PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela"

Transkriptio

1 Oppilaitos osana opetusverkostoa: Tapaustutkimus yliopiston ja 2. asteen oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävästä yhteistyöhankkeesta. PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Niina Impiö Tutor: Lauri Kurkela

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Niina Impiö Kevät 2005 Ohjaaja: Lauri Kurkela OPPILAITOS OSANA OPETUSVERKOSTOA Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten opetuksen toteutus verkostossa ilmenee yksittäisen oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Tutkimustehtävää lähestyttiin kolmen kysymyksen ohjaamana: 1) Miten opetuksen suunnittelu toteutuu verkostossa? 2) Millaisia rooleja oppilaitoksen toimijoilla verkostossa on? 3) Miten tieto- ja viestintätekniikka tukee verkostojen yhteistyötä? Työ on osa tutkitun hankkeen loppuarviointia. Menetelmät Tutkimus on tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimuskohteena olleeseen hankkeeseen osallistuneet rehtorit (4) ja tuutoriopettajat (7). Aineisto analysoitiin kolmivaiheisena prosessina, jossa yhdistyi aineistolähtöinen ja teoriaohjaava tarkastelu. Tutkimusote oli laadullinen. Tulokset Tutkimuksen tuloksena esitetään paikallisen oppimisympäristön merkitys osana verkostoyhteistyötä. Oppimisympäristön kokonaisuuden muodostavat oppilaitoksen toimintaympäristön erityispiirteet sekä verkoston yhteistyössä määrittämät pedagogiset ratkaisut, työskentelytavat- ja välineet. Nämä tekijät luovat opetusverkoston opetus-, opiskelu- ja oppimiskulttuurin. Avainsanat verkostoyhteistyö, toimintakulttuuri, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, laadullinen tutkimus.

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKITTAVAN ILMIÖN TAUSTAA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ VERKOSTOJA LUOMASSA TUTKIMUSKOHTEENA KEHITTÄMISHANKE METODOLOGISEN VIITEKEHYKSEN MÄÄRITTELYÄ TEORIAN JA EMPIRIAN VUOROPUHELUA TAPAUSTUTKIMUS TERVEYDENHUOLTO HYVINVOINTIPALVELUNA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS AINEISTON KERUU TEEMAHAASTATTELUNA HAASTATTELUIDEN PURKU TUTKIMUSKYSYMYSTEN MÄÄRITTÄMINEN AINEISTON ANALYSOINTI ANALYSOINNIN ETENEMINEN KOLME NÄKÖKULMAA VERKOTTUMISEEN OPETUKSEN SUUNNITTELUA PAIKALLISESTI JA VERKOSTOSSA Kasvokkaisia kohtaamisia Aikataulujen sovittamista Opiskelijoiden ohjausta ERILAISIA ROOLEJA JA VASTUUALUEITA Rehtorit opintojen mahdollistajina Tuutoriopettajat opetuksen toteuttajina TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSANA OPETUKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA Digitaalinen oppimateriaali Verkkopohjainen oppimisympäristö PAIKALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OSANA VERKOSTOA OPPIMISYMPÄRISTÖN KOKONAISUUS OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURI PEDAGOGISIA RATKAISUJA Pedagogiset mallit Oikeanlainen ohjaus Yhteiset työskentelytavat ja -välineet Opetuksen suunnittelu OPETUKSEN TOTEUTUS YHTEENVETO TUTKIMUKSEN METODOLOGISTEN VALINTOJEN ONNISTUMINEN SAINKO VASTAUKSEN TUTKIMUSKYSYMYKSIIN? POHDINTA... 34

4 4 LÄHTEET LIITTEET... 38

5 1 Johdanto Opetus-, opiskelu- ja oppimiskulttuuria on viimeisen vuosikymmenen aikana muovannut tietoyhteiskunnan mukanaan tuomat haasteet. Yhdeksi osaksi opetusta on tullut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Toimintamalleja on harjoiteltu ja kehitetty erilaisissa tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäyttöön liittyvissä paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa virtuaalikouluhankkeissa (esim. etälukioprojekti ja virtuaalikoulut). Tvt:n opetuskäytön tavoitteita on linjattu myös Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa vuosille , joka jatkaa strategiakausina ja toteutettuja ohjelmia. Usein tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään koulujen ja siellä toimivien opettajien verkostona. Samalla kun opettajat ovat yhdessä opiskelleet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, on tarjoutunut mahdollisuus verkostomaiseen työskentelyyn oppiaineiden sisällöissä ja opetuksessa. Muun muassa tällaisten hankkeiden myötä on saatu tuntumaa siitä, että opettajan työnkuva on muuttumassa sekä yksilöllisellä että organisatorisella tasolla. Vaativaksi tvt:n hyödyntämisen opetuksessa tekeekin se, ettei sen käyttöön ole olemassa jo valmiiksi opittuja toimintamalleja. Lisäksi verkostoyhteistyö opetuksen toteutuksessa on tuonut opetuksen kulttuuriin lokaalin ja globaalin ulottuvuuden: samalla kun toimitaan osana kansallista tai kansainvälistä verkostossa, tehdään valintoja osana paikallista toimintaympäristöä. Jotta nämä muutokset saisivat ahdistuksen sijaan positiivisen suunnan, on tarpeen tunnistaa verkostoyhteistyön vahvuudet ja sen mahdollisuudet. on tarjottu yhteistyössä Oulun yliopiston ja neljän 2. asteen oppilaitoksen kanssa yliopistotasoisia tietojenkäsittelytieteen opintoja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Tarkastelen tässä tutkimuksessa, miten ko. projektissa opetuksen toteutus osana yhteistyöverkostoa on ilmenentynyt yksittäisen oppilaitoksen toimintaympäristössä. Ilmiötä on lähestytty laadullisen tutkimuksen menetelmin keräten ensin aineisto teemahaastatteluina, analysoiden se sitten aineiston pohjalta tarkentuneiden tutkimuskysymysten ohjaamana ja päätyen lopuksi yhteenvetoon. Tutkimuksen tuloksena syntyy kuvaus siitä, miten oppilaitoksen toiminnassa ilmentyy toimiminen osana laajempaa opetusverkostoa. Tutkimuksen tulos on olennaisesti sidoksissa tutkitun tapauksen ominaispiirteisiin. Kuvaankin aineistosta nousseet havainnot ensin tutkitun tapauksen näkökulmasta ja kokoan ne sitten yleisemmälle tasolle tarkastellen, millaisen oppimisympäristön oppilaitos osana verkostoa muodostaa. Tutkimusraportin ensimmäisessä osassa hahmotan tutkittavaan ilmiöön liittyvää taustaa (luku 2). Toisessa osassa (luvut 3-4) kuvaan tutkimusasetelman muodostamisen ja tutkimusprosessin etenemisen. Tutkimustulokset esitän ensin aineistosta nousseina teemoina (luku 5), minkä jälkeen kuvaan niiden

6 pohjalta muodostuneen kokonaisuuden tutkimuksen päätuloksena (luvut 6). Lopuksi arvioin tutkimuksen metodologisia valintoja ja tuloksia (luku 7) sekä päätän ilmiön tarkastelun pohtien tutkimuksen tuloksia ja verkostoyhteistyötä osana opetuskulttuuria (luku 8). 2

7 3 2 Tutkittavan ilmiön taustaa 2.1 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa monella tapaa. Se voi olla itsenäinen kokonaisuus tai osa muita opetuksen muotoja. Itsenäisenä kokonaisuutena kurssin opetus materiaaleineen, keskusteluineen ja ohjauksineen tapahtuu täysin tvt-tuetussa ympäristössä. Sen sijaan hyödynnettäessä tvt:aa osana kurssin toteutusta sovellus voi olla esimerkiksi www-sivuilla sijaitseva materiaalipankki, jossa on saatavilla muun muassa kurssin luento- ja oheismateriaali. Toteutus voi olla myös lähiopetuksen tukena käytettävä verkkooppimisympäristö, jossa esimerkiksi käydään keskusteluja ja jonne palautetaan tehtäviä. Tvt:n opetuskäytölle on tyypillistä usean eri media yhdistyminen ja usean toimijan yhteistyö. Tämä vaihtoehtojen moninaisuus on ohjannut tarkastelemaan tvt:n opetuskäyttöä laajemmin ja useammasta näkökulmasta. (Hein, Ihanainen & Nieminen 2000, 5-8.) Opetuksen suunnitteluun vaikuttavat ensisijaisesti sille asetetut tavoitteet. Tämä tulee muistaa myös tvt:aa hyödyntävässä opetuksessa. Olennaista on pohtia, mikä rooli tvt:lla opetuksessa on ja mitä sillä tavoitellaan. Opetukselliset ratkaisut voivat tukea oppijoiden yksilöllistä oppimisprosessia tai yhteisöllistä työskentelyä. Usein tavoitellaan näitä molempia. Tvt:n avulla voidaan edistää sitoutumista opintoihin esimerkiksi tukemalla oppimisprosessin etenemistä ohjauksella. Opiskelija voi kaivata tämän tyyppistä tukea esimerkiksi itsenäisiä tehtäviä työstäessään. Tvt:n ratkaisut tarjoavat myös mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, joka tukee yksittäisen opiskelijan ryhmään kuulumisen tunnetta. (Salovaara 2004.) Valtakunnallisella tasolla tarkasteltuna tieto- ja viestintätekniikan laitteistolliset resurssit ovat kouluissa kohtalaisen hyvät, mutta niiden hyödyntämiseen opetuksen ja oppimisen tukena kaivataan tukea. OECD:n (2004) indikaattoritutkimuksessa tvt:n käyttö opetuksen tukena todettiin vähäiseksi kaikissa 14 osallistujamaassa. Kohderyhmänä olivat 2. asteen oppilaitokset. Suomen kohdalla tilanne oli hyvä vertailtaessa oppilaiden ja opettajien käytössä olevien tietokoneiden määrää, mutta tietokoneiden opetuskäyttöä koskevassa vertailussa Suomen sijoitus laski osallistujamaiden keskikastiin. Tietokoneiden vajaakäytön syinä osallistujamaissa pidettiin mm. opettajien riittämättömiä valmiuksia soveltaa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia omassa opetuksessaan. Laitteistollisesti edellytyksiä siis tvt:n opetuskäyttöön on. Nyt tarvitaan innovatiivisia toimintamalleja tvt:aa hyödyntävän opetuksen toteuttamiseen (Aho 2005).

8 4 2.2 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö verkostoja luomassa Tietoyhteiskuntakehityksen myötä monen ammatin tapaan myös opettajan työ on muuttumassa. Opettamisen kysymykset ovat jatkuvassa muutospaineessa: tieto lisääntyy ja uusiutuu jatkuvasti sekä käsitykset hyvästä oppimisesta muuttuvat. Teknologian kehitykseen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät ilmiöt ja haasteet ovat muutakin kuin opettajien ja oppilaiden tai kouluorganisaation jäsenten valmiutta käyttää tietoteknisiä sovelluksia. Toiminta saa yhteisöllisiä piirteitä. Kyseessä on laaja toimintakulttuurin muutos. (vrt. Lehtinen & Hiltunen 2002.) Yksi avainsana tuossa muutoksessa on yhteisöllisyys. Opettajan työ on muuttumassa yksin toimimisesta yhteisölliseksi tiedon jakamiseksi (Eloranta & Virta 2002). Verkostot auttavat osaltaan opettajia pysymään nopean muutoksessa mukana. Opettajuuteen liittyykin nyt ja tulevaisuudessa valmiuksia toimia verkostossa muun muassa verkossa viestien ja yhteistä opetusta tarjoten. Tähän asti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä on tarkasteltu lähinnä oppijalähtöisesti pohtien oppimisen ohjaamista ja opetuksen järjestämistä verkossa. Usein mielenkiinnon kohteena on ollut vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukeminen verkossa. Opettajien tueksi on julkaistu teoksia, joissa on määritelty verkko-opetuksen pedagogista luonnetta mm. työskentelytapojen, ohjauksen ja opettajan roolin näkökulmasta (esim. Koli & Silander 2002, 2003; Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001). Tällöin tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten opettaja onnistuu luomaan oppimista tukevan oppimisympäristön tvt:aa hyödyntäen. Sen sijaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevien erilaisten toimijoiden yhteisöllisen työskentelyn luonne on jäänyt vähemmälle. Myös tarkastelu opetusyhteistyön heijastumisesta oppilaitosten toimintakulttuuriin on ollut vähäistä. Millaisena oppijoille opetuksen kokonaisuus näyttäytyy, on verkostossa järjestetyssä opetuksessa usean eri toimijan yhteistyön tulos. Verkostossa järjestettyä opetusta onkin syytä myös tarkastella toimijaverkoston kokonaisuutena. Usein verkkokurssit ovat useamman opettajan yhteinen projekti, jossa heidän lisäkseen voi olla mukana tekninen asiantuntija. Yhteistyö ja asiantuntijuuden jakaminen tuo toimintaan erilaiset kielet ja hahmotustavat. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ovatkin läsnä koulutukseen liittyvä kieli ja tekniikkaan liittyvä kieli (Matikainen 2001, 57). Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus ei ole kuitenkaan pelkästään pedagoginen ja tekninen haaste, vaan kyse on toimintakulttuurin muutoksesta. Kyseessä on uudenlaisten toimintatapojen muotoutuminen uusiin välineisiin liittyen. Tällöin oleellinen oppijan oppimisprosessia tukeva tekijä on myös se, miten eri toimijat onnistuvat yhdessä luomaan yhtenäisen ja johdonmukaisen opetuskokonaisuuden, sekä miten heidän toimintaympäristönsä tukee tätä

9 5 työskentelyä. Samalla kun opettaja ohjaa yhteisölliseen työskentelyyn, hänen itsensä tulee toimia yhteisöllisessä asiantuntija tiimissä. Paitsi että yhteisöllisyyttä tarvitaan oppimisessa ja opiskelussa, sitä tarvitaan myös opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppijoiden ohella myös opettajien on oivallettava ja harjoiteltava käytännössä aktiivista, tutkivaa, dialogista ja yhteisöllistä osaamisen rakentamista (Aarnio & Enqvist 2001, 11-12). Verkko-opetus johtaa opettajan ammattitaidon eri osa-alueiden uudenlaiseen painotukseen. Tätä muutosta ei tulisi nähdä negatiivisesti uusien työtehtävien lisääntymisenä, vaan se tulisi nähdä opettajan mahdollisuutena joustavoittaa ja kehittää työtänsä (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2001). Pedagoginen keskustelu kollegoiden kanssa on perinteiselle koulukulttuurille vierasta (Eloranta &Virta 2002). Tämä ilmentyy usein välillisesti esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksessa: opettajat haluavat saada uusia välineitä opetustyöhönsä, mutta eivät ole halukkaita tarkastelemaan opetukseen liittyviä pedagogisia kysymyksiä. Uudenlainen verkostoitunut opettamisen kulttuuri edellyttää kuitenkin valmiutta ja toimintamalleja yhteisölliseen työskentelyyn ja asiantuntijuuden jakamiseen. 2.3 Tutkimuskohteena kehittämishanke Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koordinoimassa - projektissa on tarjottu yhteistyöoppilaitosten opiskelijoille mahdollisuus suorittaa tietojenkäsittelytieteiden yliopisto-opintoja toisen asteen opintojen yhteydessä. Tavoitteena on ollut tietoteollisuusalan ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden opiskelun tunnetuksi tekeminen sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Lisäksi tavoitteena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää tietoyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia niin opintojen sisältöjen kuin opetuksessa hyödynnetyn tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön välityksellä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia on hyödynnetty - projektissa vastaamaan yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön edistämiseen. -projektin toimintamallissa yliopistotasoisia tietojenkäsittelytieteiden opintoja on integroitu hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten omiin opetussuunnitelmiin. Oppilaitokset valikoituvat mukaan osin omasta mielenkiinnosta ja osin aikaisemman yhteistyön jatkumona. Tietojenkäsittelytieteiden 15 opintoviikon kokonaisuutta on tarjottu valinnaiskursseina, joihin kuuluu kontaktiopetusta toisen asteen käytäntöjen mukaan. Lähiopetuksesta oppilaitoksissa vastanneet tuutoriopettajat ovat toimineet myös yhdyshenkilöinä koulujen ja yliopiston välisessä yhteistyössä. Opinnoissa on käytetty videoiduista luennoista ja niihin liittyvästä materiaalista koostuvaa digitaalista oppimateriaalia. Lisäksi

10 6 opinnoissa on hyödynnetty www-pohjaista oppimisympäristöä palaute-, keskustelu- ja materiaalin jakelukanavana sekä tuutoroinnin välineenä. Opintojen aikana opiskelijoille on järjestetty myös vierailuja, joissa he ovat tutustuneet tietoteollisuuteen, alalla toimiviin yrityksiin ja niiden erilaisiin työtehtäviin. -projektin aikana vuosina kertaalleen toteutetun opintokokonaisuuden yhteydessä on kehitetty yhteisiä toimintamalleja yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön. Opinnoissa on ollut mukana n. 100 opiskelija, joista n. 20% on suorittanut koko opintokokonaisuuden. Projektissa käynnistetty toimintamalli on vakiintunut kolmessa yhteistyöoppilaitoksessa, jotka ovat jatkaneet tietojenkäsittelytieteiden opintojen tarjoamista toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa. Lisäksi syksyllä -05 opintoja tullaan tarjoamaan uusissa oppilaitoksissa. Projektissa on arvioitu kevään -05 aikana kokonaisuudessaan, miten opintojen integrointi on toteutunut. Raportointia varten on haastateltu opintoihin osallistuneiden oppilaitosten tuutoriopettajat (7) ja rehtorit (4). Lisäksi on analysoitu opiskelijoiden kursseista antamia palautteita. Tässä opinnäytetyöhön liittyvässä tutkimuksessa tarkasteluni kohdentuu rehtoreiden ja opettajien haastatteluista kerättyyn aineistoon. Opinnäytetyössäni keskityn tarkastelemaan opintojen toteutukseen kuuluvista osa-alueista (kuvio 1), miten verkostoyhteistyö on ilmentynyt mukana olevien 2. asteen oppilaitosten toiminnassa.

11 7 Opetus, materiaalintuotanto, tuki YLIOPISTO Opettajat Sisältö Materiaali Suunnittelijat Digitaalisen materiaalin tuotantoryhmä Tvt:n opetuskäyttö Yhteissuunnittelu 2. ASTEEN OPPILAITOKSET: Lukiot, Ammatti-instituutti Opetussuunnitelma Tuutoriopettajat Opiskelijat Opetusmenetelmät Lähiopetus Digitaalinen oppimateriaali Verkkoympäristö Opiskelijavierailut Integrointi, opetus/ tuutorointi Markkinointi Opinto-ohjaus Hallinnointi Opinto-oikeus AVOIN YLIOPISTO Opintosuoritusten kirjaus Todistukset KUVIO 1. toteutettujen opintojen osa-alueet toimijoittain.

12 8 3 Metodologisen viitekehyksen määrittelyä Eskola ja Suoranta (1998, 14-15) toteavat, että tärkeintä on tehdä tutkimusta erilaisilla, tutkittavaan ongelmaan sopivilla menetelmillä. Heidän mukaansa yksi tutkimusprosessin ratkaiseva kysymys onkin, määritelläänkö lähestymistapaa käytettävistä menetelmistä vai tutkittavasta ilmiöstä käsin. Kun kyseessä on empiirinen ilmiö, ovat laadulliset menetelmät tarkoituksenmukaisia työkaluja ja kohdeilmiön käsitteellinen pohdinta merkityksellistä. Tutkimuksessani olen päätynyt seuraaviin valintoihin: Tutkimukseni on tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Tutkimukselliseen lähestymiseen liittyy myös väljästi toimintatutkimuksen piirteitä, sillä olenhan itse ollut kehittämistyössä mukana, jonka toimintaa tarkastelen. Tarkastelu on luonteeltaan ilmiötä kartoittavaa. Aineiston analysointi perustuu aineistolähtöisen ja teoriaohjaavaan analyysiin välimaastoon, mikä on ohjannut tutkimuskysymysten tarkentamista. 3.1 Teorian ja empirian vuoropuhelua Laadullisessa tutkimuksessa käsite teoria on monitahoinen. Teorian tehtäväksi yleisesti tutkimuksessa voidaan todeta seuraavat: teoria keinona ja teoria päämääränä. Keinona teoria auttaa tutkimuksen tekemistä. Päämääränä tutkimustyön tavoitteena on teorian kehittäminen edelleen. Näin teoria ohjaa tutkijaa uuden tiedon etsinnässä samalla kuin se jäsentää kerättyä tutkimustietoa. Laadullisessa tutkimuksessa teoria on mahdollista nähdä molemmista näkökulmista. Teoria toimii välineenä, jonka avulla aineistosta pystytään rakentamaan tulkintoja, ja jonka avulla tulkintoja voidaan esittää tieteellisessä muodossa. Toisaalta teoria voi olla myös päämäärä, kun aineiston jäsentämisessä edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. (Eskola & Suoranta 1998, ) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarvitaan kahdenlaisia teorioita. Ensinnäkin tarvitaan jokin taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan. Toiseksi aineiston tarkastelun rajaamiseksi tutkijalla on oltava mielessään kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia. Kysymykset edellyttävät tulkintateoriaa, joka ohjaa tutkijan valintoja ja sitä mitä hän aineistosta etsii. Usein laadullinen tutkimus hyötyy teoreettisista käsitteistä; ei niinkään teorioista. Kun esimerkiksi haastatteluteemojen lisäksi tutkijalla on käytettävänään teoria analyysin apuna, hänen on mahdollista päästä teemojen ohjaamasta pinnallisesta kuvaamisesta syvällisempiin johtopäätöksiin. (Eskola & Suoranta 1998, )

13 9 Tässä tutkimuksessa pyrin ensisijaisesti tutkittavan ilmiön kokonaisuuden hahmottamiseen luoden erityisesti tähän tapaukseen liittyvää teoriaa. Aineistonkeruuvaiheessa taustalla ei ole vaikuttanut mikään erityinen teoria, vaan tutkijoiden aikaisempi tuntemus tutkittavasta hankkeesta sekä perehtyneisyys tvt:n opetuskäyttöön. Analysointivaiheessa aineistosta nousevia käsitteitä olen jäsentänyt kirjallisuudesta nousseiden teoreettisten käsitteiden pohjalta. 3.2 Tapaustutkimus Tapaustutkimus on tiettyä tapausta koskevaa ongelmanratkaisua. Tapaustutkimuksen kohteena on toiminnassa oleva tapaus omassa ympäristössään. Se on kokonaisvaltaista ja systemaattista kuvausta ilmiön laadusta. Todellisuutta tarkastellaan kokonaisuutena eri näkökulmista pilkkomatta sitä yksittäisiksi mitattaviksi muuttujiksi. Mielenkiinto kohdistuu yleensä tiettyyn tapaukseen, kuten yksilöön, ryhmään, yhteisöön tai laitokseen. Mielenkiinto voi kohdistua myös siihen, millainen merkitys tietyillä toiminnoilla, teoilla tai ilmiöillä on tietyssä kohteessa oleville ihmisille. (Syrjälä & Numminen 1988, 5-8; ) Tapaustutkimuksen tutkimusasetelmat eroavat toisistaan Syrjälän ja Nummisen (1988, 21-22) mukaan kahdessa suhteessa. Ensinnäkin tapauksia voi olla yksi tai useampi. Toiseksi tapausta voidaan tarkastella etukäteen muodostetun teorian pohjalta tai tapauksesta itsestään käsin. Tapaustutkimuksen avulla testataan jo jonkin olemassa olevan teorian tai viitekehyksen paikkansapitävyyttä. Toisaalta voidaan taas painottaa käytännön kehittämistä. Tutkittavaa tapausta tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti. Teoriaperustan luovat osallistujien kokemukset, merkitykset ja ilmiötä koskevat selitykset. (Syrjälä & Numminen 1988, ) Tapaustutkimusta aloitettaessa oleellista on varsinaisen tapauksen, joka samalla on myös tutkimuskohde, valinta (Syrjälä & Numminen 1988, 19). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhtä tapausta. Tapauksena on kolmen vuoden ajan toteutettu kehittämishanke, josta saatuja kokemuksia hankkeen päättyessä kartoitettiin mukana olleiden toimijoiden välityksellä. Hankkeessa kerätyn kokonaisaineiston tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen näkemys muodostuneesta toimintamallista. Opinnäytetyössä tekemässäni osa tutkimuksessa selvitän tutkimuskysymysten ohjaamana, miten verkostomainen toimintapa ilmenee oppilaitoksia edustavien toimijoiden kokemuksissa. Tapaustutkimuksen toteutuksessa on monenlaisia variaatioita. Yhteistä kuitenkin on, että tutkittavasta ilmiöstä kootaan mahdollisimman monenlaista tietoa. Keskeinen ero muihin tutkimustyyppeihin nähden tapaustutkimuksessa onkin

14 10 aineistonhankinnan monipuolisuus. Tutkimusmenetelmien triangulaatio on tapaustutkimuksen metodologian keskeinen piirre. Triangulaatiolla tarkoitetaan erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa. Lisäksi useampi tutkija voi tutkia samaa kohdetta, jolloin useamman tutkijan näkemyksiä voidaan hyödyntää esimerkiksi analysoinnissa luokittelua määritellessä jatkuvaa vertailua tehden. Yleisesti triangulaation käyttöä perustellaan sillä, että yksittäisellä tutkimusmenetelmällä ei voida saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta, jolloin useampaa tutkimusmenetelmää hyödyntämällä saadaan ilmiöstä monipuolinen kuva. (Eskola & Suoranta 1998, 69-75; Tuomi & Sarajärvi 2002, 142.) Tässä tutkimuksessa triangulaatiota esiintyy kahdessa asiassa: aineisto- ja tutkijatriangulaatio. Saman ilmiön eri näkökulmien tutkimiseksi aineistoa kerättiin haastattelemalla sekä rehtoreilta että opettajilta. Tukimateriaalina etenkin haastatteluteemojen laatimisvaiheessa olivat hankkeen aikana aikaisemmin kerätyt palautteet ja niiden pohjalta tehdyt raportit. Lisäksi taustatietona ovat vaikuttaneet tutkijoiden kokemukset hankkeen toiminnasta. Haastattelu- ja analysointivaiheessa oli mukana kaksi tutkijaa. Jaoimme haastatteluiden tarkastelun hankkeen kokonaisraportointia varten siten, että toinen tarkasteli rehtoreiden haastatteluja ja toinen opettajien. Tutustuttuamme eri osaalueisiin vertailimme havaintojamme ja täydensimme niitä puolin ja toisin raporttia kirjoittaessamme. Opinnäytetyöhön liittyvän analysoinnin olen tehnyt pääsääntöisesti yksin välillä kollegani kanssa havainnoistani keskustellen. Siihen on toki vaikuttanut myös koko aineiston analysointi hankkeen näkökulmasta. 3.3 Terveydenhuolto hyvinvointipalveluna Terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan asema on määritelty laissa. Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on pidentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyistä elinaikaa. Tavoitteisiin kuuluvat myös mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja helposti tavoitettavat terveyspalvelut. Edistävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan arkiympäristön, kuten kodin, koulun, työpaikan ja vapaa-ajan toimintojen turvaamista sekä vaikuttamista ihmisten elämäntapojen muokkaamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta linjaa tulevaisuuden kansallista terveyspolitiikkaa terveyden edistämisen suuntaan. Hyvän terveyden omaaminen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja tulevaisuuden taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Ihmisten tervey-

15 11 teen vaikuttavat arkisten toimintojen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien yhteensopivuus. Tulevaisuuden terveydenhuollossa yksi hyvinvointia parantava asia on sosioekonomisten ryhmien ja alueiden väestön terveyserojen kasvamisen ehkäiseminen. Teknologiset ja taloudelliset nopeat kehitysmuutokset voivat vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden perustaa sekä oikeudenmukaista jakautumista väestön keskuudessa. Koulutustason nousu lisää ihmisten tietoutta terveydenhuollon palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 3-14.) Julkiset terveyspalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien omissa tai useamman kunnan yhteisessä terveyskeskuksessa. Kunnat voivat ostaa terveyskeskuspalvelut myös yksityisiltä tarjoajilta. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Jotta suomalaisten erikoissairaanhoito voidaan turvata, on maa jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri sisältää aluesairaaloita ja keskussairaalan, joista viisi erityistason sairaanhoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon lisäksi suomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat useat valtakunnalliset järjestöt ja paikalliset yhdistykset muun muassa mielenterveyspalveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

16 12 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Aineiston keruu teemahaastatteluna Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää rehtoria ja seitsemää tuutoriopettajaa. Haastattelut tehtiin koulupäivän aikana osallistujien omassa oppilaitoksessa. Yksi haastattelu kesti noin 45 min. rehtoreiden haastattelujen ollessa hieman pidempiä kuin tuutoriopettajien. Jotta pystyimme itse keskittymään paremmin varsinaiseen haastattelutilanteeseen, nauhoitimme ne. Pattonin (1983, 247) mukaan tällöin saadaan autenttisempaa tietoa, koska tutkijan tulkinnalla ei ole osuutta haastattelusta tehtyihin muistiinpanoihin. Haastattelija kykenee myös keskittymään itse haastatteluun ja pystyy paremmin reagoimaan haastateltavan tarpeisiin ja antamiin vihjeisiin. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Haastattelurunko muodostui teema-alueista, joiden alle laadimme tarkentavia kysymyksiä. Yleensä teemahaastatteluun etukäteen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viitekehykseen eli siihen, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään jo etukäteen (Tuomi & Sarajärvi 2002, 78). Itse asiassa haastatteluteemoja määritellessä operationalisoidaan tutkittava ilmiö (Eskola & Suoranta 1998, 87). Tässä tutkimuksessa haastatteluteemat (liitteet 1 ja 2) valittiin projektin toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta. Rehtoreiden ja opettajien teemat erosivat hieman toisistaan. Usein metodioppaissa teema-alueiden tarkentamisella tarkoitetaan jonkinlaista tukilistaa, jossa on esimerkiksi muistinvaraksi tukisanoja. Tässä tutkimuksessa teimme kuitenkin tarkentavia kysymyksiä. Tarkentavilla kysymyksillä pyrimme siihen, että haastatteluissa tulee käytyä läpi kaikki teemat niiden alaotsikkoineen. Koska haastatteluja teki useampi ihminen, oli tarpeen määrittää teemojen alle tarkentavia kysymyksiä, jotta haastatteluiden vertailtavuus säilyy. Sen sijaan itse haastattelutilanteessa ei ole noudatettu tiukasti teemojen järjestystä, vaan ne ovat toimineet ohjenuorana. Hirsjärvi ja Hurme (2000, 66-67) toteavat, että vaikka teemahaastattelu rakentuu teemojen varaan haastattelussa voi kuitenkin noudattaa joustavuuden periaatetta. Kaikista tutkimukseen sisältyvistä ilmiöistä haastattelutilanteessa ei ole välttämätön keskustella. Tässä tutkimuksessa jokaisesta haastattelusta muodostuikin oma kokonaisuutensa, sillä haastateltavat ennakoivat spontaanisti joitakin teema-alueita ja haastattelutilanteista muodostui luontevia keskusteluja. Tuomi ja Sarajärvi (2002, 77) toteavat, että on makukysymys ja samalla laadullisen tutkimuksen perinteisiin liittyvä kysymys, pitääkö kaikille haastateltaville esittää kaikki suunnitellut kysymykset sekä pitääkö ne esittää samassa järjestyksessä. Patton (1983, ) muistuttaakin, että haastattelija toimii

17 13 tiedonhankinnan välineenä ja näin ollen haastattelijalla on suuri merkitys saatavan aineiston kannalta. Haastattelu voi perustua melko vapaasti määriteltyyn rakenteeseen, jota käytetään ohjenuorana haastattelussa, jotta kaikki oleelliset teemat tulevat käsitellyksi haastattelun aikana. Haastateltavilta ei kuitenkaan tarvitse kysyä samoja kysymyksiä, eikä samassa järjestyksessä. Haastattelutilanteet olivat luonteeltaan keskusteluita. Haastattelijoiden ollessa mukana hankkeen suunnittelussa, haastateltavat odottivat selvästi myös meiltä kommentteja mielipiteisiinsä. He saattoivat myös kysyä jotakin tulevaan toteutukseen liittyvää. Olimme ennakoineet tämän ja pyrimme ohjaamaan keskustelun takaisin varsinaisiin haastatteluteemoihin. Kultalahti, Jokelainen, Tensing ja Soini (2005) muistuttavatkin, että haastattelu on aina kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutustilanne, jossa tutkijan on kyettävä tarttumaan niihin sisältöihin, joita tutkittavat haluavat kuvata. Tutkijan tulee olla haastattelussa avoimin mielin muistaen kuitenkin tutkimuksen rajauksen ohjaten siten keskustelun ydintä. Olimme molemmat tehneet haastattelututkimuksia aikaisemmin, joten emme katsoneet tarpeelliseksi tehdä esihaastatteluja sen vuoksi. Sen sijaan laadimme haastattelurungon yhdessä keskustellen pyytäen myös kommenttia kollegoiltamme. Teema-alueiden määrittämisen lisäksi keskustelimme myös siitä, millaisia asioita voi tulla eteen haastattelutilanteissa. 4.2 Haastatteluiden purku Haastatteluaineosto litteroitiin. Haastatteluja ei purettu sanatarkasti, vaan puhetta mukaillen. Litteroinnin teki eri henkilö kuin haastattelun ja analysoinnin tehneet tutkijat. Ennen litterointia hän tutustui tutkittavaan projektiin ja tutkimusteemoihin. Eduksi oli hänen aikaisempi tuntemus ja tietämys tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä sekä tietojenkäsittelytieteen opinnoista. Ennen haastatteluiden purkamista keskustelimme litteroijan kanssa, millä tavalla haastattelut tulisi purkaa. Myös Hirsjärvi ja Hurme (2001, 140) korostavat, että silloin kun purkamisen suorittaa muu kuin tutkija on tärkeää sopia tarkkaan, mitä haastatteluista kirjoitetaan. Kun kyseessä oli teemahaastattelu, hyvänä apuna haastatteluiden purkamisessa on haastattelurunko, jonka tukemana puhtaaksi kirjoitettavia teemoja on helpompi litteroijalle ohjeistaa. Toisaalta juuri väljien teemojen vuoksi paras olennaisten asioiden tunnistaja haastatteluista on haastattelun tehnyt tutkija: hän tunnistaa haastattelun tehneenä teema-alueet nopeasti ja sen mitkä asiat kannattaa kirjoittaa sanatarkasti (Hirsjärvi & Hurme 2001, 142). Tämä kokemus oli myös meidän aineiston litteroinnissa. Aineiston analysointi alkaa jo sen purku vaiheessa. Kun tutkija itse purkaa aineistonsa, hän saa silloin ensimmäinen kuvan kokonaisuudesta. Lukiessamme eri henkilön litte-

18 14 roimia haastatteluja aineiston analysoinnista tuntui jäävän ikään kuin yksi vaihe pois. Haastatteluiden purkaminen on kuitenkin aineistonkäsittelyn yksi työläimmistä vaiheista ja sen vuoksi mahdollinen käytettävissä apu oli tarpeen. 4.3 Tutkimuskysymysten määrittäminen Litteroinnin jälkeen pohjustimme aineiston analysointia lukemalla kaksi haastattelua. Kirjasimme ylös niistä esiin nousevia teemoja hahmottaaksemme, mitä aineisto meille itse asiassa kertoo. Yhteinen kokemus oli, että esitettyjen kysymysten pohjalta haastateltavien kuvaukset ilmentävät prosessia, miten opintojen integrointi on oppilaitoksissa tapahtunut. Integroinnin osa-alueet ilmenevät siitä konkreettisina toimintoina. Kahteen haastatteluun tutustumisen pohjalta määrittelimme raportin sisällysluettelon rajaten osa-alueet, joita lähdimme haastatteluaineistosta tarkemmin analysoimaan. Tässä vaiheessa rajasin opinnäytetyöni aiheen. Mielenkiintoni kohteena oli tarkastella, miten kehittämishankkeessa on toteutettu yhteistyöverkostossa opetusta. Millaiseksi toimijaverkosto on muotoutunut? Mikä on tvt:n rooli siinä? Tämmöisenään tutkimusongelma oli vielä liian laaja. Voidakseni rajat lähestymistäni tutustuin tarkemmin haastatteluaineistoon. Samalla kun jäsensin ja analysoin aineistoa (kuvattu luvussa 4.4) tarkentui tutkimusongelmani. Aineiston analysoinnin ja tutkimusongelman vuorovaikutus on tyypillistä kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa ei pyritä minkään teorian tai ennalta asetetun hypoteesin testaamiseen, vaan laajempaan ongelman asetteluun. Tutkimusongelmat täsmentyvät ja jäsentyvät tutkimusprosessin kuluessa. On mahdollista, että aineiston keruun ja analyysiprosessin aikana asetetut tutkimustavoitteet osoittautuvat epäoleellisiksi tai aineiston avulla mahdottomaksi tulkita. Tällöin on rohkeasti muotoiltava tutkimuskysymyksiä ja pohdittava mihin kysymyksiin aineisto vastaa. Myös teoreettisella viitekehyksellä on taipumus täsmentyä ja muotoutua tutkimusprosessin aikana. (Alasuutari 1999, ; 257; 277.) Tämä Alasuutari kuvaama laadullisen tutkimuksen prosessi ilmentyi myös tässä tutkimuksessa. Analysointiprosessin tuloksena päädyin tarkastelemaan tutkimuksessani, miten opetuksen toteutus verkostossa ilmenee yksittäisen oppilaitoksen toimintakulttuurissa seuraavien kysymysten ohjaamana: 1) Miten opetuksen suunnittelu toteutuu verkostossa? 2) Millaisia rooleja oppilaitoksen toimijoilla verkostossa on? 3) Miten tieto- ja viestintätekniikka tukee verkostojen yhteistyötä?

19 Aineiston analysointi Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 143) mukaan laadullisen aineiston käsittely on sekä analyysiä että synteesiä. Heidän mukaansa analyysissä eritellään ja luokitellaan aineistoa, synteesissä taas pyritään luomaan kokonaiskuvaa ja esittämään tutkittava ilmiö uudessa perspektiivissä. Tutkimusprosessissa haasteena on päästä analyysin tasolta todellisuudessa synteesin tasolle. Laadullisen aineiston analyysiä voidaan kuvata kolmivaiheisena prosessina, johon kuuluvat kuvaus, luokittelu ja yhdistely (Hirsjärvi & Hurme 2001, 145). Aineiston kuvaileminen on analyysin perusta. Siinä pyritään kartoittamaan tutkittavaan ilmiöön liittyviä ominaisuuksia ja piirteitä. Olennainen osa analyysiä on aineiston luokittelu. Sen varassa aineistoa myöhemmin tulkitaan sekä tiivistetään. Luokittelussa jäsennetään tutkittavaa ilmiötä vertailemalla aineiston eri osia toisiinsa. Olennaista on, että muodostetuilla luokilla on sekä käsitteellinen että empiirinen taso. Niillä pitää olla yhteys johonkin analyyttiseen kontekstiin sekä jokin empiirinen pohja. Luokittelun tulee siis olla sopusoinnussa aineiston kanssa. Luokkien muodostamisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun ja tutkijan omaan teoreettiseen tietämykseen ja kykyyn käyttää aineiston ilmentävää tietoa. Käytännössä luokittelu on laadullisessa tutkimuksessa usein teemoittelua tai tyypittelyä. Teemoittelussa aineistosta nostetaan esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja vertaillen tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa. Se on suositeltava aineiston analysointitapa jonkin käytännöllisen ongelman ratkaisemisessa. Teemoittelussa on ensin tekstimassasta pyrittävä löytämään ja sen jälkeen eroteltava tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. Teemoittelu vaatii onnistuakseen teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka tutkimustekstissä näkyy niiden lomittumisena toisiinsa. Teemojen tulkinnan tukena käytetään usein sitaatteja, jotka pelkistävät tulkintaa. Niiden käytössä tulee kuitenkin välttää sitä, etteivät tulkinnat jää pinnallisiksi sitaattikokoelmiksi. Sitaatit voivat toimia perusteluna tutkijan tulkinnalle, sitaatti voi toimia aineistoa kuvaavana esimerkkinä, se voi elävöittää tekstiä tai ne voivat olla aineistosta tiivistettyjä kertomuksia. Tällöin analysoinnissa edetäänkin jo tyypittelyyn, joka voi olla teemoittelulle vaihtoehtoinen analysointitapa tai jatkaa teemoittelua. (Eskola & Suoranta 1998, ; Tuomi & Sarajärvi 2002, 95.) Viimeinen vaihe analyysissä on aineiston yhdistely. Tässä vaiheessa luokkien esiintymisen välille etsitään säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia. Tällöin siirrytään aineiston käsittelyssä induktiivisesta vaiheesta deduktiiviseen vaiheeseen. Siinä tutkija tarkastelee luokitettua aineistoa omasta ajatusmaailmastaan käsin pyrkimyksenään ymmärtää ilmiötä monipuolisesti ja kehittää sellainen teoreettinen näkökulma tai malli, johon luokiteltu aineisto voidaan sijoittaa. (Hirsjärvi & Hurme 2001.)

20 16 Valittaessa aineistonkäsittely tapaa olennainen kysymys on, hakeeko aineistosta samuutta vai erilaisuutta, toiminnan logiikkaa, tyypillistä kertomusta yms. Laadullinen tutkimus on lähes poikkeuksetta jonkin asteista sisällönanalyysiä. Sitä voidaan tehdä joko aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 95; ) Tämä tutkimus liikkuu aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan tutkimuksen välimaastossa. Aineistolähtöisenä tutkimustani voi tarkastella siitä näkökulmasta, että lopulliset tutkimusongelmat määrittyivät aineiston pohjalta. Näin tutkimustulos kuvaa hyvin vahvasti juuri tutkittavaa tapausta. Taustalla ei varsinaisesti ollut mitään teoriaa, mutta tuntemukseni tutkittavasta toiminnasta ja alasta ohjasi minua aineiston luokittelussa ja teemoittelussa. Seuraavassa luvussa kuvaan aineiston analysoinnin soveltaen edellä esitettyä kolmivaiheista prosessia: kuvaus, luokittelu ja yhdistely. 4.5 Analysoinnin eteneminen 1) Kuvaus Aloitin aineiston tarkastelun lukemalla kaikki haastattelut saadakseni yleiskuvan aineistosta. Sen jälkeen luin ne uudelleen läpi alleviivaten tekstistä kaikki ilmaukset, Jotka vastasivat kysymykseen: Millaisia verkostoitumiseen ja verkottumiseen liittyviä ilmauksia aineistosta löytyy? Tämän tarkastelun tuloksena rajasin aineistosta tutkimusaihetta vastaavia ilmaisuja, jotka erottelin aineistosta kokonaisina puheenvuoroina. Tässä vaiheessa tarkastelin aineistoa vastaaja yksiköittäin. Lopuksi kokosin kaikki samaan dokumenttiin. Nämä ovat ilmaisuja, joissa ilmentyy aineistosta nousevat yhteistyöhön liittyvät asiat. Toisaalta ne ilmentävät yhteistyön näkymistä koulujen toiminnassa, toisaalta ne ilmentävät yhteistyötä verkostossa. 2) Luokittelu Seuraavaksi luin tämän rajatun aineiston useamman kerran läpi kirjaten marginaaliin ilmausten viereen aiheita, joista ilmaukset mielestäni kertoivat. Aiheiden nimeämisessä en tarkastellut ilmauksia tutkimusongelman ohjaamana, vaan tarkastelin niitä aineiston ilmentämänä. Nimeämistä helpotti tutkimuskontekstin tuntemus. Lopuksi järjestin aineiston määrittelemieni aiheiden mukaan. Tässä vaiheessa häivytin aineistosta pois vastaajayksiköt. Tämä johti minut jatkossa tarkastelemaan ilmauksia yhtenä kokonaisena aineistona. Analysoinnin tavoitteena ei ollut ilmiöiden useuden ilmentäminen, vaan niiden moninai-

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot