Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen"

Transkriptio

1 Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen 1. Synnytyksen suunnittelu Äitiyspoliklinikalle tulee runsaasti lähetteitä, joiden kysymyksenasetteluna on tuleva synnytystapa. Lisäksi saatetaan toivoa kannanottoa synnytyksen ajankohtaan, seurantaan, kivunlievitykseen tai muihin hoitoperiaatteisiin. Pääsääntöisesti ratkaisut synnytystavasta tapahtuvat viikolla 36 37, jolloin alkaa olla realistista näyttöä sikiön koosta, asettumisesta lantioon, kohdunsuun kypsymisestä sekä äidin ja sikiön voimavaroista. Toisaalta joskus ensimmäinen käynti on syytä sovittaa jo huomattavasti aikaisempaan vaiheeseen esimerkiksi äidin voimakkaan henkisen ahdistuksen vuoksi. Synnytystaparatkaisu saattaa myös muuttua seurannan kuluessa. Varsinkin loppuraskaudessa on jokaisen käynnin yhteydessä arvioitava alatiesynnytyksen edellytykset. 1.1.Sikiön koon ja lantion tilavuuden arviointi Tulevaa synnytystä ajatellen arvioidaan ensisijaisesti mahdollisen epäsuhdan olemassa oloa, ei niinkään sikiön kokoa tai lantion tilavuutta itsessään ratkaisevana asiana. Synnytystaparatkaisua muokkaavat myös osaltaan kohdunsuun kypsyys, mahdolliset taustasairaudet sekä synnyttäjän motivaatio ja asenteet. Kliiniseen tutkimukseen kuuluvat: 1. Synnyttäjän pituus ja ruumiinrakenne 2. Ulkotutkimus: sikiön pään laskeutuminen lantioon 3. Sisätutkimus: o Onko sikiön pää lantioon asettuneena? o Yltääkö sormi promontoriumiin? o Onko sacrum säännöllinen? o Kallistuuko häntäluu jäykästi ventraalisesti? o Millainen lantio on sivusuunnassa? Spinaväli ja spinojen prominoivuus Tuberväli o Sikiön kliininen painoarvio 4. Ultraäänitutkimus: o Sikiön ryhti (viitteet defleksioryhdistä?) o BP-mitta, AC, painoarvio o Pään ja vartalon suhde Jos BP-AD (AC/π) > 26 mm, on hartiadystokian riski huomattava 2. Pelvimetria Yleensä kliininen tutkimus on riittävä. Pelvimetriaa (magneettipelvimetria) voi kuitenkin harkita kliinisesti ongelmallisissa rajatapauksissa.

2 Pelvimetrian pyyntö kirjoitetaan Miranda-järjestelmään ja tulos poimitaan ja luetaan PACSjärjestelmästä. Lantion mittojen kliininen tulkinta riippuu synnyttäjän tilanteesta (anamneesi, sikiön koko). Lantio on selvästi tilava (esimerkiksi perätilasynnytykseen tai ison lapsen synnytykseen sopiva), jos CV > 11,5 cm Ala-aukeaman suora mitta > 10 cm Spinaväli > 10 cm Tuberväli > 10 cm Ala-aukeaman kolmen mitan summa > 32 cm Lantio on selvästi ahdas, jos CV < 10 cm Spinaväli < 9 cm Tuberväli < 9 cm Synnytystaparatkaisussa kokonaistilanteen huomioon ottaminen on tärkeää. Jos potilaan edellinen synnytys on ollut ongelmallinen ja esiintyy huomattavaa synnytyspelkoa, ei relatiivisesti ahtaan lantion tilanteessa ole syytä ryhtyä esimerkiksi synnytyksen käynnistämiseen. Samoilla mitoilla kuitenkin toinen potilas saattaa synnyttää ongelmitta. 3. Aiemmat synnytysongelmat Yleisiä syitä synnytystapa-arvioon on edellisen synnytyksen päättyminen operatiivisesti (sektio tai imukuppisynnytys). Muita syitä arvion tarpeeseen voivat olla mm huomattavat repeämät, runsas verenvuoto tai muuten traumaattiseksi koettu synnytys. Pääsääntöisesti synnytystapa-arvio tapahtuu viikolla. Kliininen tilanne muokkaa ajankohtaa. Jos anamneesissa on hyvin sujuneita synnytyksiä tai esimerkiksi äiti ei ole kokenut edellistä imukuppisynnytystä mitenkään ongelmallisena, erillistä synnytystapa-arviota ei välttämättä tarvita ollenkaan. Hankalan ja traumaattisen synnytyksen anamneesin perusteella taas saattaa aikaisempi poliklinikkakäynti olla paikallaan Aikaisempi sektio Kohdun arpi nostaa kohdun repeämän riskiä. Yhden sektion jälkeen keskimääräinen riski on alle 1 %, kun taas kahden sektion jälkeen riski on jo 4-6 %. Pitkittäisen korporaalisen arven (klassinen CS) tapauksessa riski on jopa 10 %, samoin T-mallista kohtuarpea pidetään selvästi merkittävämpänä repeämisen riskin kannalta kuin tavallista istmistä poikkiarpea. Hyvin merkittävä tekijä kohdun repeämän riskin arvioinnissa on edellisen sektion indikaatio. Riskiä vähentää indikaation ainutkertaisuus, kuten perätila tai asfyksia, kun taas riskiä lisää indikaation toistumistaipumus, kuten synnytyksen huono edistyminen, cervixin rigiditeetti tai kohdun anomalia. Aiempi normaalisti sujunut synnytys vähentää riskiä. Pääsääntöisesti yhden sektion jälkeen voidaan suunnitella alatiesynnytystä. Kuitenkin ym riskitekijät on otettava huomioon. Kohdunsuun kypsyttelyn suhteen tulee käyttää kriittistä harkintaa, sillä sen käyttöön liittyy suurentunut kohdun repeämän riski. Kahden sektion jälkeen vain poikkeustapauksissa voidaan suunnitella alatiesynnytystä (aiempia

3 alatiesynnytyksiä, aiempien sektioiden syyt ainutkertaisia, poikkeuksellisen edullinen kliininen tilanne, motivoitunut, riskit ymmärtävä synnyttäjä). Kohtuarven ultraääniarvio voidaan tehdä, mutta se ei ole tarkka eikä luotettava vaginaalinen ultraäänitutkimus Yli 2 mm paksuus viittaa vähäiseen riskiin alle 2 mm paksuus viittaa huomattavaan riskiin Synnytystaparatkaisussa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon edellisen synnytyksen ja sektion kulku (ks myös partogrammi) nykyisen raskauden kulku ja riskitekijät sikiön, lantion ja cervixin status äidin motivaatio ja voimavarat Synnyttäjän kokemus ja motivaatio vaikuttavat ja saavat vaikuttaa synnytystaparatkaisuun. Jos edellisen synnytyksen kokemus on ollut traumaattinen ja potilas toivoo elektiivistä sektiota, tätä toivetta on syytä kunnioittaa, vaikka edellytykset alatiesynnytykselle vaikuttaisivatkin hyviltä. Ambivalenssitilanteessa toisinaan käyttökelpoinen menettelytapa on yhteisymmärryksessä potilaan kanssa varata sektioaika lasketun ajan tuntumaan tai vähän tämän jälkeen, mutta antaa tätä ennen spontaanisti käynnistyvän synnytyksen edetä alateitse tarkassa seurannassa. Tilanteesta riippuen voi olla syytä varata kontrollikäynti äitiyspoliklinikalle erityisesti jos potilas on pelokas, epävarma ja ambivalentti. Kontrollikäynnillä aiempi suunnitelma alatiesynnytyksen käynnistymisen odottamisesta voi vahvistua, tai raskauden kuluessa ilmenevät epäedulliset tekijät alatiesynnytyksen suhteen voivat aiheuttaa suunnitelman muuttumisen Muut aikaisemmat synnytysongelmat Vastaanottotilanteessa pyritään edellisen synnytyksen kulku selvittämään niin, että sekä lääkäri että potilas saavat mahdollisimman realistisen käsityksen siitä, mitä synnytyksessä tapahtui ja minkä vuoksi synnytyksen kulku oli poikkeava. Tässä voi osaltaan auttaa edeltävä keskustelu äitiyspoliklinikan kätilön kanssa. Synnytystaparatkaisussa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon edellisen synnytyksen taustatekijät ja kulku (ks myös partogrammi) nykyisen raskauden kulku ja riskitekijät sikiön, lantion ja cervixin status äidin motivaatio ja voimavarat 4. Yliaikaisen raskauden seuranta Raskauden ylitettyä lasketun ajan neuvola tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle. Pääsääntöisesti ensimmäinen yliaikaisuuskäynti tapahtuu viikolla, ellei lähetteen perusteella aikaisempi arviokäynnin ajankohta ole perusteltavissa. Yliaikaisuuden diagnoosi tulee raskauden ylittäessä 42 viikkoa (O48). Vastaanotolla arvioidaan äidin ja sikiön vointi sekä tehdään hoitosuunnitelma. Arvioitavina asioina ovat äidin fyysinen ja psyykkinen vointi ja voimavarat kohdunsuun kypsyminen ja sikiön asettuminen lantioon

4 sikiön koko, alatiesynnytyksen edellytykset lapsiveden määrä ja sikiön bioprofiili CTG-käyrä Napavaltimon doppler voidaan harkinnan mukaan tutkia, mutta sen hyödystä ei ole näyttöä yliaikaisessa raskaudessa. Vastaanottokäynnin perusteella ohjelmoidaan Synnytyksen spontaanin käynnistymisen odottaminen o edellytyksenä äidin ja sikiön hyvä vointi o uusi kontrolli 3-4 päivän kuluttua o liikeseuranta Synnytyksen käynnistäminen o potilaan seuranta osastolla 4A tai SVO:lla Elektiivinen keisarileikkaus o alatiesynnytyksen edellytykset erityisen huonot hyvin epäkypsä cervix yliaikaisuuden ohella muita relatiivisia sektioindikaatioita äidin voimavarat vähäiset 8. Perätilan ulkokäännös, perätilasynnytyksen suunnittelu Neuvola lähettää todetun tai epäillyn perätilan äitiyspoliklinikalle raskausviikolla Lääkärin vastaanotolla tehdään perätiladiagnoosi sekä arvioidaan edellytykset ulkokäännökselle ja alatiesynnytykselle. Perätarjonnan luokittelu: perätarjonta (pakaratarjonta) täydellinen tai epätäydellinen peräjalkatarjonta täydellinen tai epätäydellinen jalkatarjonta 8.1.Ulkokäännös Ulkokäännöksen edellytykset: Mahdollisuus ja motivaatio synnyttää alateitse Toimenpiteen kohtuullinen onnistumismahdollisuus Yhteisymmärrys äidin kanssa Sikiön hyvä vointi Ulkokäännöksen onnistumisen suhteen edullisia tekijöitä: riittävästi / runsaasti lapsivettä sikiön perä liikkuvana uudelleensynnyttäjyys äiti rentona, kohtu supistelematon Ulkokäännöksen onnistumisen suhteen epäedullisia tekijöitä: niukasti lapsivettä sikiön perä lantioon kiinnittyneenä ensisynnyttäjyys

5 jännittäväinen ja varautunut äiti supistusherkkä kohtu obesiteetti etuseinäistukka Yksikään yllä mainituista epäedullisista tekijöistä ei ole käännösyrityksen kontraindikaatio, mutta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kannattaa pohtia onnistumismahdollisuus. Ulkokäännöstoimenpiteessä: äiti selällään tai loivassa kylkiasennossa, lonkat ja polvet koukussa geeliä runsaasti vatsalle rentouttava keskustelu, toimenpiteen selittäminen potilaalle kohotetaan perä jommallekummalle sivulle sormin auttaen, ei nyrkeillä! tarvittaessa uusi alku, seurataan sikiön vasteita pään ja perän samanaikainen kiertäminen sikiön vasteita seuraten jos pään ohella jalka jää tarjoutuvaksi, suoritetaan asennon ylikorjaus, jotta sikiö vetää jalkansa pois tarjoutumasta sikiön syke tarkistetaan ultraäänellä Rutiiniluonteisesti ei yleensä tokolyyttistä lääkitystä anneta, mutta sen antamista voi harkita lähtökohtaisesti hankalaksi arvioiduissa tilanteissa tai uudessa yrityksessä, jolloin edellinen käännös ei onnistunut mutta arvioidaan kuitenkin olevan hyvät mahdollisuudet toimenpiteen onnistumiseen. Ulkokäännöstä edeltävä tokolyysi: Terbutaliini (Bricanyl 0.5mg/ml) 5 ml ampulli sekoitetaan 500 ml NaCl tai glukoosiliuokseen. Potilaalle iv-kanyyli, jota kautta infusoidaan nopeudella 100 ml/h = 30 gtt/min muutaman minuutin ajan. Siirrytään yrittämään (uudelleen) ulkokäännöstä infuusiota jatkaen. Kun toimenpide on päättynyt, infuusio lopetetaan ja iv-kanyyli poistetaan. Toimenpiteen jälkeen Rh-negatiiviselle äidille anti-d-immunoglobuliini CTG-käyrä 30 minuuttia Jos toimenpide onnistui, jatkoseuranta pääsääntöisesti neuvolassa. Jos toimenpide ei onnistunut, synnytystapa ja jatkoseuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Erikoistuva lääkäri voi tehdä ulkokäännöksiä, mutta hänen on syytä herkästi konsultoida erikoislääkäriä jo ennen toimenpiteen yrittämistä ja myös toimenpiteen aikana Synnytystavan suunnittelu sikiön ollessa perätilassa Synnytystavan valinta riippuu alatiesynnytyksen yleisistä onnistumismahdollisuuksista, perätilasynnytyksen kriteereiden täyttymisestä ja potilaan motivaatiosta. Jos alatiesynnytyksen edellytykset ovat hyvät, alatiesynnytykseen voi rohkaista. Kuitenkin äidin toivoessa elektiivistä sektiota, tämä järjestetään. Synnytyksen suunnittelun tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Alatiesynnytyksen edellytykset: lantio tilava kliininen ja röntgenologinen arvio

6 o pelvimetriassa CV >11.4 cm spinaväli ja tuberväli yli 10 cm kolmen ala-aukeaman mitan summa > 32 cm sikiön painoarvio alle 4 kg sikiön BP-mitta alle 100 mm sikiön pää ei ole defleksiossa kyseessä ei ole jalkatarjonta Yllä olevat kriteerit ovat relatiivisia harkinnan mukaan voidaan joskus alatiesynnytys sallia, vaikka kaikki yo edellytykset eivät täyttyisi. Tällöin pitää edellytysten muuten olla poikkeuksellisen hyvät (esimerkiksi isokokoinen nainen, joka on aiemmin synnyttänyt isokokoisia lapsia). Potilasta informoidaan perätilasynnytyksen periaatteista: tavanomaista herkemmin sektio, mikäli o synnytys pitkittyy o sykekäyrä on poikkeava normaali synnytyksen etenemisen hoito ja normaali kivunlievitys ponnistusvaiheessa lapsen ollessa syntymässä lääkäri paikalla tarvittaessa sektio myös ponnistusvaiheen häiriötilanteissa Kontrollit sovitaan äitiyspoliklinikalle: tarvittaessa kontrolli viikon kuluttua, mikäli vielä yritetään ulkokäännöstä tai synnytystavan valinta on epävarma kontrolli lasketun ajan tuntumassa, jolloin uudelleen arvioidaan alatiesynnytyksen edellytykset kontrollit lasketun ajan jälkeen yksilöllisesti Pääsääntöisesti pyritään spontaanisti käynnistyvään synnytykseen. Jos käynnistämisen indikaatio ilmenee, valinta käynnistämiseen (kohdunsuun kypsyttelyyn) ryhtymisen tai keisarileikkauksen välillä ratkaistaan yksilöllisesti. Ainoa asiasta julkaistu tutkimus ei todennut eroa käynnistetyn tai spontaanisti käynnistyvän perätilasynnytyksen ennusteessa. 9. Synnytyksen käynnistäminen Käynnistystä harkittaessa pitää punnita siihen liittyviä etuja ja riskejä raskauden jatkumiseen liittyviin etuihin ja riskeihin. o Käynnistetty synnytys on usein pitkäkestoisempi ja väsyttävämpi kuin spontaanisti käynnistynyt. Samoin riski synnytyksen operatiiviseen päättymiseen on suurempi. Huolimatta pyrkimyksestä annostella käynnistyslääkkeitä varovaisesti yhä edelleen tavataan syöksysynnytyksiä, jotka voivat johtaa sikiön vaikeaan asfyksiaan. o Käynnistämiseen liittyviä etuja ovat mm synnytyksen tarkoituksenmukainen aikaistaminen tilanteissa, joissa raskauden jatkuminen altistaisi sikiön merkittävään kuoleman tai sairastamisen riskiin (istukan relatiivinen vajaatoiminta, infektio, makrosomia). Näissä tilanteissa käynnistäminen myös säästää potilasta ja henkilökuntaa tiheiltä kontrollikäynneiltä ja mahdollistaa sikiön tehosteisen tarkkailun jo synnytyksen alkuvaiheissa. Samoin äidin sairauden edetessä tai vaikeutuessa synnytyksen käynnistäminen voi säästää äitiä sairauden komplisoitumiselta. o Jaksamiseen, synnytyspelkoon ja kivunlievityksen turvaamisen tarpeeseen liittyvät käynnistystoiveet ovat yleisiä ja ne pitää käsitellä yksilöllisesti toisinaan käynnistäminen saattaa tällaisissa tilanteissa olla hyvä ratkaisu.

7 o Suomalaisten tutkimusten mukaan käynnistetty synnytys ei kokemuksena ole ollut sen huonompi kuin spontaanisti käynnistynyt. Käynnistämisen erityisindikaatioita o Lapsivedenmenon yhteydessä pyritään ns yön yli käynnistykseen. Ellei synnytys spontaanisti käynnisty h 34 lapsivedenmenon jälkeen, ryhdytään käynnistämiseen tunnin kuluttua, mielellään aamulla. o Yliaikaisuus (h42) on indikaatio käynnistämiselle, jos sikiön vointi ei ole optimaalinen (lapsivesi, CTG, bioprofiili, napavaltimon virtausprofiili) tai äiti ei jaksa enää odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä. o Äidin ekshaustio on suhteellinen diagnoosi. Tulisi olla kriittinen käynnistysmahdollisuuden tarjoamisessa kevein indikaatioin. Pääsääntöisesti pyritään tukemaan raskauden ja synnytyksen käynnistymisen luonnollista kulkua. o Kookas sikiö ei itsessään ole käynnistysindikaatio. Kookkaan sikiön tilanteessa synnytystapa ratkaistaan yksilöllisesti. Jos käynnistykseen ryhdytään, tapahtuu se muilla indikaatioilla, esimerkiksi yliaikaisuuden tai ekshaustion perusteella. Jos synnytys käynnistetään synnytyskomplikaatioiden ehkäisemiseksi, tulee käynnistyksen tapahtua riittävän varhaisilla raskausviikoilla (alle 38 39). Tällöin alatiesynnytyksen edellytysten pitää olla olemassa, mutta etenevän raskauden myötä sikiön odotetaan kasvavan liian isoksi. o Äidin tai sikiön sairaudet tai istukan suhteellinen vajaatoiminta ovat yleensä käynnistysindikaation suhteen relatiivisia. Käynnistäminen ja sen ajankohta harkitaan aina erikseen kliinisen tilanteen mukaan. Käynnistämiseen liittyviä käytännön periaatteita o Synnytyksen ehdoton edellytys on cervixin riittävä kypsyminen (Bishop 6 tai enemmän). Cervixin ollessa epäkypsä hyvätkään supistukset eivät edistä synnytystä, jolloin käynnistysyritys epäonnistuu. o Suunniteltaessa kohdunsuun kypsyttelyä otetaan aina yhteys osasto 4A:n erikoislääkäriin, joka tuntee osaston kokonaistilanteen o Suunniteltaessa käynnistystä oksitosiinilla tai kalvojen puhkaisulla otetaan yhteys synnytyssalin erikoislääkäriin, joka tuntee synnytyssalin kokonaistilanteen o Synnytyksen perinteinen käynnistys oksitosiinilla ja/tai kalvojen puhkaisulla toteutetaan aamulla, jolloin synnyttäjän ja myös sairaalan voimavarat ovat parhaimmillaan. o Osaston potilastilanne voi osaltaan vaikuttaa kohdunsuun kypsyttelyn toteutumiseen. Koska kypsyttelypotilas vaatii runsaasti hoitoa ja huomiota, osaston ollessa kuormittunut voidaan relatiivisemman indikaation potilaiden kypsyttelyä siirtää eteenpäin tai jopa perua. Tällöin pitää tehdä uusi perusteltu hoitosuunnitelma. Pääsääntöisesti samanaikaisesti osastolla ei tulisi olla enempää kuin kuusi kypsyttelypotilasta. Kalvojen puhkaisu

8 o Kohdunsuu riittävän kypsä. Kaulakanavan hävinnyt tai lähes hävinnyt, kohdunsuun vähintään 2-3 senttiä auki ja tarjoutuva osa lantioon asettuneena. o Jos käynnistysindikaatiot ovat painavat, voidaan harkitusti ja perustellen suorittaa kalvojen puhkaisu epäkypsemmässäkin tilanteessa. o Kalvojen puhkaisun jälkeen asetetaan sikiön sisäinen sykeseuranta sekä mahdollisesti myös intrauteriininen paineenseuranta. Kalvojen puhkaisun jälkeen synnyttäjän on syytä olla ainakin puoli tuntia kyljellään. Oksitosiini-infuusio (5IU/500 ml NaCl) o Ennen kalvojen puhkaisua alkuannostus on 30 ml/h ja annosta lisätään vasteen mukaan 30 minuutin välein 15 ml/h kerrallaan. o Jos kalvot puhkaistaan myöhemmin, vähennetään oksitosiiniannos aloitusannoksen tasolle ja tarvittaessa nostetaan jälleen. o Jos kalvot puhkaistaan ensin, odotetaan yleensä minuuttia supistusten alkamista, minkä jälkeen supistustoiminnasta riippuen voidaan aloittaa oksitosiini-infuusio supistuksia vahvistamaan alkuannos 15 ml/h ja annosta lisätään vasteen mukaan 30 minuutin välein 15 ml/h kerrallaan. o IU-painemittarin kanssa voidaan tarvittaessa poiketa yllä olevasta kaavasta Kohdunsuun kypsyttely Kohdunsuun kypsyttely aloitetaan mielellään aamupäivällä, jolloin synnyttäjän voimavarat ovat parhaimmillaan. Ennen kypsyttelyn alkamista on vielä syytä varmistua hoitosuunnitelmasta ja kypsyttelyn indikaatioista. Samoin on syytä varmistaa, että sikiön vointi on hyvä (CTG normaali - enintään 12 tuntia aikaisemmin rekisteröity eikä olennaisia fysiologisia muutoksia tämän jälkeen ole tullut potilaan tilaan). Pääsääntöisesti noudatetaan seuraavaa kaavaa (yksilöllinen poikkeaminen on mahdollista, mutta edellyttää dokumentoidun perustelun): I päivä: Misoprostoli 50 ug per os x 3 (4 tunnin välein) II päivä: Misoprostoli 100 ug per os x 3 III päivä: Misoprostoli 50 ug per vaginam x 3 Lukuisissa tutkimuksissa vaginaalinen reitti on osoitettu jossain määrin nopeammaksi kypsyttelytavaksi, mutta komplikaatioiden riski on suurempi kuin annostelussa suun kautta. Kypsyttelyn myötä tapahtuu joko aktiivisen synnytyksen käynnistyminen, tai kohdunsuun kypsyy siinä määrin, että päästään perinteiseen käynnistykseen (kp + oksitosiini). Riippuen lähtötilanteesta ja potilaan tuntemuksista, potilaan kohdunsuun tilanne tutkitaan 1-2 päivän välein. Kliinisen arvion apuna voidaan käyttää ns Bishopin pisteitä (0-10), joihin vaikuttavat kohdunsuun Dilataatio Pituus konsistenssi ja suuntautuminen, sekä tarjoutuvan osan korkeus

9 Riittävän kypsässä tilanteessa (Bishopin pisteet 6 tai enemmän) synnytyksen käynnistyminen on todennäköistä, jolloin synnyttäjä voidaan siirtää synnytyssaliin perinteiseen käynnistykseen eikä Cytotec-lääkitystä tarvitse enää jatkaa. CTG-käyrä rekisteröidään aina supistusten alkaessa tai muuttuessa ja vedenmenon yhteydessä. Lisäksi ilman merkittäviä supistustuntemuksiakin CTG on syytä rekisteröidä 1-2 tunnin kuluessa ensimmäisen Cytotec-tabletin antamisesta. Kohdunsuun mekaaninen kypsyttäminen katetriballongin avulla o Erityisesti aikaisemmin keisarileikatun potilaan kohdalla o Indikaatio ja alatiesynnytyksen edellytykset pitää olla olemassa o Ennen katetrin asettamista varmistutaan sikiön hyvinvoinnista (CTG) ja tehdään abdominaalinen ultraäänitutkimus, jolla suljetaan pois matalalle tuleva istukka o Ruschin huuhtelukatetri N:o 24 viedään spekula- tai sisätutkimuksen yhteydessä cervixistä sisään varoen kalvojen puhkeamista. Ballong täytetään 50 millilitralla keittosuoliuosta. Katetrin oikea sijainti varmistetaan vaginaalisella uä-tutkimuksella. o Katetri teipataan kiinni reiteen. Välttämättä tensiota ei tarvitse olla lainkaan tai sitä voidaan jonkin verran säätää. Kipua ei pidä tuntua. o Potilas voi liikkua vapaasti. CTG kontrolloidaan supistusten alkaessa tai viimeistään kahden tunnin kuluttua mekaanisen kypsytyshoidon aloituksesta. o Seuraavana päivänä arvioidaan, onko cervix riittävän kypsä kalvojen puhkaisuun Kohdunsuun kypsyttely misoprostolin (Cytotec) avulla o Aloitetaan mielellään aamupäivällä, jolloin synnyttäjän voimavarat ovat parhaimmillaan. o Indikaatio ja alatiesynnytyksen edellytykset pitää olla olemassa. o Varmistetaan sikiön hyvinvointi - CTG normaali (enintään 12 tuntia aikaisemmin rekisteröity eikä olennaisia fysiologisia muutoksia tämän jälkeen ole tullut potilaan tilaan). o Pääsääntöisesti noudatetaan seuraavaa kaavaa I päivä: Misoprostoli 50 ug per os x 3 (4 tunnin välein) II päivä: Misoprostoli 100 ug per os x 3 III päivä: Misoprostoli 50 ug per vaginam x 3 o Kypsyttelyn myötä joko synnytys käynnistyy tai kohdunsuun kypsyy siinä määrin, että päästään perinteiseen käynnistykseen (kp + oksitosiini). o Riippuen lähtötilanteesta ja potilaan tuntemuksista, potilaan kohdunsuun tilanne tutkitaan 1-2 päivän välein. o CTG-käyrä rekisteröidään aina supistusten alkaessa tai muuttuessa ja vedenmenon yhteydessä. Lisäksi ilman merkittäviä supistustuntemuksiakin CTG on syytä rekisteröidä 1-2 tunnin kuluessa ensimmäisen Cytotec-tabletin antamisesta.

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen. OL Katja Mäkelä

Synnytyksen käynnistäminen. OL Katja Mäkelä Synnytyksen käynnistäminen OL Katja Mäkelä Käynnistys 2013 20,6 % 2014 22,7 % 2015 25,8 % 2016 26,8 % 2 JOKA 4. SYNNYTYS KÄYNNISTETÄÄN Onko järkeä vai ei? 3 Isän työmatka/ isyysloma Lastenhoitojärjestelyt

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

Vuotava obstetrinen potilas

Vuotava obstetrinen potilas Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti

Lisätiedot

YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008

YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008 YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008 LK Johanna Peussa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 2/2010 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos PEUSSA

Lisätiedot

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ

KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen ja synnytys 42. raskausviikolla

Synnytyksen käynnistäminen ja synnytys 42. raskausviikolla Synnytyksen käynnistäminen ja synnytys 42. raskausviikolla Hanna Koppatz lääk. yo 013448086 Helsingissä 8.2.2010 Tutkielma hanna.koppatz@helsinki.fi Ohjaaja: Mervi Väisänen-Tommiska LKT HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset

Lisätiedot

Obstetriset hätätilanteet. Susanna Timonen Tyks naistenklinikka

Obstetriset hätätilanteet. Susanna Timonen Tyks naistenklinikka Obstetriset hätätilanteet Susanna Timonen Tyks naistenklinikka uterusruptura repeämän sijainti alasegmentti 77.2% vas. lateraalisesti 8.8% oik. lateraalisesti 3.5% yläsegmentti 3.5% fundus 1.8% posteriorinen

Lisätiedot

Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää?

Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää? Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää? Synnytyksen hoidon uusia linjauksia Paula Stenfors, TtT, yliopettaja,tamk v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t

Lisätiedot

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden

Lisätiedot

YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE

YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE Antti Romppainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Joulukuu 2017 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Potilasohje synnytyksen käynnistykseen tulevalle äidille Marella Hirvonen Jenni Tolonen Janita Tuomaala Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE

KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE Johanna Minkkinen Ohjaaja dosentti Jukka Uotila Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentaudit

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon

Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti

Lisätiedot

Synnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3

Synnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3 FISC K5 SYNNYTYS Sisällysluettelo Synnytyksen suunnittelu... 3 Isä mukana synnytyksessä... 3 Normaali synnytys... 3 Synnytyksen käynnistyminen... 3 Sairaalassa tarvittavat varusteet... 4 Milloin sairaalaan?...

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN

ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN MUISTIO ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 11.10.2013 klo 9.00 13.30 Paikka: MKS, 6.krs hallintokäytävä Läsnä: yh Pirjo Löytty ESSHP, pj yl Timo

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

VAUVA TULEE PERHEESEEN

VAUVA TULEE PERHEESEEN VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Synnytysosasto G1. www.eksote.fi

Synnytysosasto G1. www.eksote.fi Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Ovi on lukittuna klo

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS

ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina

Lisätiedot

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ Oulun yliopistollinen sairaala SYNNYTYKSET, NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Tämä opas antaa tietoa suunnitellusta keisarileikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja sen jälkeisestä ajasta. Suomessa keisarileikkauksia

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Sähköinen synnytyspalaute

Sähköinen synnytyspalaute Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus

Lisätiedot

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala Kohtukuolema äidin kokemana 23.10.2013 Annu Nevala Kohtukuolema pähkinänkuoressa Yli 22-viikkoisen tai yli 500g painavan lapsen menehtyminen kohtuun tai synnytyksen aikana Noin parisataa vuosittain Syy

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

MITÄ KÄTILÖ NÄKEE, KUULEE JA TUNTEE

MITÄ KÄTILÖ NÄKEE, KUULEE JA TUNTEE MITÄ KÄTILÖ NÄKEE, KUULEE JA TUNTEE Kätilön työmenetelmät sikiön hyvinvoinnin ja synnytyksen edistymisen seurannassa Heidi Martikkala Anna-Riitta Tuomenoja Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Säännöllisen synnytyksen hoitaminen

Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Synnyttäjän vastaanottaminen Synnytyspäivystyksen kätilö tuo synnyttäjän synnytyssaliin synnytystä varten valmisteltuna tai synnytysvalmistelut tehdään synnytyssalissa.

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Massiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista

Lisätiedot

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta Katsaus Mitä kerron synnyttäjälle, jonka sikiö on perätilassa? Kirsi Kuismanen, Jukka Uotila, ja Pertti Kirkinen Monissa maissa suositellaan laajan monikeskustutkimuksen perusteella perätarjontaisen sikiön

Lisätiedot

Hätäsektio. Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala

Hätäsektio. Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala Hätäsektio Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala Esimerkkitapaus Kaivola, Lehtonen SLL2002; 57:76- Mikä on hätäsektio? lukuisia termejä käytetty kuvaamaan sektiota, joka ei ole

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angusta 25 mikrog tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 25 mikrogrammaa misoprostolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)

Liitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16) Fitzpatrick M, Harkin R, McQuillan K, O`rien C, O`Connell PR. & O`Herlihy C. 2002 (25) Prospektiivinen RCT-tutkimus, kysely suolen toiminnasta, ulosteinkontinenssin pisteytys, anaalinen paineenmittaus,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

O PA S L E H T I N E N

O PA S L E H T I N E N O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät...

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA

ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ÄITILAPSI*-SYNNYTYKSEN OHJELMA

KANSAINVÄLINEN ÄITILAPSI*-SYNNYTYKSEN OHJELMA KANSAINVÄLINEN ÄITILAPSI*-SYNNYTYKSEN OHJELMA * Äiti ja lapsi muodostavat yhtenäisen yksikön raskauden, synnytyksen ja imeväisiän ajan, minkä vuoksi ohjelmassa puhutaan ÄitiLapsesta. 10 askelta onnistuneeseen

Lisätiedot

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS Alaraudanjoki, Emmariikka Syventävien opintojen tutkielma Naistentautien klinikka Oulun Yliopisto 8/2017 Liisa Laatio LT ja Hilkka

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Päiväkirurgian peruskurssi

Päiväkirurgian peruskurssi Päiväkirurgian peruskurssi Päiväkirurgia on kustannustehokasta, laadukasta, potilasturvallista, vaikuttavaa ja siitä pitävät sekä potilaat että henkilökunta Päiväkirurginen prosessi Päiväkirurginen potilas

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä

Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä Erika Panelius, Oskari Heikinheimo ja Leena Rahkonen ALKUPERÄISTUTKIMUS Synnytyksen käynnistäminen ballonkimenetelmällä TAUSTA: Synnytyksen käynnistämiseen tarkoitettu mekaanisesti kohdunsuuta laajentava

Lisätiedot

Synnytysvalmennus. Th.op SR

Synnytysvalmennus. Th.op SR Synnytysvalmennus Mitä sitten kun et enää ole kumpuna kehossani? Et ole enää nimetön, n, kasvoton ja vaiti. Sitten täytyy opetella rakastamaan sinua uudelleen, uudella tavalla: nimeäsi, kasvojasi, ääntäsi

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja

TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola

Lisätiedot

KIIREELLISTEN JA HÄTÄKEISARILEIKKAUSTEN AIHEET JA AIHEIDEN VASTAAVUUS LOPULLISEEN DIAGNOOSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

KIIREELLISTEN JA HÄTÄKEISARILEIKKAUSTEN AIHEET JA AIHEIDEN VASTAAVUUS LOPULLISEEN DIAGNOOSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA KIIREELLISTEN JA HÄTÄKEISARILEIKKAUSTEN AIHEET JA AIHEIDEN VASTAAVUUS LOPULLISEEN DIAGNOOSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Marianne Oinonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle

VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää Vaikuttava aine: Oksitosiini

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot