Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Eija Mäenpää

Transkriptio

1 1(11) Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Eija Mäenpää

2 2(11) 1. JOHDANTO Lukion perustehtävänä on antaa opiskelijoille tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään sekä kasvattaa opiskelijoiden yleissivistystä, mikä tarkoittaa ajattelun taitojen ja tiedolle perustuvan toiminnan kehittymistä. Sivistys on osa ihmisyyttä ja kaiken inhimillisen toiminnan perusta. Nyky-yhteiskunnan tiedonkäsitys on kuitenkin muuttunut nopeasti, ja muutos haastaa lukio-opetuksen. Opetuksen tulee edistää yhteiskunnassa tarvittavien laaja-alaisten taitojen kehittymistä, jolloin tiedon hankinta- ja hallintataidot, ongelmanratkaisu ja innovaatio nousevat keskeiseen asemaan. Tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen edellyttää tieto- ja viestintätekniikan tuomista osaksi lukion arkipäivää. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa tarjoaa opiskelijoille ymmärtävän oppimisen mahdollisuuksia ja edellyttää oppijan aktiivisuutta. Aktivoivat ja osallistavat oppimis- ja opetusmenetelmät myös edistävät vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Voidaankin sanoa, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on suurin muutos kirjapainotaidon keksimisen jälkeen. Nykyään oppimista ei tapahdu ainoastaan koulussa vaan merkittävä osa oppimisesta tapahtuu informaalissa ympäristössä koulun ulkopuolella. Jotta lukiokoulutus pystyisi osaltaan vaikuttamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, koulun tulee aktiivisesti muuttaa toimintakulttuuriaan siten, että se vastaa työelämän muuttuneita työskentelytapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen mukaisesti lukiokoulutus tulisi suunnitella enemmän valmiuksia antavaksi, jolloin painopiste oppimisessa ja opiskelussa siirtyy yhä enemmän tiedosta taitoihin ja valmiuksiin, ja tieto olisi nähtävä taidon rakentamisvälineenä. Lukion toimintakulttuurin muutos tieto- ja viestintätekniikan käytön arkipäiväistyessä lisää opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia mahdollistamalla yksilölliset opintopolut ja tarjoamalla joustavuutta opiskeluun. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa auttaa huomioimaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tukee opiskelijoita oman oppimistyylin löytämisessä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on mahdollista käyttää myös koulun ja kodin yhteistyön tiivistämiseksi. Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadinnassa on keskiössä opiskelija. Strategiatyö on sidottu kaupungin arvoihin (rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus) sekä Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asiaa koskeviin julkaisuihin ja voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Strategian ideoinnissa on ollut mukana Anita Silanterä Salon kaupungin strategiselta osastolta ja Jaana Koivistoa on konsultoitu tietohallinnon osalta. Strategia on esitelty opettajatyöryhmälle, jossa olivat mukana lehtorit Matti Ahvenus, Mikko Lujasmaa, Hanna Niinistö, Sirpa Rietz, Merita Suikkanen ja Esa Tornberg. Opettajatyöryhmän kommentit on otettu huomioon strategian laadinnassa. Salossa Eija Mäenpää Salon lukion apulaisrehtori

3 3(11) 2. VISIO: Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa Elinikäinen oppiminen Opiskelija aktiivisena toimijana HYVÄ ELÄMÄ TIETO YHTEIS- KUNNASSA Oppiminen kaikkialla Muuttuva käsitys tiedosta Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian asettamana visiona on kaikkien kansalaisten hyvä elämä tietoyhteiskunnassa. Lukiokoulutus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia saavuttaa hyvä elämä tietoyhteiskunnassa kehittämällä opiskelijoiden elinikäisen oppimisen valmiuksia mahdollistamalla oppimisen koulun lisäksi muissa oppimisympäristöissä, jotka huomioivat muuttuvan käsityksen tiedosta ja mahdollistavat opiskelijan oman aktiivisen toiminnan. Lukio ei saa syrjäytyä diginatiivien opiskelijoiden arjesta.

4 4(11) Elinikäinen oppiminen Muuttuva tiedon käsitys ja muuttuvat työelämän vaatimukset tekevät elinikäisestä oppimisesta oleellisen osan valmiuksia, joita lukiokoulutuksen tulee opiskelijoille tarjota. Opiskelijan lukiossa käyttämät sähköiset materiaalit ja omat tuotokset tulisi tallentaa sellaiseen oppimisympäristöön, jossa ne säilyvät myöhempää tarvetta varten jatkoopinnoissa. Tällaisena voisi toimia jokin pilvipalvelu. Siirtokelpoiset geneeriset taidot tiedon käsittelyssä ja arvioinnissa tulisi oppia jo lukiossa, jotta elinikäisen oppimisen edellytykset olisivat käytössä mahdollisimman varhain. Tavoitteena on saada salolaisille lapsille ja nuorille sähköinen opintopolku esiopetuksesta lukioon, joka rikastuttaa heidän TVTtaitojaan ikäkauden edellytysten mukaisesti. Oppiminen kaikkialla Tietoyhteiskunnassa tarvittavia taitoja ei opita ainoastaan koulussa vaan lukio on yksi monista oppimisympäristöistä. Kyse ei ole ainoastaan oppimismuotojen moninaisuudesta vaan opetuksen ja oppimisen ympäristöjen sulautumisesta uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Opetusta ja oppimista on syytä avata ympäröivään yhteiskuntaan ja tunnistaa mahdollisuudet oppia myös muualla kuin koulussa ubiikin oppimisen määritelmän mukaisesti. Hyvä oppimisympäristö tukee ainerajat ylittävää tiedon kokonaisvaltaista rakentumista. Muuttuva käsitys tiedosta Tietoyhteiskunnassa odotetaan opiskelijoilta nopeaa omaksumiskykyä, monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoja, kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja kriittisiä mediataitoja. Uusi käsitys tiedosta edellyttää lukioiden toimintakulttuureissa uudenlaista käsitystä oppimisesta ja opettamisesta, jotta lukiokoulutus pystyy tarjoamaan kyseisiä valmiuksia. Tiedollisen oppimisen sijaan korostetaan taitoja ja valmiuksia kuten kykyä uuden oppimiseen, muutoksen ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hallintaan, innovaatiokykyä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja (Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio, OKM). Tavoitteet asettavat lukion opiskelijoille suuria haasteita, minkä vuoksi ohjausta ja tukea tarvitaan opinnoissa monella tasolla. Opiskelija aktiivisena toimijana Tietoyhteiskunta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia sisältöjä ja palveluja, luoda kontakteja ja ilmaista itseään. Tärkeässä roolissa ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen. Opiskelija on aktiivinen toimija ja tiedon käsittelijä sekä arvioija. Painopiste siirtyy siis opettamisesta oppimiseen. Opiskelijan vastuu omista opinnoista sekä motivaatio toimivat keskeisinä moottoreina. Hyvä perusta edellä mainituille valmiuksille syntyy jo perusopetuksesta lähtien unohtamatta perheen merkitystä kannustajana ja tukijana. Lukion tehtävänä on tukea erilaisia oppimistyylejä ja tarjota joustavia opintopolkuja sekä estää syrjäytymistä erilaisten tukitoimien avulla.

5 5(11) 3. STRATEGIA Salon lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa on tarkasteltu neljästä näkökulmasta: oppijan, opettajan, infrastruktuurin ja johtamisen näkökulmasta. Kaikki neljä strategian aluetta vaikuttavat toisiinsa ja toimivat samanaikaisesti. OPPIJA JOHTAMINEN OPETTAJA INFRA- STRUKTUURI

6 6(11) Oppija Strategian tärkein toimija on oppija eli lukion opiskelija. Lukiolainen käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussa aktiivisesti ja kehittää tvt-taitojaan itseohjautuvasti. Opiskelija osallistuu oppimisympäristöjen kehittämiseen, mikä tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen mahdollistaa oppimisen sosiaalisena vuorovaikutteisena tapahtumana. Opiskelija käyttää mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä sekä harjaantuu käyttämään tarvittavia kansalaisen ja työelämän taitoja ja tietoja. Opiskelija harjaantuu tiedon käsittelijänä ja mediakriittisenä toimijana. Sosiaalista mediaa käytetään opetuksessa OPH:n Sosiaalisen median opetuskäytön suositusten mukaisesti (liite). Opettaja Opettajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja kehittävät tvt-taitojaan aktiivisesti. Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppimisympäristöjen kehittämisessä, sillä työyhteisön sitoutuminen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen edellyttää, että opettaja mieltää kyseisen tekniikan merkityksen osana oppilaitoksen arkea. Tieto- ja viestintätekniikan ansiosta opettajien on mahdollista jakaa ja kehittää yhdessä opetusmateriaalia erilaisissa sähköisissä opetus- ja oppimismenetelmien käytännön sovelluksissa. Opettajien jatkuva täydennyskoulutus on keskeisessä asemassa uusien oppimisympäristöjen kehittämisen edellytyksenä sekä oppiainekohtaisesti että oppiainerajat ylittäen. Opettajuuden muutoksen keskiössä on oppiainerajat ylittävä tiimityöskentely, jolla tuetaan ja mahdollistetaan opettajien yhteisöllisyyttä ja uusien opetuskäytäntöjen yhteiskehittelyä. Infrastruktuuri Hyvä oppimisympäristö tukee yksilön oppimista yhdessä muiden kanssa ja tarjoaa merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Strategian kannalta oleellista on koulujen käytössä oleva soveltuva laitteisto ja ohjelmistot, jotka ovat nykyaikaisia ja tukevat oppimista monenlaisissa ympäristöissä. Opiskelijoita kannustetaan käyttämään omia laitteitaan oppitunneilla BYOD-periaatteen mukaisesti (bring your own device). Infrastruktuurin toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä ovat oppimisympäristöjen teknisten tukipalvelujen toimivuus kaikissa tilanteissa ja erityisesti silloin, kun opiskelijat käyttävät omia laitteitaan oppitunneilla. Opetuksessa ja oppimisessa pyritään tilanteeseen, jossa oppijoiden ja opettajan ei tarvitse kiinnittää liikaa huomiota laitteisiin tai käyttöjärjestelmiin, jolloin opetus ja oppiminen on jouhevaa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma asettaa tavoitteeksi yritysten ja koulujen kumppanuuden koulujen palveluiden organisoimiseksi, mikä Salon lukioissa tarkoittaa verkostoitumista ja yhteistyötä yrityselämän kanssa. Tavoitteena on siirtyä sähköisiin oppimateriaaleihin ja oppikirjoihin uuden opetussuunnitelman valmistuessa ja ottaa käyttöön oppimisalusta, joka on helppokäyttöinen ja toimii kaikilla käyttöjärjestelmillä ja laitteilla. Johtaminen Oppilaitosten toimintakulttuurin tulee pohjautua yhteisöllisyyteen ja avoimuuteen. Johdon on oltava ajan tasalla kehityksen suunnasta. Johtamisen tärkein strateginen ulottuvuus on kannustaminen muutokseen, kouluttautumiseen ja uuteen opettajuuteen sekä tietoyhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Tiimityöskentely antaa mahdollisuuden jaettuun

7 RESURSSIT PROSESSIT HENKILÖSTÖ ASIAKAS = OPISKELIJA 7(11) johtamiseen koulun sisällä ja edistää koko työyhteisön sitoutumista opettajuuden muutokseen. Strategian pohjalta kukin lukio laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman tuloskorttimuotoon, jossa toimintaa suunnitellaan asiakkaiden, henkilöstön, prosessien ja resurssien osalta mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja vastuuhenkilöt nimeten. Toiminnan jatkuvan kehittämisen osana on oman toiminnan arviointi niin koko lukiotoimessa kuin yksittäisissä oppilaitoksissa CAF mallin mukaisesti. Myös vuosittain kerättävästä opiskelijapalautteesta välittyy tietoa lukioiden rehtoreille siitä, millaiset oppimis- ja opetusmenetelmät edistävät oppimista. VUOSITTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TAVOITE MITTARI KEINOT/ TOIMENPITEET VASTUU RESURSSI SEURANTA OK/NOK

8 8(11) 4. KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Tieto- ja viestintätekniikan käytön tuominen osaksi lukiokoulutuksen arkea on välttämätön askel kohti sähköistä ylioppilastutkintoa, joka toteutuu osittain kevään 2016 tutkinnosta lähtien, ja koko ylioppilastutkinto suoritetaan tietokoneilla vuodesta 2019 alkaen (Opetusja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma). Valmistautuminen yo-tutkinnon muuttumiseen edellyttää tieto- ja viestintätekniikan integrointia kiinteästi kaikkien oppiaineiden opetukseen ja teknisten valmiuksien saattamista Ylioppilastutkintolautakunnan asettamalle tasolle. Ylioppilastutkintolautakunnan minimivaatimukset tutkinnon suoritusympäristölle ja laitteille lukioissa eivät olleet vielä käytössä tätä strategiaa laadittaessa. Oletettavissa kuitenkin on, että koulutuksen järjestäjien odotetaan kohdentavan resursseja lukioiden teknisten valmiuksien parantamiseen sekä opettajien tietotekniseen varustamiseen ja kouluttamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö lukio-opinnoissa mahdollistaa erilaisten oppijoiden huomioimisen sekä yhteisöllisten työskentelytaitojen vahvistamisen. Aktivoivat opetus- ja oppimistavat muuttavat luokkatyöskentelyä tiedon jakamisesta ideoiden yhteiseen tuottamiseen ja tiedon yhdistämiseen. OKM:n Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 raportin tavoitteiden mukaisesti etä- ja verkko-opetuksen menetelmiä tulee kehittää ja joustavia opintopolkuja rakentaa erityisesti toisella asteella, jotta löydetään uusia joustavia toimintamalleja opetuksen järjestämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi esim. Salon lukioiden välillä. Kaikki tämä edellyttää suurta muutosta opettajan roolissa ja lukioiden toimintakulttuurissa. Vuonna 2016 käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma tulee ohjaamaan lukiokoulutuksen muutosta yhdessä sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautumisen kanssa. Sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautuminen ja tieto- ja viestintätekniikan integrointi kaikkiin oppiaineisiin edellyttää panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Opetushenkilöstön tiedon hallintaa ja pedagogista osaamista tulee parantaa, jotta opettajat hyödyntävät tekniikkaa oppimista tukevalla tavalla ja käyttävät sitä välineenä omaan ammatilliseen kehittymiseen. Opetushenkilöstön kehittämisen lähtökohtana ovat OPE.fi taitotasot ja OPE.web taitotasot, jotka määritellään sivustojen itsearviointitesteillä. OPE.FI I Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen hallinta Kaikkien opettajien tulisi hallita tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oman opetustyönsä valmisteluun, suunnitteluun sekä arviointiin. Lisäksi hän hallitsee työyhteisön viestintään ja oppilaitosympäristössä työskentelyyn tarvittavat tietokoneohjelmat. - tietokoneen käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevien käsitteiden tuntemus - tekstinkäsittely, esitysgrafiikka (esim. PowerPoint) ja taulukkolaskenta - Internet-selaimen käyttö - sähköpostin perusominaisuuksien hallinta - audio- ja videolaitteiden peruskäyttö - matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tunteminen

9 9(11) OPE.FI II Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Noin puolella opettajista tulisi olla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötaidot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan ja sen kehittämisessä. Lisäksi hän hyödyntää alansa oppimateriaaleja sekä seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. - sähköpostin, www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö - työvälineohjelmien ja opetussovellusten käyttö opetuksessa - oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus ja käyttö opetuksessa - oppimateriaalin tuottamisen periaatteet - tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä - tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden, mahdollisuuksien ja ongelmien tuntemus OPE.FI III Syvällinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hallinta Noin 10 prosentilla opettajista tulisi olla syvälliset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötaidot ja erityisosaamista jollakin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja hallitsee edellistä tasoa syvällisemmin erilaiset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuudet, monipuolisen verkko-oppimateriaalin ja oppimisprosessin tuottamisen sekä kykenee opastamaan ja kouluttamaan kollegoitaan. - sisältö- ja ammattialakohtaiset sovellukset (esimerkiksi kuvankäsittely, ammattisimulaatiot, mediavalinnan tuntemus, etäopetusvälineiden laaja käyttö) - oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus ja vahva pedagoginen käyttötaito - taito opastaa kollegoita sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa. - tietotekniikan erityisosa-alueet, esimerkiksi tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot - taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. OPE.WEB-taitotasot Ope.web on sosiaalisen median ja web 2.0:n vastine ope.fi-taitotasoille. Alla on lyhyet kuvaukset taitotasoista, joiden sisällöt on tarkemmin kuvattu osoitteessa Ope.web 1 Tason yksi taidot tulisi olla jokaisella opettajalla. Nämä taidot kuuluvat jo tietoyhteiskunnan kansalaisen perustaitoihin.

10 10(11) - tietovirtojen seuraaminen (RSS) - tietotulvan suodattaminen - blogit ja blogosfääri - multimedia: kuvat - yhteistyö esim. wiki-tekniikalla tai Google Docsilla - avoimet sisällöt - tekijänoikeus ja remiksaus Ope.web 2 Tason kaksi taidot tulisi olla useimmilla opettajilla (yli puolella). - multimedia: ääni - sisällön yhdistely: embed-tekniikka - yhteisöt Ope.web 3 Tason kolme taidot ovat erikoistaitoja, jotka tulisi olla noin 10 prosentilla koulutuslaitoksen opettajista. - multimedia: video - palvelujen yhdistely uusiksi sovelluksiksi 6. TEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Salon kaupungin tietohallinto vastaa tietotekniikkapalveluiden ja järjestelmien toimivuudesta, laillisuudesta ja huolehtii tietoturvasta. Helpdesk toimii teknisenä tukena ongelmatilanteissa. Lähes kaikki tietokoneet ja tulostimet hankitaan lukioihin leasingrahoituksella. Skannereita, digikameroita, dataprojektoreita, dokumenttikameroita yms. lukiot hankkivat omista määrärahoistaan. Tulevaisuudessa laitehankintojen tavoitteena on Opetushallituksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan määrittelemä tavoitetaso. Kaikkiin lukioihin pyritään järjestämään mahdollisimman pian opiskelijoiden käyttöön langaton verkkoyhteys. Oppimisympäristöjen kehittämisen kannalta on erityisen tärkeää, että lukioissa on nimetyt TVT-vastuuhenkilöt ja tietohallinnon riittävä tekninen tuki.

11 11(11) LÄHTEITÄ: Salon kaupungin tulevaisuuden tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia OKM:n Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen raportti Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Lukion tulevaisuus 2030: toinen koulu, toinen maailma (OPH/ Hannu Linturi, Anita Rubin ja Tiina Airaksinen 2011): Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio (OKM 2010) Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010) Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset (OPH 2012) Lukion opetussuunnitelman perusteet (OPH 2003) Salon lukioiden opetussuunnitelma 2009 Koulu, digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt (Ilomäki & Lakkala 2011) Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä OPH: Kankaanranta, Mikkonen & Vähähyyppä 2012) ope.fi ja ope.web sivustot OPH:n sosiaalisen median opetuskäytön suoritukset: ukset.pdf