HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA"

Transkriptio

1 HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA Teija Palviainen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Palviainen, Teija. Hohto-vaikuttajakurssi nuorten vammaisten voimaantumiskanavana. Järvenpää, syksy 2008, 85s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä nuorille vammaisille suunnatun Hohto-vaikuttajakurssin osallistujat saivat omaan vaikuttamiseensa. Kurssin järjesti Kynnys ry. Lisäksi selvitin, miten kurssilla toteutuu Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Kohde ryhmänä olivat Hohto-kurssin osallistujat. Osa opinnäytetyöni aineistoa kerättiin Kynnykselle tekemäni työelämänkehittämishankkeeseen liittyvän tietokoneavusteisen lomakekyselyn avulla. Vastauksia sain takaisin viisitoista kahdestakymmenestäkuudesta. Osallistuin mukaan kurssille. Näin käytettävissäni olivat osallistuvan havainnoinnin kautta saadut muistiinpanot ja luentomateriaalit. Näiden lisäksi minulla oli käytettävissä kolmesta haastattelusta saatu aineisto. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutin yksilöllisesti. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyössäni käytin Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvää osaa, jossa keskitytään erityisesti ympäristön vaikutukseen voimaantumisessa. Se toimii aineistoni analyysin teoreettisena kehyksenä, jota vasten peilaan tutkimustuloksiani. Tutkimukseni avulla sain selville, että Hohto-kurssilla oli voimaantumista tukeva vaikutus kurssilaisiin. Voimaantumisen ilmenemismuodot olivat yksilöllisiä. Haastateltavani saivat omaan toimintaansa lisää tietoa, menetelmällisyyttä ja rohkeutta. Tutkimuksen mukaan saamani vastaukset myös tukivat Kynnyksen kurssille asettamaa yleistavoitetta, joka oli voimaantuminen. Tutkimukseni osoitti, että Kynnyksen asettamat tavoitteet tietoisuuden lisäämisen kannalta on onnistunut. Saatu tieto oli monipuolista, laaja-alaista ja oikein kohdennettua. Toisaalta kurssille kaivattiin enemmän ilmaisutaitoon liittyvien asioiden huomioimista kuten asioiden esittämistä ja argumentointia. Asiasanat: nuoret, vammaiset, vaikuttaminen, yhdenvertaisuuslaki, empowerment, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Palviainen, Teija Empowering young disabled persons by an opinion maker course Hohto. 85p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to clarify what the participants of the Hohto course got for their own way to influence. The course was meant for the young disabled. It was organized by a registered association Kynnys. Kynnys has its own goals for the course. They want to increase participants knowledge and give practical means for their way to influence. I also clarify how these goals were carried out in that course. The target group of the study consisted of the participants of the Hohto course. One part of the material was gathered by a questionnaire. The questionnaire was sent by . It was one part of my previous work- related project to Kynnys. I received fifteen responses from twenty-six. I took part in the course. The materials I had from participative observation were notes and handouts. Besides of those I had materials from three interviews. This is a qualitative research. The research method I used was a semi- structured thematic interview. The interviews were made individually. The data analysis was done by using content analysis. I chose theoretical frame for the study from Juha Siitonen s theory of empowerment. I concentrated on one of the subprocesses of empowerment which is context beliefs. I used Siitonen s theoretical frame to analyse my study results. Based on my results I found out that the Hohto course has elements which have strengthened empowerment influence on participants. Manifestations of empowerment were individual. My interviewees got more information, procedures and courage for their own way of action. According to my research, responses also support the course s general goal of Kynnys which was empowerment. My study indicated that Kynnys has successfully increased participants knowledge. The information was various, widespread and correctly targeted. On the other hand participants missed ability of negotiation for example how to express matters and argumentation. Keywords: young, disabled, influence, equality law, empowerment, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEET Vammaisuus Vaikuttaminen Yhdenvertaisuuslaki Tasavertainen osallistuminen VOIMAANTUMINEN Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Päämäärät ja kykyuskomukset Kontekstiuskomukset ja emootiot TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kynnyksen toimintamuotoja Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmän (HAJ) kehittämisprojekti Ihmisoikeudet, juridinen toiminta HOHTO-KURSSIN KUVAUS Alustukset Opintokäynnit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja tutkimusympäristö Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Tietokoneavusteinen lomakekysely Puolistrukturoitu teemahaastattelu Tutkimusprosessi Laadullisen aineiston analyysi LOMAKEKYSELYN PALAUTE JA HANKE Kyselyn taustatiedot Ihmisoikeudet ja mediavaikuttaminen Sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen Hankkeen tavoitteiden arviointia... 49

5 8 AINEISTON KERTOMAA Kurssin eväät haastateltaville Aihepiireistä löytyneet painotukset Arkirealismia ja toiveita Haastateltavien vaikutustoiminta Kurssipalaute haastateltavilta Hohto-kurssin merkittävyydestä vammaisille nuorille TAVOITTEIDEN TARKASTELUA Järjestäjän ja osallistujien kykyuskomukset ja päämäärät Voimaantumista mahdollistavat tekijät ympäristössä Kynnyksen omien tavoitteiden toteutuminen POHDINTAA Tutkimuksessa käytettyjen menetelmien arviointi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hohto-kurssin ohjelma Liite 2 Saatekirje Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Puolistrukturoidun teemahaastattelun runko... 92

6 1 JOHDANTO Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina keskusteltu siitä, kuinka vähän nuoret ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamaan omiin asioihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että jopa Internetin otakantaa.fi -sivustoilla kysytään nuorten mielipiteitä heidän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sivustoilla todetaan, että tutkimusten mukaan nuorten asenteet ovat melko kielteisiä yhteisten asioiden hoitamiseen. Nyt halutaan kuulla niitä toimenpide-ehdotuksia, jotka kannustavat nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. (Oikeusministeriö i.a.b.) Myös vammaiskentällä on kiinnitetty huomiota nuorten vaikuttamiseen. Syksyllä 2004 Kynnys ry käynnisti hankkeen kohti aktiivisempaa ja osallistuvampaa nuorisotyötä. Hankkeen nimeksi tuli Hohto nuori vammainen vaikuttaja -kurssi. Vammaiskentällä tämäntyyppinen kurssikokonaisuus oli ensimmäinen. Kurssin sisältö koostui yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisten alustuksista ja tapaamisista sekä opintokäynneistä. (Jokinen 2005a, 18.) Osallistuin talven 2005 ja kevään 2006 aikana järjestettävälle toiselle Hohtokurssille. Kiinnostukseni heräsi kurssia kohtaan, kun teimme ryhmätyön Työ, työelämä ja johtajuus (TTJ) -opintokokonaisuudessa. Sen aiheena oli kansalaisvaikuttaminen Kynnys ry:ssä. Lisäksi tein kyseiseen opintokokonaisuuteen liittyvän työelämänkehittämishankkeen Hohto-kurssista. Se sisälsi lomakekyselyn ensimmäiselle ja toiselle yhteensä 26 Hohto-kurssin osallistujalle. Tämä hanke on osa opinnäytetyötäni. Halusin osallistua kurssille, koska aikaisempia kokoontumisia ei ole kovin tarkasti dokumentoitu eikä kurssin ohjelma (liite 1) yksistään antanut tarvittavaa tietoa. Näin sain reaaliaikaisen ja todenmukaisen kuvan siitä, mitä kurssilla tapahtuu. Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, mitä kurssilaiset ovat saaneet omaan vaikuttamiseen Hohto-kurssin kautta. Lisäksi selvitän, miten kurssil-

7 7 la toteutuvat Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Minua kiinnostaa kuitenkin tutkia asiaa kurssilaisten eli tässä tapauksessa nuorten näkökulmasta. Haluan tuoda esille heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan. Heidän vastauksiensa kautta tarkastelen, miten Kynnyksen asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lomakekyselyn avulla pyrin selvittämään, miten kurssi vastasi sille asetettuja tavoitteita. Erityisesti halusin saada selville, mitä kurssilaiset olivat oppineet ja mitä asioita he pitivät tärkeinä. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kolmea nuorta. Haastattelujen avulla halusin syventää ja tarkentaa, mitä haastateltavani olivat saaneet omaan vaikuttamiseensa kurssin kautta. Valitsin tämän aiheen, koska halusin tietää, miten Hohto-kurssi rakentuu ja mitä tarjottavaa sillä on vammaisille nuorille. Tutkimukseni avulla Kynnys ry saa tietoa kurssilaisten omista kokemuksista sekä pystyy käytännössä hyödyntämään sitä seuraavien kurssien toteutuksessa. Lisäksi opinnäytetyöllä pyritään antamaan näyttöä opetusministeriölle kurssin tarpeellisuudesta. Sisällönanalyysia käyttäessäni huomasin, että yhteinen nimittäjä saamilleni vastauksille oli voimaantuminen. Tästä syystä tulkitsen kurssin toteutusta ja tutkimustuloksiani Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvän kontekstiuskomusten näkökulmasta. Siitosen voimaantumisteorian määritelmässä sanotaan, että voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi ja kukaan ei voi voimaannuttaa toista. Tarkastelenkin, mitä voimaantumista mahdollistavia elementtejä Hohto-kurssi sisältää ja tarjoaa kurssilaisille. Tämän lisäksi käytän apuna Kynnyksen tavoitteiden tarkastelussa Opintotoiminnan keskusliiton suunnittelijan Ilvosen (2006) käyttämää määritelmää henkilökohtaisen vaikuttamisen välineistä. Hyödynsin hallussani olevaa aikaisempaa materiaalia kansalaisvaikuttamisesta luvussa neljä, koska se sisälsi koulutus- ja nuorisosihteerin sekä toiminnanjoh-

8 8 tajan haastattelun vuodelta 2005 sekä Kynnys ry:n historiaa. Luvussa seitsemän olen käyttänyt jo hankkeesta saatua materiaalia.

9 9 2 KÄSITTEET Tutkimuksessani nuori tarkoittaa ikäryhmää vuotiaat. Järjestöllä tarkoitan samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden ryhmää. He työskentelevät yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta ja saavat asialleen yhteiskunnassa julkisen muodon. (Ilvonen 2007, 35.) 2.1 Vammaisuus Yleisellä määrittelyllä vammaisuutta ei kyetä kuvaamaan, sen moniulotteisuuden vuoksi. Valtaväestöön verrattuna lähtökohtana on yksilön fyysinen ja psyykkinen erilaisuus. Tämä yksistään ei ole riittävä tekijä vammaisuutta määriteltäessä. Kysymys on käsitteen kokonaisvaltaisuudesta. Käsitteen sisältö sekä merkitys että käytännön kokemus muotoutuvat sosiaalisessa yhteydessä toimintaympäristöön. (Lampinen 2007, 27.) Tätä taustaa vasten ymmärrämme, että kysymyksessä on aina vammaisella henkilöllä olevasta yksilöllisestä haitasta, erilaisuuden sietämisestä ja voimavaroista kohdata elämän todellisuus (Lampinen 2007, 27). Lampinen (2007) luettelee neljä eri vammaisuuden selittämismallia. Ne ovat moraalinen malli, lääketieteellinen malli, vähemmistömalli ja selviytymismalli. Vehmas (2005) puhuu teoksessaan sosiaalisesta selittämismallista. Moraalisessa mallissa uskotaan, että vamma oli synnin palkka, merkki uskon heikkoudesta. Vammaisuutta yritettiin poistaa rukouksen ja manauksen avulla. Lääketieteellisessä mallissa huomioidaan vika yksilön kehossa. Tätä sitten yritetään korjata erilaisilla toimenpiteillä muun muassa leikkauksilla, lääkkeillä, hoidolla, kuntoutuksella, apuvälineillä tai muuttamalla elämäntapaa. Näin vammaisesta henkilöstä tulee potilas, jossa ihminen arvioidaan ja nimetään diag-

10 10 noosin mukaan. Toki lääketieteellinen apu ja tuki ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi toimia ihmisen olemuksen määrittäjinä. (Lampinen 2007, 138.) Lääketieteellisen poikkeavuuden liiallinen korostaminen voi luoda sellaisen ympäristön toimintakulttuurin ja pysyvästi toisenlaisen identiteetin vammaiselle henkilölle, joka ei tue henkilön osallisuutta, osallistumista ja tasa-arvoa. (Lampinen 2007, 138.) Vähemmistömallissa vammaiset ihmiset ovat (syrjittynä) vähemmistönä. Syy nähdään tällöin ympäristössä ja yhteiskunnassa, joka on kykenemätön sopeuttamaan toimintaansa kaikille vammaisille ihmisille soveltuvaksi. Vammaisten ihmisten arjessa se näkyy siten, että ensin he kokevat käytännössä vamman aiheuttamat rajoitukset ja siinä sivussa he ovat vielä pakotettuja antamaan asennekasvatusta päivittäin muille, miten vammaisuuteen suhtaudutaan asiallisesti. (Lampinen 2007, 139.) Selviytymismallissa tärkeintä on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, joka on myönteinen keino kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Selviytymismallin näkökulma vammaisuuteen on se, että vamma syntyy tietyn elämäntilanteen luomasta sattumasta, joka vaatii elämäntilanteen uudelleen määrittelyä ja arviointia sekä erilaisia selviytymiskeinoja. (Lampinen 2007, 140.) Sosiaalisessa mallissa vammaisuus nähdään myös yhtenä syrjinnän ja sorron muotona. Tämä on seurausta erilaisista yhteiskunnan vammauttavista esteistä. (Vehmas 2005, 121.) Sosiaalinen malli kiteytettynä: Vammaisuus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, jotka asettavat rajoituksia vammaisille ihmisille. Nämä rajoitukset voivat vaihdella yksilöllisistä ennakkoluuloista institutionaaliseen syrjintään, rakennuksista, joihin ei pääse sisälle pyörätuolilla käyttökelvottomiin julkisiin kulkuneuvoihin, eristävästä opetuksesta vammaiset ulossulkeviin työpaikkoihin. Näiden seuraukset eivät kosketa ihmisiä sattumanvaraisesti, vaan tulevat systemaattisesti vammaisten osaksi ryhmänä, joka kokee institutionalisoidun syrjinnän kaikkialla yhteiskunnassa. (Vehmas 2005, 121.)

11 11 Kynnyksen (esittely luvussa neljä) kantavana ideana on: Etten parane koskaan ja minun ei myöskään tarvitse parantua. (Könkkölä & Saraste 1996, 39). Tämän ajattelutavan mukaan vammainen henkilö saa olla juuri sellainen kuin hän on. Olen valinnut tämän määritelmän käyttööni opinnäytetyössäni, koska se sisältää sen arkirealismin, joka vammaisella ihmisellä on. Se sisältää myös viestin yhteiskunnalle siitä, että vammaisten tarpeita ei voi sivuuttaa. Nämä asiat tulevat näkyviin työssäni aineiston kautta. 2.2 Vaikuttaminen Se miten käyttäydymme suhteessa vaikuttamiseen, määrittelee meitä ihmisenä. Olemme yksilöitä omine ajatuksinemme, käyttäytymistapoinemme ja elämäntapavalintoinemme. Kun ihminen alkaa toimia yksilöllisyyden piirin ulkopuolella, osallistua ja vaikuttaa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa, hänestä tulee kansalainen. Suomalainen lainsäädäntö on hyvä pohja kansalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle (Oikeusministeriö i.a.a.) Perustuslain toisen pykälän mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (PL 2 ) Kansalaisyhteiskunta toimikunnan mukaan kansalaisuutta on kahdenlaista, passiivista ja aktiivista. Yhteiskuntamme sallii passiivisen kansalaisuuden, sillä ketään ei voi pakottaa aktiivisuuteen, mutta siihen voi kannustaa. Passiivisessa kansalaisuudessa ihmiset ovat objekteja, eivät osallistuvia ja vaikuttavia subjekteja. Aktiivinen kansalainen taas nähdään monella eri tavalla aktiivisena. Hän voi olla aktiivinen henkisesti, kulttuurisesti, aatteellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja toiminnallisesti. Voimme vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti mitä erilaisin keinoin tärkeinä pitämiimme asioihin. Näitä ovat muun muassa: äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, vetoomusten allekirjoittaminen, yleisönosastokirjoitukset, osallistuminen kokouksiin, yhteydenotto luottamushenkilöön tai viranhaltijaan, yhdistystoiminta, talkootoiminta, vanhempainillat, mielenosoitukset ja kuntalaisaloitteet. (Ilvonen 2007, 11.)

12 12 Henkilökohtaisia vaikuttamisen välineitä ovat riittävä tieto kyseisestä asiasta, hyvät neuvottelutaidot, kyky esittää asia selkeästi ja havainnollisesti sekä puheenvuorojen käyttö (Ilvonen 2007, 11). Vaikuttamisella tarkoitetaan henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttämistä niin, että saamme edistettyä meille tärkeää asiaa (Ilvonen 2007, 13). Harisalo, Rajala & Ståhlbergin (1992, 59 60) määrittelevät osallistumisen seuraavasti: 1.Jäsenenä oleminen Jäsenyys valtuustossa, hallituksessa, lautakunnassa, johtokunnassa, toimikunnassa tai työryhmässä tai vastaavissa elimissä. Osallistuminen kokouksiin, aloitteiden teko, puheenvuorojen käyttö, kyselyt, neuvottelut, yhteydenotot muihin jäseniin ja kuntalaisiin. 2. Suoraa vaikuttamispyrkimystä Äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, aktiivinen vaalityö, osallistuminen ehdokasasetteluun, esitteiden teko ja jakelu, puheenvuorojen käyttö ja toiminen ehdokkaan ja / tai asian puolesta osallistuminen kansankokouksiin, mielenosoituksiin, boikotteihin, osallistuminen kunnan järjestämiin kokouksiin, kuntalaisten aloiteoikeuden käyttö, kirjelmien allekirjoittaminen, lausuntojen antaminen, kirjoittaminen lehtiin tai mielipiteen ilmaiseminen muissa tiedotusvälineissä, vastaaminen kunnan järjestämiin kyselyihin, yhteydenpito luottamushenkilöstöön, osallistuminen yhteissuunnitteluun, valittaminen tai muistutusten jättäminen, tietojen pyytäminen kunnan viranomaisilta, osallistuminen kuntaa kohtaan suunnattuun kansalaistottelemattomuuteen ja osallistuminen palvelujen tuottamiseen esimerkiksi koti- ja kouluyhteistyössä. 3. Välillistä vaikuttamispyrkimystä Jäsenyys poliittisessa puolueessa ja/tai painostusryhmässä, osallistuminen puolueiden ja/tai painostusryhmien sisäiseen työhön, keskusteleminen kunnan asioista muiden kuntalaisten kanssa, osallistumien opintokerhoihin yms. kuntalaisten asioita käsitteleviin tilaisuuksiin. Vaikuttaminen edellyttää tiettyjen perustietojen ja taitojen hallintaa. Niistä keskeisimpiä ovat perustiedot kansalaisen oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä perustiedot valtion instituutioista ja niiden toiminnasta. (Oikeusministeriö i.a.,a.) Internetin rooli on kasvanut tiedonhankinnan välineenä. Siten se myös mahdollistaa ihmisten omaehtoisen vaikuttamisen

13 13 uudella tavalla. Internet tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia monin eri tavoin. Se lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä välittämällä tietoa valmisteilla olevista ja päätettävistä asioista. Sen kautta voi vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi lähettämällä sähköpostia suoraan asioiden päättäjille tai valmistelijoille.(ilvonen 2007, 17.) IEA-CIVICS Nuori kansalainen -tutkimus, selvitti kansainvälisellä tasolla nuorten saamaa yhteiskunnallista opetusta. Sen mukaan suomalaiset peruskoulunsa päätösvaiheessa olevat nuoret ovat 28 maan nuorten huipputasoa (toisena) yhteiskunnallisissa tiedoissa ja taidoissa. Toisaalta he ovat kirkkaasti viimeisenä kysyttäessä sosiaalista vastuuta korostavan kansalaistoiminnan tärkeyttä. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Vaikka nuorilla on tämän tutkimuksen mukaan hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot, ne eivät johda sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimintaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta. He eivät pidä kansalaistoimintaa tärkeänä ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan poikkeuksellisen vähän. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Suutarisen (2005) mukaan yhtenä selitystekijänä saattaa olla, että Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan osallistuminen on vähäistä. Annettava yhteiskunnallinen opetus Suomessa on niukkaa. Aikuiset keskustelevat nuorten kanssa todella vähän yhteiskunnallisista asioista. Poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä ei korosteta kouluissa. Nuoret eivät myöskään osallistu kotipaikkakuntien ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän seurauksena on, että kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. (Möttönen & Niemelä 2005, 66.) EUYOUPART-tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan Euroopan maan nuoret kysyttiin muun muassa osallistumistapojen suosiota. Tästä tutkimuksesta

14 14 selvisi, että osittain nuorten poliittinen passiivisuus osoittautuu myytiksi. Yksilökohtaisemmat ja elämänpoliittisemmat eettis-poliittiset vastuunottotavat kiinnostavat nuoria enemmän kuin institutionaalinen ja puolueperustaiset toiminnat. Kuitenkin suomalaiset nuoret olivat muita maita paremmin neuvotteluyhteydessä poliittisiin toimijoihin. Elämänpoliittisesti orientoituneet nuoret osallistuvat innokkaasti poliittisten vetoomusten käyttöön, Internetin dialogisen julkisuuksien hyväksikäyttämiseen sekä tuotteiden boikotointiin. Nuorten osallistuminen näkyy enemmän yksityisten ja markkinakenttien puolella kuin osana poliittista järjestelmää. (Paakkunainen 2006, 140.) 2.3 Yhdenvertaisuuslaki Suomi eteenpäin ilman syrjintää (SEIS) -projektin arviointiseminaari pidettiin joulukuussa Siellä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry:stä käytti puheenvuoron yhdenvertaisuuden toteutumisesta vammaisten ihmisten osalta. Hän kuvasi haasteita, jotka liittyvät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Näitä ovat muun muassa alueellinen eriarvoisuus, etuuksia ja palveluja koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus ja erot lainsäädännön soveltamisessa sekä vammaispalveluissa ja työllisyys- ja koulutusasioissa. (Tella 2006,7.) Nämä asiat ovat esillä myös tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi Mahlamäki toteaa, että määrärahavaje sekä alibudjetointi ovat haasteita ympäristön esteellisyyden ja sen korjaamiseen liittyvässä toteutuksessa. Hän huomauttaa myös, että Suomesta puuttuu pakottava lainsäädäntö. Tämä vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista, myöskään lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä ei ole sanktioitu. (Tella 2006, 7.) Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan Lailla on kaksi funktiota. Ensiksi edistää sekä turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiseksi tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. (Lampinen 2007, 120.) Yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu

15 15 henkilöön liittyvä syy. Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Syrjinnällä yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Päinvastoin kuin usein luulisi, kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Positiivinen erityiskohtelu tulee perustua jo todennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai lievittämiseen. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on oltava yhdenvertaisuus. Tällainen kohtelu on sallittua yhdenvertaisuuslain mukaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden katsotaan olevan vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. (SEIS, yhdenvertaisuuslaki 2004, 6.) 2.4 Tasavertainen osallistuminen Tasavertaisella osallistumisella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman esteitä tasavertaisena muiden kanssa. Tätä korostaa myös toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kansainvälinen luokitus ICF (WHO 2001), joka on antanut vammaiskäsitteelle uuden näkökulman. Tärkeänä nähdään henkilön kyvyt ja edellytykset toimia. Pai-

16 16 nopiste on osallistumisessa ja osallisuudessa sekä yksilön ja hänen toimintaympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa. Tosiasialliset mahdollisuudet ja suoriutumiset, joiden päämääränä on yhdenvertainen osallisuus ei-vammaisiin samanikäisiin ihmisiin verrattuna yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, pidetään tärkeinä.(lampinen 2007, 95.) Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät asiat sekä tasavertainen osallistuminen olivat myös teemoja, joita käsiteltiin haastatteluissa.

17 17 3 VOIMAANTUMINEN 3.1 Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta 1960-luvulla syntyi empowerment-käsite eri vähemmistöjen epätasa-arvoa ja sortoa koskevassa keskustelussa. Empowerment ymmärrettiin prosessina, jossa pyrittiin vahvistamaan yksilön tai ryhmän vaikuttamismahdollisuuksia oman elämäntilanteen kannalta merkittäviin henkilökohtaisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin asioihin. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999,109.) Suomessa ei empowerment-käsitteelle ole vielä vakiintunutta vastiketta. (Siitonen 1999,83). Näemme muutamia esimerkkejä alla olevista empowermentkäsitteestä tehtyjä vastineita, jotka ovat täysivaltaistuminen, voimaantuminen ja valtaistuminen. Solomon(1976) käyttää Nouko-Juvosen toimittamassa kirjassa pyörätuolitango sanaa valtaistuminen. Hän näkee valtaistumisen prosessiksi, jonka avulla pyritään vähentämään vähemmistö- tai asiakasryhmien vallan puutetta ja avuttomuutta. Valtaistumisella tarkoitetaan usein henkilökohtaisen vallan vahvistumista. Tätä prosessia edesauttaa kokemukset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiin ja saavuttaa päämääriä. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999, 110.) Kohti yhteiskuntaa kaikille vammaispoliittisessa ohjelmassa vuonna 1995 käytetään täysivaltaistumisen käsitettä. Tällä tarkoitetaan, ettei sallita minkään tahon mielivaltaisesti ohjailla vammaisten ihmisten elämää vaan vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen ihmisen omista kyvyistään ja tavoitteistaan käsin mahdollistuu täysivaltaistumisen kautta. Tällä tarkoitetaan valinnanvapautta, itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta itsenäiseen elämään, tasavertaisuutta ihmissuhteissa

18 18 sekä täyttä osallistumisen mahdollisuutta. Nämä mahdollisuudet toteutuvat vain jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Täysivaltaistumisella ja vammaisia aktivoimalla mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, halutaan saada selville vammaisten tarpeet ja intressit, koska he itse tietävät, mikä on heille parasta. (Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE.) Siitonen (1999,85) kuvaa tutkimuksessaan Grossbergin näkemystä empowerment-käsitteestä. Grossberg yhdistää kyseisen käsitteen asioiden mahdollistamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä elämänhallintaan, toimintavalmiuksien ja toimintakykyisyyden saavuttamiseen. Näin asiaa tarkasteltaessa huomataan, että se on minkä tahansa toiminnan ja osallistumisen välttämätön ehto. Omassa väitöskirjassaan, jossa Siitonen (1999) tutki opettajaksi opiskelevien voimaantumista grounded theory -metodologialla, hän päätyi käyttämään sisäistä voimantunnetta empowerment-käsitteen synonyymina. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. (Siitonen 1999, ) Siitonen näkee voimaantumisen henkilökohtaisena ja sosiaalisena prosessina. Tällöin voimaa ei voi antaa toiselle vaan se on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Se on kytköksissä ihmisen päämäärätietoisuuteen, omien mahdollisuuksien luottamiseen, omaan haluun sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan. Vaikka prosessi on yksilöllinen, niin siihen vaikuttavat myös ympärillä vallitsevat olosuhteet, ihmiset ja sosiaaliset rakenteet.(siitonen 1999, ) Opinnäytetyössäni käytän empowerment-käsitteestä suomennosta voimaantuminen, koska tulkintakehyksenäni toimii Siitosen kehittämä voimaantumisteoria. 3.2 Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Siitonen (1999) kehittämä voimaantumisteoria muodostui hänen tutkimuksensa empiirisistä löydöksistä sekä teoreettisen integraation kautta muodostuneeseen

19 19 näkemykseen ihmisen voimaantumista jäsentävistä osaprosesseista. Voimaantumisteoria rakentuu viidestä premissistä, jotka yhdessä muodostavat teorian ihmisen voimaantumisesta. 1. premissi: Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle. 2. premissi: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, jota jäsentää päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset suhteet. 3. premissi: Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: vahva katalyytti (empowerment) johtaa vahvaan sitoutumiseen ja heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen. 4. premissi: Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. 5. premissi: Voimaantuneisuus ei ole pysyvä tila. (Siitonen 1999, ) Voimaantumisteoriassa ihminen nähdään aktiivisena, luovana ja vapaana toimijana, joka asettaa jatkuvasti itselleen päämääriä (Siitonen 1999, 118). Tässä työssä tutkimukseni painopiste on tulkita vastauksia kontekstiuskomusten näkökulmasta. Se on yksi voimaantumisteorian osaprosessi, jossa perehdytään siihen, mitkä tekijät ympäristössä mahdollistavat voimaantumisen. Tämän kautta on mahdollista saada selville asiaan liittyvät näkökulmat sekä kurssin järjestäjän että kurssilaisten puolelta. Sivuan työssäni myös muita voimaantumisen osaprosesseja. Voimaantuminen on kaksisuuntaista. Voimaantumisteorian osaprosesseja ei voida pitää toisistaan irrallaan vaan ne ovat yhteydessä ja merkityssuhteessa toisiinsa. Niiden välinen liike on monitasoista ja ennakoimatonta. Voimaantumisen osaprosesseja on neljä. Ne ovat: päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot. Voimaantumisteoriassa ei pyritä selittämään osaprosessien syy- seuraus suhteita vaan kysymys on osien välisistä merkityssuhteista voimaantumisen näkökulmasta. (Siitonen 1999, 118.) Kuviossa yksi nähdään Siitosen luoma voimaantumisen atomimalli. Se havainnollistaa osaprosessien välisiä yhteyksiä ja keskinäisten merkityssuhteiden moniulotteisuutta. (Siitonen 1999, 153.)

20 20 KUVIO 1. Voimaantumisen osaprosessien moniulotteinen keskinäinen yhteys eli atomimalli Juha Siitosen mukaan. (Siitonen 1999, 158) Päämäärät ja kykyuskomukset Ihminen pyrkii aina joihinkin päämääriin ympäristössä toimiessaan. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat päämäärien asettamisessa ja päämääriin pyrkimisessä ihmisen subjektiiviset kokemukset ja uskomukset ympäröivän kontekstin tarjoamista mahdollisuuksista. (Siitonen 1999, 119.) Voimaantumista mahdollistavassa kontekstissa ihminen voi toimia omien päämääriensä mukaisesti vapaasti ja aktiivisesti. Se mahdollistaa myös omaaloitteisen vastuunottamisen yhteisistä päämääristä ja yhteisestä hyvinvoinnista sekä omista teoistaan ja omasta kehityksestään. (Siitonen 1999, 121.)

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman

LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus

Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus työnhaussa Vates-päivät 2016 Asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Viime vuosien muutoksia ja trendejä Työnteon muotojenja työnhaun

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala 1 & Henri Karjula 2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1 LIKES-tutkimuskeskus 2 Nuorten Akatemia Mitä tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot