OSAAVATKO KONEET AJATELLA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAVATKO KONEET AJATELLA?"

Transkriptio

1

2

3 OSAAVATKO KONEET AJATELLA?

4 Pojilleni Voitolle ja Villelie

5 Vesa V. Viitaniemi OSAAVATKO KONEET AJATELLA? Tekoäly saapuu osaksi modernia yhteiskuntaa

6 2008 Vesa V. Viitaniemi Päällys ja taitto: Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi Kustantaja: Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi Valmistaja: Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa ISBN:

7 Sisällysluettelo Esipuhe Kuvat Johdanto Kirjan käsitteitä Osaako sukellusvene uida? Data, informaatio, älykkyys Tiedon käyttö-ajattelu Ajattelun osa-alueet Tietoisuus Tekoäly Al-tekoälytiede AGI-yleinen tekoälytiede Koneajattelu Konetietoisuus Huippuasiantuntijoiden puheenvuorot Ray Kurzweil kolmen presidentin palkitsema Hugo de Garis keinotekoisten aivojen rakentaja Steve Grand mies, joka luo digitaalista elämää George Dyson ennakoi digitaalisen elämän syntyä Stephen Thaler koodaa koneille luovuuden Doug Lenat kertoo koneille kaiken

8 7. Älykkyys verkossa Webin kehitys Verkon tulevaisuus Älykkäät hahmot verkossa Google, don't be evil Olemmeko henkisiä koneita? Yhteenveto Epilogi Kiitokset ja luvat Lähteet Lähteet

9 Esipuhe Osaavatko kaikki ihmiset oikeasti ajatella, varsinkin kun aika ajoin osa ihmisten ajatuksista tuottaa katkeria hedelmiä tuloksenaan? Mitä ajattelu itse asiassa on? Toimiiko ihminen ajattelussaan vapaasti, vai onko ajatustemme lento ja päätösten teko jossain määrin rajoitettua? Jos näin on, niin mikä ajatteluamme voisi rajoittaa? Saatoit ehkä aivan "kuulla", miten aivosi työskentelivät erilaisten ajatusten kanssa käsitellen yllä esitettyjä asioita. Monenlaisia ideoita saattoi vilistää kuvina mielessäsi. Osaavatko koneet sitten ajatella eli saada aikaan ihmisen aivotoiminnalle tyypillisiä tuloksia tai toimintoja? Älykkyys on usein määritelty kyvyksi tuottaa monimutkaisia tuloksia monimutkaisessa, muuttuvassa ympäristössä. Ajattelu voidaan määritellä tietojenkäsittelyksi, jossa aikaansaadaan erilaisten asioiden ja ilmiöiden tulkinnan sekä seurannan käsittelyvirta - ajatustenvirta. Parhaimmillaan ajattelu on älykästä ja uutta luovaa. Yksin kertaisimmillaan ajattelu on mekanistista, vaistonvaraista ja ei-tietoista toimintaa. Ajatteluprosesseja ovat muun muassa looginen päättely, yleinen ongelman ratkaisu, suunnittelu, päättely yleisen tiedon varassa, oppiminen, keksiminen sekä tiedon hankkiminen ja käyttö niin erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä kuin normaalissa elämässäkin. Osa kehittyneistä koneista yhdessä tekoälyohjelmien kanssa kykenee edellä mainittuihin ajatteluprosesseihin, koneajatuksiin. Emme ole taipuvaisia tulkitsemaan termostaatin toimintaa ajatteluksi, vaikka kyseessä on ympäristöstä tulevan tiedon käsittelyä refleksiivisenä, mekanistisena vastineena: termostaatti nostaa esimerkiksi lämpöpatterin lämpötilaa vastauksena anturin raja-arvon muutokselle huonetilan kylmetessä. Samalla tavalla nostamme nopeasti refleksitoimintona kätemme pois kuumaita helialta - ehtimättä kovin paljoa ajatella koko asiaa. Tämän kirjan sivuilla kohtaamme koneita, jotka osaavat suorittaa monimutkaisia, ihmisen ajattelun tyyppisiä toimintoja. Koneet, jotka puhuvat, havainnoivat, havaitsevat, päättelevät, oppivat, luovat uutta, laskevat, maalaavat, kirjoittavat kirjoja ja vastaavat meidän emotionaalisiin tarpeisiin, tulevat vaivihkaa yhä intensiivisemmäksi osaksi modernia yhteiskuntaa. 7

10 Muutos kohti uudenlaista maailmaa tapahtuu hyvin pehmeästi. Tuskin edes huomaamme tai vahvasti tiedostamme. mihin suuntaan ja millä vauhdilla yhteiskuntamme kehittyy. Adaptoidumme uusiin asioihin päivä kerrallaan. Vä lillä jopa sen enempää pohtimatta esimerkiksi sitä, miten kännykkäpuhelu löytää juuri sinut Puerto Ricon rantabulevardilta, kesken etelän lomaasi. Tekoälytieteen (AI) sovellukset vastaavat monista, jo sadoista, eri prosesseista osana yhteiskuntamme toimintaa. Vuosittain tietokoneet kaksin kertaistavat tietojenkäsittelyn laskennallisen suorituskykynsä mitattuna laskentaa/sekunti/1000$ perustuen Mooren lain kuvaamaan ilmiöön transistorien tiheyden kasvusta mikroprosessorin lastulla. Ohjelmien suorituskyvyn kasvu mitattuna asioiden ja tehtävien prosessointikyvyllä kasvaa hitaammin. Mooren laki ei päde ohjelmistojen suorituskyvyn kasvun kuvaamisessa. ainakaan toistaiseksi. Ongelman ydin on siinä, että ohjelmien kehittäminen tapahtuu pääosin tällä hetkellä ihmisvoimin. Ihmisen koodaustaito ei ke hity rajun eksponentiaalisesti. Ohjelmien luonti tulee muuttumaan geneettisen ohjelmoinnin, itseoppivien ohjelmien ja toisiaan opettavien keinotekoisten neuroniverkkojen sekä semanttisen verkon myötä ensi vuosikymmenellä. Opimme ehkä myös pian, muutaman vuoden kuluessa, paremmin ohjelmoimaan tietokoneita toimimaan paralleelin tietojenkäsittelyn - usean ohjelman samanaikaisen toiminnan - suuntaan. Näinhän aivommekin toimivat prosessoiden massiivisen paralleelisti, samanaikaisesti useita asioita. Tekoälytieteen tohtorin, David Levyn (2007) mukaan teknologian kehitys tulee mahdollistamaan ihmisen ja robotin läheisemmän kanssakäymisen, jopa avioliiton, tämän vuosisadan puolessa välissä. Tällöin robotit tulevat olemaan erittäin viehättäviä, lahjakkaita ja herkkiäkin, jos niin halutaan. Juuri nyt Levyn ajatukset tuntuvat lähes uskomattomilta ja kaukaisilta. Missä kulkee ajattelun rajat? Mikä on vain robotin tekemää suoritusta ympäristösignaaliin refleksinomaisena vastauksena, kuin vaistonvaraisesti, ja mikä taas on vain opitun taidon, ohjelman prosessointia ihmismielessä? Kohtaamme useimmiten tekoälyn verkkosovellusten muodossa. Ja verkko muuttuu jatkossa edelleen älykkäämmäksi. Olemme taas kerran suurten muutosten tiellä. Me ihmiset muodostamme symbioottisen, molempia osapuolia hyödyttävän, suhteen 8

11 lnternetin ohjelmien kanssa. Joka kerta kun klikkaamme, kerromme jotain myös koneelle. "Sata vuotta sitten yritykset lopettivat sähköntuotannon omilla höyrykoneillaan ja dynamoillaan ja kytkeytyivät tällöin rakennettuun uuteen sähköverkkoon. Halpa voima, jota julkiset sähkölaitokset pumppasivat, ei vain muuttanut pelkästään liiketoimintoja. Se aloitti taloudellisen ja sosiaalisen transformaation, joka synnytti nykyisen modernin yhteiskunnan. Tänä päivänä, samanlainen transformaatio on käynnissä. Linkitettynä globaaliin lnternetin laskentaverkkoon, massiiviset informaation prosessointitehtaat ovat aloittaneet pumppaamaan dataa ja ohjelmistokoodeja koteihimme ja liiketoimintoihin. Tällä kertaa tietojenkäsittelystä tulee perushyödyke." (Carr, 2008) Edellä kuvattu kehitys mahdollistuu niin sanotun pilvi-ilmiön avulla. Kyse on siitä, että yhä useammin lataamme online-tilassa ohjelmat ja pa lvelut ns. lnternetin virtuaalisista tietokannoista, pilvestä. Google pyrkii vahvasti edistämään tätä palvelu muotoa, joka toisaalta Bill Gatesin sanoin "tuo hyökyaallon Microsoftia vastaan". Informaatioyhteiskunta muuttaa vanhoja rakenteita ja vauhdittaa virtuaalisemman todellisuuden syntymistä. Kun informaatiohyödykkeet edelleen yleistyvät, tulevat muutokset laajenemaan ja niiden tahti kiihtymään. (Carr, 2008) Evoluutioteorian mukaan mielemme ja aivomme ovat kehittyneet hitaasti miljoonien sukupolvien aikana. Samalla kehityksellä on ollut selvä suunta: yksinkertaisesta kohti monimutkaisempaa ja laajempaa informaation prosessointia. George Dysonin mukaan evoluutio koskettaa myös digitaalista maailmaa, jossa digitaalinen tietoinen mieli tulee kehittymään luonnollista, evoluution viitoittamaa tietä, ennemmin tai myöhemmin. Elämä ja älykkyyden esilletulo vähemmä n älykkäistä ja elävistä osista on tapahtunut maapallolla ennenkin. Vaikka itsenäiset tietokoneet ja ohjelmat kehittävät tekoälyn osia, laajemmat verkot ovat todennäköisempiä kasvualustaja keinotekoisen mielen esilletuloon. (Dyson, 1998) Onko olemassa kollektiivista tietoisuutta tai älykkyyttä? Ehkä maapallollakin on olemassa sellaisia älykkyyden muotoja, joita emme tällä hetkellä kykene ymmärtämään tai emme havaitse niissä piilevää toisenlaista älykkyyttä. Mikä ohjaa muurahaisyhteiskunnan toimintaa? Onko kyseessä esimerkki kollektiivisesta älykkyydestä? Dysonin (1998) mielestä hyönteisyhteiskunnilla on sosiaalinen 9

12 jaetun älykkyyden verkko, siis hieman abstrakti älykkyyden muoto, joka syntyy osien interaktiosta. Yhteiskunnat voivat muodostaa korkeamman tason älykkään mielen, jossa hyönteiset tai ihmiset toimivat ikään kuin aivojemme neuronit prosessoiden alemman tason ohjelmia. Ja kuten muurahaiset eivät kykene hahmottamaan rooliaan osana yhdyskuntaa, myöskään ihmiset harvemmin käsittävät rooliaan osana korkeamman tason älykkyyttä. Kollektiivisia älykkäitä systeemejä ovat esimerkiksi lakeja säätävät edustukselliset laitokset tai vaikkapa katolinen kirkko, joka elää oppeineen, varallisuuksineen ja rituaaleineen, vaikka sitä rakentavat ihmiset kuolevatkin. Verkon kehitys kääntää katseemme maapallon laajuiseen kollektiiviseen yhteistyöhön, älykkyyteen, joka synnyttää suurempia, fiksumpia tuloksia meille kaikille. Wikit ja eritoten Wikipedia-verkon tietosanakirja, ovat konkreettisia esimerkkejä kollektiivisesta älykkäästä toiminnasta ja tuloksista. non röyhkeää otaksua, että tekoäly tulisi operoimaan tasolla tai aikajana Ilo, jonka me kykenisimme käsittämään. Kun sulaudumme kohti kollektiivista älykkyyttä, meidän oma kielemme ja älykkyytemme voi olla avustavassa roolissa tai jäämässä unho/on. Kun pronssipää puhuu, ei ole mitään takuita siitä, että se puhuisi kielellä, jota voimme ymmärtään GEORGE B. DvsoN,

13 Kuvat 1. Computers-ihmislaskijat 2. ENIAC 3. Kasparov ja Computer Wakamaru tapaa ihmisiä Osakan messuilla 2006 Asimo ja tyttö kävelyllä 6. Asimo portailla 7. Actroid Aichin messuilla vuonna Asimo laskeutuu portaita 9. Kismet-tunteellinen robotti 10. Simpukka ja Cellular Automata 11. Sääntö CA FMRI-kuva aivoista 13. Murata Boy 14. Yksinkertainen refleksoitu toiminta 15. Älykäs oppiva software agentti 16. Henki ja tietoisuus 17. Tietoisuus - missä se sijaitsee? 18. Robocup Lissabonissa lnnovaatioiden nopeutuva yleistyminen 20. Paradigman nopeutuva muutos 21. Mooren laki 22. Ihmisen aivokapasiteetti koneilla Esiintulo 24. Tietojenkäsittelyn eksponentiaalinen kasvu 25. Norn koskettaa vettä 26. Aivot täyttävät kuvamme 27. Lucy katselee nukkea 28. Webin kehityskaari 29. Global Brain 30. AGI-koira ja kissa Second Life:ssa 31. Avatar opettaa AGI-koiraa 11

14 32. Avatar ja AGI-papukaija 33. Googlen interaktiivinen sivu 34. Google, Dont be Evil 35. Android 12

15 Johda nto nsuuri tulva" *Tietokoneet ovat yleismaailmallisia koneita, niiden potentiaali yhteensä ylittää rajattoman alueen tehtäviä. Ihmisten potentiaali on toisaalta vahvoilla alueilla, jotka liittyvät eloonjäämiseen, mutta heikkoja siirryttäessä kauemmaksi tästä. Kuvittele "ihmisen kompetenssin maisema" sisältäen laaksoja osoiteviitoilla, kuten aritmeettinen ja rutiini muistaminen; kukkuloita, kuten teoreeman todistus ja shakin peluu ja korkeita vuoren huippuja nimilapuilla, kuten liike, käsi-silmäkoordinaatio ja sosiaalinen kanssakäyminen. Kehittynyt tietokoneen suorituskyky on kuin vesi, joka pikkuhiljaa alkaa tulvia maisemassa. Puoli vuosisataa sitten se alkoi hukuttaa laaksoja alleen, häätäen pois ihmislaskijat sekä tiedosraja mekaanisesti keräilevät ja ylläpitävät virkailijat, mutta jättäen suurimman osan meistä kuiviksi." HANS MoRAVEC, 1998 Alun perin "Computer" tarkoitti ihmistä, joka laski yksinkertaisia yhteen-, vähennys-, kerta- ja jakolaskuja työkseen, vuodesta toiseen. Tämä toistuva ja osin puuduttava työ tehtiin etupäässä naisten toimesta yrityksissä ja viranomaiste htävissä 1800-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Seuraavassa kuvassa olleiden henkilöiden puuduttavan laskutyön korvasivat luvun alusta yleistyneet sähkömekaaniset tabulaattorit reikäkortteineen. Nämä ensimmäiset sähkömekaaniset tietokoneet kehittyivät kohti ohjelmoitavia keskustietokoneita, joista ensimmäinen oli kuvassa 2 esitetty ENIAC-niminen tietokone. Automaattinen numeerinen tietojenkäsittely kehittyi toisen maailmansodan vaatiessa tarkkoja laskelmia tykistön ammusratojen selvittämiseksi. Tämä johti maailman ensimmäisen yleispätevän elektronisen ENIAC- tietokoneen syntyyn Yhdysvalloissa. Kone käynnistyi kesällä tyhjiöputken ja puolen miljoonan kytkimen sekä lukemattomien kaapeleiden avulla näyttäen jättimäiseltä puhelinkeskukselta.. (Scott, 2000) 13

16 KUVA 1: Computers- ihmisfaskijat (Wikipedia, 2008) KUVA 2: ENIAC (Wikipedia, 2007) 14

17 "Esimerkkimme shakin ja teoreeman todistuksen kukkuloilta ovat älykkyyden merkkejä. Miksi emme saaneet samanlaisia raportteja vuosikymmeniä sitten tasangoilta, kun tietokoneet ohittivat ihmiset aritmeettisissa tehtävissä ja rutiiniomaisessa muistamisessa? Itse asiassa me saimme, aikanaan. Tietokoneita, jotka laskivat kuten tuhannet tiedemiehet, ylistettiin jättiläisaivoina,jotka inspiroivat ensimmäisen sukupolven tekoälytieteen tutkimuksen. Mutta on vaikea palauttaa mieleen tuon hetken maagisuutta enää tänä päivänä. Yksi syy siihen on se, että tietokoneet ovat osoittaneet tyhmyytensä vääristäen arviotamme. Toinen viittaa omaan kömpelyyteemme. Me laskemme tai pidämme yllä tiedosraja niin tuskaisesti ja ulkoisesti, että pienet mekaaniset askeleet pitkässä laskennassa ovat ilmeisiä, samalla kun iso kuva usein karkaa meiltä HANS MoRAvEc, 1998 Vielä 1980-luvun alussa ei uskottu siihen, että tietokoneet voisivat yleistyä joka kod in yleislaitteiksi. PC muutti tämän kaiken luvun lopulla PC:t olivat jo yleistyneet toimistojen tärkeiksi työkaluiksi, lähes jokaisen työntekijän pöydälle, kehittyneissä teollisuusmaissa. Useat laskennan ja tiedon säilyttämisen tehtävät olivat siirtyneet koneille. Ihmiskunnalle oli täten annettu kaikki maailman laskentakyky, joka sijaitsi jokaisen omalla työpöydällä. Seuraavalla vuosikymmenellä, 1990-luvulla, tietokoneet yleistyvät kotitalouksien pelikoneina. Vuosikymmenen puolesta välistä lähtien, lnternetin vapauttamisen jälkeen, koko maailman tieto saatettiin meidän kaikkien ulottuville verkon hakurobottien toimesta. Vuosi 1997 oli käänteentekevä koneiden ja ihmisten yhteisessä historiassa. Tällöin Deep Blue -niminen tietokone voitti shakin maailmanmestarin, Garry Kasparovin, shakkipelissä. Siis kone voitti maailman parhaan pelaajan shakissa ensimmäistä kertaa koko ihmiskunnan historiassa. Deep Blue kykeni tekemään 200 miljoonaa laskutoimitusta sekunnissa pohtiessaan seuraavaa siirtoaan. Seuraavasta kuvasta voimme aistia mestarin mietteitä, kun Kasparov joutui poistumaan pelipöydästä ilman voittoa. "Mentaaliset askeleet, jotka ovat hyvän shakin pelaamisen ja teoreeman todistuksen taustalla, ovat monimutkaisia ja piilossa, asettaen mekaanisen tulkinnan saavuttamattomiin. Ne jotka voivat seurata peliä, luonnollisesti kuvaavat sitä sen sijaan 15

18 mentaalisella kielellä käyttäen termejä kuten strategia, ymmärrys ja luovuus. Kun kone onnistuu olemaan samanaikaisesti merkityksellinen ja yllättävä samalla rikkaalla tavalla, se myös pakottaa mentaaliseen tulkintaan. Totta kai,jossain esiripun takana, on ohjelmoijia, joilla periaatteessa on mekanistinen lähestyminen asiaan. Mutta jopa heille tämä lähestyminen menettää otteensa, kun sovellusohjelma täyttää muistin niin suurella volyymilla, jota ei voi käsittää." HANS MoRAVEC, 1998 KUVA 3: KASPAROV JA COMPUTER (Wikipedia, 2008) 2000-luvulla useat, jopa sadat, tekoälytieteen sovellukset ovat tulleet osaksi modernin yhteiskunnan toimintaa. Itse asiassa yhteiskuntamme tällaisenaan lakkaisivat toimimasta ilman tekoälyä. Sinäkin käytät päivittäin koneälyn sovelluksia apunasi. Verkon hakurobotit ovat ehkä eniten käytettyjä tekoälysovelluksia: kuukaudessa tehdään 2,7 miljardia Google-hakua. Verkkopankin nopean kulutusluottopäätöksen tekee kone, samoin sähköpostisi kantaa perille koneiden ylläpitämä ja säätelemä 16

19 verkko. Kän nykkäpuheluasi ei reititä ihminen. vaan kehittyneet algoritmit. joita koneet lukevat luvulla robetiikka ja tekoälytiede löytävät entistä useammin toisensa. itse asiassa ne tarvitsevat toisiaan. On vaikea synnyttää ihmisen tasoista älykkyyttä ilman mahdollisuutta yhtä rikkaaseen kanssakäymiseen ympäristön kanssa, johon me olemme tottuneet. Robotit antavat koneälylle jalat, kädet. ihon, korvat ja silmätkin vastaanottaa sensorien kautta ympäristön dataa, jota kone peilaa opittuihin malleihin tietokannassaan tunnistaen tuolin tai ihmisen. Se oppii lisää elämän ilmiöiden yhteyksistä muodostaen uutta tietoa. vaikkapa kädenpuristuksen vaihtelevasta voimakkuudesta ja henkilön tunnetilan yhteydestä. Japanilainen Wakamaru-niminen robotti kykenee tunnistamaan kymmenen eri henkilön kasvonpiirteet ja tarvittaessa omaksumaan kaksi heistä omistajikseen. Seuraavassa kuvassa Mitsubishin Wakamaru tapaa ja kättelee ihmisiä Osakan messuilla vuonna KUVA 4: Wakamaru tapaa ihmisiä Osakan messuilla 2006 (Beattie, 2006) 17

20 Mitsubishi haluaa tarjota robotin, joka kykenee ylläpitämään merkityksellistä suhdetta ihmisiin: keskustelemaan kymmenen tuhannen sanan puitteissa, kyeten välittämään tietoja säästä, uutisia ja säh köposteja. Wakamaru osaa vahtia taloa ja liikkua 1 km/h vauhdilla väistäen esteitä ja huomioiden liikkuvat ihmiset. Samalla se säilyttää omat autonomiset toimintansa. Wakamaru on 100cm korkea ja painaa 30 kiloa, ensimmäiset 100 robottia tuli myyntiin Japanissa syyskuussa 2005 hintaan 14000$. Robotti toimii LINUX-käyttöjärjestelmällä usean mikroprosessorin voimin. (Wakamaru, 2008) Wakamaru ja vaikkapa maailman kehittynein humanoidi robotti, Asimo, siis kykenevät autonomisiin toimintoihin sekä muuttamaan käytöstään ympäristöstä saapuvien visuaalisten ja auditiivisten ärsykesignaalien perusteella. "Kun nouseva tulva tavoittaa asutumpia korkeuksia, koneet alkavat menestyä alueilla, joita yhä useampi ihminen osaa arvostaa. Sisäinen tunne siitä, että aja ttelu on koneissa läsnä, tulee olemaan laajalle levinnyt. Kun korkeimmat huiput ovat peittyneet, siellä on koneita, jotka pystyvät yhtä älykkääseen kanssakäymiseen mistä tahansa aiheesta kuin kuka tahansa ihminen. Mielen läsnäolo koneissa tulee tällöin olemaan itsestäänselvyys. HANS MoRAVEC,

21 Kirjan käsitteitä AGENT Tekoälyohjelma, joka toimii edustamansa tahon puolesta verkossa. AGI Artificial Genera l lntelligence. Yleinen tekoälytiede, joka pyrkii mallintamaan ihmisen yleistä osaamista, tehtäviä ja ajattelua. AC Artificial Consciousness. Konetietoisuus, keinotekoinen tietoisuus, jota tavoitellaan tietyillä tekoälyohjelmilla. Al Artificial lntelligence. Tekoälytiede, joka pyrkii mallintamaan koneille ja ohjelmille ihmisentasoista toimintaa, etupäässä erikoisosaamisalueilla, kuten mallintunnistus, asiantuntijajärjestelmät ja esimerkiksi koneoppiminen. AJATUS Ajatus tai ajattelu voidaan määrittää mentaaliseksi prosessiksi, joka mahdollistaa mallintaa maailmaa ja olla ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa tehokkaasti, koskien tavoitteita, suunnitelmia ja haluja. Samanlaisiin konsepteihin ja prosesseihin viittaavat seuraavat termit: tajunta, läsnäolo, tietoisuus ja vaikkapa mielikuvitus. (Wikipedia, 2007) Ajattelu voidaan määritellä tietojenkäsittelyksi,jossa saadaan aikaan erilaisten asioiden ja ilmiöiden tulkinnan sekä seurannan käsittelyvirta - ajatustenvirta. A- LIFE Artificial Life. Tekoelämä. ANDROID Täysin keinotekoinen olento, joka muistuttaa ulkonäöltään ihmistä 19

22 AVAT AR lhmiskäyttäjää esittävä sekä ihmisen ohjaama animaatiolla toteutettu hah mo, jota käytetään osana kommunikointia ja kanssakäymistä virtuaalitodellisuudessa. CA Cellular Automata. Soluautomaatti,joka on tietyn säännön mukaan itseään jäljentävä ohjelma. Soluautomaatti voidaan ajatella ruudukoksi, jonka ruutujen ilmiasu muuttuu yksinkertaisen säännön pohjalta. CAM- BRAIN Keinotekoinen, neuroniverkoille ja soluautomaatteihin perustuva aivorakenne. CHAT BOT Verkon animaatio- tai luonnollista esikuvaansa esimerkiksi ihmistä muistuttava keskustelurobotti. ENTITEETTI Olio, olion olemus KONE Tekoälytieteen puitteissa ihmisen tasoista toi minnallisuutta sisältävä ohjelma eli tekoälyohjelma. Ilmaistaan koneena tai yhtä hyvin voidaan puhua ohjelmasta tarkoittaen samaa asiaa. METATODELLISUUS Useista virtuaalitodellisuuksista koostuva ylemmän tason todellisuus. ORC OR Orcestratet Object Reduction. Roger Penrosen ja Stuart Hameroffin luoma malli aivojen neuronien microtubiliinien kyvystä synnyttää kvanttiteorian mukaista tietojenkäsittelyä, jonka seurauksena tietoisuus voi esiintyä ihmismielessä. SECOND LI FE Aikuisille suunnattu, verkossa sijaitseva interaktiivinen virtuaalitodellisuus, jossa ihmiset esiintyvät itse luoduissa avatar-hahmoissaan. 20

23 TIETOISUUS Entiteetin kyky havainnoida itseään, ympäristöään ja ajatuksiaan metatasolla. Tietoisuudella ymmärretään myös ihmisen kyky erottaa oma minä ympäristöstä sekä osana ympäristöä. Tietoisuuden voidaan ajatella koostuvan seuraavista ominaisuuksista: subjektiivisuus, itsensä ymmärrys, aistimus ja tiedostaminen sekä kyvystä havaita suhde itsensä ja oman ympäristön välillä. Tietoisuuden tutkimus voidaan jakaa tietoisuuden ilmiöön ja tietoisuuden käyttöön, joka viittaa aivojen prosessointisysteemin universaaliin informaation saatavuuteen. (Wikipedia, 2007) 21

24

25 1. Osaako sukellusvene uida? Ehdotan teitä pohtimaan kysymystä: *Osaavatko koneet aja tella?" Tämän pitäisi alkaa määrittelemätiä termit HkoneHja Hajatella Määritelmät voidaan rajata siten, että kyseessä on sanojen normaali käyttö, mutta tällainen lähestyminen on vaarallinen, jos termien merkitys löydetään näiden sanojen normaalin käytön perusteella, vaikkapa tilastollisena Gallup-kyselynä. Tä mä on kuitenkin absurdia. Yrittämättä tällaista määritelmää, ehdotonkin kysymyksen korvaamista toisella.h ALAN TURING, 1950 Olemme monesta asiasta kiitollisuudenvelassa Alan Tu ringille. Juuri hänen johdollaan ja Robinson-nimisellä tietokoneella britit kykenivät ratkaisemaan natsien toisessa maailmansodassa käyttämän salakirjoituksen eli Enigma-koodin. Tämä oli oleellisen tärkeää sodan voittamiseksi. Alan T uringia pidetään myös tekoälytutkimuksen isänä. Hän kehitti ns. universaalin Turing- tietokoneen käsitteen, jolle nykyisetkin pc:t osin pohjautuvat. Hänen korvaava kysymyksensä liittyy nykyisin Tu ringin testin nimellä olevaan järjestelyyn. Testissä ihmistarkkailija yrittää päätellä, keskusteleeka hän tietokoneen tai ihmisen kanssa. Jos kouliintuneet testaajat erehtyvät luulemaan saatujen vastausten perusteella keskustelukumppaniaan ihmiseksi, on kone läpäissyt Turingin testin ja alussa pohdittavaksi asetettu kysymys on saanut vastauksen-koneet osaavat ajatella. Alan Turing, jonka kehittämä universaalikoneen idea oli kaikkien nykyisten tietokoneiden esi-isä, uskoi, että nisäkkäiden ajattelu voidaan mallintaa ja moduloida. Leena Krohnin (2007) mukaan hän uskoi vielä paljon enemmänkin: että ihmisen mieli ja sielu voidaan siirtää ohjelmaan, ja siten tavallaan te hdä se kuolemattomaksi. Te koelämän (A-Life) tutkijoiden lähtökohdat ovat toisaalta vaatimattomampia, mutta toisaalta suurempia: he pyrkivät luomaan digitaalista elämää. Oheisissa kuvissa esitetty Asimo on tällä hetkellä maailman kehittynein robotti, joka kykenee puhumaan, juoksemaan, kiipeämään portaita, tunnistamaan ihmisiä sekä 23

26 KUVA 5: ASIMO JA TYTTÖ KÄVELYLLÄ (Wikipedia, 2007) KUVA 6: ASIMO portailla (Cornischong, 2005) KUVA 7: ACTROID AICHIN MESSUILLA VUONNA 2005 (Wikipedia, 2007) 24

27 havaitsemaan myös itsensä peilistä. Asimo-robotin voit tavata tarjoilemassa teetä asiakkaille Honda-yhtiöiden pääkonttorin kahvilassa Japanissa tai vuokrattuna erilaisissa promootiotilaisuuksissa. Robotit voivat olla myös hyvin ihmismäisiä ja meitä muistuttavia robotteja kutsutaan androideiksi. Tietojenkäsittelyn eksponentiaalinen kehitys (Mooren lain kuvaama ja Ray Kurzweilin (Kurzweil, 2005) tarkentama mikroprosessorin laskennan suorituskyvyn tuhatkertaistuminen nykyisestä tasosta edelleen 2010-luvun loppuun mennessä) tuo nykyisiin Roomba-pölynimureihin, robottiruohonleikkureihin tai puhuviin leluihin verrattuna satoja kertoja osaavammat robotit osaksi ensi vuosikymmenen modernia yhteiskuntaa, ehkä näyttäen myös ihmismäisemmiltä, kuten esitettynä kuvassa 7. Kehittyvä robetiikka ja tekoälytiede yhdistyneenä koneiden parempaan kykyyn toimia osana ympärillä olevaa arkea ja yhteiskuntaa johtaa melko pian myös pohtimaan kysymyksiä koneiden kyvystä ajatella. Tämä tarkoittaa ajattelua joko yksinkerta isen refleksinomaisesti tai jopa ympä ristösignaaleja sekä omia ajatuksia kriittisesti tarkastellen - reflektoiden eri ajatuspolkujen mahdollisia toteutuvia lopputuloksia päätöksentekoa varten. Koneet, jotka ajattelevat, vaikka yksinkertaisestikin ja hieman eri tavalla kuin me ihmiset, johtaa edelleen myös kysymyksiin tietoisuudesta koneissa. Onko koneilla simuloitua elämää ja voiko ohjelmallisella tasolla syntyä sellaista? Howard Rheingold (2000) kertoo Licklider-nimisestä tutkijasta,joka halusi 1950-luvulla selvittää, miten ihm isen ajatusprosessi toimii. Pätevän tutkijan tavoin hän piti tarkkaa kirjanpitoa omista toimistaan koskien tietojenkäsittelyn tutkimuksia. Lickliderin tutkimukset paljastivat, että noin 85% hänen ajastaan kului itse asiassa siihen, että hän pääsi tilanteeseen, jossa ajatella tai tehdä päätös ja oppia jotakin, mitä hänen tarvitsi tietää. Paljon enemmän aikaa kului siis informaation löytämiseen tai hankintaan kuin tiedon sulattamiseen. "Vaikka hän oli aina ajatellut, että tulkinta ja arviointi olisivat olleet hänen tutkimustyönsä tärkeimmät toiminnot, Lickliderin analyysi hänen tutkimustyylistään näytti sen, että suurin osa hänen tehtävistään oli mekaanisia tai järjesteleviä; etsintää, laskentaa, piirtämistä, päättelyä loogisista tai dynaamisista seurauksista koskien tiettyjä oletuksia tai hypoteeseja, valmistellen näin tietä päätökselle tai näkemyksen syntymiselle. Pää- 25

28 tös, johon hän tuli, ei kuulosta niin radiaalilta nykyään, kuin vuonna 1957, jolloin hänen tutkimuksensa tapahtuivat. Licklider päätteli omankohtaisen tutkimuksensa perusteella, että suurimman osan hä nen tutkimustyön vaatimasta ajattelutyöstä hoitaisivat koneet tehokkaammin". (Rheingold, 2000) Te koelämän (A-Iife) tutkimus on vasta noin kymmenen vuoden ikäistä, kun taas tekoälyn (AI) tutkimuksen katsotaan alkaneen Dartmouthin seminaarista vuonna Molempien tutkimussuuntien taustalta löytyy fyysikko John von Neumann, joka 1950-luvulla ennakoi myös digitaalisen todellisuuden syntyä. Leena Krohn (2006) kertoo von Neumannin luennoineen itseoperoivista ja itseään jäljentävistä automaateista, koneista, jotka pystyivät käsittelemään ja soveltamaan informaatiota. Sellaisten koneiden ymmärtäminen edisti myös biologisen elämän ymmärtämistä, sillä organismit toimivat Krohnin mukaan monessa suhteessa noiden koneiden kaltaisesti. "Monet ovat ka utta aikojen kiinnostuneina ta rkkailleet muurahaispesiä hä mmästellen, kuinka niin järjestäytynyttä yhteisöelämää, viljelyä, lasten hoitoa, kotieläintenkasvatusta, sanalla sanoen - kulttuuria - voidaan havaita niin alkeellisten olioiden parissa. Kysymyksessä on emergenssi, ilmiö, joka tarkoittaa, että kokonaisuuteen ilmaantuu entuudestaan tuntemattomia ominaisuuksia, sellaisia, joita ei ole havaittavissa sen osissa. Kokonaisuus saattaa olla elävä, mutta sen osat eivät. Geeniemme DNA koostuu aminohapoista, joita tuskin voimme kutsua eläviksi". (Krohn, 2006) Robotit kykenevät tänä päivänä alkeelliseen parvi käyttäytymiseen. DARPA:n rahoittamat tutkimukset selvittävät esim. lentävien mekaanisten hyönteisten käyttöä sodankäynneissä, jotka hyödyntävät parven te hokkaampaa mahdollisuutta etsiä ja hankkia info rmaatiota vihollisesta. Hondan tarjoilevat ASIMO-robotitkin toimivat yhteistyössä keskenään. Kun toinen väsyy ja palaa automaattisesti lataukseen, toinen ASIMO havaitsee tämän ja huolehtii siitä, että tarjoilu voi jatkua. "Digitaalistenkin eliöyhteisöjen elämässä on nähtävissä emergenttien ominaisuuksien puhkeamista. Hyönteisyhteisöiden ja ohjelmien, ns. agenttien ryhmäkäyttäytymisessä, nähdään yhteisiä piirteitä. Voidaan todellakin puhua eräänlaisesta parviälystä. Myös tekoelämäohjelmissa tapahtuu spesialisoitumista ja kontrolli jaetaan, kuten 26

29 muurahaispesissäkin. Se, mikä tapahtuu, tapahtuu hyvin paikallisesti ja kaikki yleisnäkemys puuttuu. Ja kuitenkin: "lokaalit säännöt määräävät globaalin olemassaolon tavan." (Krohn, 2006) Hofstader (1979) vertaa muurahaisyhdyskuntaa aivosysteemiimme. Yksittäiset muurahaiset työskentelevät tiimien jäseninä eivätkä pelkästään vaeltele ilman päämäärää. Miljardien vuosien evoluution jälkeen nämä muurahaiset ovat ylittäneet tietyn kriittisen kynnyksen vahvistaen itseään kohti kollektiivista käytöstä, joka aikaansaa muurahaisyhteiskunnan. Hofstäder vertaa muurahaistiimejä signaaleihin ja pohjimmiltaan näiden signaalien tehtävänä on siirtää erilaisen erikaisasaamisen hallitsevia muurahaisia yhdyskunnan tehtävien vaatimille alueille. Lopulta täysin kehittynyt muurahaisyhteiskunta omaa holistisen toimintamallin ja syntyvä molekylaarinen mekanismi saa muotonsa. Yhteiskunnan tiimit. sen signaalit, ovat alemman tason aktiivisia, kompleksisen systeemin ala-systeemejä. Nämä signaalit laukaisevat muita signaaleja. Tästä Hofstadter vetää rinnastuksen tiimin signaalien ja ihmisen aivojen neuronien, synaptisten yhteyksien sekä neuronien syttymisien välille. Kumpikaan, yksittäinen neuroni tai muurahainen, ei ymmärrä sitä kokonaisuutta, josta ovat osia. Aivojen toiminta, kuten myös muurahaisyhteiskunnan kompleksinen ylemmän tason toiminta, perustuu pohjalla oleviin yksiköiden toiminnallisiin perussääntöihin luoden ylemmän tason toimintaa ja ajatuksia. Jos seuraavan kuvan yhden Asimo-robotin sijaan me ko htaammekin ryhmän autonomisesti liikkuvia koneita ta i parvikäyttäytymisen avulla vielä tätä älykkäämmin toimivia robotteja, saattaa osien summana syntyä emergentisti tulevaisuuden yhteiskuntaan uusia ja mielenkiintoisia haasteita. Kehitys kehittyy ja nopeutuu. lhmisyhteiskunnat ovat nyt keskellä akseleroituvaa transformaatiota, joka synnyttää tekoälyn yhä luonnollisemmaksi osaksi elämäämme. "Emergenssi on ilmiö, joka on tekoelämän tutkijoiden toisessa polttopisteessä kun toisessa on evoluutio. A-life on myös todentanut, että evoluutioon aikaisemmin sisällytetystä gradualismista on luovuttava. Gradualismi tarkoittaa käsitystä, että kehitys etenee vähä vähältä ja tasaisesti. Niin ei kuitenkaan tapahdu. Evoluutiossa vaihtelevat 27

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina

Paavo Kyyrönen & Janne Raassina Paavo Kyyrönen & Janne Raassina 1. Johdanto 2. Historia 3. David Deutsch 4. Kvanttilaskenta ja superpositio 5. Ongelmat 6. Tutkimus 7. Esimerkkejä käyttökohteista 8. Mistä näitä saa? 9. Potentiaali 10.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS KURSSIN PERUSTIEDOT VALINNAINEN AINEOPINTOTASOINEN KURSSI, 4 OP PERIODI 1: 6.9.2012-12.10.2012 (6 VIIKKOA) LUENNOT (B123, LINUS TORVALDS -AUDITORIO): TO 10-12, PE 12-14 LASKUHARJOITUKSET

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE Tomi Vänttinen Urheilubiomekaniikan johtava asiantuntija www.kihu.fi KANSAINVÄLINEN TASO Kansainvälinen vaatimustaso

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy,  sivu 1 ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

KODU. Lumijoen peruskoulu

KODU. Lumijoen peruskoulu KODU Lumijoen peruskoulu Sisällysluettelo 1. Aloitus... 2 1.1 Pelin tallennuspaikka... 2 1.2 Kodu Game lab... 3 2 Maan luominen... 4 2.1. Seinän tekeminen... 5 2.2. Vesialueen tekeminen peliin... 6 2.3.

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot