TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI"

Transkriptio

1 TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI Simo Kokko Stakes Kuopio 2006

2 1. Selvitystyön tehtävä 2 Pietarsaaren seudun kunnat tilasivat Stakesilta hyvinvointipolitiikan taustatiedoiksi aihepiiriin liittyvistä valtakunnallisista tilastolähteistä tehtävän vertailevan selvityksen. Selvitykseen toivottiin erityisesti aiheita ja vertailunäkökulmia, joissa tarkasteltavat ilmiöt olisi mahdollisuuksien mukaan suhteutettu oikeilla perusteilla niihin osiin väestöstä, joita tiedot koskevat tai vakioitu erilaisilla tilastotieteellisillä tekniikoilla. Tilauksessa esitettiin toivomukset tiedoista tai tietojen aihepiireistä. Tehtäväksi annon johdosta käydyssä neuvottelussa muotoiltiin toivomusta vastaamaan niitä tietoja, joita on tunnetusti saatavilla. Sovittiin, että tietoja hankitaan valtakunnallisesta SOTKA-tietokannasta sekä Stakesin keräämistä asiakaslaskenta- ja HILMO-rekisteriaineistoista. Tiedot sovittiin toimitettavaksi seuraavista aiheista tai aihekokonaisuuksista: Sosiaalija terveydenhuollon menot ja menojen keskeiset erät kunnissa, lasten päivähoito, lastensuojelun toiminta, vammaisten palvelut, suojatyö/työtoiminta, toimeentulotuki, vanhuspalvelut eri alueilla, omaishoidon tuki, sekä perusterveydenhuollon palveluiden keskeiset toimintatilastot. 2. Aineistot ja menetelmät Tiedot kerättiin Pietarsaaren seudun kunnista, joita ovat Pietarsaaren lisäksi,, ja. Vertailun synnyttämiseksi rinnalle kerättiin kunkin tiedon koko maata koskevat tiedot sekä tiedot seuraavista vertailukunnista:,,,,,,,, ja. Koska poikkeaa yhdyskunta- ja väestörakenteeltaan muista seudun kunnista,,, ja otettiin mukaan erityisesti Pietarsaaren vertailukunniksi. Vertailukuntien valinnalle ei ollut muutoin yksittäisiä kuntakohtaisia erityissyitä muutoin kuin kuntien sijoittuminen laajasti ottaen maantieteellisesti samalle puolelle maata. Vertailukunnista neljässä väestön enemmistö on ruotsinkielistä, niin kuin Pietarsaaren seudun kaikissa kunnissa. Tiedot ovat peräisin siis SOTKA-tietokannasta, Stakesin asiakaslaskenta- tai HILMO-rekisteriaineistoista. Yleensä on käytetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastovuosia, joko vuotta 2005 tai 2004, ellei toisin ole mainittu. Lisäksi esitetään tekijän omassa tutkimustyössään laskelmia arvioita vanhuspalveluiden yhteenlasketuista kustannuksista. Tiedot esitetään Excel-ohjelman avulla tehtyinä graafisina kuvina. Kuvien tiedostoista voidaan saada käyttöön numeeriset arvot. Esittelyn yhteydessä tehdään tekstimuotoisia huomioita tiedoista, mutta ei pyritä tätä laajempiin päätelmiin hyvinvointipolitiikan kannalta. Jos joidenkin tietojen käyttöön on tarpeen antaa merkittävistä asioista reunahuomautuksia tietojen luotettavuudesta, tulkinnasta tms., tällaiset huomautukset on myös esitetty tekstissä.

3 3 Esitettävien tietojen sisällysluettelo 1. Taustatiedot väestöstä ja elinoloista Kuva nro Kuntien ikärakenne Kuntien asukasluvut 1 Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet 2 Väestökehitys ja -ennusteet Eri ikäryhmiin kuuluvien osuuksien kehitys Yli 75-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Yli 85-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Elinkeinorakenne Työllisten osuus kuntien väestöstä 6 Työvoiman jakautuminen toimialoittain 7 Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 8 Väestöjen rakenteita ja erilaisia riskejä kuvaavia taustatietoja Lapsiperheiden osuus perheistä 9 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 10 Yhden hengen ruokakuntien osuus yli 75-vuotiaiden ruokakunnista 11 Ahtaasi asuviksi luokiteltujen osuudet 12 Raskauden keskeytysten määrät 13 Huoltosuhde kunnan väestössä 14 Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus 15 Alkoholin kulutus asukasta kohti 16 Vakioitu kuolleisuus 0-64-vuotiailla 17 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien indeksit 18 Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien indeksit 19

4 4 2. Palveluiden käyttöä koskevat tiedot Päivähoito Päivähoidon peittävyys hoitomuodoittain 20 Kokopäivähoidossa olevat alle 3-vuotiat 21 Kokopäivähoidossa olevat 3-6-vuotiaat 22 Kokopäiväisen ja osapäiväisen hoidon peittävyys 0-6-vuotiailla 23 Esiopetuksen piirissä olevat 24 Lastensuojelu Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet 25 Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet sijoitusmuodoittain 26 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuoden aikana 27 Muut sosiaalipalvelut Toimeentulotukea saaneiden osuudet 28 Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työtoiminnan piirissä olevat 29 Kehitysvammalaitosten asiakkaat 30 Päihdehuollon avohoidon asiakkaiden määrät 31 Päihdehuollon laitoshuollon hoitopäivien vakioidut indeksit 32 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveyskeskusten lääkärikäyntien määrät per asukas 33 Yli 65-vuotiaiden terveyskeskusen lääkärikäyntien määrät per ikär as 34 Perusterveydenhuollon lääkäripalvelun vuosipeittävyys 35 Avoterveydenhuollon mielenterveyskäynnit pth:ssa ja esh:ssa 36 Terveyskeskusten yli 18-vuotiaiden hammashoitokäynnit per ikär as 37 Terveyskeskusten hammashoidon vuosipeittävyys 38 Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit per as 39 Sairaalahoidon käyttö eri sairaaloissa laskennallisina hoitopaikkoina 40 Sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon käyttö laskennallisina h-paikkoina 41 Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 42 Kotihoidon pitkäaikaishoidon peittävyys yli 75-vuotiailla 43 Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 täyttäneet 44 Omaishoidon tuen saajien osuudet yli 75-vuotiaista 45

5 5 3. Palveluiden kustannuksia koskevat tiedot Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot 46 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveydenhuollon nettomenot 47 Laajennetun terveydenhuollon nettomenot 48 Terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 49 Laajennetun terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 50 Perusterveydenhuollon hammashuollon menot 51 Ympäristöterveydenhuollon nettomenot 52 Päihdehuollon nettomenot per asukas 53 Toimeentulotukimenot per asukas 54 Omaishoidon tuen määrä per asukas 55 Omaishoidon tuen määrä per yli 75-vuotias asukas 56 Päivähoito Päivähoidon nettomenot per kunnan asukas 57 Päivähoidon nettomenot per kunnan 0-6 v asukas 58 Päivähoidon vuosittaiset nettomenot per hoidossa oleva lapsi 59 Päivähoidon nettomenot laskennallista hoitopäivää kohti 60 Erityisarvio vanhuspalveluiden kustannuksista Osin laskennalliset vanhuspalveluiden kustannukset per yli 75-vuotias 61

6 6 Kuva 1. Vertailukuntien asukasluvut vuoden 2005 lopussa

7 7 Kuva 2. Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet kuntien väestöstä v 2005 Koko maa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 0-6 v 7-14 v v v v 85 v täytt

8 8 Kuva 3. Vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien määrän toteutunut kasvu (%) vuosina Koko maa Yli 75 v määrän kasvu % Yli 85 v määrän kasvu %

9 9 Kuva 4. Ennustettu 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän lisääntyminen (%)

10 10 Kuva 5. Ennustettu 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän muutos (%)

11 11 Huomioita väestön määristä, ikärakenteesta ja väestönennusteista Vertailukuntien joukossa on kuntia, jotka sijoittuvat lasten ja vanhusikäisten osuuden puolesta maan kuntien ääripäihin. Viidessä kunnassa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2005 yli 10 %:n. Näitä kuntia ovat,,, ja. Maan 431 kunnasta hieman yli 100 kuuluu tähän joukkoon. issä 75 vuotta täyttäneiden osuus on maan kuntien joukossa kahdeksanneksi korkein. Koko maassa 75 vuotta täyttäneitä on 7,5 % väestöstä, ja 85 vuotta täyttäneitä 1,7 %. Luodon ja n asukkaista yli neljännes on alle 16-vuotiaita, kun koko maassa vastaava osuus on 18%. Ikääntyneimpiin ikäryhmiin kuuluvien osuus kasvaa lähes kaikissa maan kunnissa. Kuva 3 osoittaa, miten niissä kunnissa, joissa on tällä hetkellä suhteellisesti suurin lapsiväestön osuus, vanhusikäisten määrä on kasvanut vertailukuntien joukossa voimakkaimmin vuosina Tämä kehitys on havaittavissa koko maassa. Kasvu on lisäksi voimakasta niissä kunnissa, joihin suuntautuu paljon muuttoliikettä. Sen sijaan 85 vuotta täyttäneiden määrä, joka on kasvanut koko maassa samaa tahtia 75 vuotta täyttäneiden määrän kanssa, muuttuukin vertailukunnissa hyvin vaihtelevilla tavoilla. ssa, Oulaisissa, issä ja ssä ja ssa tähän ikäryhmään kuuluvien määrän kasvu on ollut 10 vuodessa yli 50 %. Puolestaan Luodossa, ssä, Kristiinankaupungissa ja ssä 85 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi samoina vuosina hitaammin kuin koko maassa, alle 30 %. Mitään selkeää yhteistä nimittäjää tai muuta selittävää tekijää näin erilaisille kehityksille ei liene helppo löytää. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa maassa vuosina noin %:lla. Vertailukunnista vain Luodossa ja ssa kasvun ennustetaan olevan tätä nopeampaa, mutta näissä kunnissa kasvu on sitten todella jyrkkää, osin yli 100 %:n luokkaa, mikä on koko maassakin harvinaista.,, ja kuuluvat kuntiin, joissa vanhusikäisten määrät kasvavat varsin vähän, ja 85 vuotta täyttäneiden määrien ennustetaan neljässä kunnassa peräti vähenevän. Nämä kunnat kuuluvat ennusteiden valossa näin ollen niihin, joissa väestön vanhenemisen lakikorkeus on jo lähestymässä ja se sivuutetaan vuosien aikana.

12 12 Kuva 6. Työllisten osuus kuntien koko väestöstä (%) v

13 13 Kuva 7. Kunnan työvoiman jakautuminen (%) toimialoittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teollisuus Palvelut Maa- ja metsätalous Muut

14 14 Kuva 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuudet (%) kuntien väestöistä v

15 Huomioita kuntien elinkeinorakenteista 15 Työllisten osuus kuntien väestöistä on suurin piirtein keskimääräistä tasoa. Tämän tiedon kääntöpuoli ei ole suoraan työttömyysprosentti, jota tässä tarkastelussa ei esitetä. Vertailukunnissa on teollisia työpaikkoja ja maaseutukunnissa luonnollisesti maa- ja metsätalouden työpaikkoja enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vertailukunnista vain Mustasaaren asukkaissa on koko maan tasoa enemmän korkean koulutusasteen saaneita.

16 16 Kuva 9. Lapsiperheiden osuus (%) kaikista perheistä

17 17 Kuva 10. Yksinhuoltajaperheiden osuus (%) kaikista lapsiperheistä 19,9 18,7 15,1 15,7 16,2 14,1 12,6 11,7 10,8 10,6 10,1 9,6 7,8 7,0 4,6 5,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

18 18 Kuva 11. Yhden hengen ruokakuntien osuus (%) kaikista yli 75-vuotiaiden ruokakunnista

19 19 Kuva 12. Ahtaasti asuviksi luokiteltujen osuudet (%) kuntien kaikista asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 23,1 15,4 13,7 11,8 12,6 12,5 10,7 10,7 10,4 10,0 10,0 9,8 9,5 8,9 7,6 8,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

20 20 Kuva 13. Raskauden keskeytysten määrä kunnan väestön 1000:tta vuotiasta naista kohti v ,9 10,7 11,3 9,3 9,6 6,9 6,3 5,7 4,1 4,4 4,3 2,9 2,5 2,3 2,3 2,

21 21 Kuva 14. Kuntien väestössä vallitseva demografinen huoltosuhde (%)

22 22 Kuva 15. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 8,9 8,0 7,5 7,2 6,2 4,8 4,7 4,7 3,4 2,3 1,4 1,3 0,7 0,9 0,9 0,2 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0

23 23 Kuva 16. Alkoholin myynti v 2005; litraa (100 %:ksi muutettuna)/asukas 11,5 9,1 8,3 8,2 8,5 7,7 7,7 6,9 4,8 3,6 1,2 1,4 1,6 1 0,6 0,

24 24 Kuva 17. Vakioitu 0-64-vuotiaiden kuolleisuus vuosina (indeksivertailu; koko maa = 100)

25 25 Kuva 18. Työkyvyttömyseläkkeen saajien osuutta työikäisestä väestöstä kuvaavat indeksit vertailukunnissa v 2004; koko maa =

26 26 Kuva 19. Erityiskorvattavien lääkkkeiden saajien osuutta kuvaavat indeksit vertailukunnissa (koko maa = 100)

27 Huomioita kuntien väestöjen rakenteellisista ja erilaisia riskejä kuvaavista taustatiedoista 27 Vertailukunnissa on keskenään sekä tyypillisiä maaseutukuntia ja seutukuntiensa keskuskaupunkeja. Mukana on myös väestörakenteeltaan ja varmaankin sosiaalisilta rakenteiltaan omaleimaisia lapsiväestövoittoisia kuntia, erityisesti, ja. Yksinhuoltajuus on koko kuntaryhmässä muuta maata harvinaisempaa. Luodon ja n luvut ovat maan matalimpiin kuuluvia tässä vertailussa. Yhden hengen ruokakuntien osuus on enemmistössä kunnista koko maan tasoa hieman matalampi. ja ovat tässä suhteessa maan keskimääräisellä tasolla. Lapsiväestöjensä vuoksi ja tulevat luokitelluiksi muita kuntia ahtaammin väestönsä asuttaviksi. Raskauden keskeytysten määrät hedelmällisyysikäistä naisväestöä kohti ovat kaupunkipaikkakuntia ja tä lukuun ottamatta koko maata alhaisemmat, ssä, Luodossa, ssä ja issä todella matalat. Huoltosuhde kuvaa "huoltavan" ja "huollettavan" väestönosan suhdetta. Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä enemmän huollettavia on. Lähes kaikissa vertailun kunnissa suhdeluku on koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi, Luodossa peräti 76. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten ja alkoholin myynnin luvuissa toistuu monesta aikaisemmasta vertailusta tuttu profiili. Nämä sosiaaliset ongelmat tai ongelmien aiheuttajat ovat Luodossa, ssä, ssä, issä ja myös Mustasaaressa selvästi muita ja samalla myös koko maan tasoa harvinaisemmat. n alkoholin myyntitilastoissa on mukana rajan yli ostoksille tulleiden ylimäärää. Alle 65-vuotiaiden vakioitu kuolleisuus on maan keskimääräistä tasoa matalampi lähes koko kuntajoukossa. Alimpia lukuja saavat, ja. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuudet ovat sen sijaan maan keskimääräistä tasoa, on kummassakin tilastossa korkeimmalla ja alimpana.

28 28 Kuva 20. Kokopäiväisen lasten päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla vertailukunnissa v Päiväkotihoito Perhepäivähoito

29 29 Kuva 21. Kokopäivähoidossa olevien osuudet alle 3-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

30 30 Kuva 22. Kokopäivähoidossa olevien osuudet 3-6-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

31 31 Kuva 23. Kokopäiväisen ja osapäiväisen päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla v Kokopäivähoito Osapäivähoito

32 Huomioita lasten päivähoidon palveluiden peittävyydestä 32 Lasten päivähoidon järjestämisratkaisuissa ja sitä kautta lasten päivähoidon peittävyydessä on kuntien välillä varsin suuria eroja. Alle kouluikäisistä on Luodossa päivähoidossa vain 18 %, ssä 44 %. Pietarsaaressa, ssa ja Mustasaaressa päivähoito jakautuu suurin piirtein maan keskimääräisen suhteen mukaisesti päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon kesken. Muissa kunnissa perhepäivähoitoa käytetään huomattavasti päiväkotihoitoa enemmän. Tämä koskee alle 3-vuotiaiden hoidossa vain ta ja Pietarsaarta. Monissa maaseutukunnissa alle 3-vuotiaita on päiväkotihoidossa hyvin vähän tai ei lainkaan. 3-6-vuotiailla päiväkotihoito vastaa yli ¾:stä päivähoidosta koko maassa., ja tarjoavat päiväkotihoitoa yli puolelle tämänikäisistä päivähoidossa olevista.

33 33 Kuva 25. Lastensuojelutoimena sijoitettujen lasten ja nuorten osuus (promilleja) 0-17 v ikäluokasta 15,1 13,3 11,2 11,5 9,6 7,0 4,4 4,6 2,5 2,7 1,9 1,8 2,0 1,3 0,6 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

34 34 Kuva 26. Lastensuojelun sijoitusten määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) sijoitusmuodon mukaan (mukana kunnat, joista SOTKA ilmoittaa tiedot; pieniä määriä arkaluontoisia tietoja ei ilmoiteta) Perhe Laitos

35 35 Kuva 27. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) 67,6 64,0 60,5 54,2 47,2 34,1 35,5 28,9 28,5 30,6 22,0 23,8 14,5 16,9 7,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

36 36 Kuva 28. Toimeentulotukea saaneiden osuudet (%) kuntien väestöstä v ,6 8,3 8,6 7,7 6,1 5,1 5,0 5,3 4,2 3,0 3,0 2,9 2,7 2,0 1,9 2,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

37 37 Kuva 29. Kehitysvammaisten asumispalveluissa ja työ- ja toimintakeskusten asiakkaina olevia / kunnan asukasta Asumis-palvelut Työ- ja toiminta-keskukset

38 38 Kuva 30. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita kunnan as kohti 5,7 4,8 3,7 3,1 2,9 2,6 2,7 2,1 2,0 2,2 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

39 39 Kuva 31. Päihdehuollon avopalveluiden (A-klinikat ja vastaavat) asiakkaita per 1000 kunnan as 21,9 20,7 13,1 11,1 Koko maa 8,1 3,7 2,8 2,4 2,2 1,8 1,8 1,5 1,4 0,1 0,0 0,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

40 40 Kuva 32. Kaikkien sosiaalitoimen alaisten päihdehuollon laitosten hoitopäivien määrän indeksi (koko maa = 100), v

41 Huomioita lastensuojelun ja muiden sosiaalipalveluiden tiedoista 41 Lastensuojelutoimien tilastot heijastavat kuntien yhteiskuntarakenteita ja näihin liittyviä sosiaalisia ongelmia. Jälleen lähes puolessa kunnista lastensuojelutapahtumat jäävät pieneen murto-osaan koko maan tasosta. ylittää tässä vertailussa koko maan tason. Kuudella vertailukunnista ei kuvassa 26 esitetä lainkaan lastensuojelun sijoittamistilastoja. Tämä ei johdu siitä, etteikö sijoittamistoimia olisi jouduttu käyttämään, vaan siitä, että SOTKA-tietokanta ei näytä luonteeltaan arkaluonteisia tietoja pienistä kunnista silloin, kun tapahtumien absoluuttiset lukumäärät ovat hyvin pieniä, koska pienillä paikkakunnilla tietosuoja voisi vaarantua. Joka tapauksessa kuudella kunnalla lastensuojelun sijoitusten tilastoluvut ovat varsin matalia.,, ja liikkuvat näissä vertailuissa koko maan tason tuntumassa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrissä suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määriin ei sen sijaan näy samaa kuntien välisten erojen profiilia kuin edellä käsitellyissä lastensuojelutilastoissa. Toimeentulotukea saavia vertailukuntien enemmistön väestöissä on koko maan tasoa vähemmän. Kehitysvammaisten asumispalveluiden piirissä on keskimäärin koko maan tasoa enemmän asiakkaita. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa työskentelevien määrät vaihtelevat varsin voimakkaasti, todennäköisesti kyseisten keskusten palveluiden tarjonnan vaihteluiden mukana. Viiden kunnan tilastojen mukaan näiden kuntien asukkaita ei ollut lainkaan kehitysvammalaitosten asiakkaina. ssä asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohti ylittää koko maan tason, muilla kunnilla jää tätä alemmaksi. Päihdehuollon avopalveluita käyttävät, varmaankin osittain tarjonnan erojen ohjaamina, muita enemmän kaupunkipaikkakuntien asukkaat. Erot ovat varsin suuria. Päihdehuollon laitosten hoitopäiviä vertailukunnat käyttävät kaikki muun maan tasoa vähemmän. Erot ovat tässäkin vertailussa kovin suuret.

42 42 Kuva 33. Lääkärilläkäyntejä terveyskeskuksessa asukasta kohti vuonna ,8 2,5 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 1,3 1,1 1,1 1,2 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

43 43 Kuva 34. Yli 65-vuotiaiden terveyskeskuslääkärillä käyntejä per ikäryhmän asukas v ,2 2,9 2,6 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

44 44 Kuva 35. Terveskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen väestöpeittävyys (käyneiden eri henkilöiden osuus % kunnan asukkaista) v Kannuksen peittävyysprosentti oli raportoitu yli 100:ksi, eli se on epälooginen.

45 45 Kuva 36. Avohoidon mielenterveyskäynnit perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa 1000 as kohti v Tk Esh

46 46 Kuva 37. Hammashoidon käyntejä yli 18-vuotiailla per saman ikäryhmän as v ,0 1,0 1,1 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2

47 47 Kuva 38. Terveyskeskusten hammashoidossa vuoden 2005 olleita (eri) kuntalaisia /1000 as

48 48 Kuva 39. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäynnit per asukas v ,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

49 49 Kuva 40. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen käyttö eri sairaaloissa kunnan asukasta kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.)

50 50 Kuva 41. Laskennallinen poikkileikkaustilanteen kuvan mukainen sairaaloiden ja vanhainkotien sairaansijojen/hoitopaikkojen käyttö as kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.) Vanh koti

51 51 Kuva 42. Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 1000 asukasta kohti v 2005 sairaalatyypeittäin Som esh Psyk esh Tk-sairaala (yleisl joht)

52 52 Kuva 43. Kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhteensä) pitkäaikaishoidon peittävyys (%) yli 75- vuotiailla hoidon intensiteettiasteen mukaan v Yli 40 käyntiä / kk käyntiä / kk Alle 21 käyntiä / kk

53 53 Kuva 44. Laitoshoidossa tai ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaina olevien osuudet (%) 75 vuotta täyttäneillä vuoden 2005 laskennassa hoitomuodoittain Tk-sairaala V-koti Tehost palv as

54 54 Kuva 45. Yli 75-vuotiaita omaishoidon tuen saajia 100:aa vastaavanikäistä kohti v ,7 7,7 6,7 6,3 5,9 5,4 5,2 5,2 5,0 4,2 4,3 3,7 3,0 3,3 3,2 2,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

55 Huomioita terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttötilastoista 55 Terveyskeskusten lääkärin vastaanotoilla käyntien määrissä esiintyy varsin huomattavia eroja, jotka johtunevat osittain lääkärityöpanoksen saatavuudesta terveyskeskuksissa. ja edustavat luvuillaan hyvää kansallista tasoa., ja sijoittuvat koko maan tason yläpuolelle. Osa kunnista jää vain hieman yli yhden vuosittaisen käynnin tasolle, mikä on valtakunnallisestikin kovin matala. Terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen peittävyys perustuu tilastoon, jossa keruutilanteessa tunnistetaan eri henkilöt henkilötunnuksista ja pystytään näin laskemaan kuinka suuri osuus kunnan asukkaista on käyttänyt palveluita vuoden aikana (vähintään kerran). Osasta terveyskeskuksia tiedot saadaan epäluotettavina, koska prosenttiosuus nousee ilman loogista syytä yli 100%:n. kuului vuonna 2005 näiden kuntien joukkoon. Peittävyysluvut ovat erityisesti vertailukuntiin kuuluvissa maaseutukunnissa silmiinpistävän matalia. Maaseutukuntien tavanomainen taso liikkuu %:n välillä. Sellaisissa kunnissa, joissa lääkärinpalveluita ei ole muilta palveluntuottajilta kuin terveyskeskukselta saatavissa, peittävyys voi olla yli 80 %:n. Avohoidon mielenterveyskäyntejä ei vuosikausiin pystytty laskemaan kattavasti, koska kunnat ovat osassa maata sijoittaneet palvelut terveyskeskuksiin ja osassa palveluista vastaavat edelleen sairaanhoitopiirit. Kuvassa 36 on nyt uuden tietojenkeruun avulla rakennettu yhdistelty kuva kummankin palveluntuottajatason asiakkaana / potilaana käyntien määristä. Vertailukunnissa on valtaratkaisuna palveluiden saaminen erikoissairaanhoidosta lukuun ottamatta Oulaista ja Kalajokea. Koko maassa noin 1/3 näistä käynneistä tehdään terveyskeskusten mielenterveystyöntekijöille. Hammashoidon suoritteiden määrissä ja hoidon peittävyydessä esiintyy maassa tunnetusti suuria eroja. Vertailukunnat sijoittuvat käyntien määrissä koko maan tason kahta puolta. Hoidon peittävyydessä (kuva 38) liikutaan koko maan matalahkoa tasoa, joka voidaan muuntaa noin 35 %:ksi, korkeammalla, %:n välillä. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäyntejä on muita enemmän ja samalla myös koko maan tasoa enemmän ssa ja Pietarsaaressa, joissa on aktiivinen erikoissairaanhoidon sairaala. Muutoin erot kuntien välillä eivät ole kovin suuria. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen tai hoitopaikkojen käyttö (kuvat 40 ja 41) perustuu hoitopäivien määrien tilastoihin oletuksella, että sairaansijojen ja hoitopaikkojen käyttöaste olisi 100 % (mitä käyttöaste ei toki käytännössä ole). ssä, Oulaisissa ja Kristiinankaupungissa ollaan sairaaloiden sairaansijojen käytössä selvästi koko maan tasoa korkeammalla, mutta on siirtynyt huomattavasti alemmalle tasolle niistä vuosista, jolloin sen sairaalahoidon kapasiteetti oli aivan maan kärkisijoilla. Kun mukaan otetaan kuvassa 41 myös vanhainkodit, joiden palveluiden kanssa terveyskeskussairaalat ovat osittain vaihtoehto, nousee vertailun kärkeen. Enemmistö kunnista on tässä vertailussa maan keskimääräistä tasoa ylempänä. Sairaaloiden hoitojaksoissa kärkipäähän sijoittuvat odotetusti erikoissairaanhoidon sairaaloiden sijaintikunnat.

56 jatkoa terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttöä koskevista tiedoista 56 Kuvissa 43 ja 44, jotka perustuvat pääosin pitkäaikaishoidon asiakaslaskentoihin, on esitetty tiivistetyssä muodossa kaksi tärkeää tapaa tarkastella vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon rakenteita ulottuvuuksilla laitoshoitopainotteisuus ja kotihoitopainotteisuus. Kuvassa 43 on esitetty mustalla värillä intensiiviseksi luokiteltavan kotihoidon (yli 40 kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun käyntiä kuukaudessa) peittävyys yli 75-vuotiaan väestön piirissä. Saatavia prosenttiosuuksia voidaan vertailla laitoshoidon tavoitteista tuttuihin lukuihin, esimerkiksi paljon esillä olleeseen 10 %:n tavoitteeseen. Vertailukunnista viisi jää osuudellaan koko maan tason alapuolelle, kärkipään kunnat menevät selvästi tämän tason yli, ssä ja ssa jopa kaksinkertaisesti. Tätä prosenttiosuutta voidaan pitää Stakesin projekteissa kertyneen kokemuksen mukaan yhtenä hyvänä kotihoidon toimintakyvyn tunnuslukuna. Sen sijaan kotihoidon kokonaispeittävyys, jota kuvassa 43 esittävät valkeat vaakapalkit, on pulmallinen tunnusluvuksi. Monissa kunnissa peittävyys on ollut perinteisesti korkea, koska on tarjottu hyvin harvajaksoista kotipalvelua, lähinnä määrävälein tehtävää siivouspalvelua. Erot kokonaispeittävyydessä ovat suuria, eikä peittävyydestä ole helppoa antaa perusteltuja tavoitetasoja ottamatta tarkemmin kantaa siihen, mitä palvelua pitäisi tarjota. Kuvassa 44 tarkastellaan rinnakkain terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoidon peittävyyttä. Vertailukunnista valtaosa sijoittuu koko maan tason, joka on 9,4, yläpuolelle. Seitsemän kuntaa sijoittuu peräti 12 %:n yläpuolelle. Runsas kapasiteetti syntyy yleensä vanhainkotihoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta tai näiden yhdistelmästä. llä terveyskeskussairaalahoidon volyymi on suuri ottaen huomioon muiden vanhusten laitospalveluiden volyymi. Kunnista vain yksi,, ei tarjoa palveluvalikoimassaan vanhainkotihoitoa. Palveluasumista koskeviin tietoihin kannattaa suhtautua suurella varauksella, koska erityisesti ns. tavallisen palveluasumisen nimikkeen alta löytyy hyvin erilaisia palveluvaihtoehtoja sisällöiltään ja intensiteeteiltään. On myös huomattu, että erityisesti yksityiset tai järjestöjen palveluasumisen yksiköt pyrkivät unohtamaan karhukirjeistä huolimatta asiakaslaskentatietojen toimittamisen ainakin joissain maan kunnissa. Nyt esitettävät tiedot ovat viiden Pietarsaaren seudun kunnan osalta käyneet ennen lopullista muokkaamista kuntien sosiaalijohdon tarkistettavina. Kuvassa 45 esitetään omaishoidon tuen saajien osuudet 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Erot ääripäiden välillä ovat kolminkertaiset, mikä kertoo kuntakohtaisista kynnyksistä ja kriteereistä tuen myöntämisessä.

57 57 Kuva 46. Vertailukuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot (eur/as) v

58 58 Kuva 47. Terveydenhuollon suorat nettomenot (eur/as) v Pth Esh

59 59 Kuva 48. "Laajennetun terveydenhuollon" nettomenot (eur/as) v 2004 menoerittäin Palveluasumisen menot on arvioitu hoidon piirissä olevien määristä laskien. Pth Esh Vkoti Kotipalv Palv asuminen

60 60 Kuva 49. Terveydenhuollon vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh

61 61 Kuva 50. "Laajennetun terveydenhuollon" vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh Vanh palv

62 62 Kuva 51. Perusterveydenhuollon hammashuollon nettomenot (eur/as) v

63 63 Kuva 52. Ympäristöterveydenhuollon nettomenot (eur/as) v ,40 22,65 24,29 19,06 18,75 16,72 16,61 16,46 16,44 14,86 14,82 12,81 12,73 11,73 11,48 3,31 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00

64 64 Kuva 53. Päihdehuollon nettomenot (eur/as) v ,24 21,49 22,79 14,45 8,13 6,71 6,34 5,26 4,83 3,65 3,55 2,98 2,72 2,57 2,30 2,10 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00

65 65 Kuva 54. Kuntien maksaman toimeentulotuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

66 66 Kuva 55. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

67 67 Kuva 56. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan 75 v täyttänyttä asukasta kohti

68 68 Kuva 57. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/as; kaikenikäiset asukkaat!) v

69 69 Kuva 58. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/ikär asukas) kuntien 0-6 v asukasta kohti v

70 70 Kuva 59. Lasten päivähoidon koko vuoden nettomenot (eur/lapsi) laskennallisesti kokopäivähoidossa olevaa lasta kohti v Laskennallinen kokopäivähoito = 1 kokopäivähoidossa oleva = 1; 2 osapäivähoidossa olevaa on yhteensä 1.

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 20.10.2016, klo 16:00-18:08 Paikka Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy  Proper Oy KARSTULA Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=080_ktt14_2013_fi&ti=kuntien+tunnusluvut+2013&path=../database/kuntien_talous_ja_toiminta/kunnat/ktt14/&lang=3&multilang=fi

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 2009 2012 liite

KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 2009 2012 liite 29 KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 29 212 liite Kuntakortit Sisältö 1. Väestö ja väestörakenne...2 2. Osallisuus ja syrjäytyminen...5 3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot...8 4. Palvelujen laatu,

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot