LUKUVUOSI OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 LUKUVUOSI OPINTO-OPAS 1

2 Akaan lukio Rehtori Tuovi Ronkainen Vararehtori Toijala Hannele Halmela-Taberman Vararehtori Viiala Leila Närhi Internet-kotisivut _nuoret/koulut/akaan-lukio/ Postiosoite Akaan lukio Toijala, Kurisjärventie 18, Toijala Akaan lukio Viiala, Hirvialhonkatu 24, Viiala Puhelimet Rehtori Toijala Kanslia Opettajien huone Keittiö Opinto-ohjaaja Viiala Kanslia Opettajien huone Keittiö Opinto-ohjaaja

3 KOULUTYÖ ALKAA TAAS.. Lähes kaikille meistä kouluvuoden aloittaminen on tuttuakin tutumpaa, kuitenkin aina se liikuttaa meitä jotenkin. Toivon siinä olevan iloa muiden opiskelijoiden ja opettajienkin tapaamisesta ja tunnetta siitä, että elämässä mennään eteenpäin. Vuoden luku-urakka ja kurssikertymä vaikuttaa tässä vaiheessa melkoiselta, mutta sieltä se pikku hiljaa valmistuu. Tavallisen arjen lisäksi Akaan lukiolla on tätä vuonna kaksi yhteistä juhlaa yläkoulujen kanssa, Toijalassa uuden koulurakennuksen vihkiäiset ja Viialassa 50-vuotisen toiminnan juhla. Akaan lukion on syytä näkyä molemmissa. Opiskelijamäärämme on hyvässä kasvussa ja viime kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat erinomaiset. Tämän hyvän kehityksen tulee jatkua, yritetään pitää tsemppi päällä molemmin puolin. Toivon opiskelijoiden ottavan aktiivisesti yhteyttä minuun mieltään askarruttavissa asioissa, vaikka olenkin olosuhteiden pakosta liikkuvaista sorttia. Yritän noudattaa edelleen sitä järjestystä, jossa olen Toijalassa maanantaisin ja keskiviikkoisin ja Viialassa tiistaisin ja torstaisin ja perjantait vaihtelen yksiköiden välillä. Sähköposti on ihan toimiva tapa, jolla voimme sopia tapaamisista. Opiskelijakunnan yhdistyminen voimistaa pitkällä tähtäyksellä opiskelijoiden vaikutusta koulun toimintaan. Odotan mielenkiinnolla syksyä! Menestystä opintoihin ja intoa osallistua yhteisiin tapahtumiin! Tuovi Ronkainen Akaan lukion rehtori 3

4 Akaan lukion opettajat Ronkainen Tuovi rehtori Toijala Aarnio Petri MB, FY Arkkio Harri MA, KE Halmela-Taberman Hannele UE, PS, OP, FF Heikkilä Mira, virkavapaalla BI, GE, TT sij. Mäkeläinen Ulla-Maija Pihlainen Maritta RU Toropainen Leena AI Tossavainen Paula RA, RU Aalto Kari HY, YH Väisänen Matti EN Lehto Raija SA, RU Hietala Raimo LI Viita Merike LI Löövi Pekka MU Kykkänen-Riskumäki Reija KU Ryhmät ja ryhmänohjaajat 1A 1B 2A 2A 3A Maritta Pihlainen Hannele Halmela-Taberman Ulla-Maija Mäkeläinen Paula Tossavainen Merike Viita Viiala Närhi Leila AI, OP Aalto Kari HY, YH Engbäck-Kurvinen Soile UE, PS, FF Karjalainen Minna-Liisa EN, VE Kärnä Sari BI, GE Merikari Tanja RU, SA Tarvainen Timo MA, FY Motturi Heli, virkavapaalla MB, KE sij. Metsberg Hanna-Kaisa Ojala Marianne LI, TT Saari Jukka KU Tavi Marja-Leena RA Lehtonen Lasse LI Julén Anneli MU Ryhmät ja ryhmänohjaajat 1C 2B 3B Soile Engbäck-Kurvinen Timo Tarvainen Kari Aalto 4

5 AKAAN LUKION KALENTERI LV I JAKSO ( 39 TYÖPÄIVÄÄ) 1 MA MA TI TI KE Ilmoittautuminen uusintakokeeseen 51 KE A:n vanhempainilta Toijalassa 4 TO TO PE PE MA jakson uusintakoe 54 MA TI TI KE KE TO TO PE PE MA MA TI TI A:n vanhempainilta Toijalassa 13 KE KE TO TO PE PE MA MA TI 4.9. Ryhmäyttämispäivä 1:lle Toukolassa 65 TI KE KE B:n vanhempainilta Viialassa 19 TO TO PE PE LA 8.9. Toijala: vihkiäisjuhla 22 MA YO vieras kieli,pitkä, kuuntelu 69 MA TI YO ruotsi kuuntelu, 1C:n vanhempainilta, Viiala 70 TI KE YO vieras kieli, lyhyt kuuntelu 71 KE TO TO PE YO äidinkieli tekstitaidon koe 73 PE MA YO vieras kieli, pitkä 74 MA TI TI KE YO ue, et, yh, ke, ge,te 76 KE TO TO PE YO ruotsi 32 MA YO äidinkieli, esseekoe III JAKSO ( 37 TYÖPÄIVÄÄ) 33 TI KE YO ps, fi, hi, fy, bi 78 PE Jaksokahvit klo 13 Viiala 35 TO PE YO matematiikka 79 MA Jaksokahvit klo Toijala 80 TI MA YO vieras kieli, lyhyt 81 KE arvostelu 38 TI TO itsenäisyyspäivä, vapaa 39 KE PE vapaa II JAKSO ( 38 TYÖPÄIVÄÄ) 83 MA jaksotodistus 84 TI Puurojuhla Toijalassa 40 TO Jaksokahvit klo 9.45 Viiala klo 13 Toijala 85 KE ilmoittautuminen uusintakuulusteluun 41 PE arvostelu 86 TO PE MA TI jaksotodistus 88 MA uusintakuulustelu 44 KE ilmoittautuminen uusintakuulusteluun 89 TI TO KE PE TO LA Koulu 50-vuotta, Viiala 92 PE MA Uusintakuulustelu 48 TI syysloma

6 93 MA MA YO vieras kieli lyhyt oppimäärä 94 TI TI KE KE TO TO PE PE pitkäperjantai 98 MA MA pääsiäispäivä 99 TI TI KE KE TO TO PE PE MA MA TI TI KE TO V JAKSO ( 37 TYÖPÄIVÄÄ) 107 PE B:n vanhempainilta Viiala/Jaksokahvit 153 KE Viiala, klo 13 Toijala 108 MA TO TI PE arvostelu 110 KE TO MA PE TI jaksotodistus 158 KE ilmoittautuminen uusintakuulusteluun 113 MA TO TI PE KE MA uusintakuulustelu IV JAKSO ( 37 TYÖPÄIVÄÄ) 162 TI KE TO 7.2. Jaksokahvit klo 9.45 Viiala, klo 13 Toijala 164 TO PE 8.2. YO äidinkieli, tekstitaito/ arvostelu 165 PE klo 118 MA YO ruotsi kuuntelu 166 MA TI YO vieras kieli, pitkä kuuntelu 167 TI ilmoittautuminen korotuskokeeseen 120 KE YO vieras kieli, lyhyt kuuntelu/ ilm. uusintak. 168 KE 1.5. Vappu, vapaa 121 TO Penkkarit 169 TO PE Vanhojentanssit 170 PE MA uusintakuulustelu 171 MA 6.5. Korotuskoe 124 TI TI KE KE TO TO 9.5. Helatorstai, vapaa 127 PE PE HIIHTOLOMA VIIKKO MA MA TI TI KE KE TO TO PE PE MA YO äidinkieli, esseekoe 180 MA TI TI KE YO ps,fi,hi,fy,bi 182 KE TO TO PE YO vieras kieli, pitkä 184 PE MA YO ruotsi 185 MA TI TI KE YO-matematiikka 187 KE TO TO PE YO ue,et,yh,ke,ge,te 189 PE Kokeiden palautus ja retkipäivä 190 LA 1.6. Lakkiaiset 6

7 KOULUN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA Syyslukukausi Syysloma Koulupäivä Toijala ja Viiala Vapaapäivä Syyslukukausi päättyy Kevätlukukausi Talviloma Kevätjuhla Lukion 3. opintovuoden koulutyö päättyy torstaina JAKSOT alkaa loppuu arvostelu jaksotodistusten jako uusintakuulusteluun ilmoittautuminen uusintakuulustelu 1 ma ke pe ti ke ma to to ke m ke ma pe ke pe ti ke ma to ti pe ti ke ma ke la to la seuraavana syksynä Uusintakuulustelu alkaa klo KOEVIIKOT 1.jakson koeviikko to ke ,jakson koeviikko pe to jakson koeviikko to ke jakson koeviikko ke ti jakson koeviikko pe to

8 LUKION TOIMINTA Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatus- ja opetustyötä antaen opiskelijoille vankan yleissivistyksen sekä tiedot ja taidot, joilla hyvin selvitään ylioppilastutkinnossa, hakeutumisessa jatko-opintoihin sekä opiskelun jälkeen työelämässä. Koulu tukee opinto-ohjauksella, ryhmän ohjauksella ja ainekohtaisella opetuksella ja opastuksella opiskelijan työtä. Opiskelijalla on velvollisuus osallistua säännöllisesti koulutyöhön ja aktiivisesti suunnitella omaa opiskeluaan. OPISKELIJOIDEN OTTAMINEN KOULUUN Akaan lukioon pyrkivät opiskelijat osallistuvat valtakunnalliseen toisen asteen oppilaspaikkojen yhteishakuun. Lukion opiskelijat otetaan lukuaineiden keskiarvon perusteella. Lukion keskiarvoraja on 6,9. LUOKATTOMUUS Akaan lukio on luokaton lukio. Opiskelijat on luokkien sijasta jaettu ohjausryhmiin, joilla on kullakin oma ryhmänohjaajansa. Opiskelu tapahtuu hyvin monimuotoisesti vaihtuvissa opetusryhmissä. Samassa ryhmässä voi olla opiskelijoita usealta eri vuosikurssilta. 5-JAKSOJÄRJESTELMÄ Lukuvuosi on jaettu viiteen noin 7,5 viikon pituiseen jaksoon. Jaksossa opiskelija opiskelee eri oppiaineiden kursseja. Yleensä aineesta opiskellaan jakson aikana yksi kurssi, jolloin ko. aineen oppitunteja (=75 min) on viikossa 3. Jakson päätteeksi on yleensä koe, jonka hyväksytysti suorittaminen merkitsee kurssin suoritusta. Kokeita voi olla kurssin aikana useampia ja kurssi voidaan arvioida ja/tai muiden näyttöjen pohjalta. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää, että vuodessa 1. ja 2. vuosikurssin aikana opiskelija suorittaa kurssia. KOEVIIKKO Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolloin pidetään jakson aikana opetettujen oppiaineiden kokeet. Kokeeseen on varattu aikaa kolme tuntia ja poistua voi aikaisintaan 1 tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Koetta edeltävänä iltapäivänä pidetään kertaustunnit. Kurssit voidaan arvioida ja mahdolliset kokeet suorittaa myös ilman koeviikkojärjestelyjä. Tästä sovitaan aikaisemmin. LÄSNÄOLOVELVOLLISUUS Opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus kurssin kaikilla tunneilla Kurssin voi eräissä tapauksisa opiskella itsenäisesti. Lupa on anottava aineenopettajalta ja rehtorilta kirjallisesti. Itsenäisen suorituksen lomakkeita saa opinto-ohjaajalta. Poissaolot selvitetään WILMAn kautta välittömästi. Säännöllinen opiskelu johtaa parhaisiin tuloksiin ja keventää koeviikon työtaakkaa. Kurssikokeesta poissaolo on selvitettävä luotettavalla tavalla (huoltajan puhelinsoitto tai viesti) ja mahdollisesti lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksella, jotta oikeus uusintakuulusteluun säilyy. Oppitunnille on saavuttava ajoissa. Myöhästyneitä opiskelijoita ei ilman pätevää syytä tarvitse ottaa oppitunnille. 8

9 OPISKELIJAKUNTA Lukiolla on oma opiskelijakunta, johon kuuluvat kaikki koulun opiskelijat. Lukuvuoden lukiossa aloittaa toimintansa Toijalan ja Viialan yhteinen opiskelijakunta. Se laatii itselleen toimintasäännöt ja kertoo niistä opiskelijoille ja opettajille. Kumpaankin yksikköön jää omat toimintajoukot. Opiskelijakuntatoiminta perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin sääntöihin. Opiskelijakunta toimii opiskelijan äänitorvena. Opiskelijakunta kehittää lukiostamme yhä viihtyisämpää ja parempaa opiskeluympäristöä opiskelijoille. Puheenjohtajalla on oikeus osallistua lukion johtoryhmän kokouksiin. Toiminnassa mukana olevat oppivat virallisen kokouskäytännön lisäksi järjestämään erilaisia koulun arjesta poikkeavia tapahtumia. TIEDOTTAMINEN Wilma on lukion pääasiallisin ilmoituskanava. Jos kadotat salasanasi, niin ota heti yhteyttä kansliaan Seuraa myös lukion ilmoitustauluja ja info-tv:n tiedotuksia. Jaksokahveilla käydään läpi tulevan jakson tapahtumia ja kaikki opiskelijat osallistuvat niihin. Lisäksi ylioppilaskirjoituksista pidetään erikseen infotilaisuudet. Rehtori on tavattavissa Toijalassa maanantaisin ja keskiviikkoisin ja joka toinen perjantai ja Viialassa tiistaisin ja torstaisin ja joka toinen perjantai. OPINTO-OHJELMA Opiskelijan opinto-ohjelmassa on oltava tuntijaon mukaisia pakollisia kursseja syventäviä kursseja vähintään 10 soveltavia kursseja vapaasti kursseja yhteensä vähintään 75 Taideaineista musiikkia ja kuvataidetta opiskelijan on opiskeltava yhteensä kolme pakollista kurssia. Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluville kursseille ei ole asetettu ylärajaa. Opiskelija suunnittelee ohjelmansa siten, että kurssien määrää koskevat ehdot toteutuvat. Opinnot suoritetaan 2-4 vuodessa. Jokainen lukion opiskelija tarvitsee suunnitelman opintojen yleisestä etenemisestä ja sen lisäksi vuosittaisen ja jaksottaisen suunnitelman. Kouluun ensimmäiselle vuosikurssille tuleva opiskelija tekee ainevalinnat koko lukiota varten ja sen lisäksi kurssivalinnat ensimmäiselle lukuvuodelle. Tämä suunnittelutyö on tehtävä huolellisesti. Siihen annetaan apua opinto-ohjauksessa ja ryhmänohjaajan tunneilla. Lisäksi opettajilta saatavaa tietoa kannattaa käyttää hyväksi. 9

10 ITSENÄINEN OPISKELU Opiskelija voi suorittaa kursseja osallistumatta tuntiopetukseen. Asiasta on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua, jolloin opiskelija saa ohjeet itsenäistä työskentelyä varten. Opettajan kanssa sovitaan myös kurssin suorittamisen aikataulusta. Lupa itsenäiseen opiskeluun on anottava rehtorilta kirjallisesti lomakkeella. Itsenäinen opiskelu on mahdollista, jos opiskelijan valitsemat kurssit menevät päällekkäin kurssitarjottimella. MUUALLA SUORITETTUJEN KURSSIEN HYVÄKSYMINEN Rehtori voi harkintansa mukaan hyväksyä muualla suoritettuja opintoja kurssisuorituksiksi. Tällaisia ovat esim. toisessa lukiossa suoritetut kurssit, kesälukioiden kurssit ja vaihto-opiskeluvuonna suoritetut kurssit. Lukuvuonna ei enää hyväksytä ajokortin suoritusta kurssisuoritukseksi. VERKKO-OPISKELU Maakunnallisen verkkotarjonnan kautta voidaan suorittaa joitakin kursseja. Seutukunnallinen verkkotarjotin löytyy osoitteesta Kursseille ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella. Kursseille osallistumista varten tarvitset opetusverkon käyttäjätunnukset. Elämänkatsomustiedon ja ortodoksisen uskonnon opiskelu tapahtuu verkkoopetuksena. VIDEONEUVOTTELUKURSSIT Joitakin kursseja voidaan opiskella videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Käytäntö on yleinen lyhyissä kielissä. Opetus voi tapahtua myös ACP:n avulla. OPINTOJEN TILAPÄINEN KESKEYTTÄMINEN Painavasta syystä opiskelija voi rehtorin luvalla pitää tauon opiskelussa. 10

11 ILMAISET OPPIKIRJAT 1. VUOSIKURSSILLA Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saavat koululta ilmaiseksi pakollisten kurssien oppikirjat. Niitä on käsiteltävä huolella ja palautettava takaisin koululle. Hävinneen tai vahingoittuneen kirjan joutuu opiskelija korvaamaan. Matematiikan oppimäärän laajuus OPISKELIJAN AINEVALINNAT Kouluun tulevan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa matematiikassa joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Oppimäärän laajuus ei vaikuta ylioppilaskirjoitusten matematiikan kokeeseen osallistumiseen. Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Opiskelija on suorittanut pitkän matematiikan oppimäärän, jos hän on suorittanut kaikki pitkän matematiikan pakolliset kurssit. Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaiheessa tahansa, mutta tarkoituksenmukaisena pidetään vaihtoa viimeistään 5. kurssin jälkeen. Opiskelija on suorittanut lyhyen matematiikan oppimäärän, jos hän on suorittanut kaikki lyhyen matematiikan pakolliset kurssit. Korkeintaan viisi lyhyen matematiikan pakollisen kurssin suoritusta opiskelija voi korvata pitkän matematiikan hyväksytyillä suorituksilla. Nämä suoritukset opiskelija voi yhtä paremmalla arvosanalla lukea hyväkseen oppimäärää vaihtaessaan. Hänellä on lisäksi oikeus yrittää korottaa jokaista kurssiarvosanaa kerran osallistumalla lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen. Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyllä arvosanalla suoritetut kurssit opiskelija saa suoritusmerkinnällä liittää opinto-ohjelmaansa lyhyen matematiikan soveltavina kursseina. Kurssien vastaavuus opetussuunnitelman mukaan: PITKÄ MATEMATIIKKA LYHYT MATEMATIIKKA MAA1 Funktiot ja yhtälöt 1 MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAA3 Geometria MAB2 Geometria MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAB5 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAB4 Matemaattinen analyysi MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB3 Matemaattisia malleja I Kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa opettaja voi vaatia lisänäyttöjä ja suorituksia varmistaakseen opiskelijan osaamistason. 11

12 Vieraiden kielten valinnat Opinto-ohjelmaan kuuluu pakollisena toisen kotimaisen kielen (ruotsi) oppimäärä sekä jo ala-asteella alkanut vieraan kielen (englanti, saksa) oppimäärä. Tämän lisäksi oppilas voi jatkaa peruskoulussa aloittamaansa valinnaista vierasta kieltä (A2/B2: ranska, saksa tai venäjä) ja ottaa ohjelmaan lukiossa alkavan B3-ranskan, saksan tai venäjän. OPINTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN Opiskelijalla on suuri vastuu oman opintosuunnitelmansa laadinnassa. Koko lukioaikaa varten tehtävä suunnitelma on laadittava huolella, koska siitä poikkeaminen vaatii aina perusteet. Opinto-ohjaaja keskustelee joka vuosi jokaisen opiskelijan kanssa opiskeluun liittyvistä asioista. Valintojen muuttaminen Seuraavan jakson mahdolliset kurssimuutokset on tehtävä kirjallisesti ennen seuraavan jakson alkua. Lomakkeita saa kanslioista. Muutoksesta on neuvoteltava opintoohjaajan kanssa. Opinto-ohjelmaa muutetaan vain perustellusta syystä. Rehtori hyväksyy tai hylkää muutosesityksen. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että hän on suorittanut tarvittavat kurssit ennen ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Ryhmänohjaus Ryhmänohjaajat sopivat ohjausryhmän kanssa viikoittaisen ohjaustuokion ajankohdan. Jokaisella ryhmän jäsenellä on osallistumisoikeus ja -velvollisuus ohjaustuokioon. OHJEITA OPISKELUUN Opiskele säännöllisesti ja aktiivisesti Opiskelumenestyksen avain on koulunkäynnin säännöllisyys. Osallistu opetukseen jokaisella kurssin tunnilla. Hanki oppikirja heti kurssin alussa. Lukio-opinnoissa korostuu oma aktiivisuus ja asenne opiskeluun. Etsi itsellesi sopiva opiskelumenetelmä Opettajat, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat tunneillaan neuvoja opiskelutekniikasta. Ratkaise kohdallasi seuraavat kysymykset: Mihin aikaan ja missä suoritan kotitehtävät? Miten opiskelen erilaista tekniikkaa vaativia aineita: matematiikka, vieraat kielet, äidinkieli, reaaliaineet? Miten valmistaudun koeviikkoon? Miten voin huolehtia opiskelun jatkuvuudesta, vaikka en joka jaksossa opiskele kaikkia aineita? Miten hallitsen kokonaisuuksia ja miten muistan yksityiskohtia? Lukio-opiskelu vaatii aikaa ja syventymistä paljon enemmän kuin peruskoulu. Ajoissa tehdyt työt vähentävät stressiä Opiskeltavat asiat ovat laajoja ja luettavia sivuja on paljon. Tee kotitehtävät ja kertaa tunnilla käsitellyt asiat koko jakson ajan, niin koeviikko sujuu kevyemmin. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu työ antaa myös enemmän vapaa-aikaa. 12

13 Älä jää vaikeuksissa yksin Ryhmänohjaaja, opettajat ja opinto-ohjaaja ovat aina käytettävissä opiskeluun liittyvissä asioissa. Apua ja ohjeita voit saada myös kouluterveydenhoitajalta, psykologilta ja kuraattorilta. 13

14 ARVIOINTI Jaksoarvioinnit ovat nähtävissä WILMAssa sekä opiskelijoille että huoltajille. Opiskelija ja huoltaja saavat halutessaan paperitulosteen. Kurssin arvostelu Opiskelijan suorittamat kurssit arvostellaan arvosanoin Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Ainoan poikkeuksen tästä muodostaa opinto-ohjaus, jossa arvostelu suoritetaan sanallisesti (suoritettu/hylätty). Opiskelija ei voi jälkeenpäin jättää pois suoritetun kurssin hylättyäkään arvosanaa. Heikon arvosanan saanut opiskelija on oikeutettu osallistumaan uusintakuulusteluun.. Opinnoissa eteneminen Jos opiskelijalla on opiskelemassaan aineessa kaksi peräkkäistä hylättyä suoritusta (4), hän ei saa jatkaa aineen opiskelua ennen kuin hän on neuvotellut aineenopettajan kanssa kurssien suorittamisesta. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksyttävästi saadakseen päättöarvosanan sekä voidakseen osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Uusintakoe Jokaisen jakson jälkeen järjestetään uusintakoe, jossa hylättyjä kurssiarvosanoja voi kerran korottaa. Viimeisen jakson uusintakoe on syksyllä. Hylätyn arvosanan korotus on suoritettava ensimmäisessä mahdollisessa uusintakokeessa. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen tehdään Viialassa WILMAssa ao. opettajalle ja Toijalassa kansliasta saatavalla ilmoittautumislomakkeella. Uusintakuulustelut pidetään vuosikalenterin osoittamina päivinä klo Jos opiskelija jättää saapumatta kokeeseen ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää uusintaoikeuden. Osasuoritusten vanheneminen Kurssin kaikki osasuoritukset on suoritettava pääsääntöisesti seuraavan jakson aikana, ellei opettajan kanssa ole muuta sovittu. Korotuskoe Korotuskoepäivä on kerran lukuvuodessa toukokuun aikana. Tällöin opiskelija voi korottaa enintään kahta hylättyä tai jo hyväksyttyä kuluvan lukuvuoden arvioitua arvosanaa. Vilppi ja vilpin yritys Vilpillinen toiminta koetilaisuuksissa tai muussa itsenäisessä toiminnassa, esimerkiksi tutkielmien ja esitelmien laadinnassa, johtaa suorituksen hylkäämiseen ja asiasta tiedotetaan huoltajille. 14

15 Päättöarvostelu Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Keskiarvoa voi oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittaja harkinnan mukaan korottaa koulun omien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadun lisänäytön perusteella tai mikäli opiskelijan tiedot ja taidot päättövaiheessa ovat edellä mainittua aritmeettista keskiarvoa paremmat. Päättöarvosanan korottaminen Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa erillisessä kuulustelussa. Jos opiskelija kuulustelussa osoittaa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättötodistukseen tulevaa arvosanaa suullisissa kuulusteluissa. Päättötodistuksessa numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäismäärä, 75 kurssia, täyttyy 2/3 säännön mukaisesti. Koulun omista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 15

16 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat: toinen kotimainen kieli vieras kieli matematiikka reaaliaine Vieraassa kielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja matematiikassa järjestetään kahden tasoiset kokeet, joista ainakin yksi pakollinen koe on suoritettava laajemman oppimäärän mukaan. Kokeiden taso ei ole sidottu opiskelijan lukiossa suorittaman oppimäärän laajuuteen. Ylimääräisinä kokeina kokelas voi suorittaa voi suorittaa niitä kokeita, joita hän ei suorita pakollisena. Opiskelija saa osallistua jonkin tutkintoaineen kokeeseen suoritettuaan vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Suositeltavaa on opiskella kirjoitettavissa aineissa sekä pakolliset että valtakunnalliset syventävät kurssit, sillä ylioppilaskokeen kysymykset tehdään niiden pohjalta. REAALIKOE Kullakin tutkintokerralla reaaliaineiden kokeita järjestetään kahtena päivänä. Toisena päivänä kokelaan on mahdollista suorittaa psykologian, filosofian, historian, fysiikan tai biologian koe ja toisen päivän aineet ovat uskonto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Kokelas voi hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamisen enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, joten kokelas voi halutessaan suorittaa kaikkiaan kuusi reaaliainetta. Vain yhden reaaliaineen koe voi olla pakollinen koe. Hyväksytyn reaaliaineen kokeen voi uusia kerran. ÄIDINKIELEN KOE Äidinkielen koe muodostuu kahdesta kokeesta, tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kielellistä vastaanottokykyä, erittelevää ja kriittistä lukutaitoa sekä kielellistä ilmaisua. Kokeessa on viisi tehtävää, joista vastataan kolmeen. Esseekoe mittaa kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista valitaan yksi. Äidinkielen koe arvostellaan tekstitaidon kokeen ja esseekokeen yhteispisteiden perusteella. 16

17 Syksyn 2012 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska venäjä englanti espanja/italia Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe vieras kieli, pitkä oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä 17

18 Kevään 2013 koepäivät Kirjallinen koe pe 8.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 11.2 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa venäjä ranska/espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa venäjä englanti ranska espanja/italia Kirjalliset kokeet ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 22.3 uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä 18

19 TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTTO Akaan lukio Viialassa kouluterveydenhoitajana toimii Erja Eloranta. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa Hirvialhon koululta myöhemmin tarkentuvina aikoina. Terveydenhoitaja on parhaiten oppilaiden huoltajien tavoitettavissa puhelimitse numerosta Toijalan Yhteiskoulun lukiossa kouluterveydenhoitajana toimii Raija Savimäki. Terveydenhoitaja on tavoitettavissa myöhemmin tarkentuvina aikoina. Terveydenhoitaja on parhaiten oppilaiden huoltajien tavoitettavissa puhelimitse numerosta Molemmissa toimipisteissä vastaanotto ilman ajanvarausta on ti-pe klo Muut ajat on varattu pääsääntöisesti terveystarkastusten tekoon. Terveydenhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat Hirvialhon koululla ns. kansliasiivessä. Terveydenhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat Toijalan Yhteiskoululla ruokasalin alapuolella. Samoista tiloista löytyvät myös koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanottotilat. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Koululääkärinämme toimii Suvi Reiman. Akaan lukio Viilassa lääkärinvastaanotot ovat joka toinen keskiviikko klo Akaan lukio Toijalassa lääkärinvastaanotot ovat tiistaisin klo 8-16 (ei kuukauden ensimmäisenä tiistaina). Sairausasiat hoidetaan pääsääntöisesti omalääkärin vastaanotolla. Terveydenhoitaja tarkastaa lukion 1. ja 3. luokan oppilaat. Lääkärintarkastus on lukion 2. luokalla ja samalla tehdään myös kutsuntojen ennakkoterveystarkastus. Tieto terveystarkastusten ajankohdasta annetaan oppilaalle etukäteen ja oppilas saa palautteen heti tarkastuksen yhteydessä. Hammaslääkäri suorittaa tarkistukset oppilaiden henkilökohtaisen tarkistussuunnitelman mukaan. 19

20 KOULUKURAATTORI Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin tavoitteena on auttaa ja tukea oppilaita, joilla on koulunkäyntiin tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun oppilaalla on kouluhaluttomuutta, luvattomia poissaoloja, heikko koulumenestys, keskittymisvaikeuksia, koulukiusaamista tai muita ristiriitoja koulukavereiden, opettajien tai vanhempien kanssa. Koulukuraattorin tehtävänä on toimia oppilaan, perheen ja kouluyhteisön tukena. oppilaat voivat hakeutua koulukuraattorin luo oma-aloitteisesti tai esim. vanhempien, opettajan tai terveydenhoitajan ohjaamana. Koulukuraattorin työmuotoja ovat yksilö-, perhe-, ryhmä- ja luokkatyöskentely. Koulukuraattorilla on työtila terveyskeskuksella, mutta hän tapaa oppilaita pääasiassa koululla koulupäivän aikana. Keskustelut koulukuraattorin kanssa perustuvat luottamuksellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Koulukuraattori Terhi Kinnunen puh Koulukuraattori on tavoitettavissa puhelimitse arkisin klo Mikäli tavoittaminen on hankalaa, on mahdollista lähettää tekstiviesti tai jättää soittopyyntö vastaajaan. KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologin työn tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille tukea koulunkäyntiin ja vahvistaa heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä tunneelämään, ryhmässä olemiseen, keskittymiseen tai oppimisen vaikeuksiin liittyvissä asioissa. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa tapaamisien lisäksi koulupsykologi osallistuu myös koulujen oppilashuoltoryhmiin ja toimii yhteistyössä opettajien, erityisopettajien, kouluterveydenhuoltohenkilöstön ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen kanssa Koulupsykologi on tavoitettavissa puhelimitse arkisin klo Mikäli tavoittaminen on hankalaa, on mahdollista lähettää tekstiviesti tai jättää soittopyyntö vastaajaan. 20