YMPÄRISTÖSEMINAARI. Tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksia käsittelevä YMPÄRISTÖSEMINAARI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖSEMINAARI. Tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksia käsittelevä YMPÄRISTÖSEMINAARI"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖSEMINAARI Tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksia käsittelevä YMPÄRISTÖSEMINAARI FINLANDIA-TALO

2 FiCom-ympäristöseminaari tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksista Helsingissä Kooste seminaarialustuksista SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 3 Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom ry Ympäristönäkökulmia tieto- ja viestintätekniikkaan... 4 Ympäristöministeriön ylijohtajan puheenvuoro Sähkö- ja eletroniikkalaitteiden kierrätys Suomessa... 6 Suomen ympäristökeskus mukana laajassa tutkimusprojektissa WEEE-direktiivi yritysnäkökulmasta... 8 Hewlett-Packardin huomioita direktiivin implementointiin Kaapelimateriaalien kierrätys Suomessa NK Cables on kierrättänyt materiaaleja jo vuosia Teleoperaattoreiden kansainvälinen yhteistyö ETNO Environmental Charter ei jää pelkäksi kauniiksi lauseeksi Matkapuhelimen elinkaari Ruotsalaisen kierrätyskokeilun tuloksia L M Ericssonin näkökulmasta Tukiasemapaikkojen maisemointi Unibase hallinnoi tukiasemia Suomessa Tekstien toimitus ja julkaisun ulkoasu: Nora Elers, valokuvat: Kimmo Brandt, painatus: Painohäme Oy. 2

3 YMPÄRISTÖSEMINAARI Esipuhe Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom ry Olemme toimittaneet tähän julkaisuun kaikki FiCom-ympäristöseminaarin alustukset ja uskomme, että julkaisu toimii ajankohtaisena hakuteoksena tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelu on osa tietoteollisuutta FiComin toiminta perustuu kolmeen arvoon: avoimuuteen, aktiivisuuteen ja asiantuntemukseen. Pyrimme toiminnassamme käsittelemään tärkeitä asioita ennakolta proaktiivisesti, emme jälkikäteen reagoiden. Näiden periaatteiden ja tavoitteiden hengessä järjestimme Helsingin Finlandia-talolla tietoyhteiskunnan ympäristövaikutuksia käsittelevän seminaarin. Seminaari on sarjassaan ensimmäinen FiCom-teemaseminaari. Tietoliikenne ja tietotekniikka ovat moniin muihin toimintoihin verrattuna niin sanotusti vihreitä toimialoja. Olisi kuitenkin naiivia laittaa pää pensaaseen ja väittää alan ympäristöasioiden olevan kunnossa. Tieto- ja viestintätekniikka-ala on jo hyvissä ajoin tiedostanut elektronisen jätteen, kuten käytettyjen tietokoneiden tai kännyköiden akkujen muodostumisen ja haasteen niiden kierrätyksessä. Vastaavasti matkapuhelinten tukiasemien maisemointimahdollisuuksiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Näistä asioista on oikein keskustella ja suunnitella ympäristösuojelua hyvissä ajoin eri osapuolten kanssa yhteistyössä. Siksi pyysimmekin FiCom-ympäristöseminaariin alustajiksi niin poliittisia päättäjiä, virkamieskuntaa kuin median ja toimialan yritystenkin= edustajia. Saimme seminaarissa kuulla lukuisia lyhyehköjä alustuksia, joissa alan ympäristökysymyksiä pyrittiin valottamaan mahdollisimman monesta näkökulmasta. 3

4 Tiivistelmä FiCom-ympäristöseminaarin avauspuheenvuorosta Ylijohtaja Markku Nurmi, ympäristöministeriö Ympäristönäkökohtia tieto- ja viestintätekniikkaan Suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan kehityksen vauhti on ollut todella kova. Olemme siirtyneet peruuttamattomasti tietoyhteiskuntaan ja muutostahti tuskin rauhoittuu, ellei sitten ihmisen vastaanottokyky erilaiselle informaatiolle ja tietokanaville jarruta vauhtia. Tietokoneiden ja kännyköiden nopeudet ovat nousseet, koot pienentyneet ja toiminnot verkottuneet nopeasti. Viimeisimmät sanat kehityksessä ovat kämmenmikro sekä Internetin ja kännykän eriasteiset yhdistelmät. Suomi sai lentävän lähdön tietoyhteiskunnan nousuun. Maamme on noussut tieto- ja viestintätekniikkaalan kiistattomaan kärkeen monellakin mittarilla mitattuna: tutkimustoiminta suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa EU-maiden huippua ja samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa, kännykkätiheys ja nuorison tekstiviestirutiinit hämmästyttävät tietoyhteiskunnasta kiinnostuneita ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Tietoteollisuus ekotehokkaampaa Tieto- ja viestintätekniikka on perinteistä savupiipputeollisuutta ekotehokkaampaa lähes jokaisella mittarilla mitattuna. Periaatteellisella, kestävän kehityksen tasolla arvioitaessa tiedon siirtäminen on aina ihmisten ja tavaroiden siirtämistä edullisempaa. Myös tietoteollisuudella on omat ympäristörasitteensa. Se käyttää arvokkaita luonnonvaroja, kemikaaleja ja kuljetuspalveluja. Kännyköiden tarvitsemat korkeat mastot näkyvät maisemassa pitkälle ja kännyköiden kentän vaikutuksia aivotoimintoihin tutkitaan. Ihmismielen vastaanottokyky tietotulvaan ja jatkuvaan muutokseen askarruttaa yhteiskuntatieteilijöitä. Erilaisten rekisterien ja kän- 4

5 Kestävän kehityksen tasolla arvioitaessa tiedon siirtäminen on aina ihmisten ja tavaroiden siirtämistä edullisempaa. YMPÄRISTÖSEMINAARI nykän käyttötilastojen yhteenajomahdollisuudet koskettavat ihmisten intimiteettisuojaa. Tuottajan vastuu yleiseksi periaatteeksi EU:n piirissä on viime vuosina korostettu tuottajan vastuu periaatetta. Tuottajan tulisi olla vastuussa tuottamansa tuotteen koko elinkaaresta, myös sen romuttamisesta tai uusiokäyttöön ohjaamisesta. Tämä periaate hyväksytään nyt jo varsin laajasti myös teollisuuden ja kaupan piirissä. Käytännön ongelmaksi on muodostunut lähinnä se, miten jyvittää aiemmin tuotettujen tuotteiden taloudelliset vastuut. Tämä tuli erityisen selvästi esille neuvoteltaessa viime vuonna romuautodirektiivistä. Vanhempi sähkö- ja elektroniikkateollisuus on ympäristön kuormittaja muun teollisuuden joukossa. Vaikka tuotantoprosessit ja tuotteet ovatkin kehittyneet, ovat erityisenä ongelmana vanhat, romutusta tarvitsevat tuotteet. Suomessa romutettavia tuotteita kertyy vuodessa noin tonnia. Tästä saadaan talteen nykyisin noin tonnia ja määrä noussee tulevaisuudessa tonniin. Lisäkustannuksia tästä syntyisi hieman yli 200 Mmk, mikä merkitsisi tuottaja vastuun periaatteella noin kolmen prosentin hintalisää uusiin tuotteiden markkinahintoihin. Syksyllä 1999 ympäristöministeriössä valmisteltiin ehdotus valtioneuvoston päätökseksi SE-romun jätehuollosta. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä alan osapuolilta. Valmistelutyön seurauksena Suomeen näyttäisi olevan syntymässä SEromun keräystä, esikäsittelyä sekä kierrätystä ja muuta hyödyntämistä harjoittavia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka pystyvät käytännössä vastaamaan SE-romua koskevassa direktiiviehdotuksessa asetettuihin tavoitteisiin. Markku Nurmi on ympäristöministeriön ylijohtaja. Hänen sähköpostiosoitteensa on 5

6 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys Suomessa Euroopan Unionissa valmisteilla olevan WEEE-direktiivin (Directive on Waste from Electronic and Electrical Equipment) arvioidaan astuvan voimaan vuosien aikana. Suomessa käynnistyi syksyllä 1999 sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien, maahantuojien, kaupan ja kuntien kesken tutkimusprojekti, joka selvittää WEEE-direktiivin täytäntöönpanon mahdollisuuksia Suomessa. Timo Valkonen vetää tutkimusprojektia Suomen ympäristökeskuksessa. Nykyisen käsityksen mukaan WEEE-direktiivin pääkohdat ovat: - Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajat eli maahantuojat ja valmistajat ovat vastuussa sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) jätehuollon ja kierrätyksen toteutuksesta ja rahoituksesta. - Laitteen käyttäjä/kuluttaja saa veloituksetta luovuttaa vanhan laitteen kauppaan ostaessaan kaupasta uuden laitteen tilalle tai luovuttaa laitteen veloituksetta suoraan alueelliseen SER-materiaalin vastaanottopisteeseen. - SER-materiaalin tuottajan vastuuseen kuuluva kierrätys rahoitetaan uusien laitteiden myynnin yhteydessä perittävillä kierrätysmaksuilla. SER-materiaalin jätehuolto ja kierrätys nyt SER-materiaalin jätehuollon ja kierrätyksen tilanne on Suomessa tällä hetkellä jäsentymätön. Timo Valkonen kertoo, että kotitalouksista poistuvista laitteista osa palautuu joko uusia laitteita myyviin kauppoihin tai kuntien jätehuoltopisteisiin. Kuntien jätehuollosta laitteet joko ohjataan eteenpäin kierrätykseen tai pahimmillaan kaatopaikataan. Kierrätyksen toteuttaa joko kunta itse tai se ostetaan palveluna ulkopuolisilta sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottajilta. Kuntien perimät vastaanottomaksut kattavat useimmissa tapauksissa vain osan laitteiden käsittelystä aiheutuneista kustannuksista. Kunnat sisällyttävätkin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollosta aiheutuneet kustannukset joko osittain tai kokonaan esimerkiksi sekajätteestä perittävien maksujen perusteina oleviin kustannuksiin. Tietyissä kunnissa jätemaksutaksassa on määritelty esimerkiksi erillinen freoninpoistomaksu. Tuottajayhteisö yksi ratkaisu kierrätyksen järjestämiseen Valmisteilla olevan direktiivin mukaisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden maahantuojat ja valmistajat ovat vas- 6

7 YMPÄRISTÖSEMINAARI tuussa markkinoille saattamiensa laitteiden jätehuollosta/kierrätyksestä. Tässä nk. laajennetussa tuottajan vastuussa laitteiden maahantuojien ja valmistajien tulee organisoida ja rahoittaa SER-materiaalin käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus. Valkosen vetämässä tutkimusprojektissa keskitytään kotitalouksissa ja pienyrityksissä syntyvän SER-materiaalin kierrätyksen organisointiin ja toiminnan rahoittamiseen seuraavilla perusolettamuksilla: - tuottajavastuulliset yritykset (laitteiden maahantuojat ja valmistajat) muodostavat yhteistoimintaorganisaation tuottajayhteisön, joka koordinoi SER-materiaalin kierrätystä, - tuottajayhteisö koordinoi kierrätyksen toteuttamista yhteistyössä julkisen sektorin (kunnat ja kunnalliset jätehuoltoyhtiöt), ympäristöviranomaisten ja yksityisten kierrätysyritysten kanssa, - kierrätys rahoitetaan kuluttajilta uusien laitteiden myynnin yhteydessä perittävillä laite- tai tuoteryhmäkohtaisilla kierrätysmaksuilla, - kierrätysjärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan palvelemaan kaikkien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystä yhteisen järjestelmän kautta. Parhaimmillaan tuottajayhteisöstä muodostuu markkinapaikaksi tai pörssiksi, joka kokoaa yhteen kierrätystä toteuttavat palvelut. Tuottajayhteisön tehtävä on toteuttaa WEEE-direktiivin tuottajille asettamat vaatimukset niiden yksittäisten maahantuojien ja valmistajien puolesta, jotka tuottajayhteisöön kuuluvat. Valkosen mukaan tuottajayhteisön omistavat tuottajavastuullisen yritykset ja sen tulee olla voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tavoitteena on pitää kierrätyksen kustannukset ja kierrätysmaksut mahdollisimman alhaisina. Tuottajayhteisön perustamisessa on paljon etuja. Timo Valkonen uskoo, että parhaimmillaan tuottajayhteisö muodostuu markkinapaikaksi tai pörssiksi, joka kokoaa yhteen kierrätystä toteuttavat palvelut. Kierrätysverkoston avulla alueellisesti toimivat kierrättäjät voisivat muodostaa toisiaan tukevan toimintaverkoston, jonka kautta laitteet kerätään, käsitellään ja kierrätetään. Tuottajayhteisö on markkinoilla voimakas ja merkittävä raakaainetoimittaja sekä kierrätystoiminnan kehittäjä. Timo Valkonen toimii projektipäällikkönä Suomen ympäristökeskuksessa. Hänen sähköpostiosoitteensa on 7

8 WEEE-direktiivi yritysnäkökulmasta Hewlett-Packardin huomioita Hewlett-Packardin pohjoismainen ympäristöpäällikkö Hans Wendschlag pohtii, miten WEEE-direktiivin implementointi kannattaa tehdä, jotta siitä tulisi mahdollisimman yhdenmukainen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Wendschlagin arvion mukaan direktiivi tulisi voimaan jo hieman Timo Valkosen arviota aikaisemmin, vuosina Moni EU:n jäsenvaltio on aloittanut SE-laitteiden kierrätyksen käytännön jo paljon aikaisemmin. Tällä hetkellä Euroopassa on jo olemassa kuudesta seitsemään erilaista kansallista tapaa kierrättää SE-romua. Hollannissa otettiin käyttöön SE-laitteiden systemaattinen kierrätysjärjestelmä vuonna 1998, Norjassa vuonna 1999 ja Tanskassa vuonna Yhtenäinen käytäntö eri maihin Toisistaan poikkeavat kierrätysjärjestelmät tarkoittavat Wendschlagin mukaan erityisesti kansainvälisille yrityksille kalliita ratkaisuja ja kohtuutonta hallinnointia. Wendschlag toivoo, että WEEEdirektiivi olisi voimaan astuessaan joustava ja sen kansalliset toteutukset yhdenmukaisia kaikissa Euroopan maissa. Direktiivin implementoinnissa täytyy tuottajille antaa aikaa löytää mahdollisimman kustannustehokas tapa järjestää kierrätys. Wendschlag painottaa, että jos jossain jäsenmaassa 8 on etukäteen luotu toimiva järjestelmä elektronisen jätteen kustannustehokkaaseen käsittelyyn, täytyy direktiivin sallia järjestelmän jatkumisen myös tulevaisuudessa. Kaikkien tuottajien on kannettava oma vastuunsa kierrätyksestä. Tapoja vastuun jakoon on monia. Tuottajan on mahdollista mennä mukaan tuottajayhteisöön, mutta tuottaja voi halutessaan perustaa kierrätystä varten myös oman, itsenäisen järjestelmän. Kierrätysjärjestelmien on oltava avoimia, jotta niiden toimintaa voidaan järjestelmällisesti seurata. Tuottajayhteisö tukee kilpailua Tuottajayhteisön tulisi tarjota jäsenilleen joko pelkkää logistista palvelua, pelkkää kierrätyspalvelua tai molempia. Kuntien tulisi vastata kierrätettävien tuotteiden keräämisen järjestämisestä. Tuottajayhteisö tulisi tehdä yhteistyötä useiden eri alihankkijoiden (kuljetus- ja kierrätysyritykset sekä jätteenpolttolaitokset) kanssa. Kaikkia kierrätysyrityksiä täytyy rohkaista kilpailuun, sillä kilpailulla ala saadaan kustannustehokkaaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Wendschlagin mielestä tuottajayhteisön toiminnan on täytettävä laatukriteerit: joko ISO 9000:n, ISO 14001:n tai vastaavan laatujärjestelmän.

9 Kaikkien tuottajien on kannettava oma vastuunsa kierrätyksestä. YMPÄRISTÖSEMINAARI Tuottajayhteisön tulee tehdä laajaa yhteistyötä erilaisten alihankkijoiden kanssa ja pyrkiä aina hyödyntämään parasta mahdollista käytössä olevaa teknologiaa. Vapaamatkustajat, toisin sanoen ne yritykset, jotka eivät osallistu kustannuksiin mutta hyötyvät silti toiminnasta, ovat kierrätysjärjestelmän heikko kohta. Wendschlag on voimakkaasti sitä mieltä, että vapaamatkustajien jahtaaminen ei ole tuottajayhteisön, vaan viranomaisten tehtävä. Ihanteellinen tuottajayhteisö HP:n näkökulmasta: - tuottajat toimivat yhteistyössä tavaraa vastaanottavan kunnallisen tahon kanssa - kierrätyksen kustannukset määräytyvät kierrätettävien tuotteiden painon mukaan, koska * kaikilla tuottajilla on olemassa tämä tieto * painoa on jo pitkään käytetty mittarina kierrätysteollisuudessa * painon mukaan määräytyvä kierrätysmaksu helpottaa kuntien kierrätysseurantaa - tuottajayhteisön jäsenet maksavat yhteisölle vuosittaisen, markkina-arvoonsa (tuotteiden painossa) perustuvan jäsenmaksun, josta maksetaan yhteisön kiinteät kulut - varsinainen kierrätyskustannus määräytyy todellisen yrityksen kierrättämän materiaalin painon perusteella (= ei ennakkomaksua). 9 Suurella yleisöllä on yleensä sellainen käsitys, että kierrätettävissä SE-laitteissa on huomattavia määriä ongelmajätettä. Todellisuudessa kuitenkin noin 10- vuotiaassa, kierrätykseen saapuvassa SElaitteessa on ongelmajätettä vain noin 0,02 %. Siksi kierrätyskustannustenkin pitäisi jäädä varsin pieneksi, sillä muu materiaali on teollisuudelle käyttökelpoista uusiomateriaalia, josta pystytään myyntivaiheessa saamaan kohtuullinen hinta. Direktiivin implementoinnissa täytyy tuottajille antaa aikaa löytää mahdollisimman kustannustehokas tapa järjestää kierrätys. Hans Wendschlag on Hewlett-Packardin pohjoismainen ympäristöpäällikkö Hewlett- Packard Sweden Ab:llä. Hänen sähköpostiosoitteensa on hans_

10 Kaapelimateriaalien kierrätys Suomessa Kierrätyskupari saattaa päätyä vaikkapa Masa Yardsin telakalle laivojen potkuriksi Toisin kuin SE-laitteita, kaapelimateriaaleja on Suomessa kierrätetty jo vuosia. NK Cables Oy:n edustaja Timo Kallio kertoo, että paras ympäristövaihtoehto kaapelille on käyttää jo valmistettua tuotetta mahdollisimman pitkään. Kaapelin elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat nimittäin pääosin materiaalien valmistuksen päästöistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Kun kaapelin käyttöikä lopulta päättyy, pyritään tuote käyttämään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Käsitellyn materiaalin uusiokäyttö on ekotehokkuudessa seuraava vaihtoehto, sitten tulevat materiaalien hyötypoltto energian lähteenä ja viimeisenä, huonoimpana vaihtoehtona kaatopaikkaus. Kierrätysmateriaalin uudelleenkäytössä järjestetään materiaalin - keräily ja lajittelu - kunnostus uudelleenkäyttöä varten - purkaminen, lajittelu ja puhdistus - uudelleenkäyttö. Materiaalien uudelleenkäyttö kaapeleissa edellyttää - johdinmetallien elektrolyyttistä puhdistusta - muovimateriaalien tarkkaa lajittelua ja - puhdistusta - jatkuvaa ja tasalaatuista materiaalien saantia - uuden materiaalin kanssa kilpakykyistä hintaa. Kierrätysmateriaalin uusiokäyttö edellyttää kaapeliromun - lajittelua metallien ja niiden yhdistelmien mukaisesti - lajittelua päämuovien mukaisesti - karkeamurskausta sellaisenaan tai turpeen kanssa - magneettisten metallien erottelua - metallien kuiva- tai märkäerottelua - muovien erottelua ja puhdistusta - pölyn käsittelyä tai toimitusta ongelmajätelaitokselle - muovijätteen ja muun jätteen kaatopaikkausta tai polttoa - puhtaiden muovijakeiden toimitusta hyötykäyttöön. 10

11 YMPÄRISTÖSEMINAARI Turhaa jätteen muodostumista vältetään koko kaapelin elinkaaren ajan. Kaapelin elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia voi käydä läpi mm. tarkastelemalla suurtaajuuskaapelia, joka koostuu kuparisesta ulko- ja sisäjohtimesta, niiden välisestä vaahtomuovieristeestä ja rakennetta suojaavasta muovisesta ulkovaipasta. Suurimmat ympäristövaikutukset tulevat raaka-aineiden valmistuksesta. Timo Kallion mukaan kuparijohtimessa käytettävän kuparimalmin jalostuksessa syntyy happamoivia rikkipäästöjä. Talvisavusumun aiheuttavat pääosin typen oksidit, jotka myös pääosin tulevat johtimena käytetyn kuparin valmistuksesta. Kaapelin valmistuksen, kuljetuksien, käytön ja romuttamisen ympäristövaikutukset ovat hyvin pieniä ja liittyvät lähinnä tarvittavan energiantuotannon ympäristöpäästöihin. Kaapelista potkuriksi, muovivaipasta lämmitykseen Kaapelimateriaalit ovat pääosin kierrätettäviä. Hyvä esimerkki on kupari, joka on lähes ikuisesti kestävää. Kierrätyskupari saattaa päätyä vaikkapa Masa Yardsin telakalle laivojen potkuriksi. Murskauksen, jauhatuksen ja metallin erottelun jälkeen jäävä PE-muovi voidaan sulattaa uudelleen ja työstää esimerkiksi uusiomuovisen kaapelikelan osiksi laipoiksi tai rummuksi. PVC-muoviromu murskataan, puhdistetaan sulasuodatuksella ja rakeistetaan. Se on käsittelyn jälkeen käyttökelpoista muovia muovituotteisiin, kuten kaapeleiden vähemmän vaativiin rakenneosiin. Kallio muistuttaa, että kierrätyksen täytyy aina olla ympäristön kannalta ja taloudellisesti järkevää. Koska Suomessa täytyy lämmittää ja lämmitykseen käytetään myös öljyä, on kaapeleista peräisin olevien materiaalien hyötypolttaminen sopivassa lämpövoimalassa usein järkevin tapa hyödyntää materiaalia uudelleen. PE-muovi vastaa lämpösisällöltään polttoöljyä. Suomessa täytyy talvella lämmittää. PE-muovi vastaa lämpösisällöltään poltto-öljyä. Timo Kallio edusti FiComympäristöseminaarissa NK Cables Oy.tä. Hänen sähköpostiosoitteensa on 11

12 Teleoperaattoreiden kansainvälinen ympäristöyhteistyö Vaikka teleliikenne sinällään on saasteetonta ja se vähentää ihmisten tarvetta fyysiseen liikkumiseen, on televerkon ylläpidolla ja teleliiketoiminnalla monenlaisia ympäristövaikutuksia. Tukiasemat, puhelinkeskukset, kaapelit ja verkot tuottavat kierrätettävää jätettä. Suomen kokoisen maan televerkon hoito vaatii jatkuvaa liikkumista ja se taas lisää energiankulutusta. Teleoperaattorit ovatkin nostaneet ympäristönkysymykset keskeisiksi laadun kriteereiksi. Vuonna 1996 Euroopan teleoperaattoreiden yhteistyöelin ETNO (ETNO = European Public Telecommunications Network Operators Association) aloitti aktiivisen ympäristöyhteistyön allekirjoittamalla peruskirjan ympäristöohjelmasta. Sonera on ollut muiden merkittävien teleoperaattoreiden kanssa mukana toiminnassa alusta asti. Soneran ympäristöpäällikkö Kari Vaihia korostaa, että The ETNO Environmental Charter peruskirja on merkittävyydessään vailla vertaa: siinä keskenään kilpailevat yritykset ovat sopineet laajasta ympäristöyhteistyöstä. Tavoitteena systemaattinen ympäristönsuojelu Yhteistyön tavoitteena on ollut muun muassa ympäristötietoisuuden lisääminen sekä kansainvälisten ympäristöhallintajärjestelmien ja -raportoinnin kehittäminen. Vaihia kertoo, että yhteistyön painopistealueiksi on määritelty edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi ympäristölakien ja sitoumusten noudattaminen sekä tutkimus- ja kehitysyhteystyö ympäristökysymyksissä. Vasta maailmanlaajuinen ympäristönsuojelu tuottaa konkreettisia tuloksia, sillä tietoliikenne on kaikkialla ja sen ympärillä tehdään suuria hankintoja. Vuosittain hankintojen määrä kasvaa yli 1000 mrd. markkaan. Hankintoja tehtäessä teleoperaattoreiden yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla ja toimittajilla on keskeinen rooli. Isot operaattorit joutuvat omien ympäristöohjelmiensa ta- 12

13 Vasta maailmanlaajuinen ympäristönsuojelu tuottaa konkreettisia tuloksia. YMPÄRISTÖSEMINAARI kia asettamaan tiukkoja vaatimuksia myös toimittajien ympäristöohjelmille. Kari Vaihia muistuttaa, että ympäristökysymykset ovat nykyisin merkittävä kilpailutekijä. On siis mielenkiintoista huomata, että teleyrityksissä ei vielä ole esimerkiksi markkinoinnissa osattu täysin hyödyntää ympäristökysymyksiä. Soneran kaltainen, 11 mrd. markan liikevaihdon ja yli 9000 henkilön kansainvälisen teleoperaattorin ympäristövaikutukset koostuvat erityisesti kuljetuksessa tulevista päästöistä, kiinteistöjen sähkö- ja lämmityskuluista sekä muusta vastaavasta toiminnasta. Teleoperaattorin ympäristöohjelmassa huolehditaan siis ensisijaisesti asioista, jotka eivät suoraan liity ydinliiketoimintaan. Yhteistyö tuottaa jo tuloksia ETNO Environmental Charterin allekirjoituksen jälkeen ympäristökysymyksiin on alettu sijoittaa aiempaa Vuosittain hankintojen määrä kasvaa yli 1000 mrd. markkaan. Siksi myös toimittajien ympäristöohjelmille asetetaan tiukkoja vaatimuksia. enemmän. Mukana olevista teleoperaattoriyrityksistä löytyy nykyisin suurimmasta osasta ympäristöasioista vastaava henkilö, ympäristötavoitteet on määritelty yli 60 % yrityksistä ja suurin osa vaatii myös alihankkijoiltaan ympäristöohjelmia. Vaihian mukaan yhteistyö on jatkunut ja jatkuu edelleen tehokkaana. Yhteistyön kunnianhimoinen hanke on saattaa IT-palvelut merkittävään osaan KYOTO-sopimuksen toteutusta. Ilmakehän saastuminen ja erityisesti hiilidioksidipäästöt kun ovat globaalisti katsoen vakavimpia ympäristöuhkia. Kari Vaihia on Sonera Oyj:n ympäristöpäällikkö. Hänen sähköpostiosoitteensa on 13

14 Matkapuhelimen elinkaari Pohjoismaalaiset ovat aktiivisia matkapuhelinten käyttäjiä. Uusia puhelinmalleja tulee jatkuvasti, joten yksittäisen puhelimen käyttöaika jää varsin lyhyeksi. Tunnetut matkapuhelinten valmistajat, muiden muassa Ericsson ja Nokia, ovat kokeilleet Ruotsissa ja Englannissa matkapuhelinten kierrätystä vuodesta Kokeilun pohjalta on syntynyt toimiva ja edelleen käytössä oleva kierrätysjärjestelmä. Materiaalin kerääminen vaihtelee maittain hyvinkin paljon. Ruotsissa on L M Ericsson Ab:n ympäristöpäällikkö Mats Pellbäck Scharpin mukaan päädytty kierrätysjärjestelmään, jossa vähittäismyyjät ottavat käytetyt matkapuhelimet vastaan ja kunnallinen taho noutaa ne tilauksesta keräyskeskukseen. Keräyskeskuksessa matkapuhelimista erotellaan metalliosat, akut, nestekidenäytöt ja muoviosat. Ongelmajätteet, kuten nestekidenäytöt toimitetaan ongelmajätelaitokseen tuhottavaksi, muovi- ja metalliosat sekä akut kierrätetään uusiokäyttöön. Mahdollisimman pienin kustannuksin Kokeilun aikana on paljastunut myös yllätyksiä. Ihmiset eivät esimerkiksi automaattisesti palauta vanhoja matkapuhelimiaan keräyspisteisiin, vaikka sinällään kannattaisivatkin kierrätystä. Matkapuhelinta pidetään niin arvok- 14 Asenteilla on huomattava merkitys kierrätyksen järjestämisessä. kaana hankintana, että siitä halutaan hyötyä taloudellisesti myös silloin, kun siitä luovutaan. Siksi vanha puhelin joko säilytetään, se myydään edelleen, annetaan käyttöön tuttaville tai vaikkapa leikkikaluksi lapselle. Pienempi yllätys lienee, että kierrätyksen suurimmat kustannukset Ruotsin ja Suomen kaltaisessa maassa syntyvät kuljetuksesta ja materiaalin keräämisestä, ei niinkään itse materiaalin jälleenkäsittelystä. Kierrätyksen kustannukset näkyvät myös loppukäyttäjän kuluissa tavalla tai toisella. Siksi Pellbäck Scharpin mielestä on äärimmäisen tärkeää, että kierrätysjärjestelmässä mahdollistetaan heti alusta saakka kilpailu ja käynnistetään toiminta mahdollisimman markkinataloudelliseen henkeen. Mats Pellbäck Scharp uskoo, että kaikkien EUmaiden päämääränä on luoda mahdollisimman tehokas ja toimiva kierrätysjärjestelmä, jossa kustannukset pysyvät mahdollisimman pienenä. Mats Pellbäck Scharp on Ericsson Mobile Environmental Manager. Hänen sähköpostiosoitteensa on

15 YMPÄRISTÖSEMINAARI Kännykkämastot ovat omalta osaltaan tietoyhteiskunnan tunnuksia. Keskustelu matkaviestinten tukiasemien mastojen maisemallisista haitoista on vilkastunut sekä julkisessa sanassa että yksittäisten valitusten kautta myös viranomaismenettelyssä. Lähestymistapa on monesti ollut kovin tunnepitoista. Uusi rakennuslaki ja sen myötä syntyvä ohjeistus helpottavat mastokeskustelua jatkossa kaikkien osapuolten kannalta. Suomessa on Unibase Oy:n toimitusjohtaja Hannu Matikan mukaan tällä hetkellä noin matkapuhelimen tukiasemamastoa. Unibase on Sonera Oyj:n omistama tytäryhtiö, jonka toiminta keskittyy tukiasemapaikkojen omistamiseen, rakennuttamiseen ja niiden kapasiteetin vuokraukseen. Toiminta kattaa koko maan ja asiakkaina ovat Soneran lisäksi kaikki mobiili- ja teleoperaattorit, erillisverkko-operaattorit sekä muut antennitilaa tarvitsevat. Matikka kertoo, että ensisijaisesti tukiasemien sijoituspaikkoina käytetään hyväksi jo olemassa olevia mastoja tai muita soveltuvia rakenteita, esimerkiksi vesitorneja. Uusia masto- Tukiasemapaikkojen maisemointi 15 ja vältetään nykyisin sijoittamasta taajamiin ja asutuksen aivan välittömään läheisyyteen. Taajama-alueella on mastojen sijaan alettu käyttää ns. antenni-pylväitä, jolloin maisemahaitta on huomattavasti pienempi. Arkaan ympäristöön tehdään myös erikoisrakenteita. Läheistä yhteistyötä mm. ympäristökeskusten kanssa Matikka muistuttaa, että maston sijoituspaikkaa suunniteltaessa Unibase tekee läheistä ja avointa yhteistyötä kuntien ja ympäristökeskusten kanssa. Niiden kanssa selvitetään esimerkiksi alueen arvokkaat maisema- ja luontokohteet sekä niiden suojelualueet. Matikan mukaan mastojen sijoittamisessa vältetään aina mäkien lakipisteitä ja avoimia alueita ja pyritään käyttämään rinteitä ja puustoa luonnollisina mastojen peitteinä. Maston rakennusvaiheessa aluetta muokataan niin vähän kuin mahdollista: puustoa kaadetaan vain sen verran kuin on välttämätöntä, vanhoja ja suuria puita suojataan. Ajotie linjataan maastoa mukaillen ja rakennusjäte sekä työn jäljet siivotaan ja maisemoidaan huolellisesti. Hannu Matikka on Unibase Oy:n toimitusjohtaja. Hänen sähköpostiosoitteensa on

16 Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö Tavara- ja tietovirrat oikenevat Markku Säkö Netti mullistaa perinteisen kaupan Kuisma Niemelä perustelee lähtöään S-ryhmän uuden strategian toteutuksen asettamilla vaatimuksilla. Hän huomauttaa tiedotteessa,

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta Muutoksia alkuperätakuulakiin Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta 23.5.2013 2 Nykytilanne Laki sähkön alkuperän varmentamisesta (1129/2003) ollut voimassa vuoden 2004 alusta lähtien aluksi koski vain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0123(COD) 28. lokakuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus-

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori

Käyttöohje. Parade 60 Rollaattori Parade 60 Rollaattori 1 2 Sisältö TUOTTEISTAMME...4 KÄYTTÖTARKOITUS...6 TEKNINEN ERITTELY...7 LISÄVARUSTEET...7 KÄYTTÄJÄN OPAS...8 3 Tuotteistamme Tuotetta vastaan otettaessa Tarkista seuraavat asiat ennen

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014

Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 Asukastilaisuus puhelimen kuuluvuus ja tv:n näkyvyysasioista Karigasniemen kylätalo 13.2.2014 19.2.2014 1 Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus 2. Kunnanjohtajan puheenvuoro 3. Puhelinpalvelujen toimivuuden

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa

HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa HUONEKALUJEN HANKINTA Näkökulmia ympäristökriteerien valintaan ja käyttöön huonekaluhankinnoissa Versio 1.0 Julkaistu 2/2016 Millainen on kestävän kehityksen mukainen kalustehankinta? Joulukuussa 2015

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot