PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela"

Transkriptio

1 Oppilaitos osana opetusverkostoa: Tapaustutkimus yliopiston ja 2. asteen oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävästä yhteistyöhankkeesta. PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Niina Impiö Kevät 2005 Ohjaaja: Lauri Kurkela OPPILAITOS OSANA OPETUSVERKOSTOA Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten opetuksen toteutus verkostossa ilmenee yksittäisen oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Tutkimustehtävää lähestyttiin kolmen kysymyksen ohjaamana: 1) Miten opetuksen suunnittelu toteutuu verkostossa? 2) Millaisia rooleja oppilaitoksen toimijoilla verkostossa on? 3) Miten tieto- ja viestintätekniikka tukee verkostojen yhteistyötä? Työ on osa tutkitun hankkeen loppuarviointia. Menetelmät Tutkimus on tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimuskohteena olleeseen hankkeeseen osallistuneet rehtorit (4) ja tuutoriopettajat (7). Aineisto analysoitiin kolmivaiheisena prosessina, jossa yhdistyi aineistolähtöinen ja teoriaohjaava tarkastelu. Tutkimusote oli laadullinen. Tulokset Tutkimuksen tuloksena esitetään paikallisen oppimisympäristön merkitys osana verkostoyhteistyötä. Oppimisympäristön kokonaisuuden muodostavat oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä verkoston yhteistyössä määrittämät pedagogiset ratkaisut, työskentelytavat- ja välineet. Nämä tekijät luovat opetusverkoston opetus-, opiskelu- ja oppimiskulttuurin. Avainsanat verkostoyhteistyö, toimintakulttuuri, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, laadullinen tutkimus.

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKITTAVAN ILMIÖN TAUSTAA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ VERKOSTOJA LUOMASSA TUTKIMUSKOHTEENA KEHITTÄMISHANKE METODOLOGISEN VIITEKEHYKSEN MÄÄRITTELYÄ TEORIAN JA EMPIRIAN VUOROPUHELUA TAPAUSTUTKIMUS TERVEYDENHUOLTO HYVINVOINTIPALVELUNA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS AINEISTON KERUU TEEMAHAASTATTELUNA HAASTATTELUIDEN PURKU TUTKIMUSKYSYMYSTEN MÄÄRITTÄMINEN AINEISTON ANALYSOINTI ANALYSOINNIN ETENEMINEN KOLME NÄKÖKULMAA VERKOTTUMISEEN OPETUKSEN SUUNNITTELUA PAIKALLISESTI JA VERKOSTOSSA Kasvokkaisia kohtaamisia Aikataulujen sovittamista Opiskelijoiden ohjausta ERILAISIA ROOLEJA JA VASTUUALUEITA Rehtorit opintojen mahdollistajina Tuutoriopettajat opetuksen toteuttajina TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSANA OPETUKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA Digitaalinen oppimateriaali Verkkopohjainen oppimisympäristö PAIKALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OSANA VERKOSTOA OPPIMISYMPÄRISTÖN KOKONAISUUS OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI PEDAGOGISIA RATKAISUJA Pedagogiset mallit Oikeanlainen ohjaus Yhteiset työskentelytavat ja -välineet Opetuksen suunnittelu OPETUKSEN TOTEUTUS YHTEENVETO TUTKIMUKSEN METODOLOGISTEN VALINTOJEN ONNISTUMINEN SAINKO VASTAUKSEN TUTKIMUSKYSYMYKSIIN? POHDINTA... 34

4 4 LÄHTEET LIITTEET... 38

5 1 Johdanto Opetus-, opiskelu- ja oppimiskulttuuria on viimeisen vuosikymmenen aikana muovannut tietoyhteiskunnan mukanaan tuomat haasteet. Yhdeksi osaksi opetusta on tullut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Toimintamalleja on harjoiteltu ja kehitetty erilaisissa tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäyttöön liittyvissä paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa (esim. etälukioprojekti ja virtuaalikoulut). Tvt:n opetuskäytön tavoitteita on linjattu myös Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa vuosille , joka jatkaa strategiakausina ja toteutettuja ohjelmia. Usein tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koulujen ja siellä toimivien opettajien verkostona. Samalla kun opettajat ovat yhdessä opiskelleet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, on tarjoutunut mahdollisuus verkostomaiseen työskentelyyn oppiaineiden sisällöissä ja opetuksessa. Muun muassa tällaisten hankkeiden myötä on saatu tuntumaa siitä, että opettajan työnkuva on muuttumassa sekä yksilöllisellä että organisatorisella tasolla. Vaativaksi tvt:n hyödyntämisen opetuksessa tekeekin se, ettei sen käyttöön ole olemassa jo valmiiksi opittuja toimintamalleja. Lisäksi verkostoyhteistyö opetuksen toteutuksessa on tuonut opetuksen kulttuuriin lokaalin ja globaalin ulottuvuuden: samalla kun toimitaan osana kansallista tai kansainvälistä verkostossa, tehdään valintoja osana paikallista toimintaympäristöä. Jotta nämä muutokset saisivat ahdistuksen sijaan positiivisen suunnan, on tarpeen tunnistaa verkostoyhteistyön vahvuudet ja sen mahdollisuudet. on tarjottu yhteistyössä Oulun yliopiston ja neljän 2. asteen oppilaitoksen kanssa yliopistotasoisia tietojenkäsittelytieteen opintoja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Tarkastelen tässä tutkimuksessa, miten ko. projektissa opetuksen toteutus osana yhteistyöverkostoa on ilmenentynyt yksittäisen oppilaitoksen toimintaympäristössä. Ilmiötä on lähestytty laadullisen tutkimuksen menetelmin keräten ensin aineisto teemahaastatteluina, analysoiden se sitten aineiston pohjalta tarkentuneiden tutkimuskysymysten ohjaamana ja päätyen lopuksi yhteenvetoon. Tutkimuksen tuloksena syntyy kuvaus siitä, miten oppilaitoksen toiminnassa ilmentyy toimiminen osana laajempaa opetusverkostoa. Tutkimuksen tulos on olennaisesti sidoksissa tutkitun tapauksen ominaispiirteisiin. Kuvaankin aineistosta nousseet havainnot ensin tutkitun tapauksen näkökulmasta ja kokoan ne sitten yleisemmälle tasolle tarkastellen, millaisen oppimisympäristön oppilaitos osana verkostoa muodostaa. Tutkimusraportin ensimmäisessä osassa hahmotan tutkittavaan ilmiöön liittyvää taustaa (luku 2). Toisessa osassa (luvut 3-4) kuvaan tutkimusasetelman muodostamisen ja tutkimusprosessin etenemisen. Tutkimustulokset esitän ensin aineistosta nousseina teemoina (luku 5), minkä jälkeen kuvaan niiden

6 pohjalta muodostuneen kokonaisuuden tutkimuksen päätuloksena (luvut 6). Lopuksi arvioin tutkimuksen metodologisia valintoja ja tuloksia (luku 7) sekä päätän ilmiön tarkastelun pohtien tutkimuksen tuloksia ja verkostoyhteistyötä osana opetuskulttuuria (luku 8). 2

7 3 2 Tutkittavan ilmiön taustaa 2.1 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa monella tapaa. Se voi olla itsenäinen kokonaisuus tai osa muita opetuksen muotoja. Itsenäisenä kokonaisuutena kurssin opetus materiaaleineen, keskusteluineen ja ohjauksineen tapahtuu täysin tvt-tuetussa ympäristössä. Sen sijaan hyödynnettäessä tvt:aa osana kurssin toteutusta sovellus voi olla esimerkiksi www-sivuilla sijaitseva materiaalipankki, jossa on saatavilla muun muassa kurssin luento- ja oheismateriaali. Toteutus voi olla myös lähiopetuksen tukena käytettävä verkkooppimisympäristö, jossa esimerkiksi käydään keskusteluja ja jonne palautetaan tehtäviä. Tvt:n opetuskäytölle on tyypillistä usean eri media yhdistyminen ja usean toimijan yhteistyö. Tämä vaihtoehtojen moninaisuus on ohjannut tarkastelemaan tvt:n opetuskäyttöä laajemmin ja useammasta näkökulmasta. (Hein, Ihanainen & Nieminen 2000, 5-8.) Opetuksen suunnitteluun vaikuttavat ensisijaisesti sille asetetut tavoitteet. Tämä tulee muistaa myös tvt:aa hyödyntävässä opetuksessa. Olennaista on pohtia, mikä rooli tvt:lla opetuksessa on ja mitä sillä tavoitellaan. Opetukselliset ratkaisut voivat tukea oppijoiden yksilöllistä oppimisprosessia tai yhteisöllistä työskentelyä. Usein tavoitellaan näitä molempia. Tvt:n avulla voidaan edistää sitoutumista opintoihin esimerkiksi tukemalla oppimisprosessin etenemistä ohjauksella. Opiskelija voi kaivata tämän tyyppistä tukea esimerkiksi itsenäisiä tehtäviä työstäessään. Tvt:n ratkaisut tarjoavat myös mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, joka tukee yksittäisen opiskelijan ryhmään kuulumisen tunnetta. (Salovaara 2004.) Valtakunnallisella tasolla tarkasteltuna tieto- ja viestintätekniikan laitteistolliset resurssit ovat kouluissa kohtalaisen hyvät, mutta niiden hyödyntämiseen opetuksen ja oppimisen tukena kaivataan tukea. OECD:n (2004) indikaattoritutkimuksessa tvt:n käyttö opetuksen tukena todettiin vähäiseksi kaikissa 14 osallistujamaassa. Kohderyhmänä olivat 2. asteen oppilaitokset. Suomen kohdalla tilanne oli hyvä vertailtaessa oppilaiden ja opettajien käytössä olevien tietokoneiden määrää, mutta tietokoneiden opetuskäyttöä koskevassa vertailussa Suomen sijoitus laski osallistujamaiden keskikastiin. Tietokoneiden vajaakäytön syinä osallistujamaissa pidettiin mm. opettajien riittämättömiä valmiuksia soveltaa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia omassa opetuksessaan. Laitteistollisesti edellytyksiä siis tvt:n opetuskäyttöön on. Nyt tarvitaan innovatiivisia toimintamalleja tvt:aa hyödyntävän opetuksen toteuttamiseen (Aho 2005).

8 4 2.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö verkostoja luomassa Tietoyhteiskuntakehityksen myötä monen ammatin tapaan myös opettajan työ on muuttumassa. Opettamisen kysymykset ovat jatkuvassa muutospaineessa: tieto lisääntyy ja uusiutuu jatkuvasti sekä käsitykset hyvästä oppimisesta muuttuvat. Teknologian kehitykseen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät ilmiöt ja haasteet ovat muutakin kuin opettajien ja oppilaiden tai kouluorganisaation jäsenten valmiutta käyttää tietoteknisiä sovelluksia. Toiminta saa yhteisöllisiä piirteitä. Kyseessä on laaja toimintakulttuurin muutos. (vrt. Lehtinen & Hiltunen 2002.) Yksi avainsana tuossa muutoksessa on yhteisöllisyys. Opettajan työ on muuttumassa yksin toimimisesta yhteisölliseksi tiedon jakamiseksi (Eloranta & Virta 2002). Verkostot auttavat osaltaan opettajia pysymään nopean muutoksessa mukana. Opettajuuteen liittyykin nyt ja tulevaisuudessa valmiuksia toimia verkostossa muun muassa verkossa viestien ja yhteistä opetusta tarjoten. Tähän asti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä on tarkasteltu lähinnä oppijalähtöisesti pohtien oppimisen ohjaamista ja opetuksen järjestämistä verkossa. Usein mielenkiinnon kohteena on ollut vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukeminen verkossa. Opettajien tueksi on julkaistu teoksia, joissa on määritelty verkko-opetuksen pedagogista luonnetta mm. työskentelytapojen, ohjauksen ja opettajan roolin näkökulmasta (esim. Koli & Silander 2002, 2003; Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001). Tällöin tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten opettaja onnistuu luomaan oppimista tukevan oppimisympäristön tvt:aa hyödyntäen. Sen sijaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevien erilaisten toimijoiden yhteisöllisen työskentelyn luonne on jäänyt vähemmälle. Myös tarkastelu opetusyhteistyön heijastumisesta oppilaitosten toimintakulttuuriin on ollut vähäistä. Millaisena oppijoille opetuksen kokonaisuus näyttäytyy, on verkostossa järjestetyssä opetuksessa usean eri toimijan yhteistyön tulos. Verkostossa järjestettyä opetusta onkin syytä myös tarkastella toimijaverkoston kokonaisuutena. Usein verkkokurssit ovat useamman opettajan yhteinen projekti, jossa heidän lisäkseen voi olla mukana tekninen asiantuntija. Yhteistyö ja asiantuntijuuden jakaminen tuo toimintaan erilaiset kielet ja hahmotustavat. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ovatkin läsnä koulutukseen liittyvä kieli ja tekniikkaan liittyvä kieli (Matikainen 2001, 57). Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus ei ole kuitenkaan pelkästään pedagoginen ja tekninen haaste, vaan kyse on toimintakulttuurin muutoksesta. Kyseessä on uudenlaisten toimintatapojen muotoutuminen uusiin välineisiin liittyen. Tällöin oleellinen oppijan oppimisprosessia tukeva tekijä on myös se, miten eri toimijat onnistuvat yhdessä luomaan yhtenäisen ja johdonmukaisen opetuskokonaisuuden, sekä miten heidän toimintaympäristönsä tukee tätä

9 5 työskentelyä. Samalla kun opettaja ohjaa yhteisölliseen työskentelyyn, hänen itsensä tulee toimia yhteisöllisessä asiantuntija tiimissä. Paitsi että yhteisöllisyyttä tarvitaan oppimisessa ja opiskelussa, sitä tarvitaan myös opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppijoiden ohella myös opettajien on oivallettava ja harjoiteltava käytännössä aktiivista, tutkivaa, dialogista ja yhteisöllistä osaamisen rakentamista (Aarnio & Enqvist 2001, 11-12). Verkko-opetus johtaa opettajan ammattitaidon eri osa-alueiden uudenlaiseen painotukseen. Tätä muutosta ei tulisi nähdä negatiivisesti uusien työtehtävien lisääntymisenä, vaan se tulisi nähdä opettajan mahdollisuutena joustavoittaa ja kehittää työtänsä (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001). Pedagoginen keskustelu kollegoiden kanssa on perinteiselle koulukulttuurille vierasta (Eloranta &Virta 2002). Tämä ilmentyy usein välillisesti esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksessa: opettajat haluavat saada uusia välineitä opetustyöhönsä, mutta eivät ole halukkaita tarkastelemaan opetukseen liittyviä pedagogisia kysymyksiä. Uudenlainen verkostoitunut opettamisen kulttuuri edellyttää kuitenkin valmiutta ja toimintamalleja yhteisölliseen työskentelyyn ja asiantuntijuuden jakamiseen. 2.3 Tutkimuskohteena kehittämishanke Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koordinoimassa - projektissa on tarjottu yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelytieteiden yliopisto-opintoja toisen asteen opintojen yhteydessä. Tavoitteena on ollut tietoteollisuusalan ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden opiskelun tunnetuksi tekeminen sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää tietoyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia niin opintojen sisältöjen kuin opetuksessa hyödynnetyn tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön välityksellä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia on hyödynnetty - projektissa vastaamaan yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön edistämiseen. -projektin toimintamallissa yliopistotasoisia tietojenkäsittelytieteiden opintoja on integroitu hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten omiin opetussuunnitelmiin. Oppilaitokset valikoituvat mukaan osin omasta mielenkiinnosta ja osin aikaisemman yhteistyön jatkumona. Tietojenkäsittelytieteiden 15 opintoviikon kokonaisuutta on tarjottu valinnaiskursseina, joihin kuuluu kontaktiopetusta toisen asteen käytäntöjen mukaan. Lähiopetuksesta oppilaitoksissa vastanneet tuutoriopettajat ovat toimineet myös yhdyshenkilöinä koulujen ja yliopiston välisessä yhteistyössä. Opinnoissa on käytetty videoiduista luennoista ja niihin liittyvästä materiaalista koostuvaa digitaalista oppimateriaalia. Lisäksi

10 6 opinnoissa on hyödynnetty www-pohjaista oppimisympäristöä palaute-, keskustelu- ja materiaalin jakelukanavana sekä tuutoroinnin välineenä. Opintojen aikana opiskelijoille on järjestetty myös vierailuja, joissa he ovat tutustuneet tietoteollisuuteen, alalla toimiviin yrityksiin ja niiden erilaisiin työtehtäviin. -projektin aikana vuosina kertaalleen toteutetun opintokokonaisuuden yhteydessä on kehitetty yhteisiä toimintamalleja yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön. Opinnoissa on ollut mukana n. 100 opiskelija, joista n. 20% on suorittanut koko opintokokonaisuuden. Projektissa käynnistetty toimintamalli on vakiintunut kolmessa yhteistyöoppilaitoksessa, jotka ovat jatkaneet tietojenkäsittelytieteiden opintojen tarjoamista toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa. Lisäksi syksyllä -05 opintoja tullaan tarjoamaan uusissa oppilaitoksissa. Projektissa on arvioitu kevään -05 aikana kokonaisuudessaan, miten opintojen integrointi on toteutunut. Raportointia varten on haastateltu opintoihin osallistuneiden oppilaitosten tuutoriopettajat (7) ja rehtorit (4). Lisäksi on analysoitu opiskelijoiden kursseista antamia palautteita. Tässä opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa tarkasteluni kohdentuu rehtoreiden ja opettajien haastatteluista kerättyyn aineistoon. Opinnäytetyössäni keskityn tarkastelemaan opintojen toteutukseen kuuluvista osa-alueista (kuvio 1), miten verkostoyhteistyö on ilmentynyt mukana olevien 2. asteen oppilaitosten toiminnassa.

11 7 Opetus, materiaalintuotanto, tuki YLIOPISTO Opettajat Sisältö Materiaali Suunnittelijat Digitaalisen materiaalin tuotantoryhmä Tvt:n opetuskäyttö Yhteissuunnittelu 2. ASTEEN OPPILAITOKSET: Lukiot, Ammatti-instituutti Opetussuunnitelma Tuutoriopettajat Opiskelijat Opetusmenetelmät Lähiopetus Digitaalinen oppimateriaali Verkkoympäristö Opiskelijavierailut Integrointi, opetus/ tuutorointi Markkinointi Opinto-ohjaus Hallinnointi Opinto-oikeus AVOIN YLIOPISTO Opintosuoritusten kirjaus Todistukset KUVIO 1. toteutettujen opintojen osa-alueet toimijoittain.

12 8 3 Metodologisen viitekehyksen määrittelyä Eskola ja Suoranta (1998, 14-15) toteavat, että tärkeintä on tehdä tutkimusta erilaisilla, tutkittavaan ongelmaan sopivilla menetelmillä. Heidän mukaansa yksi tutkimusprosessin ratkaiseva kysymys onkin, määritelläänkö lähestymistapaa käytettävistä menetelmistä vai tutkittavasta ilmiöstä käsin. Kun kyseessä on empiirinen ilmiö, ovat laadulliset menetelmät tarkoituksenmukaisia työkaluja ja kohdeilmiön käsitteellinen pohdinta merkityksellistä. Tutkimuksessani olen päätynyt seuraaviin valintoihin: Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Tutkimukselliseen lähestymiseen liittyy myös väljästi toimintatutkimuksen piirteitä, sillä olenhan itse ollut kehittämistyössä mukana, jonka toimintaa tarkastelen. Tarkastelu on luonteeltaan ilmiötä kartoittavaa. Aineiston analysointi perustuu aineistolähtöisen ja teoriaohjaavaan analyysiin välimaastoon, mikä on ohjannut tutkimuskysymysten tarkentamista. 3.1 Teorian ja empirian vuoropuhelua Laadullisessa tutkimuksessa käsite teoria on monitahoinen. Teorian tehtäväksi yleisesti tutkimuksessa voidaan todeta seuraavat: teoria keinona ja teoria päämääränä. Keinona teoria auttaa tutkimuksen tekemistä. Päämääränä tutkimustyön tavoitteena on teorian kehittäminen edelleen. Näin teoria ohjaa tutkijaa uuden tiedon etsinnässä samalla kuin se jäsentää kerättyä tutkimustietoa. Laadullisessa tutkimuksessa teoria on mahdollista nähdä molemmista näkökulmista. Teoria toimii välineenä, jonka avulla aineistosta pystytään rakentamaan tulkintoja, ja jonka avulla tulkintoja voidaan esittää tieteellisessä muodossa. Toisaalta teoria voi olla myös päämäärä, kun aineiston jäsentämisessä edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. (Eskola & Suoranta 1998, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarvitaan kahdenlaisia teorioita. Ensinnäkin tarvitaan jokin taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan. Toiseksi aineiston tarkastelun rajaamiseksi tutkijalla on oltava mielessään kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia. Kysymykset edellyttävät tulkintateoriaa, joka ohjaa tutkijan valintoja ja sitä mitä hän aineistosta etsii. Usein laadullinen tutkimus hyötyy teoreettisista käsitteistä; ei niinkään teorioista. Kun esimerkiksi haastatteluteemojen lisäksi tutkijalla on käytettävänään teoria analyysin apuna, hänen on mahdollista päästä teemojen ohjaamasta pinnallisesta kuvaamisesta syvällisempiin johtopäätöksiin. (Eskola & Suoranta 1998, )

13 9 Tässä tutkimuksessa pyrin ensisijaisesti tutkittavan ilmiön kokonaisuuden hahmottamiseen luoden erityisesti tähän tapaukseen liittyvää teoriaa. Aineistonkeruuvaiheessa taustalla ei ole vaikuttanut mikään erityinen teoria, vaan tutkijoiden aikaisempi tuntemus tutkittavasta hankkeesta sekä perehtyneisyys tvt:n opetuskäyttöön. Analysointivaiheessa aineistosta nousevia käsitteitä olen jäsentänyt kirjallisuudesta nousseiden teoreettisten käsitteiden pohjalta. 3.2 Tapaustutkimus Tapaustutkimus on tiettyä tapausta koskevaa ongelmanratkaisua. Tapaustutkimuksen kohteena on toiminnassa oleva tapaus omassa ympäristössään. Se on kokonaisvaltaista ja systemaattista kuvausta ilmiön laadusta. Todellisuutta tarkastellaan kokonaisuutena eri näkökulmista pilkkomatta sitä yksittäisiksi mitattaviksi muuttujiksi. Mielenkiinto kohdistuu yleensä tiettyyn tapaukseen, kuten yksilöön, ryhmään, yhteisöön tai laitokseen. Mielenkiinto voi kohdistua myös siihen, millainen merkitys tietyillä toiminnoilla, teoilla tai ilmiöillä on tietyssä kohteessa oleville ihmisille. (Syrjälä & Numminen 1988, 5-8; ) Tapaustutkimuksen tutkimusasetelmat eroavat toisistaan Syrjälän ja Nummisen (1988, 21-22) mukaan kahdessa suhteessa. Ensinnäkin tapauksia voi olla yksi tai useampi. Toiseksi tapausta voidaan tarkastella etukäteen muodostetun teorian pohjalta tai tapauksesta itsestään käsin. Tapaustutkimuksen avulla testataan jo jonkin olemassa olevan teorian tai viitekehyksen paikkansapitävyyttä. Toisaalta voidaan taas painottaa käytännön kehittämistä. Tutkittavaa tapausta tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti. Teoriaperustan luovat osallistujien kokemukset, merkitykset ja ilmiötä koskevat selitykset. (Syrjälä & Numminen 1988, ) Tapaustutkimusta aloitettaessa oleellista on varsinaisen tapauksen, joka samalla on myös tutkimuskohde, valinta (Syrjälä & Numminen 1988, 19). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhtä tapausta. Tapauksena on kolmen vuoden ajan toteutettu kehittämishanke, josta saatuja kokemuksia hankkeen päättyessä kartoitettiin mukana olleiden toimijoiden välityksellä. Hankkeessa kerätyn kokonaisaineiston tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen näkemys muodostuneesta toimintamallista. Opinnäytetyössä tekemässäni osa tutkimuksessa selvitän tutkimuskysymysten ohjaamana, miten verkostomainen toimintapa ilmenee oppilaitoksia edustavien toimijoiden kokemuksissa. Tapaustutkimuksen toteutuksessa on monenlaisia variaatioita. Yhteistä kuitenkin on, että tutkittavasta ilmiöstä kootaan mahdollisimman monenlaista tietoa. Keskeinen ero muihin tutkimustyyppeihin nähden tapaustutkimuksessa onkin

14 10 aineistonhankinnan monipuolisuus. Tutkimusmenetelmien triangulaatio on tapaustutkimuksen metodologian keskeinen piirre. Triangulaatiolla tarkoitetaan erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa. Lisäksi useampi tutkija voi tutkia samaa kohdetta, jolloin useamman tutkijan näkemyksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi analysoinnissa luokittelua määritellessä jatkuvaa vertailua tehden. Yleisesti triangulaation käyttöä perustellaan sillä, että yksittäisellä tutkimusmenetelmällä ei voida saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta, jolloin useampaa tutkimusmenetelmää hyödyntämällä saadaan ilmiöstä monipuolinen kuva. (Eskola & Suoranta 1998, 69-75; Tuomi & Sarajärvi 2002, 142.) Tässä tutkimuksessa triangulaatiota esiintyy kahdessa asiassa: aineisto- ja tutkijatriangulaatio. Saman ilmiön eri näkökulmien tutkimiseksi aineistoa kerättiin haastattelemalla sekä rehtoreilta että opettajilta. Tukimateriaalina etenkin haastatteluteemojen laatimisvaiheessa olivat hankkeen aikana aikaisemmin kerätyt palautteet ja niiden pohjalta tehdyt raportit. Lisäksi taustatietona ovat vaikuttaneet tutkijoiden kokemukset hankkeen toiminnasta. Haastattelu- ja analysointivaiheessa oli mukana kaksi tutkijaa. Jaoimme haastatteluiden tarkastelun hankkeen kokonaisraportointia varten siten, että toinen tarkasteli rehtoreiden haastatteluja ja toinen opettajien. Tutustuttuamme eri osaalueisiin vertailimme havaintojamme ja täydensimme niitä puolin ja toisin raporttia kirjoittaessamme. Opinnäytetyöhön liittyvän analysoinnin olen tehnyt pääsääntöisesti yksin välillä kollegani kanssa havainnoistani keskustellen. Siihen on toki vaikuttanut myös koko aineiston analysointi hankkeen näkökulmasta. 3.3 Terveydenhuolto hyvinvointipalveluna Terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan asema on määritelty laissa. Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on pidentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyistä elinaikaa. Tavoitteisiin kuuluvat myös mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja helposti tavoitettavat terveyspalvelut. Edistävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan arkiympäristön, kuten kodin, koulun, työpaikan ja vapaa-ajan toimintojen turvaamista sekä vaikuttamista ihmisten elämäntapojen muokkaamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta linjaa tulevaisuuden kansallista terveyspolitiikkaa terveyden edistämisen suuntaan. Hyvän terveyden omaaminen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja tulevaisuuden taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Ihmisten tervey-

15 11 teen vaikuttavat arkisten toimintojen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien yhteensopivuus. Tulevaisuuden terveydenhuollossa yksi hyvinvointia parantava asia on sosioekonomisten ryhmien ja alueiden väestön terveyserojen kasvamisen ehkäiseminen. Teknologiset ja taloudelliset nopeat kehitysmuutokset voivat vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden perustaa sekä oikeudenmukaista jakautumista väestön keskuudessa. Koulutustason nousu lisää ihmisten tietoutta terveydenhuollon palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 3-14.) Julkiset terveyspalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien omissa tai useamman kunnan yhteisessä terveyskeskuksessa. Kunnat voivat ostaa terveyskeskuspalvelut myös yksityisiltä tarjoajilta. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Jotta suomalaisten erikoissairaanhoito voidaan turvata, on maa jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri sisältää aluesairaaloita ja keskussairaalan, joista viisi erityistason sairaanhoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon lisäksi suomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat useat valtakunnalliset järjestöt ja paikalliset yhdistykset muun muassa mielenterveyspalveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

16 12 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Aineiston keruu teemahaastatteluna Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää rehtoria ja seitsemää tuutoriopettajaa. Haastattelut tehtiin koulupäivän aikana osallistujien omassa oppilaitoksessa. Yksi haastattelu kesti noin 45 min. rehtoreiden haastattelujen ollessa hieman pidempiä kuin tuutoriopettajien. Jotta pystyimme itse keskittymään paremmin varsinaiseen haastattelutilanteeseen, nauhoitimme ne. Pattonin (1983, 247) mukaan tällöin saadaan autenttisempaa tietoa, koska tutkijan tulkinnalla ei ole osuutta haastattelusta tehtyihin muistiinpanoihin. Haastattelija kykenee myös keskittymään itse haastatteluun ja pystyy paremmin reagoimaan haastateltavan tarpeisiin ja antamiin vihjeisiin. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Haastattelurunko muodostui teema-alueista, joiden alle laadimme tarkentavia kysymyksiä. Yleensä teemahaastatteluun etukäteen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viitekehykseen eli siihen, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään jo etukäteen (Tuomi & Sarajärvi 2002, 78). Itse asiassa haastatteluteemoja määritellessä operationalisoidaan tutkittava ilmiö (Eskola & Suoranta 1998, 87). Tässä tutkimuksessa haastatteluteemat (liitteet 1 ja 2) valittiin projektin toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta. Rehtoreiden ja opettajien teemat erosivat hieman toisistaan. Usein metodioppaissa teema-alueiden tarkentamisella tarkoitetaan jonkinlaista tukilistaa, jossa on esimerkiksi muistinvaraksi tukisanoja. Tässä tutkimuksessa teimme kuitenkin tarkentavia kysymyksiä. Tarkentavilla kysymyksillä pyrimme siihen, että haastatteluissa tulee käytyä läpi kaikki teemat niiden alaotsikkoineen. Koska haastatteluja teki useampi ihminen, oli tarpeen määrittää teemojen alle tarkentavia kysymyksiä, jotta haastatteluiden vertailtavuus säilyy. Sen sijaan itse haastattelutilanteessa ei ole noudatettu tiukasti teemojen järjestystä, vaan ne ovat toimineet ohjenuorana. Hirsjärvi ja Hurme (2000, 66-67) toteavat, että vaikka teemahaastattelu rakentuu teemojen varaan haastattelussa voi kuitenkin noudattaa joustavuuden periaatetta. Kaikista tutkimukseen sisältyvistä ilmiöistä haastattelutilanteessa ei ole välttämätön keskustella. Tässä tutkimuksessa jokaisesta haastattelusta muodostuikin oma kokonaisuutensa, sillä haastateltavat ennakoivat spontaanisti joitakin teema-alueita ja haastattelutilanteista muodostui luontevia keskusteluja. Tuomi ja Sarajärvi (2002, 77) toteavat, että on makukysymys ja samalla laadullisen tutkimuksen perinteisiin liittyvä kysymys, pitääkö kaikille haastateltaville esittää kaikki suunnitellut kysymykset sekä pitääkö ne esittää samassa järjestyksessä. Patton (1983, ) muistuttaakin, että haastattelija toimii

17 13 tiedonhankinnan välineenä ja näin ollen haastattelijalla on suuri merkitys saatavan aineiston kannalta. Haastattelu voi perustua melko vapaasti määriteltyyn rakenteeseen, jota käytetään ohjenuorana haastattelussa, jotta kaikki oleelliset teemat tulevat käsitellyksi haastattelun aikana. Haastateltavilta ei kuitenkaan tarvitse kysyä samoja kysymyksiä, eikä samassa järjestyksessä. Haastattelutilanteet olivat luonteeltaan keskusteluita. Haastattelijoiden ollessa mukana hankkeen suunnittelussa, haastateltavat odottivat selvästi myös meiltä kommentteja mielipiteisiinsä. He saattoivat myös kysyä jotakin tulevaan toteutukseen liittyvää. Olimme ennakoineet tämän ja pyrimme ohjaamaan keskustelun takaisin varsinaisiin haastatteluteemoihin. Kultalahti, Jokelainen, Tensing ja Soini (2005) muistuttavatkin, että haastattelu on aina kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutustilanne, jossa tutkijan on kyettävä tarttumaan niihin sisältöihin, joita tutkittavat haluavat kuvata. Tutkijan tulee olla haastattelussa avoimin mielin muistaen kuitenkin tutkimuksen rajauksen ohjaten siten keskustelun ydintä. Olimme molemmat tehneet haastattelututkimuksia aikaisemmin, joten emme katsoneet tarpeelliseksi tehdä esihaastatteluja sen vuoksi. Sen sijaan laadimme haastattelurungon yhdessä keskustellen pyytäen myös kommenttia kollegoiltamme. Teema-alueiden määrittämisen lisäksi keskustelimme myös siitä, millaisia asioita voi tulla eteen haastattelutilanteissa. 4.2 Haastatteluiden purku Haastatteluaineosto litteroitiin. Haastatteluja ei purettu sanatarkasti, vaan puhetta mukaillen. Litteroinnin teki eri henkilö kuin haastattelun ja analysoinnin tehneet tutkijat. Ennen litterointia hän tutustui tutkittavaan projektiin ja tutkimusteemoihin. Eduksi oli hänen aikaisempi tuntemus ja tietämys tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä sekä tietojenkäsittelytieteen opinnoista. Ennen haastatteluiden purkamista keskustelimme litteroijan kanssa, millä tavalla haastattelut tulisi purkaa. Myös Hirsjärvi ja Hurme (2001, 140) korostavat, että silloin kun purkamisen suorittaa muu kuin tutkija on tärkeää sopia tarkkaan, mitä haastatteluista kirjoitetaan. Kun kyseessä oli teemahaastattelu, hyvänä apuna haastatteluiden purkamisessa on haastattelurunko, jonka tukemana puhtaaksi kirjoitettavia teemoja on helpompi litteroijalle ohjeistaa. Toisaalta juuri väljien teemojen vuoksi paras olennaisten asioiden tunnistaja haastatteluista on haastattelun tehnyt tutkija: hän tunnistaa haastattelun tehneenä teema-alueet nopeasti ja sen mitkä asiat kannattaa kirjoittaa sanatarkasti (Hirsjärvi & Hurme 2001, 142). Tämä kokemus oli myös meidän aineiston litteroinnissa. Aineiston analysointi alkaa jo sen purku vaiheessa. Kun tutkija itse purkaa aineistonsa, hän saa silloin ensimmäinen kuvan kokonaisuudesta. Lukiessamme eri henkilön litte-

18 14 roimia haastatteluja aineiston analysoinnista tuntui jäävän ikään kuin yksi vaihe pois. Haastatteluiden purkaminen on kuitenkin aineistonkäsittelyn yksi työläimmistä vaiheista ja sen vuoksi mahdollinen käytettävissä apu oli tarpeen. 4.3 Tutkimuskysymysten määrittäminen Litteroinnin jälkeen pohjustimme aineiston analysointia lukemalla kaksi haastattelua. Kirjasimme ylös niistä esiin nousevia teemoja hahmottaaksemme, mitä aineisto meille itse asiassa kertoo. Yhteinen kokemus oli, että esitettyjen kysymysten pohjalta haastateltavien kuvaukset ilmentävät prosessia, miten opintojen integrointi on oppilaitoksissa tapahtunut. Integroinnin osa-alueet ilmenevät siitä konkreettisina toimintoina. Kahteen haastatteluun tutustumisen pohjalta määrittelimme raportin sisällysluettelon rajaten osa-alueet, joita lähdimme haastatteluaineistosta tarkemmin analysoimaan. Tässä vaiheessa rajasin opinnäytetyöni aiheen. Mielenkiintoni kohteena oli tarkastella, miten kehittämishankkeessa on toteutettu yhteistyöverkostossa opetusta. Millaiseksi toimijaverkosto on muotoutunut? Mikä on tvt:n rooli siinä? Tämmöisenään tutkimusongelma oli vielä liian laaja. Voidakseni rajat lähestymistäni tutustuin tarkemmin haastatteluaineistoon. Samalla kun jäsensin ja analysoin aineistoa (kuvattu luvussa 4.4) tarkentui tutkimusongelmani. Aineiston analysoinnin ja tutkimusongelman vuorovaikutus on tyypillistä kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa ei pyritä minkään teorian tai ennalta asetetun hypoteesin testaamiseen, vaan laajempaan ongelman asetteluun. Tutkimusongelmat täsmentyvät ja jäsentyvät tutkimusprosessin kuluessa. On mahdollista, että aineiston keruun ja analyysiprosessin aikana asetetut tutkimustavoitteet osoittautuvat epäoleellisiksi tai aineiston avulla mahdottomaksi tulkita. Tällöin on rohkeasti muotoiltava tutkimuskysymyksiä ja pohdittava mihin kysymyksiin aineisto vastaa. Myös teoreettisella viitekehyksellä on taipumus täsmentyä ja muotoutua tutkimusprosessin aikana. (Alasuutari 1999, ; 257; 277.) Tämä Alasuutari kuvaama laadullisen tutkimuksen prosessi ilmentyi myös tässä tutkimuksessa. Analysointiprosessin tuloksena päädyin tarkastelemaan tutkimuksessani, miten opetuksen toteutus verkostossa ilmenee yksittäisen oppilaitoksen toimintakulttuurissa seuraavien kysymysten ohjaamana: 1) Miten opetuksen suunnittelu toteutuu verkostossa? 2) Millaisia rooleja oppilaitoksen toimijoilla verkostossa on? 3) Miten tieto- ja viestintätekniikka tukee verkostojen yhteistyötä?

19 Aineiston analysointi Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 143) mukaan laadullisen aineiston käsittely on sekä analyysiä että synteesiä. Heidän mukaansa analyysissä eritellään ja luokitellaan aineistoa, synteesissä taas pyritään luomaan kokonaiskuvaa ja esittämään tutkittava ilmiö uudessa perspektiivissä. Tutkimusprosessissa haasteena on päästä analyysin tasolta todellisuudessa synteesin tasolle. Laadullisen aineiston analyysiä voidaan kuvata kolmivaiheisena prosessina, johon kuuluvat kuvaus, luokittelu ja yhdistely (Hirsjärvi & Hurme 2001, 145). Aineiston kuvaileminen on analyysin perusta. Siinä pyritään kartoittamaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä ominaisuuksia ja piirteitä. Olennainen osa analyysiä on aineiston luokittelu. Sen varassa aineistoa myöhemmin tulkitaan sekä tiivistetään. Luokittelussa jäsennetään tutkittavaa ilmiötä vertailemalla aineiston eri osia toisiinsa. Olennaista on, että muodostetuilla luokilla on sekä käsitteellinen että empiirinen taso. Niillä pitää olla yhteys johonkin analyyttiseen kontekstiin sekä jokin empiirinen pohja. Luokittelun tulee siis olla sopusoinnussa aineiston kanssa. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun ja tutkijan omaan teoreettiseen tietämykseen ja kykyyn käyttää aineiston ilmentävää tietoa. Käytännössä luokittelu on laadullisessa tutkimuksessa usein teemoittelua tai tyypittelyä. Teemoittelussa aineistosta nostetaan esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja vertaillen tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa. Se on suositeltava aineiston analysointitapa jonkin käytännöllisen ongelman ratkaisemisessa. Teemoittelussa on ensin tekstimassasta pyrittävä löytämään ja sen jälkeen eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. Teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka tutkimustekstissä näkyy niiden lomittumisena toisiinsa. Teemojen tulkinnan tukena käytetään usein sitaatteja, jotka pelkistävät tulkintaa. Niiden käytössä tulee kuitenkin välttää sitä, etteivät tulkinnat jää pinnallisiksi sitaattikokoelmiksi. Sitaatit voivat toimia perusteluna tutkijan tulkinnalle, sitaatti voi toimia aineistoa kuvaavana esimerkkinä, se voi elävöittää tekstiä tai ne voivat olla aineistosta tiivistettyjä kertomuksia. Tällöin analysoinnissa edetäänkin jo tyypittelyyn, joka voi olla teemoittelulle vaihtoehtoinen analysointitapa tai jatkaa teemoittelua. (Eskola & Suoranta 1998, ; Tuomi & Sarajärvi 2002, 95.) Viimeinen vaihe analyysissä on aineiston yhdistely. Tässä vaiheessa luokkien esiintymisen välille etsitään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia. Tällöin siirrytään aineiston käsittelyssä induktiivisesta vaiheesta deduktiiviseen vaiheeseen. Siinä tutkija tarkastelee luokitettua aineistoa omasta ajatusmaailmastaan käsin pyrkimyksenään ymmärtää ilmiötä monipuolisesti ja kehittää sellainen teoreettinen näkökulma tai malli, johon luokiteltu aineisto voidaan sijoittaa. (Hirsjärvi & Hurme 2001.)

20 16 Valittaessa aineistonkäsittely tapaa olennainen kysymys on, hakeeko aineistosta samuutta vai erilaisuutta, toiminnan logiikkaa, tyypillistä kertomusta yms. Laadullinen tutkimus on lähes poikkeuksetta jonkin asteista sisällönanalyysiä. Sitä voidaan tehdä joko aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 95; ) Tämä tutkimus liikkuu aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan tutkimuksen välimaastossa. Aineistolähtöisenä tutkimustani voi tarkastella siitä näkökulmasta, että lopulliset tutkimusongelmat määrittyivät aineiston pohjalta. Näin tutkimustulos kuvaa hyvin vahvasti juuri tutkittavaa tapausta. Taustalla ei varsinaisesti ollut mitään teoriaa, mutta tuntemukseni tutkittavasta toiminnasta ja alasta ohjasi minua aineiston luokittelussa ja teemoittelussa. Seuraavassa luvussa kuvaan aineiston analysoinnin soveltaen edellä esitettyä kolmivaiheista prosessia: kuvaus, luokittelu ja yhdistely. 4.5 Analysoinnin eteneminen 1) Kuvaus Aloitin aineiston tarkastelun lukemalla kaikki haastattelut saadakseni yleiskuvan aineistosta. Sen jälkeen luin ne uudelleen läpi alleviivaten tekstistä kaikki ilmaukset, Jotka vastasivat kysymykseen: Millaisia verkostoitumiseen ja verkottumiseen liittyviä ilmauksia aineistosta löytyy? Tämän tarkastelun tuloksena rajasin aineistosta tutkimusaihetta vastaavia ilmaisuja, jotka erottelin aineistosta kokonaisina puheenvuoroina. Tässä vaiheessa tarkastelin aineistoa vastaaja yksiköittäin. Lopuksi kokosin kaikki samaan dokumenttiin. Nämä ovat ilmaisuja, joissa ilmentyy aineistosta nousevat yhteistyöhön liittyvät asiat. Toisaalta ne ilmentävät yhteistyön näkymistä koulujen toiminnassa, toisaalta ne ilmentävät yhteistyötä verkostossa. 2) Luokittelu Seuraavaksi luin tämän rajatun aineiston useamman kerran läpi kirjaten marginaaliin ilmausten viereen aiheita, joista ilmaukset mielestäni kertoivat. Aiheiden nimeämisessä en tarkastellut ilmauksia tutkimusongelman ohjaamana, vaan tarkastelin niitä aineiston ilmentämänä. Nimeämistä helpotti tutkimuskontekstin tuntemus. Lopuksi järjestin aineiston määrittelemieni aiheiden mukaan. Tässä vaiheessa häivytin aineistosta pois vastaajayksiköt. Tämä johti minut jatkossa tarkastelemaan ilmauksia yhtenä kokonaisena aineistona. Analysoinnin tavoitteena ei ollut ilmiöiden useuden ilmentäminen, vaan niiden moninai-

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden opintojen integrointi toiselle asteelle

Tietojenkäsittelytieteiden opintojen integrointi toiselle asteelle Tietojenkäsittelytieteiden opintojen integrointi toiselle asteelle Nina Impiö, Sari Juntunen ja Helena Vikstedt, Oulun yliopisto Le@rn-projektissa on tarjottu yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille mahdollisuus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5. 2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot