AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010"

Transkriptio

1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1

2 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2012

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN EERO K. NIEMI Tavoitteet ja arvioinnin tarkoitus Projektiryhmä ja sen tehtävät Otanta ja arviointiaineisto Arvioinnin vaiheet Koetehtävien valinta Arvioinnin aikataulu II. OPETTAJAKYSELY EERO K. NIEMI A. Opetussuunnitelma ja opetus B. Koulun toimintakulttuuri C. Eheyttäminen D. Arvot ja asenteet IIIA. IHMISENÄ KASVAMINEN LASSE LIPPONEN IHMISENÄ KASVAMINEN Mittarin luonne Tieto-osioiden kuvaus Asenneosioiden kuvaus Mittarin tarkistus ja toimivuus TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja TOIMINTA JA ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG

5 IIIB. IHMISENÄ KASVAMINEN RITVA JAKKU-SIHVONEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TAVOITTEET SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KOULUTUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA ARVIOINNIN MITTARISTA JA AINEISTOSTA Tieto-osioiden kuvaus Asenteita, käsityksiä ja kokemuksia mitanneiden osioiden kuvaus Mittarin rakenne Aineiston analyysi ja käsittely SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TIEDOT Yleistaso Tytöt, pojat ja tasa-arvoon liittyvä tietäminen Alueellinen vaihtelu tietämisessä vähäistä SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVIÄ ASENTEITA JA KÄSITYKSIÄ Yleistä Segregaatio-orientoituneisuus Koulun tyttösopivuus Tyttöjen ja poikien asenteet Suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välisiä asenne-eroja Asenteiden ja tietämisen yhteys KOKEMUKSET KOULUN TOIMINNASTA Yleistä Sukupuoleen liittyvä kiusaaminen Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin liittyviä kokemuksia Opettajan toimintaan liittyviä kokemukset Kannustavaa opinto-ohjausta OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUTEEN KUULUVIEN ASIOIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA.. 79 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA: JÄMSTÄLLDHET MELLAN KÖNEN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG Liitetaulukko 1. Survolla tehdyn faktoriratkaisun reliabiliteetit siten, että mittausvirheet eivät korreloi Liitetaulukko 2. Ryhmien tytöt/pojat vertailtavuuden toteamiseksi tehty transformaatioanalyysi faktoreista LÄHTEET

6 IV. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS INKERI RUOKONEN JA SEIJA KAIRAVUORI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Toiminnallinen osaaminen sukupuolen ja kieliryhmien mukaan vertailtuna 98 Toiminnallisen osaamisen alueellista tarkastelua OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KULTURELL IDENTITET OCH INTERNATIONALISM SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET V. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO SIRKKU KOTILAINEN JA REIJO KUPIAINEN VIESTINTÄ JA MEDIATAIDOT Aihekokonaisuuden tavoitteet ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua

7 ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Sukupuoli, kieliryhmät ja alueellisuus OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA Aihekokonaisuuden opetuksesta yleisesti Aihekokonaisuuden opetuksesta sukupuolen ja kieliryhmien mukaan Aihekokonaisuuden opetuksesta alueellisesti HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KOMMUNIKATION OCH MEDIEKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET VI. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TOM GULLBERG TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UTVÄRDERINGSENKÄTENS KARAKTÄR OCH UTGÅNGSPUNKTER Utvärderingen av faktakunskap Utvärdering av attityder Utvärdering av handling och färdigheter KUNSKAPER Behärskning av kunskap generellt Kunskaper i relation till kön och språk Regionala dimensioner ATTITYDER Utvärderingen av attityder i generell mening Attityder relaterade till språk och kön Regional utvärdering av attityderna UTVÄRDERING AV HANDLING OCH FÄRDIGHETER Handling och färdigheter generellt Handling och färdigheter med avseende på språk och kön Regionala aspekter på handling och färdigheter ELEVERNAS UPPFATTNING OM UNDERVISNINGEN AV TEMAOMRÅDET HUR HAR TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UPPNÅTTS? SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG TEMAOMRÅDET DELTAGANDE, DEMOKRATI OCH ENTREPRENÖRSKAP PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KÄLLOR

8 VII. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA ANNA UITTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE TIETO-OSIOT Asenteita mittaavat osiot Toimintaosiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain kuntaluokituksen mukaan Tytöt ja pojat alueittain kuntaluokituksen mukaan Yleistaso lääneittäin Kieliryhmien vertailu ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat ALUEELLISIA EROJA Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu TOIMINNALLINEN OSAAMINEN - EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN TOIMINTA OMASSA ELÄMÄSSÄ Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA TIEDOLLISEN OSAAMINEN, ASENTEIDEN JA TOIMINNALLISEN OSAAMISEN VÄLISET YHTEYDET HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA Tiedollinen osaaminen Asenteet Taidollinen osaaminen ekologisesti kestävä toiminta omassa elämässä Asenteiden, tiedollisen ja taidollisen osaamisen väliset yhteydet PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ANSVAR FÖR MILJÖ, VÄLFÄRD OCH EN HÅLLBAR UTVECKLING SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

9 VIII. TURVALLISUUS JA LIIKENNE BRITA SOMERKOSKI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE Tieto-osiot Käsitykset ja asenteet Taito-osiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa KÄSITYKSIEN JA ASENTEIDEN OMAKSUMINEN Yleistaso Sukupuolten erot Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa TOIMINTA Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vertailu SANALLISET TEHTÄVÄT Millaista sinun mielestäsi on turvallinen tulevaisuus? Millainen sinun mielestäsi on turvallinen kaupunki? OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TRYGGHET OCH TRAFIKKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET Liite

10 IX. IHMINEN JA TEKNOLOGIA ESA-MATTI JÄRVINEN JA AKI RASINEN JOHDANTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET Ihminen ja teknologia ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toiminta TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Mikä on teknologiaa? Teknologian kehittäminen, kestävä kehitys ja kädentaidot ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennefaktorit Asennoituminen sukupuolittain, kieliryhmittäin ja alueittain TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Väittämät Pyykkipojasta moneksi Toiminnallinen osaaminen sukupuolten ja kieliryhmien mukaan vertailtuna OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETTAMISESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA MÄNNISKAN OCH TEKNOLOGIN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

11 ESIPUHE Yhdeksännen vuosiluokan aihekokonaisuuksien seuranta- arviointi on ensimmäinen Opetushallituksen aihekokonaisuuksiin kohdistuva arviointi. Aihekokonaisuuksien arviointi perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen tekemään tulossopimukseen. Arvioinnilla on haluttu saada erityisesti tietoa siitä, miten aihekokonaisuudet toteutuvat opetuksessa ja miten Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksille asetetut tavoitteet on saavutettu. Raportin tuloksista toivotaan olevan erityisesti hyötyä koulutuspolitiikasta päättäville sekä opetuksen kehittämisestä ja uusien opetussuunnitelmien laatimisesta vastaaville tahoille. Kunkin aihekokonaisuuden arvioinnista on ollut päävastuussa yksi kyseessä olevan alan asiantuntija. Kiitän erityisesti aihekokonaisuuden arvioinnin asiantuntijaryhmää, joka teki suuren työn aihekokonaisuuksien koetehtävien laadinnassa ja niiden esitestauksessa. Ryhmään kuuluivat professori Lasse Lipponen, yliopistonlehtori Tom Gullberg, dosentti Esa-Matti Järvinen, professori Sirkku Kotilainen, dosentti Inkeri Ruokonen, dosentti Anna Uitto, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski sekä Opetushallituksesta tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio sekä arvioinnin alkuvaiheessa erikoistutkija Jari Metsämuuronen ja opetusneuvos Kaija Salmio (toinen projektipäällikkö asti). Kiitoksen ansaitsevat myös esitetestaukseen osallistuneet Armilan koulu Lappeenrannasta, Kuoppanummen koulukeskus Nummelasta, Nurmijärven Yhteiskoulu Nurmijärveltä ja Telakkakadun koulu Suolahdesta sekä niiden 9. vuosiluokan oppilaat ja erityisesti koulujen rehtorit ja opettajat, jotka vastasivat esitestauksen toteuttamisesta kouluissa. Arviointiin mukaan tulleet otoskoulut osallistuivat kiitettävästi arvioinnin suorittamiseen ja noudattivat tunnollisesti annettuja ohjeita. Erityinen kiitos myös otoskoulujen rehtoreille ja opettajille myötämielisestä suhtautumisesta arvioinnin toteuttamiseen. Projektin kuluessa apuna on ollut talvella hallinnon harjoittelija Jussi Heinonen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin liittyvän opettajakyselyn tulosten tilastoaineiston käsittelyä ja arviointiin liittyvän oppilaskyselyn tulosten käsittelyä ja avovastausten kirjaamista. Kiitän myös Opetushallituksen virkamiehiä, joista erityisen kiitoksen ansaitsevat erikoistutkija Jorma Kuusela ja tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen ja tutkimussihteeri Mari Huhtanen. Tutkimussihteeri Tuija Koskela on vastannut arviointiaineiston viimeistelystä ja postituksesta sekä oppilaiden vastauslomakkeiden koodauksesta. Julkaisusihteeri Sirpa Ropposta kiitän raportin ulkoasun viimeistelystä ja taitosta. Jokaisen aihekokonaisuusartikkelin lopussa on päätelmiä ja kehittämisehdotuksia koskevasta kappaleesta myös ruotsinkielinen käännös. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2012 Eero K. Niemi 10

12 JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2004) sisältämät aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne ja Ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet heijastelevat ympäröivän maailman ilmiöitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne sisältävät monia näkökulmia ja kokonaisuuksia ja ne antavat mahdollisuuden vastata uusiin koulutukselle asetettuihin haasteisiin. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämä ajatus aihekokonaisuuksien osalta on, että kunta- tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan oma suunnitelma aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi. Aihekokonaisuussuunnitelmassa tulisi näkyä myös yhteydet koulun ulkopuoliseen maailmaan. Paikallisen näkökulman tuominen suunnitelmaan on oleellista, jotta lähiympäristöä opitaan tuntemaan. Aihekokonaisuuksissa on kyse sellaisista asioista, joita oppilaat kohtaavat arkielämässä ja joista tulisi selviytyä itse. Oppilaat olisi hyvä saada pohtimaan asioita ja niiden ratkaisuja ja toimimaan oikeilla tavoilla. Viime aikoina esimerkiksi turvallisuus- ja ilmastokysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Elämän taitoa ja hallintaa sekä konfliktien käsittelyä tarvitaan aina; niitä voidaan oppia monien aihekokonaisuuksien avulla. 11

13 I. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Eero K. Niemi

14 SEURANTA-ARVIOINNIN TOTEUTUS Seuranta-arvioinnin valmistelu aloitettiin talvella 2009 kuulemalla Opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijoita. Kuulemisen yhteydessä saatiin taustatietoa sekä aihekokonaisuuksien asiasisällöistä että niihin vaikuttaneista tekijöistä. TAVOITTEET JA ARVIOINNIN TARKOITUS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksien tavoitteena on, että niitä toteutetaan kaikissa oppiaineissa ja että niiden käyttö lisää oppiaineiden välistä yhteistyötä. Aihekokonaisuudet on valittu ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, jotka eivät välttämättä tule opetetuiksi yksittäisissä oppiaineissa tai ne tulevat esille vain tietyistä näkökulmista. Useiden eri näkökulmien samanaikainen opettaminen parantaa ymmärtämistä. Tavoitteena on myös opetussuunnitelman ja koulun toimintakulttuurin muuttaminen entistä paremmaksi. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaisesti aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnissa selvitetään: miten aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin, miten ne toteutuvat opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa, millaiset ovat oppilaiden tiedot, taidot, asenteet ja valmiudet aihekokonaisuuksien suhteen, miten eheyttäminen toteutuu ja parantaako se oppimisen edellytyksiä, miten koulujen toimintakulttuuri muuttuu, miten oppiaineiden välinen, koulun sisäinen ja koulun ulkopuolinen yhteistyö toteutuu ja miten aihekokonaisuuksien jatkuvuus toteutuu eri oppiaineissa. Arvioinnin tavoitteena on antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa arvioitavasta asiasta. Arvioinnin tavoitteena on myös tuottaa kehittämisen kohteita. Ne asiat, joita arvioidaan, nousevat tavattoman nopeasti tärkeiksi kouluissa opetettaviksi aiheiksi. Oppimistuloksilla ei tarkoiteta vain tiedollista osaamista, vaan myös taidot, sosiaalinen ja kommunikatiivinen osaaminen kuuluvat oppimistuloksiin. Aihekokonaisuuksien osalta on aiheellista muistaa, että kyse ei ole vain tiedollisten asioiden hallinnasta, vaan myös taidollisten, sosiaalisten ja toiminnallisten valmiuksien osaamisesta sekä koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä. 13

15 Projektiryhmä ja sen tehtävät Opetushallitus asetti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli toimia asiantuntijaelimenä suunniteltaessa ja raportoidessa syksyllä 2010 toteutettavaa perusopetuksen aihekokonaisuuksien arviointia. Opetushallituksen tavoitteena oli arvioida, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) asetettujen seitsemän aihekokonaisuuden tavoitteet on saavutettu perusopetuksen osalta. Seuranta-arvioinnin tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa aihekokonaisuuksien eheyttävistä vaikutuksista ja koulujen toimintakulttuurin muutoksista. Tehtävien avulla pyrittiin selvittämään aihekokonaisuuksiin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä, soveltamista sekä niiden sisältöjen hallintaa ja koulukohtaisia toteuttamistapoja. Asiantuntijaryhmän projektipäälliköiksi kutsuttiin opetusneuvos Eero K. Niemi ja opetusneuvos Kaija Salmio ( saakka) Opetushallituksesta sekä sihteereiksi tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio Opetushallituksesta. Muiksi jäseniksi kutsuttiin erikoistutkija Jari Metsämuuronen ( saakka) Opetushallituksesta, filosofian tohtori Tom Gullberg Åbo Akademista, kasvatustieteen tohtori Esa-Matti Järvinen Oulun yliopistosta, dosentti Sirkku Kotilainen Jyväskylän yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Inkeri Ruokonen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski Pelastusopistosta ja dosentti Anna Uitto Helsingin yliopistosta. Otanta ja arviointiaineisto Koulujen valinta tehtiin siten, että arviointiin mukaan tulleet koulut edustivat maamme kouluja kooltaan, alueellisesti, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Näin otosperusteisesti valituista kouluista otettiin mukaan kaikki 9. vuosiluokkien oppilaat. Yhteensä arviointiin tuli 113 koulua ja oppilasta (ks. Taulukko 1 ). Koska aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otanta tehtiin samanaikaisesti taito- ja taideaineiden otannan kanssa, toivat lähes samanaikaisesti toteutettavat arvioinnit oman haasteensa otantaan. Lisäksi samanaikaisesti otanta tehtiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä modersmål och litteratur-oppiaineiden arviointia varten. Kaikille arvioitaville oppiaineille piti saada edustavat otokset. Kokonaan ei vältytty siltä, etteikö samassa koulussa olisi ollut myös toinen arviointi. Arviointiin otettiin tarkoituksella yliedustus ruotsinkielisiä kouluja, jotta voitiin tehdä kieliryhmittäisiä vertailuja. Otantaan otettiin vain sellaiset koulut, joissa yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden määrä oli vähintään viisi. Arviointiraportissa käytetään alueellisena yksikkönä läänirajoja, koska arviointityön aloittamisen aikana läänijako oli vielä voimassa. 14

16 Taulukko 1. Otokseen mukaan tulleet koulut ja oppilaat lääneittäin, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Yläluokkien opetusta antavat koulut N = 738* Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otoskoulut N = 113 Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otosoppilaat N = % n % n % LÄÄNIT Etelä-Suomi 36, , ,0 Länsi-Suomi 35, , ,8 Itä-Suomi 11, , ,9 Oulu 10, , ,8 Lappi 5,4 9 8, ,5 KUNTARYHMÄT Kaupunkimaiset 54, , ,7 Taajaan asutut 17, , ,9 Maaseutumaiset 28, , ,3 KIELIRYHMÄT Suomenkieliset 95, , ,6 Ruotsinkieliset 4, , ,4 *Koulut, joissa 9. vuosiluokan oppilaita on vähintään 5. 15

17 Arvioinnin vaiheet Arviointi toteutettiin nelivaiheisesti seuraavasti: 1. Otokseen valittujen koulujen (113) opettajakunnille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Rehtoreita pyydettiin pitämään opettajainkokous, jossa opettajat vastaisivat esitettyihin kysymyksiin. 2. Projektiryhmän jäsenet laativat kukin omasta aihekokonaisuudestaan yhteistyössä itselleen valitsemansa avustajan kanssa kaksi koetehtäväsarjaa vuoden 2010 alussa. Koetehtäväsarjat sisälsivät aihekokonaisuuteen liittyvät asennekysymykset sekä tieto- ja taitokysymykset. 3. Kaikkien seitsemän aihekokonaisuuden tehtävät esitestattiin neljässä yläkoulussa Nurmijärvellä, Vihdissä, Suolahdessa ja Lappeenrannassa. Esitestaukseen osallistui keväällä 2010 yhteensä 467 oppilasta. Esitestaus käsitti kustakin aihekokonaisuudesta kaksi eri koeversiota (A- ja B-versiot). Esitestausversiot lähetettiin kouluihin sekajärjestyksessä siten, että kukin oppilas vastasi kahteen eri aihekokonaisuuskysymyssarjaan. 4. Arviointi suoritettiin otokseen valituissa kouluissa viikolla 45 marraskuussa Lopulliseen arviointiin osallistui 110 yläkoulusta yhteensä oppilasta. Kukin oppilas vastasi yhtä aihekokonaisuutta käsittävään kysymyssarjaan. Koetehtävien valinta Jokaisen esikoeversion osiosta laskettiin osioiden keskeiset klassiset osioparametrit tehtävien vaikeustaso eli ratkaisuprosentti ja osioiden erottelukykykorrelaatio. Osioiden ominaisuuksia tutkittiin IRT-mallituksen avulla. Oleellisena vaiheena koetehtävien valinnassa oli luotettavien osioiden löytäminen aihekokonaisuuksien osaamista mittaaviksi tekijöiksi. Osioista pyrittiin löytämään ne, joiden korrelaatio mittarin summaan oli suurempi tai yhtä suuri kuin 0,40 ja jotka mittasivat osaamista loogisesti siten, että paremmat oppilaat saivat osiosta suuremmalla todennäköisyydellä oikean vastauksen (Metsämuuronen 2006, ). Päätettiin, että kukin kokeeseen osallistuva oppilas vastasi vain yhtä aihekokonaisuutta koskevaan kyselyyn. Oppilaiden vastausten tilastollisessa tarkastelussa on käytetty muun muassa riippumattomien otosten t-testiä, varianssianalyysia (ANOVA), jonka parittaiset vertailut on tehty Tukeyn testillä sekä Pearsonin kaksisuuntaisella korrelaatioanalyysilla. Koska suurissa aineistoissa ryhmien t-testillä lasketut ryhmien väliset erot ilmenevät herkästi tilastollisesti merkitsevinä, vertailtavien ryhmien erojen suuruutta on tutkittu laskemalla ns. efektikoko (d, Cohen 1988). 16

18 ARVIOINNIN AIKATAULU Otokseen valittujen koulujen rehtoreille lähetettiin joulukuussa 2009 kirje, jossa selvitettiin arvioinnin tarkoitusta ja mitä arviointiin liittyy ja miten koulu oli valittu otokseen. Samoin kerrottiin, että arviointiin liittyy keväällä 2010 tehtävä tietokonepohjainen kysely opettajakunnalle aihekokonaisuuksien opettamisesta ja syksyllä 2010 pidetään otoskoulun oppilaille aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja mittaava koe sekä oppilaiden suhtautumista aihekokonaisuuksiin mittaava asennetesti. Otoskoulujen rehtoreille lähetettiin helmikuussa 2010 sähköpostitse opettajakunnan käsiteltäväksi kysely ja rehtorin piti palauttaa kyselylomake Opetushallitukseen maaliskuussa Aihekokonaisuuksien arvioinnissa kerättiin opettajilta tietoa aihekokonaisuuksien toteutumisesta kevätlukukaudella Lokakuussa 2010 otoskoulujen rehtoreille lähetettiin oppilaiden kyselylomakkeet. Kirjeessä kerrottiin, että koulun kaikkien yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden tulee osallistua arviointiin ja arviointi tulee toteuttaa välisenä aikana. Kuhunkin kouluun lähetettiin kaikkia seitsemää aihekokonaisuutta arvioivat koevihkot. Kullekin oppilaalle tuli jakaa sattumanvaraisesti yksi seitsemää aihekokonaisuutta mittaava koevihko. Arviointiin sai käyttää aikaa 60 minuuttia. Rehtorin tuli palauttaa koevihkot Opetushallitukseen viimeistään Kouluissa tuotettu arviointiaineisto koodattiin ja analysoitiin Opetushallituksessa. Analyysitulokset annettiin keväällä 2011 kullekin aihekokonaisuudesta vastaavalle työryhmän jäsenelle. 17

19 II. OPETTAJAKYSELY Eero K. Niemi

20 OPETTAJAKYSELY Opetushallitus lähetti kyselyn perusopetuksen aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin osallistuville kouluille. Opettajilta tiedusteltiin muun muassa opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä asioita, koulun toimintakulttuuria, opetuksen eheyttämistä sekä arvojen ja asenteiden huomioon ottamista. Arviointiin valittiin satunnaisotannalla 113 koulua. Rehtoreita pyydettiin järjestämään opettajakokous, jossa lomakkeen kysymykset käytäisiin läpi ja muodostettaisiin keskustellen opettajakunnan yhteiset vastaukset kysymyksiin. Kysely lähetettiin 98 suomenkieliseen ja 15 ruotsinkieliseen kouluun. Vastaukset saatiin 70 suomenkieliseltä ja 7 ruotsinkieliseltä koululta. Keskimääräinen vastausprosentti oli 68 %, ruotsinkielisten koulujen osalta 47 %. Seuraavassa esitellään koulujen vastauksia kysymyksittäin. A. Opetussuunnitelma ja opetus Kysymykseen, onko opetussuunnitelmassanne tehty aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kuntakohtaisia lisäyksiä, 64 prosenttia kouluista vastasi, että on tehty lisäyksiä. Koulukohtaisia aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä koskevia lisäyksiä koulujen omiin opetussuunnitelmiin oli tehty hieman alle puolessa (46 %) kouluista. Avokysymyksellä kysyttiin lisäksi, millaisia koulukohtaiset lisäykset olivat. Koulukohtaiset lisäykset olivat enimmäkseen aihekokonaisuuksien integroimista eri oppiaineisiin sekä erilaisia paikallisia hankkeita. Kysymykseen, miten aihekokonaisuudet näkyvät koulunne tuntijaossa, kouluista 36 prosenttia ilmoitti aihekokonaisuuksien näkyvän tuntijaossa jonkin verran, 21 prosenttia kouluista ilmoitti että ne näkyvät vähän, ja 33 prosenttia ilmoitti, etteivät aihekokonaisuudet näy tuntijaossa lainkaan. Selvästi tai erittäin selvästi aihekokonaisuudet näkyivät tuntijaossa vain noin joka kymmenennessä koulussa (Kuvio 1). Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Selvästi Erittäin selvästi Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka selviä opettajien mielestä ovat opetussuunnitelman perusteissa esitetyt kunkin aihekokonaisuuden kolme keskeistä tavoitetta Suhteellinen osuus kouluista (%) Kuvio 1. Aihekokonaisuudet tuntijaossa. 19

21 Toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä Tunnistaa oikean ja väärän Ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuuden 5,3 3,2 9,5 3,2 3,2 9,5 16,8 22,1 25,3 56,8 65,3 74,7 5, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Vaikeaselkoinen Erittäin selkeä Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuudessa opettajien mielestä kaikkein selkein tavoite oli toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä" (92 %). Tavoite tunnistaa oikean ja väärän oli 87 prosentin mielestä selkeä tai erittäin selkeä. Vähiten selkeä tavoite oli ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuus (Kuvio 2). Kuvio 2. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä Ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden Arvostaa omaa kulttuuriperintöään 1,1 3,2 3,2 7,4 6,3 11,6 8,4 8,4 11,6 14,7 22,1 23,2 55,8 56,8 66, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Kulttuuri- identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden selkein tavoite oli arvostaa omaa kulttuuriperintöään, jota 78 prosenttia koulujen opettajista piti selkeänä tai erittäin selkeänä. Tavoite ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden oli selkeä tai erittäin selkeä vastaajista 65 prosentille ja tavoite omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä 63 prosentille (Kuvio 3). Kuvio 3. Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 20

22 Suhtautuu kriittisesti median välittämiin sisältöihin Kehittää tiedonhallintataitoja Ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti 1,1 2,1 14,7 10,5 8,4 7,4 13,7 11,6 10,5 12,6 11,6 60,0 63,2 72, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteet arvioitiin melko selkeiksi. Opettajista 84 prosentin mielestä tavoite ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti oli selkeä tai erittäin selkeä. Tavoite suhtautuu kriittisesti median välittämiin taitoihin oli selkeä tai erittäin selkeä 74 prosentille vastaajista (Kuvio 4). Kuvio 4. Viestintä- ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi Osaa käsitellä muutoksia ja epävarmuutta Ymmärtää yhteiskunnan toimivuuden 2,1 2,1 5,3 5,3 6,3 11,6 9,5 14,7 24,2 36,8 38,9 38,9 43,2 61, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteista selkein oli ymmärtää yhteiskunnan toimivuus. Koulujen opettajista 66 prosenttia ilmoitti sen olevan selkeä tai erittäin selkeä. Opettajista 41 prosentin mielestä tavoite osaa käsitellä muutosta ja epävarmuutta oli selkeä tai erittäin selkeä ja tavoite toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi vain 39 prosentin mielestä tavoite oli selkeä (Kuvio 5). Kuvio 5. Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 21

23 Rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta Arvioi oman koulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia Ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden 7,4 10,5 8,4 5,3 7,4 6,3 14,7 11,6 22,1 60,0 71,6 74, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Opettajista 86 prosentin mielestä ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteet ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden ja arvioi oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutusta olivat selkeitä tai erittäin selkeitä. Tavoite rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta oli selkeä 71 prosentille opettajista (Kuvio 6). Kuvio 6. Ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti Tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 2,1 5,3 4,2 4,2 15,8 3,2 2,1 21,1 17,9 71,6 75,8 76, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteet olivat kokonaisuudessaan hyvin selkeitä opettajien mielestä. Tavoite toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä oli selkeä tai erittäin selkeä 93 prosentille opettajista. Tavoite tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 95 prosentille, ja tavoite toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 92 prosentille opettajista olivat selkeitä (Kuvio 7). Kuvio 7. Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 22

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT

VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.12.2010 Miten tieto- ja viestintätekniikka näkyy perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS PERUSOPETUS 2020 -ESITYKSEN

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Kauniainen Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01. Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014 Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Työryhmä 1. /Osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot