TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI"

Transkriptio

1 TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI Simo Kokko Stakes Kuopio 2006

2 1. Selvitystyön tehtävä 2 Pietarsaaren seudun kunnat tilasivat Stakesilta hyvinvointipolitiikan taustatiedoiksi aihepiiriin liittyvistä valtakunnallisista tilastolähteistä tehtävän vertailevan selvityksen. Selvitykseen toivottiin erityisesti aiheita ja vertailunäkökulmia, joissa tarkasteltavat ilmiöt olisi mahdollisuuksien mukaan suhteutettu oikeilla perusteilla niihin osiin väestöstä, joita tiedot koskevat tai vakioitu erilaisilla tilastotieteellisillä tekniikoilla. Tilauksessa esitettiin toivomukset tiedoista tai tietojen aihepiireistä. Tehtäväksi annon johdosta käydyssä neuvottelussa muotoiltiin toivomusta vastaamaan niitä tietoja, joita on tunnetusti saatavilla. Sovittiin, että tietoja hankitaan valtakunnallisesta SOTKA-tietokannasta sekä Stakesin keräämistä asiakaslaskenta- ja HILMO-rekisteriaineistoista. Tiedot sovittiin toimitettavaksi seuraavista aiheista tai aihekokonaisuuksista: Sosiaalija terveydenhuollon menot ja menojen keskeiset erät kunnissa, lasten päivähoito, lastensuojelun toiminta, vammaisten palvelut, suojatyö/työtoiminta, toimeentulotuki, vanhuspalvelut eri alueilla, omaishoidon tuki, sekä perusterveydenhuollon palveluiden keskeiset toimintatilastot. 2. Aineistot ja menetelmät Tiedot kerättiin Pietarsaaren seudun kunnista, joita ovat Pietarsaaren lisäksi,, ja. Vertailun synnyttämiseksi rinnalle kerättiin kunkin tiedon koko maata koskevat tiedot sekä tiedot seuraavista vertailukunnista:,,,,,,,, ja. Koska poikkeaa yhdyskunta- ja väestörakenteeltaan muista seudun kunnista,,, ja otettiin mukaan erityisesti Pietarsaaren vertailukunniksi. Vertailukuntien valinnalle ei ollut muutoin yksittäisiä kuntakohtaisia erityissyitä muutoin kuin kuntien sijoittuminen laajasti ottaen maantieteellisesti samalle puolelle maata. Vertailukunnista neljässä väestön enemmistö on ruotsinkielistä, niin kuin Pietarsaaren seudun kaikissa kunnissa. Tiedot ovat peräisin siis SOTKA-tietokannasta, Stakesin asiakaslaskenta- tai HILMO-rekisteriaineistoista. Yleensä on käytetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastovuosia, joko vuotta 2005 tai 2004, ellei toisin ole mainittu. Lisäksi esitetään tekijän omassa tutkimustyössään laskelmia arvioita vanhuspalveluiden yhteenlasketuista kustannuksista. Tiedot esitetään Excel-ohjelman avulla tehtyinä graafisina kuvina. Kuvien tiedostoista voidaan saada käyttöön numeeriset arvot. Esittelyn yhteydessä tehdään tekstimuotoisia huomioita tiedoista, mutta ei pyritä tätä laajempiin päätelmiin hyvinvointipolitiikan kannalta. Jos joidenkin tietojen käyttöön on tarpeen antaa merkittävistä asioista reunahuomautuksia tietojen luotettavuudesta, tulkinnasta tms., tällaiset huomautukset on myös esitetty tekstissä.

3 3 Esitettävien tietojen sisällysluettelo 1. Taustatiedot väestöstä ja elinoloista Kuva nro Kuntien ikärakenne Kuntien asukasluvut 1 Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet 2 Väestökehitys ja -ennusteet Eri ikäryhmiin kuuluvien osuuksien kehitys Yli 75-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Yli 85-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Elinkeinorakenne Työllisten osuus kuntien väestöstä 6 Työvoiman jakautuminen toimialoittain 7 Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 8 Väestöjen rakenteita ja erilaisia riskejä kuvaavia taustatietoja Lapsiperheiden osuus perheistä 9 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 10 Yhden hengen ruokakuntien osuus yli 75-vuotiaiden ruokakunnista 11 Ahtaasi asuviksi luokiteltujen osuudet 12 Raskauden keskeytysten määrät 13 Huoltosuhde kunnan väestössä 14 Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus 15 Alkoholin kulutus asukasta kohti 16 Vakioitu kuolleisuus 0-64-vuotiailla 17 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien indeksit 18 Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien indeksit 19

4 4 2. Palveluiden käyttöä koskevat tiedot Päivähoito Päivähoidon peittävyys hoitomuodoittain 20 Kokopäivähoidossa olevat alle 3-vuotiat 21 Kokopäivähoidossa olevat 3-6-vuotiaat 22 Kokopäiväisen ja osapäiväisen hoidon peittävyys 0-6-vuotiailla 23 Esiopetuksen piirissä olevat 24 Lastensuojelu Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet 25 Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet sijoitusmuodoittain 26 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuoden aikana 27 Muut sosiaalipalvelut Toimeentulotukea saaneiden osuudet 28 Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työtoiminnan piirissä olevat 29 Kehitysvammalaitosten asiakkaat 30 Päihdehuollon avohoidon asiakkaiden määrät 31 Päihdehuollon laitoshuollon hoitopäivien vakioidut indeksit 32 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveyskeskusten lääkärikäyntien määrät per asukas 33 Yli 65-vuotiaiden terveyskeskusen lääkärikäyntien määrät per ikär as 34 Perusterveydenhuollon lääkäripalvelun vuosipeittävyys 35 Avoterveydenhuollon mielenterveyskäynnit pth:ssa ja esh:ssa 36 Terveyskeskusten yli 18-vuotiaiden hammashoitokäynnit per ikär as 37 Terveyskeskusten hammashoidon vuosipeittävyys 38 Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit per as 39 Sairaalahoidon käyttö eri sairaaloissa laskennallisina hoitopaikkoina 40 Sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon käyttö laskennallisina h-paikkoina 41 Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 42 Kotihoidon pitkäaikaishoidon peittävyys yli 75-vuotiailla 43 Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 täyttäneet 44 Omaishoidon tuen saajien osuudet yli 75-vuotiaista 45

5 5 3. Palveluiden kustannuksia koskevat tiedot Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot 46 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveydenhuollon nettomenot 47 Laajennetun terveydenhuollon nettomenot 48 Terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 49 Laajennetun terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 50 Perusterveydenhuollon hammashuollon menot 51 Ympäristöterveydenhuollon nettomenot 52 Päihdehuollon nettomenot per asukas 53 Toimeentulotukimenot per asukas 54 Omaishoidon tuen määrä per asukas 55 Omaishoidon tuen määrä per yli 75-vuotias asukas 56 Päivähoito Päivähoidon nettomenot per kunnan asukas 57 Päivähoidon nettomenot per kunnan 0-6 v asukas 58 Päivähoidon vuosittaiset nettomenot per hoidossa oleva lapsi 59 Päivähoidon nettomenot laskennallista hoitopäivää kohti 60 Erityisarvio vanhuspalveluiden kustannuksista Osin laskennalliset vanhuspalveluiden kustannukset per yli 75-vuotias 61

6 6 Kuva 1. Vertailukuntien asukasluvut vuoden 2005 lopussa

7 7 Kuva 2. Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet kuntien väestöstä v 2005 Koko maa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 0-6 v 7-14 v v v v 85 v täytt

8 8 Kuva 3. Vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien määrän toteutunut kasvu (%) vuosina Koko maa Yli 75 v määrän kasvu % Yli 85 v määrän kasvu %

9 9 Kuva 4. Ennustettu 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän lisääntyminen (%)

10 10 Kuva 5. Ennustettu 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän muutos (%)

11 11 Huomioita väestön määristä, ikärakenteesta ja väestönennusteista Vertailukuntien joukossa on kuntia, jotka sijoittuvat lasten ja vanhusikäisten osuuden puolesta maan kuntien ääripäihin. Viidessä kunnassa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2005 yli 10 %:n. Näitä kuntia ovat,,, ja. Maan 431 kunnasta hieman yli 100 kuuluu tähän joukkoon. issä 75 vuotta täyttäneiden osuus on maan kuntien joukossa kahdeksanneksi korkein. Koko maassa 75 vuotta täyttäneitä on 7,5 % väestöstä, ja 85 vuotta täyttäneitä 1,7 %. Luodon ja n asukkaista yli neljännes on alle 16-vuotiaita, kun koko maassa vastaava osuus on 18%. Ikääntyneimpiin ikäryhmiin kuuluvien osuus kasvaa lähes kaikissa maan kunnissa. Kuva 3 osoittaa, miten niissä kunnissa, joissa on tällä hetkellä suhteellisesti suurin lapsiväestön osuus, vanhusikäisten määrä on kasvanut vertailukuntien joukossa voimakkaimmin vuosina Tämä kehitys on havaittavissa koko maassa. Kasvu on lisäksi voimakasta niissä kunnissa, joihin suuntautuu paljon muuttoliikettä. Sen sijaan 85 vuotta täyttäneiden määrä, joka on kasvanut koko maassa samaa tahtia 75 vuotta täyttäneiden määrän kanssa, muuttuukin vertailukunnissa hyvin vaihtelevilla tavoilla. ssa, Oulaisissa, issä ja ssä ja ssa tähän ikäryhmään kuuluvien määrän kasvu on ollut 10 vuodessa yli 50 %. Puolestaan Luodossa, ssä, Kristiinankaupungissa ja ssä 85 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi samoina vuosina hitaammin kuin koko maassa, alle 30 %. Mitään selkeää yhteistä nimittäjää tai muuta selittävää tekijää näin erilaisille kehityksille ei liene helppo löytää. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa maassa vuosina noin %:lla. Vertailukunnista vain Luodossa ja ssa kasvun ennustetaan olevan tätä nopeampaa, mutta näissä kunnissa kasvu on sitten todella jyrkkää, osin yli 100 %:n luokkaa, mikä on koko maassakin harvinaista.,, ja kuuluvat kuntiin, joissa vanhusikäisten määrät kasvavat varsin vähän, ja 85 vuotta täyttäneiden määrien ennustetaan neljässä kunnassa peräti vähenevän. Nämä kunnat kuuluvat ennusteiden valossa näin ollen niihin, joissa väestön vanhenemisen lakikorkeus on jo lähestymässä ja se sivuutetaan vuosien aikana.

12 12 Kuva 6. Työllisten osuus kuntien koko väestöstä (%) v

13 13 Kuva 7. Kunnan työvoiman jakautuminen (%) toimialoittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teollisuus Palvelut Maa- ja metsätalous Muut

14 14 Kuva 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuudet (%) kuntien väestöistä v

15 Huomioita kuntien elinkeinorakenteista 15 Työllisten osuus kuntien väestöistä on suurin piirtein keskimääräistä tasoa. Tämän tiedon kääntöpuoli ei ole suoraan työttömyysprosentti, jota tässä tarkastelussa ei esitetä. Vertailukunnissa on teollisia työpaikkoja ja maaseutukunnissa luonnollisesti maa- ja metsätalouden työpaikkoja enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vertailukunnista vain Mustasaaren asukkaissa on koko maan tasoa enemmän korkean koulutusasteen saaneita.

16 16 Kuva 9. Lapsiperheiden osuus (%) kaikista perheistä

17 17 Kuva 10. Yksinhuoltajaperheiden osuus (%) kaikista lapsiperheistä 19,9 18,7 15,1 15,7 16,2 14,1 12,6 11,7 10,8 10,6 10,1 9,6 7,8 7,0 4,6 5,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

18 18 Kuva 11. Yhden hengen ruokakuntien osuus (%) kaikista yli 75-vuotiaiden ruokakunnista

19 19 Kuva 12. Ahtaasti asuviksi luokiteltujen osuudet (%) kuntien kaikista asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 23,1 15,4 13,7 11,8 12,6 12,5 10,7 10,7 10,4 10,0 10,0 9,8 9,5 8,9 7,6 8,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

20 20 Kuva 13. Raskauden keskeytysten määrä kunnan väestön 1000:tta vuotiasta naista kohti v ,9 10,7 11,3 9,3 9,6 6,9 6,3 5,7 4,1 4,4 4,3 2,9 2,5 2,3 2,3 2,

21 21 Kuva 14. Kuntien väestössä vallitseva demografinen huoltosuhde (%)

22 22 Kuva 15. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 8,9 8,0 7,5 7,2 6,2 4,8 4,7 4,7 3,4 2,3 1,4 1,3 0,7 0,9 0,9 0,2 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0

23 23 Kuva 16. Alkoholin myynti v 2005; litraa (100 %:ksi muutettuna)/asukas 11,5 9,1 8,3 8,2 8,5 7,7 7,7 6,9 4,8 3,6 1,2 1,4 1,6 1 0,6 0,

24 24 Kuva 17. Vakioitu 0-64-vuotiaiden kuolleisuus vuosina (indeksivertailu; koko maa = 100)

25 25 Kuva 18. Työkyvyttömyseläkkeen saajien osuutta työikäisestä väestöstä kuvaavat indeksit vertailukunnissa v 2004; koko maa =

26 26 Kuva 19. Erityiskorvattavien lääkkkeiden saajien osuutta kuvaavat indeksit vertailukunnissa (koko maa = 100)

27 Huomioita kuntien väestöjen rakenteellisista ja erilaisia riskejä kuvaavista taustatiedoista 27 Vertailukunnissa on keskenään sekä tyypillisiä maaseutukuntia ja seutukuntiensa keskuskaupunkeja. Mukana on myös väestörakenteeltaan ja varmaankin sosiaalisilta rakenteiltaan omaleimaisia lapsiväestövoittoisia kuntia, erityisesti, ja. Yksinhuoltajuus on koko kuntaryhmässä muuta maata harvinaisempaa. Luodon ja n luvut ovat maan matalimpiin kuuluvia tässä vertailussa. Yhden hengen ruokakuntien osuus on enemmistössä kunnista koko maan tasoa hieman matalampi. ja ovat tässä suhteessa maan keskimääräisellä tasolla. Lapsiväestöjensä vuoksi ja tulevat luokitelluiksi muita kuntia ahtaammin väestönsä asuttaviksi. Raskauden keskeytysten määrät hedelmällisyysikäistä naisväestöä kohti ovat kaupunkipaikkakuntia ja tä lukuun ottamatta koko maata alhaisemmat, ssä, Luodossa, ssä ja issä todella matalat. Huoltosuhde kuvaa "huoltavan" ja "huollettavan" väestönosan suhdetta. Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä enemmän huollettavia on. Lähes kaikissa vertailun kunnissa suhdeluku on koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi, Luodossa peräti 76. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten ja alkoholin myynnin luvuissa toistuu monesta aikaisemmasta vertailusta tuttu profiili. Nämä sosiaaliset ongelmat tai ongelmien aiheuttajat ovat Luodossa, ssä, ssä, issä ja myös Mustasaaressa selvästi muita ja samalla myös koko maan tasoa harvinaisemmat. n alkoholin myyntitilastoissa on mukana rajan yli ostoksille tulleiden ylimäärää. Alle 65-vuotiaiden vakioitu kuolleisuus on maan keskimääräistä tasoa matalampi lähes koko kuntajoukossa. Alimpia lukuja saavat, ja. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuudet ovat sen sijaan maan keskimääräistä tasoa, on kummassakin tilastossa korkeimmalla ja alimpana.

28 28 Kuva 20. Kokopäiväisen lasten päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla vertailukunnissa v Päiväkotihoito Perhepäivähoito

29 29 Kuva 21. Kokopäivähoidossa olevien osuudet alle 3-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

30 30 Kuva 22. Kokopäivähoidossa olevien osuudet 3-6-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

31 31 Kuva 23. Kokopäiväisen ja osapäiväisen päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla v Kokopäivähoito Osapäivähoito

32 Huomioita lasten päivähoidon palveluiden peittävyydestä 32 Lasten päivähoidon järjestämisratkaisuissa ja sitä kautta lasten päivähoidon peittävyydessä on kuntien välillä varsin suuria eroja. Alle kouluikäisistä on Luodossa päivähoidossa vain 18 %, ssä 44 %. Pietarsaaressa, ssa ja Mustasaaressa päivähoito jakautuu suurin piirtein maan keskimääräisen suhteen mukaisesti päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon kesken. Muissa kunnissa perhepäivähoitoa käytetään huomattavasti päiväkotihoitoa enemmän. Tämä koskee alle 3-vuotiaiden hoidossa vain ta ja Pietarsaarta. Monissa maaseutukunnissa alle 3-vuotiaita on päiväkotihoidossa hyvin vähän tai ei lainkaan. 3-6-vuotiailla päiväkotihoito vastaa yli ¾:stä päivähoidosta koko maassa., ja tarjoavat päiväkotihoitoa yli puolelle tämänikäisistä päivähoidossa olevista.

33 33 Kuva 25. Lastensuojelutoimena sijoitettujen lasten ja nuorten osuus (promilleja) 0-17 v ikäluokasta 15,1 13,3 11,2 11,5 9,6 7,0 4,4 4,6 2,5 2,7 1,9 1,8 2,0 1,3 0,6 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

34 34 Kuva 26. Lastensuojelun sijoitusten määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) sijoitusmuodon mukaan (mukana kunnat, joista SOTKA ilmoittaa tiedot; pieniä määriä arkaluontoisia tietoja ei ilmoiteta) Perhe Laitos

35 35 Kuva 27. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) 67,6 64,0 60,5 54,2 47,2 34,1 35,5 28,9 28,5 30,6 22,0 23,8 14,5 16,9 7,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

36 36 Kuva 28. Toimeentulotukea saaneiden osuudet (%) kuntien väestöstä v ,6 8,3 8,6 7,7 6,1 5,1 5,0 5,3 4,2 3,0 3,0 2,9 2,7 2,0 1,9 2,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

37 37 Kuva 29. Kehitysvammaisten asumispalveluissa ja työ- ja toimintakeskusten asiakkaina olevia / kunnan asukasta Asumis-palvelut Työ- ja toiminta-keskukset

38 38 Kuva 30. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita kunnan as kohti 5,7 4,8 3,7 3,1 2,9 2,6 2,7 2,1 2,0 2,2 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

39 39 Kuva 31. Päihdehuollon avopalveluiden (A-klinikat ja vastaavat) asiakkaita per 1000 kunnan as 21,9 20,7 13,1 11,1 Koko maa 8,1 3,7 2,8 2,4 2,2 1,8 1,8 1,5 1,4 0,1 0,0 0,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

40 40 Kuva 32. Kaikkien sosiaalitoimen alaisten päihdehuollon laitosten hoitopäivien määrän indeksi (koko maa = 100), v

41 Huomioita lastensuojelun ja muiden sosiaalipalveluiden tiedoista 41 Lastensuojelutoimien tilastot heijastavat kuntien yhteiskuntarakenteita ja näihin liittyviä sosiaalisia ongelmia. Jälleen lähes puolessa kunnista lastensuojelutapahtumat jäävät pieneen murto-osaan koko maan tasosta. ylittää tässä vertailussa koko maan tason. Kuudella vertailukunnista ei kuvassa 26 esitetä lainkaan lastensuojelun sijoittamistilastoja. Tämä ei johdu siitä, etteikö sijoittamistoimia olisi jouduttu käyttämään, vaan siitä, että SOTKA-tietokanta ei näytä luonteeltaan arkaluonteisia tietoja pienistä kunnista silloin, kun tapahtumien absoluuttiset lukumäärät ovat hyvin pieniä, koska pienillä paikkakunnilla tietosuoja voisi vaarantua. Joka tapauksessa kuudella kunnalla lastensuojelun sijoitusten tilastoluvut ovat varsin matalia.,, ja liikkuvat näissä vertailuissa koko maan tason tuntumassa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrissä suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määriin ei sen sijaan näy samaa kuntien välisten erojen profiilia kuin edellä käsitellyissä lastensuojelutilastoissa. Toimeentulotukea saavia vertailukuntien enemmistön väestöissä on koko maan tasoa vähemmän. Kehitysvammaisten asumispalveluiden piirissä on keskimäärin koko maan tasoa enemmän asiakkaita. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa työskentelevien määrät vaihtelevat varsin voimakkaasti, todennäköisesti kyseisten keskusten palveluiden tarjonnan vaihteluiden mukana. Viiden kunnan tilastojen mukaan näiden kuntien asukkaita ei ollut lainkaan kehitysvammalaitosten asiakkaina. ssä asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohti ylittää koko maan tason, muilla kunnilla jää tätä alemmaksi. Päihdehuollon avopalveluita käyttävät, varmaankin osittain tarjonnan erojen ohjaamina, muita enemmän kaupunkipaikkakuntien asukkaat. Erot ovat varsin suuria. Päihdehuollon laitosten hoitopäiviä vertailukunnat käyttävät kaikki muun maan tasoa vähemmän. Erot ovat tässäkin vertailussa kovin suuret.

42 42 Kuva 33. Lääkärilläkäyntejä terveyskeskuksessa asukasta kohti vuonna ,8 2,5 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 1,3 1,1 1,1 1,2 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

43 43 Kuva 34. Yli 65-vuotiaiden terveyskeskuslääkärillä käyntejä per ikäryhmän asukas v ,2 2,9 2,6 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

44 44 Kuva 35. Terveskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen väestöpeittävyys (käyneiden eri henkilöiden osuus % kunnan asukkaista) v Kannuksen peittävyysprosentti oli raportoitu yli 100:ksi, eli se on epälooginen.

45 45 Kuva 36. Avohoidon mielenterveyskäynnit perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa 1000 as kohti v Tk Esh

46 46 Kuva 37. Hammashoidon käyntejä yli 18-vuotiailla per saman ikäryhmän as v ,0 1,0 1,1 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2

47 47 Kuva 38. Terveyskeskusten hammashoidossa vuoden 2005 olleita (eri) kuntalaisia /1000 as

48 48 Kuva 39. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäynnit per asukas v ,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

49 49 Kuva 40. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen käyttö eri sairaaloissa kunnan asukasta kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.)

50 50 Kuva 41. Laskennallinen poikkileikkaustilanteen kuvan mukainen sairaaloiden ja vanhainkotien sairaansijojen/hoitopaikkojen käyttö as kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.) Vanh koti

51 51 Kuva 42. Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 1000 asukasta kohti v 2005 sairaalatyypeittäin Som esh Psyk esh Tk-sairaala (yleisl joht)

52 52 Kuva 43. Kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhteensä) pitkäaikaishoidon peittävyys (%) yli 75- vuotiailla hoidon intensiteettiasteen mukaan v Yli 40 käyntiä / kk käyntiä / kk Alle 21 käyntiä / kk

53 53 Kuva 44. Laitoshoidossa tai ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaina olevien osuudet (%) 75 vuotta täyttäneillä vuoden 2005 laskennassa hoitomuodoittain Tk-sairaala V-koti Tehost palv as

54 54 Kuva 45. Yli 75-vuotiaita omaishoidon tuen saajia 100:aa vastaavanikäistä kohti v ,7 7,7 6,7 6,3 5,9 5,4 5,2 5,2 5,0 4,2 4,3 3,7 3,0 3,3 3,2 2,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

55 Huomioita terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttötilastoista 55 Terveyskeskusten lääkärin vastaanotoilla käyntien määrissä esiintyy varsin huomattavia eroja, jotka johtunevat osittain lääkärityöpanoksen saatavuudesta terveyskeskuksissa. ja edustavat luvuillaan hyvää kansallista tasoa., ja sijoittuvat koko maan tason yläpuolelle. Osa kunnista jää vain hieman yli yhden vuosittaisen käynnin tasolle, mikä on valtakunnallisestikin kovin matala. Terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen peittävyys perustuu tilastoon, jossa keruutilanteessa tunnistetaan eri henkilöt henkilötunnuksista ja pystytään näin laskemaan kuinka suuri osuus kunnan asukkaista on käyttänyt palveluita vuoden aikana (vähintään kerran). Osasta terveyskeskuksia tiedot saadaan epäluotettavina, koska prosenttiosuus nousee ilman loogista syytä yli 100%:n. kuului vuonna 2005 näiden kuntien joukkoon. Peittävyysluvut ovat erityisesti vertailukuntiin kuuluvissa maaseutukunnissa silmiinpistävän matalia. Maaseutukuntien tavanomainen taso liikkuu %:n välillä. Sellaisissa kunnissa, joissa lääkärinpalveluita ei ole muilta palveluntuottajilta kuin terveyskeskukselta saatavissa, peittävyys voi olla yli 80 %:n. Avohoidon mielenterveyskäyntejä ei vuosikausiin pystytty laskemaan kattavasti, koska kunnat ovat osassa maata sijoittaneet palvelut terveyskeskuksiin ja osassa palveluista vastaavat edelleen sairaanhoitopiirit. Kuvassa 36 on nyt uuden tietojenkeruun avulla rakennettu yhdistelty kuva kummankin palveluntuottajatason asiakkaana / potilaana käyntien määristä. Vertailukunnissa on valtaratkaisuna palveluiden saaminen erikoissairaanhoidosta lukuun ottamatta Oulaista ja Kalajokea. Koko maassa noin 1/3 näistä käynneistä tehdään terveyskeskusten mielenterveystyöntekijöille. Hammashoidon suoritteiden määrissä ja hoidon peittävyydessä esiintyy maassa tunnetusti suuria eroja. Vertailukunnat sijoittuvat käyntien määrissä koko maan tason kahta puolta. Hoidon peittävyydessä (kuva 38) liikutaan koko maan matalahkoa tasoa, joka voidaan muuntaa noin 35 %:ksi, korkeammalla, %:n välillä. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäyntejä on muita enemmän ja samalla myös koko maan tasoa enemmän ssa ja Pietarsaaressa, joissa on aktiivinen erikoissairaanhoidon sairaala. Muutoin erot kuntien välillä eivät ole kovin suuria. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen tai hoitopaikkojen käyttö (kuvat 40 ja 41) perustuu hoitopäivien määrien tilastoihin oletuksella, että sairaansijojen ja hoitopaikkojen käyttöaste olisi 100 % (mitä käyttöaste ei toki käytännössä ole). ssä, Oulaisissa ja Kristiinankaupungissa ollaan sairaaloiden sairaansijojen käytössä selvästi koko maan tasoa korkeammalla, mutta on siirtynyt huomattavasti alemmalle tasolle niistä vuosista, jolloin sen sairaalahoidon kapasiteetti oli aivan maan kärkisijoilla. Kun mukaan otetaan kuvassa 41 myös vanhainkodit, joiden palveluiden kanssa terveyskeskussairaalat ovat osittain vaihtoehto, nousee vertailun kärkeen. Enemmistö kunnista on tässä vertailussa maan keskimääräistä tasoa ylempänä. Sairaaloiden hoitojaksoissa kärkipäähän sijoittuvat odotetusti erikoissairaanhoidon sairaaloiden sijaintikunnat.

56 jatkoa terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttöä koskevista tiedoista 56 Kuvissa 43 ja 44, jotka perustuvat pääosin pitkäaikaishoidon asiakaslaskentoihin, on esitetty tiivistetyssä muodossa kaksi tärkeää tapaa tarkastella vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon rakenteita ulottuvuuksilla laitoshoitopainotteisuus ja kotihoitopainotteisuus. Kuvassa 43 on esitetty mustalla värillä intensiiviseksi luokiteltavan kotihoidon (yli 40 kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun käyntiä kuukaudessa) peittävyys yli 75-vuotiaan väestön piirissä. Saatavia prosenttiosuuksia voidaan vertailla laitoshoidon tavoitteista tuttuihin lukuihin, esimerkiksi paljon esillä olleeseen 10 %:n tavoitteeseen. Vertailukunnista viisi jää osuudellaan koko maan tason alapuolelle, kärkipään kunnat menevät selvästi tämän tason yli, ssä ja ssa jopa kaksinkertaisesti. Tätä prosenttiosuutta voidaan pitää Stakesin projekteissa kertyneen kokemuksen mukaan yhtenä hyvänä kotihoidon toimintakyvyn tunnuslukuna. Sen sijaan kotihoidon kokonaispeittävyys, jota kuvassa 43 esittävät valkeat vaakapalkit, on pulmallinen tunnusluvuksi. Monissa kunnissa peittävyys on ollut perinteisesti korkea, koska on tarjottu hyvin harvajaksoista kotipalvelua, lähinnä määrävälein tehtävää siivouspalvelua. Erot kokonaispeittävyydessä ovat suuria, eikä peittävyydestä ole helppoa antaa perusteltuja tavoitetasoja ottamatta tarkemmin kantaa siihen, mitä palvelua pitäisi tarjota. Kuvassa 44 tarkastellaan rinnakkain terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoidon peittävyyttä. Vertailukunnista valtaosa sijoittuu koko maan tason, joka on 9,4, yläpuolelle. Seitsemän kuntaa sijoittuu peräti 12 %:n yläpuolelle. Runsas kapasiteetti syntyy yleensä vanhainkotihoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta tai näiden yhdistelmästä. llä terveyskeskussairaalahoidon volyymi on suuri ottaen huomioon muiden vanhusten laitospalveluiden volyymi. Kunnista vain yksi,, ei tarjoa palveluvalikoimassaan vanhainkotihoitoa. Palveluasumista koskeviin tietoihin kannattaa suhtautua suurella varauksella, koska erityisesti ns. tavallisen palveluasumisen nimikkeen alta löytyy hyvin erilaisia palveluvaihtoehtoja sisällöiltään ja intensiteeteiltään. On myös huomattu, että erityisesti yksityiset tai järjestöjen palveluasumisen yksiköt pyrkivät unohtamaan karhukirjeistä huolimatta asiakaslaskentatietojen toimittamisen ainakin joissain maan kunnissa. Nyt esitettävät tiedot ovat viiden Pietarsaaren seudun kunnan osalta käyneet ennen lopullista muokkaamista kuntien sosiaalijohdon tarkistettavina. Kuvassa 45 esitetään omaishoidon tuen saajien osuudet 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Erot ääripäiden välillä ovat kolminkertaiset, mikä kertoo kuntakohtaisista kynnyksistä ja kriteereistä tuen myöntämisessä.

57 57 Kuva 46. Vertailukuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot (eur/as) v

58 58 Kuva 47. Terveydenhuollon suorat nettomenot (eur/as) v Pth Esh

59 59 Kuva 48. "Laajennetun terveydenhuollon" nettomenot (eur/as) v 2004 menoerittäin Palveluasumisen menot on arvioitu hoidon piirissä olevien määristä laskien. Pth Esh Vkoti Kotipalv Palv asuminen

60 60 Kuva 49. Terveydenhuollon vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh

61 61 Kuva 50. "Laajennetun terveydenhuollon" vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh Vanh palv

62 62 Kuva 51. Perusterveydenhuollon hammashuollon nettomenot (eur/as) v

63 63 Kuva 52. Ympäristöterveydenhuollon nettomenot (eur/as) v ,40 22,65 24,29 19,06 18,75 16,72 16,61 16,46 16,44 14,86 14,82 12,81 12,73 11,73 11,48 3,31 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00

64 64 Kuva 53. Päihdehuollon nettomenot (eur/as) v ,24 21,49 22,79 14,45 8,13 6,71 6,34 5,26 4,83 3,65 3,55 2,98 2,72 2,57 2,30 2,10 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00

65 65 Kuva 54. Kuntien maksaman toimeentulotuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

66 66 Kuva 55. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

67 67 Kuva 56. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan 75 v täyttänyttä asukasta kohti

68 68 Kuva 57. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/as; kaikenikäiset asukkaat!) v

69 69 Kuva 58. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/ikär asukas) kuntien 0-6 v asukasta kohti v

70 70 Kuva 59. Lasten päivähoidon koko vuoden nettomenot (eur/lapsi) laskennallisesti kokopäivähoidossa olevaa lasta kohti v Laskennallinen kokopäivähoito = 1 kokopäivähoidossa oleva = 1; 2 osapäivähoidossa olevaa on yhteensä 1.

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi 1 Länsi-Pohjan ikäihmisten määrä vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22 (Lähde: Tilastokeskus) 2 Länsi-Pohjan 75-84 vuotiaat kunnittain vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 20.10.2016, klo 16:00-18:08 Paikka Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot