peruspalvelujen saatavuudesta vuonna 2011
|
|
- Ada Matilda Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen saatavuudesta vuonna 2011 Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialojen peruspalvelujen arviointi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella 2012 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
2 Julkaisja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen saatavuudesta vuonna 2011 Aluehallintovirastojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialojen peruspalvelujen arviointi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 2012 ISSN (PDF) ISBN Oulu
3 Aluehallintovirasto Julkaisuja PSAVI 2012 Tekijät Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelujen arviointiryhmä Arviointiryhmän puheenjohtaja kehittämispäällikkö,fm Olli Aulaskari Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston keskeiset arviot peruspalvelujen saatavuudesta vuonna 2011 Tiivistelmä Aluehallintovirastojen ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten arviointikohteena olevilla peruspalveluilla tarkoitetaan lähinnä niitä palveluja, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotta 2011 koskevan arvioinnin arviointikohteet on määritelty aluehallintovirastojen ydinprosessien pohjalta. Ydinprosessit ovat seuraavat: Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen arviointiraporttiin on alueellisesta tarpeesta johtuen lisätty oppilashuoltoon liittyvä arviointikohde. Poikkihallinnollisena arviointikohteena on käsitelty turvallisuusprosessin alla paikallista turvallisuusyhteistyötä. Arvioinnissa käytettävät tiedot ovat uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Arvioinnin lähtökohtana on peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Arvioinnin avulla saatuja tuloksia hyödynnetään aluehallintoviranomaisten ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Edellisen vuoden tapaa vuotta 2011 koskeva alueellinen arviointiraportti laaditaan valtakunnallisen arviointiraportin valmistumisen jälkeen. Tällä menettelyllä sidotaan peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi osaksi keskushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekosykliä. Vuotta 2011 koskeva arviointi hyödyntää soveltuvin osin karttaesittämistä. Keskeistä on kuvata palvelujen alueellista saatavuutta ottamalla huomioon palvelutarve. Käytettävissä olevan perustiedon laadun vuoksi arviointi pohjautuu määrälliseen arviointiin, mihin kokonaisuuteen aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijat tuovat lisäarvoa oman asiantuntemuksensa avulla. Arvioinnin tulokset esitetään arviointikohteesta riippuen tarkoituksenmukaisilla aluejaoilla. Asiasanat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, arviointi, kartografia, Patio-tietojärjestelmä ISSN (PDF) ISBN Kokonaissivumäärä 228 Julkaisija Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Oulu 2012 Hinta - euroa 3
4 Sisällysluettelo Kuvailulehti...3 Johdanto Toimeksianto ja työn organisointi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Peruspalvelujen kysynnän ja tarjonnan näkökulma Väestö- ja asutusrakenne Elinkeinot Työvoima ja työllisyys Peruspalvelujen tuottaminen Teemana hallinto- ja palvelurakenne uudistuksen vaikutusten seuranta Arvioinnin keskeiset tulokset Tiedonhankinta ja arviointimenetelmät Tasa-arvoinen yhteiskunta Yhteispalvelun kattavuus Hyvinvoiva yhteiskunta Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Oppilashuolto Kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan peruspalvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelut Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, työpajat ja etsivä nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen välineitä Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen kunnissa Joukkoliikenteen peruspalvelutaso Turvallinen yhteiskunta Poliisitoimi Pelastustoimi Tieverkon kunto Elintarvikevalvonta Eläinlääkintähuolto Paikallinen turvallisuusyhteistyö Kuva- ja taulukkoluettelo
5 Johdanto Ylijohtaja Terttu Savolainen Peruspalvelujen saatavuutta arvioidaan keskushallinnon, valtion paikallis- ja aluehallinnon sekä kuntien suunnittelun ja päätöksenteon tarpeisiin ja kansalaisten yleiseen tiedontarpeeseen. Arviointitieto tuotetaan sisällöllisesti ja alueellisesti vertailtavana, yhdenmukaisesti. Sisällölliseen vertailtavuuteen pyritään rakentamalla arviointikohteille yhtäläisin perustein arviointiasetelmat, joita noudatetaan valtakunnallisesti. Myös arviointilogiikka on yhtäläinen. Helmikuun lopussa valmistui valtakunnallinen peruspalvelujen arviointiraportti, jossa peruspalvelujen saatavuutta arvioitiin eri alueilla. Nyt valmistuneessa alueellisessa arviointiraportissa on keskeisenä näkökulmana kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Alueellinen ulottuvuus on mielenkiintoinen, koska maakunnat poikkeavat voimakkaasti toisistaan esimerkiksi väestörakenteen osalta. Nyt toteutetussa arvioinnissa arviointikohteet on jaoteltu ensimmäistä kertaa aluehallintovirastojen ydinprosessien mukaisesti. Yhteispalvelujen saatavuutta on tarkasteltu tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta. Nuorten, koulutuksen, liikunnan, kirjaston, kulttuurin, päihdetyön ja joukkoliikenteen asioita on arvioitu hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Poliisin, pelastuksen, tiestön, elintarvikevalvonnan, eläinlääkintähuollon sekä turvallisuusyhteistyön arvioinnit löytyvät turvallinen yhteiskunta - ydinprosessin alta. Aluehallintovirastot voivat ottaa arviointikohteiksi myös muita kuin ministeriöiden määrittämiä kohteita. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti arvioida oppilashuollon toteutumista. Vuosittain valittavat teemat ovat keskeinen arviointikokonaisuutta jäsentävä näkökulma. Tällä arviointikierroksella teemoja ovat syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut ja harvaan asuttujen alueiden kannalta keskeiset palvelut Teemojen lisäksi arviointia pyrittiin syventämään sukupuolinäkökulman mukaan ottamisella joissakin arviointikysymyksissä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on mukana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Valtavirtaistaminen käytäntöön hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kuntien ja valtion alue- ja paikallishallinnon tasa-arvon edistämisen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisprosessia. Arviointiraportti sisältää tärkeää tietoa peruspalveluista ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen omassa perustyössä. Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten lakisääteinen, jatkuva tehtävä. Peruspalvelujen arvioinnilla on kiinteä yhteys Patio-tietojärjestelmän kehittämiseen. Lämpimät kiitokset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjoittajille, kartantekijöille ja kaikille muille osallistuneille virkamiehille. 5
6 1. Toimeksianto ja työn organisointi Valtiovarainministeriö on määritellyt arviointikohteet (VM:n kirje , VM/1711/ /2011) vuoden 2011 peruspalvelujen saatavuuden arvioinnille. Asianomaiset ministeriöt ja keskushallinnon virastot ohjaavat arviointia omalla toimialallaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset osallistuvat liikenteen sekä kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin. Aluehallintovirastojen allekirjoitetussa strategia-asiakirjassa vuosille aluehallintovirastoille on asetettu tavoitteeksi seurata, valvoa ja arvioida peruspalvelujen saatavuuden alueellista ja yhdenvertaista toteutumista. Arviointikierroksen teemana ovat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Vuotta 2011 koskevan arviointikierroksen suurin muutos on se, että arviointikohteet on ryhmitelty aluehallintovirastojen kolmen ydinprosessin mukaisesti. Aluehallintovirastojen suorittama valtakunnallinen arviointi tuottaa osaltaan tietoa mm. peruspalvelujen tila raporttiin. Arviointikohteiden taustatiedoiksi valtakunnalliseen arviointiraporttiin ja alueellisiin arviointiraportteihin kootaan seuraavat taustatiedot: väestötiedot ja väestökehitys koulutettujen osuus väestöstä työttömyysaste tulotaso asunnottomuus perusasteen päättäneiden sijoittuminen koulupudokkaiden määrä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskevan arviointikohteen, ehkäisevän päihdetyön toteutuminen alueilla/kunnissa, valtakunnallisen yhteenvedon laatii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jota aluehallintovirastot tukevat. Valtakunnallisessa sekä alueellisissa raporteissa tulee käyttää hyväksi olemassa olevia tietoja erityisopetuksen saatavuudesta, oppilashuollon palvelujen saatavuudesta sekä työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä. Peruspalvelujen saatavuuden arviointi, mikäli siihen on saatavissa riittävä tietopohja. Peruspalvelujen arvioinnin valtakunnallisen raportin kartta-aineisto, taulukot ja arvioinnin analyysit toimitettiin valtionvarainministeriölle Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnan arviointijaoston käyttöön mennessä sellaisessa muodossa, että tietoa voitiin käyttää peruspalvelujen tila raporttia valmisteltaessa. Valtakunnallinen raportti valmisteltiin kokonaisuudessaan valmiiksi mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto koordinoi valtakunnallisen raportin valmistelua. Aluehallintovirastot valmistelevat aluekohtaiset raportit, joiden pohjana on aluehallintovirastojen toimialue mennessä. Kaikki raportit tehdään ainoastaan sähköisinä. Arvioinnissa hyödynnetään karttaesittämistä silloin, kun se tuo lisäarvoa analyysiin. 6
7 Vuoden 2011 arviointikohteet ovat valtiovarainministeriön ohjauskirjeen mukaan seuraavat: Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Peruspalvelujen saatavuus osana kotouttamispalveluja 2. Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Nuoriin kohdistuvien edunvalvontapalvelujen saatavuus Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Kuntien taloudelliset resurssit ja henkilöstö liikunnan peruspalvelujen tuottamisessa Yleisten kirjastojen verkkoaineistojen hankinta ja käyttö Kulttuuritoiminnan palvelujen tuottaminen ja käyttö Teatteri- ja orkesteripalvelujen sekä museopalvelujen tuottaminen ja käyttö Nuorisolain uudistuksen eteneminen. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen alueilla/kunnissa 3. Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Ennalta ehkäisevä toiminta Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut 1. Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Yhteispalvelun kattavuus 2. Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Joukkoliikenteen peruspalvelutaso 3. Turvallinen yhteiskunta turvallisuusprosessit Nopean avun saanti Tutkintapalvelut Ennalta ehkäisevä toiminta Turvallisuusyhteistyö Tieverkon kunto Elintarvikevalvonta Eläinlääkintähuolto Alueellisissa raporteissa ei arvioida nuoriin kohdistuvien edunvalvontapalvelujen saatavuutta eikä alueilla ole kirjoitusvastuuta kuntien yleisen kulttuuritoiminnan ja valtionosuuslaitosten palvelujen arviointikohteessa. Pohjois-Suomen AVI arvioi oma-aloitteisesti alueensa oppilashuoltoa. Arviointityöstä vastaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johto. Raportin käsittelyyn ovat osallistuneet johtoryhmästä: Ylijohtaja, Terttu Savolainen, puheenjohtaja Johtaja, Marja-Leena Kärkkäinen, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Johtaja, Pasi Ryynänen, pelastustoimi ja varautuminen vastuualue Poliisiylitarkastaja, Esko Kesti, poliisin vastuualue Johtaja, Maria Siurua, hallintopalvelut vastuuyksikkö Viestintäpäällikkö, Ulla Karppinen, hallintopalvelut vastuuyksikkö 7
8 Arvioinnin kirjoittajat ja karttavastaavat on esitelty kyseisen arviointikohteen yhteydessä. Arviointityöryhmän puheenjohtajana on toiminut kehittämispäällikkö Olli Aulaskari. Aulaskari on toiminut myös karttaryhmän puheenjohtajana. Yhteystiedot: Puhelin Sähköposti muotoa: 8
9 2. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö 2.1. Peruspalvelujen kysynnän ja tarjonnan lähtökohdat Ihmisen toiminta on sidoksissa paikkaan ja aikaan. Toiminnan reunaehdot muodostuvat sijaintiin, alue- ja väestörakenteeseen sekä luonnonvaroihin hyödynnettävyyteen liittyvien tekijöiden ohella myös kulttuurisista tekijöistä. Aikatekijä muuttaa edellä mainittujen reunaehtojen rajaaman toiminnan maan eri osissa eri nopeuksilla eteneviksi prosesseiksi. Tiettyjen prosessien ennustettavuus on varsin hyvä. Esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi väestöennusteet, jotka toteutuvat varsin tarkasti, kun jätetään Kuva 2.1.Pohjois-Suomen AVI-alueen sijainti Pohjoiskalottialueela huomiotta muuttoliikkeen aiheuttama epävarmuustekijä. Toista tyyppiä edustavat esimerkiksi luonnonkatastrofit ja yritystoiminnan nopeat muutokset, joiden ennustettavuus voi olla heikko. Nämä tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa syvällisesti yhteiskuntaan ja siten myös niihin voimavaroihin, joiden puitteissa kansalaisten yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saamiseen pyritään turvaamaan. Peruspalvelujen alueellisen kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta on keskeistä, että nopeisiin ja ennustamattomiin tapahtumiin reagoimisen ohella ymmärretään myös vääjäämättömien muutosten suuret linjat, kuten väestön ikääntymisprosessi. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen sijainti on hyvä suhteessa Luoteis-Euroopan talous- ja liikennealueeseen sekä pohjoisten alueiden luonnonvaroihin (Kuva 2.1.). Toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat keskeisiä tekijöitä alueen menestymisen kannalta. Pitkät fyysiset etäisyydet ovat kitkatekijä, jota pystytään osittain kompensoimaan logistisella osaamisella sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä kehittämällä. Esimerkkinä tästä ovat hyvät kansainväliset lentoliikenneyhteydet ja niiden tarjoamat nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen kansainväliset yhteydet ja toimivat mobiiliverkot. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteinen maapinta-ala oli vuoden 2011 alussa km2, mikä oli noin 18,8 % koko maan vastaavasta luvusta. Pohjois-Suomen AVIn alueella oli vuoden 2010 lopussa 43 kuntaa, joista 34 kpl Pohjois-Pohjanmaalla ja 9 kpl Kainuussa. Keskimäärin alueen kunnat ovat pinta-alaltaan suurempia kuin valtakunnassa keskimäärin. Alueen laajimmat kunnat ovat Pudasjärvi, Kuusamo, Suomussalmi ja Kuhmo. Kuntien suu- 9
10 ri koko on erityispiirre, jolla on oma vaikutuksensa kuntien yhdistymisiin. PSAVIn alueella asui vuoden 2010 lopussa hieman yli asukasta, joista noin Pohjois-Pohjanmaalla ja hieman noin Kainuussa. Alueen väestöosuus on noin 8,9 % koko maan väestöstä. Väestön kehityksen kohdalla alueet eroavat voimakkaasti toisistaan; Pohjois-Pohjanmaan väestömäärä kasvaa ja Kainuun vähenee. Väestörakenteelliset erot muodostavat hyvin erilaiset lähtökohdat taloudellisten toimintaedellytysten luomiselle. Nuorempien ikäluokkien suuri suhteellinen osuus kuvastaa alueen uusiutumiskykyä ja yleistä elinvoimaisuutta. Vanhempien ikäluokkien suuri osuus puolestaan voi vaikeuttaa myös sopivan työvoiman saatavuutta ja merkitsee haasteita ikääntyvän väestön palvelutarpeiden tyydyttämiselle. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien ominaispiirteitä voidaan vertailla maakuntaprofiilien avulla. Profiilista käy ilmi maakuntien väkilukuun suhteutettu asema koko maahan verrattuna noin 30 muuttujan osalta (Kuva 2.2.). Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräistä korostuneimpia muuttujia olivat esimerkiksi maapinta-ala, asuntotuotanto, korkea syntyvyys ja nuoret ikäluokat. Kainuussa puolestaan korostuivat maapinta-ala, teollisuustuotannon investoinnit, maapinta-ala, kesämökkien määrä, työttömät, kuolleet ja yli 64-vuotiaat. Kuva 2.2a. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaprofiili Pohjois-Pohjanmaan profiili Maapinta-ala 2011 Asuntotuotanto 2010* Syntyneet 2010 Alle 7-vuotiaat 2010 Alle 15-vuotiaat 2010 Maatilayritysten lukumäärä 2009 Kuntien välinen lähtömuutto 2010 Kuntien välinen tulomuutto 2010 Teollisuustuotannon bruttoarvo 2009 Työttömät, maaliskuu 2011 Teollisuustuotannon jalostusarvo 2009 Väkiluku 2010 Väkiluku vuotiaat 2010 Tutkinnon suorittaneet 2009 Henkilöautot 2010 Pitkäaikaistyöttömät, maaliskuu 2011 Teollisuustuotannon henkilöstö 2009 Teollisuustoiminnan liikevaihto 2009 Asuntokuntien asuntovelat 2009 Työlliset 2009 Valtionveron alaiset tulot 2009 Teollisuustoimipaikkojen lukumäärä 2009 Yli 64-vuotiaat 2010 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat 2011 Kesämökit 2010 Toimipaikat 2011 Kuolleet 2010 Informaatio- ja viestintätoimipaikat 2011 Teollisuustoiminnan investoinnit 2009 Ulkomaan kansalaiset 2010 Ruotsinkieliset 2010 *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) Kuva 2.2b. Kainuun maakuntaprofiili Kainuun profiili Maapinta-ala 2011 Teollisuustoiminnan investoinnit 2009 Kesämökit 2010 Työttömät, maaliskuu 2011 Kuolleet 2010 Yli 64-vuotiaat 2010 Maatilayritysten lukumäärä 2009 Henkilöautot 2010 Väkiluku 2007 Väkiluku 2010 Tutkinnon suorittaneet vuotiaat 2010 Kuntien välinen lähtömuutto 2010 Majoitus- ja ravitsemistoimipaikat 2011 Teollisuustoimipaikkojen lukumäärä 2009 Alle 15-vuotiaat 2010 Työlliset 2009 Pitkäaikaistyöttömät, maaliskuu 2011 Valtionveron alaiset tulot 2009 Alle 7-vuotiaat 2010 Syntyneet 2010 Toimipaikat 2011 Kuntien välinen tulomuutto 2010 Asuntokuntien asuntovelat 2009 Teollisuustuotannon henkilöstö 2009 Ulkomaan kansalaiset 2010 Teollisuustuotannon jalostusarvo 2009 Asuntotuotanto 2010* Teollisuustuotannon bruttoarvo 2009 Teollisuustoiminnan liikevaihto 2009 Informaatio- ja viestintätoimipaikat * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) 10
11 Kuntien yleiset kehitysnäkymät heikentyivät vuoden 2011 aikana merkittävästi verotuloja ja asuntorakentamista lukuun ottamatta. Luottamuslukujen lasku on ollut voimakkainta kahteen vuosikymmeneen. Kaupan ja palvelujen sekä teollisuuden investointinäkymät ovat odottavat. Päättäjät ennakoivat työllisyyden heikkenevän vuonna 2012 suurimmissa kunnissa. Vanhustenhoitopalvelujen ennakoidaan kohentuvan ja terveydenhoitopalvelujen heikentyvän erityisesti maakuntien reuna-alueilla lähivuosina. Kunnissa korostetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä. Parhaat suhdannenäkymät ovat Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin maakunnassa. Luottamusmittari sai heikoimmat arvot Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Kainuussa Väestö- ja asutusrakenne Suomen aluerakenne on paljolti muotoutunut valtakunnassa harjoitetun asutustoiminnan tuloksena. Asutustoiminta talous- ja sosiaalipolitiikan keinona siirsi väestöä syrjäseuduille aina 1960-luvulle saakka. Yleisen elinkeinorakenteen muutoksen mukaisesti maa- ja metsätalouden työllistävyyden huippua seurasivat teollistuminen ja palveluelinkeinojen kasvu. Tämän kehityksen seurauksena väestö alkoi siirtyä alueille, joissa oli tarjolla näiden alojen työpaikkoja. Käytännössä muuttovirta suuntautui teollisuus-, palvelusekä koulutuksen keskuksiin. Vähitellen yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvu alkoi yhä voimakkaammin perustua koulutuksen, osaamisen ja tietotaidon varaan. Kehitys alkoi muokata asutusrakennetta kiihtyvällä vauhdilla keskusten verkostoksi ja kaupunkien välisten liikenneväylien asutukseksi. Tässä kehityskulussa syrjäisten seutujen asema on ongelmallinen niiden elinvoima alkoi hiipua ja väestön sekä talouden rakenteelliset erot kasvaa. Kuva 2.3. Suomen väestö neliökilometrin ruuduissa Väestön sijoittumisen ja koulutustason välillä on yhteys. Koulutetut henkilöt muuttavat alueille, joissa on tarjolla koulutustasoa vastaavia työpaikkoja. Suuret kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Oulu, ympäristöineen ovat koulutetun väestönosan tulomuuton koh- 11
12 Kuva 2.4. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun väestö neliökilometrin ruuduissa teita. Tämä muuttoliike on siirtänyt sekä väestön uusiutumista että innovatiivista kehittäjäpotentiaalia maakunnista keskeisten yliopistokaupunkien liepeille ja pääkaupunkiseudulle. Suomen väestö- ja asutusrakenteen nykytila on nähtävissä kuvasta 2.3. Tilastokeskuksen mukaan noin 85 % suomalaisista asuu alueella, jonka pinta-ala on noin 2 % koko maan pinta-alasta. Väestön keskittymiskehityksen on arvioitu kestävän Suomessa vielä vuotta, mikäli kehityskulku etenee samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi- Euroopassa. Pohjois-Suomen AVIn alueella väestö- ja asutusrakenteen kehityksen kokonaiskuva on samansuuntainen valtakunnallisen kehityksen kanssa. Väestö ja asutus sijoittuvat vesistöjen ja liikennereittien varsille sekä yhä enemmän keskeisille kaupunkiseuduille. Keskittymiskehityksen toinen puoli on keskusten ulkopuolisten alueiden, erityisesti syrjäisten alueiden, väestöpohjan rapautuminen ja asumattomien alueiden laajeneminen (Kuva 2.4.). Alueelle ovat ominaisia suuret alueelliset erot. Erityisen merkille pantavia ovat erot väestön ikärakenteessa ja väestömäärän muutoksen suunnassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun välillä. Pohjois-Suomen AVI alueen kokonaisväkiluku oli vuoden 2010 lopussa asukasta, josta Pohjois-Pohjanmaalla oli (82,8 %) ja Kainuussa (17,2 %) asukasta. Edellisestä vuodesta alueen kokonaisväkiluku kasvoi lähes henkilöllä. Aikaisempien vuosien tapaan kasvu keskittyi Pohjois-Pohjanmaalle, jossa väkimäärä kasvoi yli henkilöllä. Kainuussa vähennys oli reilut 550 henkilöä. Kokonaisuutena alueen väkiluvun kasvun vauhti tasaantui edellisen vuoteen verrattuna. Kuvassa (2.5.) esitetään koko Suomen ja muutamien maakuntien indeksoitu väestönkehitys vuosien välisenä aikana. Kuvasta ilmenee, että valtakunnan väestönkehitys on ollut ajanjaksona positiivista, mutta maakuntien väestölliset kehityskuvat poikkeavat toisistaan. Pohjois-Pohjanmaan väestönlisäyksen moottorina toimii korkea luonnollinen väestönkasvu. Maakunnan sisällä erityisesti Oulun seudun ja Ylivieskan seutukunnan kunnat 12
13 Kuva 2.5. Väkiluvun kehitys maakunnittain Väkiluvun kehitys maakunnittain Indeksi, 1990=100 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Vuoden 2012 maakuntarajat Lähde: Tilastokeskus Kuva 2.6. Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos kunnittain Maakuntaraja Muutos (%) -12,0 - -5,0-4,9-0,0 0,1-5,0 5,1-15,1 Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus ovat pitäneet yllä tätä kehitystä. Kainuussa väkiluvun kehitys on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson. Väkiluvun aleneminen on ollut voimakkainta Kehys-Kainuun kunnissa. Vuosien välisenä aikana Suomen väkiluku kasvoi 2,4 %. Kokonaiskasvusta huolimatta alueelliset erot olivat huomattavan suuret. Voimakkainta väkiluvun kasvu on ollut Helsinki-Tampere-Turku kolmiossa sekä keskeisimmissä yliopisto- ja teollisuuskeskuksissa lähialueineen. Näitä alueita ympäröivät lievemmän negatiivisen kehityksen vyöhykkeet, jotka sijoittuvat pääasiassa rannikkoseuduille ja pääliikenneväylien suuntaan. Pohjois-Pohjanmaalla väkiluvun kasvu on ollut tarkasteluajanjaksolla lähes 5 %. Yksittäisistä kunnista väkiluvun suhteellinen muutos on ollut ylivoimaisesti suurinta Limingassa, jossa väkiluku on kasvanut 15 %. Myös Tyrnävällä, Kempeleessä ja Kiimingissä positii- 13
14 Kuva 2.7. Syntyneiden enemmyys kunnittain Syntyneiden enemmyys kunnittain Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -15,8 - -8,2-8,1-0,0 0,1-5,0 5,1-18,3 Kuva 2.8. Muuttotase kunnittain Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Muuttotase kunnittain M a a ku ntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo Vuoden 2011 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö vinen muutosprosentti on 8 9 %:n välillä. Kainuussa Kajaani ja Sotkamo ovat selvinneet väkiluvun muutoksesta suhteellisesti parhaiten, joskin kokonaisuudessaan maakunnan kehitystrendi on ollut laskeva. Hyrynsalmella ja Puolangalla väkimäärä on vähentynyt yli 10 %. (Kuva 2.6.). Vuosina Suomen luonnollinen väestönkasvu oli keskimäärin 1,9 promillea vuodessa. Erot alueen maakuntien välillä ovat valtavan suuret; Pohjois-Pohjanmaa (noin +7 promillea) ja Kainuu (noin -3 promillea). Yksittäisistä kunnista suurinta kasvu oli Limingassa (lähes 19 promillea), Tyrnävällä ja Oulunsalossa. Kainuun kunnista ainoastaan Kajaanissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli (noin +3 promillea). Ristijärvellä, Hyrynsalmella, Puolangalla, Vaalassa ja Suomussalmella negatiivinen luonnollinen väestönkasvu oli välillä promillea (Kuva 2.7.). Pitkällä aikavälillä luonnollisen väestönkasvun negatiivisuus on erittäin haastava kuntien elinvoimaisuuden kannalta. Luonnollisesta väestönkasvusta 14
15 Yli 64-vuotiaat kunnittain 2011 Alle 15-vuotiaat kunnittain 2011 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 8,1-17,0 17,1-20,0 20,1-24,0 24,1-30,6 Maakuntaraja Osuus väestöstä (%) 7,8-14,0 14,1-17,0 17,1-21,0 21,1-34,6 Kuva 2.9. Yli 64- ja alle 15-vuotiaat kunnittain 2011 aiheutuvat väestölliset muutokset ovat hitaita mutta vaikutuksiltaan laajoja. Trendikehitykseen voidaan vaikuttaa käytännössä vain muuttoliikkeen kautta. Muuttotase koostuu kuntien välisestä muutosta sekä siirtolaisuudesta. Kuvassa 2.8. tarkastellaan muuttotasetta vuosina Kokonaisuutena Suomen muuttotase oli 2,7 promillen verran positiivinen. Asukaslukuun suhteutettuna Hailuoto (noin 9 promillea) ja Oulu (noin 8 promillea) saavat eniten muuttovoittoa. Siikajoella positiivinen siirtolaisuus (9 promillea) kompensoi selvästi negatiivista (-21 promillea) kuntien välistä muuttoa. Selvästi negatiivisin muuttotase oli Pyhännällä, jossa kuntien välinen muutto -29 promillea. Kainuun kunnista ainoastaan Sotkamossa sekä kuntien välinen muutto että siirtolaisuus ovat molemmat positiivisia (yhteensä noin 3 promillea). Pohjois-Suomen AVI-alueen maakuntien ikärakenteet eroavat toisistaan voimakkaasti (Kuva 2.9.). Pohjois-Pohjanmaan väestörakenteelle on ominaista suuri nuorten ikäluokkien suuri ja vanhojen ikäluokkien pieni suhteellinen osuus. Kainuussa tilanne on päinvastainen vanhojen ikäluokkien suhteellinen osuus on huomattavan korkea verrattuna nuoriin ikäluokkiin. Pohjois-Pohjanmaan kunnista löytyy ikärakenteeltaan sekä nuoria että vanhoja kuntia. Kainuun ikärakenne on vanhuspainotteinen ja ainoastaan Kajaanin ikärakenne vastaa valtakunnan keskimääräistä jakaumaa. Kuntien välisessä vertailussa erot kasvavat edelleen. Limingassa ja Tyrnävällä alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on selvästi yli 30 %. Toista ääripäätä edustavat Ristijärvi (yli 64-vuotiaiden osuus on hieman yli 30 %), Hailuoto, Hyrynsalmi ja Puolanka. Valikoiva muuttoliike voimistaa edelleen eri ikäryhmien alueellista sijoittumista. Tulomuuttokunnille on ominaista suuri nuorten ikäluokkien osuus ja pieni vanhojen ikäluokkien osuus. Lähtömuuttoalueilla ikäluokkien välinen suhde on päinvastainen. Vuoteen 2020 ulottuvan väestöennusteen Suomen väkiluku kasvaa kokonaisuudessaan 5,8 %. Suurimmat väestönkasvun alueet ovat eteläisessä Suomessa ja suurimmilla kaupunkiseuduilla. Myös Oulun seudun väkiluku kasvaa voimakkaasti nykyisestä. Suurinta suhteellista kasvua ennustetaan Limingalle, jossa kasvua odotetaan tapahtuvan lähes 47 % verrattuna vuoteen 2008 verrattuna. Kainuun kunnista väestöennuste on positiivinen 15
16 Väestöennuste kunnittain vuoteen 2020 Väestöennuste alle 15-vuotiaista kunnittain 2020 M aa kuntara ja Muutos vuodesta 2008 (%) M aa kuntara ja Osuus väestöstä (%) Vuoden 2009 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Vuoden 2009 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Väestöennuste yli 64-vuotiaista kunnittain 2020 Kuva (yllä vasen) Väestöennuste kunnittain vuoteen 2020 Kuva (yllä oikea) Väestöennuste alle 15-vuotiaista kunnittain vuoteen 2020 Kuva (vasen) Väestöennuste yli 64-vuotiaista kunnittain vuoteen 2020 M aa kuntara ja Osuus väestöstä (%) Vuoden 2009 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Kajaanissa ja Sotkamossa, mutta esimerkiksi Puolangan kohdalla väkimäärän ennustetaan vähenevän lähes viidenneksen. Nuoret ikäluokat tulevat keskittymään Pohjois- Suomen AVI-alueen länsiosaan ja vanhat ikäluokat itäosaan (Kuva 2.11.). Limingassa ja Tyrnävällä alle 15-vuotiaiden osuuden ennustetaan olevan noin kolmasosa kokonaisväestöstä. Alueen itäosassa vastaavan ikäluokan osuuden ennustetaan olevan vain kymmenen prosentin tuntumassa. Alueen itäosissa puolestaan yli 64-vuotiaiden väestöosuuden ennustetaan olevan keskimäärin kolmasosa (Kuva 2.12.). Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä osuus voi olla lähes 40 %. (Kuva 2.10.) 2.3. Elinkeinot Alkutuotanto työllisti edellisen vuoden tapaan vuonna 2009 Suomessa keskimäärin 3,7 % työllisestä työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli alle 6 % ja Kainuussa lähes 8 %. Pohjois-Pohjanmaan alkutuotantovaltaisimmat kunnat ovat Reisjärvi (noin 27 %), Siikalatva ja Kärsämäki (Kuva 2.13). Alueen keskuskaupungissa Oulussa alkutuotanto työllisti 0,8 % työllisestä työvoimasta. Oulunsalossa, Kempeleessä ja Haukiputaalla vastaava luku oli hieman yli 1,0 %. Kainuun alkutuotantovaltaisimmat kunnat olivat Puolanka (lähes 20 %), Ristijärvi ja Vaala. Suhteellisesti vähiten alkutuotanto työllisti Kajaani, jossa osuus oli hieman yli 2 % siellä asuvasta työllisestä työvoimasta. Vaikka alkutuotannon työllistävyys alenee vähitellen, se ei tarkoita maataloustuotannon vähenemistä, koska sa- 16
17 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2009 Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2009 Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Osuus (%) Maakuntaraja 0,6-6,5 6,6-13,5 13,6-17,5 17,6-35,8 Osuus (%) Maakuntaraja 8,6-16,5 16,6-21,5 21,6-27,0 27,1-43,5 TOL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus TOL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2009 Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta Kuva (Yllä vasen) Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2009 Kuva (Yllä oikea) Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2009 Kuva (Vasen) Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2009 Osuus (%) Maakuntaraja 41,7-54,0 54,1-64,0 64,1-72,0 72,1-84,8 TOL 2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus maan aikaan keskimääräisen tilakoko kasvaa. Teollisuustuotanto keskittyy Suomessa pääasiassa rannikkoseuduille ja suurimpiin kaupunkikeskuksiin (Kuva 2.14.). Vuonna 2009 jalostus työllisti 22,2 % Suomessa asuvasta työllisestä työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli noin 24 % ja Kainuussa lähes 19 %. Pohjois-Pohjanmaan teollistuneimmat kunnat ovat Pyhäntä (44 %), Raahe ja Pyhäjoki. Suhteellisesti vähiten jalostus työllistää Hailuodossa (noin 12 %). Kainuun teollistuneimmat kunnat ovat Suomussalmi (noin 22 %), Hyrynsalmi ja Sotkamo. Jalostuksen suhteellinen työllistävyys on pienintä Ristijärvellä (noin 14 %), Puolangalla ja Vaalassa. Vuonna 2009 palvelutoimialojen osuus työllisestä työvoimasta oli 72,9 %. Suhteellisesti eniten se työllisti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä suurimmissa kaupunkikeskuksissa ympäristöineen (kuva 2.15.). Pohjois-Pohjanmaalla palvelujen työllistävyys on noin 69 % ja Kainuussa noin 73 % alueella asuvasta työllisestä työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnallisen keskiarvon ylittävät Oulu (79,0 %) sekä Kuusamo ja Kainuussa ainoastaan Kajaani (78,9 %). Pohjois-Pohjanmaan Pyhännällä palvelut työllistivät ainoastaan hieman yli 40 % työllisestä työvoimasta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeinorakenteelliset erot ilmenevät kuvasta Kainuussa korostuvat Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna terveys- ja sosiaalipalvelut sekä 17
18 Kuva Elinkeinorakenne maakunnittain 2009 Elinkeinorakenne maakunnittain 2009 B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta P,O Koulutus, Julkinen hallinto J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen R-U Muut palvelut K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta X Toimiala tuntematon Q Terveys- ja sosiaalipalvelut B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta P,O Koulutus, Julkinen hallinto J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. F Rakentaminen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous H Kuljetus ja varastointi R-U Muut palvelut K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta X Toimiala tuntematon Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P,O Koulutus, Julkinen hallinto G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen R-U Muut palvelut H Kuljetus ja varastointi K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta X Toimiala tuntematon Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta P,O Koulutus, Julkinen hallinto B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous R-U Muut palvelut K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta X Toimiala tuntematon Q Terveys- ja sosiaalipalvelut B-E Kaivost., Teollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta J,M,N Inform., Tieteell., tekn.toim., Hall.toim. P,O Koulutus, Julkinen hallinto F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi R-U Muut palvelut A Maatalous, metsätalous ja kalatalous K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta X Toimiala tuntematon Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa TOL2008 Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Osuus työllisestä työvoimasta (%) koulutus ja julkinen hallinto. Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan korostuu esimerkiksi kaivostoiminta, teollisuus, energia, vesi- ja jätehuoltosektori. Seuraavat Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta koskevat kappaleet pohjautuvat Työ- ja elinkeinoministeriön aluebarometrijulkaisuun (Alueiden kehittäminen 42/2011). 18
19 Pohjois-Pohjanmaa Aluebarometrin luottamusluku on ja luvulla seurannut kiinteästi koko maan keskiarvoa. Lokakuun mittauksessa indeksi oli keskimääräistä parempi, joskin miinusmerkkinen. Syinä muita hiukan parempiin näkymiin ovat kohtuulliset verotulot, paremmat työllisyysodotukset ja investointinäkymät. Kolmannes kuntien virka- ja luottamusmiehistä odottaa kunnan ali- tai ylijäämän heikentyvän seuraavan 2-3 vuoden aikana (koko maa 55 %). Valtionosuuksien vähenemistä odottaa kolme viidestä. Käyttöomaisuuden realisoimisessa ja tuloveroprosentin korottamisessa ollaan muita maltillisempia. Muuten kuntien keinot, kuten maksujen korotukset, ovat käytössä siinä missä muissa maan kunnissa. Pohjois-Pohjanmaalla korostetaan ELY- ja AVI yhteistyötä muita maakuntia laajemmin. Kuntien keskinäisen yhteistyön merkitys nähdään erityisesti Oulun ulkopuolisissa kunnissa tärkeänä. Kuntalaisten osallisuutta korostetaan erityisesti Oulun seudulla. Kainuu Aluebarometrin luottamusluku jäi Kainuussa 1990-luvulla selvästi alle maan keskitason ja 2000-luvulla niukasti alle keskiarvon. Lokakuun mittauksessa Kainuun päättäjät arvioivat maakunnan kehitysnäkymät maakunnista heikoimmaksi. Syynä olivat niukat verotulot, kasvava velkamäärä, heikot työllisyys- ja investointinäkymät. Kuntayhteistyön merkitys nähdään tärkeäksi maakunnassa. Kolme viidestä (57 %) kuntapäättäjästä odottaa kunnan ali- tai ylijäämän heikentyvän seuraavan 2-3 vuoden aikana. Valtionosuuksien vähenemistä odottaa kolme viidestä. Kuntataloutta tasapainotetaan investointeja vähentämällä ja palvelurakenteita uudistamalla. Sen sijaan maksujen korotuksiin, käyttöomaisuuden realisoimiseen, tuloveroprosentin tai kiinteistöveron korotuksiin ei nähdä olevan juuri mahdollisuuksia. Henkilöstöä ei toisaalta olla lomauttamassa tai irtisanomassa. Lapin maakunnan ohella kuntasektorin tehtäviin on myös Kainuussa vaikea saada työvoimaa. Työvoiman saatavuus peruspalvelujen tehtäviin on huono niin päivähoidon, terveydenhoidon, opetustoimen kuin vanhustenhoidon tehtävissä Työvoima ja työllisyys Vuonna 2010 keskimääräinen työllisyysaste oli Suomessa 68,8 %, mikä on 0,9 % -yksikköä enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Korkein työllisyysaste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä suurimmissa kaupungeissa. Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste on ollut viime vuosien aikana noin 5 % -yksikköä korkeampi kuin Kainuun. Alhaisemman työllisyysasteen alueille ovat usein ominaisia aleneva väestönkehitys, pidemmät etäisyydet ja yleisen taloudellisen elinvoimaisuuden väheneminen. Oulun seudulla työllisyysaste vaihtelee välillä 68,1 82,8 %. Kainuussa vastaava vaihteluväli on 53,5 68,0 %. Puolangalla ja Hyrynsalmella vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä on alle 55 %. (Kuva 2.17.) Seuraavissa kappaleissa lähteenä on käytetty Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten alueellisia talousnäkymiä keväältä Ennusteet ulottuvat enimmillään noin vuoden päähän. 19
20 Kuva Työllisyysaste kunnittain 2010 Työllisyysaste kunnittain vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä Maakuntaraja Työllisyysaste (%) 53,8-59,0 59,1-64,0 64,1-68,0 68,1-75,9 Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys jatkuu Pohjois-Pohjanmaalla tasaisena tai jopa hieman viriävän tarkastelujakson loppupuolella. ICT-alan rakennemuutos on muokannut alueen elinkeinoelämää erityisen voimakkaasti. Tällä hetkellä ala monipuolistuu ja Nokia riippuvuus vähenee. Pitkällä aikavälillä tulevaisuuden uskoa luovat Pohjois-Suomen suurhankkeet, kaivostoiminta ja Pyhäjoen ydinvoimala. Metallirakenteiden valmistus ja pkmetalliyritykset ovat elpyneet viime syksystä meriteollisuuden alihankinnan piristyttyä muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Taantuman vaikutukset näkyvät tällä hetkellä mekaanisen puunjalostuksen yrityksillä. Palvelualat kehittyvät maakunnassa hyvin ja matkailulla on hyvä vaihe. Työttömyyden arvioidaan pysyvän seuraavan puolen vuoden aikana samalla tasolla ja parantuvan hieman tarkastelujakson loppupäässä. Työttömyyden aleneminen on jatkunut, joskin taantuma on hidastanut hyvää kehitystä. Positiivista on ollut nuorisotyöttömyyden aleneminen erityisesti Oulun seudulla, vaikkakin se määrällisesti on edelleen ongelma. Osaavaa työvoimaa on Pohjois-Pohjanmaalla ollut satavilla varsin hyvin. Saatavuuden ennakoidaan pysyvän samana seuraava puolen vuoden ajan ja heikkenevän hieman tarkastelujakson lopussa. Laajasti ottaen työvoiman kysyntää Pohjois-Pohjanmaan kaikissa osissa on sosiaali- ja terveysalalla. Kainuun TE-keskus Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Kainuussa vallitsee historiallisen hyvä työllisyys. Työllisyysaste on kohonnut ja työttömyys painunut alas. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. 20
21 Kuva Koulutustaso kunnittain 2010 Koulutustaso kunnittain 2010 Maakuntaraja 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus Luonnonvarat ovat vahvuustekijä ja ne lukeutuvat elinkeinojen kehittämisen kärkialoihin. Kainuussa panostetaan metsävarojen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen, uusiutuvaan energiaan, kaivosteollisuuteen ja lähiruoan käyttöön. Myös matkailu on tärkeä kärkiala. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleen järjestelyissä Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan. Väestön väheneminen on ollut Kainuun ongelma jo pitkään. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan ongelmalliseksi varsinkin Kehys-Kainuun seutukunnassa. Vaikka väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, samalla se lisää osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Muutamilla toimialoilla ja useissa ammateissa ollaan siirtymässä kohti työvoimapulaa, Koulutustasolla kuvataan väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella. Koulutustaso on korkein suurimmissa kaupungeissa lähialueineen. Näillä alueilla keskimääräinen koulutusaika peruskoulun suorittamisen jälkeen on 3 5,7 vuotta. Vuonna 2010 Suomen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 67 % oli suorittanut keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon (Kuva 2.19.). Nousua edelliseen vuoteen oli tapahtunut vajaan prosenttiyksikön verran. Pohjois-Pohjanmaan korkeimmat koulutusasteet olivat Oulussa (noin 75,2 %) ja Kempeleessä (74,1 %) ja matalin Merijärvellä (53,8 %). Kainuun korkein koulutusaste oli Kajaanissa (69,2 %) ja matalin Puolangalla (53,5 %). (Kuva 2.18.) Vuoden 2011 maaliskuussa työttömyysaste oli Suomessa keskimäärin 9,4 %, mikä on prosenttiyksikön verran alempi kuin vuotta aikaisemmin. Korkeimman työttömyyden alueet sijoittuvat Suomen pohjois- ja itäosiin. Kuitenkin myös Keski-Suomesta ja Pohjois- Satakunnasta löytyy korkean työttömyyden alueita. Pohjois-Pohjanmaan korkeimman työttömyyden kunnat ovat Taivalkoski (17,2 %) ja Pudasjärvi (15,8 %). Matalin työttömyys- 21
22 Kuva Koulutusaste kunnittain 2010 Koulutusaste kunnittain 2010 Kokkola Veteli Kannus Kaustinen Toholampi Perho Halsua Lestijärvi Oulu Kempele Kiiminki Liminka Oulunsalo Haukipudas Ylivieska Hailuoto Muhos Raahe Tyrnävä Kuusamo Ii Nivala Oulainen Pyhäjoki Kalajoki Haapavesi Siikajoki Lumijoki Alavieska Taivalkoski Yli-Ii Sievi Haapajärvi Vihanti Pyhäntä Siikalatva Utajärvi Pyhäjärvi Kärsämäki Reisjärvi Pudasjärvi Merijärvi Kajaani Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Paltamo Vaala Ristijärvi Hyrynsalmi Puolanka Rovaniemi Keminmaa Tornio Kittilä Kemi Muonio Kolari Inari Sodankylä Enontekiö Pelkosenniemi Simo Savukoski Kemijärvi Utsjoki Tervola Pello Ylitornio Posio Ranua Salla Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Vuoden 2011 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Koulutus Korkea-aste Keskiaste 22
23 Kuva Työttömyysaste kunnittain maaliskuussa 2011 Työttömyysaste kunnittain maaliskuussa 2011 Työttömyysaste (%) Vuoden 2011 kuntarajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö aste on Reisjärvellä, jossa luku oli alle 7 %. Kainuun korkeimmat työttömyysasteet olivat Puolangalla (17,7 %) ja Vaalassa (16,5 %). Selvästi paras työllisyystilanne oli Paltamossa, jossa työttömyysaste oli noin 5 %. (Kuva 2.20.) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli Suomessa vuoden 2011 maaliskuussa 23,2 %, mikä on 4,5 %-yksikköä edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi. Kahden viime vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kasvanut kokonaista 7,4 %-yksikköä. Taloudellisella huoltosuhteella kuvataan työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrää yhtä työllistä kohti. Korkea taloudellinen huoltosuhdeluku on ominainen alueille, joilla on korkea työttömyysaste ja epäedullinen väestörakenne. Yleisesti nämä alueet ovat syrjäisiä maaseutualueita. Vuonna 2010 valtakunnan keskimääräinen taloudellinen huoltosuhdeluku oli 1,31. Pohjois-Pohjanmaan edullisimmat huoltosuhteet ovat Oulussa ja Kempeleessä (alle 1,36). Epäedullisimmat huoltosuhteet olivat Pudasjärvellä (2,15) ja Taivalkoskella (2,09). Kainuussa positiivisin tilanne oli Kajaanissa, Sotkamossa ja Paltamolla (alle 1,76). Vaikein tilanne oli Puolangalla (2,23), Hyrynsalmella (2,2) ja Vaalassa (2,07) (Kuva 2.21.). 23
24 Kuva Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2010 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2010 Perho Lestijärvi Halsua Toholampi Veteli Kannus Kokkola Kaustinen Pudasjärvi Taivalkoski Pyhäjärvi Yli-Ii Utajärvi Hailuoto Merijärvi Vihanti Kärsämäki Ii Sievi Oulainen Lumijoki Siikajoki Haapajärvi Nivala Tyrnävä Alavieska Pyhäjoki Reisjärvi Muhos Siikalatva Kuusamo Pyhäntä Haapavesi Liminka Raahe Haukipudas Kalajoki Kiiminki Ylivieska Oulunsalo Kempele Oulu Puolanka Hyrynsalmi Vaala Kuhmo Suomussalmi Ristijärvi Paltamo Sotkamo Kajaani Salla Ranua Ylitornio Kemijärvi Pello Tervola Posio Pelkosenniemi Simo Kemi Savukoski Enontekiö Utsjoki Tornio Sodankylä Keminmaa Muonio Inari Kolari Rovaniemi Kittilä Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Vuoden 2012 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti 24
25 2.5. Peruspalvelujen tuottaminen Peruspalveluihin luetaan väestön usein tarvitsemat välttämättömyyspalvelut, joiden toimivuus ja saatavuus muodostavat hyvän ja turvallisen elämän perustan. Kun peruspalveluja ryhmitellään suhteessa ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin, puhutaan äitiys- ja lastenneuvola-, synnytys-, päivähoito-, koulutus-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso-, terveyden- ja sairaanhoito-, julkiset liikenne- ja vanhustenhuollonpalveluista. Elinkeinoihin liittyviin palveluihin luetaan eläinlääkäri-, ympäristöterveydenhuolto-, elintarviketarkastus-, kuluttajansuoja- ja lupahallinnon palveluja. Toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä ovat erilaiset rekisteripalvelut sekä kuluttaja- ja velkaneuvonta. Pääasiassa valtion vastuulla on turvallisuus-, järjestys- ja lupa- sekä arviointipalveluista muodostuva kokonaisuus. Avoimen sektorin peruspalveluista ovat keskeisiä kaupan, postin, pankin ja apteekin sekä liikenteen palvelut. Kansalaisten lakisääteisistä peruspalveluista valtio tuottaa noin kolmanneksen, itsehallinnolliset kunnat tai niiden yhteenliittymät lähes kaksi kolmasosaa. Edellä esitettyä julkista palvelutuotantoa täydentää kolmas sektori. Valtion säästötavoitteet, kuntien tiukka taloudellinen tilanne ja palvelutuotannon rationalisointitoimenpiteet johtavat organisaatioiden muutoksiin, jotka koskettavat erityisesti harvaan asuttuja alueita. Sähköinen tiedonsiirto helpottaa asioiden omatoimista vireillepanoa asiakkaiden kautta tai lähipalvelukeskuksia hyödyntäen. Toiminnan tehokkuusvaatimuksesta asiantuntijaratkaisua ja johtamista keskitetään suurempiin palvelukeskuksiin, jolla tavoitellaan voimavarojen siirtoa itse palvelutuotantoon. Kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotantoa ohjaa perustuslaki ja erityislainsäädäntö sekä muut annetut ohjeet. Kunnilla kuntalaissa määritelty autonomia päättää itsenäisesti palvelutuotannon tavoista. Palvelutuotanto rahoitetaan kunnan itsensä määräämillä verotuotoilla, asukasperusteisilla valtionosuuksilla ja sekä harkinnanvaraisella tilapäisillä valtionavuilla. Lisäksi kunnat perivät palveluistaan itse määräämiään palvelumaksuja sekä määräävät lainsäädännön puitteissa henkilökunnastaan ja toimintatavoistaan. Toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta johtuen palvelutuotantoa joudutaan jatkuvasti mitoittamaan ja kohdentamaan. Vuonna 2010 kunnallistalouden tulot kunnittain olivat Suomessa keskimäärin /asukas (Kuva 2.22.). Pohjois-Pohjanmaalla vastaava lukema oli hieman yli / asukas ja Kainuussa runsaat /asukas. Pohjois-Pohjanmaan suurin kunnallistalouden asukaskohtainen tulo oli Utajärvellä (lähes /asukas ja pienin Kempeleessä (hieman yli /asukas). Kainuussa suurin tulo oli Puolangalla (runsaat /asukas) ja pienin Sotkamossa (noin /asukas). Kunnallisten kustannusten valtaosa koostuu koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen menoista. Vuonna 2010 opetustoimen nettokustannukset olivat /asukas, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 56 asukasta kohden (Kuva 2.23.). Pohjois-Pohjanmaalla korkein kustannus oli Yli-Iissä (1 451 /asukas) ja matalin Hailuodossa (lähes 800 /asukas). Kainuun hallintokokeilun vuoksi yksittäisen kunnan tietoja opetustoimen kustannuksista ei ole Kainuusta saatavilla. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja ongelmalliset liikkumisolosuhteet ovat tekijöitä, jotka nostavat nettokustannustasoa. Kunnittaiset sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset koostuvat lasten päivähoidosta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja muista kustannuksista, joita aiheuttavat esimerkiksi vanhusten ja vammaisten laitos- ja muut palvelut. Valtakunnan keskiarvo vuonna 2010 oli /asukas, mikä on 41 enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat 25
26 Kuva Kunnallistalouden tulot kunnittain 2010 Kunnallistalouden tulot kunnittain 2010 Verotulot ja valtionosuudet Lestijärvi Perho Halsua Toholampi Veteli Kannus Kaustinen Kokkola Utajärvi Pudasjärvi Yli-Ii Taivalkoski Hailuoto Reisjärvi Pyhäntä Pyhäjärvi Vihanti Siikalatva Kärsämäki Haapajärvi Siikajoki Sievi Kuusamo Merijärvi Ii Muhos Oulainen Haapavesi Alavieska Liminka Ylivieska Lumijoki Pyhäjoki Raahe Nivala Tyrnävä Oulunsalo Kalajoki Kiiminki Haukipudas Oulu Kempele Puolanka Vaala Ristijärvi Hyrynsalmi Suomussalmi Kuhmo Paltamo Kajaani Sotkamo Utsjoki Pelkosenniemi Salla Ranua Savukoski Enontekiö Kemijärvi Inari Pello Tervola Posio Kittilä Sodankylä Muonio Kolari Ylitornio Simo Keminmaa Kemi Rovaniemi Tornio Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Euroa/asukas Kunnan tulovero Kiinteistövero ja muut verot Valtionosuudet Osuus yhteisöveron tuotosta Vuoden 2011 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus 26
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotPohjoisen sote-alueen valmistelu
Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6
Lisätiedot15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:
LisätiedotTULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa
Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotAvoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa
Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten
LisätiedotOYS-ERVA ERVA-KPP HANKE
OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
LisätiedotValtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:
11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden
LisätiedotPALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA
PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA Margit Päätalo Johtaja 7.2.2014 1 ESITYKSEN RUNKO PALVELUT JA KANSALAISTEN YHDENVERTAISUUS SOTEALUEET TILANNE JA TARPEET OSAAVAT SOSIAALI-
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Sirkku Hotti 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien savuttomuustyön
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotPOHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA
POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä
LisätiedotHyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta
Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotSavuton kunta Sirkku Hotti
Savuton kunta 2012 2015 Sirkku Hotti 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien savuttomuustyön
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotPohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen
Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa
LisätiedotOYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä
OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset ja ikääntyneet Tiivistelmä 2 (32)
LisätiedotTHL kuntien tukena sote uudistuksessa
THL kuntien tukena sote uudistuksessa PohjoisSuomen sote kuntakokous 12.8.2014 Osastojohtaja Markku Pekurinen 18.8.2014 THL 2014 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Päätös 1 (5) Kaupintie 10 00440 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kaupintie 10 00440 Helsinki Y-tunnus: 1906667-5 HAKEMUS
LisätiedotKuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi
Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto 1.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke . Pohjois-Pohjanmaan sote-hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan
LisätiedotHannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotRaahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit
Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta
LisätiedotKeskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja
Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta
LisätiedotKAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja
TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471
LisätiedotKAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja
TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430
LisätiedotSEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1
SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT LIITE 1 Teollisuuden vientiaste seutukunnittain 105,2 Salon seutukunta 85 61,3 56,1 Turunmaa 42,8 Turun seutukunta 39,6 Loimaan seutukunta 30,3 0 20 40 60 80 100 120 Viennin
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012
ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,
LisätiedotKatsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva
Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotJokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?
Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotT erveyttä. avoitteena
T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen
LisätiedotMAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI
MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)
LisätiedotTilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotLupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy Saaristonkatu Oulu
Päätös 1 (7) Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy Saaristonkatu
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotSairaanhoitopiirin talous
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa
LisätiedotKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012
KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.
LisätiedotPeruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju
Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2
LisätiedotYritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014
Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot
LisätiedotLAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
LisätiedotVuotta 2009 koskeva peruspalvelujen arviointi
Vuotta 2009 koskeva peruspalvelujen arviointi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialan peruspalvelujen arviointi 1:2010 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Julkaisja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotLAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä
LisätiedotKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010
KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus
LisätiedotLAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen
LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI 9.4.2013 Hannu Leskinen OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotAluebarometri 2013/TEM julkaisut/vvi
1 Aluebarometri 2013 julkistus 13.12.2012 Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä verkkokysely, jonka Tilastokeskus toteuttaa. Aluebarometri mittaa
LisätiedotKuntatalouden syyskuulumiset
Kuntatalouden syyskuulumiset Maakuntaliitot alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhteistyössä kuntien kanssa. Sanna Lehtonen @LehtonenKL 25.9.2019 1 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotOYS-ERVA SOTE TIETOHALLINTO-YHTEISTYÖ. Terveydenhuollon atk-päivät, Jyväskylä 20.5.2014 Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP
OYS-ERVA SOTE TIETOHALLINTO-YHTEISTYÖ Terveydenhuollon atk-päivät, Jyväskylä 20.5.2014 Kari Säkkinen, tietohallintojohtaja PPSHP OYS erityisvastuualue (väestötiedot 31.12.2012) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus
ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 30.06.2015 Kunnanhallitus 24.08.2015 106 ALAVIESKAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-KESÄKUU Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate
LisätiedotTietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Etuuksien saajat Kelan vammaisuuden perusteella maksamat tuet Lapsen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotYritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013
Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus
Taulukko 1. Esiopetus LIITE 1. Oppilasmäärä 20.9.2015 Oppilasmäärä Painotettu oppilasmäärä Esiopetuksen kustannukset Esiopetuksen kustannukset / esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 145 6 071 6 114 32 276
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotKUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotHankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELYkeskus
Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Elinkeino- ja työvoimapalvelut Petri Keränen johtaja 13.10.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Lisätiedot