valinneet seuraavat hankkeet sen perusteella, että ne ovat samantapaisia kuin KotiNummi-hanke. Seuraavista hankkeista kerromme ne, mitä niistä on tiedotettu julkisuuteen. Emme siis voi tietää ovatko kyseiset projektit toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaan tai onko ennalta asetetut tavoitteet saavutettu. Seuraavat neljä hanketta on otettu LEADERhanketietokannasta. Siinä on tietoja Suomen LEADER II hankkeista. (Hanketietokanta [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: Hauhon Vanhustenkotiyhdistys ry on toteuttanut EAKR -rahoituksella välisenä aikana Junailija-projektin. Projektissa julkisen rahoituksen osuus oli mk ja kokonaisbudjetti mk. Siinä palkattiin Ikä-projektin jatkona työntekijä, joka toimi linkkinä ikääntyneiden asiakkaiden ja erilaisten palvelujen tarjoajien välillä. Junailija-projektissa järjestettiin myös koulutus- ja teemapäiviä, käynnistettiin uusien ideoiden mukaisia toimintoja ja koulutettiin sekä organisoitiin vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa. Toimijoina tässä projektissa olivat yhdistys, yksityinen taho ja viranomaiset. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 9.) Ylivieskassa Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry toteutti myöskin EAKR rahoituksella välisenä aikana Monitoimitila-projektin. Siinä julkinen rahoitusosuus oli mk ja kokonaisbudjetti oli mk. Monitoimitila-projektissa kunnostettiin kyläkoulun entisestä ulkorakennuksesta monitoimitila kyläläisten käyttöön. Se mahdollisti kylälle mm. uusia palveluja, kuten kylätalonmiehen, vanhusten ateriapalvelun, sairaanhoitopalvelun, lasten iltapäivähoidon jne. Projektin toimijana oli yhdistys. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: )

14 11 Hämeenkoskella Hämeenkosken Vanhustenkotiyhdistys ry toteutti projektin välisenä aikana, jossa kehitettiin Vanhustenkotiyhdistyksen palveluja. Siinä julkista rahoitusta oli mk ja budjetti kokonaisuudessaan oli mk. Projektissa palkattiin työntekijä organisoimaan kaikki koti- ja tukipalvelut vanhusten rivitaloilla osa-aikaisten kurssitettujen työntekijöiden avulla. Siinä teetettiin vaihtoehtoinen suunnitelma palveluosan toteuttamiseksi joko olemassaolevin rakennelmin tai siten, että palveluosa olisi erikseen. Projektissa toimijoina olivat asiantuntijat, yhdistys ja viranomaiset. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 9.) Hauholla Hauhon vanhustentukiyhdistys ry toteutti välisenä aikana hankkeen, jossa oli tarkoitus luoda ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoon tähtääviä palveluja. Hankkeen julkisen rahoituksen osuus oli mk ja budjetti oli mk. Hankkeen tavoitteena oli edistää ihmisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä kotona. Projektisihteerin avulla selvitettiin ikäihmisten palvelutarpeita, ja käynnistettiin uutta toimintaa organisoimalla vapaaehtoistyötä sekä verkottamalla paikallisia kuntoutus-, virkistys- ja liikuntapalvelujen tarjoajia. Hankkeen toimijoina olivat yhdistys, viranomaiset sekä verkosto. (Hanketiedot [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: 4.) Miehikkälässä toteutettiin välisenä aikana kehittämis-, verkostohanke. Siinä toimintaryhmänä oli Maaseudun kehittämisyhdistys Kymenlaakson Pomo ry. Kokonaiskustannus oli mk. Siinä kartoitettiin, ketkä Salo-Miehikkälässä tarvitsevat apua/turvaa. Hankkeessa lähdettiin luomaan turva-auttajaverkostoa vapaaehtoisuuden pohjalle, järjestettiin koulutusta Salo-Miehikkälän kyläyhteisölle. Lisäksi kartoitettiin Vanhustentalon läheisyydessä asuvien vanhusten palvelutarve sekä käynnistettiin Kuntokatos-toiminta Vanhustentalon välittömään läheisyyteen. (Alueellisen turvallisuuden projekti [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa:

15 12 Document.) Oulun Diakoniaopisto toteutti asiakaslähtöisen avohuollon kehittämisprojektin kohderyhmänään syrjäisten haja-asutusalueiden vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Projektin yhtenä tavoitteena oli ko. ryhmän selviytymismahdollisuuksien parantaminen kotona ja avohoidossa. Toimenpiteinä oli mm. omaishoitajien sosiaalisen turvaverkon rakentaminen ja kehittäminen ja kyläpalvelujen kehittäminen ja luominen. (Asiakaslähtöisen avohuollon kehittäminen [ONLINE]. Saatavilla www-muodossa: Mäntsälän Kylät ry. käynnisti vuonna 1998 POMO-hankkeena Mäntsälässä Toimivat Kylät projektin, jonka tavoite oli aktivoida kyläläisiä oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tämän tavoitteen aikaansaamiseksi aloitettiin kyläsuunnitelmien teko Mäntsälän kylillä. Nummisissa aloitettiin kyläsuunnitelman teko kyläkokouksella keväällä Kyläsuunnitelmaa ja siihen liittyvän kyläkyselyn käsittelyä alettiin ideoida ja valmistella. Nummisissa oli jaettu 500 talouteen Mäntsälän Kylät ry:n laatima kyselylomake, joita saatiin takaisin 58 kpl. Eli kyläsuunnitelma perustuu kyläkyselyn vastauksiin ja kyläkokousväen omiin ideoihin. Kyläsuunnitelmassa ilmenee, että Numminen on kasvava ja vireä kylä, josta kuitenkin, luonnollisesti, puuttuu tärkeitäkin palveluja. (Nummisten kyläsuunnitelma 1999, 3.) 4 VANHUSTYÖ 4.1 Käsitteenmäärittelyä vanhuudesta Keskeistä käsitteistöä vanhuudessa on vanhus, vanhustyö, vanhuspolitiikka ja vanhuskäsitys. Kuka sitten on vanhus? Vanhuus yleensä liitetään ikään, eläkeläisyyteen tai toimintakykyyn. Vanhentunut käsitys alkaa olla se, että

16 13 vanhuksena pidetään yli 65-vuotiasta, eläkeikäistä. Nykyisin ikäihmiset ovat kuitenkin niin hyväkuntoisia ikäänsä verrattuna, että vanhuuden määrittelyikä nousee koko ajan. Vanhuksista puhuttaessa tarkoitetaankin yhä useammin yli vuotiaita. Ikääntyminen alkaa tuossa vaiheessa aiheuttaa pysyvää toimintakyvyn laskua ja ulkopuolisen avun tarvetta. (Vaarama 1995, 27.) Tässä työssä tosin puhumme 70-vuotiaista henkilöistä vanhuksina. Vanhustyöllä tarkoitetaan vanhusten parissa tehtävää moniammatillista työtä. Vaarama (1995, 29) on lainannut Koskisen (1994) vanhustyön määritelmää todeten tämän työn olevan vanhusten ammatillista huoltoa, hoitoa, hoivaa, auttamista, tukemista ja informaalista hoivatyötä. Tämän tarkemmin asiaa tuskin voikaan määritellä. Vanhuspolitiikka palvelujärjestelmineen muodostaa toimintakehikon, jossa vanhustyötä tehdään. Eli se luo vanhustyölle lainsäädännölliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Vaarama (1995, 28) on todennut Guillemardin (1986) määritelleen vanhuspolitiikan julkisiksi interventioiksi, jotka muovaavat vanhusten ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita. Vanhuspolitiikka liittyy yhteiskunnan kunkin ajan aineellisiin voimavaroihin sekä arvoihin ja normeihin. (Vaarama 1995, 28.) Vanhuspolitiikkaan kuuluvat ne yhteiskunnan toimet, joiden tavoitteena on turvata vanhusten hyvinvointi. Kuitenkin on vaikeaa ratkaista, mitkä tarpeet ovat sellaisia, että niiden tyydyttäminen on vanhusten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Perustarpeita voidaan ajatella olevan biologiset, sosiaaliset, terveys-, turvallisuus- ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Ei ole myöskään yhtenevää käsitystä siitä, kenen määrittämiä tarpeita hyvinvoinnin pitäisi tyydyttää. Toiset ajattelevat, että hyvinvoinnin toteuttamisen pitäisi perustua ihmisten omiin toivomuksiin. Toiset taas ovat sitä mieltä, että ihmiset eivät aina osaa tuoda julki toivomuksiaan, joten pyrkimisen hyvinvointiin pitäisi perustua ihanteisiin. (Ylönen 1994, 10.) Julkisen vanhuspolitiikan osa-alueet ovat Vaaraman teoksessa (1995, 28) Koskisen (1994) jaottelun mukaan:

17 14 1. Yleinen hyvinvointipolitiikka (asunto-, koulutus-, talous-, työ- ja veropolitiikka 2. Eläkepolitiikka 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tärkeää on kuitenkin se, että vanhuspolitiikkaa ei voida rajata pelkästään julkiseksi toiminnaksi. Siihen kuuluu lisäksi laaja vapaaehtoinen ja omaisten hoivatyö sekä yksityisten, yleishyödyllisen ja kaupallisen sektorin tarjoamat palvelut. (Vaarama 1995, 28.) Vanhuskäsitys tarkoittaa käsitystä siitä, millaisena vanhuus, vanhan ihmisen mahdollisuudet ja hänen asemansa yhteiskunnassa milloinkin nähdään. Tästä johtuen on hyvin merkityksellistä palvelutoiminnalle, onko vanhuskäsitys kielteinen tai myönteinen (pessimistinen tai optimistinen). Käytännössähän vanhuskäsitys vaihtelee ja vanhusten kohtelu on kunnioittavaa, holhoavaa tai jopa alistavaa. Kielteiseen käsitykseen liittyy vanhuksen pitäminen huonoosaisena, rasitteena ja ongelmana, jolloin tapahtuu kontrollia, vähättelyä ja puolesta tekemistä. Myönteisesti suhtautuva taas ajattelee vanhusta voimavarana, mikä saa tukemaan vanhuksen omien voimavarojen, kasvun ja kehityksen tukemista. (Vaarama 1995, 29.) 4.2 Vanhuspalvelustrategia Hautamäki (1993) toteaa hyvinvointivaltiomallin kritiikin alkaneen Suomessa jo 1980-luvun loppuvuosina, mutta vasta talouslama 1990-luvulla näyttää legitimoineen hyvinvointivaltion leikkaukset Lehdon (1995) mukaan (Vaarama 1995, 17). Tilastokeskuksen (1992) tietojen mukaan samanaikaisesti monenlaisten muutosten kanssa Euroopan väestö, Suomi mukaan lukien, vanhenee. Suomessa kuntien väliset erot vanhusten määrässä ovat kuitenkin suuret (vuonna 1992 yli 65 v %). Vuonna 2010 jo noin joka viidennen ja vuonna 2030 joka neljännen suomalaisen arvioidaan olevan yli 65-vuotias. (Vaarama 1995, 17.)

18 15 OECD:n (1992) määrittely on, että lisäksi tapahtuu kaksoisvanhenemista eli koko väestörakenteen vanhetessa myös vanhusväestön sisäinen ikärakenne vanhenee (Vaarama 1995, 17). Walker ym. (1993) ovat todenneet erityisesti vanhimpien vanhusten määrän lisääntymisen merkitsevän luonnollisesti myös avun tarpeen kasvua, vaikkakaan ei lineaarisesti. Kysymys siitä, miten järjestää vanhusten hoiva taloudellisesti ja tehokkaasti nousee koko Euroopassa yhä keskeisämmäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. (Vaarama 1995, 17.) 1990-luvun taloudellinen lama on merkinnyt toisaalta haastetta käyttää supistuvat resurssit entistä tehokkaammin. Toisaalta tarvitaan kykyä tehdä muutokset niin, että ne kestävät myös tulevaisuudessakin eteen nousevat haasteet. Meille tutun pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti julkinen sektori on Suomessa hoitanut vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisen ja pääosin tuottamisen. Lakisääteinen velvollisuus kuuluu kunnille, mutta niiden harkintaan jää määrästä ja sisällöstä päättäminen. (Vaarama 1995, 18.) Suomessa on totuttu siihen, että kunta ja valtio hoitavat ihmistä joka tilanteessa. Etenkin vanhuksille voi olla järkyttävää, kun tuttu ja turvallinen julkinen sektori yhä vähenevässä määrin hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluita. KotiNummi-hankkeeseen osallistuvat vanhukset voivat kummastella sitä, ettei kunta ole enää ainoa palvelujen tuottaja. Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on huomattava: vuonna 1992 sosiaalimenot olivat Suomessa yli 175 miljardia, josta vanhusten ja vammaisten pääluokan osuus oli 44% (Vaarama 1995, 18). Stakesin tietojen (1992) mukaan vanhusten hoivapalvelujen eli kotona selviytymistä tukevien avopalvelujen ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen menoista oli vuonna 1992 arviolta noin neljäsosa. Suomen vanhuspalvelustrategia on perustunut kattavaan, mutta avun määrällä mitaten niukkaan kotipalveluun ja laajaan laitoshoitoon. Kansalaisten tasaarvoa palvelujen saannissa korostetaan sosiaali- ja terveysministeriössä (1995) Vaaraman (1995, 18) teoksen mukaan. KotiNummi-hankkeessa ollaan kiinnitetty huomiota arvokkaisiin valtionhallinnon tavoitteisiin: laitoshoidon

19 16 vähentämiseen ja avopalvelujen lisäämiseen (Vaarama 1995, 19). Lisäksi tarkoituksena on tasa-arvon toteutuminen: jokaisella palvelua haluavalla täytyisi olla oikeus palveluun, eikä esim. hinta saisi olla esteenä. Suomen mielenterveysseuran, vanhusten hyvä kohtelu työryhmän mukaan: 1. Vanhuksella on oikeus hyvään elämään. 2. Vanhuksella on itsemääräämisoikeus. 3. Vanhuksella on oikeus yksilölliseen vanhuuteen. 4. Vanhuksen yksityisyyttä on kunnioitettava. 5. Vanhusta on kohdeltava hyvin. 6. Vanhuksella on oikeus hyvään elinympäristöön. 7. Vanhuksella on oikeus omaisiinsa ja läheisiinsä. (Hoitoa ja huolenpitoa [ONLINE]. Suomen mielenterveysseura, Vanhusten hyvä kohtelu -työryhmä. Saatavilla www-muodossa: 4.3 Mäntsälän vanhustenhuolto Vuodenvaihteessa 1999 Mäntsälässä oli asukasta. Mäntsälän vanhustenhuollon suunnitelman (2000, 6) mukaan Mäntsälässä oli silloin 65 vuotta täyttäneitä 1982 eli 12,1% väestöstä ja 75 vuotta täyttäneitä 864 eli 5,3% väestöstä. Kunnan väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden sekä määrällinen että suhteellinen osuus koko väestöstä kasvaa merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 6.) Mäntsälässä vanhustyötä ohjaavat seuraavat perusarvot: 1. Palvelut tarjotaan niin, että ikääntyneet voivat asua asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman pitkään toimintakyvyn heiketessäkin omassa kodissaan. 2. Arvostetaan ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta ja oikeutta vaikuttaa omiin palveluihinsa antamalla riittävästi tietoa päätöksentekoa varten. 3. Keskeisenä tavoitteena on sairauksien laadukas hoito ja hyvä elämä.

20 17 4. Kaikissa palvelumuodoissa pidetään yllä asiakkaiden omatoimisuutta aktivoivalla työotteella ja lisätään sitä tarvittaessa kuntoutuksella. 5. Omaiset ovat merkittävä ja arvokas voimavara vanhustyössä, ja heidän jaksamistaan tuetaan. Kunnan palveluja suunnataan sinne, missä asiakkaiden omatoimisuus ja omaisten tuki ei riitä. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 4) Mäntsälässä kotiin tarjottavat vanhuspalvelut Esittelemme tässä kunnan kotiin tarjottuja palveluja, sillä hankkeen tavoitehan on vanhusten kotona asumisen mahdollistaminen. Näitä kunnan palveluja ovat omaishoidon tuet: joko hoitopalkkio tai sekä hoitopalkkio että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai pelkkiä palveluja, kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu), tukipalvelut ja muina kotona asuvan palveluina kuljetuspalvelut. Omaishoidon tuen tavoite on jatkuvan laitoshoidon tarpeen ehkäiseminen tai siirtäminen. Omaishoitajat tarvitsisivat nykyistä enemmän sekä konkreettista että psyykkistä tukea työssään jaksamiseksi. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, 12.) Kotihoito on ratkaisevassa asemassa koko vanhustenhuollon, ja KotiNummihankkeen, tavoitteen, vanhusten kotona asumisen mahdollistamisessa. Huonosti toimiva avohuolto muodostuu kunnalle ajan myötä kalliiksi. Se lisää laitoshoidon tarvetta, kuormittaa terveyskeskuksen vuodeosastoa ja tuo kunnalle lisäkustannuksia erikoissairaanhoidon sairaansijojen tarpeettomalla käytöllä. Tulevaisuudessa potilaat ovat huonokuntoisempia, koska sairaaloiden hoitojaksot ovat lyhentyneet. (Mäntsälän kunnan vanhustenhuollon suunnitelma (2010) 2000, ) Kotipalvelun tarkoituksena on auttaa asiakasta niissä toimissa, joihin hän ei kuntonsa vuoksi pysty. Omatoimisuuden tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat työn pyrkimyksinä. Nämä samathan ovat toivottavia tuloksia myös hankkeessa. Suurin tarve on ollut viime aikoina ilta- ja viikonlopputyön

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot