HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA"

Transkriptio

1 HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA Teija Palviainen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Palviainen, Teija. Hohto-vaikuttajakurssi nuorten vammaisten voimaantumiskanavana. Järvenpää, syksy 2008, 85s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä nuorille vammaisille suunnatun Hohto-vaikuttajakurssin osallistujat saivat omaan vaikuttamiseensa. Kurssin järjesti Kynnys ry. Lisäksi selvitin, miten kurssilla toteutuu Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Kohde ryhmänä olivat Hohto-kurssin osallistujat. Osa opinnäytetyöni aineistoa kerättiin Kynnykselle tekemäni työelämänkehittämishankkeeseen liittyvän tietokoneavusteisen lomakekyselyn avulla. Vastauksia sain takaisin viisitoista kahdestakymmenestäkuudesta. Osallistuin mukaan kurssille. Näin käytettävissäni olivat osallistuvan havainnoinnin kautta saadut muistiinpanot ja luentomateriaalit. Näiden lisäksi minulla oli käytettävissä kolmesta haastattelusta saatu aineisto. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutin yksilöllisesti. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyössäni käytin Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvää osaa, jossa keskitytään erityisesti ympäristön vaikutukseen voimaantumisessa. Se toimii aineistoni analyysin teoreettisena kehyksenä, jota vasten peilaan tutkimustuloksiani. Tutkimukseni avulla sain selville, että Hohto-kurssilla oli voimaantumista tukeva vaikutus kurssilaisiin. Voimaantumisen ilmenemismuodot olivat yksilöllisiä. Haastateltavani saivat omaan toimintaansa lisää tietoa, menetelmällisyyttä ja rohkeutta. Tutkimuksen mukaan saamani vastaukset myös tukivat Kynnyksen kurssille asettamaa yleistavoitetta, joka oli voimaantuminen. Tutkimukseni osoitti, että Kynnyksen asettamat tavoitteet tietoisuuden lisäämisen kannalta on onnistunut. Saatu tieto oli monipuolista, laaja-alaista ja oikein kohdennettua. Toisaalta kurssille kaivattiin enemmän ilmaisutaitoon liittyvien asioiden huomioimista kuten asioiden esittämistä ja argumentointia. Asiasanat: nuoret, vammaiset, vaikuttaminen, yhdenvertaisuuslaki, empowerment, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Palviainen, Teija Empowering young disabled persons by an opinion maker course Hohto. 85p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to clarify what the participants of the Hohto course got for their own way to influence. The course was meant for the young disabled. It was organized by a registered association Kynnys. Kynnys has its own goals for the course. They want to increase participants knowledge and give practical means for their way to influence. I also clarify how these goals were carried out in that course. The target group of the study consisted of the participants of the Hohto course. One part of the material was gathered by a questionnaire. The questionnaire was sent by . It was one part of my previous work- related project to Kynnys. I received fifteen responses from twenty-six. I took part in the course. The materials I had from participative observation were notes and handouts. Besides of those I had materials from three interviews. This is a qualitative research. The research method I used was a semi- structured thematic interview. The interviews were made individually. The data analysis was done by using content analysis. I chose theoretical frame for the study from Juha Siitonen s theory of empowerment. I concentrated on one of the subprocesses of empowerment which is context beliefs. I used Siitonen s theoretical frame to analyse my study results. Based on my results I found out that the Hohto course has elements which have strengthened empowerment influence on participants. Manifestations of empowerment were individual. My interviewees got more information, procedures and courage for their own way of action. According to my research, responses also support the course s general goal of Kynnys which was empowerment. My study indicated that Kynnys has successfully increased participants knowledge. The information was various, widespread and correctly targeted. On the other hand participants missed ability of negotiation for example how to express matters and argumentation. Keywords: young, disabled, influence, equality law, empowerment, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEET Vammaisuus Vaikuttaminen Yhdenvertaisuuslaki Tasavertainen osallistuminen VOIMAANTUMINEN Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Päämäärät ja kykyuskomukset Kontekstiuskomukset ja emootiot TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kynnyksen toimintamuotoja Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmän (HAJ) kehittämisprojekti Ihmisoikeudet, juridinen toiminta HOHTO-KURSSIN KUVAUS Alustukset Opintokäynnit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja tutkimusympäristö Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Tietokoneavusteinen lomakekysely Puolistrukturoitu teemahaastattelu Tutkimusprosessi Laadullisen aineiston analyysi LOMAKEKYSELYN PALAUTE JA HANKE Kyselyn taustatiedot Ihmisoikeudet ja mediavaikuttaminen Sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen Hankkeen tavoitteiden arviointia... 49

5 8 AINEISTON KERTOMAA Kurssin eväät haastateltaville Aihepiireistä löytyneet painotukset Arkirealismia ja toiveita Haastateltavien vaikutustoiminta Kurssipalaute haastateltavilta Hohto-kurssin merkittävyydestä vammaisille nuorille TAVOITTEIDEN TARKASTELUA Järjestäjän ja osallistujien kykyuskomukset ja päämäärät Voimaantumista mahdollistavat tekijät ympäristössä Kynnyksen omien tavoitteiden toteutuminen POHDINTAA Tutkimuksessa käytettyjen menetelmien arviointi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hohto-kurssin ohjelma Liite 2 Saatekirje Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Puolistrukturoidun teemahaastattelun runko... 92

6 1 JOHDANTO Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina keskusteltu siitä, kuinka vähän nuoret ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamaan omiin asioihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että jopa Internetin otakantaa.fi -sivustoilla kysytään nuorten mielipiteitä heidän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sivustoilla todetaan, että tutkimusten mukaan nuorten asenteet ovat melko kielteisiä yhteisten asioiden hoitamiseen. Nyt halutaan kuulla niitä toimenpide-ehdotuksia, jotka kannustavat nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. (Oikeusministeriö i.a.b.) Myös vammaiskentällä on kiinnitetty huomiota nuorten vaikuttamiseen. Syksyllä 2004 Kynnys ry käynnisti hankkeen kohti aktiivisempaa ja osallistuvampaa nuorisotyötä. Hankkeen nimeksi tuli Hohto nuori vammainen vaikuttaja -kurssi. Vammaiskentällä tämäntyyppinen kurssikokonaisuus oli ensimmäinen. Kurssin sisältö koostui yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisten alustuksista ja tapaamisista sekä opintokäynneistä. (Jokinen 2005a, 18.) Osallistuin talven 2005 ja kevään 2006 aikana järjestettävälle toiselle Hohtokurssille. Kiinnostukseni heräsi kurssia kohtaan, kun teimme ryhmätyön Työ, työelämä ja johtajuus (TTJ) -opintokokonaisuudessa. Sen aiheena oli kansalaisvaikuttaminen Kynnys ry:ssä. Lisäksi tein kyseiseen opintokokonaisuuteen liittyvän työelämänkehittämishankkeen Hohto-kurssista. Se sisälsi lomakekyselyn ensimmäiselle ja toiselle yhteensä 26 Hohto-kurssin osallistujalle. Tämä hanke on osa opinnäytetyötäni. Halusin osallistua kurssille, koska aikaisempia kokoontumisia ei ole kovin tarkasti dokumentoitu eikä kurssin ohjelma (liite 1) yksistään antanut tarvittavaa tietoa. Näin sain reaaliaikaisen ja todenmukaisen kuvan siitä, mitä kurssilla tapahtuu. Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, mitä kurssilaiset ovat saaneet omaan vaikuttamiseen Hohto-kurssin kautta. Lisäksi selvitän, miten kurssil-

7 7 la toteutuvat Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Minua kiinnostaa kuitenkin tutkia asiaa kurssilaisten eli tässä tapauksessa nuorten näkökulmasta. Haluan tuoda esille heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan. Heidän vastauksiensa kautta tarkastelen, miten Kynnyksen asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lomakekyselyn avulla pyrin selvittämään, miten kurssi vastasi sille asetettuja tavoitteita. Erityisesti halusin saada selville, mitä kurssilaiset olivat oppineet ja mitä asioita he pitivät tärkeinä. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kolmea nuorta. Haastattelujen avulla halusin syventää ja tarkentaa, mitä haastateltavani olivat saaneet omaan vaikuttamiseensa kurssin kautta. Valitsin tämän aiheen, koska halusin tietää, miten Hohto-kurssi rakentuu ja mitä tarjottavaa sillä on vammaisille nuorille. Tutkimukseni avulla Kynnys ry saa tietoa kurssilaisten omista kokemuksista sekä pystyy käytännössä hyödyntämään sitä seuraavien kurssien toteutuksessa. Lisäksi opinnäytetyöllä pyritään antamaan näyttöä opetusministeriölle kurssin tarpeellisuudesta. Sisällönanalyysia käyttäessäni huomasin, että yhteinen nimittäjä saamilleni vastauksille oli voimaantuminen. Tästä syystä tulkitsen kurssin toteutusta ja tutkimustuloksiani Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvän kontekstiuskomusten näkökulmasta. Siitosen voimaantumisteorian määritelmässä sanotaan, että voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi ja kukaan ei voi voimaannuttaa toista. Tarkastelenkin, mitä voimaantumista mahdollistavia elementtejä Hohto-kurssi sisältää ja tarjoaa kurssilaisille. Tämän lisäksi käytän apuna Kynnyksen tavoitteiden tarkastelussa Opintotoiminnan keskusliiton suunnittelijan Ilvosen (2006) käyttämää määritelmää henkilökohtaisen vaikuttamisen välineistä. Hyödynsin hallussani olevaa aikaisempaa materiaalia kansalaisvaikuttamisesta luvussa neljä, koska se sisälsi koulutus- ja nuorisosihteerin sekä toiminnanjoh-

8 8 tajan haastattelun vuodelta 2005 sekä Kynnys ry:n historiaa. Luvussa seitsemän olen käyttänyt jo hankkeesta saatua materiaalia.

9 9 2 KÄSITTEET Tutkimuksessani nuori tarkoittaa ikäryhmää vuotiaat. Järjestöllä tarkoitan samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden ryhmää. He työskentelevät yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta ja saavat asialleen yhteiskunnassa julkisen muodon. (Ilvonen 2007, 35.) 2.1 Vammaisuus Yleisellä määrittelyllä vammaisuutta ei kyetä kuvaamaan, sen moniulotteisuuden vuoksi. Valtaväestöön verrattuna lähtökohtana on yksilön fyysinen ja psyykkinen erilaisuus. Tämä yksistään ei ole riittävä tekijä vammaisuutta määriteltäessä. Kysymys on käsitteen kokonaisvaltaisuudesta. Käsitteen sisältö sekä merkitys että käytännön kokemus muotoutuvat sosiaalisessa yhteydessä toimintaympäristöön. (Lampinen 2007, 27.) Tätä taustaa vasten ymmärrämme, että kysymyksessä on aina vammaisella henkilöllä olevasta yksilöllisestä haitasta, erilaisuuden sietämisestä ja voimavaroista kohdata elämän todellisuus (Lampinen 2007, 27). Lampinen (2007) luettelee neljä eri vammaisuuden selittämismallia. Ne ovat moraalinen malli, lääketieteellinen malli, vähemmistömalli ja selviytymismalli. Vehmas (2005) puhuu teoksessaan sosiaalisesta selittämismallista. Moraalisessa mallissa uskotaan, että vamma oli synnin palkka, merkki uskon heikkoudesta. Vammaisuutta yritettiin poistaa rukouksen ja manauksen avulla. Lääketieteellisessä mallissa huomioidaan vika yksilön kehossa. Tätä sitten yritetään korjata erilaisilla toimenpiteillä muun muassa leikkauksilla, lääkkeillä, hoidolla, kuntoutuksella, apuvälineillä tai muuttamalla elämäntapaa. Näin vammaisesta henkilöstä tulee potilas, jossa ihminen arvioidaan ja nimetään diag-

10 10 noosin mukaan. Toki lääketieteellinen apu ja tuki ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi toimia ihmisen olemuksen määrittäjinä. (Lampinen 2007, 138.) Lääketieteellisen poikkeavuuden liiallinen korostaminen voi luoda sellaisen ympäristön toimintakulttuurin ja pysyvästi toisenlaisen identiteetin vammaiselle henkilölle, joka ei tue henkilön osallisuutta, osallistumista ja tasa-arvoa. (Lampinen 2007, 138.) Vähemmistömallissa vammaiset ihmiset ovat (syrjittynä) vähemmistönä. Syy nähdään tällöin ympäristössä ja yhteiskunnassa, joka on kykenemätön sopeuttamaan toimintaansa kaikille vammaisille ihmisille soveltuvaksi. Vammaisten ihmisten arjessa se näkyy siten, että ensin he kokevat käytännössä vamman aiheuttamat rajoitukset ja siinä sivussa he ovat vielä pakotettuja antamaan asennekasvatusta päivittäin muille, miten vammaisuuteen suhtaudutaan asiallisesti. (Lampinen 2007, 139.) Selviytymismallissa tärkeintä on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, joka on myönteinen keino kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Selviytymismallin näkökulma vammaisuuteen on se, että vamma syntyy tietyn elämäntilanteen luomasta sattumasta, joka vaatii elämäntilanteen uudelleen määrittelyä ja arviointia sekä erilaisia selviytymiskeinoja. (Lampinen 2007, 140.) Sosiaalisessa mallissa vammaisuus nähdään myös yhtenä syrjinnän ja sorron muotona. Tämä on seurausta erilaisista yhteiskunnan vammauttavista esteistä. (Vehmas 2005, 121.) Sosiaalinen malli kiteytettynä: Vammaisuus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, jotka asettavat rajoituksia vammaisille ihmisille. Nämä rajoitukset voivat vaihdella yksilöllisistä ennakkoluuloista institutionaaliseen syrjintään, rakennuksista, joihin ei pääse sisälle pyörätuolilla käyttökelvottomiin julkisiin kulkuneuvoihin, eristävästä opetuksesta vammaiset ulossulkeviin työpaikkoihin. Näiden seuraukset eivät kosketa ihmisiä sattumanvaraisesti, vaan tulevat systemaattisesti vammaisten osaksi ryhmänä, joka kokee institutionalisoidun syrjinnän kaikkialla yhteiskunnassa. (Vehmas 2005, 121.)

11 11 Kynnyksen (esittely luvussa neljä) kantavana ideana on: Etten parane koskaan ja minun ei myöskään tarvitse parantua. (Könkkölä & Saraste 1996, 39). Tämän ajattelutavan mukaan vammainen henkilö saa olla juuri sellainen kuin hän on. Olen valinnut tämän määritelmän käyttööni opinnäytetyössäni, koska se sisältää sen arkirealismin, joka vammaisella ihmisellä on. Se sisältää myös viestin yhteiskunnalle siitä, että vammaisten tarpeita ei voi sivuuttaa. Nämä asiat tulevat näkyviin työssäni aineiston kautta. 2.2 Vaikuttaminen Se miten käyttäydymme suhteessa vaikuttamiseen, määrittelee meitä ihmisenä. Olemme yksilöitä omine ajatuksinemme, käyttäytymistapoinemme ja elämäntapavalintoinemme. Kun ihminen alkaa toimia yksilöllisyyden piirin ulkopuolella, osallistua ja vaikuttaa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa, hänestä tulee kansalainen. Suomalainen lainsäädäntö on hyvä pohja kansalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle (Oikeusministeriö i.a.a.) Perustuslain toisen pykälän mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (PL 2 ) Kansalaisyhteiskunta toimikunnan mukaan kansalaisuutta on kahdenlaista, passiivista ja aktiivista. Yhteiskuntamme sallii passiivisen kansalaisuuden, sillä ketään ei voi pakottaa aktiivisuuteen, mutta siihen voi kannustaa. Passiivisessa kansalaisuudessa ihmiset ovat objekteja, eivät osallistuvia ja vaikuttavia subjekteja. Aktiivinen kansalainen taas nähdään monella eri tavalla aktiivisena. Hän voi olla aktiivinen henkisesti, kulttuurisesti, aatteellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja toiminnallisesti. Voimme vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti mitä erilaisin keinoin tärkeinä pitämiimme asioihin. Näitä ovat muun muassa: äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, vetoomusten allekirjoittaminen, yleisönosastokirjoitukset, osallistuminen kokouksiin, yhteydenotto luottamushenkilöön tai viranhaltijaan, yhdistystoiminta, talkootoiminta, vanhempainillat, mielenosoitukset ja kuntalaisaloitteet. (Ilvonen 2007, 11.)

12 12 Henkilökohtaisia vaikuttamisen välineitä ovat riittävä tieto kyseisestä asiasta, hyvät neuvottelutaidot, kyky esittää asia selkeästi ja havainnollisesti sekä puheenvuorojen käyttö (Ilvonen 2007, 11). Vaikuttamisella tarkoitetaan henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttämistä niin, että saamme edistettyä meille tärkeää asiaa (Ilvonen 2007, 13). Harisalo, Rajala & Ståhlbergin (1992, 59 60) määrittelevät osallistumisen seuraavasti: 1.Jäsenenä oleminen Jäsenyys valtuustossa, hallituksessa, lautakunnassa, johtokunnassa, toimikunnassa tai työryhmässä tai vastaavissa elimissä. Osallistuminen kokouksiin, aloitteiden teko, puheenvuorojen käyttö, kyselyt, neuvottelut, yhteydenotot muihin jäseniin ja kuntalaisiin. 2. Suoraa vaikuttamispyrkimystä Äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, aktiivinen vaalityö, osallistuminen ehdokasasetteluun, esitteiden teko ja jakelu, puheenvuorojen käyttö ja toiminen ehdokkaan ja / tai asian puolesta osallistuminen kansankokouksiin, mielenosoituksiin, boikotteihin, osallistuminen kunnan järjestämiin kokouksiin, kuntalaisten aloiteoikeuden käyttö, kirjelmien allekirjoittaminen, lausuntojen antaminen, kirjoittaminen lehtiin tai mielipiteen ilmaiseminen muissa tiedotusvälineissä, vastaaminen kunnan järjestämiin kyselyihin, yhteydenpito luottamushenkilöstöön, osallistuminen yhteissuunnitteluun, valittaminen tai muistutusten jättäminen, tietojen pyytäminen kunnan viranomaisilta, osallistuminen kuntaa kohtaan suunnattuun kansalaistottelemattomuuteen ja osallistuminen palvelujen tuottamiseen esimerkiksi koti- ja kouluyhteistyössä. 3. Välillistä vaikuttamispyrkimystä Jäsenyys poliittisessa puolueessa ja/tai painostusryhmässä, osallistuminen puolueiden ja/tai painostusryhmien sisäiseen työhön, keskusteleminen kunnan asioista muiden kuntalaisten kanssa, osallistumien opintokerhoihin yms. kuntalaisten asioita käsitteleviin tilaisuuksiin. Vaikuttaminen edellyttää tiettyjen perustietojen ja taitojen hallintaa. Niistä keskeisimpiä ovat perustiedot kansalaisen oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä perustiedot valtion instituutioista ja niiden toiminnasta. (Oikeusministeriö i.a.,a.) Internetin rooli on kasvanut tiedonhankinnan välineenä. Siten se myös mahdollistaa ihmisten omaehtoisen vaikuttamisen

13 13 uudella tavalla. Internet tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia monin eri tavoin. Se lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä välittämällä tietoa valmisteilla olevista ja päätettävistä asioista. Sen kautta voi vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi lähettämällä sähköpostia suoraan asioiden päättäjille tai valmistelijoille.(ilvonen 2007, 17.) IEA-CIVICS Nuori kansalainen -tutkimus, selvitti kansainvälisellä tasolla nuorten saamaa yhteiskunnallista opetusta. Sen mukaan suomalaiset peruskoulunsa päätösvaiheessa olevat nuoret ovat 28 maan nuorten huipputasoa (toisena) yhteiskunnallisissa tiedoissa ja taidoissa. Toisaalta he ovat kirkkaasti viimeisenä kysyttäessä sosiaalista vastuuta korostavan kansalaistoiminnan tärkeyttä. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Vaikka nuorilla on tämän tutkimuksen mukaan hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot, ne eivät johda sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimintaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta. He eivät pidä kansalaistoimintaa tärkeänä ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan poikkeuksellisen vähän. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Suutarisen (2005) mukaan yhtenä selitystekijänä saattaa olla, että Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan osallistuminen on vähäistä. Annettava yhteiskunnallinen opetus Suomessa on niukkaa. Aikuiset keskustelevat nuorten kanssa todella vähän yhteiskunnallisista asioista. Poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä ei korosteta kouluissa. Nuoret eivät myöskään osallistu kotipaikkakuntien ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän seurauksena on, että kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. (Möttönen & Niemelä 2005, 66.) EUYOUPART-tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan Euroopan maan nuoret kysyttiin muun muassa osallistumistapojen suosiota. Tästä tutkimuksesta

14 14 selvisi, että osittain nuorten poliittinen passiivisuus osoittautuu myytiksi. Yksilökohtaisemmat ja elämänpoliittisemmat eettis-poliittiset vastuunottotavat kiinnostavat nuoria enemmän kuin institutionaalinen ja puolueperustaiset toiminnat. Kuitenkin suomalaiset nuoret olivat muita maita paremmin neuvotteluyhteydessä poliittisiin toimijoihin. Elämänpoliittisesti orientoituneet nuoret osallistuvat innokkaasti poliittisten vetoomusten käyttöön, Internetin dialogisen julkisuuksien hyväksikäyttämiseen sekä tuotteiden boikotointiin. Nuorten osallistuminen näkyy enemmän yksityisten ja markkinakenttien puolella kuin osana poliittista järjestelmää. (Paakkunainen 2006, 140.) 2.3 Yhdenvertaisuuslaki Suomi eteenpäin ilman syrjintää (SEIS) -projektin arviointiseminaari pidettiin joulukuussa Siellä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry:stä käytti puheenvuoron yhdenvertaisuuden toteutumisesta vammaisten ihmisten osalta. Hän kuvasi haasteita, jotka liittyvät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Näitä ovat muun muassa alueellinen eriarvoisuus, etuuksia ja palveluja koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus ja erot lainsäädännön soveltamisessa sekä vammaispalveluissa ja työllisyys- ja koulutusasioissa. (Tella 2006,7.) Nämä asiat ovat esillä myös tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi Mahlamäki toteaa, että määrärahavaje sekä alibudjetointi ovat haasteita ympäristön esteellisyyden ja sen korjaamiseen liittyvässä toteutuksessa. Hän huomauttaa myös, että Suomesta puuttuu pakottava lainsäädäntö. Tämä vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista, myöskään lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä ei ole sanktioitu. (Tella 2006, 7.) Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan Lailla on kaksi funktiota. Ensiksi edistää sekä turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiseksi tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. (Lampinen 2007, 120.) Yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu

15 15 henkilöön liittyvä syy. Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Syrjinnällä yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Päinvastoin kuin usein luulisi, kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Positiivinen erityiskohtelu tulee perustua jo todennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai lievittämiseen. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on oltava yhdenvertaisuus. Tällainen kohtelu on sallittua yhdenvertaisuuslain mukaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden katsotaan olevan vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. (SEIS, yhdenvertaisuuslaki 2004, 6.) 2.4 Tasavertainen osallistuminen Tasavertaisella osallistumisella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman esteitä tasavertaisena muiden kanssa. Tätä korostaa myös toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kansainvälinen luokitus ICF (WHO 2001), joka on antanut vammaiskäsitteelle uuden näkökulman. Tärkeänä nähdään henkilön kyvyt ja edellytykset toimia. Pai-

16 16 nopiste on osallistumisessa ja osallisuudessa sekä yksilön ja hänen toimintaympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa. Tosiasialliset mahdollisuudet ja suoriutumiset, joiden päämääränä on yhdenvertainen osallisuus ei-vammaisiin samanikäisiin ihmisiin verrattuna yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, pidetään tärkeinä.(lampinen 2007, 95.) Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät asiat sekä tasavertainen osallistuminen olivat myös teemoja, joita käsiteltiin haastatteluissa.

17 17 3 VOIMAANTUMINEN 3.1 Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta 1960-luvulla syntyi empowerment-käsite eri vähemmistöjen epätasa-arvoa ja sortoa koskevassa keskustelussa. Empowerment ymmärrettiin prosessina, jossa pyrittiin vahvistamaan yksilön tai ryhmän vaikuttamismahdollisuuksia oman elämäntilanteen kannalta merkittäviin henkilökohtaisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin asioihin. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999,109.) Suomessa ei empowerment-käsitteelle ole vielä vakiintunutta vastiketta. (Siitonen 1999,83). Näemme muutamia esimerkkejä alla olevista empowermentkäsitteestä tehtyjä vastineita, jotka ovat täysivaltaistuminen, voimaantuminen ja valtaistuminen. Solomon(1976) käyttää Nouko-Juvosen toimittamassa kirjassa pyörätuolitango sanaa valtaistuminen. Hän näkee valtaistumisen prosessiksi, jonka avulla pyritään vähentämään vähemmistö- tai asiakasryhmien vallan puutetta ja avuttomuutta. Valtaistumisella tarkoitetaan usein henkilökohtaisen vallan vahvistumista. Tätä prosessia edesauttaa kokemukset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiin ja saavuttaa päämääriä. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999, 110.) Kohti yhteiskuntaa kaikille vammaispoliittisessa ohjelmassa vuonna 1995 käytetään täysivaltaistumisen käsitettä. Tällä tarkoitetaan, ettei sallita minkään tahon mielivaltaisesti ohjailla vammaisten ihmisten elämää vaan vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen ihmisen omista kyvyistään ja tavoitteistaan käsin mahdollistuu täysivaltaistumisen kautta. Tällä tarkoitetaan valinnanvapautta, itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta itsenäiseen elämään, tasavertaisuutta ihmissuhteissa

18 18 sekä täyttä osallistumisen mahdollisuutta. Nämä mahdollisuudet toteutuvat vain jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Täysivaltaistumisella ja vammaisia aktivoimalla mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, halutaan saada selville vammaisten tarpeet ja intressit, koska he itse tietävät, mikä on heille parasta. (Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE.) Siitonen (1999,85) kuvaa tutkimuksessaan Grossbergin näkemystä empowerment-käsitteestä. Grossberg yhdistää kyseisen käsitteen asioiden mahdollistamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä elämänhallintaan, toimintavalmiuksien ja toimintakykyisyyden saavuttamiseen. Näin asiaa tarkasteltaessa huomataan, että se on minkä tahansa toiminnan ja osallistumisen välttämätön ehto. Omassa väitöskirjassaan, jossa Siitonen (1999) tutki opettajaksi opiskelevien voimaantumista grounded theory -metodologialla, hän päätyi käyttämään sisäistä voimantunnetta empowerment-käsitteen synonyymina. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. (Siitonen 1999, ) Siitonen näkee voimaantumisen henkilökohtaisena ja sosiaalisena prosessina. Tällöin voimaa ei voi antaa toiselle vaan se on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Se on kytköksissä ihmisen päämäärätietoisuuteen, omien mahdollisuuksien luottamiseen, omaan haluun sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan. Vaikka prosessi on yksilöllinen, niin siihen vaikuttavat myös ympärillä vallitsevat olosuhteet, ihmiset ja sosiaaliset rakenteet.(siitonen 1999, ) Opinnäytetyössäni käytän empowerment-käsitteestä suomennosta voimaantuminen, koska tulkintakehyksenäni toimii Siitosen kehittämä voimaantumisteoria. 3.2 Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Siitonen (1999) kehittämä voimaantumisteoria muodostui hänen tutkimuksensa empiirisistä löydöksistä sekä teoreettisen integraation kautta muodostuneeseen

19 19 näkemykseen ihmisen voimaantumista jäsentävistä osaprosesseista. Voimaantumisteoria rakentuu viidestä premissistä, jotka yhdessä muodostavat teorian ihmisen voimaantumisesta. 1. premissi: Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle. 2. premissi: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, jota jäsentää päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset suhteet. 3. premissi: Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: vahva katalyytti (empowerment) johtaa vahvaan sitoutumiseen ja heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen. 4. premissi: Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. 5. premissi: Voimaantuneisuus ei ole pysyvä tila. (Siitonen 1999, ) Voimaantumisteoriassa ihminen nähdään aktiivisena, luovana ja vapaana toimijana, joka asettaa jatkuvasti itselleen päämääriä (Siitonen 1999, 118). Tässä työssä tutkimukseni painopiste on tulkita vastauksia kontekstiuskomusten näkökulmasta. Se on yksi voimaantumisteorian osaprosessi, jossa perehdytään siihen, mitkä tekijät ympäristössä mahdollistavat voimaantumisen. Tämän kautta on mahdollista saada selville asiaan liittyvät näkökulmat sekä kurssin järjestäjän että kurssilaisten puolelta. Sivuan työssäni myös muita voimaantumisen osaprosesseja. Voimaantuminen on kaksisuuntaista. Voimaantumisteorian osaprosesseja ei voida pitää toisistaan irrallaan vaan ne ovat yhteydessä ja merkityssuhteessa toisiinsa. Niiden välinen liike on monitasoista ja ennakoimatonta. Voimaantumisen osaprosesseja on neljä. Ne ovat: päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot. Voimaantumisteoriassa ei pyritä selittämään osaprosessien syy- seuraus suhteita vaan kysymys on osien välisistä merkityssuhteista voimaantumisen näkökulmasta. (Siitonen 1999, 118.) Kuviossa yksi nähdään Siitosen luoma voimaantumisen atomimalli. Se havainnollistaa osaprosessien välisiä yhteyksiä ja keskinäisten merkityssuhteiden moniulotteisuutta. (Siitonen 1999, 153.)

20 20 KUVIO 1. Voimaantumisen osaprosessien moniulotteinen keskinäinen yhteys eli atomimalli Juha Siitosen mukaan. (Siitonen 1999, 158) Päämäärät ja kykyuskomukset Ihminen pyrkii aina joihinkin päämääriin ympäristössä toimiessaan. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat päämäärien asettamisessa ja päämääriin pyrkimisessä ihmisen subjektiiviset kokemukset ja uskomukset ympäröivän kontekstin tarjoamista mahdollisuuksista. (Siitonen 1999, 119.) Voimaantumista mahdollistavassa kontekstissa ihminen voi toimia omien päämääriensä mukaisesti vapaasti ja aktiivisesti. Se mahdollistaa myös omaaloitteisen vastuunottamisen yhteisistä päämääristä ja yhteisestä hyvinvoinnista sekä omista teoistaan ja omasta kehityksestään. (Siitonen 1999, 121.)

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot