AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

Transkriptio

1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1

2 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2012

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN EERO K. NIEMI Tavoitteet ja arvioinnin tarkoitus Projektiryhmä ja sen tehtävät Otanta ja arviointiaineisto Arvioinnin vaiheet Koetehtävien valinta Arvioinnin aikataulu II. OPETTAJAKYSELY EERO K. NIEMI A. Opetussuunnitelma ja opetus B. Koulun toimintakulttuuri C. Eheyttäminen D. Arvot ja asenteet IIIA. IHMISENÄ KASVAMINEN LASSE LIPPONEN IHMISENÄ KASVAMINEN Mittarin luonne Tieto-osioiden kuvaus Asenneosioiden kuvaus Mittarin tarkistus ja toimivuus TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja TOIMINTA JA ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG

5 IIIB. IHMISENÄ KASVAMINEN RITVA JAKKU-SIHVONEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TAVOITTEET SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KOULUTUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA ARVIOINNIN MITTARISTA JA AINEISTOSTA Tieto-osioiden kuvaus Asenteita, käsityksiä ja kokemuksia mitanneiden osioiden kuvaus Mittarin rakenne Aineiston analyysi ja käsittely SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TIEDOT Yleistaso Tytöt, pojat ja tasa-arvoon liittyvä tietäminen Alueellinen vaihtelu tietämisessä vähäistä SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVIÄ ASENTEITA JA KÄSITYKSIÄ Yleistä Segregaatio-orientoituneisuus Koulun tyttösopivuus Tyttöjen ja poikien asenteet Suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välisiä asenne-eroja Asenteiden ja tietämisen yhteys KOKEMUKSET KOULUN TOIMINNASTA Yleistä Sukupuoleen liittyvä kiusaaminen Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin liittyviä kokemuksia Opettajan toimintaan liittyviä kokemukset Kannustavaa opinto-ohjausta OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUTEEN KUULUVIEN ASIOIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA.. 79 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA: JÄMSTÄLLDHET MELLAN KÖNEN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG Liitetaulukko 1. Survolla tehdyn faktoriratkaisun reliabiliteetit siten, että mittausvirheet eivät korreloi Liitetaulukko 2. Ryhmien tytöt/pojat vertailtavuuden toteamiseksi tehty transformaatioanalyysi faktoreista LÄHTEET

6 IV. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS INKERI RUOKONEN JA SEIJA KAIRAVUORI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Toiminnallinen osaaminen sukupuolen ja kieliryhmien mukaan vertailtuna 98 Toiminnallisen osaamisen alueellista tarkastelua OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KULTURELL IDENTITET OCH INTERNATIONALISM SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET V. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO SIRKKU KOTILAINEN JA REIJO KUPIAINEN VIESTINTÄ JA MEDIATAIDOT Aihekokonaisuuden tavoitteet ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua

7 ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Sukupuoli, kieliryhmät ja alueellisuus OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA Aihekokonaisuuden opetuksesta yleisesti Aihekokonaisuuden opetuksesta sukupuolen ja kieliryhmien mukaan Aihekokonaisuuden opetuksesta alueellisesti HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KOMMUNIKATION OCH MEDIEKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET VI. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TOM GULLBERG TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UTVÄRDERINGSENKÄTENS KARAKTÄR OCH UTGÅNGSPUNKTER Utvärderingen av faktakunskap Utvärdering av attityder Utvärdering av handling och färdigheter KUNSKAPER Behärskning av kunskap generellt Kunskaper i relation till kön och språk Regionala dimensioner ATTITYDER Utvärderingen av attityder i generell mening Attityder relaterade till språk och kön Regional utvärdering av attityderna UTVÄRDERING AV HANDLING OCH FÄRDIGHETER Handling och färdigheter generellt Handling och färdigheter med avseende på språk och kön Regionala aspekter på handling och färdigheter ELEVERNAS UPPFATTNING OM UNDERVISNINGEN AV TEMAOMRÅDET HUR HAR TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UPPNÅTTS? SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG TEMAOMRÅDET DELTAGANDE, DEMOKRATI OCH ENTREPRENÖRSKAP PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KÄLLOR

8 VII. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA ANNA UITTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE TIETO-OSIOT Asenteita mittaavat osiot Toimintaosiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain kuntaluokituksen mukaan Tytöt ja pojat alueittain kuntaluokituksen mukaan Yleistaso lääneittäin Kieliryhmien vertailu ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat ALUEELLISIA EROJA Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu TOIMINNALLINEN OSAAMINEN - EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN TOIMINTA OMASSA ELÄMÄSSÄ Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA TIEDOLLISEN OSAAMINEN, ASENTEIDEN JA TOIMINNALLISEN OSAAMISEN VÄLISET YHTEYDET HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA Tiedollinen osaaminen Asenteet Taidollinen osaaminen ekologisesti kestävä toiminta omassa elämässä Asenteiden, tiedollisen ja taidollisen osaamisen väliset yhteydet PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ANSVAR FÖR MILJÖ, VÄLFÄRD OCH EN HÅLLBAR UTVECKLING SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

9 VIII. TURVALLISUUS JA LIIKENNE BRITA SOMERKOSKI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE Tieto-osiot Käsitykset ja asenteet Taito-osiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa KÄSITYKSIEN JA ASENTEIDEN OMAKSUMINEN Yleistaso Sukupuolten erot Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa TOIMINTA Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vertailu SANALLISET TEHTÄVÄT Millaista sinun mielestäsi on turvallinen tulevaisuus? Millainen sinun mielestäsi on turvallinen kaupunki? OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TRYGGHET OCH TRAFIKKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET Liite

10 IX. IHMINEN JA TEKNOLOGIA ESA-MATTI JÄRVINEN JA AKI RASINEN JOHDANTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET Ihminen ja teknologia ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toiminta TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Mikä on teknologiaa? Teknologian kehittäminen, kestävä kehitys ja kädentaidot ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennefaktorit Asennoituminen sukupuolittain, kieliryhmittäin ja alueittain TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Väittämät Pyykkipojasta moneksi Toiminnallinen osaaminen sukupuolten ja kieliryhmien mukaan vertailtuna OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETTAMISESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA MÄNNISKAN OCH TEKNOLOGIN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

11 ESIPUHE Yhdeksännen vuosiluokan aihekokonaisuuksien seuranta- arviointi on ensimmäinen Opetushallituksen aihekokonaisuuksiin kohdistuva arviointi. Aihekokonaisuuksien arviointi perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen tekemään tulossopimukseen. Arvioinnilla on haluttu saada erityisesti tietoa siitä, miten aihekokonaisuudet toteutuvat opetuksessa ja miten Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksille asetetut tavoitteet on saavutettu. Raportin tuloksista toivotaan olevan erityisesti hyötyä koulutuspolitiikasta päättäville sekä opetuksen kehittämisestä ja uusien opetussuunnitelmien laatimisesta vastaaville tahoille. Kunkin aihekokonaisuuden arvioinnista on ollut päävastuussa yksi kyseessä olevan alan asiantuntija. Kiitän erityisesti aihekokonaisuuden arvioinnin asiantuntijaryhmää, joka teki suuren työn aihekokonaisuuksien koetehtävien laadinnassa ja niiden esitestauksessa. Ryhmään kuuluivat professori Lasse Lipponen, yliopistonlehtori Tom Gullberg, dosentti Esa-Matti Järvinen, professori Sirkku Kotilainen, dosentti Inkeri Ruokonen, dosentti Anna Uitto, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski sekä Opetushallituksesta tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio sekä arvioinnin alkuvaiheessa erikoistutkija Jari Metsämuuronen ja opetusneuvos Kaija Salmio (toinen projektipäällikkö asti). Kiitoksen ansaitsevat myös esitetestaukseen osallistuneet Armilan koulu Lappeenrannasta, Kuoppanummen koulukeskus Nummelasta, Nurmijärven Yhteiskoulu Nurmijärveltä ja Telakkakadun koulu Suolahdesta sekä niiden 9. vuosiluokan oppilaat ja erityisesti koulujen rehtorit ja opettajat, jotka vastasivat esitestauksen toteuttamisesta kouluissa. Arviointiin mukaan tulleet otoskoulut osallistuivat kiitettävästi arvioinnin suorittamiseen ja noudattivat tunnollisesti annettuja ohjeita. Erityinen kiitos myös otoskoulujen rehtoreille ja opettajille myötämielisestä suhtautumisesta arvioinnin toteuttamiseen. Projektin kuluessa apuna on ollut talvella hallinnon harjoittelija Jussi Heinonen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin liittyvän opettajakyselyn tulosten tilastoaineiston käsittelyä ja arviointiin liittyvän oppilaskyselyn tulosten käsittelyä ja avovastausten kirjaamista. Kiitän myös Opetushallituksen virkamiehiä, joista erityisen kiitoksen ansaitsevat erikoistutkija Jorma Kuusela ja tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen ja tutkimussihteeri Mari Huhtanen. Tutkimussihteeri Tuija Koskela on vastannut arviointiaineiston viimeistelystä ja postituksesta sekä oppilaiden vastauslomakkeiden koodauksesta. Julkaisusihteeri Sirpa Ropposta kiitän raportin ulkoasun viimeistelystä ja taitosta. Jokaisen aihekokonaisuusartikkelin lopussa on päätelmiä ja kehittämisehdotuksia koskevasta kappaleesta myös ruotsinkielinen käännös. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2012 Eero K. Niemi 10

12 JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2004) sisältämät aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne ja Ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet heijastelevat ympäröivän maailman ilmiöitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne sisältävät monia näkökulmia ja kokonaisuuksia ja ne antavat mahdollisuuden vastata uusiin koulutukselle asetettuihin haasteisiin. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämä ajatus aihekokonaisuuksien osalta on, että kunta- tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan oma suunnitelma aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi. Aihekokonaisuussuunnitelmassa tulisi näkyä myös yhteydet koulun ulkopuoliseen maailmaan. Paikallisen näkökulman tuominen suunnitelmaan on oleellista, jotta lähiympäristöä opitaan tuntemaan. Aihekokonaisuuksissa on kyse sellaisista asioista, joita oppilaat kohtaavat arkielämässä ja joista tulisi selviytyä itse. Oppilaat olisi hyvä saada pohtimaan asioita ja niiden ratkaisuja ja toimimaan oikeilla tavoilla. Viime aikoina esimerkiksi turvallisuus- ja ilmastokysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Elämän taitoa ja hallintaa sekä konfliktien käsittelyä tarvitaan aina; niitä voidaan oppia monien aihekokonaisuuksien avulla. 11

13 I. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Eero K. Niemi

14 SEURANTA-ARVIOINNIN TOTEUTUS Seuranta-arvioinnin valmistelu aloitettiin talvella 2009 kuulemalla Opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijoita. Kuulemisen yhteydessä saatiin taustatietoa sekä aihekokonaisuuksien asiasisällöistä että niihin vaikuttaneista tekijöistä. TAVOITTEET JA ARVIOINNIN TARKOITUS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksien tavoitteena on, että niitä toteutetaan kaikissa oppiaineissa ja että niiden käyttö lisää oppiaineiden välistä yhteistyötä. Aihekokonaisuudet on valittu ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, jotka eivät välttämättä tule opetetuiksi yksittäisissä oppiaineissa tai ne tulevat esille vain tietyistä näkökulmista. Useiden eri näkökulmien samanaikainen opettaminen parantaa ymmärtämistä. Tavoitteena on myös opetussuunnitelman ja koulun toimintakulttuurin muuttaminen entistä paremmaksi. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaisesti aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnissa selvitetään: miten aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin, miten ne toteutuvat opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa, millaiset ovat oppilaiden tiedot, taidot, asenteet ja valmiudet aihekokonaisuuksien suhteen, miten eheyttäminen toteutuu ja parantaako se oppimisen edellytyksiä, miten koulujen toimintakulttuuri muuttuu, miten oppiaineiden välinen, koulun sisäinen ja koulun ulkopuolinen yhteistyö toteutuu ja miten aihekokonaisuuksien jatkuvuus toteutuu eri oppiaineissa. Arvioinnin tavoitteena on antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa arvioitavasta asiasta. Arvioinnin tavoitteena on myös tuottaa kehittämisen kohteita. Ne asiat, joita arvioidaan, nousevat tavattoman nopeasti tärkeiksi kouluissa opetettaviksi aiheiksi. Oppimistuloksilla ei tarkoiteta vain tiedollista osaamista, vaan myös taidot, sosiaalinen ja kommunikatiivinen osaaminen kuuluvat oppimistuloksiin. Aihekokonaisuuksien osalta on aiheellista muistaa, että kyse ei ole vain tiedollisten asioiden hallinnasta, vaan myös taidollisten, sosiaalisten ja toiminnallisten valmiuksien osaamisesta sekä koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä. 13

15 Projektiryhmä ja sen tehtävät Opetushallitus asetti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli toimia asiantuntijaelimenä suunniteltaessa ja raportoidessa syksyllä 2010 toteutettavaa perusopetuksen aihekokonaisuuksien arviointia. Opetushallituksen tavoitteena oli arvioida, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) asetettujen seitsemän aihekokonaisuuden tavoitteet on saavutettu perusopetuksen osalta. Seuranta-arvioinnin tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa aihekokonaisuuksien eheyttävistä vaikutuksista ja koulujen toimintakulttuurin muutoksista. Tehtävien avulla pyrittiin selvittämään aihekokonaisuuksiin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä, soveltamista sekä niiden sisältöjen hallintaa ja koulukohtaisia toteuttamistapoja. Asiantuntijaryhmän projektipäälliköiksi kutsuttiin opetusneuvos Eero K. Niemi ja opetusneuvos Kaija Salmio ( saakka) Opetushallituksesta sekä sihteereiksi tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio Opetushallituksesta. Muiksi jäseniksi kutsuttiin erikoistutkija Jari Metsämuuronen ( saakka) Opetushallituksesta, filosofian tohtori Tom Gullberg Åbo Akademista, kasvatustieteen tohtori Esa-Matti Järvinen Oulun yliopistosta, dosentti Sirkku Kotilainen Jyväskylän yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Inkeri Ruokonen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski Pelastusopistosta ja dosentti Anna Uitto Helsingin yliopistosta. Otanta ja arviointiaineisto Koulujen valinta tehtiin siten, että arviointiin mukaan tulleet koulut edustivat maamme kouluja kooltaan, alueellisesti, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Näin otosperusteisesti valituista kouluista otettiin mukaan kaikki 9. vuosiluokkien oppilaat. Yhteensä arviointiin tuli 113 koulua ja oppilasta (ks. Taulukko 1 ). Koska aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otanta tehtiin samanaikaisesti taito- ja taideaineiden otannan kanssa, toivat lähes samanaikaisesti toteutettavat arvioinnit oman haasteensa otantaan. Lisäksi samanaikaisesti otanta tehtiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä modersmål och litteratur-oppiaineiden arviointia varten. Kaikille arvioitaville oppiaineille piti saada edustavat otokset. Kokonaan ei vältytty siltä, etteikö samassa koulussa olisi ollut myös toinen arviointi. Arviointiin otettiin tarkoituksella yliedustus ruotsinkielisiä kouluja, jotta voitiin tehdä kieliryhmittäisiä vertailuja. Otantaan otettiin vain sellaiset koulut, joissa yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden määrä oli vähintään viisi. Arviointiraportissa käytetään alueellisena yksikkönä läänirajoja, koska arviointityön aloittamisen aikana läänijako oli vielä voimassa. 14

16 Taulukko 1. Otokseen mukaan tulleet koulut ja oppilaat lääneittäin, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Yläluokkien opetusta antavat koulut N = 738* Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otoskoulut N = 113 Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otosoppilaat N = % n % n % LÄÄNIT Etelä-Suomi 36, , ,0 Länsi-Suomi 35, , ,8 Itä-Suomi 11, , ,9 Oulu 10, , ,8 Lappi 5,4 9 8, ,5 KUNTARYHMÄT Kaupunkimaiset 54, , ,7 Taajaan asutut 17, , ,9 Maaseutumaiset 28, , ,3 KIELIRYHMÄT Suomenkieliset 95, , ,6 Ruotsinkieliset 4, , ,4 *Koulut, joissa 9. vuosiluokan oppilaita on vähintään 5. 15

17 Arvioinnin vaiheet Arviointi toteutettiin nelivaiheisesti seuraavasti: 1. Otokseen valittujen koulujen (113) opettajakunnille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Rehtoreita pyydettiin pitämään opettajainkokous, jossa opettajat vastaisivat esitettyihin kysymyksiin. 2. Projektiryhmän jäsenet laativat kukin omasta aihekokonaisuudestaan yhteistyössä itselleen valitsemansa avustajan kanssa kaksi koetehtäväsarjaa vuoden 2010 alussa. Koetehtäväsarjat sisälsivät aihekokonaisuuteen liittyvät asennekysymykset sekä tieto- ja taitokysymykset. 3. Kaikkien seitsemän aihekokonaisuuden tehtävät esitestattiin neljässä yläkoulussa Nurmijärvellä, Vihdissä, Suolahdessa ja Lappeenrannassa. Esitestaukseen osallistui keväällä 2010 yhteensä 467 oppilasta. Esitestaus käsitti kustakin aihekokonaisuudesta kaksi eri koeversiota (A- ja B-versiot). Esitestausversiot lähetettiin kouluihin sekajärjestyksessä siten, että kukin oppilas vastasi kahteen eri aihekokonaisuuskysymyssarjaan. 4. Arviointi suoritettiin otokseen valituissa kouluissa viikolla 45 marraskuussa Lopulliseen arviointiin osallistui 110 yläkoulusta yhteensä oppilasta. Kukin oppilas vastasi yhtä aihekokonaisuutta käsittävään kysymyssarjaan. Koetehtävien valinta Jokaisen esikoeversion osiosta laskettiin osioiden keskeiset klassiset osioparametrit tehtävien vaikeustaso eli ratkaisuprosentti ja osioiden erottelukykykorrelaatio. Osioiden ominaisuuksia tutkittiin IRT-mallituksen avulla. Oleellisena vaiheena koetehtävien valinnassa oli luotettavien osioiden löytäminen aihekokonaisuuksien osaamista mittaaviksi tekijöiksi. Osioista pyrittiin löytämään ne, joiden korrelaatio mittarin summaan oli suurempi tai yhtä suuri kuin 0,40 ja jotka mittasivat osaamista loogisesti siten, että paremmat oppilaat saivat osiosta suuremmalla todennäköisyydellä oikean vastauksen (Metsämuuronen 2006, ). Päätettiin, että kukin kokeeseen osallistuva oppilas vastasi vain yhtä aihekokonaisuutta koskevaan kyselyyn. Oppilaiden vastausten tilastollisessa tarkastelussa on käytetty muun muassa riippumattomien otosten t-testiä, varianssianalyysia (ANOVA), jonka parittaiset vertailut on tehty Tukeyn testillä sekä Pearsonin kaksisuuntaisella korrelaatioanalyysilla. Koska suurissa aineistoissa ryhmien t-testillä lasketut ryhmien väliset erot ilmenevät herkästi tilastollisesti merkitsevinä, vertailtavien ryhmien erojen suuruutta on tutkittu laskemalla ns. efektikoko (d, Cohen 1988). 16

18 ARVIOINNIN AIKATAULU Otokseen valittujen koulujen rehtoreille lähetettiin joulukuussa 2009 kirje, jossa selvitettiin arvioinnin tarkoitusta ja mitä arviointiin liittyy ja miten koulu oli valittu otokseen. Samoin kerrottiin, että arviointiin liittyy keväällä 2010 tehtävä tietokonepohjainen kysely opettajakunnalle aihekokonaisuuksien opettamisesta ja syksyllä 2010 pidetään otoskoulun oppilaille aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja mittaava koe sekä oppilaiden suhtautumista aihekokonaisuuksiin mittaava asennetesti. Otoskoulujen rehtoreille lähetettiin helmikuussa 2010 sähköpostitse opettajakunnan käsiteltäväksi kysely ja rehtorin piti palauttaa kyselylomake Opetushallitukseen maaliskuussa Aihekokonaisuuksien arvioinnissa kerättiin opettajilta tietoa aihekokonaisuuksien toteutumisesta kevätlukukaudella Lokakuussa 2010 otoskoulujen rehtoreille lähetettiin oppilaiden kyselylomakkeet. Kirjeessä kerrottiin, että koulun kaikkien yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden tulee osallistua arviointiin ja arviointi tulee toteuttaa välisenä aikana. Kuhunkin kouluun lähetettiin kaikkia seitsemää aihekokonaisuutta arvioivat koevihkot. Kullekin oppilaalle tuli jakaa sattumanvaraisesti yksi seitsemää aihekokonaisuutta mittaava koevihko. Arviointiin sai käyttää aikaa 60 minuuttia. Rehtorin tuli palauttaa koevihkot Opetushallitukseen viimeistään Kouluissa tuotettu arviointiaineisto koodattiin ja analysoitiin Opetushallituksessa. Analyysitulokset annettiin keväällä 2011 kullekin aihekokonaisuudesta vastaavalle työryhmän jäsenelle. 17

19 II. OPETTAJAKYSELY Eero K. Niemi

20 OPETTAJAKYSELY Opetushallitus lähetti kyselyn perusopetuksen aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin osallistuville kouluille. Opettajilta tiedusteltiin muun muassa opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä asioita, koulun toimintakulttuuria, opetuksen eheyttämistä sekä arvojen ja asenteiden huomioon ottamista. Arviointiin valittiin satunnaisotannalla 113 koulua. Rehtoreita pyydettiin järjestämään opettajakokous, jossa lomakkeen kysymykset käytäisiin läpi ja muodostettaisiin keskustellen opettajakunnan yhteiset vastaukset kysymyksiin. Kysely lähetettiin 98 suomenkieliseen ja 15 ruotsinkieliseen kouluun. Vastaukset saatiin 70 suomenkieliseltä ja 7 ruotsinkieliseltä koululta. Keskimääräinen vastausprosentti oli 68 %, ruotsinkielisten koulujen osalta 47 %. Seuraavassa esitellään koulujen vastauksia kysymyksittäin. A. Opetussuunnitelma ja opetus Kysymykseen, onko opetussuunnitelmassanne tehty aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kuntakohtaisia lisäyksiä, 64 prosenttia kouluista vastasi, että on tehty lisäyksiä. Koulukohtaisia aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä koskevia lisäyksiä koulujen omiin opetussuunnitelmiin oli tehty hieman alle puolessa (46 %) kouluista. Avokysymyksellä kysyttiin lisäksi, millaisia koulukohtaiset lisäykset olivat. Koulukohtaiset lisäykset olivat enimmäkseen aihekokonaisuuksien integroimista eri oppiaineisiin sekä erilaisia paikallisia hankkeita. Kysymykseen, miten aihekokonaisuudet näkyvät koulunne tuntijaossa, kouluista 36 prosenttia ilmoitti aihekokonaisuuksien näkyvän tuntijaossa jonkin verran, 21 prosenttia kouluista ilmoitti että ne näkyvät vähän, ja 33 prosenttia ilmoitti, etteivät aihekokonaisuudet näy tuntijaossa lainkaan. Selvästi tai erittäin selvästi aihekokonaisuudet näkyivät tuntijaossa vain noin joka kymmenennessä koulussa (Kuvio 1). Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Selvästi Erittäin selvästi Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka selviä opettajien mielestä ovat opetussuunnitelman perusteissa esitetyt kunkin aihekokonaisuuden kolme keskeistä tavoitetta Suhteellinen osuus kouluista (%) Kuvio 1. Aihekokonaisuudet tuntijaossa. 19

21 Toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä Tunnistaa oikean ja väärän Ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuuden 5,3 3,2 9,5 3,2 3,2 9,5 16,8 22,1 25,3 56,8 65,3 74,7 5, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Vaikeaselkoinen Erittäin selkeä Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuudessa opettajien mielestä kaikkein selkein tavoite oli toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä" (92 %). Tavoite tunnistaa oikean ja väärän oli 87 prosentin mielestä selkeä tai erittäin selkeä. Vähiten selkeä tavoite oli ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuus (Kuvio 2). Kuvio 2. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä Ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden Arvostaa omaa kulttuuriperintöään 1,1 3,2 3,2 7,4 6,3 11,6 8,4 8,4 11,6 14,7 22,1 23,2 55,8 56,8 66, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Kulttuuri- identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden selkein tavoite oli arvostaa omaa kulttuuriperintöään, jota 78 prosenttia koulujen opettajista piti selkeänä tai erittäin selkeänä. Tavoite ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden oli selkeä tai erittäin selkeä vastaajista 65 prosentille ja tavoite omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä 63 prosentille (Kuvio 3). Kuvio 3. Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 20

22 Suhtautuu kriittisesti median välittämiin sisältöihin Kehittää tiedonhallintataitoja Ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti 1,1 2,1 14,7 10,5 8,4 7,4 13,7 11,6 10,5 12,6 11,6 60,0 63,2 72, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteet arvioitiin melko selkeiksi. Opettajista 84 prosentin mielestä tavoite ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti oli selkeä tai erittäin selkeä. Tavoite suhtautuu kriittisesti median välittämiin taitoihin oli selkeä tai erittäin selkeä 74 prosentille vastaajista (Kuvio 4). Kuvio 4. Viestintä- ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi Osaa käsitellä muutoksia ja epävarmuutta Ymmärtää yhteiskunnan toimivuuden 2,1 2,1 5,3 5,3 6,3 11,6 9,5 14,7 24,2 36,8 38,9 38,9 43,2 61, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteista selkein oli ymmärtää yhteiskunnan toimivuus. Koulujen opettajista 66 prosenttia ilmoitti sen olevan selkeä tai erittäin selkeä. Opettajista 41 prosentin mielestä tavoite osaa käsitellä muutosta ja epävarmuutta oli selkeä tai erittäin selkeä ja tavoite toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi vain 39 prosentin mielestä tavoite oli selkeä (Kuvio 5). Kuvio 5. Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 21

23 Rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta Arvioi oman koulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia Ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden 7,4 10,5 8,4 5,3 7,4 6,3 14,7 11,6 22,1 60,0 71,6 74, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Opettajista 86 prosentin mielestä ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteet ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden ja arvioi oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutusta olivat selkeitä tai erittäin selkeitä. Tavoite rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta oli selkeä 71 prosentille opettajista (Kuvio 6). Kuvio 6. Ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti Tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 2,1 5,3 4,2 4,2 15,8 3,2 2,1 21,1 17,9 71,6 75,8 76, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteet olivat kokonaisuudessaan hyvin selkeitä opettajien mielestä. Tavoite toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä oli selkeä tai erittäin selkeä 93 prosentille opettajista. Tavoite tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 95 prosentille, ja tavoite toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 92 prosentille opettajista olivat selkeitä (Kuvio 7). Kuvio 7. Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 22