esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI Kuka nyt leikistä suuttuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 2 2008 Kuka nyt leikistä suuttuu?"

Transkriptio

1 esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI Päihdeäitien arvot muuttuvat Kuka nyt leikistä suuttuu? Vankilan lapset eivät näy

2 esikko TÄSSÄ NUMEROSSA: 4 Päihde-ensikotien äidit: Nykyisin ajattelen, mitä teoistani seuraa 7 Toimitusjohtajalta: Kerrotaan, mitä hyvää teemme 8 Äiti juo hiileliä salaa 11 Vankilan lapset eivät näy 14 Arki tarvitsee retken 15 Nyt mukaan Sateenkaareen 16 Päivi ja Heli tulevat meille 20 Liitto vie osaamista Venäjälle 22 Miestä ei voi määritellä (nainenkaan) 34 Tuija Välipakka: Kuka nyt leikistä suuttuu? Leluja voi tuoda selliin. s. 11 Palstat 3 Pääkirjoitus 18 Minun työviikkoni 24 Kirjoja kirjoja 28 Meillä jäsenyhdistyksissä 35 Uutisikkuna 2 esikko

3 Pääkirjoitus Asenne ratkaisee Alkoholia juodaan aina vain enemmän. Yksi syy on, että alkoholi on yleiseen tulotasoon nähden halvempaa kuin 20 vuoteen. Vuonna 2003 alkoholia juotiin asukasta kohden 9,4 litraa, viime vuonna 10,5 litraa. Kun juominen lisääntyy, haitat lisääntyvät. Myös äitien juominen muuttuu entistä useammin ongelmaksi. Kymmenvuotinen työmme päihdeongelmaisten odottavien äitien kanssa osoittaa, että heitä voi ja kannattaa hoitaa. Sikiön ja vauvan on saatava kehittyä terveinä. Äidin on saatava mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa. Kun hoidossa päästään hyvään alkuun, mikään ei anna äidille enempää voimia ja toivoa kuin vauvan terve kehitys ja ilo. Lapset ja perhe ovat naiselle voima muuttua, mutta aiheuttavat myös suurta syyllisyyttä. Äidit useimmiten pyrkivät olemaan hyviä äitejä ja pitämään lapset luonaan. Naiset tuntevat myös ympäristön odottavan sitä. Tapa, jolla ammattiauttajat kohtaavat naisen, joka hakee apua omaan juomiseensa, vaikuttaa siihen, miten avoimesti nainen uskaltaa asioistaan kertoa. Asiakas ja hänen ongelmansa on kohdattava ilman ennakkoasenteita. Se on kaikissa palveluissa ja hoidoissa kaikkein tärkeintä. Avun hakija on ihminen, joka tarvitsee tukea muutokseen. Työntekijään ja asiakkaaseen vaikuttavat toki yhteiskunta ja palveluiden järjestämisen tapa, lait, ohjeet ja resurssit. Silti lopulta on kyse työntekijän kyvystä ja tavasta kohdata asiakas. Maarit Andersson Kehittämispäällikkö Pidä kiinni -projekti Harri ahola Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 26. vuosikerta issn x Päätoimittaja Ritva Karinsalo Toimitussihteeri Essi Lehtinen Toimituskunta Katriina Hämäläinen, pj. Ritva Karinsalo Helena Niemi Mikko Savelainen Jaana Vaittinen Essi Lehtinen, siht. Toimituksen osoite Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4, 7. krs Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Ilmoitukset Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat 1/1 sivu 700 euroa 1/2 sivua 420 euroa 1/4 sivua 280 euroa Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tilaushinta 28 euroa/vsk Taitto Timo Jaakola Painopaikka Painotalo Miktor Ky, Helsinki Kansikuva Kansikuva: Gorilla / Lena Johansson: Ilmapallo ja tyttö. Kuva on otettu neulanreikävalotuksella. esikko

4 Päihde-ensikotien äidit: Nykyisin ajattelen, mitä teoistani seuraa Kuvan äiti ja vauva eivät ole päihde-ensikodin asiakkaita. Kuva Miska Reimaluoto 4 esikko

5 Päihde-ensikodissa hoidossa olleet äidit kertovat, että he hahmottavat oikeaa ja väärää, suositeltavaa ja ei-suositeltavaa käytöstä eri tavoin kuin aiemmin. Nykyään pitää ajatella muutakin kuin itseään. Pitää ajatella pientä ihmistä, joka ei pärjää. En osannut aikaisemmin tulkita lapsen itkua, nyt olen aika varmalla pohjalla, kertoo yksi äiti ensikotihoidon jo päätyttyä, kun lapsi on vuoden vanha. Hoidon onnistumista päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa tutkitaan. Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marjukka Pajulo johtaa tutkimusta, jossa selvitetään, miksi jotkut äidit ja vauvat hyötyvät hoidosta yhteisössä enemmän kuin toiset. Tutkimusryhmään kuuluu muun muassa tutkija, dosentti Mirjam Kalland. Äideistä ja lapsista tunnetaan huolta. Huoli liittyy äitien vauvoille osoittamiin vastavuoroisuuden puutteisiin ja tiedostamattomien, mutta sisäistettyjen vuorovaikutusnormien loukkauksiin. Jos äiti ei vastaa vauvan itkuun, tai vastaa siihen vihamielisesti, hän loukkaa vastavuoroisuutta. Lapsi kehittyy terveesti, kun hän oppii miten ihmismielet ovat yhteydessä toisiinsa, sanoo Kalland. Jotta voi olla hyvässä yhteydessä toiseen ihmiseen, täytyy tunnistaa erilaisia tunteita itsessä ja toisessa. Samalla on ymmärrettävä, miten mielialat ja tunteet vaikuttavat toisiinsa kahden ihmisen välillä, miten tunteita voi jakaa ja miten voi tulla oikein ymmärretyksi riittävän usein. Mirjam Kalland kytkee äideissä tapahtuvan arvomaailman muutoksen heidän ensikodissa oppimaansa uudenlaiseen vuorovaikutukseen. Niin sanotussa tavallisen hyvässä vuorovaikutuksessa, jota yhteisöllisissä ensikodeissa opetellaan, yritetään turvata se, ettei äiti siirrä enää omalle vauvalleen traumatisoitunutta tapaansa olla yhteydessä muihin ihmisiin. On hyvin rohkaisevaa, että äidit kertovat muutoksista moraalisessa suhtautumisessaan ja ihmissuhteidensa vastavuoroisuudessa. Mirjam Kalland. Äidin ja vauvan vauvavaihe Mirjam Kallandin mukaan vauva oppii jo hyvin pienenä, miten toisen lähestymiseen ja viestiin vastataan. Kysymys on Kultaisen säännön sisäistämisestä, siitä, että teet samoin toiselle kuin toivot itsellesi tehtävän. Äiti ja vauva leikkivät vaikkapa otaanna-leikkejä tai vauva hymyilee ja äiti hymyilee takaisin. Jos äiti ei hymyilekään vauvalle, lapsi ei opi vastavuoroisuutta. Samalla perusmoraali jää oppimatta. Äidit ovat itse sanoneet, ettei esimerkiksi tavaroiden näpistäminen kaupasta ole ollut heille mikään ongelma. Kysymys on samalla hyvin yksinkertaisesta ja toisaalta hyvin sofistikoituneesta ilmiöstä. Tiedämme tästä ja muistakin tutkimuksista, että päihdeongelmaisilla äideillä on yleensä ollut hyvin rankat kotiolot. Siksi he eivät ole itse sisäistäneet moraalista systeemiä. Kallandin mukaan pitkä hoito päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa ja suhteessa omahoitajaan ja muuhun yhteisöön mahdollistaa tavallaan äidinkin uuden vauvavaiheen. Omahoitaja ottaa vastaan äidin tarvitsevuutta ja jopa provokaatioita. Äidit voivat oikein yrittää tulla hylätyiksi ja koettelevat omahoitajaa kuin teini-ikäiset. Hoitajat ottavat provokaation vastaan ja sanovat yhä, että pidämme sinut täällä. Haastatellut äidit kertovatkin, että alkavat ymmärtää hoidon jatkuessa paremmin myös omia vanhempiaan. Heille on mahdollista antaa anteeksi. Minäkin olen tehnyt niin paljon väärin, että on ihan ymmärrettävää että nekin, muotoilee yksi äideistä. Yhteisö kuntouttaa Tulokset todellakin vastaavat niitä odotuksia, joita yhteisökuntoutukselle asetetaan, vahvistaa päihde-ensikotien henkilöstöä yhteisökuntoutuksesta kouluttanut Antti Särkelä. Särkelän mielestä juuri yhteisössä luodaan edellytykset äitien uudenlaisille, kehittäville ja korjaaville kokemuksille, joiden myötä myös käsitys oikeasta ja väärästä tarkentuu. Hän teroittaa, että moraalisessa vastuussa voi olla vain sellaisesta teosta, jonka on voinut valita. Jos lapsi ei ole varhaisessa vuorovaikutuksessaan saanut emotionaalisesti hyväksyvää vastavuoroisuutta ja suhtautuu sitten vanhempiinsa tai muihin aikuisiin välinpitämättömästi tai kylmästi, käyttäytyminen ei ole moraalisesti arveluttavaa, koska lapsella ei ole edellytyksiä muunlaiseen käyttäytymiseen. Kun lapsesta kasvaa aikuinen ja hän tulee itse äidiksi, häntä ei voi pitää moraalisesti vastuullisena siitä, ettei hän pysty luomaan vastavuoroista kiintymyssuhdetta omaan lapseensa. Äidiltä ei voi vaatia sellaista, mitä hänellä ei ole. Yhteisö voi olla se, joka antaa edellytyksiä valinnoille ja moraaliselle vastuullisuudelle. Näpistys ei ole ratkaisu Yhteisökuntoutus nojaa ajatukseen, että ensin taidot opitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, josta ne sisäistetään ihmisen psyykkiseen varustukseen. Kehitys tapahtuu ulkoa sisään, kuvaa Antti Särkelä. Yhteisökuntoutuksessa kuntoutujat arvioivat oman toimintansa lisäksi koko yhteisön toimintaa, toisten asiakkaiden ja myös henkilökunnan toimintaa. Näin he saavat psyykkisiä työkaluja, joita sitten käyttävät oman ajattelunsa ja toimintansa arvioimiseen. Siksi yhteisökuntoutuksessa esikko

6 kaikkia asioita käsitellään ja niistä päätetään yhdessä. Pidä kiinni -projektipäällikkö Riitta Hyytisen mukaan päihdemaailman arvoihin ja tapoihin tottuneelle äidille yhteisön tavat ovat uusia, koska alkoholin tai huumeiden ympärillä pyörineessä maailmassa toimitaan aivan toisten sääntöjen mukaan. Kokeillessaan uutta toimintatapaa äidit huomaavat, että se toimii paremmin kuin vanha. Rahanpuute on ratkaistava pitäen mielessä se, että vauva tarvitsee vastuullisen äidin. Äiti oppii ajattelemaankin toisella tavalla. Osaan nauttia sellaisista ihan tavallisista asioista. On ihan kiva herätä, että pääsee keittämän kupin kahvia ja lukemaan lehden, tiivistää eräs aiemmin päihteitä käyttänyt äiti tutkimushaastattelussa muutoksen, joka hänen elämässään on tapahtunut lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Pelkkä kodinhoito ei riitä Nämä äidit tarvitsevat sekä arkisten asioiden opettelua että terapiaa. Kumpikaan ei yksistään riitä. Jos apua hakeva ihminen on tarpeeksi terve, hän voi ottaa vastaan keskusteluavun. Syvästi traumatisoituneille se olisi sama kuin jos äiti kävisi päivittäin hetken hymyilemässä vauvalle, mutta kaikki muu vauvan hoito, kuten syöttäminen, vaipan vaihtaminen, ulkoilu ja hellittely, puuttuisi, jatkaa Mirjam Kalland. Kalland viittaa ajatukseen siitä, että kodinhoitajat voisivat auttaa äitejä, jos kerran ensikodissa opetellaan arkisia taitoja. Tarvitaan myös korjaavia kokemuksia. Päihde-ensikotihoito aivan kuin uusintaa vauvavaiheen sekä äidille että vauvalle. Käytännössä työntekijä on esimerkiksi se, joka tukee äitiä yöllä, kun vauva itkee. Toimintaterapeutti Saara Jaskari turkulaisesta Ensikoti Pinjasta kertoo, että äidillä voi olla suuri kiusaus jättää vauva itkemään ja lähteä tupakalle, koska vauvan itku ja tarvitsevuus voivat tuntua lähes sietämättömiltä. Työntekijän emotionaalinen läsnäolo kannattelee äitiä. Hän ymmärtää äidin ahdistuksen ja hätäännyksen, avuttomuuden ja kiukun ja voi auttaa äitiä pysymään vauvan lähellä ja jatkamaan rauhoittelua. Ensikotien työntekijöiden haaste on suuri sekä niin sanotusti tavallisissa että päihdeongelmaisille tarkoitetuissa ensikodeissa. Työntekijät antavat korvaavaa hoivaa äideille, jotka ovat itse jääneet paljosta huolenpidosta paitsi. Minimiedellytys päihde-ensikotien työntekijöiden jaksamiselle ovat riittävä työnohjaus, työyhteisön kollegiaalinen tuki, jatkuva koulutus ja se, että ympärillä oleva yhteiskunta näkee ja hyväksyy työn, sanoo Mirjam Kalland. Artikkelissa lähteenä on käytetty Mirjam Kallandin artikkelia Äitien arvio ensikotihoidon merkityksestä ja Saara Jaskarin artikkelia Reflektiivisen työotteen kehittäminen vauva vanhemman mielessä, jotka ilmestyvät elokuussa julkaistavassa kokoelmassa Vauvan parhaaksi kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Maarit Anderssonin, Riitta Hyytisen ja Marianne Kuorelahden toimittamassa kirjassa kerrotaan kymmenvuotisen päihde-ensikotien kehittämistyön tuloksista. teksti: Essi Lehtinen Reflektiivinen kyky Reflektiivinen kyky on kykyä ottaa huomioon toisen ihmisen näkökulma ja hänen ajatuksensa ja tunteensa. Sitä voi oppia vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Alkoholin ja huumeiden vaikutus kohdussa olevaan vauvaan Äidin nauttima alkoholi voi aiheuttaa kohdussa olevan vauvan toimintakyvyn häiriöitä, kasvun viivästymisen, epämuodostumisen tai pahimmillaan kuoleman. Erityisen herkkä alkoholin vaikutukselle on keskushermosto, sen kehittyminen ajoittuu pitkälle ajanjaksolle. Suurin riski, että elimet epämuodostuvat, on ensimmäisinä raskauskuukausina. Tunnetuin raskaana olevan alkoholin käytön seuraus on fetaalialkoholisyndrooma eli FAS. Se on lapsen kasvun viivästymistä ennen syntymää tai sen jälkeen tai häiriö keskushermoston toiminnassa tai kasvojen kasvussa. Pahiten vaurioituneet lapset voivat olla syvästi kehitysvammaisia. Lievimpiä haittoja ovat ongelmat keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa ja oppimisessa. Runsas alkoholin käyttö voi myös aiheuttaa keskenmenon tai verenvuodon. Verenvuoto hidastaa kohdun ja sikiön kasvua, lisää tulehduksia ja uhkaa sekä äidin että sikiön henkeä, jos istukka irtoaa. Huumausaineet pääsevät kohdussa olevaan vauvaan istukan kautta. Vauvasta voi tulla fyysisesti riippuvainen huumeista ja hän tarvitsee vieroitushoitoa syntymän jälkeen. Amfetamiini voi aiheuttaa sikiölle sydänvian tai henkistä jälkeenjääneisyyttä; opiaatit (heroiini, morfiini, oopiumi ja johdannaiset) sydänvikoja. Opiaattien käyttö vaarantaa sikiön kehityksen ja uhkaa äidin ja sikiön henkeä. Käyttö lisää raskaudenaikaisen verenvuodon, istukan ennenaikaisen irtoamisen, infektioiden ja ennenaikaisen lapsivedenmenon ja synnytyksen riskiä. Kokaiini hidastaa voimakkaasti vauvan kasvua kohdussa ja vaurioittaa elimiä. Riitta Hyytinen 6 esikko

7 Harri ahola Kerrotaan, mitä hyvää teemme TEKSTI Ritva Karinsalo toimitusjohtaja Vuosi sitten liittokokous antoi tehtäväksemme suunnitella, miten yhdistykset ja liitto voisivat kerätä varoja. Yhdistysten tulot ostopalvelusopimuksista on sidottu asiakastyöhön, eikä rahaa kehittämiseen ja kansalaistoimintaan juuri ole. Entisajan tumppukampanjat ja hellyysteemat eivät enää kanna. Silti juuri nyt olisi entistä tärkeämpää kerätä varoja myös itse. Pyysimme asiantuntijan avuksemme suunnittelemaan varojen hankintaa. Hän tutustui liittoon ja keskusteli kanssamme. Heti alussa kävi selväksi, että varoja ei voi hankkia irrallaan muusta toiminnasta ja viestinnästä. Onnistumme, jos muutkin viestimme kuullaan. Mistä tiedämme, millainen mielikuva suurella yleisöllä ja yrityksillä on liitosta ja jäsenyhdistyksistä? Itse helposti luulemme, että kaikki tietävät, miten hyvää ja tärkeää työtä teemme. Selvittelimme asiaa ja kävi ilmi, että liitto on melko tunnettu, mutta ihmisille on hiukan epäselvää, mitä teemme. Itsenäiset yhdistykset tuottavat paikallisesti palveluja, liitto valtakunnallisia. Työtä on vielä siinä, että luomme kuvan yhtenäisestä toiminnasta, jossa on paikalliset mausteet. Tunnemme lastensuojelun ja tarjoamme ja kehitämme palveluita, joissa kuunnellaan asiakasta. Työtämme myös tutkitaan. Lasten ja perheiden etujen valvojana olemme vaikuttava. Säilyttääksemme vahvuutemme, meidän on otettava aktiivisesti kantaa lastensuojelun kysymyksiin, ajettava lasten asioita entistä selkeämmin, näytettävä keitä olemme ja raportoitava ahkerasti onnistumisistamme. Viime viikot liiton toimistossa näyttävät tässä kohdin lupaavilta. Raportteja synnytetään kolmesta merkittävästä työstä: Pidä kiinni, Vaiettu naiseus ja Alma. Varainhankinnan suunnitelma on nyt yhdistysten käytössä. Sen viesti on, että lapsella on aina toivoa. Viestillä on kaksi puolta: Lasta ei ole koskaan menetetty. Kun haavoittuvissa oloissa elävä lapsi saa riittävästi tukea, hän voi kehittyä ja kasvaa. Toisaalta lapsi toivoo aina, odottaa, että hänestä huolehditaan. Aikuisten tehtävä on luoda lapselle kasvun edellytykset. Ensi- ja turvakotien liiton ja yhdistysten työ tähtää juuri siihen ja siksi tarvitsemme rahaa. Miina Sillanpää sanoi, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Liitto juhlistaa Miinan syntymäpäivää tänä vuonna kutsumalla yhteistyökumppaneita kevättapaamiseen Café Ursulaan Helsingissä. Koska tempaisemme kaikissa yhdistyksissä Miinan päivänä? Ritva Karinsalo esikko

8 Naisten alkoholiongelmat lisääntyvät nykyään jopa nopeammin kuin miesten. Viina on iso ongelma yhteiskunnassa ja perheissä. Hoitoon kuitenkin hakeutuu enemmän huumeiden käyttäjiä. Äidit eivät kerro juomisestaan. Äiti juo hiileliä salaa 8 esikko

9 Internetissä toimii suljettu keskusteluryhmä, johon voivat osallistua äidit, jotka ovat huolissaan omasta päihteiden käytöstään. Kuopiolaisen avopalveluyksikön ohjaaja Kaisu Lindfors tutki keskusteluita kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana viestittelyyn osallistui 21 äitiä, joista 15:n ongelmana oli alkoholi, loppujen huumeet tai lääkkeet. Äideillä oli yhteensä yli 40 lasta, iältään muutamasta kuukaudesta aikuisiin. Äidit kertoivat keskustelussa tissuttelevansa olutta tai siideriä kotona illalla lasten nukahdettua tai joskus myös pitkin päivää. Alkoholin käyttö salattiin tarkasti jopa puolisolta. Asiasta kerrottiin hymy huulilla. Mieheni ei pidä minua ongelmaisena, eikä tiedä, että tänäänkin aamupala oli puoli litraa Karjalaa, kertoo yksi äideistä. Päihdeongelmasta huolimatta äideille lankesi päävastuu perheen arkipäivästä. Äidit kokivat arjen pienten lasten kanssa välillä raskaana ja vaativana, vaikka kertoivat myös ilon pilkahduksista. Lepohetket olivat vähissä. Keskustelijat kertoivat äitiyteen liittyvien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteiden ensisijaisesti ajavan juomiseen. Useat äidit kertoivat olevansa uupuneita. Päihteistä haettiin helpotusta tilanteeseen. Päihde oli keino rentoutua, nollata tilanteita ja palkita itsensä. Kun elämä on niin hektistä ja kaikki haluavat jotain, juominen on keino päästä ihan omaan sisäiseen maailmaan. Olla yksin ilman, että kukaan vaatii läsnäoloa. Salarakas Äidit kuvailivat suhdettaan alkoholiin kuin se olisi heidän salarakkaansa. Alkoholin käyttöön liitettiin paljon myönteisiä odotuksia. Alkoholi merkitsi helpotusta, lepohetkiä, virkistystä ja kaivattua omaa aikaa. Vaikka Alkoholia käyttävät äidit yrittävät selvitä omin voimin viimeiseen asti. alkoholin salarakkaakseen kokevien äitien elämässä oli paljon muitakin aktiviteetteja, kuten työ, harrastus tai opiskelu, oli juominen niin sanotusti keskeinen aktiviteetti. Juomisen suunnitteluun, alkoholin hankkimiseen, itse juomiseen ja siitä toipumiseen kului päivittäin voimia ja aikaa. Vaikka äidit halusivat muutosta elämäänsä, alkoholista luopuminen tuntui vaikealta. Parin äidin alkoholinkäyttö oli ryöstäytynyt todella runsaaksi: he saattoivat juoda jopa 80 annosta viikossa. Yksi tällainen äiti kuvasi selvin päin olemista pelottavaksi, arkea ei uskalla kohdata. Hän toimi kuin uhkapeluri, joka tietää alkoholin käyttönsä seuraukset vakaviksi, muttei pysty siitä huolimatta lopettamaan. Tajuan, että tällä menolla kuolen ja lapseni jäävät ilman äitiä. Olen sen tajunnut koko ajan, mutta ollut voimaton kaljanhimon kanssa. Tilannetta vaikeuttivat psyykkiset ongelmat. Äiti kärsi masennuksesta ja syömishäiriöstä, joihin hän ei saanut hoitoa. Hän kertoi voimakkaasta uupumuksesta tilanteeseen. Lapsi herättelee Kuten kaikki äidit, päihdeongelmainenkin äiti haluaa tarjota lapsilleen hyvän lapsuuden ja olla hyvä äiti. Vaikka aikuinen voikin mielessään kieltää päihdeongelman, pienet lapset ovat vilpittömiä totuudentorvia. Lapsen huomiot äidin päihteiden käytöstä haavoittivat äitiä ja asettivat hänet todellisen tilanteensa kanssa kasvokkain. Kerrankin, kun ostin mäyräkoiran, niin lapsi reteesti siihen tuumas: osta äiti kaks riittää pidempään. Voi että mä häpesin silloin. Toivoin että maa olisi nielaissut minut. Yksi äiti havahtui tilanteeseensa, kun lapset leikeissään joivat kaljaa ja kertovat neuvolassa kuinka äiti juo hiileliä Olin kertonut, että äiti juo aikuisten juomaa, kunnes lapset rupesivat leikeissään juomaan kaljaa ja se oli heille hauskaa. Tunsin piston rinnassani, kun kolmevuotias sanoi: kato mä juon kaljaa, anna äiti minullekki kaljaa. Miksi kasvottomuus? Päihteenkäytön salaaminen oli äideille tuttua. Tämä on ainoa paikka, missä olen kertonut olevani juoppo. Alkoholin käyttäjät pitivät yksin selviytymisestä kunnia-asiana. Itsenäinen selviytyminen nähtiin toivottavana ja kunnioitettavana selviytymiskeinona. Kunhan otan itseäni niskasta kiinni, toivon selviäväni voittajana yksinkin. Mä en hae päihdepalveluja, koska kasvottomuus ei onnistu mitenkään. Mä haluan pärjätä yksin tässä(kin) asiassa. Äidit pyrkivät kotikonstein vähentämään alkoholin käyttöään. Kotikonsteja oli monenlaisia. Tavallisin niistä oli liikunta. Myös mielikuvaharjoituksia, netissä roikkumista ja lasten kanssa touhuamista käytettiin. Siinä missä huumeita käyttävät äidit kokevat tarvitsevansa apua käytön katkaisemiseen, yrittävät alkoholia käyttävät äidit selvitä omin voimin viimeiseen asti. Äidin oma käsitys saattoi olla, että hoito kuuluu vain esikko

10 juopoille ja niin kauan voi ajatella olevansa niin sanotusti normaali, kun ei ole hakenut apua ongelmaansa. Normaalit ihmiset eivät siis tarvitse apua, joten sitä ei tarvitse hakea. Näin oma ajatusmaailma saattaa muodostaa loukun, josta ei ole ulospääsyä. Häpeä ja syyllisyys olivat vahvoja. Häpeää aiheutti muun muassa pelko epäonnistumisesta äitinä, siitä, etten ole sellainen äiti kuin haluaisin olla ja jollaisen lapset ansaitsisivat. Äitien mielestä äitiyteen eivät kuulu päihteet, vaan huolenpito, kasvatus, pullantuoksu ja niin edelleen. Myös avun hakeminen ja asian paljastuminen hävettivät. Toisin kuin etukäteen oletin, lastensuojelua ja huostaanottoa ei pidetty pelättävinä peikkoina. Sen sijaan äidit pelkäsivät ympäristön ja ammattihenkilöiden tuomitsevia ja rankaisevia asenteita. Kun apua oikeasti haettiin, pelot osoittautuivat turhiksi. Äidit kertoivat saaneensa hyvää kohtelua päihdehoidon työntekijöiltä. hoitaminen on tervettä itsekkyyttä. Eräs äiti haki apua miellettyään päihdeongelman sairaudeksi, johon on lupa hakea apua. Hän pääsi eteenpäin ennen kaikkea muokkaamalla omaa ajatusmaailmaansa. Nettiryhmässä oli mahdollista testata omia ajatuksiaan muiden äitien ja ohjaajien kanssa. Äidit kannustivat toisiaan avun hakemiseen ja päihteettömyyteen. Joissakin tapauksissa puutteellinen läheisverkosto saattoi estää päihdevastaanotolle pääsyn: kun äiti ei saanut vauvalleen hoitajaa, estyi palvelussa käyminen kokonaan. Hyvin usein puoliso oli paljon poissa kotoa: teki pitkiä päiviä yrittäjänä tai oli työmatkalla. Äidit olisivat tarvinneet konkreettista apua lapsenhoitoon, jotta päihdepalveluissa käyminen onnistuisi. Hoitoon hakeutuminen näyttää vaativan monelta pitkää prosessointia. Tämän vuoksi jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tunnistaa tilanne ja motivoida äitiä hakemaan apua. Päihdeongelmainen nainen herättää työntekijässä monenlaisia tunteita. Työntekijän olisi tunnistettava omat ennakkooletuksensa (ja luovuttava niistä) pystyäkseen kuuntelemaan aidosti äitiä. Tavoitteena on luoda tilanne, jossa äiti voi pohdiskella omaa tilannettaan rehellisesti. Kaisu Lindfors ohjaaja Avopalveluyksikkö Amalia Kirjoittaja teki kandidaatin tutkielmansa internetissä toimineen, päihderiippuvaisille äideille tarkoitetun suljetun ryhmän keskusteluista. A-klinikkasäätiön sivuilla toimivaa ryhmää ohjaavat vuorotellen Pidä kiinni -projektin avopalveluyksiköiden ohjaajat. Tutkielma Päihderiippuvaisen äidin toipumisen kivikot. Analyysiä internetin keskusteluryhmästä valmistui Mikä auttaa? Kun äiti kantaa vastuun perheestä, hän saattaa unohtaa itsensä. Äidit tarvitsivat ikään kuin luvan huolehtia itsestään. Avun hakeminen tuli mahdolliseksi ajattelemalla, että itsensä Apua ja keskustelua verkossa Päihteistä toipumisessa Lapsiperheen elämässä Synnytysmasennuksessa ja vaikeudessa olla heikko groups.msn.com/aima/_whatsnew.msnw Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa Miten käy, kun haet apua? Nykyinen Äitiryhmä kertoo: Neuvolassa tartuttiin liian hanakasti toimeen. Siellä sivuutettiin äiti ja hänen tunteensa ja alettiin hössöttää raittiudesta, lähetettiin seuloihin ja uhkailtiin vaikka millä (poliisin ja sosiaaliviraston puuttumisella). Suositeltiin aborttia. Tosi mukava neuvolantäti kohteli minua ihan kuin ketä tahansa äitiä, mutta muualla suhtautuminen oli erittäin outoa. Synnytyksessä kätilö kohteli minua kuin olisin vetänyt koko raskausajan, vaikka olin käynyt kerran, tai joskus kaksikin kertaa, viikossa seulassa. Sanoi, että siitä mekonium- ja pissanäytteestähän sen sitten vasta näkee ja että valmistaudu siihen, että lapsi viedään suoraan lastenosastolle synnytyksestä. Kukaan ei syyllistänyt minua odotusaikana. Kaikki yrittivät tukea ja auttaa, mutta luulen, että se johtui siitä, et käytin vaan reseptilääkkeitä, vaikka käytin niitä tosi paljon ennen raskautta (ja myös sen aikana jossain välissä). Sitä ei ehkä tajuttu pitää niin pahana kuin laittomien aineitten käyttöä. Loppuraskaudesta ongelmat alkoivat. Olin jo sallituissa raskausajan lääkeannoksissa, mutta silti sossut rupesivat uhkailemaan ja määräilemään. Minut yritettiin pakottaa ensikotiin 80 kilometrin päähän kotikaupungistani ilman, että olisin saanut sinne esimerkiksi miestäni mukaan. Lapsen isä olisi siis kylmästi erotettu lapsestaan, vaikka isällä ei ole päihdeongelmaa. Monen mutkan ja hirvittävän taistelun jälkeen luovuin huoltajuudesta lapseeni, koska tiesin, että pääni hajoaisi laitoksessa, enkä enää pystyisi muuta kuin itkemään, mikä johtaisi pian lapseni huostaanottoon. Mieheni otti tyttömme huoltajuuden ja sitten hänet pakotettiin ensikotiin. Sairaalassa kymmenen pisteen isokokoinen vauva vietiin heti syntymän jälkeen tehohoitoon. Tehohoidossa, vauvan sängyn päällä oli iso lappu, jossa luki: Hanskahoito. Poikaa kohdeltiin kuin ruttotautista, vaikka hänellä siis ei ole hepatiittia. Hoitajat vaivoin uskalsivat koskea poikaan. Pojan sängyn päällä oli myös iso lappu, jossa luki suurin piirtein kaikki huumeongelmastani. Lappunen oli vapaasti kaikkien luettavissa. 10 esikko

11 Vankilan lapset eivät näy Jos äiti saa vankilatuomion, myös hänen pienestä lapsestaan voi tulla vankilan asukas. Lapset näkyvät vankilan rekistereissä kuitenkin vain rastina äidin nimen perässä. esikko

12 Ympärillä avautuu idyllinen maalaismaisema peltoineen ja koivikkoineen. Avaran keittiön ikkunan alla on marjapensaita. Talo on hiljainen, sillä vajaan kahden vuoden ikäinen Mari on vielä päiväunilla. En osannut kuvitella, kuinka hyvät olosuhteet täällä on olla lapsen kanssa, sanoo Vanajan avovankilassa tuomiotaan suorittava Kirsti. Meillä on säännöllinen päivärytmi. Ulkoilemme ja leikimme yhdessä paljon enemmän kuin kotona, jossa vain löhöttiin sohvalla. Muskari on tiistaisin, ja nyt aloitamme myös avopäiväkotikokeilun. Hyvää yhteistä aikaa Kirstin tuomio on seitsemän kuukauden mittainen. Hän toivoo pääsevänsä koevapauteen kesällä. Tuomio on Kirstin ensimmäinen. Jos minusta on kiinni, se on myös viimeinen. Heti tuomion saatuaan Kirstille oli selvää, että hän ottaa Marin mukaansa. Päätös sopi myös Marin isälle. Kerran kuukaudessa isä voi tulla perhetapaamiseen perjantaista sunnuntaihin, ja Mari viettää isän luona viikonloput pari kolme kertaa kuukaudessa. Silloin hän tapaa myös isovanhempiaan. Mari on herännyt ja Kirsti hakee hänet keittiöön. Tyttö keskittyy onnellisena tuttipulloonsa. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut Marille ja minulle hyvää aikaa. Olen oppinut tuntemaan lapseni uudestaan, kun on aikaa keskittyä vain häneen. Poikani isä ei olisi halunnut antaa poikaa mukaani vankilaan, sanoo Kerttu. kantaa, onko lapsen etu seurata äitiään vankilaan. Vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain mukaan pieni lapsi voidaan ottaa vankilaan, jos se on lapsen edun mukaista ja vanki itse sitä haluaa. Laki velvoittaa vankilaviranomaisen olemaan yhteydessä lastensuojeluviranomaisiin tätä päätöstä tehtäessä. Lopullisen päätöksen tekee sijoittajayksikön johtaja kuultuaan vankilan johtajaa ja lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Ennen sosiaalitoimi ei välttämättä edes tiennyt, että lapsi on vankilassa äitinsä kanssa. Se ei välttämättä myöskään tiennyt, mihin äiti joutui vapauduttuaan. Nyt kun yhteistyötä tehdään jo vankilassaoloaikana, on äidin ja lapsen tulevaisuutta äidin vapauduttua helpompi suunnitella. Mia-Riikan mielestä lapsen etu on kuitenkin mietittävä joka kerta erikseen, sillä siihen vaikuttavat muun muassa perheen olosuhteet ennen vankilaa. Uskon, että äitiys voi olla rikoskierteessä olevalle naiselle myös mahdollisuus. Täällä voi pysähtyä ja keskittyä lapseensa. Voi kokea onnistumista äidin roolissa Näkymätön lapsi ei saa palveluja Mia-Riikan tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti äitien ja lasten asioista, olla äitien tukena lasten hoidossa ja pitää silmällä, että lapset saavat hoitoa riittävästi. Hoidan lapsia silloin, kun äitien on mentävä vaikkapa lääkäriin. Teen Uusi laki parantaa lapsen tilannetta Mia-Riikka Tyni työskentelee Vanajan vankilan perhetyön ja lastenosaston ohjaajana. Hän pahoittelee, että Marilla ei ole tällä hetkellä ikäisiään leikkikavereita. Kirsti ja Mari ovat osaston ainoat asukit. Viime vuonna lastenosasto oli ihan täynnä, mutta nyt lasten määrä on vähentynyt. Syynä saattaa olla uusi vankeuslaki, jonka mukaan kunnan sosiaalitoimen on otettava 12 esikko

13 Vanajalla ja Hämeenlinnassa Vankiäidit lapsineen ovat Hämeenlinnan vankilan suljetulla osastolla (6 paikkaa) ja Vanajan avovankilassa (5 paikkaa). Lapset voivat olla avovankilassa noin kolmeen ikävuoteen asti, suljetulla kahteen. 104 lasta on ollut vankilassa vanhempansa kanssa vuosina Valtaosa lapsista ollut vankilassa muutamia kuukausia; ainakin 7 lasta ollut vankilassa 2 3 kertaa. Suurin osa lapsista on tullut vankilaan alle vuoden ikäisenä, 21 lasta on syntynyt äidin vankilassaoloaikana vuosina Reilut puolet lapsista lähti vankilasta ennen 1,5 vuoden ikää. Äiti-lapsiosastojen äidit ovat olleet 2000-luvulla keskimäärin 28-vuotiaita; useammin rikoksenuusijoita kuin ensikertalaisia. Lapset ovat voineet seurata äitiään vankilaan tai syntyä siellä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Lähde: Enroos, Rosi. Vankila lapsuudessa lapset vankilassa. Tutkimus lapsista, joiden elämää äidin vankeus värittää. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2008. yksin tätä työtä, ja jos itselläni on este, eivät äiditkään pääse omille asioilleen. Tarvitsemme kipeästi tänne lastenhoitoapua. Myös yhteisasuminen aiheuttaa välillä törmäyksiä äitien kesken ja kasaa äideille paineita. Äidit hyötyisivät vankilanjälkeistä elämää ajatellen Mia-Riikan mielestä paljon enemmän, jos he voisivat asua omissa yksiöissään. Lisäksi Mia-Riikka on huolissaan siitä, että lapsi saa tarvittaessa erityisterveydenhuollon palvelut vain kotikunnastaan. Lapset eivät ole täällä kirjoilla. Esimerkiksi allerginen lapsi pääsee ihotautilääkärille vain saatuaan maksusitoumuksen kotipaikkakunnaltaan. Kun on näkymätön, ei ole palvelujakaan. Päiväunet kaltereiden takana Hämeenlinnan vankilan suljetun osaston lastenosasto sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Yhteisessä tilassa on keittiö ja suuri huone. Lattioilla ei ole mattoja. Lastenosastolta pääsee suoraan muurien ympäröimälle pihalle, jossa on leikkimökki. Osaston ikkunoita suojaavat kalterit. Sellejä on kuusi, joista kolmessa on haastatteluhetkellä asukkaat. Liisan sellissä on kylpyhuone, muissa vain lavuaarit. Meillä on täällä ihan hyvä, vaikka on kalterit ikkunoissa. Annalla on paljon leluja, joita hän voi tuoda omaan selliin yhteisistä tiloista, kertoo Liisa. Nyt yksivuotias Anna oli kymmenkuinen, kun äiti joutui vankilaan. Minulle ja lapsen isälle oli heti selvää, että otan Annan mukaan. Isä ei osaa hoitaa häntä, ja tämä on turvallinen ympäristö lapselle. Vaikka tietenkin olisimme mieluummin kotona. Herätys on arkisin klo 7 ja viikonloppuisin klo 8. Ruoka-ajat rytmittävät päivää. Sisäpihalla voi ulkoilla päiväsaikaan, ja klo on päiväunien aika. Silloin sellien ovet suljetaan, öisin ne ovat lukossa. Emme pääse sellistä ulos, vaikka lapsi ei nukkuisikaan. Kerttu on ollut Hämeenlinnassa aikaisemminkin tutkintovankeudessa ja pitää lastenosaston oloja yläkertaan verrattuna luksuksena. Ville on kuuden kuukauden ikäinen. Villen isä ei olisi halunnut antaa poikaa mukaani, mutta en antanut periksi. Hän ei olisi pystynyt järjestämään lapsen hoitoa. Sitä paitsi lapsen ja äidin suhde on erottamaton. Kerttu on käyttänyt huumeita 12-vuotiaasta asti. Hänellä on todettu tarkkaavaisuushäiriö ADHD, johon hän sai amfetamiinijohdannaista lääkitystä ennen vankilaan tuloa. Nyt hän ei sitä saa, sillä lastenosastot ovat päihteettömiä. On vain opittava elämään lapsen ehdoilla, eikä hoitaa kymmentä projektia yhtä aikaa. Lapsista näkyviä Vankilat ovat tähän asti pyrkineet itse järjestämään lasten olot parhaansa mukaan. Viime vuonna Ensi- ja turvakotien liitto ryhtyi vankiloiden aloitteesta hankkeeseen, jonka tarkoitus on kehittää lastenosastojen työskentelyä vieläkin enemmän lapset huomioon ottavaksi. Työntekijöillä on vankeinhoidon ja meillä lastensuojelun ja perhetyön näkökulma. Joissain tilanteissa lasten etu ja vankeinhoidollinen näkemys voivat olla ristiriidassa. Niinpä joudumme miettimään kompromisseja kehittääksemme lastenosastojen työtä, sanoo projektityöntekijä Eeva Myllys. Eevan mielestä enemmän huomiota pitäisi kiinnittää äidin kykyihin toimia äitinä vankilan olosuhteissa. Hän pitää haastavana lastenosaston työntekijöiden roolia, jossa on yhdistettävä vankeinhoidollinen kontrolli ja hoidollinen äiti-lapsisuhteen tuki. Äiti-lapsisuhteen tukeminen vaatisi luottamuksellisen suhteen luomista äitiin, mikä voi olla vaikeaa vartijan roolista käsin. Osa lapsista vierailee sukulaisten esikko

14 Eeva Myllys työskenteli ennen projektia pitkään Helsingin ensikodissa. luona viikonloppuisin. Arkisin he viettävät säännöllisesti rytmitetyt päivänsä äidin ja muiden lasten kanssa päihteettömässä ympäristössä. Vankila kuitenkin sosiaalistaa lasta normaalista poikkeavaan ympäristöön. Vartijat ovat univormuissa ja suljetulla osastolla vangit puettu samanlaisiin vaatteisiin. Vankeus estää lasta tietenkin jossain määrin tutustumasta arkielämän normaaleihin ilmiöihin, vaikkapa kaupassa käyntiin äidin kanssa. Koska lapsista ei ole tähän asti kirjattu mitään tietoja vankilan rekistereihin, yksi tavoite on saada lapset näkyvämmiksi. Olemme suunnitelleet lapsista perustietolomakkeita ja pyrimme tekemään lasten omia suunnitelmia, jotta voisimme taata lapsen suhteet ulkomaailmaan. Lastenosaston työntekijät Eevan mielestä kyllä pyrkivät huomioimaan työssään hoidollisen näkökulman, vaikka heidän perustehtävänsä on vankeinhoito. He ovat myös motivoituneita kehittämään lasten oloja vankilassa. Projektin suurin haaste onkin näiden kahden maailman vankilan ja lasten yhteensovittaminen. (Haasteltavien ja heidän lastensa nimet on muutettu) teksti: Iita Kettunen kuvat: Laura Vesa Mia-Riitta Tyni huolehtii Vanajalla äitien ja lasten asioista. Äiti-lapsityön kehittäminen vankilassa Ensi- ja turvakotien liiton hanke kehittää työtä, jota tehdään vankiloissa olevien lasten ja heidän äitiensä kanssa. Se toteutetaan yhteistyössä Vanajan vankilan ja Hämeenlinnan vankilan äiti-lapsiosaston kanssa. Lapsi ei ole vanki, eikä hänen oloaan vankilassa ole juuri otettu huomioon. Uusi lastensuojelulaki sanoo, että kun aikuinen suorittaa vapausrangaistusta, hänen hoidossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä. Vankeuslaki puolestaan vaatii, että lapsen hoito vankilassa järjestetään lapsen edun mukaisesti. Lapsia on vankilassa vähän, mutta heillä on suuri tarve saada apua. Esimerkiksi lapsen tulo vankilaan ja lähtö sieltä on suunniteltava. On myös selvitettävä, onko lapsen tulo hänen etunsa. Siksi projektissa kehitetään yhteistyötä sijoittajayksiköiden, Kriminaalihuoltolaitoksen ja lastensuojelun kanssa. Projektityöntekijä Eeva Myllys työskentelee Vanajan ja Hämeenlinnan äiti-lapsiosastoilla. Hän tekee tiiviistä yhteistyötä lastenhoitajien, perheohjaajan, sosiaalityöntekijöiden sekä vankeinhoidon esimiesten kanssa. Työtä tukee kehittämistiimi, johon kuuluu myös projektipäällikkö Susanna Kalavainen. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa hankkeen, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun. Susanna Kalavainen Kuopiolaisen ensikoti Pihlan asukkaiden kevätretkeä ei sää suosi, mutta ilta sujuu mukavasti tuttujen kesken ja tuo vaihtelua arkeen. Ensikodin johtaja Marketta Kolari kertoo, että seuraava kohokohta ovat kesäkuiset Pihlan päivät, joita on vietetty jo viitenä vuotena, ensikodin perustamisesta lähtien. Tänä vuonna juhlimme hienosti Kuopion Klubilla hopea-aterimilla syöden. Mukaan olemme kutsuneet kaikki Pihlan ja avopalveluyksikkömme Amalian entisetkin asukkaat. Osallistujia tulee lähes sata. Haluamme virkistää äitejä ja isiä retkillä ja tuottaa iloa ja elämyksiä lapsille. Kevään aikana ensikodin väki on myös syönyt ulkona ja käynyt vapputorilla, tivolissa sekä leirillä Karttulan Hirvijärven kauniissa järvenrantaympäristössä. Juhannuksena pidämme pienet keskikesän suvijuhlat. Vuoden mittaan on muitakin lapsiperheille tärkeitä tapahtumia, kuten pikkujoulut ja joulujuhla. Toki vietämme myös syntymäpäiviä ja huomioimme asukkaiden tulot ja poislähdöt, sanoo Marketta Kolari. Kallavesi välissä Maaliskuussa Pihlaan puolitoistavuotiaan lapsensa kanssa tulleen Eevan mielestä virikkeitä on riittävästi lapsenhoidon ja muiden päiväaskareiden lisäksi. Yksittäiset tapahtumat ovat yleensä mukavaa vaihtelua rutiineihin, mutta mielelläni myös liikun luonnossa lapseni kanssa ja joskus itseksenikin tai käyn kuntosalilla. Eeva harrasti nuorempana aktiivisesti liikuntaa. Nyt hän sanoo saavansa siitä taas energiaa. Yhteisöelämään totuttelin vuosikymmenen alkupuolella Ensikoti Pinjassa. Kovin paljoa Pihla ei siitä poikkea, mutta nyt elämäntilanteeni on erilainen, kun minulla on lapsi huolettavana. Hirvijärven leiri oli jännä reissu, sillä kävin siellä nuorena rippileirin. 14 esikko

15 Arki tarvitsee retken Vaajasalon saaren rantamökin takassa leimahtelee tuli. Se lämmittää ja valaisee pehmeästi. Järvi on vielä viileä. Timo saa ohjaajilta ja muilta asukkailta hyviä lapsenhoitovinkkejä. Lapsi antaa motivaatiota ponnistella kohti valoisampia aikoja. Pihlassa se on vähän helpompaa kuin normaaliympäristössä. Elämisen piiri on täällä rauhallisempi. Kuopion keskustaan on puolen tunnin automatka ja välissä on Kallaveden järvialue. Kesällä maisemat lienevät tosi kauniit. Odotan innolla uimaan pääsyä, sanoo Eeva. Kiintiöisä Ensikoti Pihlan ainoa isä Timo tuli taloon vuosi sitten. Hän kävi välillä muutaman kuukauden päihdekuntoutuksessa Mikkelissä, mutta palasi vuodenvaihteessa uudella ryhdillä ja elämänasenteella. Nyt hän on kahden puolivuotiaan Taneli-pojan kanssa. Pikkumies antaa lisää voimaa arjesta selviytymiseen ja päihteettömiin päiviin. Lapsenhoito on kasvattanut henkisesti. Uskon, että selviydymme jatkossakin, sanoo Timo. Hän ei pidä hankalana Pihlan kiintiöisän roolia. Meillä on täällä hyvä yhteishenki. Pienet lapset ja samanlainen arkielämä yhdistävät sukupuolesta ja pienistä ikäeroista huolimatta. Kortejoen levollisuus on positiivista lapsen kasvatuksen ja omankin rauhoittumisen kannalta. En ikävöi kaupungin humua, sillä täällä on tekemistä ja ajankulua sopivasti. Aika kuluu perusarkiaskareiden lisäksi toimintaryhmissä ja kuntosalilla. En kaipaa myöskään hotellimaista asumista, jossa asiat olisivat valmiina. Itse tekemällä voi torjua uusavuttomuutta. Näitä samoja taitoja ja tietoja tarvitsen Tanelin kanssa oikeissa kotioloissamme, sanoo Timo ja tähystää hämärtyvälle järvelle poika sylissään. Teksti: Ilpo Lommi Kuva: Eila Peltokangas-Lommi Nyt mukaan Sateenkaareen Yhdistykset päättävät kesän alussa, siirtyvätkö ne muiden mukana käyttämään sähköistä Sateenkaariasiakastietojärjestelmää. Liitosta on lähetetty yhdistyksille tietoa järjestelmästä ja arvio sen käytön hinnasta juuri omassa yhdistyksessä. Hinta vaihtelee euron välillä. Asiakastietojärjestelmä on kaikkien työntekijöiden työkalu. Tietoja asiakkaista kirjataan joka tapauksessa paperille, itse tehdylle ohjelmalle tai muuhun järjestelmään. Yhtenäinen työkalu, johon tiedot on tallennettu niin, että ne ovat turvassa sivullisten silmiltä ja josta ne ovat helposti tulostettavissa vertailukelpoisessa muodossa, on olennainen, kun vakuutamme rahoittajat ja muut ihmiset ympärillämme työmme tuloksellisuudesta. Järjestelmää aletaan syyskuussa kokeilla Pääkaupungin Turvakodissa ja Pienperheyhdistyksessä. Niiden työntekijöiltä toivotaan palautetta Sateenkaaren käyttämisen helppoudesta ja toimivuudesta. Muissa yhdistyksissä järjestelmä otetaan käyttöön syksyn mittaan. Yhdistyksiin nimetään järjestelmän vastuuhenkilö ja työtekijät koulutetaan käyttämään työkalua. RAY maksaa osan Sateenkaari-järjestelmä valittiin kahdeksan tarjokkaan joukosta. Sateenkaarta käyttävät jo muun muassa Helsingin ensikoti ry, tamperelaiset Setlementtiyhdistys Naapuri ja Silta- Valmennusyhdistys ja Espoon Diakoniasäätiön asumispalvelut. Hankkeen rahoittaa suureksi osaksi Raha-automaattiyhdistys. Yhdistysten osuudeksi kokonaiskustannuksista jää vain vajaa kolmannes. Sateenkaaren käyttöön ottamista johtaa kehittämispäällikkö Jussi Pulli, jonka kanssa järjestelmän määrittelyitä miettivät ensi- ja turvakotityön, avopalveluiden ja tilastoinnin tekijät. Lomakepohjia työstämässä on lapsi-, nais- ja miestyöntekijöitä sekä toiminnanjohtajia, ohjaajia ja liiton työntekijöitä. Järjestelmän toimittaa tamperelainen Lean Ware. Järjestelmä on kaikkien siihen siirtyvien yhdistysten käytössä vuoden 2009 alusta. Kommentteja järjestelmästä ottaa vastaan Jussi Pulli, inet.fi, lisätietoja: ekstranet Jussi Pulli kehittämispäällikkö esikko

16 Päivi ja Heli tulevat meille Perhetyöntekijä Päivi Pasanen ja A-klinikan sairaanhoitaja Heli Ikonen tuovat yhdessä järjestystä alkoholi- tai huumeongelman rasittaman vauvaperheen arkeen. 16 esikko

17 Varkautelaiselle Päivi Pasaselle meneminen koteihin työntekijänä oli perin juurin tuttua jo ennen työparityön alkua. Vuosia Alvari-perhetyössä oli kertynyt melkein yhdeksän. Nyt Päivi ja Heli Ikonen ovat olleet Tosiprojektin työpari kolmisen vuotta. Helille kotikäynnit olivat päihdetyössä uusi asia. Työ alkoi luontevasti, koska ensimmäinen perhe oli jo aiemmin ollut A-klinikan asiakkaana ja siksi tuttu. Päivi tuli mukaan neuvolan ja lastensuojelun kautta, kertoo Heli Ikonen. Samalla naiset tulivat muodostaneeksi työparin. Päivi Pasasen ja Heli Ikosen mielestä työpari on mahtava juttu. Kaksin käytettävissä on monipuolisempaa ammattitaitoa kuin yksin töitä tehdessä. Kaksi myös havaitsee perheestä enemmän ja näkemyksiä voi vaihtaa. Vaikka naiset eivät tunnusta varsinaisesti pelänneensä asiakasperheiden luona, toinen työntekijä tuo myös turvaa. Joskus tilanteet ovat hieman kärjistyneet ja olemme joutuneet olemaan varuillamme. Koulutukseltaan Päivi Pasanen on sosiaalikasvattaja, melkein valmis sosionomi. Heli Ikonen on terveydenhoitaja. Ei sun ja mun töitä Kahden ammattilaisen työ on perheen etu. Kahden työntekijän on mahdollista kiinnittää huomiota molempiin vanhempiin erikseen. Toinen voi esimerkiksi lähteä äidin ja lapsen kanssa ostoksille ja toinen jäädä kotiin puhumaan isän kanssa. Vaikka työntekijöitä tulee kotiin kaksi, Päivin ja Helin mielestä on tärkeää muistaa, että parhaiten oman elämänsä tuntee kuitenkin perhe. Luottamus syntyy yhtä hitaasti tai nopeasti kahden työntekijän ja perheen välille kuin yhdenkin työntekijän käydessä talossa. Työssä edetään asiakkaan tahtia. Päivi Pasanen (vas.) ja Heli Ikonen tarttuvat toimeen. Kuva: Mari Petäjä. Molemmat Varkauden Tosi-työläiset tekevät kodeissa kaikkia eteen tulevia töitä, mutta A-klinikan Heli Ikonen sanoo, että hänen tonttiaan on enemmän päihteistä puhuminen. Se on asioiden esiin nostamista. Päivi Pasasen työkaluja ovat perhetyöstä tutut arkisten askareiden tekeminen ja niiden lomassa jutustelu ja esimerkiksi Vanhemmuuden roolikartta tai Pikku portaat -menetelmä. Tavallista hauskaa Työpari on ollut lastensuojelun ja päihdehuollon yhteinen täsmälääke perheille, joissa äiti on raskaana tai vauva on jo syntynyt ja joissa alkoholin tai huumeiden käyttö on riistäytynyt käsistä. Koteihin mennessä työntekijät rohkaisevat ja täydentävät toisiaan. Puhumme päihteistä ja tuomme esiin vaikeitakin asioita. Kerron vanhemmille, mitä haittaa päihteistä on heille itselleen ja syntyvälle lapselle, sanoo Heli Ikonen. Vanhemmat voivat, jos haluavat, saada lääkkeistä tukea ilman alkoholia tai huumeita olemiseen. Perheen muiden lasten kanssa puhutaan siitä, miten vanhempien käytös muuttuu, kun he ovat juoneet ja miltä se lapsesta tuntuu. Päivi ja Heli neuvovat, että apua voi saada naapurista, mummulle soittamalla tai joskus poliisiltakin. Lapsen tunteista kerrotaan myös vanhemmalle. Selvänä olemisen lisäksi perheet kaipaavat yleensä apua vauvan hoidossa. Vauvan ilmeiden, eleiden, itkun ja hymyn huomaamista ja niiden viestin tunnistamista olemme opetelleet yhdessä vanhempien kanssa, kertoo Päivi Pasanen. Vanhempia rohkaistaan lähtemään ulos uimahalliin, kuntosalille, perhekerhoon tai leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Perheen halutaan pääsevän osalliseksi aivan tavallisesta hauskasta, jossa ei juoda. Perheet pitävät Tosi-projektin työparit työskentelevät perheissä vuoden tai kaksi. Päivi Pasanen ja Heli Ikonen ovat tehneet työtä neljässä perheessä. Suurimpia ongelmia perheissä ovat päihteiden käyttö ja mielenterveyden ja sosiaaliset ongelmat. Kipuilu näkyy parisuhteessa, ystävyyssuhteissa ja lähiverkostossa. Elämä ei ole oikein hallinnassa. Heli ja Päivi tekevät yhdessä työtä vastakin, vaikka projekti päättyy. Koska ylipäätään avun saaminen ja hakeminen on vaikeaa, perheet arvostavat Tosi-työtä. Tärkeintä heille on, että apu tulee kotiin. Keskustelemme ja autam me arjen asioissa. Heli Ikonen ja Päivi Pasanen Päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttaminen kotona Totisesti toisenlainen elämä, Tosi-projekti ( ) työskenteli päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kanssa. Vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutussuhdetta ja vanhemmuutta tuetaan perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Sikiövaurioita yritetään ehkäistä tai pitää ne mahdollisimman vähäisinä. Uusi toimintamalli perustuu esimerkiksi perhetyöntekijän ja päihdetyöntekijän työparityöskentelyyn. Kodissa käydään yhdestä kolmeen kertaa viikossa pari kolme tuntia kerrallaan. Käyntien määrä juontaa perheen tarpeesta. Työntekijät saivat työhön kaksivuotisen prosessikoulutuksen ja säännöllistä koulutuksellista ryhmätyönohjausta. Sekä perheet että työntekijät vahvistivat oletuksen, että perhe kuntoutuu, kun se jakaa työntekijän kanssa arkea ja suhde työntekijän kanssa on kunnioittava, luottamuksellinen ja lämmin. Projekti käytti Tyynelän Kuntoutusja Kehittämiskeskuksen päihdekuntoutuksen ja -koulutuksen osaamista ja Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden hoidon mallia. Eeva-Kaarina Veijalainen projektipäällikkö esikko

18 Minun työviikkoni Mitä sinä teet työssäsi? Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijät kuvaavat työviikkoaan. Avopalveluyksikkö Ainon etsivää työtä tekevä erityistyöntekijä ja työnohjaaja Tarja Kekki Jyväskylästä kertoo. Tarja etsii äitejä Maanantai 7.4. Työviikkoni alkaa, kun lähden aamujunalla Pasilaan antamaan työnohjausta. Tapaan netissä toimivan äitien suljetun keskusteluryhmän ohjaajat, Annen Espoon Esmiinasta ja Tanjan Rovaniemen Tuuliasta. Päihdeäitien ryhmä on toiminut vuodesta 2004 yhteistyössä A-klinikka säätiön kanssa. Nettiryhmä ja sen ohjaajien työnohjaus ovat olleet mielenkiintoisia ja haastavia. Vertaistuen lisäksi äitiryhmä antaa mahdollisuuden keskustella siitä, mitä päihteiden hallinta on. Äidit kertovat ryhmässä omia tarinoitaan. Junassa luen vasta ilmestyneen Totisesti toisenlainen elämä -projektin loppuraportin uteliaana ja kiinnostuneena, koska olen lähiesimieheni Annen kanssa ollut projektin Kotkan työryhmän työnohjaaja. Tiistai 8.4. Viimeisetkin lumenrippeet ovat sulaneet, joten lähden töihin pyörällä. Ensimmäinen pyörämatka on aina kevään kohokohta, polkemista kertyy yhdeksän kilometriä yhteen suuntaan. Matkalla ajattelen jo töitä. Aloitamme työpäivän Ainossa yhteisellä kahvilla ja teellä, niin tänäänkin. Työpaikalla ovat tiimistämme Tuija, Tarja ja Riitta. Vaihdamme niin henkilökohtaisia kuin työhön liittyviäkin kuulumisia. Sivuamme hiukan Jukka Mäkelän perjantaista koulutusta kohtaamisesta, kosketuksesta, vanhemmuudesta ja leikistä. Käyn aamupäivällä terveydenhoitaja Hannen kanssa katsomassa odottavaa äitiä kotona. Äiti ja tulevan vauvan isä ovat meille molemmille tuttuja. Ensikontaktin perheeseen sain jo raskauden alkuvaiheessa vuoden alun neuvolakäynnillä, jonne Hanne minut perheen luvalla kutsui tutustumaan. Vaihdamme päällimmäiset kuulumiset. Hanne tekee neuvolatutkimukset. Raskaus on edennyt jo keskivaiheeseen, vauva liikkuu ja tuo mielikuvan hänestä. Lämpö äidin äänessä, kun hän kertoo tulevasta vauvasta, tuntuu meistä hyvältä. Isä saapuu, ennen kuin lähdemme, joten vaihdamme kuulumiset myös hänen kanssaan. Lounaan jälkeen odottelen asiakasta, alkuraskaudessa olevaa äitiä, jonka olen tavannut vain kerran aiemmin. Häntä ei kuulu, joten yritän soittaa ja kysyä, onko hän kenties unohtanut käynnin. Samalla voisimme sopia uuden ajan. Puhelu menee vastaajaan, joten lupaan palata asiaan. Jos peruuntumisia tulee, yleensä soitan, laitan tekstiviestiä tai tarvittaessa kirjeen asiakkaalle. Päivän päätteeksi on verkosto, johon olen tulevan äidin suostumuksella koonnut eri viranomaisten työntekijöitä. Olen valmistellut äitiä edellisellä kotikäynnillä verkostoa varten ja rohkaissut kertomaan omia toiveitaan ja vauvan syntymän jälkeisen tuen tarpeensa. Mukana ovat aikuisja lastensuojelun sosiaalityöntekijät, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, psykiatriasta äidin kanssa työskennellyt työntekijä ja Ainosta minä. Pääsemme yhteisymmärrykseen Ainon työn jatkumisesta vauvan syntymän jälkeen. Keskiviikko 9.4. Soitan sosiaalityöhön ja neuvolaan. Neuvolasta tarkistan, onko eilisen tapaamisen perunut äiti käynyt neuvolassa. Samalla varmistan, että terveydenhoitaja voi ottaa asia puheeksi äidin seuraavalla neuvolakäynnillä. Aamupäivällä valmistelen vielä iltapäivän ryhmän tarjoilut ja työvälineet. Keskiviikkoisin iltapäivällä on vuoroviikoin kaksi eri etsivän työn ryhmää. Tänään on Tukinaisen ja Ainon yhteisen seksuaalista väkivaltaa kokeneiden äitien ryhmän vuoro. Työparini on Helena Kallinen Tukinaisesta. Ensi viikolla on odottavien äitien avoryhmä neuvolan kanssa. Ilmapiiri on luottamuksellinen naisten pohtiessaan omaa traumaansa. Ryhmä on kokoontunut jo kuusi kertaa. Olemme sopineet Helenan kanssa vastuista, tällä kertaa havainnoija olen enemmän minä. Ryhmän tavoite on vahvistaa minäkuvaa ja tutkia yhdessä, millaisia ovat omat oikeudet suhteessa seksuaalisuuteen. Puramme Helenan kanssa ryhmän jälkeen omat työskentelystä nousseet ajatuksemme ja tunteemme. Torstai Teen yhden työnohjauksen ensi- ja turvakodilla, niin sanotulla päätalolla, ja piipahdin samalla päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille tarkoitetussa ensikoti Aliisassa. Käyn tervehtimässä odot- 18 esikko

19 matti salmi Perjantai Tarja Kekki pyöräilee töihin Tuomiojärven ympäri. Aamukahvi- ja teepöydässä on tänä aamuna mukana Tarja Boelius. Hän on ensikoti Aliisan ja meidän avopalvelu Ainon johtaja. Perjantaisin keskitymme erilaisiin palavereihin ja teemme kotikäyntejä vain akuuteissa kriiseissä. Kuntoutuspalaverissa käymme läpi Ainon kaikki kahdeksan asiakasperhettä, heidän kuntoutumisensa ja tavoitteensa. Puhumme myös minun etsivän työni kuudesta raskaana olevasta äidistä. Viikkopalaverissa mietimme, millaiset terveiset vien Ainosta koko yhdistyksen vauvatiimiin. Tuuletamme ja tyhjennämme viikon aikana kertyneet työhön liittyvät tunteet ja ajatukset. Keskustelemme siitä, miten olemme selviytyneet ja jaksaneet. Asiat ja asiakkaat on hoidettu, vaikka tiimimme on vajaa. Asioiden yhteinen jakaminen työyhteisössä tarvitsee oman ajan ja paikan. Viikon päätteeksi olen yhteydessä Huumeet, alkoholi ja lääkkeet -polin Helena Haapamäkeen. Hän on sosiaalityöntekijä. Keskustelemme siitä, miten neuvolan ja polin kautta tulleet kuusi raskaana olevaa päihteitä käyttänyttä äitiä sitoutuvat ottamaan vastaan etsivän työn apua. Tarja Kekki tavaa äitiä, jonka kanssa työskentelin ennen hänen tuloaan Aliisaan. Vien hänet käynnilleen Huumeet, alkoholi ja lääkkeet -poliklinikalle, kun olen autolla liikkeellä. Matkalla kerroin äidille, että olen iloinen hänen itsensä ja tulevan vauvan vuoksi, että hän on Aliisassa. Äiti käytti päihteitä raskausaikana ennen Aliisaan tuloa. Toivon, että äidillä on voimia taistella mielihalujaan ja ristiriitaisia ajatuksiaan vastaan ja jatkaa Aliisassa oloaan. Iltapäivällä tapaan vielä yhden raskaana olevan äidin Ainossa. Annan hänelle intialaista päänhierontaa. Äiti on ollut koko raskauden alkuajan erittäin hämmentynyt ja stressaantunut. Jo muutaman hoitokerran jälkeen huomaan, että hän on rentoutunut ja hänen on helpompi puhua tulevaisuudesta ja mielikuvistaan vauvasta. Teen odottavien äitien kanssa paljon kosketushoitoja. Mielestäni ne auttavat elävään yhteyteen asiakkaan kanssa ja lisäävät luottamusta välillämme. Ne myös motivoivat äitiä paremmin sitoutumaan asiakassuhteeseen. Etsivä työ Jyväskylässä: Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten avoryhmä neuvolan kanssa. Kotona tehtävä työ. yksilökäynnit avopalveluyksikkö Ainossa. Tavoite löytää äidit jo raskauden alussa, jos mahdollista. Äidin kiintymystä vauvaan herätellään jo ennen synnytystä. Äidit ja isät valmistautuvat vanhemmuuteen ja vauva tulee erilliseksi ja todellisesti jo kohdussa. Lisätietoja: esikko

20 Liitto vie osaamista Venäjälle Liiton ja jäsenyhdistysten kouluttajat suuntaavat yhä useammin Karjalaan ja Kuolan niemimaalle. Päihdeäitien kuntoutus saa venäläisen tyttären. Pietarilaisia sosiaalialan työntekijöitä aletaan kouluttaa Pidä kiinni -projektissa kertyneellä osaamisella. Liiton ja Helsingin ensikodin koulutuksissa kerrotaan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Koulutamme päihdeäitien kanssa työskenteleviä ihmisiä. Tarkoitus on, että heillä olisi yhteinen näkemys äitien hoidosta ja että he oppisivat motivoimaan äitejä hoitoon. Painotamme, että odotusaika on mahdollisuus muuttaa elämää, sanoo hanketta liitossa koordinoiva kehittämispäällikkö Maarit Andersson. Kansalaisjärjestö Stellit selvitti otsikolla Hold on (suom. pidä kiinni), miten päihteitä käyttäviä äitejä Pietarissa hoidetaan. Nyt Esmiinan vastaava sosiaalityöntekijä Hanna Sellergren, Maarit Andersson ja projektisuunnittelija Marianne Kuorelahti miettivät koulutuksen sisältöä. Pietarissa huumeet ovat todella iso ongelma. Mielenkiintoista on, miten nykyiset työtavat vaikuttavat koulutukseen. Päihteitä käyttävä äiti voi antaa lapsensa adoptoitavaksi jo sairaalassa. Jos alkoholi- tai huumeongelma tulee esiin, henkilökunta kannustaa äitiä tekemään niin. Kerran saatu diagnoosi päihderiippuvuudesta vaikeuttaa Venäjällä muun muassa eräissä ammateissa toimimista ja on peruste vanhemman oikeuksien menettämiselle. Vuosiksi suunnitellun projektin rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Mitä on perheväkivalta? Neljä murmanskilaista väkivaltatyöntekijää tutustui toukokuussa Oulun ja Rovaniemen turvakoteihin. Yhteistyö jatkuu joulukuussa, kun suomalaiset kouluttajat lähtevät Kuolan niemimaalle. Koulutettavat työntekijät työskentelevät Murmanskin Perheiden ja lasten sosiaaliavun keskuksessa, Lasten kriisikeskuksessa ja Lasten avun keskuksessa. Niemimaalla asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Yksiköistä tulevat meille tutustumaan ne, jotka oikeasti tekevät väkivaltatyötä. Kerromme heille perheväkivallasta ilmiönä ja esittelemme menetelmiä ja välineitä, joita käytämme työskentelyssä naisten, lasten ja miesten kanssa, sanoo hankkeesta liitossa vastaava Auli Ojuri. Avun tarve välittyi liittoon Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen Murmanskissa tekemän huumetyön kautta. Murmanskilaisia kouluttavat Oulun ja Rovaniemen yhdistykset. Hankkeen rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Sortavala on jo pitkällä Venäjän Karjalassa Sortavalassa työtä on tehty reilut viisi vuotta. Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö on yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Karjalan Avun kanssa auttanut sortavalalaisia ensin perustamaan kaupunkiin turvakodin ja tukenut sitten naisia, perheitä ja kansalaisjärjestöjä. Nyt meneillään on viimeinen vaihe, jossa yritetään lisätä kaupunkilaisten luottamusta viranomaisiin, kun perheessä tarvitaan apua perheväkivallan hoitamisessa. Liitto kouluttaa venäläisiä työntekijöitä ja tutustuttaa heitä suomalaisiin oivalluksiin työssä. Kuka auttaa uhria -kumppaneita Sortavalassa ovat kaupungin hallinto ja sosiaali- ja terveystoimi. Hanke toteutetaan Sortavalan Naisten ja lasten turvakodin kanssa. Tietopaketti verkossa Kumppanina liitto on ollut mukana myös eurooppalaisessa CHALVI (Children, Alcohol and Violence) -hankkeessa. Kymmenen asiantuntijaorganisaation edustajat kahdeksasta maasta etsivät parhaita käytäntöjä väkivallan kohteeksi joutuneiden päihdeperheiden lasten auttamiseksi. Kaksivuotinen hanke päättyi tänä keväänä. Hyvät käytännöt ja muuta- 20 esikko

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot