TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI

Transkriptio

1 TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI Simo Kokko Stakes Kuopio 2006

2 1. Selvitystyön tehtävä 2 Pietarsaaren seudun kunnat tilasivat Stakesilta hyvinvointipolitiikan taustatiedoiksi aihepiiriin liittyvistä valtakunnallisista tilastolähteistä tehtävän vertailevan selvityksen. Selvitykseen toivottiin erityisesti aiheita ja vertailunäkökulmia, joissa tarkasteltavat ilmiöt olisi mahdollisuuksien mukaan suhteutettu oikeilla perusteilla niihin osiin väestöstä, joita tiedot koskevat tai vakioitu erilaisilla tilastotieteellisillä tekniikoilla. Tilauksessa esitettiin toivomukset tiedoista tai tietojen aihepiireistä. Tehtäväksi annon johdosta käydyssä neuvottelussa muotoiltiin toivomusta vastaamaan niitä tietoja, joita on tunnetusti saatavilla. Sovittiin, että tietoja hankitaan valtakunnallisesta SOTKA-tietokannasta sekä Stakesin keräämistä asiakaslaskenta- ja HILMO-rekisteriaineistoista. Tiedot sovittiin toimitettavaksi seuraavista aiheista tai aihekokonaisuuksista: Sosiaalija terveydenhuollon menot ja menojen keskeiset erät kunnissa, lasten päivähoito, lastensuojelun toiminta, vammaisten palvelut, suojatyö/työtoiminta, toimeentulotuki, vanhuspalvelut eri alueilla, omaishoidon tuki, sekä perusterveydenhuollon palveluiden keskeiset toimintatilastot. 2. Aineistot ja menetelmät Tiedot kerättiin Pietarsaaren seudun kunnista, joita ovat Pietarsaaren lisäksi,, ja. Vertailun synnyttämiseksi rinnalle kerättiin kunkin tiedon koko maata koskevat tiedot sekä tiedot seuraavista vertailukunnista:,,,,,,,, ja. Koska poikkeaa yhdyskunta- ja väestörakenteeltaan muista seudun kunnista,,, ja otettiin mukaan erityisesti Pietarsaaren vertailukunniksi. Vertailukuntien valinnalle ei ollut muutoin yksittäisiä kuntakohtaisia erityissyitä muutoin kuin kuntien sijoittuminen laajasti ottaen maantieteellisesti samalle puolelle maata. Vertailukunnista neljässä väestön enemmistö on ruotsinkielistä, niin kuin Pietarsaaren seudun kaikissa kunnissa. Tiedot ovat peräisin siis SOTKA-tietokannasta, Stakesin asiakaslaskenta- tai HILMO-rekisteriaineistoista. Yleensä on käytetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastovuosia, joko vuotta 2005 tai 2004, ellei toisin ole mainittu. Lisäksi esitetään tekijän omassa tutkimustyössään laskelmia arvioita vanhuspalveluiden yhteenlasketuista kustannuksista. Tiedot esitetään Excel-ohjelman avulla tehtyinä graafisina kuvina. Kuvien tiedostoista voidaan saada käyttöön numeeriset arvot. Esittelyn yhteydessä tehdään tekstimuotoisia huomioita tiedoista, mutta ei pyritä tätä laajempiin päätelmiin hyvinvointipolitiikan kannalta. Jos joidenkin tietojen käyttöön on tarpeen antaa merkittävistä asioista reunahuomautuksia tietojen luotettavuudesta, tulkinnasta tms., tällaiset huomautukset on myös esitetty tekstissä.

3 3 Esitettävien tietojen sisällysluettelo 1. Taustatiedot väestöstä ja elinoloista Kuva nro Kuntien ikärakenne Kuntien asukasluvut 1 Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet 2 Väestökehitys ja -ennusteet Eri ikäryhmiin kuuluvien osuuksien kehitys Yli 75-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Yli 85-vuotiaiden lukumäärän ennustettu muutos Elinkeinorakenne Työllisten osuus kuntien väestöstä 6 Työvoiman jakautuminen toimialoittain 7 Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 8 Väestöjen rakenteita ja erilaisia riskejä kuvaavia taustatietoja Lapsiperheiden osuus perheistä 9 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 10 Yhden hengen ruokakuntien osuus yli 75-vuotiaiden ruokakunnista 11 Ahtaasi asuviksi luokiteltujen osuudet 12 Raskauden keskeytysten määrät 13 Huoltosuhde kunnan väestössä 14 Poliisin tietoon tullut väkivaltarikollisuus 15 Alkoholin kulutus asukasta kohti 16 Vakioitu kuolleisuus 0-64-vuotiailla 17 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien indeksit 18 Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien indeksit 19

4 4 2. Palveluiden käyttöä koskevat tiedot Päivähoito Päivähoidon peittävyys hoitomuodoittain 20 Kokopäivähoidossa olevat alle 3-vuotiat 21 Kokopäivähoidossa olevat 3-6-vuotiaat 22 Kokopäiväisen ja osapäiväisen hoidon peittävyys 0-6-vuotiailla 23 Esiopetuksen piirissä olevat 24 Lastensuojelu Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet 25 Lastensuojelutoimena sijoitettujen osuudet sijoitusmuodoittain 26 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat vuoden aikana 27 Muut sosiaalipalvelut Toimeentulotukea saaneiden osuudet 28 Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työtoiminnan piirissä olevat 29 Kehitysvammalaitosten asiakkaat 30 Päihdehuollon avohoidon asiakkaiden määrät 31 Päihdehuollon laitoshuollon hoitopäivien vakioidut indeksit 32 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveyskeskusten lääkärikäyntien määrät per asukas 33 Yli 65-vuotiaiden terveyskeskusen lääkärikäyntien määrät per ikär as 34 Perusterveydenhuollon lääkäripalvelun vuosipeittävyys 35 Avoterveydenhuollon mielenterveyskäynnit pth:ssa ja esh:ssa 36 Terveyskeskusten yli 18-vuotiaiden hammashoitokäynnit per ikär as 37 Terveyskeskusten hammashoidon vuosipeittävyys 38 Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit per as 39 Sairaalahoidon käyttö eri sairaaloissa laskennallisina hoitopaikkoina 40 Sairaalahoidon ja vanhainkotihoidon käyttö laskennallisina h-paikkoina 41 Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 42 Kotihoidon pitkäaikaishoidon peittävyys yli 75-vuotiailla 43 Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 täyttäneet 44 Omaishoidon tuen saajien osuudet yli 75-vuotiaista 45

5 5 3. Palveluiden kustannuksia koskevat tiedot Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot 46 Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Terveydenhuollon nettomenot 47 Laajennetun terveydenhuollon nettomenot 48 Terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 49 Laajennetun terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset 50 Perusterveydenhuollon hammashuollon menot 51 Ympäristöterveydenhuollon nettomenot 52 Päihdehuollon nettomenot per asukas 53 Toimeentulotukimenot per asukas 54 Omaishoidon tuen määrä per asukas 55 Omaishoidon tuen määrä per yli 75-vuotias asukas 56 Päivähoito Päivähoidon nettomenot per kunnan asukas 57 Päivähoidon nettomenot per kunnan 0-6 v asukas 58 Päivähoidon vuosittaiset nettomenot per hoidossa oleva lapsi 59 Päivähoidon nettomenot laskennallista hoitopäivää kohti 60 Erityisarvio vanhuspalveluiden kustannuksista Osin laskennalliset vanhuspalveluiden kustannukset per yli 75-vuotias 61

6 6 Kuva 1. Vertailukuntien asukasluvut vuoden 2005 lopussa

7 7 Kuva 2. Eri ikäryhmiin kuuluvien osuudet kuntien väestöstä v 2005 Koko maa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 0-6 v 7-14 v v v v 85 v täytt

8 8 Kuva 3. Vanhimpiin ikäryhmiin kuuluvien määrän toteutunut kasvu (%) vuosina Koko maa Yli 75 v määrän kasvu % Yli 85 v määrän kasvu %

9 9 Kuva 4. Ennustettu 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän lisääntyminen (%)

10 10 Kuva 5. Ennustettu 85 vuotta täyttäneiden lukumäärän muutos (%)

11 11 Huomioita väestön määristä, ikärakenteesta ja väestönennusteista Vertailukuntien joukossa on kuntia, jotka sijoittuvat lasten ja vanhusikäisten osuuden puolesta maan kuntien ääripäihin. Viidessä kunnassa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 2005 yli 10 %:n. Näitä kuntia ovat,,, ja. Maan 431 kunnasta hieman yli 100 kuuluu tähän joukkoon. issä 75 vuotta täyttäneiden osuus on maan kuntien joukossa kahdeksanneksi korkein. Koko maassa 75 vuotta täyttäneitä on 7,5 % väestöstä, ja 85 vuotta täyttäneitä 1,7 %. Luodon ja n asukkaista yli neljännes on alle 16-vuotiaita, kun koko maassa vastaava osuus on 18%. Ikääntyneimpiin ikäryhmiin kuuluvien osuus kasvaa lähes kaikissa maan kunnissa. Kuva 3 osoittaa, miten niissä kunnissa, joissa on tällä hetkellä suhteellisesti suurin lapsiväestön osuus, vanhusikäisten määrä on kasvanut vertailukuntien joukossa voimakkaimmin vuosina Tämä kehitys on havaittavissa koko maassa. Kasvu on lisäksi voimakasta niissä kunnissa, joihin suuntautuu paljon muuttoliikettä. Sen sijaan 85 vuotta täyttäneiden määrä, joka on kasvanut koko maassa samaa tahtia 75 vuotta täyttäneiden määrän kanssa, muuttuukin vertailukunnissa hyvin vaihtelevilla tavoilla. ssa, Oulaisissa, issä ja ssä ja ssa tähän ikäryhmään kuuluvien määrän kasvu on ollut 10 vuodessa yli 50 %. Puolestaan Luodossa, ssä, Kristiinankaupungissa ja ssä 85 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi samoina vuosina hitaammin kuin koko maassa, alle 30 %. Mitään selkeää yhteistä nimittäjää tai muuta selittävää tekijää näin erilaisille kehityksille ei liene helppo löytää. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa maassa vuosina noin %:lla. Vertailukunnista vain Luodossa ja ssa kasvun ennustetaan olevan tätä nopeampaa, mutta näissä kunnissa kasvu on sitten todella jyrkkää, osin yli 100 %:n luokkaa, mikä on koko maassakin harvinaista.,, ja kuuluvat kuntiin, joissa vanhusikäisten määrät kasvavat varsin vähän, ja 85 vuotta täyttäneiden määrien ennustetaan neljässä kunnassa peräti vähenevän. Nämä kunnat kuuluvat ennusteiden valossa näin ollen niihin, joissa väestön vanhenemisen lakikorkeus on jo lähestymässä ja se sivuutetaan vuosien aikana.

12 12 Kuva 6. Työllisten osuus kuntien koko väestöstä (%) v

13 13 Kuva 7. Kunnan työvoiman jakautuminen (%) toimialoittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teollisuus Palvelut Maa- ja metsätalous Muut

14 14 Kuva 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuudet (%) kuntien väestöistä v

15 Huomioita kuntien elinkeinorakenteista 15 Työllisten osuus kuntien väestöistä on suurin piirtein keskimääräistä tasoa. Tämän tiedon kääntöpuoli ei ole suoraan työttömyysprosentti, jota tässä tarkastelussa ei esitetä. Vertailukunnissa on teollisia työpaikkoja ja maaseutukunnissa luonnollisesti maa- ja metsätalouden työpaikkoja enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vertailukunnista vain Mustasaaren asukkaissa on koko maan tasoa enemmän korkean koulutusasteen saaneita.

16 16 Kuva 9. Lapsiperheiden osuus (%) kaikista perheistä

17 17 Kuva 10. Yksinhuoltajaperheiden osuus (%) kaikista lapsiperheistä 19,9 18,7 15,1 15,7 16,2 14,1 12,6 11,7 10,8 10,6 10,1 9,6 7,8 7,0 4,6 5,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

18 18 Kuva 11. Yhden hengen ruokakuntien osuus (%) kaikista yli 75-vuotiaiden ruokakunnista

19 19 Kuva 12. Ahtaasti asuviksi luokiteltujen osuudet (%) kuntien kaikista asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 23,1 15,4 13,7 11,8 12,6 12,5 10,7 10,7 10,4 10,0 10,0 9,8 9,5 8,9 7,6 8,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

20 20 Kuva 13. Raskauden keskeytysten määrä kunnan väestön 1000:tta vuotiasta naista kohti v ,9 10,7 11,3 9,3 9,6 6,9 6,3 5,7 4,1 4,4 4,3 2,9 2,5 2,3 2,3 2,

21 21 Kuva 14. Kuntien väestössä vallitseva demografinen huoltosuhde (%)

22 22 Kuva 15. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 8,9 8,0 7,5 7,2 6,2 4,8 4,7 4,7 3,4 2,3 1,4 1,3 0,7 0,9 0,9 0,2 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0

23 23 Kuva 16. Alkoholin myynti v 2005; litraa (100 %:ksi muutettuna)/asukas 11,5 9,1 8,3 8,2 8,5 7,7 7,7 6,9 4,8 3,6 1,2 1,4 1,6 1 0,6 0,

24 24 Kuva 17. Vakioitu 0-64-vuotiaiden kuolleisuus vuosina (indeksivertailu; koko maa = 100)

25 25 Kuva 18. Työkyvyttömyseläkkeen saajien osuutta työikäisestä väestöstä kuvaavat indeksit vertailukunnissa v 2004; koko maa =

26 26 Kuva 19. Erityiskorvattavien lääkkkeiden saajien osuutta kuvaavat indeksit vertailukunnissa (koko maa = 100)

27 Huomioita kuntien väestöjen rakenteellisista ja erilaisia riskejä kuvaavista taustatiedoista 27 Vertailukunnissa on keskenään sekä tyypillisiä maaseutukuntia ja seutukuntiensa keskuskaupunkeja. Mukana on myös väestörakenteeltaan ja varmaankin sosiaalisilta rakenteiltaan omaleimaisia lapsiväestövoittoisia kuntia, erityisesti, ja. Yksinhuoltajuus on koko kuntaryhmässä muuta maata harvinaisempaa. Luodon ja n luvut ovat maan matalimpiin kuuluvia tässä vertailussa. Yhden hengen ruokakuntien osuus on enemmistössä kunnista koko maan tasoa hieman matalampi. ja ovat tässä suhteessa maan keskimääräisellä tasolla. Lapsiväestöjensä vuoksi ja tulevat luokitelluiksi muita kuntia ahtaammin väestönsä asuttaviksi. Raskauden keskeytysten määrät hedelmällisyysikäistä naisväestöä kohti ovat kaupunkipaikkakuntia ja tä lukuun ottamatta koko maata alhaisemmat, ssä, Luodossa, ssä ja issä todella matalat. Huoltosuhde kuvaa "huoltavan" ja "huollettavan" väestönosan suhdetta. Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä enemmän huollettavia on. Lähes kaikissa vertailun kunnissa suhdeluku on koko maan keskimääräistä tasoa korkeampi, Luodossa peräti 76. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten ja alkoholin myynnin luvuissa toistuu monesta aikaisemmasta vertailusta tuttu profiili. Nämä sosiaaliset ongelmat tai ongelmien aiheuttajat ovat Luodossa, ssä, ssä, issä ja myös Mustasaaressa selvästi muita ja samalla myös koko maan tasoa harvinaisemmat. n alkoholin myyntitilastoissa on mukana rajan yli ostoksille tulleiden ylimäärää. Alle 65-vuotiaiden vakioitu kuolleisuus on maan keskimääräistä tasoa matalampi lähes koko kuntajoukossa. Alimpia lukuja saavat, ja. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuudet ovat sen sijaan maan keskimääräistä tasoa, on kummassakin tilastossa korkeimmalla ja alimpana.

28 28 Kuva 20. Kokopäiväisen lasten päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla vertailukunnissa v Päiväkotihoito Perhepäivähoito

29 29 Kuva 21. Kokopäivähoidossa olevien osuudet alle 3-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

30 30 Kuva 22. Kokopäivähoidossa olevien osuudet 3-6-vuotiaista (%) hoitomuodoittain v Päiväkoti Perhepäivähoito

31 31 Kuva 23. Kokopäiväisen ja osapäiväisen päivähoidon peittävyys (%) 0-6-vuotiailla v Kokopäivähoito Osapäivähoito

32 Huomioita lasten päivähoidon palveluiden peittävyydestä 32 Lasten päivähoidon järjestämisratkaisuissa ja sitä kautta lasten päivähoidon peittävyydessä on kuntien välillä varsin suuria eroja. Alle kouluikäisistä on Luodossa päivähoidossa vain 18 %, ssä 44 %. Pietarsaaressa, ssa ja Mustasaaressa päivähoito jakautuu suurin piirtein maan keskimääräisen suhteen mukaisesti päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon kesken. Muissa kunnissa perhepäivähoitoa käytetään huomattavasti päiväkotihoitoa enemmän. Tämä koskee alle 3-vuotiaiden hoidossa vain ta ja Pietarsaarta. Monissa maaseutukunnissa alle 3-vuotiaita on päiväkotihoidossa hyvin vähän tai ei lainkaan. 3-6-vuotiailla päiväkotihoito vastaa yli ¾:stä päivähoidosta koko maassa., ja tarjoavat päiväkotihoitoa yli puolelle tämänikäisistä päivähoidossa olevista.

33 33 Kuva 25. Lastensuojelutoimena sijoitettujen lasten ja nuorten osuus (promilleja) 0-17 v ikäluokasta 15,1 13,3 11,2 11,5 9,6 7,0 4,4 4,6 2,5 2,7 1,9 1,8 2,0 1,3 0,6 0,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

34 34 Kuva 26. Lastensuojelun sijoitusten määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) sijoitusmuodon mukaan (mukana kunnat, joista SOTKA ilmoittaa tiedot; pieniä määriä arkaluontoisia tietoja ei ilmoiteta) Perhe Laitos

35 35 Kuva 27. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrät (promilleja 0-17-vuotiaista) 67,6 64,0 60,5 54,2 47,2 34,1 35,5 28,9 28,5 30,6 22,0 23,8 14,5 16,9 7,8 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

36 36 Kuva 28. Toimeentulotukea saaneiden osuudet (%) kuntien väestöstä v ,6 8,3 8,6 7,7 6,1 5,1 5,0 5,3 4,2 3,0 3,0 2,9 2,7 2,0 1,9 2,3 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

37 37 Kuva 29. Kehitysvammaisten asumispalveluissa ja työ- ja toimintakeskusten asiakkaina olevia / kunnan asukasta Asumis-palvelut Työ- ja toiminta-keskukset

38 38 Kuva 30. Kehitysvammalaitoksissa asiakkaita kunnan as kohti 5,7 4,8 3,7 3,1 2,9 2,6 2,7 2,1 2,0 2,2 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

39 39 Kuva 31. Päihdehuollon avopalveluiden (A-klinikat ja vastaavat) asiakkaita per 1000 kunnan as 21,9 20,7 13,1 11,1 Koko maa 8,1 3,7 2,8 2,4 2,2 1,8 1,8 1,5 1,4 0,1 0,0 0,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

40 40 Kuva 32. Kaikkien sosiaalitoimen alaisten päihdehuollon laitosten hoitopäivien määrän indeksi (koko maa = 100), v

41 Huomioita lastensuojelun ja muiden sosiaalipalveluiden tiedoista 41 Lastensuojelutoimien tilastot heijastavat kuntien yhteiskuntarakenteita ja näihin liittyviä sosiaalisia ongelmia. Jälleen lähes puolessa kunnista lastensuojelutapahtumat jäävät pieneen murto-osaan koko maan tasosta. ylittää tässä vertailussa koko maan tason. Kuudella vertailukunnista ei kuvassa 26 esitetä lainkaan lastensuojelun sijoittamistilastoja. Tämä ei johdu siitä, etteikö sijoittamistoimia olisi jouduttu käyttämään, vaan siitä, että SOTKA-tietokanta ei näytä luonteeltaan arkaluonteisia tietoja pienistä kunnista silloin, kun tapahtumien absoluuttiset lukumäärät ovat hyvin pieniä, koska pienillä paikkakunnilla tietosuoja voisi vaarantua. Joka tapauksessa kuudella kunnalla lastensuojelun sijoitusten tilastoluvut ovat varsin matalia.,, ja liikkuvat näissä vertailuissa koko maan tason tuntumassa. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrissä suhteutettuna alle 18-vuotiaiden määriin ei sen sijaan näy samaa kuntien välisten erojen profiilia kuin edellä käsitellyissä lastensuojelutilastoissa. Toimeentulotukea saavia vertailukuntien enemmistön väestöissä on koko maan tasoa vähemmän. Kehitysvammaisten asumispalveluiden piirissä on keskimäärin koko maan tasoa enemmän asiakkaita. Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksissa työskentelevien määrät vaihtelevat varsin voimakkaasti, todennäköisesti kyseisten keskusten palveluiden tarjonnan vaihteluiden mukana. Viiden kunnan tilastojen mukaan näiden kuntien asukkaita ei ollut lainkaan kehitysvammalaitosten asiakkaina. ssä asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohti ylittää koko maan tason, muilla kunnilla jää tätä alemmaksi. Päihdehuollon avopalveluita käyttävät, varmaankin osittain tarjonnan erojen ohjaamina, muita enemmän kaupunkipaikkakuntien asukkaat. Erot ovat varsin suuria. Päihdehuollon laitosten hoitopäiviä vertailukunnat käyttävät kaikki muun maan tasoa vähemmän. Erot ovat tässäkin vertailussa kovin suuret.

42 42 Kuva 33. Lääkärilläkäyntejä terveyskeskuksessa asukasta kohti vuonna ,8 2,5 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 1,3 1,1 1,1 1,2 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

43 43 Kuva 34. Yli 65-vuotiaiden terveyskeskuslääkärillä käyntejä per ikäryhmän asukas v ,2 2,9 2,6 2,7 2,7 2,3 2,3 2,3 2,1 2,1 1,8 1,8 1,6 1,6 1,6 1,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

44 44 Kuva 35. Terveskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen väestöpeittävyys (käyneiden eri henkilöiden osuus % kunnan asukkaista) v Kannuksen peittävyysprosentti oli raportoitu yli 100:ksi, eli se on epälooginen.

45 45 Kuva 36. Avohoidon mielenterveyskäynnit perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa 1000 as kohti v Tk Esh

46 46 Kuva 37. Hammashoidon käyntejä yli 18-vuotiailla per saman ikäryhmän as v ,0 1,0 1,1 0,9 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2

47 47 Kuva 38. Terveyskeskusten hammashoidossa vuoden 2005 olleita (eri) kuntalaisia /1000 as

48 48 Kuva 39. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäynnit per asukas v ,5 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,8 0,8 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6

49 49 Kuva 40. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen käyttö eri sairaaloissa kunnan asukasta kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.)

50 50 Kuva 41. Laskennallinen poikkileikkaustilanteen kuvan mukainen sairaaloiden ja vanhainkotien sairaansijojen/hoitopaikkojen käyttö as kohti v Som esh Psyk esh Tk-sair (yleisl. joht.) Vanh koti

51 51 Kuva 42. Sairaalahoidon hoitojaksojen määrät 1000 asukasta kohti v 2005 sairaalatyypeittäin Som esh Psyk esh Tk-sairaala (yleisl joht)

52 52 Kuva 43. Kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhteensä) pitkäaikaishoidon peittävyys (%) yli 75- vuotiailla hoidon intensiteettiasteen mukaan v Yli 40 käyntiä / kk käyntiä / kk Alle 21 käyntiä / kk

53 53 Kuva 44. Laitoshoidossa tai ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaina olevien osuudet (%) 75 vuotta täyttäneillä vuoden 2005 laskennassa hoitomuodoittain Tk-sairaala V-koti Tehost palv as

54 54 Kuva 45. Yli 75-vuotiaita omaishoidon tuen saajia 100:aa vastaavanikäistä kohti v ,7 7,7 6,7 6,3 5,9 5,4 5,2 5,2 5,0 4,2 4,3 3,7 3,0 3,3 3,2 2,6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

55 Huomioita terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttötilastoista 55 Terveyskeskusten lääkärin vastaanotoilla käyntien määrissä esiintyy varsin huomattavia eroja, jotka johtunevat osittain lääkärityöpanoksen saatavuudesta terveyskeskuksissa. ja edustavat luvuillaan hyvää kansallista tasoa., ja sijoittuvat koko maan tason yläpuolelle. Osa kunnista jää vain hieman yli yhden vuosittaisen käynnin tasolle, mikä on valtakunnallisestikin kovin matala. Terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluiden vuosittainen peittävyys perustuu tilastoon, jossa keruutilanteessa tunnistetaan eri henkilöt henkilötunnuksista ja pystytään näin laskemaan kuinka suuri osuus kunnan asukkaista on käyttänyt palveluita vuoden aikana (vähintään kerran). Osasta terveyskeskuksia tiedot saadaan epäluotettavina, koska prosenttiosuus nousee ilman loogista syytä yli 100%:n. kuului vuonna 2005 näiden kuntien joukkoon. Peittävyysluvut ovat erityisesti vertailukuntiin kuuluvissa maaseutukunnissa silmiinpistävän matalia. Maaseutukuntien tavanomainen taso liikkuu %:n välillä. Sellaisissa kunnissa, joissa lääkärinpalveluita ei ole muilta palveluntuottajilta kuin terveyskeskukselta saatavissa, peittävyys voi olla yli 80 %:n. Avohoidon mielenterveyskäyntejä ei vuosikausiin pystytty laskemaan kattavasti, koska kunnat ovat osassa maata sijoittaneet palvelut terveyskeskuksiin ja osassa palveluista vastaavat edelleen sairaanhoitopiirit. Kuvassa 36 on nyt uuden tietojenkeruun avulla rakennettu yhdistelty kuva kummankin palveluntuottajatason asiakkaana / potilaana käyntien määristä. Vertailukunnissa on valtaratkaisuna palveluiden saaminen erikoissairaanhoidosta lukuun ottamatta Oulaista ja Kalajokea. Koko maassa noin 1/3 näistä käynneistä tehdään terveyskeskusten mielenterveystyöntekijöille. Hammashoidon suoritteiden määrissä ja hoidon peittävyydessä esiintyy maassa tunnetusti suuria eroja. Vertailukunnat sijoittuvat käyntien määrissä koko maan tason kahta puolta. Hoidon peittävyydessä (kuva 38) liikutaan koko maan matalahkoa tasoa, joka voidaan muuntaa noin 35 %:ksi, korkeammalla, %:n välillä. Erikoissairaanhoidon somaattisten erikoisalojen avohoitokäyntejä on muita enemmän ja samalla myös koko maan tasoa enemmän ssa ja Pietarsaaressa, joissa on aktiivinen erikoissairaanhoidon sairaala. Muutoin erot kuntien välillä eivät ole kovin suuria. Laskennallinen poikkileikkaustilannekuvan mukainen sairaansijojen tai hoitopaikkojen käyttö (kuvat 40 ja 41) perustuu hoitopäivien määrien tilastoihin oletuksella, että sairaansijojen ja hoitopaikkojen käyttöaste olisi 100 % (mitä käyttöaste ei toki käytännössä ole). ssä, Oulaisissa ja Kristiinankaupungissa ollaan sairaaloiden sairaansijojen käytössä selvästi koko maan tasoa korkeammalla, mutta on siirtynyt huomattavasti alemmalle tasolle niistä vuosista, jolloin sen sairaalahoidon kapasiteetti oli aivan maan kärkisijoilla. Kun mukaan otetaan kuvassa 41 myös vanhainkodit, joiden palveluiden kanssa terveyskeskussairaalat ovat osittain vaihtoehto, nousee vertailun kärkeen. Enemmistö kunnista on tässä vertailussa maan keskimääräistä tasoa ylempänä. Sairaaloiden hoitojaksoissa kärkipäähän sijoittuvat odotetusti erikoissairaanhoidon sairaaloiden sijaintikunnat.

56 jatkoa terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden käyttöä koskevista tiedoista 56 Kuvissa 43 ja 44, jotka perustuvat pääosin pitkäaikaishoidon asiakaslaskentoihin, on esitetty tiivistetyssä muodossa kaksi tärkeää tapaa tarkastella vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon rakenteita ulottuvuuksilla laitoshoitopainotteisuus ja kotihoitopainotteisuus. Kuvassa 43 on esitetty mustalla värillä intensiiviseksi luokiteltavan kotihoidon (yli 40 kotisairaanhoidon ja/tai kotipalvelun käyntiä kuukaudessa) peittävyys yli 75-vuotiaan väestön piirissä. Saatavia prosenttiosuuksia voidaan vertailla laitoshoidon tavoitteista tuttuihin lukuihin, esimerkiksi paljon esillä olleeseen 10 %:n tavoitteeseen. Vertailukunnista viisi jää osuudellaan koko maan tason alapuolelle, kärkipään kunnat menevät selvästi tämän tason yli, ssä ja ssa jopa kaksinkertaisesti. Tätä prosenttiosuutta voidaan pitää Stakesin projekteissa kertyneen kokemuksen mukaan yhtenä hyvänä kotihoidon toimintakyvyn tunnuslukuna. Sen sijaan kotihoidon kokonaispeittävyys, jota kuvassa 43 esittävät valkeat vaakapalkit, on pulmallinen tunnusluvuksi. Monissa kunnissa peittävyys on ollut perinteisesti korkea, koska on tarjottu hyvin harvajaksoista kotipalvelua, lähinnä määrävälein tehtävää siivouspalvelua. Erot kokonaispeittävyydessä ovat suuria, eikä peittävyydestä ole helppoa antaa perusteltuja tavoitetasoja ottamatta tarkemmin kantaa siihen, mitä palvelua pitäisi tarjota. Kuvassa 44 tarkastellaan rinnakkain terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen pitkäaikaishoidon peittävyyttä. Vertailukunnista valtaosa sijoittuu koko maan tason, joka on 9,4, yläpuolelle. Seitsemän kuntaa sijoittuu peräti 12 %:n yläpuolelle. Runsas kapasiteetti syntyy yleensä vanhainkotihoidosta ja tehostetusta palveluasumisesta tai näiden yhdistelmästä. llä terveyskeskussairaalahoidon volyymi on suuri ottaen huomioon muiden vanhusten laitospalveluiden volyymi. Kunnista vain yksi,, ei tarjoa palveluvalikoimassaan vanhainkotihoitoa. Palveluasumista koskeviin tietoihin kannattaa suhtautua suurella varauksella, koska erityisesti ns. tavallisen palveluasumisen nimikkeen alta löytyy hyvin erilaisia palveluvaihtoehtoja sisällöiltään ja intensiteeteiltään. On myös huomattu, että erityisesti yksityiset tai järjestöjen palveluasumisen yksiköt pyrkivät unohtamaan karhukirjeistä huolimatta asiakaslaskentatietojen toimittamisen ainakin joissain maan kunnissa. Nyt esitettävät tiedot ovat viiden Pietarsaaren seudun kunnan osalta käyneet ennen lopullista muokkaamista kuntien sosiaalijohdon tarkistettavina. Kuvassa 45 esitetään omaishoidon tuen saajien osuudet 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Erot ääripäiden välillä ovat kolminkertaiset, mikä kertoo kuntakohtaisista kynnyksistä ja kriteereistä tuen myöntämisessä.

57 57 Kuva 46. Vertailukuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot (eur/as) v

58 58 Kuva 47. Terveydenhuollon suorat nettomenot (eur/as) v Pth Esh

59 59 Kuva 48. "Laajennetun terveydenhuollon" nettomenot (eur/as) v 2004 menoerittäin Palveluasumisen menot on arvioitu hoidon piirissä olevien määristä laskien. Pth Esh Vkoti Kotipalv Palv asuminen

60 60 Kuva 49. Terveydenhuollon vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh

61 61 Kuva 50. "Laajennetun terveydenhuollon" vakioidut nettokustannukset (eur/as) v Pth Esh Vanh palv

62 62 Kuva 51. Perusterveydenhuollon hammashuollon nettomenot (eur/as) v

63 63 Kuva 52. Ympäristöterveydenhuollon nettomenot (eur/as) v ,40 22,65 24,29 19,06 18,75 16,72 16,61 16,46 16,44 14,86 14,82 12,81 12,73 11,73 11,48 3,31 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00

64 64 Kuva 53. Päihdehuollon nettomenot (eur/as) v ,24 21,49 22,79 14,45 8,13 6,71 6,34 5,26 4,83 3,65 3,55 2,98 2,72 2,57 2,30 2,10 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00

65 65 Kuva 54. Kuntien maksaman toimeentulotuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

66 66 Kuva 55. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan asukasta kohti

67 67 Kuva 56. Kuntien maksaman omaishoidon tuen määrä (eur) kunnan 75 v täyttänyttä asukasta kohti

68 68 Kuva 57. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/as; kaikenikäiset asukkaat!) v

69 69 Kuva 58. Lasten päivähoidon nettomenot (eur/ikär asukas) kuntien 0-6 v asukasta kohti v

70 70 Kuva 59. Lasten päivähoidon koko vuoden nettomenot (eur/lapsi) laskennallisesti kokopäivähoidossa olevaa lasta kohti v Laskennallinen kokopäivähoito = 1 kokopäivähoidossa oleva = 1; 2 osapäivähoidossa olevaa on yhteensä 1.