VTT TIEDOTTEITA Mikko Malmivuo & Juha Luoma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo & Juha Luoma"

Transkriptio

1 VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo & Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001

2

3 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha Luoma VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät

4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Mirjami Pullinen Edita Prima Oy, Helsinki 2

5 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 11 s. Avainsanat winter tyres, studded tyres, traffic safety Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden tyyppiä ja kuntoa talvella 2009 ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Lisäksi selvitettiin, tuntevatko kuljettajat renkaidensa kunnon ja miten he suhtautuvat talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikoihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä henkilö- ja pakettiautoa ja kuljettajaa. Tulosten mukaan sellaisten autojen, joiden vasemman eturenkaan urasyvyys oli huono tai välttävä (alle 5,5 mm), osuus oli vähentynyt talven 2001 noin 15 %:sta tutkimustalven 4 %:iin. Talvella kuitenkin 8,6 %:ssa autoista oli vähintään yksi huono tai välttävä rengas. Huonoimmat renkaat löytyivät molempina talvina nuorimpien kuljettajien autoista, joskin usein joku muu päätti auton talvirenkaista. Henkilöautoissa nastattomien talvirenkaiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana vuodesta 2001 vuoteen (11,8 12,3 %), mutta pakettiautoissa nastattomien renkaiden osuus oli vähentynyt (6,2 % 3,1 %). Kun talvella 2001 renkaiden kunto arvioitiin usein todellisuutta paremmaksi, oli tällaisten arviointien määrä talvella huomattavasti pienempi. Kuljettajista noin 79 % arvioi, että nykyinen pakollinen talvirenkaiden käyttöaika on sopiva, mutta melkein kaikki loput olivat sitä mieltä, että käyttöaikaa tulisi pidentää. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että nykyinen nastarenkaiden sallittu käyttöaika marraskuun ensimmäisestä päivästä pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin on sopiva, vaikka jälleen kaikki loput toivoivat ajan pidentämistä. Vastaajista 74 % ei kannattanut nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä alueilla. Vastanneista 15 % kannatti nastarenkaiden käytön rajoittamista lisämaksuilla, mutta 11 % toivoi, että rajoittamiseen löydettäisiin jokin muu ratkaisu. Selvityksen keskeisimpinä johtopäätöksinä todettiin, että talvirenkaiden kunto on parantunut selvästi talvesta 2001, mutta edelleen lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi urasyvyydeltään alle 5,5 mm:n talvirengas, jota voi pitää vaihtokuntoisena. Lisäksi todettiin, että nuorten kuljettajien renkaat ovat edelleen huonoimmassa kunnossa. Näitä puutteita tulisi edelleen tiedotuksessa korostaa. 3

6 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes p. + app. 11 p. Keywords winter tyres, studded tyres, traffic safety Abstract This study evaluated the type and state of repair of tyres in winter and compared the results to those obtained in winter In addition, the drivers were requested to assess the condition of the tyres of their vehicles and the current time limits of winter tyres and studded tyres in Finland. The most recent data set included 1,508 passenger cars and vans. The main results showed that based on the examination of the left front tyre - the proportion of vehicles equipped with tolerable or poor tread pattern depth (less than 5.5 mm) decreased during the 9 years from 15% to 4%. However, 8.6% of vehicles were still equipped with one or more tolerable or poor tyre(s). During each winter, the tyres with the lowest tread pattern depth were found in vehicles driven by young drivers although they were infrequently responsible for the replacement of tyres. The proportion of unstudded tyres in cars was about the same in 2001 and (11.8% and 12.3%, respectively) but the proportion of unstudded tyres in vans fell from 6.2% to 3.1%. While the drivers in 2001 frequently overestimated the state of repair of their tyres, the proportion of such assessments was much lower in. A vast majority of the drivers indicated that the current mandatory time limit for winter tyres (from 1st December to the end of February) and the current maximum time limit for studded tyres (from 1st November to the Monday after Easter) is appropriate (79% and 89%, respectively). Almost all others felt that these time limits should be extended. The main conclusion of the study is that the condition of winter tyres has substantially improved since However, still too many vehicles are equipped with one or more tolerable tyre(s) in terms of tread pattern depth. In addition, the tyres in vehicles driven by young drivers are most frequently inadequate. These aspects should be addressed in information campaigns directed at drivers and vehicle owners. 4

7 Alkusanat Tämä talvirenkaiden kuntoa käsittelevä tutkimus on tehty Turvallinen liikenne tutkimusohjelmassa (http://www.vtt.fi/proj/tl2025/). Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat A-Katsastus Oy liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Michelin Nordic AB Neste Oil Oyj VR-Yhtymä Oy VTT. Tutkimuksen tekivät DI Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä ja tutkimusprofessori Juha Luoma VTT:stä. Tutkimusaineiston keräsi vastaava tutkimusavustaja Erkki Ritari VTT:stä. Erikoistutkija Harri Peltola VTT:stä esitarkasti käsikirjoituksen. Julkaisun tekijät ovat vastuussa lopputuotoksesta. 5

8 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Tutkimuksen tausta ja tavoite Tausta Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmä Tulokset Kuljettajat Talvirengastyypit Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Nastarenkaiden nastojen kunto Talvirenkaiden pyörimissuunta Kuljettajan oma arvio renkaiden kunnosta Kuljettajien näkemykset talvirenkaiden käyttöajoista sekä nastarenkaiden käytön rajoittamisesta Vertailu talven 1993 tutkimukseen Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Kuvat numeroin Liite B: Kysymyslomake 6

9 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.1 Tausta Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston mukaan rengaskunto on keskeisin kuolemaan johtaviin tieliikenneonnettomuuksiin myötävaikuttava ajoneuvotekninen tekijä (VALT 2009). Rengaskunnon merkitys kasvaa erityisesti talviaikana, jolloin tien pinnan pito-ominaisuudet ovat usein kesää haasteellisemmat. Tarkasteltaessa kuolemaan johtaneita talvikelien kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vuosina , havaittiin, että 2/3 pääaiheuttajien renkaista oli eri tavoin puutteellisia (Malmivuo et al. 2000). Kun kesärenkaiden kuntoa on Suomessa arvioitu lähes vuosittain (Lahti & Savolainen ), talvirenkaita on selvitetty vain muutamaan otteeseen kahden viime vuosikymmenen aikana. Kuntoa on kartoitettu talvi- ja tieliikenneohjelman yhteydessä talvikausina ja sekä erillisselvityksenä talvella (Malmivuo & Mäkinen 2001). Kesärenkaiden kunto parani selvästi vuosina ja on pysynyt ennallaan sen jälkeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että renkaiden uusimisesta vastaavat henkilöt kiinnittävät renkaiden kuntoon entistä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, koskeeko tämä kehitys myös talvirenkaita. 7

10 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden kuntoa talvella ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Keskeisimmät kysymykset olivat miten talvirenkaiden käyttö, tyyppi ja kunto ovat muuttuneet talven 2001 jälkeen miten hyvin kuljettajat tuntevat renkaittensa kunnon miten renkaiden kunto ja tyyppi ja nastojen kunto vaihtelevat saman auton eri renkaiden kesken (ei tutkittu 2001) mitä mieltä kuljettajat ovat talvirenkaiden käyttöajoista ja nastarengasrajoituksista (ei tutkittu 2001). 1 Esitystavan yksinkertaistamiseksi talvea 2009 kutsutaan jäljempänä talveksi. Vastaavasti talvea kutsutaan talveksi

11 2. Aineisto ja menetelmä 2. Aineisto ja menetelmä Talven 2001 tutkimusaineisto sisälsi henkilö- ja pakettiauton rengastiedot ja kuljettajien haastattelut (Malmivuo & Mäkinen 2001). Talven tutkimusaineisto sisälsi tiedot autosta ja kuljettajasta. Aineistot kerättiin pääosin samalla tavalla. Jäljempänä selostetaan vain vuoden aineisto ja mahdolliset erot vuoden 2001 aineistoon. Aineistojen keruu noudatti henkilö- ja pakettiautojen maantieteellistä jakaumaa. Taulukossa 1 on lueteltu rekisteröidyt autot maakunnittain Ajoneuvohallintokeskuksen päivätyn tilaston mukaan. Maakunnat on ryhmitelty viiteen suuralueeseen (alueet A E). Suuralueet ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Taulukko 1. Rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen jakautuminen Suomessa Alue Maakunta Yhteensä Henkilöautot Pakettiautot Maakunta % Alue % A Uusimaa % Itä Uusimaa % 25 % B Varsinais Suomi % Satakunta % 14 % Kanta Häme % C Päijät Häme % 16 % Pirkanmaa % Pohjanmaa % D Keski Pohjanmaa % Etelä Pohjanmaa % 15 % Keski Suomi % Pohjois Savo % Pohjois Karjala % E Etelä Savo % 17 % Etelä Karjala % Kymenlaakso % Pohjois Pohjanmaa % F Kainuu % 12 % Lappi % Yhteensä Yhteensä % 90 % 10 % 100 % 100 % 100 % 9

12 2. Aineisto ja menetelmä 3 4 F 5 9 D 10 B C ,8 A 4 7 E 1 6 Kuva 1. Suuralueet mittauspisteet. Mittauspisteiden numerointi edustaa mittausten etenemisjärjestystä. Mittauspisteiksi valittiin huoltoasemia ja ostoskeskuksia, joissa käy paljon autolla liikkuvia asiakkaita. Aineisto kerättiin Taulukossa 2 on esitetty mittauspaikat sekä toteutuneet mittaus- ja haastattelumäärät, jotka noudattavat suunnilleen taulukossa 1 esitettyä rekisteröityjen ajoneuvojen maantieteellistä jakaumaa. Mittaus- ja haastattelulupaa tiedusteltaessa korostettiin sitä, että kyseessä on tutkimus, eikä laittomia renkaita sakoteta. Kieltäytyneitä oli vain muutama. 10

13 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 2. Toteutuneet mittaukset mittauspaikoittain. Henkilöautot Pakettiautot N:o Kunta Paikka Ei maasto Maasto Yht. 1 Savonlinna Citymarket Espoo Sello Rovaniemi Revontulikeskus Oulu Marketalue Kajaani Prisma Joensuu Citymarket Kuopio Toriparkki Espoo Iso omena Vaasa Sampoparkki Pori Prisma Itäkeskus Turku ABC Auranlaakso Lahti ABC Renkomäki Järvenpää Prisma Jyväskylä ABC Vaajakoski Tampere ABC Pirkkala Loviisa ABC Kuninkaantie Yhteensä: Rengasmittaukset suoritettiin talvella kaikille renkaille, kun aiemmin mittaukset tehtiin vain vasemmalle eturenkaalle. Lisäksi mukaan otettiin muutamia uusia kysymyksiä. Mittausten osioita on vertailtu taulukossa 3. Talven haastattelulomake on esitetty liitteessä B. 11

14 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 3. Mittausten osiot tutkimustalvina 2001 ja. Tutkimustalvi Rengasmittaukset Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: vasen eturengas X X Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: muut renkaat X Renkaiden urasyvyys: vasen eturengas* X X Renkaiden urasyvyys: muut renkaat* X Nastojen kuntoluokitus: vasen eturengas X X Nastojen kuntoluokitus:muut renkaat X Renkaiden pyörimissuunta: kaikki renkaat X Kuljettajahaastattelu Ikä X X Sukupuoli X X Onko auto pääasiassa omassa käytössä X X Kuka päättää uusien renkaiden hankinnasta X Käsitys auton renkaiden kunnosta X X Auton käyttötarkoitus: ammatti/yksityinen X X Mielipide talvirenkaiden käyttöajasta X Mielipide nastarenkaiden käytön rajoittamisesta X * Urasyvyys jaettiin talvella 2001 neljään eri luokkaan, mutta talvella se mitattiin millin kymmenyksen tarkkuudella. Urasyvyys mitattiin mekaanisella urasyvyysmittarilla. Nastojen kunnon arvioimisessa käytettiin seuraavaa kämmenen kokoiseen alueeseen perustuvaa jaottelua: hyvä: kaikki nastat ehjiä ja tallella tyydyttävä: 1 3 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu huono: vähintään 4 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu. Renkaan pyörimissuunta arvioitiin pintakuvion perusteella. Jos pintakuvio antoi syytä epäillä, että renkaan suunta oli väärä, havainto tarkastettiin renkaan kyljestä. 12

15 3. Tulokset 3. Tulokset 3.1 Kuljettajat Tutkimukseen poimitut kuljettajat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat paikallisessa liikennevirrassa ajavia kuljettajia. Talven 2001 tutkimukseen verrattuna naisten osuus oli kasvanut 21 %:sta 31 %:iin (kuva 2). Lisäksi iäkkäämpien kuljettajien osuus on kasvanut. 50-vuotiaita tai sitä vanhempia kuljettajia oli talvella 2001 noin 25 % ja talvella jopa 45 %. Tilastokeskuksen (b) mukaan väestön ikääntyminen on edennyt niin, että yli 45-vuotiaiden osuus koko väestöstä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2009 noin 8 %. On siis ilmeistä, että jäljemmässä otoksessa on suhteellisesti enemmän vanhempia kuljettajia, mikä on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. 13

16 3. Tulokset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sukupuoli (2001) Sukupuoli () Ikäluokka (2001) Ikäluokka () Mies Mies Käytän tätä autoa (2001) Käytän tätä autoa () Ammattikäyttö (2001) Ammattikäyttö () Pääasiallisestiomassa käytössä Pääasiallisestiomassa käytössä Yksityiskäyttö Yksityiskäyttö Ajoittain Vain harvoin Ei Nainen Nainen Ammattikäyttö Ammattikäyttö Kuka päättää () Itse Muu perheenjäs. Muu Kuva 2. Haastateltujen taustatekijät vuonna 2001 ja. Vastaus kysymykseen siitä, käytetäänkö tätä autoa pääasiallisesti omassa käytössä, oli talvella 2001 jaettu kolmeen eri luokkaan mutta talvella vain kahteen. Kysymys siitä, kuka päättää renkaiden vaihdosta tähän autoon, oli mukana vain talvella. Kuvassa vastausvaihtoehto muu oli jaettu vielä kolmeen luokkaan (leasing-yhtiö 1 %, työnantaja 2,1 %, muu 2,1 %). 3.2 Talvirengastyypit Talvella 2001 tutkittiin vain vasen eturengas, joten kyseisessä tutkimuksessa ei otettu kantaa ns. sekarengastukseen. Talvella tutkittiin kaikki renkaat, jolloin voitiin havaita, että kaikkiaan neljässä autossa oli ns. sekarengastus. Näistä tapauksista kolme oli nasta- ja kesärenkaan yhdistelmiä sekä yksi nasta- ja kitkarenkaan yhdistelmä. Talvella ei tavattu ainoatakaan ajoneuvoa, jossa kaikki renkaat olisivat olleet kesärenkaita. Kun vuonna 2001 tarkastettiin vain vasen eturengas, tavattiin vain yksi kesärenkaalla varustettu ajoneuvo. Yhdellä tai useammalla kesärenkaalla varustetut ajoneuvot eivät sisälly jäljempänä esitettyihin tuloksiin. Talvella 2001 talvirenkaat jaettiin nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomia renkaita oli 11,2 %, joista kitkarenkaita oli 10,8 %. Talvella 14

17 3. Tulokset renkaat jaettiin vain nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomien renkaiden osuus oli 11,5 % eli lähes yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin. Pohjois-Suomessa nastattomien talvirenkaiden osuus näyttää kasvaneen erittäin merkitsevästi (χ 2 (1) = 15,5, p = 0,00). Muilta osin kuvan 3 erot eivät ole merkitseviä. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 18 % 16 % 15,7 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 12,5 % 11,8 % 10,3 % 10,5 % 9,9 % 8,2 % 8,0 % 13,4 % 12,9 % 12,2 % 4,3 % 11,5 % 11,2 % % 0 % Kuva 3. Nastattomilla talvirenkailla varustettujen autojen osuudet 2001 sekä. Nastattomien talvirenkaiden käyttö oli talvella 2001 ammattikäytössä selvästi yleisempää kuin yksityiskäytössä. Näin oli myös talvella. Tosin ammattikäytössä olleita ajoneuvoja tavattiin vain 24, joten tulos on vain karkeasti suuntaa antava (kuva 4). Talvella eroteltiin omaksi ryhmäkseen myös maastoautot, joita oli 58. Niissä nastattomien talvirenkaiden osuus näyttäisi olleen selvästi suurempi, vaikka ero ei olekaan tilastollisesti merkitsevä. Jos maastoautot sisällytetään henkilöautoihin talven tutkimuksessa talven 2001 tapaan, kasvaa henkilöautojen nastattomien renkaiden osuus talvelta 12,0 %:sta 12,3 %:iin. Maastoautoja oli Pohjois-Suomessa 13,3 % tutkituista ajoneuvoista, kun koko maan kes- 15

18 3. Tulokset kiarvo oli 11,5 %. Maastoautojen suurempi osuus pohjoisessa ei siis yksin selitä nastattomien renkaiden suurta suosiota Pohjois-Suomessa. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 30 % 25,5 % 25,0 % 25 % 20 % 19,0 % 15 % 10 % 5 % 11,3 % 10,9 % 12,0 % 11,8 % 6,2 % 3,1 % % Kuva 4. Nastattomien talvirenkaiden osuus yksityis- ja ammattikäytössä sekä henkilö-, maasto- ja pakettiautoissa. Nastattomien talvirenkaiden käyttö ikäryhmittäin (kuva 5) osoittaa yllättäen, että osuus on kasvanut paljon varsinkin vuotiaiden ikäryhmässä (χ 2 (1) = 5,0, p = 0,03). Tämä ikäryhmä oli kuitenkin tutkimustalvena varsin pieni. 16

19 3. Tulokset Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) Ikäryhmä % Kaikki 18 % 17,6 % 16 % 14 % 12 % 11,5 % 14,3 % 11,3 % 11,8 % 15,1 % 11,9 % 11,5 % 10 % 8 % 6 % 8,0 % 9,7 % 9,4 % 6,1 % 7,5 % 4 % 2 % 2,2 % 0 % Kuva 5. Nastattomien talvirenkaiden osuus ikäryhmittäin talvella 2001 ja. Koska talvella 2001 ikätieto saatiin vain 88 %:lta vastaajista, kuvan kitkarenkaiden osuus kaikista autoista poikkeaa hieman esimerkiksi kuvan 4 tiedoista. 3.3 Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Jäljempänä urasyvyyttä on tarkasteltu neljää eri muuttujaa vertailemalla. Nämä ovat : Vasemman eturenkaan urasyvyys : Vasemman eturenkaan urasyvyys. Tämä luku on vertailukelpoisin talven 2001 tulosten kanssa. : Ajoneuvon kaikkien renkaiden urasyvyyden keskiarvo vuonna. Tämä luku kuvaa renkaiden keskimääräistä kuntoa talvella paremmin kuin yhden renkaan urasyvyys. : Huonoimman renkaan urasyvyys talvella. Tämä luku kuvaa parhaiten renkaiden uusimistarvetta. Jos tarkastellaan pelkästään vasenta eturengasta, urasyvyydeltään laittomia (alle 3 mm) talvirenkaita oli vuonna 2001 yhteensä 0,8 % mutta talvella ei lain- 17

20 3. Tulokset kaan (kuva 6). Talvella urasyvyydeltään laiton rengas oli vain yhdessä (0,07 %) ajoneuvossa (ja siinäkin vain yhdessä renkaassa). Välttävällä urasyvyydellä (3 5,5mm) varustettuja talvirenkaita löytyi talvella 2001 noin 13,7 % ajoneuvoista, kun talvella enää 4,0 %. Ero urasyvyysjakaumassa on talvien välillä erittäin merkitsevä (koko maa: χ 2 (3) = 176,6, p = 0,00). Jos tarkastellaan ajoneuvon huonointa rengasta, alle 5,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja talvirenkaita löytyi talvella kaksi kertaa enemmän, eli 8,6 % ajoneuvoista. Nämä tarkemmat arvot löytyvät liitteen A taulukoista. Kuvasta 6 nähdään, että renkaiden urasyvyys oli talvella parantunut kaikilla suuralueilla talveen 2001 nähden. Jos tarkastellaan vain huonointa rengasta, Pohjois-Suomesta löytyi eniten (10,6 %) ajoneuvoja, joissa oli vähintään yksi rengas, jonka urasyvyys oli 3 5,5 mm. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi Itäja Pohjanmaa Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi Suuralue 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 6. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Molempina talvina parhaat renkaat löytyivät useimmin yli 64-vuotiaiden kuljettajien autoista ja huonoimmat nuorten kuljettajien autoista (kuva 7). Toisaalta 18

21 3. Tulokset huomionarvoista on se, että tilastollisesti merkitsevää (p < 0,05) paranemista on tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Kaikki Ikäryhmä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 7. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan ikäryhmän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, VE : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Talvella kysyttiin myös, kuka päättää talvirenkaiden hankinnasta kyseiseen autoon. Kuvasta 8 voi selkeästi nähdä, että talvirenkaiden valinnasta päättää sitä useammin joku muu, mitä nuoremmasta kuljettajasta on kyse. 19

22 3. Tulokset Päättäjäryhmien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Työnantaja Leasing yhtiö Muu perheenjäs. Itse 20 % 10 % 0 % Kaikki Ikäryhmä Kuva 8. Vastaukset ikäryhmittäin kysymykseen: Jos tähän autoon pitäisi hankkia uudet talvirenkaat, kuka siitä päättäisi? Lisäksi tarkasteltiin urasyvyyttä ikäryhmittäin sen mukaan, päättääkö talvirenkaista kuljettaja itse vai muu perheenjäsen. Erot itse - ja muu -ryhmien välillä eivät olleet kuitenkaan missään ikäryhmässä merkitseviä. Koska renkaan kunto ei riipu siitä, valitseeko renkaan kuljettaja itse vai joku muu perheenjäsen, herää kysymys, miten on laita työnantajan omistamissa autoissa ja leasing-autoissa. Kuvasta 9 nähdään, että autoissa, joiden renkaan vaihdosta päättää leasing-yhtiö, renkaat ovat paremmassa kunnossa kuin yksityishenkilöiden autoissa (χ 2 (2) = 9,2, p = 0,01). 20

23 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % % 80 % % % 50 % % 30 % % % 0 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuka päättää Kuva 9. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma sen mukaan, kuka päättää talvirenkaista. Pylväissä näkyvät luvut ovat haastateltujen kuljettajien lukumääriä. Sekä talvella 2001 että hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuus oli naiskuljettajilla noin 3 % suurempi kuin miehillä, kun tarkastellaan vasenta eturengasta (kuva 10). Kaikkia renkaita tarkasteltaessa ero on lähes merkityksetön. Myös silloin, kun kuljettaja saa itse päättää talvirenkaiden vaihdosta, sukupuoli ei vaikuta hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuuteen tilastollisesti merkitsevästi. 21

24 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Mies Nainen Kaikki Mies Nainen Kaikki 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Itse Muu Itse Muu Itse Muu < Kuka päättää, kaikki 10 > Kuva 10. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan sukupuolen mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuvassa on myös esitetty kaikkien renkaiden urasyvyyden jakauma silloin, kun kuljettaja voi itse päättää renkaista, ja silloin, kun niistä on päättänyt joku muu perheenjäsen. Urasyvyys on parantunut niin henkilö- kuin pakettiautoissa talvien 2001 ja välillä (kuva 11). Maastoautojen urasyvyydet ovat vielä selvästi henkilöautoja ( ei maastoautoja ) paremmat, ja tämä ero on tilastollisesti merkitsevä (kaikkien renkaiden ka, χ 2 (2) = 10,3, p = 0,01). Eniten vaihtokuntoisia (3 5,5 mm) renkaita löytyy tällä hetkellä pakettiautoista. Talvella noin 13 % pakettiautoista oli sellaisia, että niiden huonoin talvirengas oli urasyvyydeltään alle 5,5 mm. 22

25 3. Tulokset Urasyvyysluokkienosuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöauto Maastoauto Pakettiauto Kaikki Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuva 11. Urasyvyyden jakauma ajoneuvotyypin mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Aineiston perusteella oli mahdollista tarkastella urasyvyyksien keskinäistä vaihtelua eri renkaiden välillä. Verrattaessa eri akseleilla olevia renkaita havaittiin, että noin 3 4 % ajoneuvoissa urasyvyyden ero oli yli 2 mm (kuvan 12 neljä ylintä palkkia), kun samalla akselilla olevista noin 1 %:lla ero oli yli 2 mm. Muun muassa Liikenneturvan () julkaisemien ohjeiden mukaan paremmat renkaat pitäisi sijoittaa autossa taakse, mutta käytännössä selvästi parempia renkaita löytyi lähes yhtä usein taka- kuin etuakselilta. 23

26 3. Tulokset 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Matalampi: Matalampi: VE VE VT 9,1 % 35,3 % 8,8 % 33,6 % 8,8 % 2,1 % 2,3 % VT VE VE OT 7,7 % 2,2 % 38,1 % 9,0 % 32,8 % 8,4 % 1,8 % OT OE OE VT 8,0 % 2,1 % 38,1 % 8,6 % 34,8 % 6,6 % 1,7 % VT OE OE OT 7,7 % 2,0 % 39,2 % 10,5 % 33,7 % 5,6 % 1,3 % OT VE VE OE 2,5 % 0,1 % 38,3 % 13,1 % 41,1 % 3,9 % 1,0 % OE VT VT OT 3,5 % 0,3 % 40,3 % 15,6 % 37,7 % 2,3 % 0,5 % OT Yli 2 1 1,9 0,1 0,9 0,0 0,1 0,9 1 1,9 Yli 2 Urasyvyyksien ero (mm) Kuva 12. Urasyvyyden ero millimetreissä verrattaessa kahta rengasta toisiinsa (V = vasen, O = oikea, E = eturengas, T = takarengas). Rengaslyhenne on ilmoitettu aina sillä puolella palkkia, missä renkaan ura on matalampi kuin vertailurenkaan. Kuvan ylin palkki kertoo siten muun muassa, että 2,1 % prosenttia ajoneuvoista oli sellaisia, missä vasemman eturenkaan urasyvyys oli yli 2 mm matalampi kuin vasemman takarenkaan urasyvyys. Kuvasta 13 on vielä selkeämmin havaittavissa, että liikenteessä olevista autoista 1,1 %:lla etuakselin renkaiden urasyvyys oli keskimäärin yli 2 mm taka-akselin renkaita suurempi. 24

27 3. Tulokset Etu ja taka akselin urasyvyyksien ero 70 % 60 % 62,5 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,1 % 16,0 % 10 % 0 % 1,3 % 1,1 % Yli 2 mm 0,5 2 mm Alle 0,5 mm 0,5 2 mm Yli 2 mm Taka akselilla syvemmät urat Etuakselilla syvemmät urat Kuva 13. Etu- ja taka-akselin keskimääräisten urasyvyyksien ero. 3.4 Nastarenkaiden nastojen kunto Nastarenkaiden nastojen kunto tarkastettiin nastarenkailla varustetuissa autoissa jokaisen renkaan osalta erikseen. Luokittelu oli hyvä tyydyttävä huono. Numeroina kyseiset luokat ovat 1, 2 ja 3. Kaikista nastarenkaista oli nastakunnoltaan hyviä 86,1 %, tyydyttäviä 7,8 % ja huonoja 6,1 %. Kuvassa 15 on verrattu keskimääräistä nastakuntoa keskimääräiseen urasyvyyteen. Keskimääräisessä nastakunnossa on laskettu kaikkien nastarenkaiden kuntoluokkien numeroiden keskiarvo. Tällöin esimerkiksi ajoneuvo, jonka kolme rengasta on luokkaa 1 ja yksi rengas luokkaa 2, saa keskimääräisen nastakunnon 1,25. Mikäli autossa on yhtä monta nastakuntoluokan 1 ja 2 rengasta, on keskimääräinen nastakunto 1,5. Kuva 14 osoittaa, että kun ajoneuvossa yksikin rengas putoaa alempaan kuntoluokkaan, urasyvyydeltään hyvien renkaiden osuus pienenee dramaattisesti. Kun vähintään kahden renkaan nastakuntoluokka on 3 eli huono, lähes kolmannes autoista on sellaisia, että renkaiden keskimääräinen urasyvyys on alle 5,5 mm. 25

28 3. Tulokset Urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 30 % 20 % 10 % 0 % Nastakunto Kuva 14. Urasyvyyden jakauma nastakunnon mukaan talvella. Kuvassa on verrattu kaikkien renkaiden keskimääräistä urasyvyyttä kaikkien renkaiden keskimääräiseen nastakuntoon. Nastakuntoluokka 1: hyvä, 2: tyydyttävä, 3: huono. Kun urasyvyyden mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan urasyvyys 0 5,5 mm) renkaita löytyi talvella noin 9 %:sta ajoneuvoista, löytyi nastakunnon mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan nastakunto oli huono) hieman enemmän, lähes 13 % (kuva 15). Nastakunnon alueellinen vaihtelu on myös selvästi suurempi kuin urasyvyyden vaihtelu. Hämeessä nastarenkaallisista ajoneuvoista jopa 22 % oli sellaisia, joissa vähintään yksi rengas sai nastakuntoluokituksen huono. Huonoimman renkaan osalta Hämeen nastakuntojakauma eroaa merkitsevästi muun Suomen jakaumasta (χ 2 (2) = 22,3, p = 0,00). Talven 2001 tutkimukseen yhteydessä nastakunto jaettiin vastaavasti kolmeen luokkaan, mutta sen määrityksen tarkkoja kriteereitä ei kirjattu. Onkin syytä olettaa, että kriteereissä voi olla talvien 2001 ja välillä eroa. Erityisesti silmiin pistää nastakuntoluokka tyydyttävä, jonka sai talvella 2001 huomattavasti useampi auto kuin talvella. 26

29 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi ja Pohjanmaa Itä Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Tyydyttävä Hyvä 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15. Nastakunnon jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuljettajan ikäryhmän mukaan tarkasteltuna havainnot nastakunnosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin havainnot urasyvyydestä (kuva 16), eli nastakunnoltaan huonoja renkaita oli eniten nuorilla kuljettajilla. 27

30 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Huono Tyydyttävä Hyvä Kuva 16. Nastakunnon jakauma kuljettajan iän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Myös ajoneuvotyyppien osalta havainnot ovat yhteneviä urasyvyyteen liittyvien havaintojen kanssa (kuva 17). Nastakunnoltaan parhaat renkaat löytyvät maastoautoista, ja useimmin nastakunnoltaan vaihtokuntoisia nastarenkaita löytyy pakettiautoista. Kun tarkastellaan kaikkien renkaiden keskimääräistä nastakuntoa, paketti- ja henkilöautojen välillä on merkitsevä ero (χ 2 (2) = 13,1, p = 0,00). Sen sijaan maasto- ja henkilöautojen välillä ei ole merkitsevää eroa. 28

VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo Juha Luoma

VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo Juha Luoma VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha

Lisätiedot

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Tiehallinnon selvityksiä 34/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA 2467 Riikka Rajamäki Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2467 Renkaiden puutteet kuolonkolareissa Riikka Rajamäki ISBN 978-951-38-7268-7 (nid.) ISSN 1235-0605

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2600. Juha Luoma. Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa

VTT TIEDOTTEITA 2600. Juha Luoma. Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa VTT TIEDOTTEITA 2600 Juha Luoma Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2600 Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Kesärenkaiden urasyvyys ja onnettomuusriski

Kesärenkaiden urasyvyys ja onnettomuusriski VTT LUO TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Strateginen tutkimus Tuote- ja palvelukehitys IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi Innovaatio- ja

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 204 O HL I G H T S VI S I Mikko Malmivuo Juha Luoma G ISBN 978-951-38-8203-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

NASTA-tutkimusohjelma

NASTA-tutkimusohjelma NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa 11. marraskuuta 2013 Useimmissa EU-maissa ei ole pakollista käyttää autossa talvirenkaita, mutta poikkeuksia on... Ennen lomalle lähtöä voi olla

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Katsastusasematesti 2010

Katsastusasematesti 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTUSKOHTEET... 3 2.1 OBD järjestelmän ilmoittama vikakoodi... 3 2.2 Alatukivarren ulompi laakerointi välyksellinen taka-akselilla... 5 2.3 Nastaero liian suuri... 6 2.4

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista HSY tutkimusseminaari 15.12.2014 Sisältö Tausta Katupölyn lähteet kaupunki-ilmassa Katupölyn torjunnan parhaita käytäntöjä Katupölyn

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö Renkaiden perustehtäviä! Pitää auto halutussa ajosuunnassa.! Välittää ohjaus-, jarrutus- ja kiihdytysvoimia.! Välittää kuljettajalle

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

Raskaan liikenteen renkaiden urasyvyyden ja pinnoituksen vaikutus liikenneturvallisuuteen talviolosuhteissa. Mikko Malmivuo

Raskaan liikenteen renkaiden urasyvyyden ja pinnoituksen vaikutus liikenneturvallisuuteen talviolosuhteissa. Mikko Malmivuo Raskaan liikenteen renkaiden urasyvyyden ja pinnoituksen vaikutus liikenneturvallisuuteen talviolosuhteissa Mikko Malmivuo Tiivistelmä Mikko Malmivuo 2012: Raskaan liikenteen renkaiden urasyvyyden ja pinnoituksen

Lisätiedot

Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015

Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015 Liikenneturvan selvityksiä 5/2015 Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015 Juha Valtonen Juha Valtonen Kuorma-autojen ja perävaunujen renkaat talvella 2015 Liikenneturvan selvityksiä 5/2015

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Nastat vai kitkat? Valitse viisaasti aja viisaammin!

Nastat vai kitkat? Valitse viisaasti aja viisaammin! Nastat vai kitkat? Valitse viisaasti aja viisaammin! Talviliikenne on täynnä yllättäviä tilanteita Vastassa lunta, jäätä, loskaa mitä milloinkin. Ole valmis. Valitse viisaasti, perillä turvallisesti. Valitsetpa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Noranza 2 EVO NASTARENKAAT 175/65R14 411 185/65R14 436 185/65R15 442 195/65R15 490 205/55R16 633 205/60R16 636 215/55R16 677

Noranza 2 EVO NASTARENKAAT 175/65R14 411 185/65R14 436 185/65R15 442 195/65R15 490 205/55R16 633 205/60R16 636 215/55R16 677 Noranza 2 EVO NASTARENKAAT 175/65R14 411 185/65R14 436 185/65R15 442 195/65R15 490 205/55R16 633 205/60R16 636 215/55R16 677 Vaikeimmat talviolosuhteet vaativat innovatiivisen ja ehdottoman lähestymisen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012 Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Marraskuu 2012 Tutkimuksen toteutus Napsu.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Napsu.fi-sivuston 25. lokakuuta - 7. marraskuuta 2012 välisenä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset

Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen 22.1.2014 Ohjelma 17:30-18:00

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012

Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012 Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Joulukuu 2012 Tutkimuksen toteutus Tohtori.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Tohtori.fi-sivuston 21. marraskuuta - 4. joulukuuta 2012

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot