Enro -Energiaa rossista. Mittausdatan analysointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Enro -Energiaa rossista. Mittausdatan analysointi"

Transkriptio

1 Enro -Energiaa rossista Mittausdatan analysointi Arttu Lehtonen Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Rakennustekniikan an koulutusohjelma Talonrakennustekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu

2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikka LEHTONEN, ARTTU: Enro -Energiaa rossista, Mittausdatan analysointi Opinnäytetyö 37 s., liitteet 21 s. Joulukuu 2011 Tässä opinnäytetyössä analysoitiin Enro -Energiaa rossista -projektissa kerättyä mittausdataa ja tehtiin sen perustella arvioita järjestelmän toimivuudesta pientalon lämmitysjärjestelmänä. Mittauksia suoritettiin mm. maaperän lämpötilasta, ryömintätilan ja rakenteiden ilmakanavan lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta ja rakennusten energiankäytöstä. Mittausdataa kerättiin vuoden ajan tutkimuskohteesta ja vertailutalosta. Analyysin yhteydessä pyrittiin selvittämään ongelmien syitä ja esittämään parannusehdotuksia järjestelmään. Mittausten perusteella maaperästä siirtyy lämpöä ryömintätilaan ja tätä lämpöä voi hyödyntää ilmalämpöpumpun avulla. Samalla huomattiin rossin lämpötilan huomattava lasku ja tästä johtuva suhteellisen ilmankosteuden nousu. Kosteuslisää siirtyy maaperästä rossin ilmaan lämpötilan ollessa rossissa maaperää kylmempi samalla maaperän kosteuspitoisuuden ollessa rossin ilmaa suurempi. Teoriassa höyrystinyksikkö toimii kuivaimena, mutta käytännössä muuttuvat olosuhteet aiheuttavat kuivausta suuremman kosteuslisän maaperästä. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia myös alapohjarakenteissa. Energiamittauksista ei saatu vertailukelpoisia tuloksia asukkaiden muutettua asuntoihin kesken vertailukauden ja rossin viilennyttyä liiaksi mittausjakson alussa eristysten puutteen vuoksi. Viileneminen vaikuttaa kaikkiin mittaustuloksiin ja johtopäätöksiin. Projektin tuloksien perusteella on syytä parantaa alapohjan tuuletusta ja huomioida paremmin rossin kosteustekninen toiminta tulevaisuudessa. Mittauksia kohteella on syytä jatkaa, jotta saadaan ongelmaton ja vertailukelpoinen jakso mittausdataa koko lämmityskauden ajalta. Asiasanat: ryömintätilainen alapohja, rossi, lämpöpumppu, vesiilmalämpöpumppu, kosteus, lämpö

3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Scienses Degree Programme in Civil Engineering Option of Structural Engineering LEHTONEN, ARTTU: Enro -Energy From Subfloor Space, Analysis of Measurments Data Bachelor s thesis 37 pages, appendices 21 pages December 2011 This bachelor s thesis analyses measurement data of Enro -project. The goal of thesis was to evaluate the heating system of Enro -project as heating system for a detached housing. The measured objects were e.g. temperature of ground, moisture and temperature in subfloor space and structures and energy usage of the buildings. The measurements continued for a year in research subject building and point of comparison building. During the analysis reasons for problems and improvement suggestions were introduced. The measurements indicate rise of warmth from the soil. This energy can be used via heating pump. Drop of temperature in subfloor space and structures and rise in relative humidity were noticed. The reason for moisture regain was humidity rising from the soil. Temperature is lower in the subfloor space than in the soil and absolute humidity is higher in the ground causing moisture to move towards air in subfloor space. In theory the evaporator unit of heat pump should work as a drier, but in practice the moisture regain is higher than the drying effect. Energy measurements were incomplete because of the temperature drop in the beginning of the measurements and residents moving during the period of measurements. The temperature drop in the beginning has effects on the data. Based on the project results the ventilation and moisture technical function of the subfloor space should be improved in the future projects. The measurements at the site should be continued for another heating period so that a trouble-free and comparable period of measurements can be achieved. Key words: subfloor space, heating pump, moisture, temperature, evaporator

4 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO Enro -Energiaa rossista Tehtävät ja tavoitteet MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mitattavat kohteet Mittausten analysointityökalu Ongelmakohdat mittauksissa MITTAUSTULOKSET Maanlämpö Mittausten tarkoitus Mittaustulokset Kosteusmittaukset Ryömintätilan ilmankosteus ja lämpötila Mittausten tarkoitus Mittaustulokset Alapohjan rakenteiden ja ilmakanavan kosteustilanne Mittausten tarkoitus Ilmankosteuden ja lämpötilan mittaustulokset Puupalkiston kosteusmittaukset Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Energiamittaukset JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kosteustekninen toiminta Homeriskimalli Alapohjan ilmakanavan parannukset

5 5 4.2 Energiatarkastelu YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET... 38

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Enro -Energiaa rossista Tässä opinnäytetyössä käsitellään Enro -Energiaa rossista -projektiin (myöhemmin Enro -projekti) liittyviä vuoden ajan jatkuneita mittauksia. Mittaukset ovat alkaneet lokakuussa Projekti on osa Tekesin Kestävä Yhdyskunta ohjelmaa. Enro -projektissa tutkitaan Antero Salakarin keksimää ja patentoimaa lämmitysjärjestelmää, jossa vesi-ilmalämpöpumpun höyrystinyksikkö sijoitetaan paritalon rossipohjaan, eli ryömintätilaiseen alapohjaan. Tällä pyritään hyödyntämään maaperästä nouseva lämpö ja vesihöyryn tiivistymisestä vapautuva energia talon lämmittämiseen. Tutkimuskohteena on kaksi Vantaan Tuulensuuntielle rakennettua paritaloa, joista varsinaisessa tutkimuskohteessa on alapohjaratkaisuna lähes tuulettumaton lämpöeristetty rossipohja ja vertailutalossa maanvarainen betonilaatta. Opinnäytetyössä käsitellään mittauksissa vuoden aikana kertynyttä dataa aikaväliltä Enro-projekti on esitelty kokonaisuudessaan tarkemmin Jukka Nissilän opinnäytetyössä (Energiaa rossista, Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2/2011). Kyseisessä opinnäytetyössä perehdytään projektissa esitellyn pientalon lämmitysjärjestelmän teoreettiseen toimintaan. 1.2 Tehtävät ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on analysoida Enro -projektiin liittyvistä mittauksista vuoden aikana kerääntynyt data ja testata lämmitysjärjestelmän toimintaperiaatteeseen liittyvää teoriaa ja järjestelmän toimivuutta käytännön olosuhteissa. Samalla selvitetään järjestelmän mahdollisia ongelmakohtia. Mittauksilla tutkitaan rossista otetun energian vaikutusta routiintumiseen, ilmankosteuteen ja lämpöön rossissa ja alapohjan rakenteiden ilmatilassa sekä rakennekosteuteen alapohjan rakenteissa. Lisäksi tutkitaan rakennuksen energiankäyttöä mittaamalla energiankulutusta ja höyrystinyksikköön tiivistyvää vesimäärää. Päätavoite projektissa on todentaa järjestelmän toimivuus pientalojen lämmitysjärjestelmänä ja varmistaa turvallinen ja terveellinen asuminen kohteessa.

7 7 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ 2.1 Mitattavat kohteet Mittausjärjestelmä kerää kaikista mittauspisteistä dataa tunnin välein ja lähettää sen kerran vuorokaudessa sähköpostitse haluttuun sähköpostiosoitteeseen. Data siirtyy tekstimuotoisena ja on käsiteltävissä esimerkiksi Excel-ohjelman avulla. Järjestelmän on toimittanut Pietiko Oy ja kehittänyt yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Envic Oy. Mittauslaitteisto on esitelty kokonaisuudessaan tarkemmin Risto Stenforsin opinnäytetyössä (Etäluettava mittausjärjestelmä rakennusteknisen tutkimuksen apuna, TAMK 4/2011). Tutkimuskohteessa (myöhemmin talo A) mitattiin ajanjakson aikana maaperän lämpötiloja rakennuksen alla neljästä eri mittauspisteestä ja rakennuksen ulkopuolelta kahdesta eri pisteestä, kustakin kahdelta eri syvyydeltä maanpintaan nähden. Mittalaitteiden kanavaan 1 kytketyt anturit on kaivettu n. 10 cm syvyyteen ja kanavaan 2 kytketyt anturit n. 50 cm syvyyteen. Vertailutalossa (talo B) on maalämpöanturit sijoitettu maanvaraisen laatan alle ja talon ulkopuolelle vastaaville kohdille rakennusta. Ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa tutkittiin mittaamalla suhteellista kosteutta ja lämpötilaa neljästä eri mittauspisteestä. Anturit on sijoitettu ryömintätilaan vapaaseen ilmaan noin metrin korkeudelle ryömintätilan pohjasta. Alapohjan rakenteissa on palkkien välissä ilmatila, jonka kautta on tarkoitus tuoda korvausilma rakennuksen ilmanvaihtoon. Tällä on tarkoitus esilämmittää tuloilma ja hyödyntäen rossipohjassa olevaa lämpöenergiaa. Rakenteiden ilmakanavan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin neljästä pisteestä. Alapohjan puupalkiston kosteustilannetta tutkittiin mittaamalla piikkiantureilla puupalkiston kosteutta. Puupiikkiantureiden toimintaongelmien vuoksi tutkimuksen aikana suoritettiin tarkastusmittauksia kahteen otteeseen neljästä eri kohdasta ja tehtiin rakenneavaus kahdesta kohdasta.

8 8 Energiankulutusmittausten kohteena on projektissa vesi-ilmalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumpun höyrystimen sulatusvastus ja varaajan sähkövastus sekä talon A että talon B osalta. Mittauksia suoritetaan pulssimittauksina, joilla saadaan tietoa rakennusten sähköverkosta ottamasta energiamäärästä. Höyrystimeen tiivistyvän vesimäärän mittaukset aloitettiin vasta mittalaitteen asennusongelmien vuoksi. Vesimäärän mittaus tapahtuu mittalaitteella, jossa kippivaaka täyttyy 8 ml vesimäärästä ja antaa anturille pulssin merkiksi aina kun vaaka tyhjenee. Vesimäärän perusteella on mahdollista arvioida höyrystimen tiivistämää vesimäärää ja tiivistymisestä vapautuvaa energiaa. Mittausjärjestelmän antureiden sijainnit, anturityypit ja mittausjärjestelmässä käytettävät kanavat näkyvät liitteenä olevassa anturikartassa. 2.2 Mittausten analysointityökalu Tampereen ammattikorkeakoulu on kehittänyt mittausdatan analysointia varten excel -pohjaisen työkalun jolla voi laskea kertyneistä mittauksista keskiarvoja halutuin välein. Data on käsitelty pääosin 24 otoksen keskiarvoina joilla on tarkoituksena eliminoida mahdollisia mittausvirheitä ja koostaa materiaali luettavampaan muotoon. Pitkän aikavälin seurannassa kerran vuorokaudessa saatava mittaustulos on riittävän tarkka ja tarkoituksenmukainen. 2.3 Ongelmakohdat mittauksissa Mittaukset alkoivat molemmissa kohteissa. Mittaukset ovat olleet käytössä keskeytyksettä, lukuun ottamatta välisenä aikana ollutta käyttökatkosta talossa A. Höyrystimeen tiivistyvän veden mittaaminen aloitettiin Mittalaitetta ei pystytty asentamaan ennen maaperän jäätymistä edellisenä syksynä, joten kohdetta ei ole mitattu kuluneen talven aikana. Runsas veden tiivistyminen ennen mittauslaitteiston käyttöönottoa on pyritty todentamaan valokuvaamalla höyrystimen alle kerääntyvää jääkerrostumaa. Perusmuurin lämmöneristys rossissa asennettiin vasta kelien jo viilennyttyä syksyllä 2010 ja rossitila pääsi viilenemään pakkasen puolelle. Tästä syystä

9 9 järjestelmän toiminta ei ole ensimmäisen talven aikana ollut optimaalista. Tämä vaikuttaa todennäköisesti kaikkiin mitattuihin tuloksiin ja täytyy ottaa huomioon tuloksia arvioidessa. Mittausjaksoon kuulunut talvi oli poikkeuksellisen kylmä, joten käsiteltävät mittaukset kuvaavat pitkällä aikavälillä eräänlaista ääriolosuhdetta tehtiin tarkistusmittauksia joiden perusteella todettiin alapohjan palkistossa korkeita kosteuslukemia. Välittömästi tämän jälkeen avattiin alapohjan tuuletusluukut ja aloitettiin rakenteiden ilmatilan koneellinen ilmanvaihto. Tämä vaikuttaa mittaustuloksiin ja järjestelmän toimintaan. Korvausilmaa rakennuksen ilmanvaihtoon ei ole mahdollista ottaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti paikallisen rakennusvalvonnan estettyä järjestelmän käytön. Rakennuksen energiamäärien mittauksissa mittaustuloksia vääristää se, että asukkaat muuttivat vasta loppukevään aikana kaikkiin huoneistoihin. Energian kulutusmittauksia on syytä jatkaa pidempään, jotta saadaan vertailukelpoisia mittaustuloksia kohteesta ja vertailutalosta. Talon B osalta mittausdatasta näkyy vesi-ilmalämpöpumpun osalta useita käyttökatkoksia ja muita jaksoja joiden osalta dataa ei ole kertynyt. Tässä opinnäytetyössä esitellään alustavia tuloksia energiankulutuksesta ja tarkemmin tulokset käsitellään kun mittausdataa on kertynyt riittävästi vertailukelpoiselta ajanjaksolta.

10 10 3 MITTAUSTULOKSET Tässä luvussa esitellään mittaustulokset ja analysoidaan kertynyt data. Tulokset esitellään mitattavan kohteen mukaan. 3.1 Maanlämpö Mittausten tarkoitus Maaperän lämpötilan mittauksilla on tarkoitus todentaa maaperästä nouseva lämpö ja seurata energian oton vaikutusta maaperän lämpötilaan vuoden aikana ja samalla selvittää aiheuttaako järjestelmä routiintumisriskiä maaperän kylmenemisen myötä. Mittauksia suoritettiin rakennusten alta ryömintätilasta ja maanvaraisen laatan alla, sekä rakennuksen ulkopuolella sokkelin vierestä ja noin 1,2 m etäisyydeltä sokkelista. Mahdollinen routiintumisriski on huomioitu tutkimuskohteessa perustustavan valinnalla. Rakennus on paaluperustettu routiintumattomaan syvyyteen Mittaustulokset Alla olevissa taulukoissa esitetään lämpötilakäyrät mittauspisteistä talon A ja B alla ja ulkopuolella. Mittauspisteet B-talossa ovat vastaavilla kohdin A-talon kanssa siten että vastaa 65535, vastaa ja niin edelleen laskevassa järjestyksessä. Jokaisessa mittauspisteessä mitataan maaperän lämpötilaa kahdesta eri syvyydestä, kanavassa 1 oleva anturi on noin 10 cm syvyydellä maanpinnasta ja kanavassa 2 noin 50 cm syvyydellä. Kuvaajissa kanava 1 on merkitty yhtenäisellä viivalla ja kanava 2 pisteviivalla. Saman mittauskohdan kuvaajat ovat samalla värillä. Kuviot ovat järjestyksessä talon A keskeltä ulospäin siten, että viimeisessä kuviossa on mittaukset sokkelin ulkopuolelta (mittauspisteet ja 65524). Ensin esitellään talon A tulokset ja sitten vertailutalon B. Viimeisessä kuviossa on mukana myös ulkoilman lämpötila.

11 CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 1. Mittauspisteet ja CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 2. Mittauspisteet ja 65526

12 CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 3. Mittauspisteet ja CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C CH T C Kuvio 4. Talon B alapuolella olevat mittauspisteet

13 CH T C CH T C CH T C CH T C ULKOILMA CH T C Kuvio 5. Talon B ulkopuoli ja ulkoilma Käyristä huomataan, että maan lämpötila rossissa on talvella 2010 ollut pitkiä aikoja alle 0 C. Syynä tähän on todennäköisesti tavanomaista kylmempi talvi ja perusmuurin eristämättömyys pakkaskauden alussa sekä maaperästä hyödynnettävä lämpö. Maaperä on ollut kauden aikana kylmimmillään juuri vesiilmalämpöpumpun höyrystinyksikön alapuolella ja välittömässä läheisyydessä ja lämpötiloissa on havaittavissa nousua, kun lähestytään perusmuuria ja siirrytään ulkopuolelle. Maaperä myös lämpenee hitaimmin juuri höyrystinyksikön kohdalla. Tutkimuksessa täytyy huomioida, että höyrystinyksiköstä tiivistyvä vesi valui koko talven ryömintätilan pohjalle jäätyen suurehkoksi jääpinnaksi. Jään sulaminen on osaltaan hidastanut maaperän lämpenemistä. Ulkopuolella maan pintalämpötila 10 cm syvyydessä seuraa ulkoilman lämpötilaa rossitilan mittauksia tarkemmin, mutta 50 cm syvyydessä maaperä on lämpimämpi käyden vain ajoittain pakkasen puolella. Tähän on syynä lumen eristävä vaikutus. Sekä talon A että talon B ulkopuolella maaperän lämpötila seuraa etenkin maan pintakerroksissa kohtuullisen tarkasti ulkoilman lämpötilaa. Vaih-

14 14 telu talojen välillä sokkelin ulkopuolella selittyy lumipeitteen paksuuden eroilla. Talon B osalta antureiden kohdalla on kulkuväylä ja lumikerros pienempi. Talon B maanvaraisen laatan alapuolella lämpötilat ovat huomattavasti korkeampia ja lämpötilavaihtelut maltillisempia. Lähempänä perusmuuria olevissa mittauksissa vaihtelu on suurempaa ulkoilman vaikutuksen vuoksi. Anturin mittaustulokset eroavat muista. Tähän ei tutkimuksen aikana löydetty syytä, mutta selityksenä voi olla esimerkiksi viemärin välitön läheisyys. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä tutkimuksen kannalta. Maanperän lämpötilan laskun perusteella etenkin höyrystinyksikön läheisyydessä voidaan olettaa, että maaperään varautunutta lämpöä hyödynnetään vesiilmalämpöpumpun avulla rossin ilmatilasta ainakin jossain määrin. Viilenevän alueen koko on kuitenkin huomattavasti ryömintätilan pohjapinta-alaa pienempi, joten projektin teoriassa esitetty lämmön siirtyminen ei ainakaan kokonaisuudessa toteudu. Lämmön noususyvyyttä tai maaperästä saatavaa lämpömäärää ei näillä mittauksilla voida mitata tarkasti. Maaperän jäätyminen rossipohjassa tulee huomioida, kun järjestelmää käytetään. Jäätyminen tapahtuu kuitenkin melko pienellä alueella eikä mittausten perusteella ulotu kovinkaan syvälle. Jäätymisellä ei pitäisi olla kovinkaan suurta vaikutusta nykyisten määräysten mukaan perustetun rakennuksen routasuojaukseen, ainoastaan poikkeuksellisen kylminä talvina voi olla tarpeen rajoittaa järjestelmän käyttöä. 3.2 Kosteusmittaukset Ryömintätilan ilmankosteus ja lämpötila Mittausten tarkoitus Ryömintätilan ilmankosteuden ja lämpötilan mittauksilla on tarkoitus seurata rossin kosteusteknisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Enro -projektin teoriassa oletetaan, että höyrystinyksikkö tiivistää ilmasta kosteutta ja näin osaltaan auttaa kuivattamaan rossin ilmatilaa. Samalla saadaan hyödynnettyä vesihöyryn tiivistymisestä vapautuvaa energiaa. Mittauksia suoritettiin ryömintätilassa neljästä

15 mittauspisteestä noin metrin korkeudelta ryömintätilan pohjasta. Mittauspisteistä saadaan kanavasta 1 lämpötila ja kanavasta 2 suhteellinen kosteus Mittaustulokset Alla oleviin kuvioihin on koottu mittaustulokset ja vertailuna ulkoilman lämpötila on suhteellinen kosteus. Mittauspisteet näkyvät tarkemmin anturikartasta. CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 6. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ryömintätilassa, mittauspisteet ja 65516

16 16 CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 7. Ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila ryömintätilassa, mittauspisteet ja Kaikkien neljän mittauspisteen arvot ovat sekä lämpötilan, että suhteellisen kosteuden osalta erittäin lähellä toisiaan, eikä mainittavia eroja havaittu eri osissa ryömintätilaa. Ilman lämpötila ryömintätilassa seuraa ulkoilman lämpötilaa hieman viiveellä, ollen kesällä selvästi ulkoilmaa kylmempää. Talvikaudella rossin ilmanlämpö seurasi aluksi täysin ulkoilman lämpötilaa, mutta kun perusmuurin eristys asennettiin kuvaajat erkanevat ja rossiin varautuneen lämpökapasiteetin vaikutus tasaa muutoksia lämpötilassa. Perinteinen rossipohja on normaalisti talvella ulkoilmaa lämpimämpi johtuen alapohjan lävitse tulevasta lämpövuodosta ja kesällä taas maaperän lämpökapasiteetin vuoksi kylmempi. Höyrystinyksikön sijoittaminen rossiin ja energian otto kylmentää mittausten mukaan ryömintätilaa talvikaudella ja hidastaa lämpenemistä keväällä ja kesällä. Ryömintätilan ilma on mittausten mukaan ollut alle 0 C useita viikkoja sen jälkeen kun ulkoilma on jo noussut tämän yläpuolelle. Todennäköisesti eristeiden puute ja rossin jääh-

17 17 tyminen mittausten aluksi vaikuttaa kaikkiin mittauksiin ensimmäisen talven ajalta. Toisaalta syksyn 2011 aikana rossin ilmatila on kylmentynyt ulkoilmaa nopeammin ja tämän perusteella energian ottamisella on suuri vaikutus. Suhteellinen ilmankosteus ryömintätilassa on koko mittausjakson ajan ollut korkealla tehtyjen lisämittausten perusteella aloitettiin ryömintätilassa ja rakenteiden ilmatilassa tehostettu tuuletus. Tuuletuksen aloittaminen paransi tilannetta hieman, laskien ryömintätilan suhteellista kosteutta ajoittain alle 80 %. Tästä huolimatta ilmankosteus on lähes jatkuvasti yli 80 % ja % kosteuslukemia on pahimmillaan useita viikkoja perättäin. Korkea suhteellinen kosteus ei ole ongelma talvikaudella ilman lämpötilan ollessa pakkasen puolella, mutta kesäkaudella mitatut arvot viittaavat suureen riskiin mikrobikasvustoista kuten homeesta. Homeen kasvun vaatimat tärkeimmät tekijät ovat kosteus, lämpötila ja ravinteet. Ravinteet ovat harvoin rajoittava tekijä, sillä hometta voi kasvaa esimerkiksi eloperäisessä pölyssä. Lämpötilan osalta lukuisat homeet kasvavat 5-35 C lämpötilassa, optimaalisen lämpötilan ollessa välillä C. Homekasvun käynnistymisen osalta rajana pidetään % suhteellista kosteutta (Airaksinen 2007, 31) Tutkimuskohteessa on lähes koko lämpimän kauden ajan olosuhteet, jotka mahdollistavat homesienten kasvun. Rakenteessa on eristetty puurakenteet ryömintätilasta galvanoidulla peltilevyllä ja polyuretaaniliimauksin ja voidaan olettaa, ettei ryömintätilassa oleva kosteus tässä tapauksessa vaaranna rakenteiden kestoa tai sisäilman laatua. Ei kuitenkaan pystytä täysin sulkemaan pois mahdollisuutta, että ryömintätilan olosuhteet voivat pidemmällä aikavälillä aiheuttaa ongelmia rakenteiden keston ja sisäilman laadun suhteen Alapohjan rakenteiden ja ilmakanavan kosteustilanne Mittausten tarkoitus Rakenteiden ilmakanavan ilmankosteuden ja lämpötilan sekä alapohjapalkiston rakennekosteuden mittauksilla on tarkoitus seurata rossin kosteusteknisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Mittauksia suoritettiin ilmakanavassa neljästä mittauspisteestä. Mittauspisteistä saadaan kanavasta 1 lämpötila ja kanavasta 2 suh-

18 18 teellinen kosteus. Palkiston kosteutta mitattiin neljästä kohdasta piikkiantureilla. Piikkiantureiden toimintaongelmien vuoksi mittauksia on suoritettu kahteen otteeseen myös toisella mittauslaitteistolla Ilmankosteuden ja lämpötilan mittaustulokset Alla on alapohjarakenteen leikkauskuva päivätyistä rakennekuvista. Alapohjan on tehty lattiaelementeistä (paksuus 198 mm), joiden päällä on 80 mm betonilaatta. Elementissä on eristeenä 150 mm SPU eristettä, eristeen alapuolinen ilmatila on 48 mm ja ryömintätilaa vasten on galvanoitu pelti, jonka saumat on liimattu polyuretaaniliimalla. Kuvio 8. Alapohjarakenne Alla oleviin kuvioihin on koottu mittaustulokset lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta. Vertailuarvona kuvioissa on mukana ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mittauspisteet näkyvät tarkemmin anturikartasta. Selvyyden vuoksi mittaustulokset on jaettu kahteen kuvioon.

19 19 CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 9. Mittauspisteet ja CH T C CH Rh % CH T C CH Rh % ULKOILMA CH T C ULKOILMA CH Rh % Kuvio 10. Mittauspisteet ja 65518

20 20 Lämpötilat mittauspisteissä käyttäytyvät pääosin ryömintätilan ilman lämpötilojen tavoin. Alapohjan lävitse tuleva lämpövuoto on paksun eristemäärän vuoksi vähäistä eikä se lämmitä rakenteiden ilmakanavaa merkittävästi. Lämpötilat seurailevat ulkoilman lämpötilaa pienellä viiveellä ja tasaten suurimpia piikkejä. Suhteellinen kosteus on myös rakenteiden välisessä ilmatilassa korkealla. Mittausjakson aluksi osassa mittauspisteistä ollut ilma on ollut kuivaa, mutta jakson aikana kaikissa mittauspisteissä suhteellinen kosteus on noussut välille % ollen osassa mittauspisteistä melko pitkiä aikoja jopa 100 %. Ilmakanavan koneellinen tuuletus aloitettiin ja tämä näkyy kosteuskäyrissä selkeänä kuivumisena etenkin mittauspisteissä ja Tuuletuksen avulla ilmankosteus seuraa ulkoilman kosteutta melko tarkasti ja hetkittäin suhteellinen kosteus oli alle 70 %. Tuuletus vaikuttaa tehokkaimmin lähempänä ilmanottoa oleviin mittauspisteisiin ja tästä voidaan päätellä, ettei ilmankierto ole tasainen rakenteiden ilmakanavassa. Tuuletus lopetettiin jonka jälkeen ilmatilan kosteusarvot palasivat korkealle tasolle. Korkeisiin suhteellisen kosteuden lukemiin tuuletuksen lopettamisen jälkeen vaikuttaa myös ilman lämpötilan lasku syksyn aikana. Kanavaan jäänyt kosteusmäärä ei pysty sitoutumaan ilmaan lämpötilan laskiessa ja tiivistyy alapuolella olevan pellin pintaan sen ollessa muita rakenteita kylmempi tehtiin kohteelle tarkastuskäynti, jonka yhteydessä avattiin alapohjan pellityksiä kahdesta kohtaa. Raportti käynnistä on liitteenä. Tutkimuksessa havaittiin toisessa mittauspisteessä pellin pintaan tiivistynyttä vettä. Pellin päällä oleva vesi imeytyy puumateriaaliin ja ylläpitää ilmankosteuden kyllästymistilaa. Rakennusaikana rakenteiden tiedetään olleen useita viikkoja alttiina sateelle. Rakenteiden ilmatilassa oleva kosteus on osittain peräisin tästä rakennusaikaisesta kosteudesta ja osittain ulkoilman kosteudesta. Ryömintätilan ja rakenteiden ilmatilan välissä on ilma- ja höyrysulkuna toimiva teräslevy ja voidaan olettaa, ettei kosteus ole peräisin rossista ainakaan merkittävissä määrin. Energian otto ryömintätilasta kuitenkin jäähdyttää välillisesti myös ilmakanavaa ja tämä nostaa ilman suhteellista kosteutta kyseisessä tilassa. Mittausten perusteella lämpötila rakenteiden ilmakanavassa on lähes sama kuin ryömintätilassa.

21 21 Ilmakanavassa olevat suojaamattomat puurakenteet ovat suorassa kosketuksessa ulkoilmaan. Olosuhteet ovat otolliset mikrobikasvustolle ja on mahdollista, että joissain olosuhteissa tästä aiheutuu sisäilmaongelmia, sillä alapohjan betonilaatan reunoilta voi tapahtua ilmavirtausta sisäilmaan. Rakenteiden tuuletusjärjestelyä parannetaan tulevaisuudessa, jotta mikrobikasvuston riski saadaan poistettua. Lisäksi on selvitettävä mahdollisia ratkaisuja, jolla estetään ryömintätilan viilentävä vaikutus tuuletuskanavassa. Tuuletuksen parannusten yhteydessä tulee varmistaa ilmanvirtaus koko alapohjapalkiston alueella, jotta rakenteet saadaan kuivatettua kauttaaltaan Puupalkiston kosteusmittaukset Alapohjan kannatinpalkiston rakennekosteuden mittauksissa on koko mittausjakson aikana ollut ongelmia, joiden syytä ei ole saatu tarkemmin selvitettyä. Kertyneestä datasta on suodatettu pois anturin antamat virheilmoitukset ja mittaustuloksista on haettu pidemmän aikavälin keskiarvoja, jotta virheiden vaikutus saataisiin minimoitua. Lisäksi kohteella on suoritettu ja tarkastusmittauksia. Mahdollinen syy ongelmiin voi olla puurakenteessa kiinni oleva galvanoitu pelti ja ilmatilan ja puupalkiston korkeat kosteuslukemat ja ajoittainen tiivistynyt vesi pellin päällä. Nämä tekijät ovat voineet häiritä mittauksia. Alla olevissa kuvioissa on yhteenveto mittauksista. Kuvioihin on koottu mittausdata, josta virheilmoitukset on poistettu. Lisäksi dataan on lisätty paikallisten tulosten keskiarvoa kuvaava käyrä. Lukemat ovat suuntaa antavia painoprosentteja puun kuivapainosta.

22 22 CH Keskiarvo 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kuvio 11. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH CH Keskiarvo Kuvio 12. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH265512

23 23 CH Keskiarvo Kuvio 13. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-%, mittauspiste CH CH Keskiarvo Kuvio 14. Alapohjapalkiston kosteuksia paino-% mittauspiste CH265511

24 24 Alapohjapalkiston kosteuskäyrät ovat mittausongelmien vuoksi vain viitteellisiä, eikä lukemia voi sellaisenaan käyttää. Etenkin mittalaitteen molempien kanavien mittaustuloksissa on paljon äkillistä vaihtelua, mikä ei ole mahdollista, kun kyseessä on puurakenne. Mittauksien mukaan alapohjan palkistossa on kuitenkin melko korkeita kosteuslukemia mittausjaksolla ja kaikissa mittauspisteissä näkyy korkeammat kosteuspitoisuudet loppukevään ja kesäkuukausien aikana. Tarkempaa analyysia tuloksista ei voi luotettavasti tehdä, mutta käyrät kuvaavat kosteuskäyttäytymistä ja ovat pääosin linjassa muiden kosteusmittausten kanssa ja tehdyt tarkastusmittaukset tukevat tuloksia. Koneellisen tuuletuksen vaikutus näkyy seurantajakson aikana kesän loppua kohden laskevana kosteuspitoisuutena. Rakennekosteus on kuitenkin edelleen korkealla ja rakenteiden ilmatilan kosteuden ollessa korkea ei rakenne pääse kuivumaan. Alapohjapalkkien yläosat ovat lähellä rakennuksen vaipan lämmintä puolta ja ne ovat aina suhteellisen lämpimässä. Lahottajasienet alkavat kasvaa kun puurakenteen kosteus on % ja lämpötila yli 0 C (Siikanen 2001, 24). Tutkimuskohteessa alapohjapalkiston yläosassa on mikrobitoiminnalle suotuisa lämpötila ympäri vuoden ja mittausten perusteella riittävä kosteus kesäkaudella pitkiäkin aikoja. Tulosten perusteella alapohjapalkistossa on riski homeen ja lahon kasvulle ja rakenteiden tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kohteella tehtyjen tarkastusmittausten yhteydessä otettiin kahdesta palkista sivelynäytteet, jotka lähetettiin tutkittavaksi Eurofins Scientific Finland Oy:lle Tampereelle. Tutkimustodistus ja Rakennuslaboratorion RI Jarno Oravasaaren huomiot analyysista on liitteenä. Analyysin mukaan näytteessä T1 on erittäin runsaat homeitiöpitoisuudet. Näytteessä T2 havaittiin itiöitä pitoisuuden ollessa huomattavasti pienempi. Tulokset viittaavat kosteusvaurioihin rakenteissa. Alapohjapalkiston kosteustilanne ja kosteusvaurioihin viittaavat mikrobikasvustot vaativat välittömiä toimenpiteitä kosteustilanteen alentamiseksi.

25 Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Höyrystimeen tiivistyvää vesimäärää mitattiin alkaen pulssilaskurilla, jossa yksittäinen pulssi tarkoitta 8 mm tiivistyvää vesimäärää. Vesimäärämittarin tukkeutumisen vuoksi lukemat ovat paikoin liian alhaisia. Mittauksissa huomioidaan vain jaksot, jolloin mittaus on toiminut ongelmitta. Mittarin tukkeutumisesta huolimatta vesimäärästä saadaan riittävän hyvä käsitys, jotta mittausten perusteella voidaan arvioida tiivistyvää vesimäärää vuositasolla. Rakennuksessa on molemmille asunnoille oma vesi-ilmalämpöpumppu, eli rossissa on kaksi höyrystinyksikköä. Mittaukset on suoritettu yhdestä yksiköstä ja tulokset voidaan yleistää kahdelle yksikölle kertomalla vesimäärä kahdella. Kertyneestä datasta on laskettu tiivistynyt vesimäärä viikkoa kohden aikavälillä Tulokset esitetään alla olevassa taulukossa ja tiivistymisnopeutta kuvaavassa kuviossa. Taulukko 1. Höyrystimeen tiivistyvä vesimäärä Viikko Kertynyt vesimäärä (l) VK24 21 VK25 14 VK26 13 VK27 14 VK28 13 VK29 20 VK30 17 VK31 6 VK32 11 VK33 23 VK34 20 VK35 23 VK36 22 VK37 35 VK38 52 VK39 45 YHT 349

26 26 Pulssi x1000 3,5 CH ,5 2 1,5 1 0, Kuvio 15. Vesihöyryn tiivistymisnopeus mittauspulsseina Höyrystimeen tiivistyy runsaasti vettä, etenkin lämmitys kauden alkaessa seurantajakson loppupuolella. Koko jakson aikana on tiivistynyt n. 350 l vettä, eli keskimäärin 3 l vuorokaudessa. Määrä on tiivistynyt yhteen höyrystinyksikköön. Mittausjakso sijoittuu pääosin kesäkaudelle, joten vesimääräksi voidaan olettaa jopa 4-5 l vuorokaudessa koko vuoden ajalla. Mittauksen perusteella vuositasolla tiivistyvän veden määrä on arviolta ainakin l höyrystinyksikköä kohden. Kuvaajasta voidaan lukea vesihöyryn tiivistymisnopeus käyrän jyrkkyydestä mittarin rekisteröimien pulssien avulla. Käyrässä olevat lähes vaakasuorat osuudet kertovat vesimäärämittarin tukkeutumisesta. Ryömintätilan ilmassa on pölyä joka ajan mittaan tukkii mittarin. Käyrästä kuitenkin nähdään lämmityskauden alkamisen vaikutus huomattavasti nopeampana tiivistymisenä ja vesimääränä. Vesihöyryn tiivistymisestä vapautuu energiaa 2260 kj/kg (normaali höyrystymislämpö). Vuorokaudessa vettä tiivistyy arviolta 4 l ja energiaa vapautuu keskimäärin 9040 kj. Tästä saadaan jatkuvana lämpötehona keskimäärin =

27 27 Vesihöyryn tiivistymisestä ryömintätilaan vapautuvaa energiaa käytetään vesiilmalämpöpumpun avulla rakennuksen lämmittämiseen. Edellisen talven aikana ryömintätilan maapohjan jäätyessä tiivistynyt vesi jäätyi laajaksi alueeksi höyrystinyksikön alle. Alla on kuva jääkerroksesta. Kuvio 16. Jääkerros höyrystinyksikön alla Myös jääkerroksen paksuudesta ja laajuudesta edellisen talven aikana voi päätellä höyrystimeen tiivistyvän runsaasti vettä. Veden tiivistyminen ryömintätilassa vapauttaa energiaa, mutta samalla se aiheuttaa kosteusrasituksen ryömintätilaan. Vapaasta vedestä pyrkii höyrystymään ilmaan kosteutta niin kauan kunnes ilma on kyllästymistilassa, eli suhteellinen kosteus on 100 %. Tämän jälkeen höyrystyminen jatkuu ja samalla vesihöyryä tiivistyy takaisin vedeksi, siten että ilma pysyy kyllästymistilassa. Vesihöyryä syntyy myös suoraan jääpinnasta (sublimoituminen). Höyryn muodostuminen vapaasta vedestä on erittäin runsasta ja paras tapa sen ehkäisyyn on poistaa kosteuslähde. Tiivistymisvedet tulee johtaa pois ryömintätilasta, mieluiten sadevesiviemäriin.

28 Energiamittaukset Energiamittauksista on saatavissa vasta alustavia tuloksia, sillä vasta syksyn 2011 aikana on alkanut kertyä dataa tilanteesta, jossa kaikissa asunnoissa on asukkaat ja lämmityskausi on käynnissä. Mittauksia on tehty talossa A vesiilmalämpöpumpun ja höyrystinyksikön sulatusvastuksen energiankäytöstä ja talossa B näiden lisäksi lämminvesivaraajan vastuksen energiankäytöstä. Kertyneestä mittausdatasta käy ilmi, että vertailutalon vesi-ilmalämpöpumpussa on ollut toimintakatkoksia ajoittain. Katkosten ajalta on dataa kertynyt vain varaajan osalta. Seuraavassa taulukossa on talon A vesi-ilmalämpöpumpun energiankäyttöä syys-lokakuulta. 700 Talo A VILP kwh Syyskuu Lokakuu Kuvio 17 Energiatarkasteluja Talojen välistä energiankulutusta ei mittaustulosten perusteella voi vielä arvioida, vaan dataa tulee kerätä pidemmältä ajanjaksolta. Taulukosta nähdään kuitenkin lämmityskauden alun vaikutus energiankäyttöön. Lokakuussa talon A vesi-ilmalämpöpumppu käytti lähes kaksi kertaa syyskuun energiamäärän. Sulatusvastusta ei tarvittu kyseisen ajanjakson aikana.

29 29 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tässä luvussa käydään lävitse mittaustuloksista tehtävät päätelmät ja pohditaan mahdollisia parannuksia tai korjauksia Enro -projektissa esiteltyyn lämmitysjärjestelmään. 4.1 Kosteustekninen toiminta Enro -projektin lähtöoletuksiin kuului ajatus, jonka mukaan ryömintätilaan sijoitettu vesi-ilmalämpöpumpun höyrystinyksikkö toimisi samalla ryömintätilan ilman kuivaimena tiivistäessään runsaasti vettä. Mittaustulosten perusteella näin ei kuitenkaan ole, vaan rossitilan ilmankosteus säilyy jatkuvasti hyvin korkeana. Seuraavassa pohditaan syitä rossin korkeaan kosteustilanteeseen. Kosteusrasitusta aiheuttaa jo aiemmin käsitelty tiivistymisvesien valuminen ryömintätilaan. Muita mahdollisia tekijöitä voi pohtia mittausdatan perusteella. Alla olevassa kuviossa on ryömintätilan ilman ja maaperän lämpötilakäyrät mittausjaksolta. CH T C Ilma CH T C 10 cm CH T C 50 cm Kuvio 18. Ryömintätilan ilman ja maaperän lämpökäyrät

30 30 Mittausten perusteella ilman lämpötila rossissa on koko lämmityskauden kylmempi kuin maaperän lämpötila. Tähän on syynä ainakin osin energian otto rossista, toisena syynä on mittausjakson alussa tapahtunut jäähtyminen eristeiden puutteen vuoksi. Maaperän huokosissa olevan ilman suhteellisen kosteuden oletetaan olevan laskelmissa yleensä 100 %. Kun rossin ilman lämpötila on alhaisempi kuin maaperän, on maaperän huokosissa oleva vesihöyryn osapaine ryömintätilan ilmassa olevaa osapainetta suurempi ja vesihöyryä siirtyy ryömintätilaan. TM Rakennusmaailman numerossa 11/11Tekniikan tohtori Jarek Kurnitski kommentoi Pekka Hietalan artikkelissa Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa vastaavia mittaustuloksia ja päätyy samaan ajatukseen maaperästä nousevasta kosteudesta. Energian otto rossista viilentää ilmaa nostaen suhteellista kosteutta. Mittausten perusteella näyttää siltä, että kuivattava vaikutus ei ole riittävä verrattuna kosteuslähteiden tuottamaan kosteuslisään ja viilenevän ilman heikompaan kosteuskapasiteettiin. Korjaavana toimenpiteenä tiivistysvedet täytyy johtaa rossista esim. sadevesiviemäreihin. Tämä ei yksin riitä parantamaan rossin kosteustilannetta, vaan muita ratkaisuja on myös pohdittava. Mahdollinen korjaustapa on maaperän kosteustuoton katkaiseminen esimerkiksi sepelikerrokseen laitettavalla muovilla, mutta kyseisen ratkaisun toimivuus täytyy testata erikseen. Rossin maapohjan eristäminen kuivattaa tehokkaasti rossia (Airaksinen 2007, 35), mutta tässä tapauksessa sillä estetään maaperään varastoituneen energian käyttö eikä ratkaisu ole soveltuva. Kosteus ryömintätilassa on perinteisessä rossipohjassa ajoittain korkealla, eikä sinänsä ole ongelmallista mikäli rakenteet kestävät kosteuden ja rakennuksen vaippa on riittävän tiivis. Pitkäaikainen kosteus aiheuttaa kuitenkin homeriskin kaikilla materiaaleilla. Ryömintätilan suuri kosteusmäärä on haitallinen erityisesti puualapohjille ja tästä syystä tulevissa ratkaisuissa on suositeltavaa käyttää paremmin kosteutta kestävää ja homeriskin osalta helpommin hallittavissa olevaa materiaalia.

31 Homeriskimalli Homeriskimalli on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyössä kehittämä laskentamalli, jota voidaan käyttää materiaalin tai rakenteen homehtumisriskin selvittämiseen kun lämpötila- ja kosteusolosuhteet tiedetään. Kyseinen projekti on vielä keskeneräinen. Enro -projektin mittausdata sopii sellaisenaan käytettäväksi homeriskimallin excel - laskentapohjassa ja vertailun vuoksi on laskettu homeriski alapohjapalkiston osalta. Palkistossa tiedetään sivelynäytteiden analysoinnin perusteella olevan runsaasti homeitiöitä ja laskennallinen malli on lisätyökalu. Alla olevassa kuviossa on laskettu alapohjapalkiston ilmakanavassa olevaa homeriskiä. 6 Homeindeksi Aika [h] Kuvio 19. Homeriskilaskelma alapohjapalkistosta

32 32 Homeindeksin tulkinnassa käytetään alla olevia taulukoita. Taulukko 2. Homeindeksit Homeindeksi Luokitusperusteet 0 Ei kasvua, pinta puhdas Mikroskoopilla havaittava kasvu, paikoin alkavaa kasvua, muutama rihma 1 Mikroskoopilla havaittava kasvu, useita rihmastopesäkkeitä muodostunut 2 Silmin havaittava kasvu, rihmaston peitto alle 10 % alasta (alkavaa itiöiden muodostusta) 3 TAI Mikroskoopilla havaittava kasvu, peitto alle 50 % 4 Silmin havaittava kasvu, rihmaston peitto noin % alasta TAI Mikroskoopilla havaittava kasvu, peitto yli 50 % Silmin havaittava kasvu, paikoin runsas tai rihmaston peitto yli 50 % 5 alasta 6 Erittäin runsas kasvu, rihmaston peitto lähes 100 % Taulukon perusteella huomataan, että alapohjapalkistossa on erittäin otolliset olosuhteet homeen kasvulle. Hyväksyttävänä tasona mallissa pidetään homeindeksin arvoa < 1, kun alapohjassa indeksi on maksimissaan 6. Laskennallinen arvio tukee mittausdatan analyysia ja näytteiden tuloksia Alapohjan ilmakanavan parannukset Mittausdatan, sivelynäytteiden ja homeriskimallin antamat tulokset vaativat välittömiä toimenpiteitä, jotta mikrobitoiminta saadaan pysäytettyä ja vakavan vaurion riskiä saadaan pienennettyä. Ensimmäisenä toimenpiteenä on aloitettu tuuletus ilmakanavassa. Tuuletus kuivattaa rakenteita, mutta ongelmana on rossin ilmakanavaa viilentävä vaikutus. Tuuletusilma viilenee ilmakanavassa ja sen suhteellinen kosteus kasvaa ja on mahdollista, että kosteutta tiivistyy kanavan peltiin. Seuraavassa on pohdittu erästä ratkaisua, jolla estettäisiin ryömintätilan viilentävä vaikutus ilmakanavassa. DOF tech Oy:n DOF lämpö ohjelmalla tehtiin rakenteesta simulaatiot maaliskuun ja toukokuun mitattujen olosuhteiden mukaan alkuperäisenä ja siten, että

33 33 alapohjan peltiin on kiinnitetty 3 cm polyuretaanieriste estämään rossin viilentävää vaikutusta. Alla olevissa kuvioissa on tilanne alkuperäisen ja muutetun rakenteen osalta. DOF lämpö tulosteet ovat liitteenä. Kuvio 20. Maaliskuu, alkuperäinen rakenne Kuvio 21. Maaliskuu, muutettu rakenne

34 34 Kuvio 22. Toukokuu, alkuperäinen rakenne Kuvio 23. Toukokuu, muutettu rakenne Laskennassa on ilmarako otettu huomioon lievästi tuulettuvana. Ohjelman rajoituksista johtuen ilmarako on tuulettumaton ja lievä tuulettuvuus on huomioitu pienentämällä raon kokoa puoleen. U-arvon laskennassa lievästi tuulettuvan ilmakerroksen lämmönvastus on puolet vastaavan tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvastuksesta (RakMK C4, 5.2.6). Simuloinnista havaitaan, että eristekerros ilmakanavan ja ryömintätilan välissä vähentää rossin vaikutusta ja nostaa lämpötilaa ilmakanavassa noin viidellä asteella, kun alapohjan lämpövuoto lämmittää osaltaan ilmatilaa. Lämpötilan nousulla ilman suhteellinen kosteus saadaan laskemaan. Lämpövuoto rakenteessa vähäistä, mutta riittää lämmittämään ilmakanavaa, mikäli kanava on eristetty rossista. Simulointi ei vastaa täysin todellisuutta, mutta ratkaisua kannattaisi tutkia lisää.

35 Energiatarkastelu Projektin lähtöoletuksena ryömintätilassa höyrystinyksikkö on lämmityskaudella ulkoilmaa lämpimämmässä ja näin ollen toimii paremmalla hyötysuhteella kuin ulkoilmassa. Alla olevassa kuviossa on vertailuna ryömintätilan ja ulkoilman lämpötila mittausjaksolta. CH T C ULKOILMA CH T C Kuvio 24. Lämpötila rossissa ja ulkona Talvi oli keskimääräistä kylmempi ja sisälsi pitkiä pakkasjaksoja. Mittausjakson alussa ryömintätilan lämpötila laski perusmuurin eristysten puuttumisen vuoksi alle 0 C eikä suotuisia olosuhteita saavutettu kuin jaksoittain lämmityskauden aikana. Kylmimpien pakkasjaksojen aikana rossin lämpötila pysyy ulkoilmaa lämpimämpänä ja tällöin saatiin vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen selvää etua. Mittausjaksolla on kuitenkin pitkiä aikoja, jolloin rossin lämpötila on ulkoilmaa viileämpi ja näillä jaksoilla hyötysuhteeseen tulee haittaa. Mittauksia on syytä jatkaa pidempään, jotta järjestelmän kokonaistoimivuudesta ja energiatehokkuudesta ns. normaalitalvena saadaan parempi käsitys.

36 36 5 YHTEENVETO Enro -projektiin liittyvien mittausten tarkoitus oli todistaa järjestelmän toimivuus pientalon pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä energiatehokkuuden sekä turvallisen ja terveellisen asumisen kannalta. Mittauksilla onnistuttiin todentamaan, että maaperään varastoitunutta lämpöä hyödynnetään ryömintätilaan sijoitetulla höyrystinyksiköllä, ilman että maaperän routiintumisella on normaaliolosuhteissa merkitystä rakenteille. Toisaalta oletus siitä, että höyrystinyksikkö kuivattaisi ryömintätilan ilmaa, osoittautui mittausten perusteella virheelliseksi. Ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa täytyy parantaa tulevissa ratkaisuissa ja kosteustilanteen jatkuva seuranta on tarpeen. Ryömintätilan kylmeneminen mittausjakson alussa vääristää kertynyttä dataa ja on vaikuttanut ensimmäisen talven aikana järjestelmän toimintaan. Alkuvaiheen ongelmat tulivat korostetusti esiin keskivertoa kylmemmän talven aikana. Energiamittauksia vääristää myös se, että asukkaat saapuivat kaikkiin huoneistoihin jakson aikana. Mittausjakson aikana tavoiteltua hyötyä energiankäyttöön ei voitu näistä ongelmista johtuen todentaa. Mittauksia ja järjestelmän käyttöä on syytä jatkaa ja seurata järjestelmän toimintaa vielä toisen lämmityskauden yli, jotta nähdään miten järjestelmä toimii normaalissa olosuhteessa.

37 37 LÄHTEET Airaksinen M Ryömintätilan lämpö- ja kosteustekninen toiminta. Teoksessa Vinha & Korpi (toim) Rakennusfysiikka 2007 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Björkholtz D Lämpö ja kosteus. Rakennusfysiikka. Helsinki. Rakennustieto Oy. C4, Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö. Lämmöneristys, ohjeet 2003 Nissilä J Energiaa rossista, Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö Siikanen U Rakennusaineoppi. Helsinki. Rakennustieto Oy. Siikanen U Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovellukset. Helsinki. Rakennustieto Oy. Vinha J., Viitanen H., Lähdesmäki K., Peuhkuri R., Ojanen T., Salminen K., Paajanen L., Strander T. & Iitti H. Rakennusmateriaalien ja rakenteiden homehtumisriskin laskennallinen arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Rakennetekniikka, Tutkimusraportti. Julkaistaan 2011.

38 38 LIITTEET Anturikartta talo A Liite 1

39 Kosteusmittausraportti Liite 2: 1 (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 39 (jatkuu)

40 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 40 (jatkuu)

41 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 41 (jatkuu)

42 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 42 (jatkuu)

43 Kosteusmittausraportti (5) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 43

44 Kosteusmittausraportti Liite 3: 1 (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 44 (jatkuu)

45 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 45 (jatkuu)

46 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 46 (jatkuu)

47 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 47 (jatkuu)

48 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 48 (jatkuu)

49 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 49 (jatkuu)

50 Kosteusmittausraportti (9) Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennuslaboratorio 50 (jatkuu)

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Tuuletettu puualapohja

Tuuletettu puualapohja Tuuletus max 8 800 mm 1.0 ALAPOHJAN TUULENSUOJA Tuulensuojalevyt tulee kiinnittää jokaiselta reunaltaan ja tukea siten, että levyyn ei synny haitallisia taipumia. Levyjen jatkokset tehdään tukilautojen

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS

ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330

KOSTEUSKARTOITUS. Korsontie 52 01450 Vantaa 1/6. Työnumero: 09187. Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8. www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 1/6 KOSTEUSKARTOITUS Korsontie 52 01450 Vantaa Työnumero: 09187 Scan-Clean Oy Y-tunnus: 0690693-8 www.asb.fi 24 h päivytys puh: +358 40 717 9330 Konalankuja 4, 00390 Helsinki puh: 0207 311 140 faksi: 0207

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Kosteuden monitorointimenetelmät i ti t TkL Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Esitelmän sisältö Kosteuden

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Ryömintätilan lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen eri kuivauskoneratkaisuilla

Ryömintätilan lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen eri kuivauskoneratkaisuilla Ryömintätilan lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen eri kuivauskoneratkaisuilla Airaksinen Miimu, Laamanen Jarmo Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimuskohteet ja menetelmät...4 Vaajatalo, kevytsoraperustus ja

Lisätiedot

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA

Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA 17.3.2006 KOSTEUSVAURIOKARTOITUSRAPORTTI Satomäen päiväkoti Akanapolku 2 01370 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB Consult Oy Ab, Helsinki Timo Salonen (GSM 040 5111 453) Rakennusarkkitehti KOSTEUSVAURIOKARTOITUS/

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto

466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS. Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 1 466111S Rakennusfysiikka RAKENNUSKOSTEUS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja D, Ympäristöministeriön

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI

KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI Puutteenperäntie 3 88470 Kontiomäki 31.12.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen KOSTEUSKARTOITUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 3, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

TOIMET. Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen

TOIMET. Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen Mittaus Rakenteista tehtävät mittaukset Rakenteiden pinnoitettavuusvaatimukset Kuivumisolosuhteiden mittaaminen 2 2 4 4 1 MITTAUS Työmaalla mitattavia asioita ovat kuivumisolosuhteet sekä rakenteiden kosteuspitoisuudet.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Esimerkkitie 1 00100 Esimerkkilä 1234 Lattioiden kosteus ennen päällystämistä Antti Kannala www.vertia.fi - 044 7500 600 1 YHTEENVETO Kohteessa tehtiin betonin suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot