HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA"

Transkriptio

1 HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA Teija Palviainen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Palviainen, Teija. Hohto-vaikuttajakurssi nuorten vammaisten voimaantumiskanavana. Järvenpää, syksy 2008, 85s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä nuorille vammaisille suunnatun Hohto-vaikuttajakurssin osallistujat saivat omaan vaikuttamiseensa. Kurssin järjesti Kynnys ry. Lisäksi selvitin, miten kurssilla toteutuu Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Kohde ryhmänä olivat Hohto-kurssin osallistujat. Osa opinnäytetyöni aineistoa kerättiin Kynnykselle tekemäni työelämänkehittämishankkeeseen liittyvän tietokoneavusteisen lomakekyselyn avulla. Vastauksia sain takaisin viisitoista kahdestakymmenestäkuudesta. Osallistuin mukaan kurssille. Näin käytettävissäni olivat osallistuvan havainnoinnin kautta saadut muistiinpanot ja luentomateriaalit. Näiden lisäksi minulla oli käytettävissä kolmesta haastattelusta saatu aineisto. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutin yksilöllisesti. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyössäni käytin Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvää osaa, jossa keskitytään erityisesti ympäristön vaikutukseen voimaantumisessa. Se toimii aineistoni analyysin teoreettisena kehyksenä, jota vasten peilaan tutkimustuloksiani. Tutkimukseni avulla sain selville, että Hohto-kurssilla oli voimaantumista tukeva vaikutus kurssilaisiin. Voimaantumisen ilmenemismuodot olivat yksilöllisiä. Haastateltavani saivat omaan toimintaansa lisää tietoa, menetelmällisyyttä ja rohkeutta. Tutkimuksen mukaan saamani vastaukset myös tukivat Kynnyksen kurssille asettamaa yleistavoitetta, joka oli voimaantuminen. Tutkimukseni osoitti, että Kynnyksen asettamat tavoitteet tietoisuuden lisäämisen kannalta on onnistunut. Saatu tieto oli monipuolista, laaja-alaista ja oikein kohdennettua. Toisaalta kurssille kaivattiin enemmän ilmaisutaitoon liittyvien asioiden huomioimista kuten asioiden esittämistä ja argumentointia. Asiasanat: nuoret, vammaiset, vaikuttaminen, yhdenvertaisuuslaki, empowerment, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Palviainen, Teija Empowering young disabled persons by an opinion maker course Hohto. 85p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to clarify what the participants of the Hohto course got for their own way to influence. The course was meant for the young disabled. It was organized by a registered association Kynnys. Kynnys has its own goals for the course. They want to increase participants knowledge and give practical means for their way to influence. I also clarify how these goals were carried out in that course. The target group of the study consisted of the participants of the Hohto course. One part of the material was gathered by a questionnaire. The questionnaire was sent by . It was one part of my previous work- related project to Kynnys. I received fifteen responses from twenty-six. I took part in the course. The materials I had from participative observation were notes and handouts. Besides of those I had materials from three interviews. This is a qualitative research. The research method I used was a semi- structured thematic interview. The interviews were made individually. The data analysis was done by using content analysis. I chose theoretical frame for the study from Juha Siitonen s theory of empowerment. I concentrated on one of the subprocesses of empowerment which is context beliefs. I used Siitonen s theoretical frame to analyse my study results. Based on my results I found out that the Hohto course has elements which have strengthened empowerment influence on participants. Manifestations of empowerment were individual. My interviewees got more information, procedures and courage for their own way of action. According to my research, responses also support the course s general goal of Kynnys which was empowerment. My study indicated that Kynnys has successfully increased participants knowledge. The information was various, widespread and correctly targeted. On the other hand participants missed ability of negotiation for example how to express matters and argumentation. Keywords: young, disabled, influence, equality law, empowerment, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEET Vammaisuus Vaikuttaminen Yhdenvertaisuuslaki Tasavertainen osallistuminen VOIMAANTUMINEN Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Päämäärät ja kykyuskomukset Kontekstiuskomukset ja emootiot TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kynnyksen toimintamuotoja Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmän (HAJ) kehittämisprojekti Ihmisoikeudet, juridinen toiminta HOHTO-KURSSIN KUVAUS Alustukset Opintokäynnit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja tutkimusympäristö Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Tietokoneavusteinen lomakekysely Puolistrukturoitu teemahaastattelu Tutkimusprosessi Laadullisen aineiston analyysi LOMAKEKYSELYN PALAUTE JA HANKE Kyselyn taustatiedot Ihmisoikeudet ja mediavaikuttaminen Sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen Hankkeen tavoitteiden arviointia... 49

5 8 AINEISTON KERTOMAA Kurssin eväät haastateltaville Aihepiireistä löytyneet painotukset Arkirealismia ja toiveita Haastateltavien vaikutustoiminta Kurssipalaute haastateltavilta Hohto-kurssin merkittävyydestä vammaisille nuorille TAVOITTEIDEN TARKASTELUA Järjestäjän ja osallistujien kykyuskomukset ja päämäärät Voimaantumista mahdollistavat tekijät ympäristössä Kynnyksen omien tavoitteiden toteutuminen POHDINTAA Tutkimuksessa käytettyjen menetelmien arviointi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hohto-kurssin ohjelma Liite 2 Saatekirje Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Puolistrukturoidun teemahaastattelun runko... 92

6 1 JOHDANTO Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina keskusteltu siitä, kuinka vähän nuoret ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamaan omiin asioihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että jopa Internetin otakantaa.fi -sivustoilla kysytään nuorten mielipiteitä heidän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sivustoilla todetaan, että tutkimusten mukaan nuorten asenteet ovat melko kielteisiä yhteisten asioiden hoitamiseen. Nyt halutaan kuulla niitä toimenpide-ehdotuksia, jotka kannustavat nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. (Oikeusministeriö i.a.b.) Myös vammaiskentällä on kiinnitetty huomiota nuorten vaikuttamiseen. Syksyllä 2004 Kynnys ry käynnisti hankkeen kohti aktiivisempaa ja osallistuvampaa nuorisotyötä. Hankkeen nimeksi tuli Hohto nuori vammainen vaikuttaja -kurssi. Vammaiskentällä tämäntyyppinen kurssikokonaisuus oli ensimmäinen. Kurssin sisältö koostui yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisten alustuksista ja tapaamisista sekä opintokäynneistä. (Jokinen 2005a, 18.) Osallistuin talven 2005 ja kevään 2006 aikana järjestettävälle toiselle Hohtokurssille. Kiinnostukseni heräsi kurssia kohtaan, kun teimme ryhmätyön Työ, työelämä ja johtajuus (TTJ) -opintokokonaisuudessa. Sen aiheena oli kansalaisvaikuttaminen Kynnys ry:ssä. Lisäksi tein kyseiseen opintokokonaisuuteen liittyvän työelämänkehittämishankkeen Hohto-kurssista. Se sisälsi lomakekyselyn ensimmäiselle ja toiselle yhteensä 26 Hohto-kurssin osallistujalle. Tämä hanke on osa opinnäytetyötäni. Halusin osallistua kurssille, koska aikaisempia kokoontumisia ei ole kovin tarkasti dokumentoitu eikä kurssin ohjelma (liite 1) yksistään antanut tarvittavaa tietoa. Näin sain reaaliaikaisen ja todenmukaisen kuvan siitä, mitä kurssilla tapahtuu. Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, mitä kurssilaiset ovat saaneet omaan vaikuttamiseen Hohto-kurssin kautta. Lisäksi selvitän, miten kurssil-

7 7 la toteutuvat Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Minua kiinnostaa kuitenkin tutkia asiaa kurssilaisten eli tässä tapauksessa nuorten näkökulmasta. Haluan tuoda esille heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan. Heidän vastauksiensa kautta tarkastelen, miten Kynnyksen asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lomakekyselyn avulla pyrin selvittämään, miten kurssi vastasi sille asetettuja tavoitteita. Erityisesti halusin saada selville, mitä kurssilaiset olivat oppineet ja mitä asioita he pitivät tärkeinä. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kolmea nuorta. Haastattelujen avulla halusin syventää ja tarkentaa, mitä haastateltavani olivat saaneet omaan vaikuttamiseensa kurssin kautta. Valitsin tämän aiheen, koska halusin tietää, miten Hohto-kurssi rakentuu ja mitä tarjottavaa sillä on vammaisille nuorille. Tutkimukseni avulla Kynnys ry saa tietoa kurssilaisten omista kokemuksista sekä pystyy käytännössä hyödyntämään sitä seuraavien kurssien toteutuksessa. Lisäksi opinnäytetyöllä pyritään antamaan näyttöä opetusministeriölle kurssin tarpeellisuudesta. Sisällönanalyysia käyttäessäni huomasin, että yhteinen nimittäjä saamilleni vastauksille oli voimaantuminen. Tästä syystä tulkitsen kurssin toteutusta ja tutkimustuloksiani Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvän kontekstiuskomusten näkökulmasta. Siitosen voimaantumisteorian määritelmässä sanotaan, että voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi ja kukaan ei voi voimaannuttaa toista. Tarkastelenkin, mitä voimaantumista mahdollistavia elementtejä Hohto-kurssi sisältää ja tarjoaa kurssilaisille. Tämän lisäksi käytän apuna Kynnyksen tavoitteiden tarkastelussa Opintotoiminnan keskusliiton suunnittelijan Ilvosen (2006) käyttämää määritelmää henkilökohtaisen vaikuttamisen välineistä. Hyödynsin hallussani olevaa aikaisempaa materiaalia kansalaisvaikuttamisesta luvussa neljä, koska se sisälsi koulutus- ja nuorisosihteerin sekä toiminnanjoh-

8 8 tajan haastattelun vuodelta 2005 sekä Kynnys ry:n historiaa. Luvussa seitsemän olen käyttänyt jo hankkeesta saatua materiaalia.

9 9 2 KÄSITTEET Tutkimuksessani nuori tarkoittaa ikäryhmää vuotiaat. Järjestöllä tarkoitan samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden ryhmää. He työskentelevät yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta ja saavat asialleen yhteiskunnassa julkisen muodon. (Ilvonen 2007, 35.) 2.1 Vammaisuus Yleisellä määrittelyllä vammaisuutta ei kyetä kuvaamaan, sen moniulotteisuuden vuoksi. Valtaväestöön verrattuna lähtökohtana on yksilön fyysinen ja psyykkinen erilaisuus. Tämä yksistään ei ole riittävä tekijä vammaisuutta määriteltäessä. Kysymys on käsitteen kokonaisvaltaisuudesta. Käsitteen sisältö sekä merkitys että käytännön kokemus muotoutuvat sosiaalisessa yhteydessä toimintaympäristöön. (Lampinen 2007, 27.) Tätä taustaa vasten ymmärrämme, että kysymyksessä on aina vammaisella henkilöllä olevasta yksilöllisestä haitasta, erilaisuuden sietämisestä ja voimavaroista kohdata elämän todellisuus (Lampinen 2007, 27). Lampinen (2007) luettelee neljä eri vammaisuuden selittämismallia. Ne ovat moraalinen malli, lääketieteellinen malli, vähemmistömalli ja selviytymismalli. Vehmas (2005) puhuu teoksessaan sosiaalisesta selittämismallista. Moraalisessa mallissa uskotaan, että vamma oli synnin palkka, merkki uskon heikkoudesta. Vammaisuutta yritettiin poistaa rukouksen ja manauksen avulla. Lääketieteellisessä mallissa huomioidaan vika yksilön kehossa. Tätä sitten yritetään korjata erilaisilla toimenpiteillä muun muassa leikkauksilla, lääkkeillä, hoidolla, kuntoutuksella, apuvälineillä tai muuttamalla elämäntapaa. Näin vammaisesta henkilöstä tulee potilas, jossa ihminen arvioidaan ja nimetään diag-

10 10 noosin mukaan. Toki lääketieteellinen apu ja tuki ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi toimia ihmisen olemuksen määrittäjinä. (Lampinen 2007, 138.) Lääketieteellisen poikkeavuuden liiallinen korostaminen voi luoda sellaisen ympäristön toimintakulttuurin ja pysyvästi toisenlaisen identiteetin vammaiselle henkilölle, joka ei tue henkilön osallisuutta, osallistumista ja tasa-arvoa. (Lampinen 2007, 138.) Vähemmistömallissa vammaiset ihmiset ovat (syrjittynä) vähemmistönä. Syy nähdään tällöin ympäristössä ja yhteiskunnassa, joka on kykenemätön sopeuttamaan toimintaansa kaikille vammaisille ihmisille soveltuvaksi. Vammaisten ihmisten arjessa se näkyy siten, että ensin he kokevat käytännössä vamman aiheuttamat rajoitukset ja siinä sivussa he ovat vielä pakotettuja antamaan asennekasvatusta päivittäin muille, miten vammaisuuteen suhtaudutaan asiallisesti. (Lampinen 2007, 139.) Selviytymismallissa tärkeintä on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, joka on myönteinen keino kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Selviytymismallin näkökulma vammaisuuteen on se, että vamma syntyy tietyn elämäntilanteen luomasta sattumasta, joka vaatii elämäntilanteen uudelleen määrittelyä ja arviointia sekä erilaisia selviytymiskeinoja. (Lampinen 2007, 140.) Sosiaalisessa mallissa vammaisuus nähdään myös yhtenä syrjinnän ja sorron muotona. Tämä on seurausta erilaisista yhteiskunnan vammauttavista esteistä. (Vehmas 2005, 121.) Sosiaalinen malli kiteytettynä: Vammaisuus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, jotka asettavat rajoituksia vammaisille ihmisille. Nämä rajoitukset voivat vaihdella yksilöllisistä ennakkoluuloista institutionaaliseen syrjintään, rakennuksista, joihin ei pääse sisälle pyörätuolilla käyttökelvottomiin julkisiin kulkuneuvoihin, eristävästä opetuksesta vammaiset ulossulkeviin työpaikkoihin. Näiden seuraukset eivät kosketa ihmisiä sattumanvaraisesti, vaan tulevat systemaattisesti vammaisten osaksi ryhmänä, joka kokee institutionalisoidun syrjinnän kaikkialla yhteiskunnassa. (Vehmas 2005, 121.)

11 11 Kynnyksen (esittely luvussa neljä) kantavana ideana on: Etten parane koskaan ja minun ei myöskään tarvitse parantua. (Könkkölä & Saraste 1996, 39). Tämän ajattelutavan mukaan vammainen henkilö saa olla juuri sellainen kuin hän on. Olen valinnut tämän määritelmän käyttööni opinnäytetyössäni, koska se sisältää sen arkirealismin, joka vammaisella ihmisellä on. Se sisältää myös viestin yhteiskunnalle siitä, että vammaisten tarpeita ei voi sivuuttaa. Nämä asiat tulevat näkyviin työssäni aineiston kautta. 2.2 Vaikuttaminen Se miten käyttäydymme suhteessa vaikuttamiseen, määrittelee meitä ihmisenä. Olemme yksilöitä omine ajatuksinemme, käyttäytymistapoinemme ja elämäntapavalintoinemme. Kun ihminen alkaa toimia yksilöllisyyden piirin ulkopuolella, osallistua ja vaikuttaa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa, hänestä tulee kansalainen. Suomalainen lainsäädäntö on hyvä pohja kansalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle (Oikeusministeriö i.a.a.) Perustuslain toisen pykälän mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (PL 2 ) Kansalaisyhteiskunta toimikunnan mukaan kansalaisuutta on kahdenlaista, passiivista ja aktiivista. Yhteiskuntamme sallii passiivisen kansalaisuuden, sillä ketään ei voi pakottaa aktiivisuuteen, mutta siihen voi kannustaa. Passiivisessa kansalaisuudessa ihmiset ovat objekteja, eivät osallistuvia ja vaikuttavia subjekteja. Aktiivinen kansalainen taas nähdään monella eri tavalla aktiivisena. Hän voi olla aktiivinen henkisesti, kulttuurisesti, aatteellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja toiminnallisesti. Voimme vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti mitä erilaisin keinoin tärkeinä pitämiimme asioihin. Näitä ovat muun muassa: äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, vetoomusten allekirjoittaminen, yleisönosastokirjoitukset, osallistuminen kokouksiin, yhteydenotto luottamushenkilöön tai viranhaltijaan, yhdistystoiminta, talkootoiminta, vanhempainillat, mielenosoitukset ja kuntalaisaloitteet. (Ilvonen 2007, 11.)

12 12 Henkilökohtaisia vaikuttamisen välineitä ovat riittävä tieto kyseisestä asiasta, hyvät neuvottelutaidot, kyky esittää asia selkeästi ja havainnollisesti sekä puheenvuorojen käyttö (Ilvonen 2007, 11). Vaikuttamisella tarkoitetaan henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttämistä niin, että saamme edistettyä meille tärkeää asiaa (Ilvonen 2007, 13). Harisalo, Rajala & Ståhlbergin (1992, 59 60) määrittelevät osallistumisen seuraavasti: 1.Jäsenenä oleminen Jäsenyys valtuustossa, hallituksessa, lautakunnassa, johtokunnassa, toimikunnassa tai työryhmässä tai vastaavissa elimissä. Osallistuminen kokouksiin, aloitteiden teko, puheenvuorojen käyttö, kyselyt, neuvottelut, yhteydenotot muihin jäseniin ja kuntalaisiin. 2. Suoraa vaikuttamispyrkimystä Äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, aktiivinen vaalityö, osallistuminen ehdokasasetteluun, esitteiden teko ja jakelu, puheenvuorojen käyttö ja toiminen ehdokkaan ja / tai asian puolesta osallistuminen kansankokouksiin, mielenosoituksiin, boikotteihin, osallistuminen kunnan järjestämiin kokouksiin, kuntalaisten aloiteoikeuden käyttö, kirjelmien allekirjoittaminen, lausuntojen antaminen, kirjoittaminen lehtiin tai mielipiteen ilmaiseminen muissa tiedotusvälineissä, vastaaminen kunnan järjestämiin kyselyihin, yhteydenpito luottamushenkilöstöön, osallistuminen yhteissuunnitteluun, valittaminen tai muistutusten jättäminen, tietojen pyytäminen kunnan viranomaisilta, osallistuminen kuntaa kohtaan suunnattuun kansalaistottelemattomuuteen ja osallistuminen palvelujen tuottamiseen esimerkiksi koti- ja kouluyhteistyössä. 3. Välillistä vaikuttamispyrkimystä Jäsenyys poliittisessa puolueessa ja/tai painostusryhmässä, osallistuminen puolueiden ja/tai painostusryhmien sisäiseen työhön, keskusteleminen kunnan asioista muiden kuntalaisten kanssa, osallistumien opintokerhoihin yms. kuntalaisten asioita käsitteleviin tilaisuuksiin. Vaikuttaminen edellyttää tiettyjen perustietojen ja taitojen hallintaa. Niistä keskeisimpiä ovat perustiedot kansalaisen oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä perustiedot valtion instituutioista ja niiden toiminnasta. (Oikeusministeriö i.a.,a.) Internetin rooli on kasvanut tiedonhankinnan välineenä. Siten se myös mahdollistaa ihmisten omaehtoisen vaikuttamisen

13 13 uudella tavalla. Internet tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia monin eri tavoin. Se lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä välittämällä tietoa valmisteilla olevista ja päätettävistä asioista. Sen kautta voi vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi lähettämällä sähköpostia suoraan asioiden päättäjille tai valmistelijoille.(ilvonen 2007, 17.) IEA-CIVICS Nuori kansalainen -tutkimus, selvitti kansainvälisellä tasolla nuorten saamaa yhteiskunnallista opetusta. Sen mukaan suomalaiset peruskoulunsa päätösvaiheessa olevat nuoret ovat 28 maan nuorten huipputasoa (toisena) yhteiskunnallisissa tiedoissa ja taidoissa. Toisaalta he ovat kirkkaasti viimeisenä kysyttäessä sosiaalista vastuuta korostavan kansalaistoiminnan tärkeyttä. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Vaikka nuorilla on tämän tutkimuksen mukaan hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot, ne eivät johda sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimintaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta. He eivät pidä kansalaistoimintaa tärkeänä ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan poikkeuksellisen vähän. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Suutarisen (2005) mukaan yhtenä selitystekijänä saattaa olla, että Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan osallistuminen on vähäistä. Annettava yhteiskunnallinen opetus Suomessa on niukkaa. Aikuiset keskustelevat nuorten kanssa todella vähän yhteiskunnallisista asioista. Poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä ei korosteta kouluissa. Nuoret eivät myöskään osallistu kotipaikkakuntien ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän seurauksena on, että kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. (Möttönen & Niemelä 2005, 66.) EUYOUPART-tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan Euroopan maan nuoret kysyttiin muun muassa osallistumistapojen suosiota. Tästä tutkimuksesta

14 14 selvisi, että osittain nuorten poliittinen passiivisuus osoittautuu myytiksi. Yksilökohtaisemmat ja elämänpoliittisemmat eettis-poliittiset vastuunottotavat kiinnostavat nuoria enemmän kuin institutionaalinen ja puolueperustaiset toiminnat. Kuitenkin suomalaiset nuoret olivat muita maita paremmin neuvotteluyhteydessä poliittisiin toimijoihin. Elämänpoliittisesti orientoituneet nuoret osallistuvat innokkaasti poliittisten vetoomusten käyttöön, Internetin dialogisen julkisuuksien hyväksikäyttämiseen sekä tuotteiden boikotointiin. Nuorten osallistuminen näkyy enemmän yksityisten ja markkinakenttien puolella kuin osana poliittista järjestelmää. (Paakkunainen 2006, 140.) 2.3 Yhdenvertaisuuslaki Suomi eteenpäin ilman syrjintää (SEIS) -projektin arviointiseminaari pidettiin joulukuussa Siellä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry:stä käytti puheenvuoron yhdenvertaisuuden toteutumisesta vammaisten ihmisten osalta. Hän kuvasi haasteita, jotka liittyvät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Näitä ovat muun muassa alueellinen eriarvoisuus, etuuksia ja palveluja koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus ja erot lainsäädännön soveltamisessa sekä vammaispalveluissa ja työllisyys- ja koulutusasioissa. (Tella 2006,7.) Nämä asiat ovat esillä myös tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi Mahlamäki toteaa, että määrärahavaje sekä alibudjetointi ovat haasteita ympäristön esteellisyyden ja sen korjaamiseen liittyvässä toteutuksessa. Hän huomauttaa myös, että Suomesta puuttuu pakottava lainsäädäntö. Tämä vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista, myöskään lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä ei ole sanktioitu. (Tella 2006, 7.) Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan Lailla on kaksi funktiota. Ensiksi edistää sekä turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiseksi tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. (Lampinen 2007, 120.) Yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu

15 15 henkilöön liittyvä syy. Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Syrjinnällä yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Päinvastoin kuin usein luulisi, kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Positiivinen erityiskohtelu tulee perustua jo todennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai lievittämiseen. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on oltava yhdenvertaisuus. Tällainen kohtelu on sallittua yhdenvertaisuuslain mukaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden katsotaan olevan vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. (SEIS, yhdenvertaisuuslaki 2004, 6.) 2.4 Tasavertainen osallistuminen Tasavertaisella osallistumisella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman esteitä tasavertaisena muiden kanssa. Tätä korostaa myös toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kansainvälinen luokitus ICF (WHO 2001), joka on antanut vammaiskäsitteelle uuden näkökulman. Tärkeänä nähdään henkilön kyvyt ja edellytykset toimia. Pai-

16 16 nopiste on osallistumisessa ja osallisuudessa sekä yksilön ja hänen toimintaympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa. Tosiasialliset mahdollisuudet ja suoriutumiset, joiden päämääränä on yhdenvertainen osallisuus ei-vammaisiin samanikäisiin ihmisiin verrattuna yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, pidetään tärkeinä.(lampinen 2007, 95.) Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät asiat sekä tasavertainen osallistuminen olivat myös teemoja, joita käsiteltiin haastatteluissa.

17 17 3 VOIMAANTUMINEN 3.1 Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta 1960-luvulla syntyi empowerment-käsite eri vähemmistöjen epätasa-arvoa ja sortoa koskevassa keskustelussa. Empowerment ymmärrettiin prosessina, jossa pyrittiin vahvistamaan yksilön tai ryhmän vaikuttamismahdollisuuksia oman elämäntilanteen kannalta merkittäviin henkilökohtaisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin asioihin. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999,109.) Suomessa ei empowerment-käsitteelle ole vielä vakiintunutta vastiketta. (Siitonen 1999,83). Näemme muutamia esimerkkejä alla olevista empowermentkäsitteestä tehtyjä vastineita, jotka ovat täysivaltaistuminen, voimaantuminen ja valtaistuminen. Solomon(1976) käyttää Nouko-Juvosen toimittamassa kirjassa pyörätuolitango sanaa valtaistuminen. Hän näkee valtaistumisen prosessiksi, jonka avulla pyritään vähentämään vähemmistö- tai asiakasryhmien vallan puutetta ja avuttomuutta. Valtaistumisella tarkoitetaan usein henkilökohtaisen vallan vahvistumista. Tätä prosessia edesauttaa kokemukset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiin ja saavuttaa päämääriä. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999, 110.) Kohti yhteiskuntaa kaikille vammaispoliittisessa ohjelmassa vuonna 1995 käytetään täysivaltaistumisen käsitettä. Tällä tarkoitetaan, ettei sallita minkään tahon mielivaltaisesti ohjailla vammaisten ihmisten elämää vaan vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen ihmisen omista kyvyistään ja tavoitteistaan käsin mahdollistuu täysivaltaistumisen kautta. Tällä tarkoitetaan valinnanvapautta, itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta itsenäiseen elämään, tasavertaisuutta ihmissuhteissa

18 18 sekä täyttä osallistumisen mahdollisuutta. Nämä mahdollisuudet toteutuvat vain jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Täysivaltaistumisella ja vammaisia aktivoimalla mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, halutaan saada selville vammaisten tarpeet ja intressit, koska he itse tietävät, mikä on heille parasta. (Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE.) Siitonen (1999,85) kuvaa tutkimuksessaan Grossbergin näkemystä empowerment-käsitteestä. Grossberg yhdistää kyseisen käsitteen asioiden mahdollistamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä elämänhallintaan, toimintavalmiuksien ja toimintakykyisyyden saavuttamiseen. Näin asiaa tarkasteltaessa huomataan, että se on minkä tahansa toiminnan ja osallistumisen välttämätön ehto. Omassa väitöskirjassaan, jossa Siitonen (1999) tutki opettajaksi opiskelevien voimaantumista grounded theory -metodologialla, hän päätyi käyttämään sisäistä voimantunnetta empowerment-käsitteen synonyymina. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. (Siitonen 1999, ) Siitonen näkee voimaantumisen henkilökohtaisena ja sosiaalisena prosessina. Tällöin voimaa ei voi antaa toiselle vaan se on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Se on kytköksissä ihmisen päämäärätietoisuuteen, omien mahdollisuuksien luottamiseen, omaan haluun sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan. Vaikka prosessi on yksilöllinen, niin siihen vaikuttavat myös ympärillä vallitsevat olosuhteet, ihmiset ja sosiaaliset rakenteet.(siitonen 1999, ) Opinnäytetyössäni käytän empowerment-käsitteestä suomennosta voimaantuminen, koska tulkintakehyksenäni toimii Siitosen kehittämä voimaantumisteoria. 3.2 Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Siitonen (1999) kehittämä voimaantumisteoria muodostui hänen tutkimuksensa empiirisistä löydöksistä sekä teoreettisen integraation kautta muodostuneeseen

19 19 näkemykseen ihmisen voimaantumista jäsentävistä osaprosesseista. Voimaantumisteoria rakentuu viidestä premissistä, jotka yhdessä muodostavat teorian ihmisen voimaantumisesta. 1. premissi: Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle. 2. premissi: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, jota jäsentää päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset suhteet. 3. premissi: Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: vahva katalyytti (empowerment) johtaa vahvaan sitoutumiseen ja heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen. 4. premissi: Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. 5. premissi: Voimaantuneisuus ei ole pysyvä tila. (Siitonen 1999, ) Voimaantumisteoriassa ihminen nähdään aktiivisena, luovana ja vapaana toimijana, joka asettaa jatkuvasti itselleen päämääriä (Siitonen 1999, 118). Tässä työssä tutkimukseni painopiste on tulkita vastauksia kontekstiuskomusten näkökulmasta. Se on yksi voimaantumisteorian osaprosessi, jossa perehdytään siihen, mitkä tekijät ympäristössä mahdollistavat voimaantumisen. Tämän kautta on mahdollista saada selville asiaan liittyvät näkökulmat sekä kurssin järjestäjän että kurssilaisten puolelta. Sivuan työssäni myös muita voimaantumisen osaprosesseja. Voimaantuminen on kaksisuuntaista. Voimaantumisteorian osaprosesseja ei voida pitää toisistaan irrallaan vaan ne ovat yhteydessä ja merkityssuhteessa toisiinsa. Niiden välinen liike on monitasoista ja ennakoimatonta. Voimaantumisen osaprosesseja on neljä. Ne ovat: päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot. Voimaantumisteoriassa ei pyritä selittämään osaprosessien syy- seuraus suhteita vaan kysymys on osien välisistä merkityssuhteista voimaantumisen näkökulmasta. (Siitonen 1999, 118.) Kuviossa yksi nähdään Siitosen luoma voimaantumisen atomimalli. Se havainnollistaa osaprosessien välisiä yhteyksiä ja keskinäisten merkityssuhteiden moniulotteisuutta. (Siitonen 1999, 153.)

20 20 KUVIO 1. Voimaantumisen osaprosessien moniulotteinen keskinäinen yhteys eli atomimalli Juha Siitosen mukaan. (Siitonen 1999, 158) Päämäärät ja kykyuskomukset Ihminen pyrkii aina joihinkin päämääriin ympäristössä toimiessaan. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat päämäärien asettamisessa ja päämääriin pyrkimisessä ihmisen subjektiiviset kokemukset ja uskomukset ympäröivän kontekstin tarjoamista mahdollisuuksista. (Siitonen 1999, 119.) Voimaantumista mahdollistavassa kontekstissa ihminen voi toimia omien päämääriensä mukaisesti vapaasti ja aktiivisesti. Se mahdollistaa myös omaaloitteisen vastuunottamisen yhteisistä päämääristä ja yhteisestä hyvinvoinnista sekä omista teoistaan ja omasta kehityksestään. (Siitonen 1999, 121.)

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh 17.05.2017 Sivu 1 / 1 1234/2017 00.01.03 103 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, 3.10.2014 Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Nuorten osallistuminen ja kuuleminen - taustalla lain velvoitteet Lainsäädäntö

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

https://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2

https://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2 https://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2 Palvelumme syrjintää kokeneille Yhteydenotot (kantelut) verkkolomakkeen kautta, sähköpostitse tai puhelinpäivystykseen (ma-pe klo 10-12)

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen

Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot