VTT TIEDOTTEITA Mikko Malmivuo & Juha Luoma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo & Juha Luoma"

Transkriptio

1 VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo & Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001

2

3 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha Luoma VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät

4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Mirjami Pullinen Edita Prima Oy, Helsinki 2

5 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 11 s. Avainsanat winter tyres, studded tyres, traffic safety Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden tyyppiä ja kuntoa talvella 2009 ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Lisäksi selvitettiin, tuntevatko kuljettajat renkaidensa kunnon ja miten he suhtautuvat talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikoihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä henkilö- ja pakettiautoa ja kuljettajaa. Tulosten mukaan sellaisten autojen, joiden vasemman eturenkaan urasyvyys oli huono tai välttävä (alle 5,5 mm), osuus oli vähentynyt talven 2001 noin 15 %:sta tutkimustalven 4 %:iin. Talvella kuitenkin 8,6 %:ssa autoista oli vähintään yksi huono tai välttävä rengas. Huonoimmat renkaat löytyivät molempina talvina nuorimpien kuljettajien autoista, joskin usein joku muu päätti auton talvirenkaista. Henkilöautoissa nastattomien talvirenkaiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana vuodesta 2001 vuoteen (11,8 12,3 %), mutta pakettiautoissa nastattomien renkaiden osuus oli vähentynyt (6,2 % 3,1 %). Kun talvella 2001 renkaiden kunto arvioitiin usein todellisuutta paremmaksi, oli tällaisten arviointien määrä talvella huomattavasti pienempi. Kuljettajista noin 79 % arvioi, että nykyinen pakollinen talvirenkaiden käyttöaika on sopiva, mutta melkein kaikki loput olivat sitä mieltä, että käyttöaikaa tulisi pidentää. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että nykyinen nastarenkaiden sallittu käyttöaika marraskuun ensimmäisestä päivästä pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin on sopiva, vaikka jälleen kaikki loput toivoivat ajan pidentämistä. Vastaajista 74 % ei kannattanut nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä alueilla. Vastanneista 15 % kannatti nastarenkaiden käytön rajoittamista lisämaksuilla, mutta 11 % toivoi, että rajoittamiseen löydettäisiin jokin muu ratkaisu. Selvityksen keskeisimpinä johtopäätöksinä todettiin, että talvirenkaiden kunto on parantunut selvästi talvesta 2001, mutta edelleen lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi urasyvyydeltään alle 5,5 mm:n talvirengas, jota voi pitää vaihtokuntoisena. Lisäksi todettiin, että nuorten kuljettajien renkaat ovat edelleen huonoimmassa kunnossa. Näitä puutteita tulisi edelleen tiedotuksessa korostaa. 3

6 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes p. + app. 11 p. Keywords winter tyres, studded tyres, traffic safety Abstract This study evaluated the type and state of repair of tyres in winter and compared the results to those obtained in winter In addition, the drivers were requested to assess the condition of the tyres of their vehicles and the current time limits of winter tyres and studded tyres in Finland. The most recent data set included 1,508 passenger cars and vans. The main results showed that based on the examination of the left front tyre - the proportion of vehicles equipped with tolerable or poor tread pattern depth (less than 5.5 mm) decreased during the 9 years from 15% to 4%. However, 8.6% of vehicles were still equipped with one or more tolerable or poor tyre(s). During each winter, the tyres with the lowest tread pattern depth were found in vehicles driven by young drivers although they were infrequently responsible for the replacement of tyres. The proportion of unstudded tyres in cars was about the same in 2001 and (11.8% and 12.3%, respectively) but the proportion of unstudded tyres in vans fell from 6.2% to 3.1%. While the drivers in 2001 frequently overestimated the state of repair of their tyres, the proportion of such assessments was much lower in. A vast majority of the drivers indicated that the current mandatory time limit for winter tyres (from 1st December to the end of February) and the current maximum time limit for studded tyres (from 1st November to the Monday after Easter) is appropriate (79% and 89%, respectively). Almost all others felt that these time limits should be extended. The main conclusion of the study is that the condition of winter tyres has substantially improved since However, still too many vehicles are equipped with one or more tolerable tyre(s) in terms of tread pattern depth. In addition, the tyres in vehicles driven by young drivers are most frequently inadequate. These aspects should be addressed in information campaigns directed at drivers and vehicle owners. 4

7 Alkusanat Tämä talvirenkaiden kuntoa käsittelevä tutkimus on tehty Turvallinen liikenne tutkimusohjelmassa (http://www.vtt.fi/proj/tl2025/). Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat A-Katsastus Oy liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Michelin Nordic AB Neste Oil Oyj VR-Yhtymä Oy VTT. Tutkimuksen tekivät DI Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä ja tutkimusprofessori Juha Luoma VTT:stä. Tutkimusaineiston keräsi vastaava tutkimusavustaja Erkki Ritari VTT:stä. Erikoistutkija Harri Peltola VTT:stä esitarkasti käsikirjoituksen. Julkaisun tekijät ovat vastuussa lopputuotoksesta. 5

8 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Tutkimuksen tausta ja tavoite Tausta Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmä Tulokset Kuljettajat Talvirengastyypit Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Nastarenkaiden nastojen kunto Talvirenkaiden pyörimissuunta Kuljettajan oma arvio renkaiden kunnosta Kuljettajien näkemykset talvirenkaiden käyttöajoista sekä nastarenkaiden käytön rajoittamisesta Vertailu talven 1993 tutkimukseen Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Kuvat numeroin Liite B: Kysymyslomake 6

9 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.1 Tausta Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston mukaan rengaskunto on keskeisin kuolemaan johtaviin tieliikenneonnettomuuksiin myötävaikuttava ajoneuvotekninen tekijä (VALT 2009). Rengaskunnon merkitys kasvaa erityisesti talviaikana, jolloin tien pinnan pito-ominaisuudet ovat usein kesää haasteellisemmat. Tarkasteltaessa kuolemaan johtaneita talvikelien kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vuosina , havaittiin, että 2/3 pääaiheuttajien renkaista oli eri tavoin puutteellisia (Malmivuo et al. 2000). Kun kesärenkaiden kuntoa on Suomessa arvioitu lähes vuosittain (Lahti & Savolainen ), talvirenkaita on selvitetty vain muutamaan otteeseen kahden viime vuosikymmenen aikana. Kuntoa on kartoitettu talvi- ja tieliikenneohjelman yhteydessä talvikausina ja sekä erillisselvityksenä talvella (Malmivuo & Mäkinen 2001). Kesärenkaiden kunto parani selvästi vuosina ja on pysynyt ennallaan sen jälkeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että renkaiden uusimisesta vastaavat henkilöt kiinnittävät renkaiden kuntoon entistä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, koskeeko tämä kehitys myös talvirenkaita. 7

10 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden kuntoa talvella ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Keskeisimmät kysymykset olivat miten talvirenkaiden käyttö, tyyppi ja kunto ovat muuttuneet talven 2001 jälkeen miten hyvin kuljettajat tuntevat renkaittensa kunnon miten renkaiden kunto ja tyyppi ja nastojen kunto vaihtelevat saman auton eri renkaiden kesken (ei tutkittu 2001) mitä mieltä kuljettajat ovat talvirenkaiden käyttöajoista ja nastarengasrajoituksista (ei tutkittu 2001). 1 Esitystavan yksinkertaistamiseksi talvea 2009 kutsutaan jäljempänä talveksi. Vastaavasti talvea kutsutaan talveksi

11 2. Aineisto ja menetelmä 2. Aineisto ja menetelmä Talven 2001 tutkimusaineisto sisälsi henkilö- ja pakettiauton rengastiedot ja kuljettajien haastattelut (Malmivuo & Mäkinen 2001). Talven tutkimusaineisto sisälsi tiedot autosta ja kuljettajasta. Aineistot kerättiin pääosin samalla tavalla. Jäljempänä selostetaan vain vuoden aineisto ja mahdolliset erot vuoden 2001 aineistoon. Aineistojen keruu noudatti henkilö- ja pakettiautojen maantieteellistä jakaumaa. Taulukossa 1 on lueteltu rekisteröidyt autot maakunnittain Ajoneuvohallintokeskuksen päivätyn tilaston mukaan. Maakunnat on ryhmitelty viiteen suuralueeseen (alueet A E). Suuralueet ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Taulukko 1. Rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen jakautuminen Suomessa Alue Maakunta Yhteensä Henkilöautot Pakettiautot Maakunta % Alue % A Uusimaa % Itä Uusimaa % 25 % B Varsinais Suomi % Satakunta % 14 % Kanta Häme % C Päijät Häme % 16 % Pirkanmaa % Pohjanmaa % D Keski Pohjanmaa % Etelä Pohjanmaa % 15 % Keski Suomi % Pohjois Savo % Pohjois Karjala % E Etelä Savo % 17 % Etelä Karjala % Kymenlaakso % Pohjois Pohjanmaa % F Kainuu % 12 % Lappi % Yhteensä Yhteensä % 90 % 10 % 100 % 100 % 100 % 9

12 2. Aineisto ja menetelmä 3 4 F 5 9 D 10 B C ,8 A 4 7 E 1 6 Kuva 1. Suuralueet mittauspisteet. Mittauspisteiden numerointi edustaa mittausten etenemisjärjestystä. Mittauspisteiksi valittiin huoltoasemia ja ostoskeskuksia, joissa käy paljon autolla liikkuvia asiakkaita. Aineisto kerättiin Taulukossa 2 on esitetty mittauspaikat sekä toteutuneet mittaus- ja haastattelumäärät, jotka noudattavat suunnilleen taulukossa 1 esitettyä rekisteröityjen ajoneuvojen maantieteellistä jakaumaa. Mittaus- ja haastattelulupaa tiedusteltaessa korostettiin sitä, että kyseessä on tutkimus, eikä laittomia renkaita sakoteta. Kieltäytyneitä oli vain muutama. 10

13 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 2. Toteutuneet mittaukset mittauspaikoittain. Henkilöautot Pakettiautot N:o Kunta Paikka Ei maasto Maasto Yht. 1 Savonlinna Citymarket Espoo Sello Rovaniemi Revontulikeskus Oulu Marketalue Kajaani Prisma Joensuu Citymarket Kuopio Toriparkki Espoo Iso omena Vaasa Sampoparkki Pori Prisma Itäkeskus Turku ABC Auranlaakso Lahti ABC Renkomäki Järvenpää Prisma Jyväskylä ABC Vaajakoski Tampere ABC Pirkkala Loviisa ABC Kuninkaantie Yhteensä: Rengasmittaukset suoritettiin talvella kaikille renkaille, kun aiemmin mittaukset tehtiin vain vasemmalle eturenkaalle. Lisäksi mukaan otettiin muutamia uusia kysymyksiä. Mittausten osioita on vertailtu taulukossa 3. Talven haastattelulomake on esitetty liitteessä B. 11

14 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 3. Mittausten osiot tutkimustalvina 2001 ja. Tutkimustalvi Rengasmittaukset Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: vasen eturengas X X Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: muut renkaat X Renkaiden urasyvyys: vasen eturengas* X X Renkaiden urasyvyys: muut renkaat* X Nastojen kuntoluokitus: vasen eturengas X X Nastojen kuntoluokitus:muut renkaat X Renkaiden pyörimissuunta: kaikki renkaat X Kuljettajahaastattelu Ikä X X Sukupuoli X X Onko auto pääasiassa omassa käytössä X X Kuka päättää uusien renkaiden hankinnasta X Käsitys auton renkaiden kunnosta X X Auton käyttötarkoitus: ammatti/yksityinen X X Mielipide talvirenkaiden käyttöajasta X Mielipide nastarenkaiden käytön rajoittamisesta X * Urasyvyys jaettiin talvella 2001 neljään eri luokkaan, mutta talvella se mitattiin millin kymmenyksen tarkkuudella. Urasyvyys mitattiin mekaanisella urasyvyysmittarilla. Nastojen kunnon arvioimisessa käytettiin seuraavaa kämmenen kokoiseen alueeseen perustuvaa jaottelua: hyvä: kaikki nastat ehjiä ja tallella tyydyttävä: 1 3 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu huono: vähintään 4 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu. Renkaan pyörimissuunta arvioitiin pintakuvion perusteella. Jos pintakuvio antoi syytä epäillä, että renkaan suunta oli väärä, havainto tarkastettiin renkaan kyljestä. 12

15 3. Tulokset 3. Tulokset 3.1 Kuljettajat Tutkimukseen poimitut kuljettajat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat paikallisessa liikennevirrassa ajavia kuljettajia. Talven 2001 tutkimukseen verrattuna naisten osuus oli kasvanut 21 %:sta 31 %:iin (kuva 2). Lisäksi iäkkäämpien kuljettajien osuus on kasvanut. 50-vuotiaita tai sitä vanhempia kuljettajia oli talvella 2001 noin 25 % ja talvella jopa 45 %. Tilastokeskuksen (b) mukaan väestön ikääntyminen on edennyt niin, että yli 45-vuotiaiden osuus koko väestöstä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2009 noin 8 %. On siis ilmeistä, että jäljemmässä otoksessa on suhteellisesti enemmän vanhempia kuljettajia, mikä on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. 13

16 3. Tulokset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sukupuoli (2001) Sukupuoli () Ikäluokka (2001) Ikäluokka () Mies Mies Käytän tätä autoa (2001) Käytän tätä autoa () Ammattikäyttö (2001) Ammattikäyttö () Pääasiallisestiomassa käytössä Pääasiallisestiomassa käytössä Yksityiskäyttö Yksityiskäyttö Ajoittain Vain harvoin Ei Nainen Nainen Ammattikäyttö Ammattikäyttö Kuka päättää () Itse Muu perheenjäs. Muu Kuva 2. Haastateltujen taustatekijät vuonna 2001 ja. Vastaus kysymykseen siitä, käytetäänkö tätä autoa pääasiallisesti omassa käytössä, oli talvella 2001 jaettu kolmeen eri luokkaan mutta talvella vain kahteen. Kysymys siitä, kuka päättää renkaiden vaihdosta tähän autoon, oli mukana vain talvella. Kuvassa vastausvaihtoehto muu oli jaettu vielä kolmeen luokkaan (leasing-yhtiö 1 %, työnantaja 2,1 %, muu 2,1 %). 3.2 Talvirengastyypit Talvella 2001 tutkittiin vain vasen eturengas, joten kyseisessä tutkimuksessa ei otettu kantaa ns. sekarengastukseen. Talvella tutkittiin kaikki renkaat, jolloin voitiin havaita, että kaikkiaan neljässä autossa oli ns. sekarengastus. Näistä tapauksista kolme oli nasta- ja kesärenkaan yhdistelmiä sekä yksi nasta- ja kitkarenkaan yhdistelmä. Talvella ei tavattu ainoatakaan ajoneuvoa, jossa kaikki renkaat olisivat olleet kesärenkaita. Kun vuonna 2001 tarkastettiin vain vasen eturengas, tavattiin vain yksi kesärenkaalla varustettu ajoneuvo. Yhdellä tai useammalla kesärenkaalla varustetut ajoneuvot eivät sisälly jäljempänä esitettyihin tuloksiin. Talvella 2001 talvirenkaat jaettiin nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomia renkaita oli 11,2 %, joista kitkarenkaita oli 10,8 %. Talvella 14

17 3. Tulokset renkaat jaettiin vain nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomien renkaiden osuus oli 11,5 % eli lähes yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin. Pohjois-Suomessa nastattomien talvirenkaiden osuus näyttää kasvaneen erittäin merkitsevästi (χ 2 (1) = 15,5, p = 0,00). Muilta osin kuvan 3 erot eivät ole merkitseviä. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 18 % 16 % 15,7 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 12,5 % 11,8 % 10,3 % 10,5 % 9,9 % 8,2 % 8,0 % 13,4 % 12,9 % 12,2 % 4,3 % 11,5 % 11,2 % % 0 % Kuva 3. Nastattomilla talvirenkailla varustettujen autojen osuudet 2001 sekä. Nastattomien talvirenkaiden käyttö oli talvella 2001 ammattikäytössä selvästi yleisempää kuin yksityiskäytössä. Näin oli myös talvella. Tosin ammattikäytössä olleita ajoneuvoja tavattiin vain 24, joten tulos on vain karkeasti suuntaa antava (kuva 4). Talvella eroteltiin omaksi ryhmäkseen myös maastoautot, joita oli 58. Niissä nastattomien talvirenkaiden osuus näyttäisi olleen selvästi suurempi, vaikka ero ei olekaan tilastollisesti merkitsevä. Jos maastoautot sisällytetään henkilöautoihin talven tutkimuksessa talven 2001 tapaan, kasvaa henkilöautojen nastattomien renkaiden osuus talvelta 12,0 %:sta 12,3 %:iin. Maastoautoja oli Pohjois-Suomessa 13,3 % tutkituista ajoneuvoista, kun koko maan kes- 15

18 3. Tulokset kiarvo oli 11,5 %. Maastoautojen suurempi osuus pohjoisessa ei siis yksin selitä nastattomien renkaiden suurta suosiota Pohjois-Suomessa. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 30 % 25,5 % 25,0 % 25 % 20 % 19,0 % 15 % 10 % 5 % 11,3 % 10,9 % 12,0 % 11,8 % 6,2 % 3,1 % % Kuva 4. Nastattomien talvirenkaiden osuus yksityis- ja ammattikäytössä sekä henkilö-, maasto- ja pakettiautoissa. Nastattomien talvirenkaiden käyttö ikäryhmittäin (kuva 5) osoittaa yllättäen, että osuus on kasvanut paljon varsinkin vuotiaiden ikäryhmässä (χ 2 (1) = 5,0, p = 0,03). Tämä ikäryhmä oli kuitenkin tutkimustalvena varsin pieni. 16

19 3. Tulokset Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) Ikäryhmä % Kaikki 18 % 17,6 % 16 % 14 % 12 % 11,5 % 14,3 % 11,3 % 11,8 % 15,1 % 11,9 % 11,5 % 10 % 8 % 6 % 8,0 % 9,7 % 9,4 % 6,1 % 7,5 % 4 % 2 % 2,2 % 0 % Kuva 5. Nastattomien talvirenkaiden osuus ikäryhmittäin talvella 2001 ja. Koska talvella 2001 ikätieto saatiin vain 88 %:lta vastaajista, kuvan kitkarenkaiden osuus kaikista autoista poikkeaa hieman esimerkiksi kuvan 4 tiedoista. 3.3 Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Jäljempänä urasyvyyttä on tarkasteltu neljää eri muuttujaa vertailemalla. Nämä ovat : Vasemman eturenkaan urasyvyys : Vasemman eturenkaan urasyvyys. Tämä luku on vertailukelpoisin talven 2001 tulosten kanssa. : Ajoneuvon kaikkien renkaiden urasyvyyden keskiarvo vuonna. Tämä luku kuvaa renkaiden keskimääräistä kuntoa talvella paremmin kuin yhden renkaan urasyvyys. : Huonoimman renkaan urasyvyys talvella. Tämä luku kuvaa parhaiten renkaiden uusimistarvetta. Jos tarkastellaan pelkästään vasenta eturengasta, urasyvyydeltään laittomia (alle 3 mm) talvirenkaita oli vuonna 2001 yhteensä 0,8 % mutta talvella ei lain- 17

20 3. Tulokset kaan (kuva 6). Talvella urasyvyydeltään laiton rengas oli vain yhdessä (0,07 %) ajoneuvossa (ja siinäkin vain yhdessä renkaassa). Välttävällä urasyvyydellä (3 5,5mm) varustettuja talvirenkaita löytyi talvella 2001 noin 13,7 % ajoneuvoista, kun talvella enää 4,0 %. Ero urasyvyysjakaumassa on talvien välillä erittäin merkitsevä (koko maa: χ 2 (3) = 176,6, p = 0,00). Jos tarkastellaan ajoneuvon huonointa rengasta, alle 5,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja talvirenkaita löytyi talvella kaksi kertaa enemmän, eli 8,6 % ajoneuvoista. Nämä tarkemmat arvot löytyvät liitteen A taulukoista. Kuvasta 6 nähdään, että renkaiden urasyvyys oli talvella parantunut kaikilla suuralueilla talveen 2001 nähden. Jos tarkastellaan vain huonointa rengasta, Pohjois-Suomesta löytyi eniten (10,6 %) ajoneuvoja, joissa oli vähintään yksi rengas, jonka urasyvyys oli 3 5,5 mm. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi Itäja Pohjanmaa Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi Suuralue 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 6. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Molempina talvina parhaat renkaat löytyivät useimmin yli 64-vuotiaiden kuljettajien autoista ja huonoimmat nuorten kuljettajien autoista (kuva 7). Toisaalta 18

21 3. Tulokset huomionarvoista on se, että tilastollisesti merkitsevää (p < 0,05) paranemista on tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Kaikki Ikäryhmä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 7. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan ikäryhmän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, VE : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Talvella kysyttiin myös, kuka päättää talvirenkaiden hankinnasta kyseiseen autoon. Kuvasta 8 voi selkeästi nähdä, että talvirenkaiden valinnasta päättää sitä useammin joku muu, mitä nuoremmasta kuljettajasta on kyse. 19

22 3. Tulokset Päättäjäryhmien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Työnantaja Leasing yhtiö Muu perheenjäs. Itse 20 % 10 % 0 % Kaikki Ikäryhmä Kuva 8. Vastaukset ikäryhmittäin kysymykseen: Jos tähän autoon pitäisi hankkia uudet talvirenkaat, kuka siitä päättäisi? Lisäksi tarkasteltiin urasyvyyttä ikäryhmittäin sen mukaan, päättääkö talvirenkaista kuljettaja itse vai muu perheenjäsen. Erot itse - ja muu -ryhmien välillä eivät olleet kuitenkaan missään ikäryhmässä merkitseviä. Koska renkaan kunto ei riipu siitä, valitseeko renkaan kuljettaja itse vai joku muu perheenjäsen, herää kysymys, miten on laita työnantajan omistamissa autoissa ja leasing-autoissa. Kuvasta 9 nähdään, että autoissa, joiden renkaan vaihdosta päättää leasing-yhtiö, renkaat ovat paremmassa kunnossa kuin yksityishenkilöiden autoissa (χ 2 (2) = 9,2, p = 0,01). 20

23 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % % 80 % % % 50 % % 30 % % % 0 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuka päättää Kuva 9. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma sen mukaan, kuka päättää talvirenkaista. Pylväissä näkyvät luvut ovat haastateltujen kuljettajien lukumääriä. Sekä talvella 2001 että hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuus oli naiskuljettajilla noin 3 % suurempi kuin miehillä, kun tarkastellaan vasenta eturengasta (kuva 10). Kaikkia renkaita tarkasteltaessa ero on lähes merkityksetön. Myös silloin, kun kuljettaja saa itse päättää talvirenkaiden vaihdosta, sukupuoli ei vaikuta hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuuteen tilastollisesti merkitsevästi. 21

24 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Mies Nainen Kaikki Mies Nainen Kaikki 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Itse Muu Itse Muu Itse Muu < Kuka päättää, kaikki 10 > Kuva 10. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan sukupuolen mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuvassa on myös esitetty kaikkien renkaiden urasyvyyden jakauma silloin, kun kuljettaja voi itse päättää renkaista, ja silloin, kun niistä on päättänyt joku muu perheenjäsen. Urasyvyys on parantunut niin henkilö- kuin pakettiautoissa talvien 2001 ja välillä (kuva 11). Maastoautojen urasyvyydet ovat vielä selvästi henkilöautoja ( ei maastoautoja ) paremmat, ja tämä ero on tilastollisesti merkitsevä (kaikkien renkaiden ka, χ 2 (2) = 10,3, p = 0,01). Eniten vaihtokuntoisia (3 5,5 mm) renkaita löytyy tällä hetkellä pakettiautoista. Talvella noin 13 % pakettiautoista oli sellaisia, että niiden huonoin talvirengas oli urasyvyydeltään alle 5,5 mm. 22

25 3. Tulokset Urasyvyysluokkienosuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöauto Maastoauto Pakettiauto Kaikki Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuva 11. Urasyvyyden jakauma ajoneuvotyypin mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Aineiston perusteella oli mahdollista tarkastella urasyvyyksien keskinäistä vaihtelua eri renkaiden välillä. Verrattaessa eri akseleilla olevia renkaita havaittiin, että noin 3 4 % ajoneuvoissa urasyvyyden ero oli yli 2 mm (kuvan 12 neljä ylintä palkkia), kun samalla akselilla olevista noin 1 %:lla ero oli yli 2 mm. Muun muassa Liikenneturvan () julkaisemien ohjeiden mukaan paremmat renkaat pitäisi sijoittaa autossa taakse, mutta käytännössä selvästi parempia renkaita löytyi lähes yhtä usein taka- kuin etuakselilta. 23

26 3. Tulokset 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Matalampi: Matalampi: VE VE VT 9,1 % 35,3 % 8,8 % 33,6 % 8,8 % 2,1 % 2,3 % VT VE VE OT 7,7 % 2,2 % 38,1 % 9,0 % 32,8 % 8,4 % 1,8 % OT OE OE VT 8,0 % 2,1 % 38,1 % 8,6 % 34,8 % 6,6 % 1,7 % VT OE OE OT 7,7 % 2,0 % 39,2 % 10,5 % 33,7 % 5,6 % 1,3 % OT VE VE OE 2,5 % 0,1 % 38,3 % 13,1 % 41,1 % 3,9 % 1,0 % OE VT VT OT 3,5 % 0,3 % 40,3 % 15,6 % 37,7 % 2,3 % 0,5 % OT Yli 2 1 1,9 0,1 0,9 0,0 0,1 0,9 1 1,9 Yli 2 Urasyvyyksien ero (mm) Kuva 12. Urasyvyyden ero millimetreissä verrattaessa kahta rengasta toisiinsa (V = vasen, O = oikea, E = eturengas, T = takarengas). Rengaslyhenne on ilmoitettu aina sillä puolella palkkia, missä renkaan ura on matalampi kuin vertailurenkaan. Kuvan ylin palkki kertoo siten muun muassa, että 2,1 % prosenttia ajoneuvoista oli sellaisia, missä vasemman eturenkaan urasyvyys oli yli 2 mm matalampi kuin vasemman takarenkaan urasyvyys. Kuvasta 13 on vielä selkeämmin havaittavissa, että liikenteessä olevista autoista 1,1 %:lla etuakselin renkaiden urasyvyys oli keskimäärin yli 2 mm taka-akselin renkaita suurempi. 24

27 3. Tulokset Etu ja taka akselin urasyvyyksien ero 70 % 60 % 62,5 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,1 % 16,0 % 10 % 0 % 1,3 % 1,1 % Yli 2 mm 0,5 2 mm Alle 0,5 mm 0,5 2 mm Yli 2 mm Taka akselilla syvemmät urat Etuakselilla syvemmät urat Kuva 13. Etu- ja taka-akselin keskimääräisten urasyvyyksien ero. 3.4 Nastarenkaiden nastojen kunto Nastarenkaiden nastojen kunto tarkastettiin nastarenkailla varustetuissa autoissa jokaisen renkaan osalta erikseen. Luokittelu oli hyvä tyydyttävä huono. Numeroina kyseiset luokat ovat 1, 2 ja 3. Kaikista nastarenkaista oli nastakunnoltaan hyviä 86,1 %, tyydyttäviä 7,8 % ja huonoja 6,1 %. Kuvassa 15 on verrattu keskimääräistä nastakuntoa keskimääräiseen urasyvyyteen. Keskimääräisessä nastakunnossa on laskettu kaikkien nastarenkaiden kuntoluokkien numeroiden keskiarvo. Tällöin esimerkiksi ajoneuvo, jonka kolme rengasta on luokkaa 1 ja yksi rengas luokkaa 2, saa keskimääräisen nastakunnon 1,25. Mikäli autossa on yhtä monta nastakuntoluokan 1 ja 2 rengasta, on keskimääräinen nastakunto 1,5. Kuva 14 osoittaa, että kun ajoneuvossa yksikin rengas putoaa alempaan kuntoluokkaan, urasyvyydeltään hyvien renkaiden osuus pienenee dramaattisesti. Kun vähintään kahden renkaan nastakuntoluokka on 3 eli huono, lähes kolmannes autoista on sellaisia, että renkaiden keskimääräinen urasyvyys on alle 5,5 mm. 25

28 3. Tulokset Urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 30 % 20 % 10 % 0 % Nastakunto Kuva 14. Urasyvyyden jakauma nastakunnon mukaan talvella. Kuvassa on verrattu kaikkien renkaiden keskimääräistä urasyvyyttä kaikkien renkaiden keskimääräiseen nastakuntoon. Nastakuntoluokka 1: hyvä, 2: tyydyttävä, 3: huono. Kun urasyvyyden mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan urasyvyys 0 5,5 mm) renkaita löytyi talvella noin 9 %:sta ajoneuvoista, löytyi nastakunnon mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan nastakunto oli huono) hieman enemmän, lähes 13 % (kuva 15). Nastakunnon alueellinen vaihtelu on myös selvästi suurempi kuin urasyvyyden vaihtelu. Hämeessä nastarenkaallisista ajoneuvoista jopa 22 % oli sellaisia, joissa vähintään yksi rengas sai nastakuntoluokituksen huono. Huonoimman renkaan osalta Hämeen nastakuntojakauma eroaa merkitsevästi muun Suomen jakaumasta (χ 2 (2) = 22,3, p = 0,00). Talven 2001 tutkimukseen yhteydessä nastakunto jaettiin vastaavasti kolmeen luokkaan, mutta sen määrityksen tarkkoja kriteereitä ei kirjattu. Onkin syytä olettaa, että kriteereissä voi olla talvien 2001 ja välillä eroa. Erityisesti silmiin pistää nastakuntoluokka tyydyttävä, jonka sai talvella 2001 huomattavasti useampi auto kuin talvella. 26

29 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi ja Pohjanmaa Itä Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Tyydyttävä Hyvä 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15. Nastakunnon jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuljettajan ikäryhmän mukaan tarkasteltuna havainnot nastakunnosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin havainnot urasyvyydestä (kuva 16), eli nastakunnoltaan huonoja renkaita oli eniten nuorilla kuljettajilla. 27

30 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Huono Tyydyttävä Hyvä Kuva 16. Nastakunnon jakauma kuljettajan iän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Myös ajoneuvotyyppien osalta havainnot ovat yhteneviä urasyvyyteen liittyvien havaintojen kanssa (kuva 17). Nastakunnoltaan parhaat renkaat löytyvät maastoautoista, ja useimmin nastakunnoltaan vaihtokuntoisia nastarenkaita löytyy pakettiautoista. Kun tarkastellaan kaikkien renkaiden keskimääräistä nastakuntoa, paketti- ja henkilöautojen välillä on merkitsevä ero (χ 2 (2) = 13,1, p = 0,00). Sen sijaan maasto- ja henkilöautojen välillä ei ole merkitsevää eroa. 28

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS Kitkarengastutkimus Joulukuu 0 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kitkarenkaiden käyttömäärä Suomessa ja miksi kitka- tai nastarenkaita käytetään Tutkimuksessa

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 10/2010 1(12) 1.11.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

NASTA-tutkimusohjelma

NASTA-tutkimusohjelma NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011 ENSIREKISTERÖINNIT 5/2011 1(12) 1.6.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

RENGAS- RATSIA

RENGAS- RATSIA RENGAS- RATSIA 1997-2015 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Katsastusasematesti 2010

Katsastusasematesti 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTUSKOHTEET... 3 2.1 OBD järjestelmän ilmoittama vikakoodi... 3 2.2 Alatukivarren ulompi laakerointi välyksellinen taka-akselilla... 5 2.3 Nastaero liian suuri... 6 2.4

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 204 O HL I G H T S VI S I Mikko Malmivuo Juha Luoma G ISBN 978-951-38-8203-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot