HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA
|
|
- Aki Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOHTO-VAIKUTTAJAKURSSI NUORTEN VAMMAISTEN VOIMAANTUMISKANAVANA Teija Palviainen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Palviainen, Teija. Hohto-vaikuttajakurssi nuorten vammaisten voimaantumiskanavana. Järvenpää, syksy 2008, 85s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä nuorille vammaisille suunnatun Hohto-vaikuttajakurssin osallistujat saivat omaan vaikuttamiseensa. Kurssin järjesti Kynnys ry. Lisäksi selvitin, miten kurssilla toteutuu Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Kohde ryhmänä olivat Hohto-kurssin osallistujat. Osa opinnäytetyöni aineistoa kerättiin Kynnykselle tekemäni työelämänkehittämishankkeeseen liittyvän tietokoneavusteisen lomakekyselyn avulla. Vastauksia sain takaisin viisitoista kahdestakymmenestäkuudesta. Osallistuin mukaan kurssille. Näin käytettävissäni olivat osallistuvan havainnoinnin kautta saadut muistiinpanot ja luentomateriaalit. Näiden lisäksi minulla oli käytettävissä kolmesta haastattelusta saatu aineisto. Opinnäytetyö on laadullinen. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutin yksilöllisesti. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyössäni käytin Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvää osaa, jossa keskitytään erityisesti ympäristön vaikutukseen voimaantumisessa. Se toimii aineistoni analyysin teoreettisena kehyksenä, jota vasten peilaan tutkimustuloksiani. Tutkimukseni avulla sain selville, että Hohto-kurssilla oli voimaantumista tukeva vaikutus kurssilaisiin. Voimaantumisen ilmenemismuodot olivat yksilöllisiä. Haastateltavani saivat omaan toimintaansa lisää tietoa, menetelmällisyyttä ja rohkeutta. Tutkimuksen mukaan saamani vastaukset myös tukivat Kynnyksen kurssille asettamaa yleistavoitetta, joka oli voimaantuminen. Tutkimukseni osoitti, että Kynnyksen asettamat tavoitteet tietoisuuden lisäämisen kannalta on onnistunut. Saatu tieto oli monipuolista, laaja-alaista ja oikein kohdennettua. Toisaalta kurssille kaivattiin enemmän ilmaisutaitoon liittyvien asioiden huomioimista kuten asioiden esittämistä ja argumentointia. Asiasanat: nuoret, vammaiset, vaikuttaminen, yhdenvertaisuuslaki, empowerment, kvalitatiivinen tutkimus
3 ABSTRACT Palviainen, Teija Empowering young disabled persons by an opinion maker course Hohto. 85p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää. Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to clarify what the participants of the Hohto course got for their own way to influence. The course was meant for the young disabled. It was organized by a registered association Kynnys. Kynnys has its own goals for the course. They want to increase participants knowledge and give practical means for their way to influence. I also clarify how these goals were carried out in that course. The target group of the study consisted of the participants of the Hohto course. One part of the material was gathered by a questionnaire. The questionnaire was sent by . It was one part of my previous work- related project to Kynnys. I received fifteen responses from twenty-six. I took part in the course. The materials I had from participative observation were notes and handouts. Besides of those I had materials from three interviews. This is a qualitative research. The research method I used was a semi- structured thematic interview. The interviews were made individually. The data analysis was done by using content analysis. I chose theoretical frame for the study from Juha Siitonen s theory of empowerment. I concentrated on one of the subprocesses of empowerment which is context beliefs. I used Siitonen s theoretical frame to analyse my study results. Based on my results I found out that the Hohto course has elements which have strengthened empowerment influence on participants. Manifestations of empowerment were individual. My interviewees got more information, procedures and courage for their own way of action. According to my research, responses also support the course s general goal of Kynnys which was empowerment. My study indicated that Kynnys has successfully increased participants knowledge. The information was various, widespread and correctly targeted. On the other hand participants missed ability of negotiation for example how to express matters and argumentation. Keywords: young, disabled, influence, equality law, empowerment, qualitative research
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEET Vammaisuus Vaikuttaminen Yhdenvertaisuuslaki Tasavertainen osallistuminen VOIMAANTUMINEN Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Päämäärät ja kykyuskomukset Kontekstiuskomukset ja emootiot TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kynnyksen toimintamuotoja Henkilökohtaisen avustaja-järjestelmän (HAJ) kehittämisprojekti Ihmisoikeudet, juridinen toiminta HOHTO-KURSSIN KUVAUS Alustukset Opintokäynnit TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät ja tutkimusympäristö Aineiston keruu Osallistuva havainnointi Tietokoneavusteinen lomakekysely Puolistrukturoitu teemahaastattelu Tutkimusprosessi Laadullisen aineiston analyysi LOMAKEKYSELYN PALAUTE JA HANKE Kyselyn taustatiedot Ihmisoikeudet ja mediavaikuttaminen Sosiaali- ja terveyspolitiikka sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen Hankkeen tavoitteiden arviointia... 49
5 8 AINEISTON KERTOMAA Kurssin eväät haastateltaville Aihepiireistä löytyneet painotukset Arkirealismia ja toiveita Haastateltavien vaikutustoiminta Kurssipalaute haastateltavilta Hohto-kurssin merkittävyydestä vammaisille nuorille TAVOITTEIDEN TARKASTELUA Järjestäjän ja osallistujien kykyuskomukset ja päämäärät Voimaantumista mahdollistavat tekijät ympäristössä Kynnyksen omien tavoitteiden toteutuminen POHDINTAA Tutkimuksessa käytettyjen menetelmien arviointi Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Lopuksi LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hohto-kurssin ohjelma Liite 2 Saatekirje Liite 3 Kyselylomake Liite 4 Puolistrukturoidun teemahaastattelun runko... 92
6 1 JOHDANTO Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime aikoina keskusteltu siitä, kuinka vähän nuoret ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamaan omiin asioihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että jopa Internetin otakantaa.fi -sivustoilla kysytään nuorten mielipiteitä heidän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Sivustoilla todetaan, että tutkimusten mukaan nuorten asenteet ovat melko kielteisiä yhteisten asioiden hoitamiseen. Nyt halutaan kuulla niitä toimenpide-ehdotuksia, jotka kannustavat nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. (Oikeusministeriö i.a.b.) Myös vammaiskentällä on kiinnitetty huomiota nuorten vaikuttamiseen. Syksyllä 2004 Kynnys ry käynnisti hankkeen kohti aktiivisempaa ja osallistuvampaa nuorisotyötä. Hankkeen nimeksi tuli Hohto nuori vammainen vaikuttaja -kurssi. Vammaiskentällä tämäntyyppinen kurssikokonaisuus oli ensimmäinen. Kurssin sisältö koostui yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisten alustuksista ja tapaamisista sekä opintokäynneistä. (Jokinen 2005a, 18.) Osallistuin talven 2005 ja kevään 2006 aikana järjestettävälle toiselle Hohtokurssille. Kiinnostukseni heräsi kurssia kohtaan, kun teimme ryhmätyön Työ, työelämä ja johtajuus (TTJ) -opintokokonaisuudessa. Sen aiheena oli kansalaisvaikuttaminen Kynnys ry:ssä. Lisäksi tein kyseiseen opintokokonaisuuteen liittyvän työelämänkehittämishankkeen Hohto-kurssista. Se sisälsi lomakekyselyn ensimmäiselle ja toiselle yhteensä 26 Hohto-kurssin osallistujalle. Tämä hanke on osa opinnäytetyötäni. Halusin osallistua kurssille, koska aikaisempia kokoontumisia ei ole kovin tarkasti dokumentoitu eikä kurssin ohjelma (liite 1) yksistään antanut tarvittavaa tietoa. Näin sain reaaliaikaisen ja todenmukaisen kuvan siitä, mitä kurssilla tapahtuu. Tutkimukseni ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, mitä kurssilaiset ovat saaneet omaan vaikuttamiseen Hohto-kurssin kautta. Lisäksi selvitän, miten kurssil-
7 7 la toteutuvat Kynnyksen sille asettamat tavoitteet eli tietoisuuden lisääminen ja käytännön työkalujen antaminen vaikuttamiseen. Minua kiinnostaa kuitenkin tutkia asiaa kurssilaisten eli tässä tapauksessa nuorten näkökulmasta. Haluan tuoda esille heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan. Heidän vastauksiensa kautta tarkastelen, miten Kynnyksen asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lomakekyselyn avulla pyrin selvittämään, miten kurssi vastasi sille asetettuja tavoitteita. Erityisesti halusin saada selville, mitä kurssilaiset olivat oppineet ja mitä asioita he pitivät tärkeinä. Kyselytutkimuksen lisäksi haastattelin kolmea nuorta. Haastattelujen avulla halusin syventää ja tarkentaa, mitä haastateltavani olivat saaneet omaan vaikuttamiseensa kurssin kautta. Valitsin tämän aiheen, koska halusin tietää, miten Hohto-kurssi rakentuu ja mitä tarjottavaa sillä on vammaisille nuorille. Tutkimukseni avulla Kynnys ry saa tietoa kurssilaisten omista kokemuksista sekä pystyy käytännössä hyödyntämään sitä seuraavien kurssien toteutuksessa. Lisäksi opinnäytetyöllä pyritään antamaan näyttöä opetusministeriölle kurssin tarpeellisuudesta. Sisällönanalyysia käyttäessäni huomasin, että yhteinen nimittäjä saamilleni vastauksille oli voimaantuminen. Tästä syystä tulkitsen kurssin toteutusta ja tutkimustuloksiani Juha Siitosen (1999) voimaantumisteoriaan liittyvän kontekstiuskomusten näkökulmasta. Siitosen voimaantumisteorian määritelmässä sanotaan, että voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi ja kukaan ei voi voimaannuttaa toista. Tarkastelenkin, mitä voimaantumista mahdollistavia elementtejä Hohto-kurssi sisältää ja tarjoaa kurssilaisille. Tämän lisäksi käytän apuna Kynnyksen tavoitteiden tarkastelussa Opintotoiminnan keskusliiton suunnittelijan Ilvosen (2006) käyttämää määritelmää henkilökohtaisen vaikuttamisen välineistä. Hyödynsin hallussani olevaa aikaisempaa materiaalia kansalaisvaikuttamisesta luvussa neljä, koska se sisälsi koulutus- ja nuorisosihteerin sekä toiminnanjoh-
8 8 tajan haastattelun vuodelta 2005 sekä Kynnys ry:n historiaa. Luvussa seitsemän olen käyttänyt jo hankkeesta saatua materiaalia.
9 9 2 KÄSITTEET Tutkimuksessani nuori tarkoittaa ikäryhmää vuotiaat. Järjestöllä tarkoitan samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden ryhmää. He työskentelevät yhdessä tärkeiksi katsomiensa asioiden puolesta ja saavat asialleen yhteiskunnassa julkisen muodon. (Ilvonen 2007, 35.) 2.1 Vammaisuus Yleisellä määrittelyllä vammaisuutta ei kyetä kuvaamaan, sen moniulotteisuuden vuoksi. Valtaväestöön verrattuna lähtökohtana on yksilön fyysinen ja psyykkinen erilaisuus. Tämä yksistään ei ole riittävä tekijä vammaisuutta määriteltäessä. Kysymys on käsitteen kokonaisvaltaisuudesta. Käsitteen sisältö sekä merkitys että käytännön kokemus muotoutuvat sosiaalisessa yhteydessä toimintaympäristöön. (Lampinen 2007, 27.) Tätä taustaa vasten ymmärrämme, että kysymyksessä on aina vammaisella henkilöllä olevasta yksilöllisestä haitasta, erilaisuuden sietämisestä ja voimavaroista kohdata elämän todellisuus (Lampinen 2007, 27). Lampinen (2007) luettelee neljä eri vammaisuuden selittämismallia. Ne ovat moraalinen malli, lääketieteellinen malli, vähemmistömalli ja selviytymismalli. Vehmas (2005) puhuu teoksessaan sosiaalisesta selittämismallista. Moraalisessa mallissa uskotaan, että vamma oli synnin palkka, merkki uskon heikkoudesta. Vammaisuutta yritettiin poistaa rukouksen ja manauksen avulla. Lääketieteellisessä mallissa huomioidaan vika yksilön kehossa. Tätä sitten yritetään korjata erilaisilla toimenpiteillä muun muassa leikkauksilla, lääkkeillä, hoidolla, kuntoutuksella, apuvälineillä tai muuttamalla elämäntapaa. Näin vammaisesta henkilöstä tulee potilas, jossa ihminen arvioidaan ja nimetään diag-
10 10 noosin mukaan. Toki lääketieteellinen apu ja tuki ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi toimia ihmisen olemuksen määrittäjinä. (Lampinen 2007, 138.) Lääketieteellisen poikkeavuuden liiallinen korostaminen voi luoda sellaisen ympäristön toimintakulttuurin ja pysyvästi toisenlaisen identiteetin vammaiselle henkilölle, joka ei tue henkilön osallisuutta, osallistumista ja tasa-arvoa. (Lampinen 2007, 138.) Vähemmistömallissa vammaiset ihmiset ovat (syrjittynä) vähemmistönä. Syy nähdään tällöin ympäristössä ja yhteiskunnassa, joka on kykenemätön sopeuttamaan toimintaansa kaikille vammaisille ihmisille soveltuvaksi. Vammaisten ihmisten arjessa se näkyy siten, että ensin he kokevat käytännössä vamman aiheuttamat rajoitukset ja siinä sivussa he ovat vielä pakotettuja antamaan asennekasvatusta päivittäin muille, miten vammaisuuteen suhtaudutaan asiallisesti. (Lampinen 2007, 139.) Selviytymismallissa tärkeintä on ratkaisukeskeinen ajattelutapa, joka on myönteinen keino kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Selviytymismallin näkökulma vammaisuuteen on se, että vamma syntyy tietyn elämäntilanteen luomasta sattumasta, joka vaatii elämäntilanteen uudelleen määrittelyä ja arviointia sekä erilaisia selviytymiskeinoja. (Lampinen 2007, 140.) Sosiaalisessa mallissa vammaisuus nähdään myös yhtenä syrjinnän ja sorron muotona. Tämä on seurausta erilaisista yhteiskunnan vammauttavista esteistä. (Vehmas 2005, 121.) Sosiaalinen malli kiteytettynä: Vammaisuus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, jotka asettavat rajoituksia vammaisille ihmisille. Nämä rajoitukset voivat vaihdella yksilöllisistä ennakkoluuloista institutionaaliseen syrjintään, rakennuksista, joihin ei pääse sisälle pyörätuolilla käyttökelvottomiin julkisiin kulkuneuvoihin, eristävästä opetuksesta vammaiset ulossulkeviin työpaikkoihin. Näiden seuraukset eivät kosketa ihmisiä sattumanvaraisesti, vaan tulevat systemaattisesti vammaisten osaksi ryhmänä, joka kokee institutionalisoidun syrjinnän kaikkialla yhteiskunnassa. (Vehmas 2005, 121.)
11 11 Kynnyksen (esittely luvussa neljä) kantavana ideana on: Etten parane koskaan ja minun ei myöskään tarvitse parantua. (Könkkölä & Saraste 1996, 39). Tämän ajattelutavan mukaan vammainen henkilö saa olla juuri sellainen kuin hän on. Olen valinnut tämän määritelmän käyttööni opinnäytetyössäni, koska se sisältää sen arkirealismin, joka vammaisella ihmisellä on. Se sisältää myös viestin yhteiskunnalle siitä, että vammaisten tarpeita ei voi sivuuttaa. Nämä asiat tulevat näkyviin työssäni aineiston kautta. 2.2 Vaikuttaminen Se miten käyttäydymme suhteessa vaikuttamiseen, määrittelee meitä ihmisenä. Olemme yksilöitä omine ajatuksinemme, käyttäytymistapoinemme ja elämäntapavalintoinemme. Kun ihminen alkaa toimia yksilöllisyyden piirin ulkopuolella, osallistua ja vaikuttaa erilaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa, hänestä tulee kansalainen. Suomalainen lainsäädäntö on hyvä pohja kansalaisen osallistumiselle ja vaikuttamiselle (Oikeusministeriö i.a.a.) Perustuslain toisen pykälän mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. (PL 2 ) Kansalaisyhteiskunta toimikunnan mukaan kansalaisuutta on kahdenlaista, passiivista ja aktiivista. Yhteiskuntamme sallii passiivisen kansalaisuuden, sillä ketään ei voi pakottaa aktiivisuuteen, mutta siihen voi kannustaa. Passiivisessa kansalaisuudessa ihmiset ovat objekteja, eivät osallistuvia ja vaikuttavia subjekteja. Aktiivinen kansalainen taas nähdään monella eri tavalla aktiivisena. Hän voi olla aktiivinen henkisesti, kulttuurisesti, aatteellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja toiminnallisesti. Voimme vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti mitä erilaisin keinoin tärkeinä pitämiimme asioihin. Näitä ovat muun muassa: äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, vetoomusten allekirjoittaminen, yleisönosastokirjoitukset, osallistuminen kokouksiin, yhteydenotto luottamushenkilöön tai viranhaltijaan, yhdistystoiminta, talkootoiminta, vanhempainillat, mielenosoitukset ja kuntalaisaloitteet. (Ilvonen 2007, 11.)
12 12 Henkilökohtaisia vaikuttamisen välineitä ovat riittävä tieto kyseisestä asiasta, hyvät neuvottelutaidot, kyky esittää asia selkeästi ja havainnollisesti sekä puheenvuorojen käyttö (Ilvonen 2007, 11). Vaikuttamisella tarkoitetaan henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttämistä niin, että saamme edistettyä meille tärkeää asiaa (Ilvonen 2007, 13). Harisalo, Rajala & Ståhlbergin (1992, 59 60) määrittelevät osallistumisen seuraavasti: 1.Jäsenenä oleminen Jäsenyys valtuustossa, hallituksessa, lautakunnassa, johtokunnassa, toimikunnassa tai työryhmässä tai vastaavissa elimissä. Osallistuminen kokouksiin, aloitteiden teko, puheenvuorojen käyttö, kyselyt, neuvottelut, yhteydenotot muihin jäseniin ja kuntalaisiin. 2. Suoraa vaikuttamispyrkimystä Äänestäminen vaaleissa ja kansanäänestyksissä, aktiivinen vaalityö, osallistuminen ehdokasasetteluun, esitteiden teko ja jakelu, puheenvuorojen käyttö ja toiminen ehdokkaan ja / tai asian puolesta osallistuminen kansankokouksiin, mielenosoituksiin, boikotteihin, osallistuminen kunnan järjestämiin kokouksiin, kuntalaisten aloiteoikeuden käyttö, kirjelmien allekirjoittaminen, lausuntojen antaminen, kirjoittaminen lehtiin tai mielipiteen ilmaiseminen muissa tiedotusvälineissä, vastaaminen kunnan järjestämiin kyselyihin, yhteydenpito luottamushenkilöstöön, osallistuminen yhteissuunnitteluun, valittaminen tai muistutusten jättäminen, tietojen pyytäminen kunnan viranomaisilta, osallistuminen kuntaa kohtaan suunnattuun kansalaistottelemattomuuteen ja osallistuminen palvelujen tuottamiseen esimerkiksi koti- ja kouluyhteistyössä. 3. Välillistä vaikuttamispyrkimystä Jäsenyys poliittisessa puolueessa ja/tai painostusryhmässä, osallistuminen puolueiden ja/tai painostusryhmien sisäiseen työhön, keskusteleminen kunnan asioista muiden kuntalaisten kanssa, osallistumien opintokerhoihin yms. kuntalaisten asioita käsitteleviin tilaisuuksiin. Vaikuttaminen edellyttää tiettyjen perustietojen ja taitojen hallintaa. Niistä keskeisimpiä ovat perustiedot kansalaisen oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä perustiedot valtion instituutioista ja niiden toiminnasta. (Oikeusministeriö i.a.,a.) Internetin rooli on kasvanut tiedonhankinnan välineenä. Siten se myös mahdollistaa ihmisten omaehtoisen vaikuttamisen
13 13 uudella tavalla. Internet tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia monin eri tavoin. Se lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä välittämällä tietoa valmisteilla olevista ja päätettävistä asioista. Sen kautta voi vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi lähettämällä sähköpostia suoraan asioiden päättäjille tai valmistelijoille.(ilvonen 2007, 17.) IEA-CIVICS Nuori kansalainen -tutkimus, selvitti kansainvälisellä tasolla nuorten saamaa yhteiskunnallista opetusta. Sen mukaan suomalaiset peruskoulunsa päätösvaiheessa olevat nuoret ovat 28 maan nuorten huipputasoa (toisena) yhteiskunnallisissa tiedoissa ja taidoissa. Toisaalta he ovat kirkkaasti viimeisenä kysyttäessä sosiaalista vastuuta korostavan kansalaistoiminnan tärkeyttä. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Vaikka nuorilla on tämän tutkimuksen mukaan hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot, ne eivät johda sellaisiin kansalaisasenteisiin, jotka kannustavat yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja toimintaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset nuoret ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta. He eivät pidä kansalaistoimintaa tärkeänä ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan poikkeuksellisen vähän. (Möttönen & Niemelä 2005, 65.) Suutarisen (2005) mukaan yhtenä selitystekijänä saattaa olla, että Suomen kouluissa ei ole kouluneuvostoja ja oppilaskuntatoimintaan osallistuminen on vähäistä. Annettava yhteiskunnallinen opetus Suomessa on niukkaa. Aikuiset keskustelevat nuorten kanssa todella vähän yhteiskunnallisista asioista. Poliittiseen keskusteluun osallistumisen tärkeyttä ei korosteta kouluissa. Nuoret eivät myöskään osallistu kotipaikkakuntien ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta nuorille annetaan hyvin vähän mahdollisuuksia muodostaa asioista omia perusteltuja mielipiteitään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tämän seurauksena on, että kyky sietää erilaisia mielipiteitä ja sovitella erilaisia näkemyksiä toisiinsa jää kehittymättä. (Möttönen & Niemelä 2005, 66.) EUYOUPART-tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan Euroopan maan nuoret kysyttiin muun muassa osallistumistapojen suosiota. Tästä tutkimuksesta
14 14 selvisi, että osittain nuorten poliittinen passiivisuus osoittautuu myytiksi. Yksilökohtaisemmat ja elämänpoliittisemmat eettis-poliittiset vastuunottotavat kiinnostavat nuoria enemmän kuin institutionaalinen ja puolueperustaiset toiminnat. Kuitenkin suomalaiset nuoret olivat muita maita paremmin neuvotteluyhteydessä poliittisiin toimijoihin. Elämänpoliittisesti orientoituneet nuoret osallistuvat innokkaasti poliittisten vetoomusten käyttöön, Internetin dialogisen julkisuuksien hyväksikäyttämiseen sekä tuotteiden boikotointiin. Nuorten osallistuminen näkyy enemmän yksityisten ja markkinakenttien puolella kuin osana poliittista järjestelmää. (Paakkunainen 2006, 140.) 2.3 Yhdenvertaisuuslaki Suomi eteenpäin ilman syrjintää (SEIS) -projektin arviointiseminaari pidettiin joulukuussa Siellä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry:stä käytti puheenvuoron yhdenvertaisuuden toteutumisesta vammaisten ihmisten osalta. Hän kuvasi haasteita, jotka liittyvät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen. Näitä ovat muun muassa alueellinen eriarvoisuus, etuuksia ja palveluja koskevien säännösten tulkinnanvaraisuus ja erot lainsäädännön soveltamisessa sekä vammaispalveluissa ja työllisyys- ja koulutusasioissa. (Tella 2006,7.) Nämä asiat ovat esillä myös tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi Mahlamäki toteaa, että määrärahavaje sekä alibudjetointi ovat haasteita ympäristön esteellisyyden ja sen korjaamiseen liittyvässä toteutuksessa. Hän huomauttaa myös, että Suomesta puuttuu pakottava lainsäädäntö. Tämä vaikeuttaa esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumista, myöskään lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä ei ole sanktioitu. (Tella 2006, 7.) Yhdenvertaisuuslaki tuli Suomessa voimaan Lailla on kaksi funktiota. Ensiksi edistää sekä turvata yhdenvertaisuuden toteutumista. Toiseksi tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. (Lampinen 2007, 120.) Yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu
15 15 henkilöön liittyvä syy. Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Syrjinnällä yhdenvertaisuuslain kuudennen pykälän mukaan tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslaki 6.) Päinvastoin kuin usein luulisi, kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Positiivinen erityiskohtelu tulee perustua jo todennetusta syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai lievittämiseen. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on oltava yhdenvertaisuus. Tällainen kohtelu on sallittua yhdenvertaisuuslain mukaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden katsotaan olevan vaikkapa alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. (SEIS, yhdenvertaisuuslaki 2004, 6.) 2.4 Tasavertainen osallistuminen Tasavertaisella osallistumisella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ilman esteitä tasavertaisena muiden kanssa. Tätä korostaa myös toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kansainvälinen luokitus ICF (WHO 2001), joka on antanut vammaiskäsitteelle uuden näkökulman. Tärkeänä nähdään henkilön kyvyt ja edellytykset toimia. Pai-
16 16 nopiste on osallistumisessa ja osallisuudessa sekä yksilön ja hänen toimintaympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa. Tosiasialliset mahdollisuudet ja suoriutumiset, joiden päämääränä on yhdenvertainen osallisuus ei-vammaisiin samanikäisiin ihmisiin verrattuna yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, pidetään tärkeinä.(lampinen 2007, 95.) Yhdenvertaisuuslakiin liittyvät asiat sekä tasavertainen osallistuminen olivat myös teemoja, joita käsiteltiin haastatteluissa.
17 17 3 VOIMAANTUMINEN 3.1 Voimaantumiskäsitteestä ja sen historiasta 1960-luvulla syntyi empowerment-käsite eri vähemmistöjen epätasa-arvoa ja sortoa koskevassa keskustelussa. Empowerment ymmärrettiin prosessina, jossa pyrittiin vahvistamaan yksilön tai ryhmän vaikuttamismahdollisuuksia oman elämäntilanteen kannalta merkittäviin henkilökohtaisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin asioihin. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999,109.) Suomessa ei empowerment-käsitteelle ole vielä vakiintunutta vastiketta. (Siitonen 1999,83). Näemme muutamia esimerkkejä alla olevista empowermentkäsitteestä tehtyjä vastineita, jotka ovat täysivaltaistuminen, voimaantuminen ja valtaistuminen. Solomon(1976) käyttää Nouko-Juvosen toimittamassa kirjassa pyörätuolitango sanaa valtaistuminen. Hän näkee valtaistumisen prosessiksi, jonka avulla pyritään vähentämään vähemmistö- tai asiakasryhmien vallan puutetta ja avuttomuutta. Valtaistumisella tarkoitetaan usein henkilökohtaisen vallan vahvistumista. Tätä prosessia edesauttaa kokemukset omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiin ja saavuttaa päämääriä. (Järvikoski, Härkäpää & Pättikangas 1999, 110.) Kohti yhteiskuntaa kaikille vammaispoliittisessa ohjelmassa vuonna 1995 käytetään täysivaltaistumisen käsitettä. Tällä tarkoitetaan, ettei sallita minkään tahon mielivaltaisesti ohjailla vammaisten ihmisten elämää vaan vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen ihmisen omista kyvyistään ja tavoitteistaan käsin mahdollistuu täysivaltaistumisen kautta. Tällä tarkoitetaan valinnanvapautta, itsemääräämisoikeutta, mahdollisuutta itsenäiseen elämään, tasavertaisuutta ihmissuhteissa
18 18 sekä täyttä osallistumisen mahdollisuutta. Nämä mahdollisuudet toteutuvat vain jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Täysivaltaistumisella ja vammaisia aktivoimalla mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, halutaan saada selville vammaisten tarpeet ja intressit, koska he itse tietävät, mikä on heille parasta. (Valtakunnallinen Vammaisneuvosto VANE.) Siitonen (1999,85) kuvaa tutkimuksessaan Grossbergin näkemystä empowerment-käsitteestä. Grossberg yhdistää kyseisen käsitteen asioiden mahdollistamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä elämänhallintaan, toimintavalmiuksien ja toimintakykyisyyden saavuttamiseen. Näin asiaa tarkasteltaessa huomataan, että se on minkä tahansa toiminnan ja osallistumisen välttämätön ehto. Omassa väitöskirjassaan, jossa Siitonen (1999) tutki opettajaksi opiskelevien voimaantumista grounded theory -metodologialla, hän päätyi käyttämään sisäistä voimantunnetta empowerment-käsitteen synonyymina. Sisäinen voimantunne on omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. (Siitonen 1999, ) Siitonen näkee voimaantumisen henkilökohtaisena ja sosiaalisena prosessina. Tällöin voimaa ei voi antaa toiselle vaan se on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi. Se on kytköksissä ihmisen päämäärätietoisuuteen, omien mahdollisuuksien luottamiseen, omaan haluun sekä näkemykseen itsestään ja omasta tehokkuudestaan. Vaikka prosessi on yksilöllinen, niin siihen vaikuttavat myös ympärillä vallitsevat olosuhteet, ihmiset ja sosiaaliset rakenteet.(siitonen 1999, ) Opinnäytetyössäni käytän empowerment-käsitteestä suomennosta voimaantuminen, koska tulkintakehyksenäni toimii Siitosen kehittämä voimaantumisteoria. 3.2 Voimaantumisteoria ja voimaantumisen osaprosessit Siitonen (1999) kehittämä voimaantumisteoria muodostui hänen tutkimuksensa empiirisistä löydöksistä sekä teoreettisen integraation kautta muodostuneeseen
19 19 näkemykseen ihmisen voimaantumista jäsentävistä osaprosesseista. Voimaantumisteoria rakentuu viidestä premissistä, jotka yhdessä muodostavat teorian ihmisen voimaantumisesta. 1. premissi: Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle. 2. premissi: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, jota jäsentää päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset suhteet. 3. premissi: Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: vahva katalyytti (empowerment) johtaa vahvaan sitoutumiseen ja heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen. 4. premissi: Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. 5. premissi: Voimaantuneisuus ei ole pysyvä tila. (Siitonen 1999, ) Voimaantumisteoriassa ihminen nähdään aktiivisena, luovana ja vapaana toimijana, joka asettaa jatkuvasti itselleen päämääriä (Siitonen 1999, 118). Tässä työssä tutkimukseni painopiste on tulkita vastauksia kontekstiuskomusten näkökulmasta. Se on yksi voimaantumisteorian osaprosessi, jossa perehdytään siihen, mitkä tekijät ympäristössä mahdollistavat voimaantumisen. Tämän kautta on mahdollista saada selville asiaan liittyvät näkökulmat sekä kurssin järjestäjän että kurssilaisten puolelta. Sivuan työssäni myös muita voimaantumisen osaprosesseja. Voimaantuminen on kaksisuuntaista. Voimaantumisteorian osaprosesseja ei voida pitää toisistaan irrallaan vaan ne ovat yhteydessä ja merkityssuhteessa toisiinsa. Niiden välinen liike on monitasoista ja ennakoimatonta. Voimaantumisen osaprosesseja on neljä. Ne ovat: päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot. Voimaantumisteoriassa ei pyritä selittämään osaprosessien syy- seuraus suhteita vaan kysymys on osien välisistä merkityssuhteista voimaantumisen näkökulmasta. (Siitonen 1999, 118.) Kuviossa yksi nähdään Siitosen luoma voimaantumisen atomimalli. Se havainnollistaa osaprosessien välisiä yhteyksiä ja keskinäisten merkityssuhteiden moniulotteisuutta. (Siitonen 1999, 153.)
20 20 KUVIO 1. Voimaantumisen osaprosessien moniulotteinen keskinäinen yhteys eli atomimalli Juha Siitosen mukaan. (Siitonen 1999, 158) Päämäärät ja kykyuskomukset Ihminen pyrkii aina joihinkin päämääriin ympäristössä toimiessaan. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat päämäärien asettamisessa ja päämääriin pyrkimisessä ihmisen subjektiiviset kokemukset ja uskomukset ympäröivän kontekstin tarjoamista mahdollisuuksista. (Siitonen 1999, 119.) Voimaantumista mahdollistavassa kontekstissa ihminen voi toimia omien päämääriensä mukaisesti vapaasti ja aktiivisesti. Se mahdollistaa myös omaaloitteisen vastuunottamisen yhteisistä päämääristä ja yhteisestä hyvinvoinnista sekä omista teoistaan ja omasta kehityksestään. (Siitonen 1999, 121.)
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotVoimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori
Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.
LisätiedotYK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotEspoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotKatsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta
Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta Ylitarkastaja Anni Valovirta 21.8.2018 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä Yhdenvertaisuuslain valvonta: yhdenvertaisuuden
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotValtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotAjankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta
Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotTyöelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos
Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh
17.05.2017 Sivu 1 / 1 1234/2017 00.01.03 103 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotHenkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotYHDENVERTAISUUSKYSELY
YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotYhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma
Yhyres me päriätähän - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma 2019 2024 Sisällys Sisällys... 2 Esipuhe... 3-4 Koti ja sen ympäristö... 5 Koulu- ja opiskelupalvelut... 5 Työ- ja toimeentulo... 6 Vapaa-aika
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotMitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?
Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotLiittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns
Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotHengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotKAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
Lisätiedot