AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010"

Transkriptio

1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1

2 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010

3 Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2012

4 SISÄLLYS ESIPUHE JOHDANTO ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN EERO K. NIEMI Tavoitteet ja arvioinnin tarkoitus Projektiryhmä ja sen tehtävät Otanta ja arviointiaineisto Arvioinnin vaiheet Koetehtävien valinta Arvioinnin aikataulu II. OPETTAJAKYSELY EERO K. NIEMI A. Opetussuunnitelma ja opetus B. Koulun toimintakulttuuri C. Eheyttäminen D. Arvot ja asenteet IIIA. IHMISENÄ KASVAMINEN LASSE LIPPONEN IHMISENÄ KASVAMINEN Mittarin luonne Tieto-osioiden kuvaus Asenneosioiden kuvaus Mittarin tarkistus ja toimivuus TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja TOIMINTA JA ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG

5 IIIB. IHMISENÄ KASVAMINEN RITVA JAKKU-SIHVONEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TAVOITTEET SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KOULUTUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA ARVIOINNIN MITTARISTA JA AINEISTOSTA Tieto-osioiden kuvaus Asenteita, käsityksiä ja kokemuksia mitanneiden osioiden kuvaus Mittarin rakenne Aineiston analyysi ja käsittely SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TIEDOT Yleistaso Tytöt, pojat ja tasa-arvoon liittyvä tietäminen Alueellinen vaihtelu tietämisessä vähäistä SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVIÄ ASENTEITA JA KÄSITYKSIÄ Yleistä Segregaatio-orientoituneisuus Koulun tyttösopivuus Tyttöjen ja poikien asenteet Suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välisiä asenne-eroja Asenteiden ja tietämisen yhteys KOKEMUKSET KOULUN TOIMINNASTA Yleistä Sukupuoleen liittyvä kiusaaminen Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin liittyviä kokemuksia Opettajan toimintaan liittyviä kokemukset Kannustavaa opinto-ohjausta OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUTEEN KUULUVIEN ASIOIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA.. 79 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ATT VÄXA SOM MÄNNISKA: JÄMSTÄLLDHET MELLAN KÖNEN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG Liitetaulukko 1. Survolla tehdyn faktoriratkaisun reliabiliteetit siten, että mittausvirheet eivät korreloi Liitetaulukko 2. Ryhmien tytöt/pojat vertailtavuuden toteamiseksi tehty transformaatioanalyysi faktoreista LÄHTEET

6 IV. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS INKERI RUOKONEN JA SEIJA KAIRAVUORI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Toiminnallinen osaaminen sukupuolen ja kieliryhmien mukaan vertailtuna 98 Toiminnallisen osaamisen alueellista tarkastelua OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KULTURELL IDENTITET OCH INTERNATIONALISM SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET V. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO SIRKKU KOTILAINEN JA REIJO KUPIAINEN VIESTINTÄ JA MEDIATAIDOT Aihekokonaisuuden tavoitteet ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toimintaosiot TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Sukupuolten ja kieliryhmien erot Alueellista tarkastelua

7 ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin Asennoitumisen alueellista tarkastelua TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Sukupuoli, kieliryhmät ja alueellisuus OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA Aihekokonaisuuden opetuksesta yleisesti Aihekokonaisuuden opetuksesta sukupuolen ja kieliryhmien mukaan Aihekokonaisuuden opetuksesta alueellisesti HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KOMMUNIKATION OCH MEDIEKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET VI. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TOM GULLBERG TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UTVÄRDERINGSENKÄTENS KARAKTÄR OCH UTGÅNGSPUNKTER Utvärderingen av faktakunskap Utvärdering av attityder Utvärdering av handling och färdigheter KUNSKAPER Behärskning av kunskap generellt Kunskaper i relation till kön och språk Regionala dimensioner ATTITYDER Utvärderingen av attityder i generell mening Attityder relaterade till språk och kön Regional utvärdering av attityderna UTVÄRDERING AV HANDLING OCH FÄRDIGHETER Handling och färdigheter generellt Handling och färdigheter med avseende på språk och kön Regionala aspekter på handling och färdigheter ELEVERNAS UPPFATTNING OM UNDERVISNINGEN AV TEMAOMRÅDET HUR HAR TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UPPNÅTTS? SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG TEMAOMRÅDET DELTAGANDE, DEMOKRATI OCH ENTREPRENÖRSKAP PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KÄLLOR

8 VII. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA ANNA UITTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE TIETO-OSIOT Asenteita mittaavat osiot Toimintaosiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain kuntaluokituksen mukaan Tytöt ja pojat alueittain kuntaluokituksen mukaan Yleistaso lääneittäin Kieliryhmien vertailu ASENTEET Yleistaso Tytöt ja pojat ALUEELLISIA EROJA Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu TOIMINNALLINEN OSAAMINEN - EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN TOIMINTA OMASSA ELÄMÄSSÄ Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellisia eroja Yleistaso alueittain Tytöt ja pojat alueittain Kieliryhmien vertailu OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA TIEDOLLISEN OSAAMINEN, ASENTEIDEN JA TOIMINNALLISEN OSAAMISEN VÄLISET YHTEYDET HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA Tiedollinen osaaminen Asenteet Taidollinen osaaminen ekologisesti kestävä toiminta omassa elämässä Asenteiden, tiedollisen ja taidollisen osaamisen väliset yhteydet PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA ANSVAR FÖR MILJÖ, VÄLFÄRD OCH EN HÅLLBAR UTVECKLING SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

9 VIII. TURVALLISUUS JA LIIKENNE BRITA SOMERKOSKI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET MITTARIN LUONNE Tieto-osiot Käsitykset ja asenteet Taito-osiot TIEDOT Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa KÄSITYKSIEN JA ASENTEIDEN OMAKSUMINEN Yleistaso Sukupuolten erot Alueellinen vertailu Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa TOIMINTA Yleistaso Tytöt ja pojat Alueellinen vertailu Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vertailu SANALLISET TEHTÄVÄT Millaista sinun mielestäsi on turvallinen tulevaisuus? Millainen sinun mielestäsi on turvallinen kaupunki? OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TRYGGHET OCH TRAFIKKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET Liite

10 IX. IHMINEN JA TEKNOLOGIA ESA-MATTI JÄRVINEN JA AKI RASINEN JOHDANTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET Ihminen ja teknologia ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS Tieto-osiot Asenneosiot Toiminta TIEDOT Tiedollinen osaaminen yleisesti Mikä on teknologiaa? Teknologian kehittäminen, kestävä kehitys ja kädentaidot ASENTEET Asennoituminen yleisesti Asennefaktorit Asennoituminen sukupuolittain, kieliryhmittäin ja alueittain TOIMINNALLINEN OSAAMINEN Toiminnallinen osaaminen yleisesti Väittämät Pyykkipojasta moneksi Toiminnallinen osaaminen sukupuolten ja kieliryhmien mukaan vertailtuna OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETTAMISESTA HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA MÄNNISKAN OCH TEKNOLOGIN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG LÄHTEET

11 ESIPUHE Yhdeksännen vuosiluokan aihekokonaisuuksien seuranta- arviointi on ensimmäinen Opetushallituksen aihekokonaisuuksiin kohdistuva arviointi. Aihekokonaisuuksien arviointi perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen tekemään tulossopimukseen. Arvioinnilla on haluttu saada erityisesti tietoa siitä, miten aihekokonaisuudet toteutuvat opetuksessa ja miten Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksille asetetut tavoitteet on saavutettu. Raportin tuloksista toivotaan olevan erityisesti hyötyä koulutuspolitiikasta päättäville sekä opetuksen kehittämisestä ja uusien opetussuunnitelmien laatimisesta vastaaville tahoille. Kunkin aihekokonaisuuden arvioinnista on ollut päävastuussa yksi kyseessä olevan alan asiantuntija. Kiitän erityisesti aihekokonaisuuden arvioinnin asiantuntijaryhmää, joka teki suuren työn aihekokonaisuuksien koetehtävien laadinnassa ja niiden esitestauksessa. Ryhmään kuuluivat professori Lasse Lipponen, yliopistonlehtori Tom Gullberg, dosentti Esa-Matti Järvinen, professori Sirkku Kotilainen, dosentti Inkeri Ruokonen, dosentti Anna Uitto, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski sekä Opetushallituksesta tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio sekä arvioinnin alkuvaiheessa erikoistutkija Jari Metsämuuronen ja opetusneuvos Kaija Salmio (toinen projektipäällikkö asti). Kiitoksen ansaitsevat myös esitetestaukseen osallistuneet Armilan koulu Lappeenrannasta, Kuoppanummen koulukeskus Nummelasta, Nurmijärven Yhteiskoulu Nurmijärveltä ja Telakkakadun koulu Suolahdesta sekä niiden 9. vuosiluokan oppilaat ja erityisesti koulujen rehtorit ja opettajat, jotka vastasivat esitestauksen toteuttamisesta kouluissa. Arviointiin mukaan tulleet otoskoulut osallistuivat kiitettävästi arvioinnin suorittamiseen ja noudattivat tunnollisesti annettuja ohjeita. Erityinen kiitos myös otoskoulujen rehtoreille ja opettajille myötämielisestä suhtautumisesta arvioinnin toteuttamiseen. Projektin kuluessa apuna on ollut talvella hallinnon harjoittelija Jussi Heinonen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin liittyvän opettajakyselyn tulosten tilastoaineiston käsittelyä ja arviointiin liittyvän oppilaskyselyn tulosten käsittelyä ja avovastausten kirjaamista. Kiitän myös Opetushallituksen virkamiehiä, joista erityisen kiitoksen ansaitsevat erikoistutkija Jorma Kuusela ja tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen ja tutkimussihteeri Mari Huhtanen. Tutkimussihteeri Tuija Koskela on vastannut arviointiaineiston viimeistelystä ja postituksesta sekä oppilaiden vastauslomakkeiden koodauksesta. Julkaisusihteeri Sirpa Ropposta kiitän raportin ulkoasun viimeistelystä ja taitosta. Jokaisen aihekokonaisuusartikkelin lopussa on päätelmiä ja kehittämisehdotuksia koskevasta kappaleesta myös ruotsinkielinen käännös. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2012 Eero K. Niemi 10

12 JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2004) sisältämät aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne ja Ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet heijastelevat ympäröivän maailman ilmiöitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne sisältävät monia näkökulmia ja kokonaisuuksia ja ne antavat mahdollisuuden vastata uusiin koulutukselle asetettuihin haasteisiin. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämä ajatus aihekokonaisuuksien osalta on, että kunta- tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan oma suunnitelma aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi. Aihekokonaisuussuunnitelmassa tulisi näkyä myös yhteydet koulun ulkopuoliseen maailmaan. Paikallisen näkökulman tuominen suunnitelmaan on oleellista, jotta lähiympäristöä opitaan tuntemaan. Aihekokonaisuuksissa on kyse sellaisista asioista, joita oppilaat kohtaavat arkielämässä ja joista tulisi selviytyä itse. Oppilaat olisi hyvä saada pohtimaan asioita ja niiden ratkaisuja ja toimimaan oikeilla tavoilla. Viime aikoina esimerkiksi turvallisuus- ja ilmastokysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Elämän taitoa ja hallintaa sekä konfliktien käsittelyä tarvitaan aina; niitä voidaan oppia monien aihekokonaisuuksien avulla. 11

13 I. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Eero K. Niemi

14 SEURANTA-ARVIOINNIN TOTEUTUS Seuranta-arvioinnin valmistelu aloitettiin talvella 2009 kuulemalla Opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijoita. Kuulemisen yhteydessä saatiin taustatietoa sekä aihekokonaisuuksien asiasisällöistä että niihin vaikuttaneista tekijöistä. TAVOITTEET JA ARVIOINNIN TARKOITUS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksien tavoitteena on, että niitä toteutetaan kaikissa oppiaineissa ja että niiden käyttö lisää oppiaineiden välistä yhteistyötä. Aihekokonaisuudet on valittu ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, jotka eivät välttämättä tule opetetuiksi yksittäisissä oppiaineissa tai ne tulevat esille vain tietyistä näkökulmista. Useiden eri näkökulmien samanaikainen opettaminen parantaa ymmärtämistä. Tavoitteena on myös opetussuunnitelman ja koulun toimintakulttuurin muuttaminen entistä paremmaksi. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaisesti aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnissa selvitetään: miten aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin, miten ne toteutuvat opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa, millaiset ovat oppilaiden tiedot, taidot, asenteet ja valmiudet aihekokonaisuuksien suhteen, miten eheyttäminen toteutuu ja parantaako se oppimisen edellytyksiä, miten koulujen toimintakulttuuri muuttuu, miten oppiaineiden välinen, koulun sisäinen ja koulun ulkopuolinen yhteistyö toteutuu ja miten aihekokonaisuuksien jatkuvuus toteutuu eri oppiaineissa. Arvioinnin tavoitteena on antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa arvioitavasta asiasta. Arvioinnin tavoitteena on myös tuottaa kehittämisen kohteita. Ne asiat, joita arvioidaan, nousevat tavattoman nopeasti tärkeiksi kouluissa opetettaviksi aiheiksi. Oppimistuloksilla ei tarkoiteta vain tiedollista osaamista, vaan myös taidot, sosiaalinen ja kommunikatiivinen osaaminen kuuluvat oppimistuloksiin. Aihekokonaisuuksien osalta on aiheellista muistaa, että kyse ei ole vain tiedollisten asioiden hallinnasta, vaan myös taidollisten, sosiaalisten ja toiminnallisten valmiuksien osaamisesta sekä koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä. 13

15 Projektiryhmä ja sen tehtävät Opetushallitus asetti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli toimia asiantuntijaelimenä suunniteltaessa ja raportoidessa syksyllä 2010 toteutettavaa perusopetuksen aihekokonaisuuksien arviointia. Opetushallituksen tavoitteena oli arvioida, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) asetettujen seitsemän aihekokonaisuuden tavoitteet on saavutettu perusopetuksen osalta. Seuranta-arvioinnin tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa aihekokonaisuuksien eheyttävistä vaikutuksista ja koulujen toimintakulttuurin muutoksista. Tehtävien avulla pyrittiin selvittämään aihekokonaisuuksiin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä, soveltamista sekä niiden sisältöjen hallintaa ja koulukohtaisia toteuttamistapoja. Asiantuntijaryhmän projektipäälliköiksi kutsuttiin opetusneuvos Eero K. Niemi ja opetusneuvos Kaija Salmio ( saakka) Opetushallituksesta sekä sihteereiksi tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio Opetushallituksesta. Muiksi jäseniksi kutsuttiin erikoistutkija Jari Metsämuuronen ( saakka) Opetushallituksesta, filosofian tohtori Tom Gullberg Åbo Akademista, kasvatustieteen tohtori Esa-Matti Järvinen Oulun yliopistosta, dosentti Sirkku Kotilainen Jyväskylän yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Inkeri Ruokonen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski Pelastusopistosta ja dosentti Anna Uitto Helsingin yliopistosta. Otanta ja arviointiaineisto Koulujen valinta tehtiin siten, että arviointiin mukaan tulleet koulut edustivat maamme kouluja kooltaan, alueellisesti, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Näin otosperusteisesti valituista kouluista otettiin mukaan kaikki 9. vuosiluokkien oppilaat. Yhteensä arviointiin tuli 113 koulua ja oppilasta (ks. Taulukko 1 ). Koska aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otanta tehtiin samanaikaisesti taito- ja taideaineiden otannan kanssa, toivat lähes samanaikaisesti toteutettavat arvioinnit oman haasteensa otantaan. Lisäksi samanaikaisesti otanta tehtiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä modersmål och litteratur-oppiaineiden arviointia varten. Kaikille arvioitaville oppiaineille piti saada edustavat otokset. Kokonaan ei vältytty siltä, etteikö samassa koulussa olisi ollut myös toinen arviointi. Arviointiin otettiin tarkoituksella yliedustus ruotsinkielisiä kouluja, jotta voitiin tehdä kieliryhmittäisiä vertailuja. Otantaan otettiin vain sellaiset koulut, joissa yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden määrä oli vähintään viisi. Arviointiraportissa käytetään alueellisena yksikkönä läänirajoja, koska arviointityön aloittamisen aikana läänijako oli vielä voimassa. 14

16 Taulukko 1. Otokseen mukaan tulleet koulut ja oppilaat lääneittäin, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Yläluokkien opetusta antavat koulut N = 738* Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otoskoulut N = 113 Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otosoppilaat N = % n % n % LÄÄNIT Etelä-Suomi 36, , ,0 Länsi-Suomi 35, , ,8 Itä-Suomi 11, , ,9 Oulu 10, , ,8 Lappi 5,4 9 8, ,5 KUNTARYHMÄT Kaupunkimaiset 54, , ,7 Taajaan asutut 17, , ,9 Maaseutumaiset 28, , ,3 KIELIRYHMÄT Suomenkieliset 95, , ,6 Ruotsinkieliset 4, , ,4 *Koulut, joissa 9. vuosiluokan oppilaita on vähintään 5. 15

17 Arvioinnin vaiheet Arviointi toteutettiin nelivaiheisesti seuraavasti: 1. Otokseen valittujen koulujen (113) opettajakunnille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Rehtoreita pyydettiin pitämään opettajainkokous, jossa opettajat vastaisivat esitettyihin kysymyksiin. 2. Projektiryhmän jäsenet laativat kukin omasta aihekokonaisuudestaan yhteistyössä itselleen valitsemansa avustajan kanssa kaksi koetehtäväsarjaa vuoden 2010 alussa. Koetehtäväsarjat sisälsivät aihekokonaisuuteen liittyvät asennekysymykset sekä tieto- ja taitokysymykset. 3. Kaikkien seitsemän aihekokonaisuuden tehtävät esitestattiin neljässä yläkoulussa Nurmijärvellä, Vihdissä, Suolahdessa ja Lappeenrannassa. Esitestaukseen osallistui keväällä 2010 yhteensä 467 oppilasta. Esitestaus käsitti kustakin aihekokonaisuudesta kaksi eri koeversiota (A- ja B-versiot). Esitestausversiot lähetettiin kouluihin sekajärjestyksessä siten, että kukin oppilas vastasi kahteen eri aihekokonaisuuskysymyssarjaan. 4. Arviointi suoritettiin otokseen valituissa kouluissa viikolla 45 marraskuussa Lopulliseen arviointiin osallistui 110 yläkoulusta yhteensä oppilasta. Kukin oppilas vastasi yhtä aihekokonaisuutta käsittävään kysymyssarjaan. Koetehtävien valinta Jokaisen esikoeversion osiosta laskettiin osioiden keskeiset klassiset osioparametrit tehtävien vaikeustaso eli ratkaisuprosentti ja osioiden erottelukykykorrelaatio. Osioiden ominaisuuksia tutkittiin IRT-mallituksen avulla. Oleellisena vaiheena koetehtävien valinnassa oli luotettavien osioiden löytäminen aihekokonaisuuksien osaamista mittaaviksi tekijöiksi. Osioista pyrittiin löytämään ne, joiden korrelaatio mittarin summaan oli suurempi tai yhtä suuri kuin 0,40 ja jotka mittasivat osaamista loogisesti siten, että paremmat oppilaat saivat osiosta suuremmalla todennäköisyydellä oikean vastauksen (Metsämuuronen 2006, ). Päätettiin, että kukin kokeeseen osallistuva oppilas vastasi vain yhtä aihekokonaisuutta koskevaan kyselyyn. Oppilaiden vastausten tilastollisessa tarkastelussa on käytetty muun muassa riippumattomien otosten t-testiä, varianssianalyysia (ANOVA), jonka parittaiset vertailut on tehty Tukeyn testillä sekä Pearsonin kaksisuuntaisella korrelaatioanalyysilla. Koska suurissa aineistoissa ryhmien t-testillä lasketut ryhmien väliset erot ilmenevät herkästi tilastollisesti merkitsevinä, vertailtavien ryhmien erojen suuruutta on tutkittu laskemalla ns. efektikoko (d, Cohen 1988). 16

18 ARVIOINNIN AIKATAULU Otokseen valittujen koulujen rehtoreille lähetettiin joulukuussa 2009 kirje, jossa selvitettiin arvioinnin tarkoitusta ja mitä arviointiin liittyy ja miten koulu oli valittu otokseen. Samoin kerrottiin, että arviointiin liittyy keväällä 2010 tehtävä tietokonepohjainen kysely opettajakunnalle aihekokonaisuuksien opettamisesta ja syksyllä 2010 pidetään otoskoulun oppilaille aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja mittaava koe sekä oppilaiden suhtautumista aihekokonaisuuksiin mittaava asennetesti. Otoskoulujen rehtoreille lähetettiin helmikuussa 2010 sähköpostitse opettajakunnan käsiteltäväksi kysely ja rehtorin piti palauttaa kyselylomake Opetushallitukseen maaliskuussa Aihekokonaisuuksien arvioinnissa kerättiin opettajilta tietoa aihekokonaisuuksien toteutumisesta kevätlukukaudella Lokakuussa 2010 otoskoulujen rehtoreille lähetettiin oppilaiden kyselylomakkeet. Kirjeessä kerrottiin, että koulun kaikkien yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden tulee osallistua arviointiin ja arviointi tulee toteuttaa välisenä aikana. Kuhunkin kouluun lähetettiin kaikkia seitsemää aihekokonaisuutta arvioivat koevihkot. Kullekin oppilaalle tuli jakaa sattumanvaraisesti yksi seitsemää aihekokonaisuutta mittaava koevihko. Arviointiin sai käyttää aikaa 60 minuuttia. Rehtorin tuli palauttaa koevihkot Opetushallitukseen viimeistään Kouluissa tuotettu arviointiaineisto koodattiin ja analysoitiin Opetushallituksessa. Analyysitulokset annettiin keväällä 2011 kullekin aihekokonaisuudesta vastaavalle työryhmän jäsenelle. 17

19 II. OPETTAJAKYSELY Eero K. Niemi

20 OPETTAJAKYSELY Opetushallitus lähetti kyselyn perusopetuksen aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin osallistuville kouluille. Opettajilta tiedusteltiin muun muassa opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä asioita, koulun toimintakulttuuria, opetuksen eheyttämistä sekä arvojen ja asenteiden huomioon ottamista. Arviointiin valittiin satunnaisotannalla 113 koulua. Rehtoreita pyydettiin järjestämään opettajakokous, jossa lomakkeen kysymykset käytäisiin läpi ja muodostettaisiin keskustellen opettajakunnan yhteiset vastaukset kysymyksiin. Kysely lähetettiin 98 suomenkieliseen ja 15 ruotsinkieliseen kouluun. Vastaukset saatiin 70 suomenkieliseltä ja 7 ruotsinkieliseltä koululta. Keskimääräinen vastausprosentti oli 68 %, ruotsinkielisten koulujen osalta 47 %. Seuraavassa esitellään koulujen vastauksia kysymyksittäin. A. Opetussuunnitelma ja opetus Kysymykseen, onko opetussuunnitelmassanne tehty aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kuntakohtaisia lisäyksiä, 64 prosenttia kouluista vastasi, että on tehty lisäyksiä. Koulukohtaisia aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä koskevia lisäyksiä koulujen omiin opetussuunnitelmiin oli tehty hieman alle puolessa (46 %) kouluista. Avokysymyksellä kysyttiin lisäksi, millaisia koulukohtaiset lisäykset olivat. Koulukohtaiset lisäykset olivat enimmäkseen aihekokonaisuuksien integroimista eri oppiaineisiin sekä erilaisia paikallisia hankkeita. Kysymykseen, miten aihekokonaisuudet näkyvät koulunne tuntijaossa, kouluista 36 prosenttia ilmoitti aihekokonaisuuksien näkyvän tuntijaossa jonkin verran, 21 prosenttia kouluista ilmoitti että ne näkyvät vähän, ja 33 prosenttia ilmoitti, etteivät aihekokonaisuudet näy tuntijaossa lainkaan. Selvästi tai erittäin selvästi aihekokonaisuudet näkyivät tuntijaossa vain noin joka kymmenennessä koulussa (Kuvio 1). Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Selvästi Erittäin selvästi Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka selviä opettajien mielestä ovat opetussuunnitelman perusteissa esitetyt kunkin aihekokonaisuuden kolme keskeistä tavoitetta Suhteellinen osuus kouluista (%) Kuvio 1. Aihekokonaisuudet tuntijaossa. 19

21 Toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä Tunnistaa oikean ja väärän Ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuuden 5,3 3,2 9,5 3,2 3,2 9,5 16,8 22,1 25,3 56,8 65,3 74,7 5, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Vaikeaselkoinen Erittäin selkeä Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuudessa opettajien mielestä kaikkein selkein tavoite oli toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä" (92 %). Tavoite tunnistaa oikean ja väärän oli 87 prosentin mielestä selkeä tai erittäin selkeä. Vähiten selkeä tavoite oli ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuus (Kuvio 2). Kuvio 2. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä Ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden Arvostaa omaa kulttuuriperintöään 1,1 3,2 3,2 7,4 6,3 11,6 8,4 8,4 11,6 14,7 22,1 23,2 55,8 56,8 66, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Kulttuuri- identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden selkein tavoite oli arvostaa omaa kulttuuriperintöään, jota 78 prosenttia koulujen opettajista piti selkeänä tai erittäin selkeänä. Tavoite ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden oli selkeä tai erittäin selkeä vastaajista 65 prosentille ja tavoite omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä 63 prosentille (Kuvio 3). Kuvio 3. Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 20

22 Suhtautuu kriittisesti median välittämiin sisältöihin Kehittää tiedonhallintataitoja Ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti 1,1 2,1 14,7 10,5 8,4 7,4 13,7 11,6 10,5 12,6 11,6 60,0 63,2 72, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteet arvioitiin melko selkeiksi. Opettajista 84 prosentin mielestä tavoite ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti oli selkeä tai erittäin selkeä. Tavoite suhtautuu kriittisesti median välittämiin taitoihin oli selkeä tai erittäin selkeä 74 prosentille vastaajista (Kuvio 4). Kuvio 4. Viestintä- ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi Osaa käsitellä muutoksia ja epävarmuutta Ymmärtää yhteiskunnan toimivuuden 2,1 2,1 5,3 5,3 6,3 11,6 9,5 14,7 24,2 36,8 38,9 38,9 43,2 61, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteista selkein oli ymmärtää yhteiskunnan toimivuus. Koulujen opettajista 66 prosenttia ilmoitti sen olevan selkeä tai erittäin selkeä. Opettajista 41 prosentin mielestä tavoite osaa käsitellä muutosta ja epävarmuutta oli selkeä tai erittäin selkeä ja tavoite toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi vain 39 prosentin mielestä tavoite oli selkeä (Kuvio 5). Kuvio 5. Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 21

23 Rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta Arvioi oman koulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia Ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden 7,4 10,5 8,4 5,3 7,4 6,3 14,7 11,6 22,1 60,0 71,6 74, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Opettajista 86 prosentin mielestä ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteet ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden ja arvioi oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutusta olivat selkeitä tai erittäin selkeitä. Tavoite rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta oli selkeä 71 prosentille opettajista (Kuvio 6). Kuvio 6. Ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti Tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 2,1 5,3 4,2 4,2 15,8 3,2 2,1 21,1 17,9 71,6 75,8 76, Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteet olivat kokonaisuudessaan hyvin selkeitä opettajien mielestä. Tavoite toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä oli selkeä tai erittäin selkeä 93 prosentille opettajista. Tavoite tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 95 prosentille, ja tavoite toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 92 prosentille opettajista olivat selkeitä (Kuvio 7). Kuvio 7. Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 22

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä?

Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä? 200 Najat Ouakrim-Soivio Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä? Historian ja yhteyskuntaopin oppimistulokset

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus

Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun ja kehittämiskouluverkosto 23.9.2014 Anneli Rautiainen, opetusneuvos Opetushallitus Työryhmä 1. /Osaamisen ja oppimisen merkitys yhteiskunnallisen kehityksen osana

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01. Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot