VTT TIEDOTTEITA Mikko Malmivuo & Juha Luoma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo & Juha Luoma"

Transkriptio

1 VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo & Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001

2

3 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha Luoma VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät

4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Mirjami Pullinen Edita Prima Oy, Helsinki 2

5 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 11 s. Avainsanat winter tyres, studded tyres, traffic safety Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden tyyppiä ja kuntoa talvella 2009 ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Lisäksi selvitettiin, tuntevatko kuljettajat renkaidensa kunnon ja miten he suhtautuvat talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikoihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä henkilö- ja pakettiautoa ja kuljettajaa. Tulosten mukaan sellaisten autojen, joiden vasemman eturenkaan urasyvyys oli huono tai välttävä (alle 5,5 mm), osuus oli vähentynyt talven 2001 noin 15 %:sta tutkimustalven 4 %:iin. Talvella kuitenkin 8,6 %:ssa autoista oli vähintään yksi huono tai välttävä rengas. Huonoimmat renkaat löytyivät molempina talvina nuorimpien kuljettajien autoista, joskin usein joku muu päätti auton talvirenkaista. Henkilöautoissa nastattomien talvirenkaiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana vuodesta 2001 vuoteen (11,8 12,3 %), mutta pakettiautoissa nastattomien renkaiden osuus oli vähentynyt (6,2 % 3,1 %). Kun talvella 2001 renkaiden kunto arvioitiin usein todellisuutta paremmaksi, oli tällaisten arviointien määrä talvella huomattavasti pienempi. Kuljettajista noin 79 % arvioi, että nykyinen pakollinen talvirenkaiden käyttöaika on sopiva, mutta melkein kaikki loput olivat sitä mieltä, että käyttöaikaa tulisi pidentää. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että nykyinen nastarenkaiden sallittu käyttöaika marraskuun ensimmäisestä päivästä pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin on sopiva, vaikka jälleen kaikki loput toivoivat ajan pidentämistä. Vastaajista 74 % ei kannattanut nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä alueilla. Vastanneista 15 % kannatti nastarenkaiden käytön rajoittamista lisämaksuilla, mutta 11 % toivoi, että rajoittamiseen löydettäisiin jokin muu ratkaisu. Selvityksen keskeisimpinä johtopäätöksinä todettiin, että talvirenkaiden kunto on parantunut selvästi talvesta 2001, mutta edelleen lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi urasyvyydeltään alle 5,5 mm:n talvirengas, jota voi pitää vaihtokuntoisena. Lisäksi todettiin, että nuorten kuljettajien renkaat ovat edelleen huonoimmassa kunnossa. Näitä puutteita tulisi edelleen tiedotuksessa korostaa. 3

6 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes p. + app. 11 p. Keywords winter tyres, studded tyres, traffic safety Abstract This study evaluated the type and state of repair of tyres in winter and compared the results to those obtained in winter In addition, the drivers were requested to assess the condition of the tyres of their vehicles and the current time limits of winter tyres and studded tyres in Finland. The most recent data set included 1,508 passenger cars and vans. The main results showed that based on the examination of the left front tyre - the proportion of vehicles equipped with tolerable or poor tread pattern depth (less than 5.5 mm) decreased during the 9 years from 15% to 4%. However, 8.6% of vehicles were still equipped with one or more tolerable or poor tyre(s). During each winter, the tyres with the lowest tread pattern depth were found in vehicles driven by young drivers although they were infrequently responsible for the replacement of tyres. The proportion of unstudded tyres in cars was about the same in 2001 and (11.8% and 12.3%, respectively) but the proportion of unstudded tyres in vans fell from 6.2% to 3.1%. While the drivers in 2001 frequently overestimated the state of repair of their tyres, the proportion of such assessments was much lower in. A vast majority of the drivers indicated that the current mandatory time limit for winter tyres (from 1st December to the end of February) and the current maximum time limit for studded tyres (from 1st November to the Monday after Easter) is appropriate (79% and 89%, respectively). Almost all others felt that these time limits should be extended. The main conclusion of the study is that the condition of winter tyres has substantially improved since However, still too many vehicles are equipped with one or more tolerable tyre(s) in terms of tread pattern depth. In addition, the tyres in vehicles driven by young drivers are most frequently inadequate. These aspects should be addressed in information campaigns directed at drivers and vehicle owners. 4

7 Alkusanat Tämä talvirenkaiden kuntoa käsittelevä tutkimus on tehty Turvallinen liikenne tutkimusohjelmassa (http://www.vtt.fi/proj/tl2025/). Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat A-Katsastus Oy liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Michelin Nordic AB Neste Oil Oyj VR-Yhtymä Oy VTT. Tutkimuksen tekivät DI Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä ja tutkimusprofessori Juha Luoma VTT:stä. Tutkimusaineiston keräsi vastaava tutkimusavustaja Erkki Ritari VTT:stä. Erikoistutkija Harri Peltola VTT:stä esitarkasti käsikirjoituksen. Julkaisun tekijät ovat vastuussa lopputuotoksesta. 5

8 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Tutkimuksen tausta ja tavoite Tausta Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmä Tulokset Kuljettajat Talvirengastyypit Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Nastarenkaiden nastojen kunto Talvirenkaiden pyörimissuunta Kuljettajan oma arvio renkaiden kunnosta Kuljettajien näkemykset talvirenkaiden käyttöajoista sekä nastarenkaiden käytön rajoittamisesta Vertailu talven 1993 tutkimukseen Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Kuvat numeroin Liite B: Kysymyslomake 6

9 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.1 Tausta Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston mukaan rengaskunto on keskeisin kuolemaan johtaviin tieliikenneonnettomuuksiin myötävaikuttava ajoneuvotekninen tekijä (VALT 2009). Rengaskunnon merkitys kasvaa erityisesti talviaikana, jolloin tien pinnan pito-ominaisuudet ovat usein kesää haasteellisemmat. Tarkasteltaessa kuolemaan johtaneita talvikelien kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vuosina , havaittiin, että 2/3 pääaiheuttajien renkaista oli eri tavoin puutteellisia (Malmivuo et al. 2000). Kun kesärenkaiden kuntoa on Suomessa arvioitu lähes vuosittain (Lahti & Savolainen ), talvirenkaita on selvitetty vain muutamaan otteeseen kahden viime vuosikymmenen aikana. Kuntoa on kartoitettu talvi- ja tieliikenneohjelman yhteydessä talvikausina ja sekä erillisselvityksenä talvella (Malmivuo & Mäkinen 2001). Kesärenkaiden kunto parani selvästi vuosina ja on pysynyt ennallaan sen jälkeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että renkaiden uusimisesta vastaavat henkilöt kiinnittävät renkaiden kuntoon entistä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, koskeeko tämä kehitys myös talvirenkaita. 7

10 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden kuntoa talvella ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Keskeisimmät kysymykset olivat miten talvirenkaiden käyttö, tyyppi ja kunto ovat muuttuneet talven 2001 jälkeen miten hyvin kuljettajat tuntevat renkaittensa kunnon miten renkaiden kunto ja tyyppi ja nastojen kunto vaihtelevat saman auton eri renkaiden kesken (ei tutkittu 2001) mitä mieltä kuljettajat ovat talvirenkaiden käyttöajoista ja nastarengasrajoituksista (ei tutkittu 2001). 1 Esitystavan yksinkertaistamiseksi talvea 2009 kutsutaan jäljempänä talveksi. Vastaavasti talvea kutsutaan talveksi

11 2. Aineisto ja menetelmä 2. Aineisto ja menetelmä Talven 2001 tutkimusaineisto sisälsi henkilö- ja pakettiauton rengastiedot ja kuljettajien haastattelut (Malmivuo & Mäkinen 2001). Talven tutkimusaineisto sisälsi tiedot autosta ja kuljettajasta. Aineistot kerättiin pääosin samalla tavalla. Jäljempänä selostetaan vain vuoden aineisto ja mahdolliset erot vuoden 2001 aineistoon. Aineistojen keruu noudatti henkilö- ja pakettiautojen maantieteellistä jakaumaa. Taulukossa 1 on lueteltu rekisteröidyt autot maakunnittain Ajoneuvohallintokeskuksen päivätyn tilaston mukaan. Maakunnat on ryhmitelty viiteen suuralueeseen (alueet A E). Suuralueet ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Taulukko 1. Rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen jakautuminen Suomessa Alue Maakunta Yhteensä Henkilöautot Pakettiautot Maakunta % Alue % A Uusimaa % Itä Uusimaa % 25 % B Varsinais Suomi % Satakunta % 14 % Kanta Häme % C Päijät Häme % 16 % Pirkanmaa % Pohjanmaa % D Keski Pohjanmaa % Etelä Pohjanmaa % 15 % Keski Suomi % Pohjois Savo % Pohjois Karjala % E Etelä Savo % 17 % Etelä Karjala % Kymenlaakso % Pohjois Pohjanmaa % F Kainuu % 12 % Lappi % Yhteensä Yhteensä % 90 % 10 % 100 % 100 % 100 % 9

12 2. Aineisto ja menetelmä 3 4 F 5 9 D 10 B C ,8 A 4 7 E 1 6 Kuva 1. Suuralueet mittauspisteet. Mittauspisteiden numerointi edustaa mittausten etenemisjärjestystä. Mittauspisteiksi valittiin huoltoasemia ja ostoskeskuksia, joissa käy paljon autolla liikkuvia asiakkaita. Aineisto kerättiin Taulukossa 2 on esitetty mittauspaikat sekä toteutuneet mittaus- ja haastattelumäärät, jotka noudattavat suunnilleen taulukossa 1 esitettyä rekisteröityjen ajoneuvojen maantieteellistä jakaumaa. Mittaus- ja haastattelulupaa tiedusteltaessa korostettiin sitä, että kyseessä on tutkimus, eikä laittomia renkaita sakoteta. Kieltäytyneitä oli vain muutama. 10

13 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 2. Toteutuneet mittaukset mittauspaikoittain. Henkilöautot Pakettiautot N:o Kunta Paikka Ei maasto Maasto Yht. 1 Savonlinna Citymarket Espoo Sello Rovaniemi Revontulikeskus Oulu Marketalue Kajaani Prisma Joensuu Citymarket Kuopio Toriparkki Espoo Iso omena Vaasa Sampoparkki Pori Prisma Itäkeskus Turku ABC Auranlaakso Lahti ABC Renkomäki Järvenpää Prisma Jyväskylä ABC Vaajakoski Tampere ABC Pirkkala Loviisa ABC Kuninkaantie Yhteensä: Rengasmittaukset suoritettiin talvella kaikille renkaille, kun aiemmin mittaukset tehtiin vain vasemmalle eturenkaalle. Lisäksi mukaan otettiin muutamia uusia kysymyksiä. Mittausten osioita on vertailtu taulukossa 3. Talven haastattelulomake on esitetty liitteessä B. 11

14 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 3. Mittausten osiot tutkimustalvina 2001 ja. Tutkimustalvi Rengasmittaukset Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: vasen eturengas X X Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: muut renkaat X Renkaiden urasyvyys: vasen eturengas* X X Renkaiden urasyvyys: muut renkaat* X Nastojen kuntoluokitus: vasen eturengas X X Nastojen kuntoluokitus:muut renkaat X Renkaiden pyörimissuunta: kaikki renkaat X Kuljettajahaastattelu Ikä X X Sukupuoli X X Onko auto pääasiassa omassa käytössä X X Kuka päättää uusien renkaiden hankinnasta X Käsitys auton renkaiden kunnosta X X Auton käyttötarkoitus: ammatti/yksityinen X X Mielipide talvirenkaiden käyttöajasta X Mielipide nastarenkaiden käytön rajoittamisesta X * Urasyvyys jaettiin talvella 2001 neljään eri luokkaan, mutta talvella se mitattiin millin kymmenyksen tarkkuudella. Urasyvyys mitattiin mekaanisella urasyvyysmittarilla. Nastojen kunnon arvioimisessa käytettiin seuraavaa kämmenen kokoiseen alueeseen perustuvaa jaottelua: hyvä: kaikki nastat ehjiä ja tallella tyydyttävä: 1 3 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu huono: vähintään 4 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu. Renkaan pyörimissuunta arvioitiin pintakuvion perusteella. Jos pintakuvio antoi syytä epäillä, että renkaan suunta oli väärä, havainto tarkastettiin renkaan kyljestä. 12

15 3. Tulokset 3. Tulokset 3.1 Kuljettajat Tutkimukseen poimitut kuljettajat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat paikallisessa liikennevirrassa ajavia kuljettajia. Talven 2001 tutkimukseen verrattuna naisten osuus oli kasvanut 21 %:sta 31 %:iin (kuva 2). Lisäksi iäkkäämpien kuljettajien osuus on kasvanut. 50-vuotiaita tai sitä vanhempia kuljettajia oli talvella 2001 noin 25 % ja talvella jopa 45 %. Tilastokeskuksen (b) mukaan väestön ikääntyminen on edennyt niin, että yli 45-vuotiaiden osuus koko väestöstä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2009 noin 8 %. On siis ilmeistä, että jäljemmässä otoksessa on suhteellisesti enemmän vanhempia kuljettajia, mikä on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. 13

16 3. Tulokset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sukupuoli (2001) Sukupuoli () Ikäluokka (2001) Ikäluokka () Mies Mies Käytän tätä autoa (2001) Käytän tätä autoa () Ammattikäyttö (2001) Ammattikäyttö () Pääasiallisestiomassa käytössä Pääasiallisestiomassa käytössä Yksityiskäyttö Yksityiskäyttö Ajoittain Vain harvoin Ei Nainen Nainen Ammattikäyttö Ammattikäyttö Kuka päättää () Itse Muu perheenjäs. Muu Kuva 2. Haastateltujen taustatekijät vuonna 2001 ja. Vastaus kysymykseen siitä, käytetäänkö tätä autoa pääasiallisesti omassa käytössä, oli talvella 2001 jaettu kolmeen eri luokkaan mutta talvella vain kahteen. Kysymys siitä, kuka päättää renkaiden vaihdosta tähän autoon, oli mukana vain talvella. Kuvassa vastausvaihtoehto muu oli jaettu vielä kolmeen luokkaan (leasing-yhtiö 1 %, työnantaja 2,1 %, muu 2,1 %). 3.2 Talvirengastyypit Talvella 2001 tutkittiin vain vasen eturengas, joten kyseisessä tutkimuksessa ei otettu kantaa ns. sekarengastukseen. Talvella tutkittiin kaikki renkaat, jolloin voitiin havaita, että kaikkiaan neljässä autossa oli ns. sekarengastus. Näistä tapauksista kolme oli nasta- ja kesärenkaan yhdistelmiä sekä yksi nasta- ja kitkarenkaan yhdistelmä. Talvella ei tavattu ainoatakaan ajoneuvoa, jossa kaikki renkaat olisivat olleet kesärenkaita. Kun vuonna 2001 tarkastettiin vain vasen eturengas, tavattiin vain yksi kesärenkaalla varustettu ajoneuvo. Yhdellä tai useammalla kesärenkaalla varustetut ajoneuvot eivät sisälly jäljempänä esitettyihin tuloksiin. Talvella 2001 talvirenkaat jaettiin nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomia renkaita oli 11,2 %, joista kitkarenkaita oli 10,8 %. Talvella 14

17 3. Tulokset renkaat jaettiin vain nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomien renkaiden osuus oli 11,5 % eli lähes yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin. Pohjois-Suomessa nastattomien talvirenkaiden osuus näyttää kasvaneen erittäin merkitsevästi (χ 2 (1) = 15,5, p = 0,00). Muilta osin kuvan 3 erot eivät ole merkitseviä. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 18 % 16 % 15,7 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 12,5 % 11,8 % 10,3 % 10,5 % 9,9 % 8,2 % 8,0 % 13,4 % 12,9 % 12,2 % 4,3 % 11,5 % 11,2 % % 0 % Kuva 3. Nastattomilla talvirenkailla varustettujen autojen osuudet 2001 sekä. Nastattomien talvirenkaiden käyttö oli talvella 2001 ammattikäytössä selvästi yleisempää kuin yksityiskäytössä. Näin oli myös talvella. Tosin ammattikäytössä olleita ajoneuvoja tavattiin vain 24, joten tulos on vain karkeasti suuntaa antava (kuva 4). Talvella eroteltiin omaksi ryhmäkseen myös maastoautot, joita oli 58. Niissä nastattomien talvirenkaiden osuus näyttäisi olleen selvästi suurempi, vaikka ero ei olekaan tilastollisesti merkitsevä. Jos maastoautot sisällytetään henkilöautoihin talven tutkimuksessa talven 2001 tapaan, kasvaa henkilöautojen nastattomien renkaiden osuus talvelta 12,0 %:sta 12,3 %:iin. Maastoautoja oli Pohjois-Suomessa 13,3 % tutkituista ajoneuvoista, kun koko maan kes- 15

18 3. Tulokset kiarvo oli 11,5 %. Maastoautojen suurempi osuus pohjoisessa ei siis yksin selitä nastattomien renkaiden suurta suosiota Pohjois-Suomessa. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 30 % 25,5 % 25,0 % 25 % 20 % 19,0 % 15 % 10 % 5 % 11,3 % 10,9 % 12,0 % 11,8 % 6,2 % 3,1 % % Kuva 4. Nastattomien talvirenkaiden osuus yksityis- ja ammattikäytössä sekä henkilö-, maasto- ja pakettiautoissa. Nastattomien talvirenkaiden käyttö ikäryhmittäin (kuva 5) osoittaa yllättäen, että osuus on kasvanut paljon varsinkin vuotiaiden ikäryhmässä (χ 2 (1) = 5,0, p = 0,03). Tämä ikäryhmä oli kuitenkin tutkimustalvena varsin pieni. 16

19 3. Tulokset Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) Ikäryhmä % Kaikki 18 % 17,6 % 16 % 14 % 12 % 11,5 % 14,3 % 11,3 % 11,8 % 15,1 % 11,9 % 11,5 % 10 % 8 % 6 % 8,0 % 9,7 % 9,4 % 6,1 % 7,5 % 4 % 2 % 2,2 % 0 % Kuva 5. Nastattomien talvirenkaiden osuus ikäryhmittäin talvella 2001 ja. Koska talvella 2001 ikätieto saatiin vain 88 %:lta vastaajista, kuvan kitkarenkaiden osuus kaikista autoista poikkeaa hieman esimerkiksi kuvan 4 tiedoista. 3.3 Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Jäljempänä urasyvyyttä on tarkasteltu neljää eri muuttujaa vertailemalla. Nämä ovat : Vasemman eturenkaan urasyvyys : Vasemman eturenkaan urasyvyys. Tämä luku on vertailukelpoisin talven 2001 tulosten kanssa. : Ajoneuvon kaikkien renkaiden urasyvyyden keskiarvo vuonna. Tämä luku kuvaa renkaiden keskimääräistä kuntoa talvella paremmin kuin yhden renkaan urasyvyys. : Huonoimman renkaan urasyvyys talvella. Tämä luku kuvaa parhaiten renkaiden uusimistarvetta. Jos tarkastellaan pelkästään vasenta eturengasta, urasyvyydeltään laittomia (alle 3 mm) talvirenkaita oli vuonna 2001 yhteensä 0,8 % mutta talvella ei lain- 17

20 3. Tulokset kaan (kuva 6). Talvella urasyvyydeltään laiton rengas oli vain yhdessä (0,07 %) ajoneuvossa (ja siinäkin vain yhdessä renkaassa). Välttävällä urasyvyydellä (3 5,5mm) varustettuja talvirenkaita löytyi talvella 2001 noin 13,7 % ajoneuvoista, kun talvella enää 4,0 %. Ero urasyvyysjakaumassa on talvien välillä erittäin merkitsevä (koko maa: χ 2 (3) = 176,6, p = 0,00). Jos tarkastellaan ajoneuvon huonointa rengasta, alle 5,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja talvirenkaita löytyi talvella kaksi kertaa enemmän, eli 8,6 % ajoneuvoista. Nämä tarkemmat arvot löytyvät liitteen A taulukoista. Kuvasta 6 nähdään, että renkaiden urasyvyys oli talvella parantunut kaikilla suuralueilla talveen 2001 nähden. Jos tarkastellaan vain huonointa rengasta, Pohjois-Suomesta löytyi eniten (10,6 %) ajoneuvoja, joissa oli vähintään yksi rengas, jonka urasyvyys oli 3 5,5 mm. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi Itäja Pohjanmaa Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi Suuralue 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 6. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Molempina talvina parhaat renkaat löytyivät useimmin yli 64-vuotiaiden kuljettajien autoista ja huonoimmat nuorten kuljettajien autoista (kuva 7). Toisaalta 18

21 3. Tulokset huomionarvoista on se, että tilastollisesti merkitsevää (p < 0,05) paranemista on tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Kaikki Ikäryhmä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 7. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan ikäryhmän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, VE : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Talvella kysyttiin myös, kuka päättää talvirenkaiden hankinnasta kyseiseen autoon. Kuvasta 8 voi selkeästi nähdä, että talvirenkaiden valinnasta päättää sitä useammin joku muu, mitä nuoremmasta kuljettajasta on kyse. 19

22 3. Tulokset Päättäjäryhmien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Työnantaja Leasing yhtiö Muu perheenjäs. Itse 20 % 10 % 0 % Kaikki Ikäryhmä Kuva 8. Vastaukset ikäryhmittäin kysymykseen: Jos tähän autoon pitäisi hankkia uudet talvirenkaat, kuka siitä päättäisi? Lisäksi tarkasteltiin urasyvyyttä ikäryhmittäin sen mukaan, päättääkö talvirenkaista kuljettaja itse vai muu perheenjäsen. Erot itse - ja muu -ryhmien välillä eivät olleet kuitenkaan missään ikäryhmässä merkitseviä. Koska renkaan kunto ei riipu siitä, valitseeko renkaan kuljettaja itse vai joku muu perheenjäsen, herää kysymys, miten on laita työnantajan omistamissa autoissa ja leasing-autoissa. Kuvasta 9 nähdään, että autoissa, joiden renkaan vaihdosta päättää leasing-yhtiö, renkaat ovat paremmassa kunnossa kuin yksityishenkilöiden autoissa (χ 2 (2) = 9,2, p = 0,01). 20

23 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % % 80 % % % 50 % % 30 % % % 0 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuka päättää Kuva 9. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma sen mukaan, kuka päättää talvirenkaista. Pylväissä näkyvät luvut ovat haastateltujen kuljettajien lukumääriä. Sekä talvella 2001 että hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuus oli naiskuljettajilla noin 3 % suurempi kuin miehillä, kun tarkastellaan vasenta eturengasta (kuva 10). Kaikkia renkaita tarkasteltaessa ero on lähes merkityksetön. Myös silloin, kun kuljettaja saa itse päättää talvirenkaiden vaihdosta, sukupuoli ei vaikuta hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuuteen tilastollisesti merkitsevästi. 21

24 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Mies Nainen Kaikki Mies Nainen Kaikki 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Itse Muu Itse Muu Itse Muu < Kuka päättää, kaikki 10 > Kuva 10. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan sukupuolen mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuvassa on myös esitetty kaikkien renkaiden urasyvyyden jakauma silloin, kun kuljettaja voi itse päättää renkaista, ja silloin, kun niistä on päättänyt joku muu perheenjäsen. Urasyvyys on parantunut niin henkilö- kuin pakettiautoissa talvien 2001 ja välillä (kuva 11). Maastoautojen urasyvyydet ovat vielä selvästi henkilöautoja ( ei maastoautoja ) paremmat, ja tämä ero on tilastollisesti merkitsevä (kaikkien renkaiden ka, χ 2 (2) = 10,3, p = 0,01). Eniten vaihtokuntoisia (3 5,5 mm) renkaita löytyy tällä hetkellä pakettiautoista. Talvella noin 13 % pakettiautoista oli sellaisia, että niiden huonoin talvirengas oli urasyvyydeltään alle 5,5 mm. 22

25 3. Tulokset Urasyvyysluokkienosuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöauto Maastoauto Pakettiauto Kaikki Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuva 11. Urasyvyyden jakauma ajoneuvotyypin mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Aineiston perusteella oli mahdollista tarkastella urasyvyyksien keskinäistä vaihtelua eri renkaiden välillä. Verrattaessa eri akseleilla olevia renkaita havaittiin, että noin 3 4 % ajoneuvoissa urasyvyyden ero oli yli 2 mm (kuvan 12 neljä ylintä palkkia), kun samalla akselilla olevista noin 1 %:lla ero oli yli 2 mm. Muun muassa Liikenneturvan () julkaisemien ohjeiden mukaan paremmat renkaat pitäisi sijoittaa autossa taakse, mutta käytännössä selvästi parempia renkaita löytyi lähes yhtä usein taka- kuin etuakselilta. 23

26 3. Tulokset 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Matalampi: Matalampi: VE VE VT 9,1 % 35,3 % 8,8 % 33,6 % 8,8 % 2,1 % 2,3 % VT VE VE OT 7,7 % 2,2 % 38,1 % 9,0 % 32,8 % 8,4 % 1,8 % OT OE OE VT 8,0 % 2,1 % 38,1 % 8,6 % 34,8 % 6,6 % 1,7 % VT OE OE OT 7,7 % 2,0 % 39,2 % 10,5 % 33,7 % 5,6 % 1,3 % OT VE VE OE 2,5 % 0,1 % 38,3 % 13,1 % 41,1 % 3,9 % 1,0 % OE VT VT OT 3,5 % 0,3 % 40,3 % 15,6 % 37,7 % 2,3 % 0,5 % OT Yli 2 1 1,9 0,1 0,9 0,0 0,1 0,9 1 1,9 Yli 2 Urasyvyyksien ero (mm) Kuva 12. Urasyvyyden ero millimetreissä verrattaessa kahta rengasta toisiinsa (V = vasen, O = oikea, E = eturengas, T = takarengas). Rengaslyhenne on ilmoitettu aina sillä puolella palkkia, missä renkaan ura on matalampi kuin vertailurenkaan. Kuvan ylin palkki kertoo siten muun muassa, että 2,1 % prosenttia ajoneuvoista oli sellaisia, missä vasemman eturenkaan urasyvyys oli yli 2 mm matalampi kuin vasemman takarenkaan urasyvyys. Kuvasta 13 on vielä selkeämmin havaittavissa, että liikenteessä olevista autoista 1,1 %:lla etuakselin renkaiden urasyvyys oli keskimäärin yli 2 mm taka-akselin renkaita suurempi. 24

27 3. Tulokset Etu ja taka akselin urasyvyyksien ero 70 % 60 % 62,5 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,1 % 16,0 % 10 % 0 % 1,3 % 1,1 % Yli 2 mm 0,5 2 mm Alle 0,5 mm 0,5 2 mm Yli 2 mm Taka akselilla syvemmät urat Etuakselilla syvemmät urat Kuva 13. Etu- ja taka-akselin keskimääräisten urasyvyyksien ero. 3.4 Nastarenkaiden nastojen kunto Nastarenkaiden nastojen kunto tarkastettiin nastarenkailla varustetuissa autoissa jokaisen renkaan osalta erikseen. Luokittelu oli hyvä tyydyttävä huono. Numeroina kyseiset luokat ovat 1, 2 ja 3. Kaikista nastarenkaista oli nastakunnoltaan hyviä 86,1 %, tyydyttäviä 7,8 % ja huonoja 6,1 %. Kuvassa 15 on verrattu keskimääräistä nastakuntoa keskimääräiseen urasyvyyteen. Keskimääräisessä nastakunnossa on laskettu kaikkien nastarenkaiden kuntoluokkien numeroiden keskiarvo. Tällöin esimerkiksi ajoneuvo, jonka kolme rengasta on luokkaa 1 ja yksi rengas luokkaa 2, saa keskimääräisen nastakunnon 1,25. Mikäli autossa on yhtä monta nastakuntoluokan 1 ja 2 rengasta, on keskimääräinen nastakunto 1,5. Kuva 14 osoittaa, että kun ajoneuvossa yksikin rengas putoaa alempaan kuntoluokkaan, urasyvyydeltään hyvien renkaiden osuus pienenee dramaattisesti. Kun vähintään kahden renkaan nastakuntoluokka on 3 eli huono, lähes kolmannes autoista on sellaisia, että renkaiden keskimääräinen urasyvyys on alle 5,5 mm. 25

28 3. Tulokset Urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 30 % 20 % 10 % 0 % Nastakunto Kuva 14. Urasyvyyden jakauma nastakunnon mukaan talvella. Kuvassa on verrattu kaikkien renkaiden keskimääräistä urasyvyyttä kaikkien renkaiden keskimääräiseen nastakuntoon. Nastakuntoluokka 1: hyvä, 2: tyydyttävä, 3: huono. Kun urasyvyyden mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan urasyvyys 0 5,5 mm) renkaita löytyi talvella noin 9 %:sta ajoneuvoista, löytyi nastakunnon mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan nastakunto oli huono) hieman enemmän, lähes 13 % (kuva 15). Nastakunnon alueellinen vaihtelu on myös selvästi suurempi kuin urasyvyyden vaihtelu. Hämeessä nastarenkaallisista ajoneuvoista jopa 22 % oli sellaisia, joissa vähintään yksi rengas sai nastakuntoluokituksen huono. Huonoimman renkaan osalta Hämeen nastakuntojakauma eroaa merkitsevästi muun Suomen jakaumasta (χ 2 (2) = 22,3, p = 0,00). Talven 2001 tutkimukseen yhteydessä nastakunto jaettiin vastaavasti kolmeen luokkaan, mutta sen määrityksen tarkkoja kriteereitä ei kirjattu. Onkin syytä olettaa, että kriteereissä voi olla talvien 2001 ja välillä eroa. Erityisesti silmiin pistää nastakuntoluokka tyydyttävä, jonka sai talvella 2001 huomattavasti useampi auto kuin talvella. 26

29 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi ja Pohjanmaa Itä Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Tyydyttävä Hyvä 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15. Nastakunnon jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuljettajan ikäryhmän mukaan tarkasteltuna havainnot nastakunnosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin havainnot urasyvyydestä (kuva 16), eli nastakunnoltaan huonoja renkaita oli eniten nuorilla kuljettajilla. 27

30 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Huono Tyydyttävä Hyvä Kuva 16. Nastakunnon jakauma kuljettajan iän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Myös ajoneuvotyyppien osalta havainnot ovat yhteneviä urasyvyyteen liittyvien havaintojen kanssa (kuva 17). Nastakunnoltaan parhaat renkaat löytyvät maastoautoista, ja useimmin nastakunnoltaan vaihtokuntoisia nastarenkaita löytyy pakettiautoista. Kun tarkastellaan kaikkien renkaiden keskimääräistä nastakuntoa, paketti- ja henkilöautojen välillä on merkitsevä ero (χ 2 (2) = 13,1, p = 0,00). Sen sijaan maasto- ja henkilöautojen välillä ei ole merkitsevää eroa. 28

VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo Juha Luoma

VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo Juha Luoma VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha

Lisätiedot

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001

Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Tiehallinnon selvityksiä 34/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa

VTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA 2467 Riikka Rajamäki Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2467 Renkaiden puutteet kuolonkolareissa Riikka Rajamäki ISBN 978-951-38-7268-7 (nid.) ISSN 1235-0605

Lisätiedot

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät

Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Talvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti

Talvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti Talvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti Katupölyseminaari 2017; 7.3.2017 Keijo Kuikka, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Lisätiedot

Tielaitos. Talvirengastutkimus 45/1993. Talvi ja tieliikenne -projekti

Tielaitos. Talvirengastutkimus 45/1993. Talvi ja tieliikenne -projekti Kimmo Saastamoinen, Heikki Heinijoki Tielaitos Talvi ja tieliikenne -projekti Talvirengastutkimus Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuijettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella 1992-93 Tie laitokse

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL

Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki 11.9.2017 OHJELMA 11.9.2017 10.00 Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan avaus (Lasten liikennekaupungissa) Kampanjapäällikkö Hannu

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

VTT TIEDOTTEITA 2600. Juha Luoma. Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa

VTT TIEDOTTEITA 2600. Juha Luoma. Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa VTT TIEDOTTEITA 2600 Juha Luoma Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2600 Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden

Lisätiedot

Kesärenkaiden urasyvyys ja onnettomuusriski

Kesärenkaiden urasyvyys ja onnettomuusriski VTT LUO TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Strateginen tutkimus Tuote- ja palvelukehitys IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi Innovaatio- ja

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

RENGAS- RATSIA

RENGAS- RATSIA RENGAS- RATSIA 1997-2015 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma

Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 204 O HL I G H T S VI S I Mikko Malmivuo Juha Luoma G ISBN 978-951-38-8203-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS Kitkarengastutkimus Joulukuu 0 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kitkarenkaiden käyttömäärä Suomessa ja miksi kitka- tai nastarenkaita käytetään Tutkimuksessa

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

NASTA-tutkimusohjelma

NASTA-tutkimusohjelma NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-syyskuu Taulu 1. Kuukausittain. Kuukausi. Ensirekisteröinnit. Autot yhteensä. L5/L5e

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-syyskuu Taulu 1. Kuukausittain. Kuukausi. Ensirekisteröinnit. Autot yhteensä. L5/L5e Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Tammikuu 23 56 124 117 1 033 1 305 823 779 192 195

Lisätiedot

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta Katupölyseminaari 7.3.2017 Helsingin ympäristökeskus Kaarle Kupiainen 1 Esityksen sisältö Pölyn muodostuminen renkaan ja tienpinnan kontaktissa Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Katsastusasematesti 2010

Katsastusasematesti 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTUSKOHTEET... 3 2.1 OBD järjestelmän ilmoittama vikakoodi... 3 2.2 Alatukivarren ulompi laakerointi välyksellinen taka-akselilla... 5 2.3 Nastaero liian suuri... 6 2.4

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa

Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa 11. marraskuuta 2013 Useimmissa EU-maissa ei ole pakollista käyttää autossa talvirenkaita, mutta poikkeuksia on... Ennen lomalle lähtöä voi olla

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 1/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 1/2013 1.2.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2013 01/2012 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 248 14 270-28,2 88,6 joista matkailuautoja 81

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2016

Moottoriajoneuvokanta 2016 Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2013

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2013 Ensirekisteröinnit 7/2013 1.8.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2013 07/2012 (%) (%) 1-07/2013 1-07/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 8 448 6 457 30,8

Lisätiedot

Kuntavaalikysely Jyty

Kuntavaalikysely Jyty Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2149 kpl,

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 10/2010 1(12) 1.11.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Talvirenkaat ja liikenneturvallisuus Antero Lammi Koulutuspäällikkö Renkaiden perustehtäviä! Pitää auto halutussa ajosuunnassa.! Välittää ohjaus-, jarrutus- ja kiihdytysvoimia.! Välittää kuljettajalle

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista

Lisätiedot

Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA

Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA Rengasratsia 2016 TURVALLISUUSKAMPANJA 1/24 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI KAMPANJATEEMA JA SLOGAANIT 2/24 Kantava teema: Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Vaihtuvat

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 9/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2013

Ensirekisteröinnit 9/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2013 Ensirekisteröinnit 9/2013 1.10.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 09/2013 09/2012 (%) (%) 1-09/2013 1-09/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 8 214 8 002 2,6

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 12/2010 1(12) 3.1.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 12/08 1(12) 5.1.2009 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002 Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 Timo Partio, puh. 020 434 1382 S-posti mikko.muurinen@kela.fi timo.partio@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista HSY tutkimusseminaari 15.12.2014 Sisältö Tausta Katupölyn lähteet kaupunki-ilmassa Katupölyn torjunnan parhaita käytäntöjä Katupölyn

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011 ENSIREKISTERÖINNIT 5/2011 1(12) 1.6.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot