KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja HO5A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja HO5A"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja HO5A Riikka Ahosuo ja Marja-Leena Multanen 7-12-VUOTIAANA HARRASTETUN LUULIIKUNNAN MERKITYS OSTEOPO- ROOSIN ENNALTAEHKÄISYSSÄ Verkko-opas luuliikunnasta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen Opinnäytetyö 2008

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kotka AHOSUO, RIIKKA MULTANEN MARJA-LEENA Opinnäytetyön ohjaajat Työelämäohjaaja Opinnäytetyö 7-12-vuotiaana harrastetun luuliikunnan merkitys osteoporoosin ennaltaehkäisyssä Verkko-opas luuliikunnasta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen Satu Sällilä Mirja Nurmi Sari Virkki, murtumahoitaja 73 sivua + 17 liitesivua Toukokuu 2008 Avainsanat lapsi, tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, luuliikunta, kasvattajat Opinnäytetyö on osa lasten ja nuorten terveys- ja tapakasvatushanketta. Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja kasvattajien tietoa luuston terveestä kehityksestä ja osteoporoosin vaaroista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla tarkastella luuliikunnan osteoporoosilta ehkäiseviä luustovaikutuksia 7-12-vuotiailla lapsilla. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt opas on tiivistetty opinnäytetyön teoriaosasta deduktiivisen sisällönanalyysin avulla ja on suunnattu 1-6- luokkalaisille ja heidän vanhemmille sekä opettajille. Luuston elinikäisen kestävyyden perusta luodaan lapsuudessa kouluvuosien aikana kasvattamalla luja luusto sekä omaksumalla luuston terveyttä edistävät elämäntavat. Luun huippumassan muodostumiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, liikunta, ravitsemus ja päihteiden käyttö. Liikunnan vaikutukset luustoon ovat suurimmillaan murrosiän nopean kasvuvaiheen aikana. Luustoa vahvistavaa ja ylläpitävää sekä luuston heikentymistä hidastavaa liikuntaa kutsutaan luuliikunnaksi. Pelkkä luuliikunta ei turvaa luuston lujuuden ja kestävyyden kehitystä, vaan siihen tarvitaan myös riittävä kalsiumin, fosfaatin ja D-vitamiinin saanti. Koska lapsen kasvuympäristö vaikuttaa lapsen liikunnallisiin ja ravitsemuksellisiin tapoihin sekä asenteisiin ja terveystottumuksiin, kasvattajien rooli mallin antajina ja ennaltaehkäisevän tiedon viejinä eteenpäin korostuu. Opinnäytetyössä tuotettu luuliikuntaopas on kohdennettu ensisijaisesti kouluikäisille lapsille ja se on liitetty verkkotyövälineeksi Peda.net-kouluverkkoon. Verkkosivut on laadittu lapsille ymmärrettävään muotoon ja ne käyvät kouluopetuksen tueksi. Kouluterveydenhuollolla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää opasta sekä ohjata lapset, nuoret, vanhemmat ja opettajat löytämään tietoa luun kasvua sekä vahvistumista tukevasta ravitsemuksesta ja liikunnasta

3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Science Health Care, Kotka AHOSUO, RIIKKA MULTANEN, MARJA-LEENA The significance of bone exercise in the age of 7-12 for the prophylactics of osteoporosis Supervisors Working life counsellor Barcelor`s Thesis Satu Sällilä, MNSc Mirja Nurmi, MNSc Sari Virkki, fracturenurse 73 pages + 17 appendices May 2008 Keywords Children, musculoskeletal system, osteoporosis, bone exercice, pedagogs The thesis is a part of a health and behavioral education project which aims to increase the children s, youth s and educator s awareness of healthy skeletal development and the dangers of osteoporosis. The purpose of the assignment is to study the skeletal effects of excercise on preventing osteoporosis for 7-12 years old children by using literature and previous studies as sources. The guide created as a result of the development assignment has been condensed from the theoretical part of the thesis by using deductive content analysis. It is aimed at 1-6 graders and their parents as well as their teachers. The lifelong basis of the durability of the skeletal system is created during childhood school years by building a strong skeletal system and by adopting living habits that promote the health of the skeletal system. The formation of the peak bone mass is a combination of genetic factors, excercise, nutrition and the usage of intoxicants. The effects of excercise on the skeletal system are greatest during the teenage fast growth period. The excercise which strenghtens and maintains the skeletal system and also slows down the weakening of the skeletal system, is called bone excercise. Bone excercise alone cannot ensure the development of the strenght and durability of the skeletal system. Sufficient supply of calcium, phosphate and vitamin-d is also required. Because the growth environment of the child affects the child s behavior, attitudes and health habits, the role of the pedagogs as models and as carriers of preventive information is pronounced. The bone excercise guide produced through this thesis work is aimed predominantly to school aged children and it is available as a network tool on the Peda.net school network. The web pages have been created so that the children can easily digest the information and it can used to support school education. The school health care system has a good opportunity to exploit the guide and lead children, youths, parents and teachers in finding information on nutrition and excercise supporting bone growth and strenghtening.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN KULKU 10 4 SISÄLLÖNANALYYSI.16 5 LAPSET LUONNOLLISINA LIIKKUJINA LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS LAPSEN TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN KEHITYS Luuston kehitys Luun rakenne Luuston tehtävä Lihasten kehitys Luustolihaksen rakenne Lihasten tehtävä Nivelien ja jänteiden rakenne ja tehtävä OSTEOPOROOSI JA SEN ENNALTAEHKÄISYN TARKASTELU Osteoporoosin jaottelu Osteoporoosin oireet Osteoporoosin riskitekijät Ruokavalion ja vähäisen liikunnan merkitys Tupakan, alkoholin, ruumiinrakenteen ja painon merkitys Perintötekijöiden, ikääntymisen ja hormonitoiminnan merkitys 42

5 8.3.4 Lasten sairauksien ja lääkityksen merkitys VUOTIAILLE SUUNNATUN LUULIIKUNNAN MERKITYS LUUSTOTERVEY- TEEN Luihin kohdistuvan liikunnan vaikutus Luihin kohdistuvan liikunnan määrän ja tehon vaikutus Luihin kohdistuvan liikunnan laadun ja muodon vaikutus TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestintä internetissä Internetissä olevan terveysviestinnän laatu ja laadun arviointi Verkkoon kirjoittaminen LUULIIKUNTAOPPAAN LAADINTAPROSESSI Luuliikuntaoppaan suunnittelu Luuliikuntaoppaan toteutus Luuliikuntaoppaan arviointi POHDINTA Opinnäytetyön tulosten tarkastelu Opinnäytetyön luotettavuuden arviointi Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET..67 LIITTEET Liite 1. Taulukko aikaisemmista tutkimuksista Liite 2. Lapsuusiän sairaudet ja tilat, joihin liittyy suurentunut osteoporoosin riski Liite 3. Opinnäytetyön verkko-osuuden sivustosuunnitelma Liite 4. Luuliikuntaoppaan tehtävän kysymysten muodostumistaulukko

6 6 1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Teknistyvä maailma, erityisesti televisio ja tietokoneet ovat vähentäneet lasten ja nuorten liikkumista. Istuva elämäntapa ja epäterveelliset tottumukset ovat pysäyttäneet monen lapsen liikkumisen. Kulkeminen ja asioiminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt, koska matkat kuljetaan yhä useammin autolla. Sosiaaliset suhteet hoidetaan kännyköillä tai netissä ulos menemisen sijaan. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 4.) Alle puolet kouluikäisistä pojista ja alle kolmasosa tytöistä liikkuu viikoittain riittävästi vuotiaiden tyttöjen epäillään olevan väliinputoajaryhmä, joka kokee osan liikuntamuodoista liian lapsellisiksi (esim. pelit ja hyppynarulla hyppiminen) eikä vielä koe omikseen aikuisten lajeiksi miellettyjen liikuntamuotojen harrastamista (kävely, jumppa, hiihto). Tarjolla olevat liikuntapaikat myös mahdollisesti suosivat nuorempien koululaisten ja poikien liikuntamuotoja. (Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta 2001, 29; vrt. Halme 2003, ) Monet kansanterveyttämme uhkaavat tautien aihiot syntyvät lapsuusiässä. Muutokset lasten terveyskäyttäytymisessä altistavat osteoporoosin kehittymiseen ja murtumien lisääntymiseen yhä nuoremmalla iällä. Lapsilla osteoporoosin esiintyvyys varsinaisena sairautena on vähäistä ja liittyy yleensä liitännäissairauksiin tai/ja lääkkeiden sivuvaikutuksiin. (Arikoski- Kröger-Mäkitie 2005, ) Häiriöt luuston kehittymisessä lapsuuden ja nuoruuden aikana voivat aiheuttaa akuutteja ongelmia, kuten osteoporoottisia murtumia (Kröger & Arikoski 2004, ). Osteoporoosin ennaltaehkäisy tulee aloittaa lapsena, koska lapsuudessa luodulla vahvalla ja kestävällä luustolla voidaan estää luuston haurastumista ja murtumia myöhemmällä iällä (Vuori ym. 2005, 149). Pitkällä aikavälillä on myös taloudellisesti kannattavaa suunnata voimavaroja osteoporoosin ehkäisyyn, koska luuston haurastuminen ja siitä johtuvat murtumat vaativat runsaasti hoitoa ja syövät yhteiskunnan varoja (Nikander-Karinkanta-Lepola- Sievänen 2006, 1-2; Arikoski ym. 2005, 2067). Osteoporoosin riskitekijöihin puuttuminen ja asiasta tiedottaminen on tärkeää, sillä suurin osa osteoporoosia aiheuttavista riskitekijöistä voidaan ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla, tupakoimattomuudella ja säännöllisellä luustoa kuormittavalla liikunnalla saadaan aikaan tuloksia, jotka vaikuttavat laajasti terveyteen ja

7 7 elämänlaatuun. (Nikander ym. 2006, 8-9.) Lehtonen-Veromaa toteaa tutkimuksessaan, että luustoa rasittava liikunta, erityisesti voimistelu ja D-vitamiinin puutoksen korjaaminen ennen murrosikää ja murrosiän aikana saattavat osoittautua tärkeiksi myöhemmän iän osteoporoosin ja murtumien ennaltaehkäisyn kannalta (Lehtonen-Veromaa 2000, 68). Elämäntapojen muutosten aikaansaaminen edellyttää kasvattajilta lapsen kasvun ja kehityksen sekä terveellisten elämäntapojen omaksumisen tukemista. Lapsille tulee luoda ja löytää heidän ikä- ja kehitystasolleen sopivia ja heitä kiinnostavia liikkumisen tapoja ja mahdollisuuksia. Ilon, hauskuuden, sosiaalisuuden ja kokemuksellisuuden pitäisi sisältyä kaikkeen liikkumiseen. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8, 9, 21.) Luuliikunta tulisi ottaa osaksi peruskouluissa järjestettävää koululiikuntaa. Kouluissa järjestettävän luuliikunnan tulisi olla osittain terveysliikuntatyyppistä toimintaa esim. välituntien yhteydessä kiipeilyä, juoksemista, hyppyjä. Se ei vaadi erillistä oppituntia eikä varusteita vaan toteutuu muun opetuksen ohella virkistyttävänä ja luustoa kuormittavana toimintana. (Heinonen & Karinkanta 2003, ) Valdimarsson-Linden-Johnell-Gardsell-Karissonin (2005) tutkimuksessa, jossa peruskoulun opetussuunnitelmassa muutettiin liikunnan määrää niin, että liikuntaa lisättiin 60 minuutista viikossa 40 minuuttiin päivässä, havaittiin 7-9-vuotiailla tytöillä jopa 5 % selkärangan luuston vahvistumista lukuvuoden aikana. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin MacDonald- Kontulainen-Khan-McKayn (2007) tutkimuksessa, jossa tutkittiin tyttöjen ja poikien sääriluiden massan ja mineraalipitoisuuden lisäystä koululiikuntaan liitetyn päivittäisen jumppaohjelman avulla. Suurimmat muutokset havaittiin esimurrosiässä olevien poikien sääriluissa. Tutkimukset osoittavat, että koululiikunnan muutoksilla tuetaan lasten luuston vahvistumista. (Valdimarsson ym. 2005, 65 71; MacDonald ym. 2007, ) Työelämästä lähteneen tarpeen, osteoporoosia koskevan teoriatiedon ja tutkimuksien pohjalta opinnäytetyön aiheeksi päädyttiin valitsemaan osteoporoosin ennaltaehkäisy luuliikunnan näkökulmasta. Opinnäytetyöllä halutaan tuoda esiin, että 7-12-vuotiaana hankitaan luuston massa, muoto ja lujuus. Lisäksi kasvuiässä voidaan liikunnalla lisätä luuston kasvua ja kokoa eli vahvistaa luita jopa %. (Vuori ym. 2005, , 300.) Lapsuudessa liikunta tukee kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa osaltaan terveellisten elämäntapojen kehittymistä. Liikunnallisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan ehkäistä myöhemmällä iällä kehittyviä

8 8 kansansairauksia tai niiden riskitekijöiden kehittymistä. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8.) Lisäksi aiheella halutaan tukea 7-12-vuotiaiden lasten, vanhempien ja opettajien toimintaa luuston haurastumisen ennaltaehkäisyssä. Tarkoituksena on selvittää lapsille ja kasvattajille, miten ja mistä luusto ja sen terveys koostuu sekä miten sitä voidaan terveyskäyttäytymisellä edistää. Tavoitteena on luoda luustoterveyttä ja luuliikuntaa käsittelevä opas ja liittää se peruskoulujen Peda.net kouluverkkoon. Oppaan tavoitteena on saada luustoterveyden edistäminen pysyväksi osaksi 7-12-vuotiaiden lasten perusopetusta ja kotien arkipäivää.

9 9 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Edellytykset luuston kestävyydelle aikuisiässä luodaan lapsuuden kasvukauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda selkeä kuvaus lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, tuki- ja liikuntaelimistön rakenteesta ja tehtävistä sekä oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä osteoporoosin ehkäisytyössä. Tavoitteena on antaa lapsille sekä kasvattajille luustoterveyttä tukevaa perustietoa luuliikunnan ja ravinnon näkökulmasta. Opinnäytetyössä korostetaan osteoporoosia ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Kasvattajien tulisi huomioida lasten terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät sekä tukea, kehittää ja ohjata lapsia ymmärtämään terveellisen ravinnon ja liikunnan vaikutuksen tärkeys osteoporoosin ennaltaehkäisyssä. Opinnäytetyölle on luotu seuraavat ohjaavat tavoitteet: 1. perehtyä lapsen fyysiseen kasvuun 2. perehtyä lasten luuston, luita yhdistävien liitosten ja lihaksien rakenteisiin sekä tehtäviin 3. perehtyä osteoporoosiin ja sen luustolle tuomiin ongelmiin 4. perehtyä siihen, miten luuliikunta vaikuttaa luustoterveyteen sekä osteoporoosin ennaltaehkäisyyn 5. perehtyä lasten luuliikuntamuotoihin 6. perehtyä terveysviestinnän laatimiseen internetissä 7. suunnitella teoriatiedon pohjalta 7-12-vuotiaille lapsille ja heidän kasvattajilleen luuliikuntaopas Opinnäytetyön tavoitteet: 1. tuoda esille osteoporoosin ennaltaehkäisyn keinoja kouluiässä 2. tuoda esille luuliikuntakeinoja, joilla vaikutetaan 7-12-vuotiaiden lasten luuston vahvistumiseen 3. tuoda esille kasvattajien ohjaava merkitys 7-12-vuotiaiden lasten luustoterveyden tukemisessa 4. laatia teoriaosan pohjalta 1-6-luokkalaisille ja heidän kasvattajilleen nettiopas helpottamaan luuston rakenteen, tehtävien, ravinnon ja luuliikunnan merkityksen ymmärtämistä osteoporoosin ennaltaehkäisytyössä.

10 10 3 OPINNÄYTETYÖN KULKU Opinnäytetyön aihe sai alkunsa työelämälähtöisesti osteoporoosin ennaltaehkäisytyön tarpeesta, sillä osteoporoosia pidetään tulevaisuudessa kansanterveyden uhkana. Tulevaisuudessa osteoporoosin ja osteoporoosisten murtumien nähdään tilastojen valossa lisääntyvän. (Nikander ym. 2006, 1-2.) Kiinnostava ja ajankohtainen aihe, osteoporoosin ennaltaehkäisy luuliikunnan näkökulmasta, valittiin ideavaiheessa opinnäytetyön aiheeksi. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan lapsia, liikuntaa ja osteoporoosia. Opinnäytetyön kohderyhmäksi valittiin 7-12-vuotiaat lapset, sillä heihin kohdistuva terveyden edistäminen on yhä ratkaisevamassa roolissa. Jos terveellisiin elämäntapoihin ei lapsena kiinnitetä huomiota, aikuisväestön elintapasairaudet yleistyvät ja niiden puhkeaminen varhaistuu ja elinikä lyhenee. (Koululaisten liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 8.) Lisäksi osteoporoosin ennaltaehkäisyn näkökulmasta 7-12-vuotiaiden lasten luusto on parhaimmillaan ottamaan vastaan liikunnan vaikutuksia (Vuori ym. 2005, 44). Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikuttivat tekijöiden kiinnostus liikuntaa kohtaan sekä opintojen mukanaan tuoma tietous luuliikunnan vaikutuksista kehittyvän lapsen luuston vahvistumiseen. Luuliikunnan näkökulmaa puolsi myös se, että aikaisemman vuosikurssin opiskelijat olivat valinneet opinnäytetyön aiheeksi osteoporoosin ennaltaehkäisyn ravinnon näkökulman avulla. Opinnäytetyön alustaviksi keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat lapset, osteoporoosi, tuki- ja liikuntaelimistö ja luuliikunta. Koska osteoporoosin tiedettiin olevan luuston sairaus, otettiin tuki- ja liikuntaelimistö keskeisiin käsitteisiin mukaan. Tuki- ja liikuntaelimistön käsitteleminen anatomian näkökulmasta on tärkeää, jotta ymmärretään osteoporoosin luustovaikutukset sekä luuliikunnan luustoa vahvistavat vaikutukset lapsuudessa. Alustavien keskeisten käsitteiden myötä alkoivat muodostua myös alustavat opinnäytetyön tavoitteet. Menetelmäksi valittiin oppaan tekeminen, koska sen katsottiin toimivan ja palvelevan parhaiten kouluikäisiä valistustyössä osteoporoosin ennaltaehkäisemiseksi. Aineiston lähdettiin keräämään alustavien keskeisten käsitteiden pohjalta. Hankinta kohdennettiin kymenlaaksolaisten kirjastojen tietojärjestelmään, josta aineistoa haettiin monipuolisesti. Tietokannoissa hakusanoina olivat osteoporoosi, lasten osteoporoosi, lasten tuki- ja

11 11 liikuntaelimistö, luu, lapsi ja luusto, lihaksisto, lapsi ja luuliikunta, lapsi ja liikunta, alaasteikä ja koululainen. Aihetta käsittelevää tietoutta haettiin myös internetin kautta löytyviltä Osteoporoosiliiton, UKK-instituutin, Nuori-Suomen, Kansaterveyslaitoksen, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääninhallituksen sivuilta. Työssä käytettiin kotimaisia ammattilehtiä, joita ovat Luu-lehti, Liikunta ja Tiede, Suomen Lääkärilehti ja Duodecim. Tietoa haettiin selaamalla lehtien vuosikerrat läpi. Kerättyä aineistoa löytyi paljon ja se, mitä ei vielä voitu hyödyntää, jätettiin odottamaan myöhempää tarkastelua varten. Saatu aineisto työstettiin sisällönanalyysia apuna käyttäen. Sisällönanalyysi käsitellään kappaleessa 4. Käytäessä läpi tietokantahakujen tuottamaa aineistoa sieltä nousi esiin lisää tärkeitä lasten osteoporoosin ennaltaehkäisyssä huomioitavia seikkoja. Keskeiset käsitteet laajenivat lapsen fyysiseen kasvuun ja kehitykseen sekä kasvattajiin. Uudet käsitteet lisättiin alustavien käsitteiden joukkoon, mistä saatiin opinnäytetyön lopulliset viisi pääkäsitettä (taulukko 1). Taulukko 1. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet (pääkäsitteet) ALAKÄSITE YLÄKÄSITE PÄÄKÄSITE 7-12-vuotiaat imeväisiän alkukasvu lapsuuden kasvu murrosiän kasvu luun rakenne luun tehtävä lihaksen rakenne lihaksen tehtävä nivelen ja liitoksen tehtävä vaikutus luussa oireet yleisyys riskitekijät motivointi mallin antaminen tuki ja kannustus tiedon jakaminen kierto, vääntö, isku, paine, tärähdys lihasvoima monipuolisuus päivässä / viikossa lihasvoimaharjoittelun aloitus liikkeen voimakkuus luiden tasapuolinen kuormitus tauotus luunmukainen liikesuunta kasvun vaiheet LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS luut lihakset LAPSEN TUKI- JA LIIKUN- TAELIMISTÖ nivelet ja liitokset luuston haurastuminen OSTEOPOROOSI vanhemmat opettajat luihin kohdistuvan liikunnan laadun vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan määrän vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan keston vaikutus luihin kohdistuvan liikunnan tehon vaikutus KASVATTAJAT LUULIIKUNTA

12 12 luuston rakenteeseen luuston muodostumiseen luuston lujuuteen lihaksistoon telinevoimistelu, jumppa, tanssi ja yleisurheilu naruhyppy, kinkkaus, juoksu, kiipeily maila- ja pallopelit / leikit D-vitamiini kalsium fosfaatti luihin kohdistuvan liikunnan vaikutus luihin kohdistuvan liikuntamuodon vaikutus ravinto Lapsen fyysinen kasvu ja kehitys lisättiin pääkäsitteisiin, jotta ymmärretään elintapojen vaikutukset kasvavan lapsen luustoon eri kehitysvaiheissa. Lisäksi ravinnon merkitystä haluttiin tuoda esille, sillä pelkän liikunnan avulla ei pystytä saavuttamaan riittävän vahvaa luustoa. Ravinnosta saadaan luuston tarvitsemat rakennusaineet. Opinnäytetyö haluttiin suunnata käsittelemään luuliikuntaa, joten ravintoa ei nostettu omaksi käsitteeksi vaan liitettiin luuliikunnan alle. Kasvattajat nostettiin omaksi käsitteeksi, sillä heillä on merkittävä rooli osteoporoosin ennaltaehkäisytyössä. Vanhempien omasta mielestä liikunnan avulla syntyvät terveelliset elämäntavat, sosiaaliset taidot ja liikunnalliset taidot ovat tärkeitä. Perheen yhteinen liikunnan harrastamiseen käyttämä aika tukee lasten omaehtoista liikkumista. Myös vanhempien oma liikunnallinen aktiivisuus luo lapsen liikunnallisen kasvatuksen pohjan. (Rautava-Laakso- Nupponen 2002, ) Vanhemmat kaipaavat tietoa ja käytännön malleja lapsensa kasvatuksessa ja vanhemmuudessa. Koulut ovat avainasemassa perheiden yhteiseen liikkumiseen kannustamisessa. Koulujen on helppo käyttää liikuntaa toteutettaessa kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa (mm. liikunnalliset vanhempainillat). Liikunnanopetuksen keskeinen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisimman paljon iloisia ja monipuolisia liikekokemuksia. Liikuntatuntien toivotaan saavan aikaan lisää liikettä välitunneille ja lasten vapaa-aikaan. Tärkeää on muistaa, että lasten päivittäisen liikunnan suositus täyttyy ainoastaan omaehtoista liikuntaa lisäämällä. (Koululaisen liikunnan edistämisen yhteistyöverkosto 2006, 19.)

13 13 Tutkimuksia opinnäytetyöhön haettiin viiden pääkäsitteen pohjalta. Kohteina käytettiin kotimaisten yliopistojen tietokantoja, joista haettiin tutkimuksia, pro graduja ja väitöstutkimuksia vuosilta Opinnäytetyöhön valittujen tutkimusten tuli koskea lapsen kasvua ja kehitystä sekä luuliikunnan vaikutuksia lasten näkökulmasta. Valintakriteerinä toimivat tutkimuksen tuoreus ja kohderyhmän ikä. Vaikka kaksi tutkimusta on vuodelta 2000, päätettiin ne ottaa mukaan, koska ne osoittavat liikunnan ja D-vitamiinin yhteyden myöhemmän iän osteoporoosin ja murtumien ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksille asetettujen kriteerien pohjalta ei löytynyt riittävästi kotimaista materiaalia, joten lisäksi haettiin ulkomaalaisia tutkimuksia. Hakukohteina toimivat ulkomaalaiset asiantuntijalehdet: Osteoporosis Int, Br J. Sports Med, Calif tissue Int ja J. Bone Miner res, joiden kautta löytyi yhteensä kolme tutkimusta. Näistä merkittävimpänä voidaan pitää Mckayn ym. (2005) tutkimusta, jonka mukaan jo viisi minuuttia kestävällä ja 10 hyppyä kolme kertaa päivässä sisältävällä suorituksella lasten jalkojen luuston mineraalimäärän lisääntyminen oli merkittävää. (Mckay ym. 2005, ) Opinnäytetyöhön löytyi lapsen kasvua ja kehitystä sekä luuliikunnan vaikutuksia eri näkökulmista käsitteleviä aikaisempia tutkimuksia seitsemän, väitöskirjoja neljä ja pro graduja yksi (liite 1). Taulukosta 2 ilmenee käyttämämme hakukohde, menetelmä, osumat ja tutkimukset. Taulukko 2. Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten hakutulokset Hakukohde Menetelmä Osumat Tutkimukset Jyväskylän yliopisto Manuaalinen v Kontulainen 2002 Takalo 2004 Wang 2005 Suuriniemi 2006 Turun yliopisto Manuaalinen v Lehtonen-Veromaa 2000 Puustinen 2006 Liikunta & Tiede-lehti Manuaalinen v Rautava 2003 Osteoporos Int Manuaalinen v Heinonen 2000 Br J. Sports Med Manuaalinen v Mckay 2005 Calif tissue Int Manuaalinen v Valdimarsson 2006 J. Bone Miner res Manuaalinen v Macdonald 2007 Nuori-Suomi/Likes Manuaalinen v Halme 2003

14 14 Opinnäytetyössä on käytetty pääasiassa vuosilta olevaa kirjallista dokumenttiaineistoa: kirjoja, tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja. Harisen & Karkelan Kasvuikäisen fyysinen kehitys ja sen tukeminen on vuodelta -88 ja vanhahko lähde. Teoksen käyttämistä opinnäytetyön lähteenä puoltaa sen monipuolisuus sekä se, että ihmisen rakenne ja kehitys eivät ole muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Liikuntafysiologi Tapio Pöyhönen ja aikuislukion opettaja Anne Rongas ovat antaneet asiantuntija-apua materiaalin hankinnassa ja luuliikuntaoppaan teossa. Aineiston haun jälkeen lähdettiin tarkentamaan opinnäytetyön tavoitteita. Opinnäytetyön neljä tavoitetta syntyi pääkäsitteitä (lapsen fyysinen kasvu ja kehitys, lapsen tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, luuliikunta ja kasvattajat) apuna käyttäen. Opinnäytetyön työstämistä helpottamaan muodostettiin seitsemän ohjaavaa tavoitetta. Opinnäytetyön ohjaavat tavoitteet helpottivat sisällyttämään oleellisen tiedon osteoporoosin ennaltaehkäisystä lapsilla luuliikunnan näkökulmasta. Aineiston perusteellisen keräämisen, valinnan, tutustumisen ja raportoinnin jälkeen se päädyttiin jakamaan puoliksi tekijöiden kesken. Opinnäytetyön teoriaosan valmistuminen edellytti molempien tekijöiden kirjallista osuutta. Valmistuvaa teoriaosaa analysoitiin yhdessä täydentäen ja karsien sen sisältöä. Tärkeää oli saada yhtenäinen näkemys koko kehittämistehtävän sisällöstä, jotta tehtävä voitiin koota teoriaksi. Opinnäytetyön tuloksena syntynyt opas luotiin alusta asti yhdessä teoriatiedon pohjalta tiivistäen. Luuliikuntaoppaan laadintaprosessi käsitellään omana kokonaisuutena kappaleessa 11. Kuviossa 1 esitellään opinnäytetyön kulku.

15 15 1. AIHEEN VALINTA JA RAJAUS 2. ALUSTAVIEN KESKEISTEN KÄSITTEIDEN JA TAVOITTEIDEN LAATIMINEN -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta 3. AINEISTON KERÄÄMINEN TEHTÄVÄN NIMEN POHJALTA 4. ANALYYSIRUNKO, DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta 5. INDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI - luuliikunta 6. DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI -lapsi - tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi 11. LUULIIKUNTAOPAS 7. PÄÄKÄSITTEET - lapsen fyysinen kasvu ja kehitys - lapsen tuki- ja liikuntaelimistö -osteoporoosi - luuliikunta - kasvattajat 8. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN 9. TEORIAN KIRJOITTAMINEN 10. DEDUKTIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI Kuvio1. Opinnäytetyön kulku

16 16 4 SISÄLLÖNANALYYSI Sisällönanalyysi on menettelytapa, jonka avulla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Analysoitava dokumentti voi olla esimerkiksi kirja, artikkeli, päiväkirja, kirje, puhe, keskustelu, dialogi, raportti tai miltei mikä tahansa kirjalliseen muotoon saatettu materiaali. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.) Sisällönanalyysissä edettiin kahdella aineistoa luokittelevalla tavalla: aineistosta lähtevällä eli induktiivisella ja aikaisemmasta käsitejärjestelmästä lähtevällä eli deduktiivisella tavalla. Opinnäytetyön analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä eli deduktiivista analyysiä. Sisällönanalyysi auttoi laajan aiheen kokoamista yleiseen ja tiivistettyyn muotoon. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 3-7.) Opinnäytetyössä on tarkoitus testata vanhaa tietoa uudesta näkökulmasta ja tehdä uusia johtopäätöksiä. (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Sisällönanalyysiprosessi on erilainen sen mukaan perustuuko analyysi induktiiviseen vai deduktiiviseen päättelyyn. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin deduktiivisen eli teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teorialähtöinen sisällönanalyysi alkoi analyysirungon muodostamisella, jota ohjasi aikaisemmin luotu käsitekartta (kuvio 2). LUUSTO NIVELET KASVU TUKI- JA LIIKUNTA- ELIMISTÖ LIHAKSET KEHITYS JÄNTEET LIIKUNTASUOSITUKSET VAIKUTUS MÄÄRÄ LUULIIKUNTA MUODOT LAPSI LUULIIKUNTASUOSITUKSET RISKITEKIJÄT OSTEOPOROOSI MÄÄRITELMÄT TUTKIMINEN OIREET Kuvio 2. Käsitekartta

17 17 Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia kategorioita aineistosta. Analyysirunko voi ohjata analyysiä hyvin tarkasti, mutta se voi olla myös hyvin väljä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 116.) Opinnäytetyön aineiston deduktiivisen tutkiskelun avulla muodostuneista keskeisimmistä käsitteistä laadittiin analyysirunko. Lapsi, osteoporoosi, tuki- ja liikuntaelimistö ja luuliikunta olivat teemoja, joiden avulla aineistoa kerättiin. Analyysirunko ja alustavat tavoitteet ohjasivat työskentelyä. Aineiston deduktiivinen tutkiskelu keskeisempien käsitteiden avulla auttoi kehittämistehtävän kannalta keskeisempien dokumenttien rajaamisessa. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Dokumenttiaineisto rajattiin, minkä jälkeen aineiston tutkiminen jatkui induktiivisen analyysimallin avulla. Aineistosta nostettiin esille alleviivaamalla ja marginaalimerkintöjä tehden alkuperäisilmaisuja. Induktiivinen analyysimalli auttoi pelkistämään rajattua aineistoa ja kokoamaan opinnäytetyön keskeisimmät asiat. Tämän jälkeen käsitteet rajattiin tarkemmin niin, että tehtävän pääkäsitteiksi muodostuivat lapsen fyysinen kasvu- ja kehitys, tuki- ja liikuntaelimistö, osteoporoosi, kasvattajat ja luuliikunta. Näille tärkeimmille pääkäsitteille muodostui alakäsitteitä, jotka puolestaan helpottivat dokumenttiaineiston käsittelyä. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Aineistosta lähtevä induktiivinen sisällönanalyysi kuvattiin aineiston pelkistämisenä, ryhmittelynä ja abstrahointina (käsitteellistämisenä). Ensin löydetystä aineistosta kerättiin opinnäytetyön keskeisiin käsitteisiin liittyviä ilmaisuja. Seuraavaksi yhteen kuuluvat asiat ryhmiteltiin ja abstrahoitiin, jolloin muodostuivat opinnäytetyön tutkimuskohteet eli pääkäsitteet. Taulukoista 3 ja 3a käy ilmi sisällönanalyysi, jossa pelkistämisvaiheessa opinnäytetyön ohjaavana tavoitteena oli perehtyä siihen, miten luuliikunta vaikuttaa luuston terveyteen sekä osteoporoosin ennaltaehkäisyyn. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.)

18 18 Taulukko 3. Esimerkki sisällönanalyysistä AINEISTON PELKISTÄMINEN huomioida monipuolinen kuormitus yksittäisen suorituksen antama huippukuormitus luulle kuormitus on sellaista johon se ei ole tottunut liikunnan tulee olla säännöllistä ja pitkäaikaista liikuntasuorituksen ei tarvitse kestää pitkään päivittäinen 10 minuuttia kestävä ja riittävällä voimalla tapahtuva MONIPUOLISUUS KUORMITUS TOTTUMUS SÄÄNNÖLLISYYS/ PITKÄAIKAISUUS KESTO PÄIVITTÄINEN 10 MINUUTTIA VOIMA kuormittaminen ei saa olla jatkuvaa suositeltava määrä on kolme kertaa viikossa noin tunnin pituisia jaksoja jakaa tasaisesti päivän aikana tehtäviin JATKUVUUS KOLME KERTAA VIIKOSSA TUNTI TASAISUUS

19 19 Taulukko 3a. Esimerkki sisällönanalyysistä Pelkistetyt ilmaisut AINEISTON RYHMITTELY AINEISTON ABSTRAHOINTI Alakäsite Yläkäsite Pääkäsite MONIPUOLISUUS KUORMITUS TOTTUMUS TEHO LUIHIN KOHDISTUVAN LIIKUNNAN TEHON VAIKUTUS SÄÄNNÖLLISYYS / PITKÄAIKAISUUS KESTO LUULIIKUNTA PÄIVITTÄINEN 10 MINUUTTIA VOIMA JATKUVUUS KOLME KERTAA VIIKOSSA MÄÄRÄ LUIHIN KOHDISTUVAN LIIKUNNAN MÄÄRÄN VAIKUTUS TUNTI TASAISUUS Aineiston ryhmittelyvaiheessa etsittiin ilmaisujen erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Samaa asiaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin saman käsitteen alle, antaen niille sisältöä kuvaavat nimet. Aineisto abstrahoitiin niin, että alakäsitteeksi muodostuivat liikunnan määrä ja teho, yläkäsitteiksi muotoutuivat luihin kohdistuvan liikunnan määrän ja tehon vaikutus ja pääkäsitteeksi muodostui luuliikunta. (vrt. Kyngäs & Vanhanen 1999, 6.) Opinnäytetyön tekijät ovat vastuussa siitä, että tutkimustulos vastaa aineistoa. Sisällönanalyysiprosessin viimeinen vaihe on analyysin luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden kannalta on oleellista, että tutkija pystyy osoittamaan yhteyden tulosten ja aineiston välillä. Tutkijan muodostamilla tutkittavaa ilmiötä kuvaavilla kategorioita pitää olla selkeä yhteys tutkittavaan aineistoon. Jos yhteyttä aineistoon ei löydy, ei tulosta voi pitää luotettavana. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10.)

20 20 5 LAPSET LUONNOLLISINA LIIKKUJINA Tässä luvussa käsitellään lapsia luonnollisina liikkujina eli lapsen liikunnan tarvetta ja kasvattajien roolia osteoporoosia ennaltaehkäisevässä työssä. Esiin tuodaan myös liikunnan ja erityisesti päivittäin tapahtuvan liikunnan määrään merkitys lasten jokapäiväisessä elämässä ja vanhempien osuus lasten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttamisessa. Liikunta on tahtoon perustuvaa, hermoston ohjaamaa lihasten toimintaa. Sen vaikutuksesta syntyvät liikkeet ja elimistön liikkuminen. Koska liikunta kuluttaa energiaa, tulee ihmisen syödä monipuolisesti jaksaakseen liikkua. (Vuori 2003, 12.) Liikunnan vaikutukset näkyvät fyysisen kunnon ja terveyden kohentumisena. Samalla se tuottaa elämyksiä ja kokemuksia, jotka vaikuttavat liikkumiseen ja liikunnan mielekkyyden kokemiseen. (Vuori ym. 2005, 18.) Lapsilla on kasvusta ja kehityksestä johtuva, luontainen tarve liikkua. Lapsi liikkuu automaattisesti, se näkyy kaikessa toiminnassa esim. leikkien kautta. (Vuori ym. 2005, ) Liikunnassa ei tule erotella tyttöjen ja poikien liikuntaa, vaan liikunta tulee soveltaa lapsen tarpeita ja kehitystasoa vastaavaksi. Näin ollen tytöt ja pojat voivat liikkuessaan leikkiä ja harrastaa samoja lajeja. (Autio & Kaski 2005, ) Nykyään lasten liikunta-aktiivisuus on muuttunut. Lasten kasvaessa on vaarana, että liikunta-aktiivisuus vähenee, jollei sitä ei tueta tarpeeksi. Orjalan mukaan Telford, ym. (2005) ovat todenneet tutkimuksessaan, että 5-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus on suurempaa kuin vuotiaiden lasten. Pojat harrastavat enemmän joukkueseuratoimintaa ja tyttöjen liikunta painottuu puolestaan omaehtoiseen liikkumiseen. (Orjala 2006, 12.) Salmela (2005) käsittelee väitöstutkimuksessaan lasten liikunta-aktiivisuuden muutosta siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että alaluokilla (10 12-vuotiaat) olleet lapset ilmoittivat kaikki harrastavansa liikuntaa. Tulosten mukaan siirryttäessä lapsuudesta nuoruusikään (16 18-vuotiaat) liikunta aktiivisuus oli laskenut tytöillä 82 % ja pojilla 88 %. Tämä kertoo, että tässä elämän muutoskohdassa työ, seurustelu ja ystävät nousevat mielenkiintoisimmiksi asioiksi, joten terveellisten elämäntapojen huomioiminen jää sivummalle. Monesti nuoruuden myötä liikunnalliset elämäntavat unohtuvat, jollei sosiaalinen ympäristö tue niitä. Tutkimuksesta ilmenee lisäksi, että joka viides tyttö ilmoitti lopettaneen-

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö n Luukudos ja luun elinkaari n Osteoporoosin

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina.

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden liitoskohdassa

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT Osteoporoosi ja murtumariski Olli Impivaara, dosentti, LKT Osteoporoosi Luuston sairaus, jolle on ominaista pieni luumassa (tiheys) ja luukudoksen rakenteen rappeutuminen sekä näistä johtuva luun lujuuden

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN

LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot