Enro -Energiaa rossista. Mittausdatan analysointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Enro -Energiaa rossista. Mittausdatan analysointi"

Transkriptio

1 Enro -Energiaa rossista Mittausdatan analysointi Arttu Lehtonen Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Rakennustekniikan an koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka LEHTONEN, ARTTU: Enro -Energiaa rossista, Mittausdatan analysointi Opinnäytetyö 37 s., liitteet 21 s. Joulukuu 2011 Tässä opinnäytetyössä analysoitiin Enro -Energiaa rossista -projektissa kerättyä mittausdataa ja tehtiin sen perustella arvioita järjestelmän toimivuudesta pientalon lämmitysjärjestelmänä. Mittauksia suoritettiin mm. maaperän lämpötilasta, ryömintätilan ja rakenteiden ilmakanavan lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta ja rakennusten energiankäytöstä. Mittausdataa kerättiin vuoden ajan tutkimuskohteesta ja vertailutalosta. Analyysin yhteydessä pyrittiin selvittämään ongelmien syitä ja esittämään parannusehdotuksia järjestelmään. Mittausten perusteella maaperästä siirtyy lämpöä ryömintätilaan ja tätä lämpöä voi hyödyntää ilmalämpöpumpun avulla. Samalla huomattiin rossin lämpötilan huomattava lasku ja tästä johtuva suhteellisen ilmankosteuden nousu. Kosteuslisää siirtyy maaperästä rossin ilmaan lämpötilan ollessa rossissa maaperää kylmempi samalla maaperän kosteuspitoisuuden ollessa rossin ilmaa suurempi. Teoriassa höyrystinyksikkö toimii kuivaimena, mutta käytännössä muuttuvat olosuhteet aiheuttavat kuivausta suuremman kosteuslisän maaperästä. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia myös alapohjarakenteissa. Energiamittauksista ei saatu vertailukelpoisia tuloksia asukkaiden muutettua asuntoihin kesken vertailukauden ja rossin viilennyttyä liiaksi mittausjakson alussa eristysten puutteen vuoksi. Viileneminen vaikuttaa kaikkiin mittaustuloksiin ja johtopäätöksiin. Projektin tuloksien perusteella on syytä parantaa alapohjan tuuletusta ja huomioida paremmin rossin kosteustekninen toiminta tulevaisuudessa. Mittauksia kohteella on syytä jatkaa, jotta saadaan ongelmaton ja vertailukelpoinen jakso mittausdataa koko lämmityskauden ajalta. Asiasanat: ryömintätilainen alapohja, rossi, lämpöpumppu, vesiilmalämpöpumppu, kosteus, lämpö

3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Scienses Degree Programme in Civil Engineering Option of Structural Engineering LEHTONEN, ARTTU: Enro -Energy From Subfloor Space, Analysis of Measurments Data Bachelor s thesis 37 pages, appendices 21 pages December 2011 This bachelor s thesis analyses measurement data of Enro -project. The goal of thesis was to evaluate the heating system of Enro -project as heating system for a detached housing. The measured objects were e.g. temperature of ground, moisture and temperature in subfloor space and structures and energy usage of the buildings. The measurements continued for a year in research subject building and point of comparison building. During the analysis reasons for problems and improvement suggestions were introduced. The measurements indicate rise of warmth from the soil. This energy can be used via heating pump. Drop of temperature in subfloor space and structures and rise in relative humidity were noticed. The reason for moisture regain was humidity rising from the soil. Temperature is lower in the subfloor space than in the soil and absolute humidity is higher in the ground causing moisture to move towards air in subfloor space. In theory the evaporator unit of heat pump should work as a drier, but in practice the moisture regain is higher than the drying effect. Energy measurements were incomplete because of the temperature drop in the beginning of the measurements and residents moving during the period of measurements. The temperature drop in the beginning has effects on the data. Based on the project results the ventilation and moisture technical function of the subfloor space should be improved in the future projects. The measurements at the site should be continued for another heating period so that a trouble-free and comparable period of measurements can be achieved. Key words: subfloor space, heating pump, moisture, temperature, evaporator

4 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO Enro -Energiaa rossista Tehtävät ja tavoitteet MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mitattavat kohteet Mittausten analysointityökalu Ongelmakohdat mittauksissa MITTAUSTULOKSET Maanlämpö Mittausten tarkoitus Mittaustulokset Kosteusmittaukset Ryömintätilan ilmankosteus ja lämpötila Mittausten tarkoitus Mittaustulokset Alapohjan rakenteiden ja ilmakanavan kosteustilanne Mittausten tarkoitus Ilmankosteuden ja lämpötilan mittaustulokset Puupalkiston kosteusmittaukset Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Energiamittaukset JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kosteustekninen toiminta Homeriskimalli Alapohjan ilmakanavan parannukset

5 5 4.2 Energiatarkastelu YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET... 38

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Enro -Energiaa rossista Tässä opinnäytetyössä käsitellään Enro -Energiaa rossista -projektiin (myöhemmin Enro -projekti) liittyviä vuoden ajan jatkuneita mittauksia. Mittaukset ovat alkaneet lokakuussa Projekti on osa Tekesin Kestävä Yhdyskunta ohjelmaa. Enro -projektissa tutkitaan Antero Salakarin keksimää ja patentoimaa lämmitysjärjestelmää, jossa vesi-ilmalämpöpumpun höyrystinyksikkö sijoitetaan paritalon rossipohjaan, eli ryömintätilaiseen alapohjaan. Tällä pyritään hyödyntämään maaperästä nouseva lämpö ja vesihöyryn tiivistymisestä vapautuva energia talon lämmittämiseen. Tutkimuskohteena on kaksi Vantaan Tuulensuuntielle rakennettua paritaloa, joista varsinaisessa tutkimuskohteessa on alapohjaratkaisuna lähes tuulettumaton lämpöeristetty rossipohja ja vertailutalossa maanvarainen betonilaatta. Opinnäytetyössä käsitellään mittauksissa vuoden aikana kertynyttä dataa aikaväliltä Enro-projekti on esitelty kokonaisuudessaan tarkemmin Jukka Nissilän opinnäytetyössä (Energiaa rossista, Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2/2011). Kyseisessä opinnäytetyössä perehdytään projektissa esitellyn pientalon lämmitysjärjestelmän teoreettiseen toimintaan. 1.2 Tehtävät ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida Enro -projektiin liittyvistä mittauksista vuoden aikana kerääntynyt data ja testata lämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteeseen liittyvää teoriaa ja järjestelmän toimivuutta käytännön olosuhteissa. Samalla selvitetään järjestelmän mahdollisia ongelmakohtia. Mittauksilla tutkitaan rossista otetun energian vaikutusta routiintumiseen, ilmankosteuteen ja lämpöön rossissa ja alapohjan rakenteiden ilmatilassa sekä rakennekosteuteen alapohjan rakenteissa. Lisäksi tutkitaan rakennuksen energiankäyttöä mittaamalla energiankulutusta ja höyrystinyksikköön tiivistyvää vesimäärää. Päätavoite projektissa on todentaa järjestelmän toimivuus pientalojen lämmitysjärjestelmänä ja varmistaa turvallinen ja terveellinen asuminen kohteessa.

7 7 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2.1 Mitattavat kohteet Mittausjärjestelmä kerää kaikista mittauspisteistä dataa tunnin välein ja lähettää sen kerran vuorokaudessa sähköpostitse haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Data siirtyy tekstimuotoisena ja on käsiteltävissä esimerkiksi Excel-ohjelman avulla. Järjestelmän on toimittanut Pietiko Oy ja kehittänyt yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Envic Oy. Mittauslaitteisto on esitelty kokonaisuudessaan tarkemmin Risto Stenforsin opinnäytetyössä (Etäluettava mittausjärjestelmä rakennusteknisen tutkimuksen apuna, TAMK 4/2011). Tutkimuskohteessa (myöhemmin talo A) mitattiin ajanjakson aikana maaperän lämpötiloja rakennuksen alla neljästä eri mittauspisteestä ja rakennuksen ulkopuolelta kahdesta eri pisteestä, kustakin kahdelta eri syvyydeltä maanpintaan nähden. Mittalaitteiden kanavaan 1 kytketyt anturit on kaivettu n. 10 cm syvyyteen ja kanavaan 2 kytketyt anturit n. 50 cm syvyyteen. Vertailutalossa (talo B) on maalämpöanturit sijoitettu maanvaraisen laatan alle ja talon ulkopuolelle vastaaville kohdille rakennusta. Ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa tutkittiin mittaamalla suhteellista kosteutta ja lämpötilaa neljästä eri mittauspisteestä. Anturit on sijoitettu ryömintätilaan vapaaseen ilmaan noin metrin korkeudelle ryömintätilan pohjasta. Alapohjan rakenteissa on palkkien välissä ilmatila, jonka kautta on tarkoitus tuoda korvausilma rakennuksen ilmanvaihtoon. Tällä on tarkoitus esilämmittää tuloilma ja hyödyntäen rossipohjassa olevaa lämpöenergiaa. Rakenteiden ilmakanavan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin neljästä pisteestä. Alapohjan puupalkiston kosteustilannetta tutkittiin mittaamalla piikkiantureilla puupalkiston kosteutta. Puupiikkiantureiden toimintaongelmien vuoksi tutkimuksen aikana suoritettiin tarkastusmittauksia kahteen otteeseen neljästä eri kohdasta ja tehtiin rakenneavaus kahdesta kohdasta.

8 8 Energiankulutusmittausten kohteena on projektissa vesi-ilmalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumpun höyrystimen sulatusvastus ja varaajan sähkövastus sekä talon A että talon B osalta. Mittauksia suoritetaan pulssimittauksina, joilla saadaan tietoa rakennusten sähköverkosta ottamasta energiamäärästä. Höyrystimeen tiivistyvän vesimäärän mittaukset aloitettiin vasta mittalaitteen asennusongelmien vuoksi. Vesimäärän mittaus tapahtuu mittalaitteella, jossa kippivaaka täyttyy 8 ml vesimäärästä ja antaa anturille pulssin merkiksi aina kun vaaka tyhjenee. Vesimäärän perusteella on mahdollista arvioida höyrystimen tiivistämää vesimäärää ja tiivistymisestä vapautuvaa energiaa. Mittausjärjestelmän antureiden sijainnit, anturityypit ja mittausjärjestelmässä käytettävät kanavat näkyvät liitteenä olevassa anturikartassa. 2.2 Mittausten analysointityökalu Tampereen ammattikorkeakoulu on kehittänyt mittausdatan analysointia varten excel -pohjaisen työkalun jolla voi laskea kertyneistä mittauksista keskiarvoja halutuin välein. Data on käsitelty pääosin 24 otoksen keskiarvoina joilla on tarkoituksena eliminoida mahdollisia mittausvirheitä ja koostaa materiaali luettavampaan muotoon. Pitkän aikavälin seurannassa kerran vuorokaudessa saatava mittaustulos on riittävän tarkka ja tarkoituksenmukainen. 2.3 Ongelmakohdat mittauksissa Mittaukset alkoivat molemmissa kohteissa. Mittaukset ovat olleet käytössä keskeytyksettä, lukuun ottamatta välisenä aikana ollutta käyttökatkosta talossa A. Höyrystimeen tiivistyvän veden mittaaminen aloitettiin Mittalaitetta ei pystytty asentamaan ennen maaperän jäätymistä edellisenä syksynä, joten kohdetta ei ole mitattu kuluneen talven aikana. Runsas veden tiivistyminen ennen mittauslaitteiston käyttöönottoa on pyritty todentamaan valokuvaamalla höyrystimen alle kerääntyvää jääkerrostumaa. Perusmuurin lämmöneristys rossissa asennettiin vasta kelien jo viilennyttyä syksyllä 2010 ja rossitila pääsi viilenemään pakkasen puolelle. Tästä syystä

9 9 järjestelmän toiminta ei ole ensimmäisen talven aikana ollut optimaalista. Tämä vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin mitattuihin tuloksiin ja täytyy ottaa huomioon tuloksia arvioidessa. Mittausjaksoon kuulunut talvi oli poikkeuksellisen kylmä, joten käsiteltävät mittaukset kuvaavat pitkällä aikavälillä eräänlaista ääriolosuhdetta tehtiin tarkistusmittauksia joiden perusteella todettiin alapohjan palkistossa korkeita kosteuslukemia. Välittömästi tämän jälkeen avattiin alapohjan tuuletusluukut ja aloitettiin rakenteiden ilmatilan koneellinen ilmanvaihto. Tämä vaikuttaa mittaustuloksiin ja järjestelmän toimintaan. Korvausilmaa rakennuksen ilmanvaihtoon ei ole mahdollista ottaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti paikallisen rakennusvalvonnan estettyä järjestelmän käytön. Rakennuksen energiamäärien mittauksissa mittaustuloksia vääristää se, että asukkaat muuttivat vasta loppukevään aikana kaikkiin huoneistoihin. Energian kulutusmittauksia on syytä jatkaa pidempään, jotta saadaan vertailukelpoisia mittaustuloksia kohteesta ja vertailutalosta. Talon B osalta mittausdatasta näkyy vesi-ilmalämpöpumpun osalta useita käyttökatkoksia ja muita jaksoja joiden osalta dataa ei ole kertynyt. Tässä opinnäytetyössä esitellään alustavia tuloksia energiankulutuksesta ja tarkemmin tulokset käsitellään kun mittausdataa on kertynyt riittävästi vertailukelpoiselta ajanjaksolta.

10 10 3 MITTAUSTULOKSET Tässä luvussa esitellään mittaustulokset ja analysoidaan kertynyt data. Tulokset esitellään mitattavan kohteen mukaan. 3.1 Maanlämpö Mittausten tarkoitus Maaperän lämpötilan mittauksilla on tarkoitus todentaa maaperästä nouseva lämpö ja seurata energian oton vaikutusta maaperän lämpötilaan vuoden aikana ja samalla selvittää aiheuttaako järjestelmä routiintumisriskiä maaperän kylmenemisen myötä. Mittauksia suoritettiin rakennusten alta ryömintätilasta ja maanvaraisen laatan alla, sekä rakennuksen ulkopuolella sokkelin vierestä ja noin 1,2 m etäisyydeltä sokkelista. Mahdollinen routiintumisriski on huomioitu tutkimuskohteessa perustustavan valinnalla. Rakennus on paaluperustettu routiintumattomaan syvyyteen Mittaustulokset Alla olevissa taulukoissa esitetään lämpötilakäyrät mittauspisteistä talon A ja B alla ja ulkopuolella. Mittauspisteet B-talossa ovat vastaavilla kohdin A-talon kanssa siten että vastaa 65535, vastaa ja niin edelleen laskevassa järjestyksessä. Jokaisessa mittauspisteessä mitataan maaperän lämpötilaa kahdesta eri syvyydestä, kanavassa 1 oleva anturi on noin 10 cm syvyydellä maanpinnasta ja kanavassa 2 noin 50 cm syvyydellä. Kuvaajissa kanava 1 on merkitty yhtenäisellä viivalla ja kanava 2 pisteviivalla. Saman mittauskohdan kuvaajat ovat samalla värillä. Kuviot ovat järjestyksessä talon A keskeltä ulospäin siten, että viimeisessä kuviossa on mittaukset sokkelin ulkopuolelta (mittauspisteet ja 65524). Ensin esitellään talon A tulokset ja sitten vertailutalon B. Viimeisessä kuviossa on mukana myös ulkoilman lämpötila.

11 CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 1. Mittauspisteet ja CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 2. Mittauspisteet ja 65526

12 CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 3. Mittauspisteet ja CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 4. Talon B alapuolella olevat mittauspisteet

13 CH T C CH T C CH T C CH T C ULKOILMA CH T C Kuvio 5. Talon B ulkopuoli ja ulkoilma Käyristä huomataan, että maan lämpötila rossissa on talvella 2010 ollut pitkiä aikoja alle 0 C. Syynä tähän on todennäköisesti tavanomaista kylmempi talvi ja perusmuurin eristämättömyys pakkaskauden alussa sekä maaperästä hyödynnettävä lämpö. Maaperä on ollut kauden aikana kylmimmillään juuri vesiilmalämpöpumpun höyrystinyksikön alapuolella ja välittömässä läheisyydessä ja lämpötiloissa on havaittavissa nousua, kun lähestytään perusmuuria ja siirrytään ulkopuolelle. Maaperä myös lämpenee hitaimmin juuri höyrystinyksikön kohdalla. Tutkimuksessa täytyy huomioida, että höyrystinyksiköstä tiivistyvä vesi valui koko talven ryömintätilan pohjalle jäätyen suurehkoksi jääpinnaksi. Jään sulaminen on osaltaan hidastanut maaperän lämpenemistä. Ulkopuolella maan pintalämpötila 10 cm syvyydessä seuraa ulkoilman lämpötilaa rossitilan mittauksia tarkemmin, mutta 50 cm syvyydessä maaperä on lämpimämpi käyden vain ajoittain pakkasen puolella. Tähän on syynä lumen eristävä vaikutus. Sekä talon A että talon B ulkopuolella maaperän lämpötila seuraa etenkin maan pintakerroksissa kohtuullisen tarkasti ulkoilman lämpötilaa. Vaih-

14 14 telu talojen välillä sokkelin ulkopuolella selittyy lumipeitteen paksuuden eroilla. Talon B osalta antureiden kohdalla on kulkuväylä ja lumikerros pienempi. Talon B maanvaraisen laatan alapuolella lämpötilat ovat huomattavasti korkeampia ja lämpötilavaihtelut maltillisempia. Lähempänä perusmuuria olevissa mittauksissa vaihtelu on suurempaa ulkoilman vaikutuksen vuoksi. Anturin mittaustulokset eroavat muista. Tähän ei tutkimuksen aikana löydetty syytä, mutta selityksenä voi olla esimerkiksi viemärin välitön läheisyys. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä tutkimuksen kannalta. Maanperän lämpötilan laskun perusteella etenkin höyrystinyksikön läheisyydessä voidaan olettaa, että maaperään varautunutta lämpöä hyödynnetään vesiilmalämpöpumpun avulla rossin ilmatilasta ainakin jossain määrin. Viilenevän alueen koko on kuitenkin huomattavasti ryömintätilan pohjapinta-alaa pienempi, joten projektin teoriassa esitetty lämmön siirtyminen ei ainakaan kokonaisuudessa toteudu. Lämmön noususyvyyttä tai maaperästä saatavaa lämpömäärää ei näillä mittauksilla voida mitata tarkasti. Maaperän jäätyminen rossipohjassa tulee huomioida, kun järjestelmää käytetään. Jäätyminen tapahtuu kuitenkin melko pienellä alueella eikä mittausten perusteella ulotu kovinkaan syvälle. Jäätymisellä ei pitäisi olla kovinkaan suurta vaikutusta nykyisten määräysten mukaan perustetun rakennuksen routasuojaukseen, ainoastaan poikkeuksellisen kylminä talvina voi olla tarpeen rajoittaa järjestelmän käyttöä. 3.2 Kosteusmittaukset Ryömintätilan ilmankosteus ja lämpötila Mittausten tarkoitus Ryömintätilan ilmankosteuden ja lämpötilan mittauksilla on tarkoitus seurata rossin kosteusteknisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Enro -projektin teoriassa oletetaan, että höyrystinyksikkö tiivistää ilmasta kosteutta ja näin osaltaan auttaa kuivattamaan rossin ilmatilaa. Samalla saadaan hyödynnettyä vesihöyryn tiivistymisestä vapautuvaa energiaa. Mittauksia suoritettiin ryömintätilassa neljästä

15 mittauspisteestä noin metrin korkeudelta ryömintätilan pohjasta. Mittauspisteistä saadaan kanavasta 1 lämpötila ja kanavasta 2 suhteellinen kosteus Mittaustulokset Alla oleviin kuvioihin on koottu mittaustulokset ja vertailuna ulkoilman lämpötila on suhteellinen kosteus. Mittauspisteet näkyvät tarkemmin anturikartasta. CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 6. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ryömintätilassa, mittauspisteet ja 65516

16 16 CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 7. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ryömintätilassa, mittauspisteet ja Kaikkien neljän mittauspisteen arvot ovat sekä lämpötilan, että suhteellisen kosteuden osalta erittäin lähellä toisiaan, eikä mainittavia eroja havaittu eri osissa ryömintätilaa. Ilman lämpötila ryömintätilassa seuraa ulkoilman lämpötilaa hieman viiveellä, ollen kesällä selvästi ulkoilmaa kylmempää. Talvikaudella rossin ilmanlämpö seurasi aluksi täysin ulkoilman lämpötilaa, mutta kun perusmuurin eristys asennettiin kuvaajat erkanevat ja rossiin varautuneen lämpökapasiteetin vaikutus tasaa muutoksia lämpötilassa. Perinteinen rossipohja on normaalisti talvella ulkoilmaa lämpimämpi johtuen alapohjan lävitse tulevasta lämpövuodosta ja kesällä taas maaperän lämpökapasiteetin vuoksi kylmempi. Höyrystinyksikön sijoittaminen rossiin ja energian otto kylmentää mittausten mukaan ryömintätilaa talvikaudella ja hidastaa lämpenemistä keväällä ja kesällä. Ryömintätilan ilma on mittausten mukaan ollut alle 0 C useita viikkoja sen jälkeen kun ulkoilma on jo noussut tämän yläpuolelle. Todennäköisesti eristeiden puute ja rossin jääh-

17 17 tyminen mittausten aluksi vaikuttaa kaikkiin mittauksiin ensimmäisen talven ajalta. Toisaalta syksyn 2011 aikana rossin ilmatila on kylmentynyt ulkoilmaa nopeammin ja tämän perusteella energian ottamisella on suuri vaikutus. Suhteellinen ilmankosteus ryömintätilassa on koko mittausjakson ajan ollut korkealla tehtyjen lisämittausten perusteella aloitettiin ryömintätilassa ja rakenteiden ilmatilassa tehostettu tuuletus. Tuuletuksen aloittaminen paransi tilannetta hieman, laskien ryömintätilan suhteellista kosteutta ajoittain alle 80 %. Tästä huolimatta ilmankosteus on lähes jatkuvasti yli 80 % ja % kosteuslukemia on pahimmillaan useita viikkoja perättäin. Korkea suhteellinen kosteus ei ole ongelma talvikaudella ilman lämpötilan ollessa pakkasen puolella, mutta kesäkaudella mitatut arvot viittaavat suureen riskiin mikrobikasvustoista kuten homeesta. Homeen kasvun vaatimat tärkeimmät tekijät ovat kosteus, lämpötila ja ravinteet. Ravinteet ovat harvoin rajoittava tekijä, sillä hometta voi kasvaa esimerkiksi eloperäisessä pölyssä. Lämpötilan osalta lukuisat homeet kasvavat 5-35 C lämpötilassa, optimaalisen lämpötilan ollessa välillä C. Homekasvun käynnistymisen osalta rajana pidetään % suhteellista kosteutta (Airaksinen 2007, 31) Tutkimuskohteessa on lähes koko lämpimän kauden ajan olosuhteet, jotka mahdollistavat homesienten kasvun. Rakenteessa on eristetty puurakenteet ryömintätilasta galvanoidulla peltilevyllä ja polyuretaaniliimauksin ja voidaan olettaa, ettei ryömintätilassa oleva kosteus tässä tapauksessa vaaranna rakenteiden kestoa tai sisäilman laatua. Ei kuitenkaan pystytä täysin sulkemaan pois mahdollisuutta, että ryömintätilan olosuhteet voivat pidemmällä aikavälillä aiheuttaa ongelmia rakenteiden keston ja sisäilman laadun suhteen Alapohjan rakenteiden ja ilmakanavan kosteustilanne Mittausten tarkoitus Rakenteiden ilmakanavan ilmankosteuden ja lämpötilan sekä alapohjapalkiston rakennekosteuden mittauksilla on tarkoitus seurata rossin kosteusteknisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Mittauksia suoritettiin ilmakanavassa neljästä mittauspisteestä. Mittauspisteistä saadaan kanavasta 1 lämpötila ja kanavasta 2 suh-

18 18 teellinen kosteus. Palkiston kosteutta mitattiin neljästä kohdasta piikkiantureilla. Piikkiantureiden toimintaongelmien vuoksi mittauksia on suoritettu kahteen otteeseen myös toisella mittauslaitteistolla Ilmankosteuden ja lämpötilan mittaustulokset Alla on alapohjarakenteen leikkauskuva päivätyistä rakennekuvista. Alapohjan on tehty lattiaelementeistä (paksuus 198 mm), joiden päällä on 80 mm betonilaatta. Elementissä on eristeenä 150 mm SPU eristettä, eristeen alapuolinen ilmatila on 48 mm ja ryömintätilaa vasten on galvanoitu pelti, jonka saumat on liimattu polyuretaaniliimalla. Kuvio 8. Alapohjarakenne Alla oleviin kuvioihin on koottu mittaustulokset lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta. Vertailuarvona kuvioissa on mukana ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mittauspisteet näkyvät tarkemmin anturikartasta. Selvyyden vuoksi mittaustulokset on jaettu kahteen kuvioon.

19 19 CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 9. Mittauspisteet ja CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 10. Mittauspisteet ja 65518

20 20 Lämpötilat mittauspisteissä käyttäytyvät pääosin ryömintätilan ilman lämpötilojen tavoin. Alapohjan lävitse tuleva lämpövuoto on paksun eristemäärän vuoksi vähäistä eikä se lämmitä rakenteiden ilmakanavaa merkittävästi. Lämpötilat seurailevat ulkoilman lämpötilaa pienellä viiveellä ja tasaten suurimpia piikkejä. Suhteellinen kosteus on myös rakenteiden välisessä ilmatilassa korkealla. Mittausjakson aluksi osassa mittauspisteistä ollut ilma on ollut kuivaa, mutta jakson aikana kaikissa mittauspisteissä suhteellinen kosteus on noussut välille % ollen osassa mittauspisteistä melko pitkiä aikoja jopa 100 %. Ilmakanavan koneellinen tuuletus aloitettiin ja tämä näkyy kosteuskäyrissä selkeänä kuivumisena etenkin mittauspisteissä ja Tuuletuksen avulla ilmankosteus seuraa ulkoilman kosteutta melko tarkasti ja hetkittäin suhteellinen kosteus oli alle 70 %. Tuuletus vaikuttaa tehokkaimmin lähempänä ilmanottoa oleviin mittauspisteisiin ja tästä voidaan päätellä, ettei ilmankierto ole tasainen rakenteiden ilmakanavassa. Tuuletus lopetettiin jonka jälkeen ilmatilan kosteusarvot palasivat korkealle tasolle. Korkeisiin suhteellisen kosteuden lukemiin tuuletuksen lopettamisen jälkeen vaikuttaa myös ilman lämpötilan lasku syksyn aikana. Kanavaan jäänyt kosteusmäärä ei pysty sitoutumaan ilmaan lämpötilan laskiessa ja tiivistyy alapuolella olevan pellin pintaan sen ollessa muita rakenteita kylmempi tehtiin kohteelle tarkastuskäynti, jonka yhteydessä avattiin alapohjan pellityksiä kahdesta kohtaa. Raportti käynnistä on liitteenä. Tutkimuksessa havaittiin toisessa mittauspisteessä pellin pintaan tiivistynyttä vettä. Pellin päällä oleva vesi imeytyy puumateriaaliin ja ylläpitää ilmankosteuden kyllästymistilaa. Rakennusaikana rakenteiden tiedetään olleen useita viikkoja alttiina sateelle. Rakenteiden ilmatilassa oleva kosteus on osittain peräisin tästä rakennusaikaisesta kosteudesta ja osittain ulkoilman kosteudesta. Ryömintätilan ja rakenteiden ilmatilan välissä on ilma- ja höyrysulkuna toimiva teräslevy ja voidaan olettaa, ettei kosteus ole peräisin rossista ainakaan merkittävissä määrin. Energian otto ryömintätilasta kuitenkin jäähdyttää välillisesti myös ilmakanavaa ja tämä nostaa ilman suhteellista kosteutta kyseisessä tilassa. Mittausten perusteella lämpötila rakenteiden ilmakanavassa on lähes sama kuin ryömintätilassa.

21 21 Ilmakanavassa olevat suojaamattomat puurakenteet ovat suorassa kosketuksessa ulkoilmaan. Olosuhteet ovat otolliset mikrobikasvustolle ja on mahdollista, että joissain olosuhteissa tästä aiheutuu sisäilmaongelmia, sillä alapohjan betonilaatan reunoilta voi tapahtua ilmavirtausta sisäilmaan. Rakenteiden tuuletusjärjestelyä parannetaan tulevaisuudessa, jotta mikrobikasvuston riski saadaan poistettua. Lisäksi on selvitettävä mahdollisia ratkaisuja, jolla estetään ryömintätilan viilentävä vaikutus tuuletuskanavassa. Tuuletuksen parannusten yhteydessä tulee varmistaa ilmanvirtaus koko alapohjapalkiston alueella, jotta rakenteet saadaan kuivatettua kauttaaltaan Puupalkiston kosteusmittaukset Alapohjan kannatinpalkiston rakennekosteuden mittauksissa on koko mittausjakson aikana ollut ongelmia, joiden syytä ei ole saatu tarkemmin selvitettyä. Kertyneestä datasta on suodatettu pois anturin antamat virheilmoitukset ja mittaustuloksista on haettu pidemmän aikavälin keskiarvoja, jotta virheiden vaikutus saataisiin minimoitua. Lisäksi kohteella on suoritettu ja tarkastusmittauksia. Mahdollinen syy ongelmiin voi olla puurakenteessa kiinni oleva galvanoitu pelti ja ilmatilan ja puupalkiston korkeat kosteuslukemat ja ajoittainen tiivistynyt vesi pellin päällä. Nämä tekijät ovat voineet häiritä mittauksia. Alla olevissa kuvioissa on yhteenveto mittauksista. Kuvioihin on koottu mittausdata, josta virheilmoitukset on poistettu. Lisäksi dataan on lisätty paikallisten tulosten keskiarvoa kuvaava käyrä. Lukemat ovat suuntaa antavia painoprosentteja puun kuivapainosta.

22 22 CH Keskiarvo 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kuvio 11. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH CH Keskiarvo Kuvio 12. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH265512

23 23 CH Keskiarvo Kuvio 13. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH CH Keskiarvo Kuvio 14. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-% mittauspiste CH265511

24 24 Alapohjapalkiston kosteuskäyrät ovat mittausongelmien vuoksi vain viitteellisiä, eikä lukemia voi sellaisenaan käyttää. Etenkin mittalaitteen molempien kanavien mittaustuloksissa on paljon äkillistä vaihtelua, mikä ei ole mahdollista, kun kyseessä on puurakenne. Mittauksien mukaan alapohjan palkistossa on kuitenkin melko korkeita kosteuslukemia mittausjaksolla ja kaikissa mittauspisteissä näkyy korkeammat kosteuspitoisuudet loppukevään ja kesäkuukausien aikana. Tarkempaa analyysia tuloksista ei voi luotettavasti tehdä, mutta käyrät kuvaavat kosteuskäyttäytymistä ja ovat pääosin linjassa muiden kosteusmittausten kanssa ja tehdyt tarkastusmittaukset tukevat tuloksia. Koneellisen tuuletuksen vaikutus näkyy seurantajakson aikana kesän loppua kohden laskevana kosteuspitoisuutena. Rakennekosteus on kuitenkin edelleen korkealla ja rakenteiden ilmatilan kosteuden ollessa korkea ei rakenne pääse kuivumaan. Alapohjapalkkien yläosat ovat lähellä rakennuksen vaipan lämmintä puolta ja ne ovat aina suhteellisen lämpimässä. Lahottajasienet alkavat kasvaa kun puurakenteen kosteus on % ja lämpötila yli 0 C (Siikanen 2001, 24). Tutkimuskohteessa alapohjapalkiston yläosassa on mikrobitoiminnalle suotuisa lämpötila ympäri vuoden ja mittausten perusteella riittävä kosteus kesäkaudella pitkiäkin aikoja. Tulosten perusteella alapohjapalkistossa on riski homeen ja lahon kasvulle ja rakenteiden tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kohteella tehtyjen tarkastusmittausten yhteydessä otettiin kahdesta palkista sivelynäytteet, jotka lähetettiin tutkittavaksi Eurofins Scientific Finland Oy:lle Tampereelle. Tutkimustodistus ja Rakennuslaboratorion RI Jarno Oravasaaren huomiot analyysista on liitteenä. Analyysin mukaan näytteessä T1 on erittäin runsaat homeitiöpitoisuudet. Näytteessä T2 havaittiin itiöitä pitoisuuden ollessa huomattavasti pienempi. Tulokset viittaavat kosteusvaurioihin rakenteissa. Alapohjapalkiston kosteustilanne ja kosteusvaurioihin viittaavat mikrobikasvustot vaativat välittömiä toimenpiteitä kosteustilanteen alentamiseksi.

25 Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Höyrystimeen tiivistyvää vesimäärää mitattiin alkaen pulssilaskurilla, jossa yksittäinen pulssi tarkoitta 8 mm tiivistyvää vesimäärää. Vesimäärämittarin tukkeutumisen vuoksi lukemat ovat paikoin liian alhaisia. Mittauksissa huomioidaan vain jaksot, jolloin mittaus on toiminut ongelmitta. Mittarin tukkeutumisesta huolimatta vesimäärästä saadaan riittävän hyvä käsitys, jotta mittausten perusteella voidaan arvioida tiivistyvää vesimäärää vuositasolla. Rakennuksessa on molemmille asunnoille oma vesi-ilmalämpöpumppu, eli rossissa on kaksi höyrystinyksikköä. Mittaukset on suoritettu yhdestä yksiköstä ja tulokset voidaan yleistää kahdelle yksikölle kertomalla vesimäärä kahdella. Kertyneestä datasta on laskettu tiivistynyt vesimäärä viikkoa kohden aikavälillä Tulokset esitetään alla olevassa taulukossa ja tiivistymisnopeutta kuvaavassa kuviossa. Taulukko 1. Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Viikko Kertynyt vesimäärä (l) VK24 21 VK25 14 VK26 13 VK27 14 VK28 13 VK29 20 VK30 17 VK31 6 VK32 11 VK33 23 VK34 20 VK35 23 VK36 22 VK37 35 VK38 52 VK39 45 YHT 349

26 26 Pulssi x1000 3,5 CH ,5 2 1,5 1 0, Kuvio 15. Vesihöyryn tiivistymisnopeus mittauspulsseina Höyrystimeen tiivistyy runsaasti vettä, etenkin lämmitys kauden alkaessa seurantajakson loppupuolella. Koko jakson aikana on tiivistynyt n. 350 l vettä, eli keskimäärin 3 l vuorokaudessa. Määrä on tiivistynyt yhteen höyrystinyksikköön. Mittausjakso sijoittuu pääosin kesäkaudelle, joten vesimääräksi voidaan olettaa jopa 4-5 l vuorokaudessa koko vuoden ajalla. Mittauksen perusteella vuositasolla tiivistyvän veden määrä on arviolta ainakin l höyrystinyksikköä kohden. Kuvaajasta voidaan lukea vesihöyryn tiivistymisnopeus käyrän jyrkkyydestä mittarin rekisteröimien pulssien avulla. Käyrässä olevat lähes vaakasuorat osuudet kertovat vesimäärämittarin tukkeutumisesta. Ryömintätilan ilmassa on pölyä joka ajan mittaan tukkii mittarin. Käyrästä kuitenkin nähdään lämmityskauden alkamisen vaikutus huomattavasti nopeampana tiivistymisenä ja vesimääränä. Vesihöyryn tiivistymisestä vapautuu energiaa 2260 kj/kg (normaali höyrystymislämpö). Vuorokaudessa vettä tiivistyy arviolta 4 l ja energiaa vapautuu keskimäärin 9040 kj. Tästä saadaan jatkuvana lämpötehona keskimäärin =

27 27 Vesihöyryn tiivistymisestä ryömintätilaan vapautuvaa energiaa käytetään vesiilmalämpöpumpun avulla rakennuksen lämmittämiseen. Edellisen talven aikana ryömintätilan maapohjan jäätyessä tiivistynyt vesi jäätyi laajaksi alueeksi höyrystinyksikön alle. Alla on kuva jääkerroksesta. Kuvio 16. Jääkerros höyrystinyksikön alla Myös jääkerroksen paksuudesta ja laajuudesta edellisen talven aikana voi päätellä höyrystimeen tiivistyvän runsaasti vettä. Veden tiivistyminen ryömintätilassa vapauttaa energiaa, mutta samalla se aiheuttaa kosteusrasituksen ryömintätilaan. Vapaasta vedestä pyrkii höyrystymään ilmaan kosteutta niin kauan kunnes ilma on kyllästymistilassa, eli suhteellinen kosteus on 100 %. Tämän jälkeen höyrystyminen jatkuu ja samalla vesihöyryä tiivistyy takaisin vedeksi, siten että ilma pysyy kyllästymistilassa. Vesihöyryä syntyy myös suoraan jääpinnasta (sublimoituminen). Höyryn muodostuminen vapaasta vedestä on erittäin runsasta ja paras tapa sen ehkäisyyn on poistaa kosteuslähde. Tiivistymisvedet tulee johtaa pois ryömintätilasta, mieluiten sadevesiviemäriin.

28 Energiamittaukset Energiamittauksista on saatavissa vasta alustavia tuloksia, sillä vasta syksyn 2011 aikana on alkanut kertyä dataa tilanteesta, jossa kaikissa asunnoissa on asukkaat ja lämmityskausi on käynnissä. Mittauksia on tehty talossa A vesiilmalämpöpumpun ja höyrystinyksikön sulatusvastuksen energiankäytöstä ja talossa B näiden lisäksi lämminvesivaraajan vastuksen energiankäytöstä. Kertyneestä mittausdatasta käy ilmi, että vertailutalon vesi-ilmalämpöpumpussa on ollut toimintakatkoksia ajoittain. Katkosten ajalta on dataa kertynyt vain varaajan osalta. Seuraavassa taulukossa on talon A vesi-ilmalämpöpumpun energiankäyttöä syys-lokakuulta. 700 Talo A VILP kwh Syyskuu Lokakuu Kuvio 17 Energiatarkasteluja Talojen välistä energiankulutusta ei mittaustulosten perusteella voi vielä arvioida, vaan dataa tulee kerätä pidemmältä ajanjaksolta. Taulukosta nähdään kuitenkin lämmityskauden alun vaikutus energiankäyttöön. Lokakuussa talon A vesi-ilmalämpöpumppu käytti lähes kaksi kertaa syyskuun energiamäärän. Sulatusvastusta ei tarvittu kyseisen ajanjakson aikana.

29 29 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tässä luvussa käydään lävitse mittaustuloksista tehtävät päätelmät ja pohditaan mahdollisia parannuksia tai korjauksia Enro -projektissa esiteltyyn lämmitysjärjestelmään. 4.1 Kosteustekninen toiminta Enro -projektin lähtöoletuksiin kuului ajatus, jonka mukaan ryömintätilaan sijoitettu vesi-ilmalämpöpumpun höyrystinyksikkö toimisi samalla ryömintätilan ilman kuivaimena tiivistäessään runsaasti vettä. Mittaustulosten perusteella näin ei kuitenkaan ole, vaan rossitilan ilmankosteus säilyy jatkuvasti hyvin korkeana. Seuraavassa pohditaan syitä rossin korkeaan kosteustilanteeseen. Kosteusrasitusta aiheuttaa jo aiemmin käsitelty tiivistymisvesien valuminen ryömintätilaan. Muita mahdollisia tekijöitä voi pohtia mittausdatan perusteella. Alla olevassa kuviossa on ryömintätilan ilman ja maaperän lämpötilakäyrät mittausjaksolta. CH T C Ilma CH T C 10 cm CH T C 50 cm Kuvio 18. Ryömintätilan ilman ja maaperän lämpökäyrät

30 30 Mittausten perusteella ilman lämpötila rossissa on koko lämmityskauden kylmempi kuin maaperän lämpötila. Tähän on syynä ainakin osin energian otto rossista, toisena syynä on mittausjakson alussa tapahtunut jäähtyminen eristeiden puutteen vuoksi. Maaperän huokosissa olevan ilman suhteellisen kosteuden oletetaan olevan laskelmissa yleensä 100 %. Kun rossin ilman lämpötila on alhaisempi kuin maaperän, on maaperän huokosissa oleva vesihöyryn osapaine ryömintätilan ilmassa olevaa osapainetta suurempi ja vesihöyryä siirtyy ryömintätilaan. TM Rakennusmaailman numerossa 11/11Tekniikan tohtori Jarek Kurnitski kommentoi Pekka Hietalan artikkelissa Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa vastaavia mittaustuloksia ja päätyy samaan ajatukseen maaperästä nousevasta kosteudesta. Energian otto rossista viilentää ilmaa nostaen suhteellista kosteutta. Mittausten perusteella näyttää siltä, että kuivattava vaikutus ei ole riittävä verrattuna kosteuslähteiden tuottamaan kosteuslisään ja viilenevän ilman heikompaan kosteuskapasiteettiin. Korjaavana toimenpiteenä tiivistysvedet täytyy johtaa rossista esim. sadevesiviemäreihin. Tämä ei yksin riitä parantamaan rossin kosteustilannetta, vaan muita ratkaisuja on myös pohdittava. Mahdollinen korjaustapa on maaperän kosteustuoton katkaiseminen esimerkiksi sepelikerrokseen laitettavalla muovilla, mutta kyseisen ratkaisun toimivuus täytyy testata erikseen. Rossin maapohjan eristäminen kuivattaa tehokkaasti rossia (Airaksinen 2007, 35), mutta tässä tapauksessa sillä estetään maaperään varastoituneen energian käyttö eikä ratkaisu ole soveltuva. Kosteus ryömintätilassa on perinteisessä rossipohjassa ajoittain korkealla, eikä sinänsä ole ongelmallista mikäli rakenteet kestävät kosteuden ja rakennuksen vaippa on riittävän tiivis. Pitkäaikainen kosteus aiheuttaa kuitenkin homeriskin kaikilla materiaaleilla. Ryömintätilan suuri kosteusmäärä on haitallinen erityisesti puualapohjille ja tästä syystä tulevissa ratkaisuissa on suositeltavaa käyttää paremmin kosteutta kestävää ja homeriskin osalta helpommin hallittavissa olevaa materiaalia.

31 Homeriskimalli Homeriskimalli on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyössä kehittämä laskentamalli, jota voidaan käyttää materiaalin tai rakenteen homehtumisriskin selvittämiseen kun lämpötila- ja kosteusolosuhteet tiedetään. Kyseinen projekti on vielä keskeneräinen. Enro -projektin mittausdata sopii sellaisenaan käytettäväksi homeriskimallin excel - laskentapohjassa ja vertailun vuoksi on laskettu homeriski alapohjapalkiston osalta. Palkistossa tiedetään sivelynäytteiden analysoinnin perusteella olevan runsaasti homeitiöitä ja laskennallinen malli on lisätyökalu. Alla olevassa kuviossa on laskettu alapohjapalkiston ilmakanavassa olevaa homeriskiä. 6 Homeindeksi Aika [h] Kuvio 19. Homeriskilaskelma alapohjapalkistosta

32 32 Homeindeksin tulkinnassa käytetään alla olevia taulukoita. Taulukko 2. Homeindeksit Homeindeksi Luokitusperusteet 0 Ei kasvua, pinta puhdas Mikroskoopilla havaittava kasvu, paikoin alkavaa kasvua, muutama rihma 1 Mikroskoopilla havaittava kasvu, useita rihmastopesäkkeitä muodostunut 2 Silmin havaittava kasvu, rihmaston peitto alle 10 % alasta (alkavaa itiöiden muodostusta) 3 TAI Mikroskoopilla havaittava kasvu, peitto alle 50 % 4 Silmin havaittava kasvu, rihmaston peitto noin % alasta TAI Mikroskoopilla havaittava kasvu, peitto yli 50 % Silmin havaittava kasvu, paikoin runsas tai rihmaston peitto yli 50 % 5 alasta 6 Erittäin runsas kasvu, rihmaston peitto lähes 100 % Taulukon perusteella huomataan, että alapohjapalkistossa on erittäin otolliset olosuhteet homeen kasvulle. Hyväksyttävänä tasona mallissa pidetään homeindeksin arvoa < 1, kun alapohjassa indeksi on maksimissaan 6. Laskennallinen arvio tukee mittausdatan analyysia ja näytteiden tuloksia Alapohjan ilmakanavan parannukset Mittausdatan, sivelynäytteiden ja homeriskimallin antamat tulokset vaativat välittömiä toimenpiteitä, jotta mikrobitoiminta saadaan pysäytettyä ja vakavan vaurion riskiä saadaan pienennettyä. Ensimmäisenä toimenpiteenä on aloitettu tuuletus ilmakanavassa. Tuuletus kuivattaa rakenteita, mutta ongelmana on rossin ilmakanavaa viilentävä vaikutus. Tuuletusilma viilenee ilmakanavassa ja sen suhteellinen kosteus kasvaa ja on mahdollista, että kosteutta tiivistyy kanavan peltiin. Seuraavassa on pohdittu erästä ratkaisua, jolla estettäisiin ryömintätilan viilentävä vaikutus ilmakanavassa. DOF tech Oy:n DOF lämpö ohjelmalla tehtiin rakenteesta simulaatiot maaliskuun ja toukokuun mitattujen olosuhteiden mukaan alkuperäisenä ja siten, että

33 33 alapohjan peltiin on kiinnitetty 3 cm polyuretaanieriste estämään rossin viilentävää vaikutusta. Alla olevissa kuvioissa on tilanne alkuperäisen ja muutetun rakenteen osalta. DOF lämpö tulosteet ovat liitteenä. Kuvio 20. Maaliskuu, alkuperäinen rakenne Kuvio 21. Maaliskuu, muutettu rakenne

34 34 Kuvio 22. Toukokuu, alkuperäinen rakenne Kuvio 23. Toukokuu, muutettu rakenne Laskennassa on ilmarako otettu huomioon lievästi tuulettuvana. Ohjelman rajoituksista johtuen ilmarako on tuulettumaton ja lievä tuulettuvuus on huomioitu pienentämällä raon kokoa puoleen. U-arvon laskennassa lievästi tuulettuvan ilmakerroksen lämmönvastus on puolet vastaavan tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvastuksesta (RakMK C4, 5.2.6). Simuloinnista havaitaan, että eristekerros ilmakanavan ja ryömintätilan välissä vähentää rossin vaikutusta ja nostaa lämpötilaa ilmakanavassa noin viidellä asteella, kun alapohjan lämpövuoto lämmittää osaltaan ilmatilaa. Lämpötilan nousulla ilman suhteellinen kosteus saadaan laskemaan. Lämpövuoto rakenteessa vähäistä, mutta riittää lämmittämään ilmakanavaa, mikäli kanava on eristetty rossista. Simulointi ei vastaa täysin todellisuutta, mutta ratkaisua kannattaisi tutkia lisää.

35 Energiatarkastelu Projektin lähtöoletuksena ryömintätilassa höyrystinyksikkö on lämmityskaudella ulkoilmaa lämpimämmässä ja näin ollen toimii paremmalla hyötysuhteella kuin ulkoilmassa. Alla olevassa kuviossa on vertailuna ryömintätilan ja ulkoilman lämpötila mittausjaksolta. CH T C ULKOILMA CH T C Kuvio 24. Lämpötila rossissa ja ulkona Talvi oli keskimääräistä kylmempi ja sisälsi pitkiä pakkasjaksoja. Mittausjakson alussa ryömintätilan lämpötila laski perusmuurin eristysten puuttumisen vuoksi alle 0 C eikä suotuisia olosuhteita saavutettu kuin jaksoittain lämmityskauden aikana. Kylmimpien pakkasjaksojen aikana rossin lämpötila pysyy ulkoilmaa lämpimämpänä ja tällöin saatiin vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen selvää etua. Mittausjaksolla on kuitenkin pitkiä aikoja, jolloin rossin lämpötila on ulkoilmaa viileämpi ja näillä jaksoilla hyötysuhteeseen tulee haittaa. Mittauksia on syytä jatkaa pidempään, jotta järjestelmän kokonaistoimivuudesta ja energiatehokkuudesta ns. normaalitalvena saadaan parempi käsitys.

36 36 5 YHTEENVETO Enro -projektiin liittyvien mittausten tarkoitus oli todistaa järjestelmän toimivuus pientalon pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä energiatehokkuuden sekä turvallisen ja terveellisen asumisen kannalta. Mittauksilla onnistuttiin todentamaan, että maaperään varastoitunutta lämpöä hyödynnetään ryömintätilaan sijoitetulla höyrystinyksiköllä, ilman että maaperän routiintumisella on normaaliolosuhteissa merkitystä rakenteille. Toisaalta oletus siitä, että höyrystinyksikkö kuivattaisi ryömintätilan ilmaa, osoittautui mittausten perusteella virheelliseksi. Ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa täytyy parantaa tulevissa ratkaisuissa ja kosteustilanteen jatkuva seuranta on tarpeen. Ryömintätilan kylmeneminen mittausjakson alussa vääristää kertynyttä dataa ja on vaikuttanut ensimmäisen talven aikana järjestelmän toimintaan. Alkuvaiheen ongelmat tulivat korostetusti esiin keskivertoa kylmemmän talven aikana. Energiamittauksia vääristää myös se, että asukkaat saapuivat kaikkiin huoneistoihin jakson aikana. Mittausjakson aikana tavoiteltua hyötyä energiankäyttöön ei voitu näistä ongelmista johtuen todentaa. Mittauksia ja järjestelmän käyttöä on syytä jatkaa ja seurata järjestelmän toimintaa vielä toisen lämmityskauden yli, jotta nähdään miten järjestelmä toimii normaalissa olosuhteessa.

37 37 LÄHTEET Airaksinen M Ryömintätilan lämpö- ja kosteustekninen toiminta. Teoksessa Vinha & Korpi (toim) Rakennusfysiikka 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Björkholtz D Lämpö ja kosteus. Rakennusfysiikka. Helsinki. Rakennustieto Oy. C4, Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. Lämmöneristys, ohjeet 2003 Nissilä J Energiaa rossista, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö Siikanen U Rakennusaineoppi. Helsinki. Rakennustieto Oy. Siikanen U Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovellukset. Helsinki. Rakennustieto Oy. Vinha J., Viitanen H., Lähdesmäki K., Peuhkuri R., Ojanen T., Salminen K., Paajanen L., Strander T. & Iitti H. Rakennusmateriaalien ja rakenteiden homehtumisriskin laskennallinen arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Rakennetekniikka, Tutkimusraportti. Julkaistaan 2011.

38 38 LIITTEET Anturikartta talo A Liite 1

39 Kosteusmittausraportti Liite 2: 1 (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 39 (jatkuu)

40 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 40 (jatkuu)

41 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 41 (jatkuu)

42 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 42 (jatkuu)

43 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 43

44 Kosteusmittausraportti Liite 3: 1 (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 44 (jatkuu)

45 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 45 (jatkuu)

46 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 46 (jatkuu)

47 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 47 (jatkuu)

48 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 48 (jatkuu)

49 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 49 (jatkuu)

50 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 50 (jatkuu)

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215

Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 TUTKIMUSSELOSTUS 22500325.069 2016-6-30 Kosteuskartoitus tiloissa 1069/1070, 1072, 2004 ja 1215 Tutkimuskohde: Kartanonkosken koulu Tilkuntie 5, Vantaa Tilaaja: Ulla Lignell Maankäytön, rakentamisen ja

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä:

ENSIRAPORTTI. Työ A Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51, Vantaa. raportointipäivä: ENSIRAPORTTI raportointipäivä: 22.3.2011 Työ TILAAJA: Vantaan kaupunki / Anne Krokfors LASKUTUSOSOITE: Vantaan kaupunki PL 6007 00021 Laskutus Viite: 153021000/Anne Krokfors VASTAANOTTAJA (T): Anne Krokfors

Lisätiedot

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen Innovaatio 2016 seminaari 12-13.05.2016 Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Sisältö 2 v v v v v Julkisivun yleisimmät vauriomekanismit

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA

Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3 47400 KAUSALA Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Iitin Kunta/ Tekniset palvelut PL 32 47401 KAUSALA Tutkimusraportti Työnumero:051621100163 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Palvelukeskus Koivulehto Jussintie 7 A 3

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

ASUNTO OY LANKASALPA

ASUNTO OY LANKASALPA KIINTEISTÖTARKASTUS 1 ASUNTO OY LANKASALPA Malmikatu 6 55100 Imatra 30.05.2011 KIINTEISTÖTARKASTUS 2 1. YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Asunto Oy Lankasalpa Malmikatu 6 55100 Imatra Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

BETONI&MUOVIMATTO&KOSTEUS ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN

BETONI&MUOVIMATTO&KOSTEUS ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN Kiia Miettunen, Ramboll Finland Oy KOHTEIDEN TAUSTATIEDOT Kohde 1: - Liimattava muovimatto (PUR-pinta ja ESD)

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 30 17501 Padasjoki Raportti Työnumero: 051121701076 Kohde: Toimeksianto: Pappilanmäen koulu Puistotie 8 17500 Padasjoki Kosteuskartoitus

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Seurantaraportti Valkoisenlähteentie Vantaa 86/

KARTOITUSRAPORTTI. Seurantaraportti Valkoisenlähteentie Vantaa 86/ Seurantaraportti Valkoisenlähteentie 51 01370 Vantaa 86/3342 28.8.2014 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 5 KÄYTETTY

Lisätiedot

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys Alustatilaselvitys Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Alustatilaselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

Kosteusmittausraportti

Kosteusmittausraportti Kosteusmittausraportti Betonivalun päällystettävyysmittaukset Mittausvälineistö : Rotronic HygroPalm ilman suht. kosteus ja lämpötilamittari GANN Hydromette HB30 mittari GANN B50 pintakosteudenosoitin

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Kartoittaja: Santeri Väre NCC Anton Ylkänen

Kartoittaja: Santeri Väre NCC Anton Ylkänen Sivu 1/5 Mittausraportti: Päivämäärä: 1.9.2015 Kartoittaja: Santeri Väre 040 149 2006 santeri.vare@wdkuivaus.fi Tilaaja: Laskutus: Kohde: Osoite: Yhteyshenkilö: NCC Anton Ylkänen 050 590 3425 anton.ylkanen@ncc.fi

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot