Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2010"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Ministeriön yhteiset tavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Hallinto-osasto Kansainvälisten asian sihteeristö Viestintäyksikkö Sisäisen tarkastuksen yksikkö Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Suoritteiden määrät Kirjanpitoyksikköön kuuluvien muiden virastojen tuloksellisuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Näkövammaisten kirjasto Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Taiteen keskustoimikunta Valtion elokuvatarkastamo Varastokirjasto Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Ylioppilastutkintolautakunta TOIMINNAN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Kansallisia varoja koskevat takaisinperinnät EU-rahoitukseen liittyvät epäsäännönmukaisuusilmoitukset ja takaisinperinnät Oikeudenkäyntiasiat ja esitutkinnat 77 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 78 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 105 2

3 4 TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET 126 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Vuosi 2010 oli julkiselle sektorille haastava. Julkisen sektorin kestävyysvaje on yli 10 miljardia euroa eli 5 % BKT:sta. Erityisesti kasvava julkinen velka asettaa suuria haasteita, joka ilman korjaavia toimenpiteitä johtaisi hallitsemattomaan tilanteeseen. Epävarmuutta lisäävät myös Euroopan talousalueen epävakaa rahoitusmarkkinatilanne ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kehitys työmarkkinoilla. Talouskehityksen vaikutukset heijastuvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimintaan tulevina vuosina. Osaamisen, luovuuden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen ovat keskeisessä roolissa Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen turvaamisessa. Samalla ministeriön hallinnonalan on asemoitava toimintansa vastaamaan muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta. Ministeriö teki vuoden aikana useita toiminnallisia ratkaisuja edellä mainittujen tavoitteiden suunnassa. Ministeriön tulevaisuuskatsaus - Osaava ja luova Suomi - valmistui syksyllä tulevan hallituskauden valmistelun tueksi. Selonteko kulttuurin tulevaisuudesta suuntaisi osaltaan kulttuuripolitiikan kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjausta ja -rakennetta koskevaa selvitystyötä valmisteltiin syksyn 2010 aikana. Siinä arvioitiin millainen hallinnonalan ohjauksen ja -rakenteen tulisi olla yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tarkoitus on, että selvityksen ehdotukset ovat käytettävissä seuraavalla hallituskaudella. Vuosi oli hallituksen viimeinen kokonainen toimintavuosi. Pääosa hallituskauden hankkeista on toteutettu ja useat kehittämistoimista saatettiin loppuun. Erityisesti laajat rakenteelliset uudistukset käynnistyivät käytännön tasolla, kun uudistunut yliopistolaitos ja uusi aluehallinto aloittivat toimintansa vuoden alussa. Toimialakohtaisista hankkeista puolestaan valmistui hallituksen politiikkariihessä sovittu ns. nopeuttamistyöryhmän esitys. Myös korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen osalta tehtiin kesällä ministeriryhmän kannanotto. Lukiokoulutuksen kehittämistä koskeva esitys valmistui. Hallituksen esitys kuvaohjelmalainsäädännön uudistamisesta annettiin eduskunnalle. Lisäksi esitys Taiteen edistämiskeskuksesta valmistui. Nuorisolain monialaista viranomaisyhteistyötä koskeva lakiuudistus hyväksyttiin. Huippu-urheilutyöryhmä jätti keväällä esityksensä, jonka pohjalta käynnistyi huippu-urheilun muutosprojekti. Useat muut toimialojen kehittämishankkeet valmistuivat. Ministeriön sisäisessä toiminnassa sopeutettiin toimintaa niukkeneviin taloudellisiin resursseihin. Kesällä valmistuneessa tehtäväkartoituksessa nostettiin esille ministeriön toimintakykyä ja toiminnan tehostamista koskevia esityksiä. Ylijohtajien johdolla valmistui ministeriön toimintamenojen säästöohjelma, jolla pyritään pidemmän aikavälin säästöihin ministeriössä lähivuosina. Näiden pohjalta toimintaa kehitettiin ministeriössä. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla valmistui myös sisäinen työnjaon ja organisaation uudistus koskien aikuiskoulutusta. Myös hallinto-osastolla oli käynnissä osaston organisaatiota koskeva kehittämistyö. Myös Salama-hanke eteni. Toukokuun alussa opetusministeriön nimi muuttui opetus- ja kulttuuriministeriöksi. 4

5 1.2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu. Perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Tutkimuksen sisällöllinen painopistealue vaihtuu tutkimuskerroittain. Vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa painopistealueena oli lukutaito. OECD:n PISA-tutkimuksen oppimistulokset Suomen osalta 2003, 2006 ja toteutuma 2006 toteutuma 2009 toteutuma sijoitus / OECD maat sijoitus / kaikki maat Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee. Opetusryhmien koon kehitys esi- ja perusopetuksessa Suurten oppilasryhmien määrä on vähentynyt vuodesta Yli 30 oppilaan ryhmien määrä on laskenut vuoden ,4 %:sta ollen ,7 % oppilaan ryhmien määrä väheni noin 3 prosenttiyksikköä. Saman verran vastaavasti lisääntyi oppilaan ryhmien osuus. Pääsääntöisesti yli 20 oppilaan ryhmien osuus väheni ja alle 20 oppilaan ryhmien osuus kasvoi. Opetusryhmien osuudet koon mukaan 1-6 luokilla (%) 2008 ja oppilasta 0,82 0, oppilasta 7,89 8, oppilasta 30,28 33, oppilasta 40,76 40, oppilasta 17,82 15,04 yli 30 oppilasta 2,44 1,7 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuneet oppilaat Vuosi Muutos % 1. luokan ap/ip-oppilaat ,8 2. luokan ap/ip-oppilaat , luokan ap/iperityisoppilaat ,9 Yhteensä ,6 5

6 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää jo 97 % Manner-Suomen kunnista. Toiminnassa on mukana noin lasta. 1. vuosiluokan oppilaista toimintaan osallistuu 48,3 %. Toiminta työllistää ohjaajaa. Korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee. Korkeakoulujen opiskelija (FTE 1 )-opettajasuhde Ammattikorkeakoulut 16,6 16,5 16,6 16,7 Yliopistot 8,7 8,8 8,4 - Ammattikorkeakoulujen opiskelija(fte)-opettajasuhteessa ei tapahtunut merkittävää muutosta (2008: 16,6; 2009: 16,7). Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee. Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet yhteensä (%) 40,7 41,9 42,9 44,2 44,0 perustutkintoon johtava koulutus (%) 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 valmistavat koulutukset (%) 1,3 1,8 2,2 2,3 2,8 Lukiokoulutukseen sijoittuneet (%) 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet yhteensä (%) 3,0 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa (%) 2,5 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa (%) 2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä (%) 92,7 91,2 91,5 92,5 91,4 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä (%) 4,3 4,3 4,7 4,8 5,3 Yhteensä (%) 97,0 95,5 96,2 97,3 96,7 Perusopetuksen jälkeen välittömästi koulutukseen sijoittuneiden osuus laski vuonna 2009 hieman edellisestä vuodesta. Silti lähes 97 prosenttia perusasteen päättäneistä sijoittui välittömästi koulutukseen. 1 Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat) 6

7 Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja läpäisy paranee. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) Ammattikorkeakoulututkinto 3 25,1 25,1 25,2 25,1 25,3 25,2 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,3 27,4 27,5 28,6 27,3 Yliopistot tehostivat opintojen etenemisen seurantaa. Tavoitteeseen, jonka mukaan kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 % aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa, ei päästy. Vuoden 2005 lakimuutosten myötä otettiin käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne sekä säädettiin ylemmille ja alemmille tutkinnoille tavoitteelliset suoritusajat. Tutkintorakenneuudistuksen siirtymäaika aiempien tutkintovaatimusten mukaisten tutkintojen suorittamiselle päättyi heinäkuussa 2008 (pl. tekniikka, lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede). Tutkinnonuudistuksen aiheuttama tutkintosuma nosti korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikää vuonna 2008 (28,6). Korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee. Yliopistoissa opiskelupaikan vastaanottaneet ikäryhmittäin, % vuotias tai nuorempi vuotias vuotias tai vanhempi Uusien ylioppilaiden osuus opiskelupaikan saaneista ja sen vastaanottaneista (päävalinnat) oli edellisvuoden tapaan hieman yli 35 prosenttia. Yliopistoissa opiskelupaikan vastaanottaneista 19-vuotiaiden tai nuorempien osuus laski hieman ollen 24 % (2009: 25 %). Opiskelijavalintoja kevennettiin ja opetusta kehitettiin edelleen. 3 Nuorten koulutus 7

8 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen Tutkinnon suorittaneet yhteensä Päätoimiset työlliset Työlliset opiskelijat Työlliset yhteen sä, % Päätoimiset opiskelijat Opiskelijat (poislukien työlliset opiskelijat) % Työttömät Muut Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Ammatillisen tutkinnon jälkeen työllistyminen on jonkin verran heikentynyt, mikä johtunee talouden suhdanteista. 8

9 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen kansainvälisen huippuosaamisen lisäämiseksi ja osaamistasoltaan vahvempien ja vaikuttavampien korkeakouluyksiköiden muodostumiseksi. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen Tavoite sopimuskaudelle Vieraalla kielellä suoritettu opetus opintopisteinä * Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat Yli 3 kk kestävä opiskelija- ja harjoittelijavaihto Suomesta ja Suomeen Yliopistojen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Ulkomaalaiset perusopiskelijat Ulkomaalaiset jatkotutkinto-opiskelijat Yli 3 kk kestävään kv. vaihtoon lähteneet perustutkinto-opiskelijat Yli 3 kk kestävään kv. vaihtoon saapuneet perustutkinto-opiskelijat Kansainvälinen opiskelijavaihto kasvoi 12,5 % edellisvuodesta ollen Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuuden turvaaminen. Opettajien kelpoisuustilanne paranee. Vuoden 2010 tietojen mukaan perusopetuksen rehtoreista ja opettajista on muodollisesti kelpoisia 89,9 %. Lukiokoulutuksen rehtoreista ja opettajista on muodollisesti kelpoisia 95,5 % ja ammatillisen koulutuksen opettajista ja rehtoreista 72,6 %. Halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain Luokanopettajakoulutukseen hakeutuneiden määrä oli yli hakijaa. 9

10 Kulttuurisen perustan ja sivistyksen voiman vahvistaminen. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä parantamalla, kulttuurin ja tiedon saatavuutta sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä ja aktiivista käyttöä edistämällä vahvistetaan kulttuurista perustaa ja sivistyksen voimaa toteuma 2009 toteuma 2010 toteuma Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtion tuki taiteelle ja kulttuurille, milj. euroa 312,2 351,8 385,5 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Pää- ja sivukirjastojen määrä Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella hankittujen kirjojen osuus yleisten kirjastojen kirjahankinnoista, % 2,6 2,6 2,6 Luovan työn tekijät Valtion taiteilijoille myöntämät apurahat ja avustukset, euroa Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä, % 4,28.. Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) Uusia taiteilijaeläkkeitä vastaavien eläkkeiden määrä (35 kpl/v) suhteessa hakijoiden määrään, % 6,96 8,88 6,85 Valtion tuki taiteelle ja kulttuurille on lisääntynyt vuodesta 2008 vuoteen 2010 lähes 100 milj. euroa. Vuonna 2010 määrärahat lisääntyivät yli 30 milj. euroa. Määrärahakasvu osoittaa kulttuurin painoarvon nousun hallituksen politiikassa ja kulttuuripalveluiden kysynnän lisääntymistä. Määrärahan kasvulla on voitu tukea kaikkia taiteenaloja sekä lukuisia muita taiteen ja kulttuurin laitoksia, järjestöjä ja taiteilijoita ja erinäisiä kehittämiskohteita. Esimerkiksi elokuvan tuki on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen ,8 milj. eurolla ( 26,3 milj. euroa). Kasvu on parantanut kotimaisen elokuvan tuotantoedellytyksiä, laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä turvannut elokuvatuotannon ja esityskulttuurin jatkuvuuden. Vuosi 2010 oli teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusuudistuksen viimeinen vuosi. Uudistuksen myötä taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuudet kasvoivat vuosina arviolta noin 50 miljoonaa euroa, eli lähes 80 %. Tämä on turvannut taide- ja kulttuurilaitosten aktiivisen toiminnan, palvelut sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllisyyden Kirjastojen määrä on säilynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan. Kirjastokäynnit ja kokonaislainaus ovat hieman vähentyneet, mutta kirjastojen verkkokäynnit ovat vastaavasti lisääntyneet huomattavasti. Muutos heijastaa tietoyhteiskuntakehitystä. Valtion taiteilijoille myöntämien apurahojen ja avustusten yhteissumma on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2010 noin 1,4 miljoonalla eurolla. Valtion ylimääräisten vuosittain myönnettävien uusien taiteilijaeläkkeiden määrää nostettiin eduskunnan päätöksellä kuudellatoista (51:een). Taiteilijoiden toimeentuloedellytysten kehittämistarpeista tehty selvitystyö osoitti vakavia puutteita omaa työtä tekevien taiteilijoiden työllisyysturvassa. Myös uusiin eläkejärjestelyihin on tarvetta. Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä on vajaa 4,3 prosenttia (vuosi 2008). Vuosina toimialoille syntyi uutta työpaikkaa, ja tämänsuuntaisen kehityksen voi ennakoida jatkuneen. Työllisyyden kulttuuri-intensiteetti, eli kulttuurialojen työntekijöiden osuus kaikis- 10

11 ta työllisistä on kaikilla maan alueilla suurempi kuin arvonlisäysintensiteetti, mikä johtuu kulttuurialan keskimääräisen palkka- ja toimeentulotason alhaisuudesta ja myös kulttuurialan työvoimaintensiivisyydestä. Kulttuuriperinnön säilyttämiseksi rakennusperinnön hoitoon ja kunnossapitoon varattuja avustusmäärärahoja on lisätty. Valtion hallinnassa olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistökannan hoitoon varatut resurssit ovat kuitenkin edelleen riittämättömiä, minkä vuoksi arvokkaat rakennukset ja muistomerkit ovat tuhoutumisvaarassa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamiseksi käynnistettiin ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyönä kulttuuriympäristöstrategian valmistelu. Kansallinen digitaalinen kirjasto tulee osaltaan toteutuessaan monipuolistamaan kulttuuriperinnön aktiivista käyttöä. Kansallisen digitaalisen kirjaston perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot. Kansallisen digitaalisen kirjastojen palvelujärjestelmät ovat käyttöönottovaiheessa oleva yhteinen asiakasliittymä sekä suunnitteilla oleva digitaalisten kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä. Asiakasliittymä on väylä kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantoihin ja palveluihin. Se toimii myös pitkäaikaissäilytysjärjestelmän käyttöliittymänä. Asiakasliittymä otetaan käyttöön vuonna Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen Luovaa taloutta, kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kulttuuristen sisältöjen tuotantoa vahvistetaan alueellisesti ja paikallisesti alueiden ja elinympäristöjen kehittämiseksi. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäämällä ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä tukemalla sekä osallistumismahdollisuuksia kehittämällä parannetaan kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden ja Kansallisteatterin kävijät, henk Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden, Radion Sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan kuulijat, henk Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, henk Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Fyysiset kirjastokäynnit, kpl Kirjastojen verkkokäynnit, kpl Kulttuuritapahtumissa käynnit, henk Kulttuuritilaisuuksissa käyminen on Tilastokeskuksen tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan lisääntynyt 2000-luvulla. 10 vuotta täyttäneestä väestöstä kulttuuritilaisuuksissa käyvien osuus on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut 76 prosentista 83 prosenttiin. Konserteissa kävijöiden osuus on lisääntynyt 37 prosentista 50 prosenttiin. Myös museossa, taidenäyttelyissä ja teattereissa käyminen on lisääntynyt. Elokuvissa kävijöiden osuus on pysynyt suunnilleen samana. Omakohtainen kulttuuriharrastaminen on lisääntynyt. Väestöryhmien väliset erot kulttuurisosallistumisessa ovat tasoittuneet. Ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät ja heillä on myös eniten kulttuuriharrastuksia. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä ryhmä ei ole kuitenkaan lisännyt kulttuurin harrastamista. Sen sijaan muut väestöryhmät käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten ja ovat myös lisänneet kulttuurin harrastamista. 11

12 Vuositasolla muutokset ovat pienempiä ja yksittäisten kulttuuripoliittisten toimien suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Em. pitemmän aikavälin muutos antaa kuitenkin perustellun syyn olettaa, että kulttuuripolitiikan tavoiteasettelussa keskeisenä ollut ja edelleen oleva kulttuuripalvelujen tasaarvoisen saatavuuden turvaaminen tuottaa tulosta. Kulttuuriosallistumisen keskimääräinen lisääntyminen peittää kuitenkin alleen sen tosiasian, että kulttuuripalveluiden saatavuus maakuntakeskusten ja pääkaupunkialueen ulkopuolella on varsin heikko. Tämän takia päätettiin teettää selvitys toimiksi kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Ongelmaa lievittää alueellisesti kattavan taide- ja kulttuurilaitosten verkoston ja mm. taiteen eri aluekeskusten sijaintipaikkakunnan ulkopuolinen palvelutarjonta. Kulttuurisen eriarvoisuuden vähentämiseksi yhä tärkeämmäksi nousee myös alueellisten taide- ja kulttuuritoimijoiden ja muiden alueellisten (sekä valtiollisten, maakunnallisten, seudullisten ja kunnallisten) toimijoiden välinen yhteistyö, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö aloitteillaan ja toimillaan on pyrkinyt lisäämään. Kirjastojen määrä on vähentynyt hieman edelleen vähentynyt, kun taas kokonaislainaus ja fyysiset kirjastokäynnit ovat pysytelleet entisellä tasolla ja verkkokäynnit lisääntyneet. Muutos heijastaa tietoyhteiskuntakehitystä. Kulttuuri kilpailukyvyn vahvistajana Kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, kulttuurin taloutta sekä kulttuurivientiä ja - vaihtoa edistämällä, toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä ja kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parantamalla vahvistetaan kilpailukykyä. Kulttuuri ja talous Kulttuurin %-osuus arvonlisäyksestä (bkt) 3, Myönnettyjen valtiontakuiden määrä, euroa Kulttuuritoimialojen osuus koko talouden tuotoksesta, % 3, Kulttuurin kulutus yksityisistä kulutusmenoista on viime vuosina kasvanut vuosi vuodelta; vuonna 2008 se oli lähes 7 prosenttia. Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys n. 5,1 mrd. on noin 3,2 % BKT:sta. Osuus on suurempi kuin mm. matkailun, alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. Vuositasolla muutokset ovat pieniä ja yksittäisten kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta siihen on hyvin vaikea arvioida. Kansantalouden tason vaikutusten arviointiin vaikuttavat ko. toimien lisäksi erityisesti kotimaisen kysynnän ja viennin kehittyminen. Sen sijaan toimialakohtaisesti voidaan arvioida julkisen panostuksen vaikutusta. Esim. kotimaisen elokuvan lisääntynyt tuki näkyy suoraan lisääntyneinä katsojina. Taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset säteilevät kuitenkin yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eri alueille. Näin taide ja kulttuuri vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kilpailukyvyn lisääntymiseen. Kulttuurin talous keskittyy suuriin kaupunkeihin erityisesti pääkaupunkiseudulle ja toimii niiden taloudessa merkittävänä kehityksen veturina. Kulttuurin toimialojen työllistävä vaikutus ja arvonlisäys ovat olleet pitkin 2000-lukua suurissa kaupungeissa suhteellisesti suurempia kuin työllisyysja arvonlisäys niissä keskimäärin. Pääkaupunkiseudulla kulttuurin osuus arvonlisäyksestä on reilusti yli 5 prosenttia. Kulttuuriyrittäjyyden lisääntyminen on tärkeä kulttuuri- ja elinkeinopoliittinen tavoite ja siihen liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä on vireillä useita. Mm. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmasta ja kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen toimintaohjelmasta saadut kokemukset ovat rohkaisevia. 12

13 Kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpano on paitsi mahdollistanut kymmenien kunnianhimoisten vientihankkeiden toteuttamisen niin myös vahvistanut ministeriöiden strategista ja käytännön yhteistyötä ja täsmentänyt kuvaa viennin rakenteellisista pullonkauloista. Näitä ovat erityisesti yritysrakenne, välittäjärakenteen kehittymättömyys ja tuottajien kykenemättömyys säilyttää tuotteidensa ja palveluidensa tekijänoikeudet. Yhdessä nämä tekijät johtavat kulttuurituotannon suhteellisen alhaiseen jalostusasteeseen, jolloin toimialojen kansantaloudellista potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Tähän asti tehty työ on luonut perustan yhä vaikuttavampien politiikkatoimien kehittämiseen tulevalla hallituskaudella. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Riittämättömästi liikkuvia kansalaisia aktivoidaan terveyttä ja toimintakykyä edistävään, elämänkaaren mittaiseen säännölliseen liikkumiseen. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, huonokuntoiset, ylipainoiset miehet ja erityistarpeita vaativat henkilöt. Yhdyskuntasuunnittelussa painotetaan liikkumisympäristöjä. Yhteisessä ja kaikille avoimessa liikuntakulttuurissa otetaan huomioon erityistarpeita vaativat väestöryhmät. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla sekä tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntatutkimusta kohdennetaan tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Terveytensä kannalta riittävästi (väh. 2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio miehet naiset Vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, ainakin puolen tunnin ajan sanoo harrastavansa 66 % miehistä ja naisista 72 % 4. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä 1970-luvulta alkaen. Miehistä 31 % ja naisista 32 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljää kertaa viikossa. Vähintään neljä kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lapsista ja nuorista (3-18-vuotiaat) 92 % kertoo harrastavansa urheilua tai liikuntaa. Lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan harrastaminen on yleistynyt. Samanaikaisesti lasten ja nuorten on arvioitu olevan huonokuntoisempia kuin ennen, sillä arkipäiväisen fyysisen aktiivisuuden määrä on vähentynyt. Lasten liikunta on muuttunut pysyvästi päivittäisestä pihalla ja lähialueilla leikkimisestä ja pelaamisesta enemmän määrätyin ajoin tapahtuvaksi lajien harjoittelemiseksi 5. Nuorten harrastaman hengästyttävän liikunnan määrä jonkin verran lisääntynyt 6. Vähiten hengästyttävää liikuntaa harrastavat toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi on myönnetty valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen. Erityisesti on tuettu laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia liikuntapaikkoja, kuten uimahalleja. Aluehallinnolle on osoitettu määrärahat käytettäväksi ns. pienten liikuntapaikkojen avustuksiin, kuten lähiliikuntapaikkojen rakentamisen avustamiseen. Lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa on edistetty Liikkuva koulu -hankkeessa. Aikuisväestön ja ikääntyvän väestön liikunnallista elämäntapaa on edistetty hanketuilla sekä Kunnossa Kaiken Ikää KKI -ohjelmalla. KKIohjelman painopisteinä ovat keski-ikäisten suomalaisten miesten liikkumisen lisääminen. Lisäksi ministeriö on osallistunut Työyhteisöliikunta -hankkeen toteuttamiseen. 4 Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus THL 7/ Kansallinen liikuntatutkimus SLU:n julkaisusarja 6/ Kouluterveyskysely THL

14 Liikuntatieteellistä tutkimusta on kohdennettu tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Tammikuussa 2010 avattiin Dopinglinkki-terveysneuvontapalvelu, jonka tavoitteena on vähentää dopingaineiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja tiedotusta lisäämällä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Luodaan edellytyksiä paikallistasoisen toiminnan kehittämiselle suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä paikallistasoiseen yhteistoimintaan. Kehitetään koulutus- ja ohjaustoiminnan laatua lasten ja nuorten, harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun toiminnoissa. Maahanmuuttajien inkluusiota ja kotoutumista edistetään liikunnan avulla. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvat, milj. 1,1 1,1 1,1 Lasten ja nuorten (6 18 -v.) osallistuminen seuratoimintaan määrä %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista Yli suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Palkattujen työntekijöiden määrä seuratoiminnassa on viime vuosina lisääntynyt ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Tätä kehitystä on voitu tukea paikallisen seuratoiminnan kehittämishankkeella. Aiempaa useampi lapsi ja nuori harjoittelee liikunta- tai urheiluseurassa useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Lasten ja nuorten määrä seuroissa on lisääntynyt ja samaan aikaan aiempaa suurempi osa harjoittelee vähintään kolmesti viikossa. 7 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeella on voitu parantaa paikallistason toimijoiden osaamista ja vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan perustaa. Ministeriössä valmisteltiin kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla lähtökohtana inkluusioperiaate. Vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan harrastamista tuettiin sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla että hankkeella, joka tähtää erityisesti ko. ryhmän liikkumisen lisäämiseen. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan tavoitteellisen huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan valmentajien osaamista ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä urheilun kansainvälisten tapahtumien hakua ja järjestämistä. Luodaan edellytyksiä antidopingtoiminnan tehostamiselle sekä urheilijoiden kouluttautumiselle ammattiin. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippuurheilun tukeminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio Urheilija-apurahat Kansallinen liikuntatutkimus SLU:n julkaisusarja 6/

15 Toteutetut dopingtestit ADT:n tekemät testit Kansallisen lajiliiton tekemät testit Kansainvälisen lajiliiton/wada:n tekemät testit Yhteensä Huippu-urheilun toimintaedellytysten parantamiseen tähdätään käynnistyneen huippu-urheilun muutostyöryhmän työn myötä. Työryhmän tulee vuoden 2012 loppuun mennessä johtaa toimintatavan muutosprosessia yhdessä siihen sitoutuvien urheilun lajiliittojen kanssa. Kansainvälisten urheilun suurtapahtumien saamista Suomeen edesauttaa ministeriön myöntämä n. 1,6 miljoonan euron valtionavustus Helsingin Olympiastadionin peruskorjaukseen. Antidopingtoimikunnalle myönnettiin avustusta antidopingtoimintaan 2,3 milj.. Käytettävä määräraha kasvoi vuodesta 2009 noin 0,6 milj.. Tavoite dopingtestien lisäämisen osalta on toteutunut. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö toteutuma 2009 toteutuma 2010 toteuma Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) Jäseniä järjestöissä (hlöä) Valtakunnallisten nuorisotoimialajärjestöjen tuki, milj. euroa ,2 11,7 12,2 12,9 14,0 15,2 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen piirissä (lkm)* Nuoret palvelujen piirissä (%) Aloitekanavat ja kuulemisjärjestelmät kunnissa (kpl) * Kuntaliitokset alentavat kuntien lukumäärää Lisääntyneillä nuorisotyön määrärahoilla on monin tavoin voitu tukea nuorten omaa toimintaa sekä kasvatuksellista nuorisotyötä. Vuonna 2010 vuosiavustusta sai 130 valtakunnallista nuorisojärjestöä, nuorisotyön palvelujärjestöä ja nuorisotyötä tekevää järjestöä. Nuorten järjestöjäsenyydet ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet. 8 Ikäryhmästä vuotiaat järjestöjen jäseninä on enää noin 32 %. Syynä on lähinnä samanaikaisesti tapahtunut sosiaalisen median suosion kasvu. Nuorten harrastustoiminta on kuitenkin lisääntynyt: 90 prosentilla vuotiaista nuorista on vähintään yksi harrastus. 9 Erityisesti on panostettu nuorten verkkonuorisotoimintaedellytysten parantami- 8 Myllyniemi Nuorisobarometri

16 seen. Kuntien perusnuorisotyöhön ja järjestötoimintaan (130 järjestöä) osoitetuin varoin on voitu vaikuttaa myönteisesti nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen sekä nuorten aloitekanavien ja kuulemisjärjestelmien kattavuutta on laajennettu tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on luotu nuorten valtakunnallisille aloitteille uusi käsittelyjärjestelmä. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 toteuma Nuorten työpajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm (alle 25-vuotiaat) Etsivällä nuorisotyöllä tavoitetut nuoret, joista Jatkotoimenpiteisiin ohjatut nuoret Eri arvioiden mukaan koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan muiden toimenpiteiden ulkopuolella on noin nuorta. Vuoden 2010 tilastojen mukaan nuorisotyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuneen. Keskimääräinen nuorten työttömyys oli tuolloin nuorta, kun se oli vuotta aiemmin Tähän vaikutti taloudellisen elpymisen ohella 5 milj. lisäpanostus nuorten kesätyöllistämiseen sekä nuorten työpajapaikkojen lisääminen jo vuoden 2009 aikana paikalla. Nuorten työpajapalvelut auttavat osaltaan koulutukseen ja työelämään pääsyä. Ne kattavat 265 kuntaa eli 56 % Suomen kunnista ja niiden alueella asuu noin 85 % maamme nuorista. Työpajatoimintaan osallistui vuonna alle 29-vuotiasta nuorta (alle 25-vuotiaita 9 410), joista 76 % sijoittui joko koulutukseen, työhön tai muuhun aktiiviin toimintaan. 24 % pajanuorista joko keskeytti tai ei löytänyt jatkosijoittumispaikkaa työpajajakson jälkeen 6 12 kuukauden aikana. Työpajoissa toimi 1488 työpajavalmentajaa. Etsivä työparitoiminta on voitu laajentaa 232 työntekijän voimin 192 kuntaan. Toiminnan vaikuttavuutta on kyetty myös lisäämään merkittävästi nuorta on ohjattu nuorten työpajoille, opiskelemaan tai muihin jatkotoimenpiteisiin. Nuorisolain muutokset, joilla säädetään monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä kunnissa sekä siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta, edesauttavat nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä ja sosiaalista vahvistumista. Sama vaikutus on etsivällä nuorisotyöllä. Ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön (77 hanketta) osoitetuin varoin on voitu vaikuttaa myönteisesti nuorten terveisiin elämäntapoihin. Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön pitkään jatkunut väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen, samoin huumeiden kokeilun ja käytön. 16

17 Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Eurooppalaisessa nuorisotyön ja -politiikan vertailussa Suomen asema on hyvä. Suomessa on ajanmukainen nuorisolainsäädäntö, jota vahvistaa valtioneuvoston hyväksymä horisontaalinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimenpidehankkeet ovat myös edistäneet nuorisopolitiikan tavoitteita. Vuonna 2010 hankkeita (300) tuettiin nuorisotyömäärärahoista 3 milj. eurolla. Indikaattorijärjestelmää on linkitetty kansallisesti lapsipolitiikan indikaattoreihin ja kansainvälisesti sekä pohjoismaiseen että eurooppalaiseen nuorten indikaattorijärjestelmään. 17

18 1.3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Ministeriön yhteiset tavoitteet Tulossuunnitelmassa asetetut ministeriön yhteiset tavoitteet koskevat kaikkia osastoja ja toimintayksiköitä. Tulostavoitteet Aluehallinnon ohjaus hallinnonalalla uudistetaan vuoden 2010 alusta lukien aluehallinnon uudistuksen mukaisesti. Toteuma ja sen analyysi Menestyvät alueet -työryhmä on valmistellut aluehallinnon ohjauksen suuntaviivat ja toimintamallit. Samoin on linjattu ja otettu käyttöön uuden alueiden kehittämislain edellyttämät toimintamallit opetus- ja kulttuuriministeriössä. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston osalta valtion aluehallinnon ohjaus tapahtuu strategisten tulossopimusten kautta, joissa tavoitteeksi asetettu mm. perusopetuksen saavutettavuuden seuranta. 2. Osallistutaan uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimeenpanoon. Seurataan ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja tehdään tarvittavat muutokset opetusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmiin. Huolehditaan hallinnonalan vahvasta ohjausroolista. Aluehallintovirastojen kanssa järjestettiin oikeusturvapäivä etäyhteyksillä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen johdolle järjestettiin strategiapäivä. Yleissivistävän koulutuksen osalta on järjestetty aluehallintovirastojen kanssa 17 tilaisuutta alueilla (ajankohtaiskatsaus, perusopetuslain muutos, salassapito- ja tietosuoja-asiat, Lukimat-esittely). Kohderyhmänä on ollut sivistystoimen johto ja rehtorit. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston toimialojen osalta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa on laadittu toiminnalliset tulossopimukset (kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa kuuden laajennetuilla alueilla toimivien ELY:n kanssa ja kulttuuritoimessa 15 ELY:n kanssa). Aluehallinnon uudelleenorganisoimisessa on ollut ongelmia erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisessa. Tuottavuusohjelman kohdentaminen pieniin toimialoihin heikensi toimintaedellytyksiä. Aluehallinnon muutokset päivitettiin verkkosivuille. Ely-viestintäryhmä aloitti toimintansa TEM:n johdolla. Uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistustarve on selvitetty yhteistyössä valtiovarainministeriön kuntaosaston, sosiaali- ja terveysministeriön, Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja Kuntaliiton kanssa. Esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen harkinnanvaraisten avustusten avulla on kannustettu kuntia toiminnan laadulliseen parantamiseen. HAO Valtiovarainministeriön kanssa on tehty yhteistyötä tietojenkeruun uudistamiseksi. Täysmääräisesti uusittu tietojenkeruu on käytössä vuonna Laaditaan hallin- Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus - Osaava ja luova 18

19 nonalan tulevaisuuskatsaus strategian 2020 ja muiden keskeisten kehittämisnäkymien ja - linjausten pohjalta. 4. Varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä aiheutuviin politiikkatoimien muutoksiin. Suomi - valmistui syksyllä. Katsaus valmisteltiin osastojen ja strategiaohjelmien yhteistyönä. Valmistelusta vastasi ohjausryhmä. Katsaus julkaistiin pdf-versiona. Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa suunnattiin lisärahoitusta hallinnonalalle työllisyyskehitystä tukeviin kohteisiin, mm. ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön laajentamiseen. Ammatilliseen peruskoulutuksen opiskelijamäärälisäyksellä (2 750) pyrittiin ensisijaisesti nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseen, nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen. Erityisesti tavoitteena oli varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättäneelle nuorelle. Vapaan sivistystyön lisärahoituksella voitiin järjestää koulutusta noin 300 peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle kansanopistoissa. Oppisopimuskoulutuksen lisämäärärahalla oppisopimusopiskelijoiden määrää peruskoulutuksessa voitiin nostaa opiskelijalla ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 250 opiskelijalla. Korkeakoulujen hankkeisiin osoitetuilla määrärahoilla edistetään korkeakoulutettujen työllisyyttä. Toimenpiteet voivat kohdistua irtisanomisuhan alla olevien korkeasti koulutettujen osaajien työpaikkojen säilymiseen tai heikossa asemassa olevien korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja valmistumassa olevien opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen. Veikkauksen jakamattomista voittovaroista tuloutettiin ensimmäisessä lisätalousarviossa 30 milj. euroa lähinnä nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen. Tieteen veikkausvoittovaroja kohdennettiin nuorten työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, joilla tuetaan samalla keskeisten aineistojen turvaamista ja saattamista sähköiseen muotoon. Taiteen veikkausvoittovaroilla voitiin tukea koulujen taidekasvatustoimintaa, tuottaa kulttuurihyvinvointipalveluja ja kehittää välittäjäorganisaatiota. Nuoria voitiin työllistää määrärahan turvin taiteen alan toimijoihin, järjestöihin kolmannelle sektorille sekä tukea heidän kansainvälistä verkostoitumistaan. Määrärahoja kohdennettiin myös elokuva- ja audiovisuaaliseen tuotantoon. Nuorisotyön veikkausvoittovaroilla työllistettiin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kautta noin 1100 nuorta. Liikunnan voittovaroja käytettiin mm. liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen ja perustutkintoa suorittavien harjoittelun tukemiseen liikuntasektorilla sekä nuorten työllistämiseen liikunta- ja urheiluseuroissa. 5. Edistetään kestävän kehityksen periaatteita ja Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti selvityshenkilöt pohtimaan hallinnonalan konsernirakenteen, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän kehittämistä. Selvityksen määräaika oli Kestävän kehityksen ohjelma päivitetty on ja annettu ensimmäinen vuosiraportti WWF:lle 4/2010. Ministeriö on laatinut mat- 19

20 toimia opetusministeriön kaikilla toimialoilla. Ministeriön toiminnassa otetaan huomioon Green Office -merkin ja ministeriön kestävän kehityksen ohjelman edellyttämä toimintamalli. kustuspolitiikkaa koskevan muistion ja matkustusohjeen. Asiakirjat on lähetetty malliksi kirjanpitoyksikön virastoille ja laitoksille. Ylläpidetty ja päivitetty jatkuvasti ministeriön sisäisen palvelimen Green Office - sivustoa, jonka välityksellä pyritään luomaan kestävän kehityksen pysyvä toimintamalli ministeriöön. Henkilöstölehti muutettiin sähköiseksi. Ministeriö on aktiivisesti osallistunut kansallisiin sekä kansainvälisiin kestävän kehityksen verkostoihin, toimintoihin ja prosesseihin. Kestävän kehityksen periaatteet on otettu huomioon myös tulosohjauksessa. Korkeakoulujen sopimuksissa todetaan, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. 6. Vahvistetaan kansainvälistä vuorovaikutusta ja edistetään vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Nuorisoyksikön avustuspolitiikassa on painotettu kestävän kehityksen hankkeita harkinnanvaraisten hankeavustusten jaossa. Kulttuurin tulevaisuutta koskevassa selonteossa on otettu huomioon kestävän kehityksen haasteet kulttuuripolitiikalle. Valmisteltiin Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelma Koulutuksen ja tieteen osalta keskeisiä teemoja ovat liikkuvuus-, monikulttuurisuus- ja tietoyhteiskuntakysymykset. Suurimpia yksittäisiä asiakokonaisuuksia ovat Nordplus-ohjelman uusi toimikausi, päätös Nordic Master -hankkeen jatkosta, uusi globalisaatiohanke escience sekä käynnissä oleva ilmasto-, ympäristö- ja energia-alan huippututkimushanke. Kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelmassa edistetään pohjoismaisen kulttuurin globaalia vaikuttavuutta, liikkuvuutta, kulttuurin ja luovan talouden yhteistyötä Pohjolassa ja Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden puitteissa, sirkusta yhteiskunnan voimavarana, kulttuurin yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä lapsien ja nuorten merkitystä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuudelle. Vahvistettiin taide- ja kulttuurialan toimijoiden osallistumista EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeisiin. Suomi oli mukana 44:ssä Kulttuuri - ohjelman yhteistyöhankkeessa ja vetää 24 käännöshanketta. Toimittiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa komission ja neuvoston puheenjohtajavaltioiden kanssa mm. valmisteltaessa Digitaalista Agendaa ja uutta neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmaa Liikunnan toimialalla on valmistauduttu eurooppalaisen liikuntayhteistyön vahvistumiseen Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Ministeriö on tukenut liikuntajärjestöjen hankkeita kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi, kuten esimerkiksi SLU:n saamaa kansainvälisen naisliikuntaverkoston puheenjohtajuutta sekä vuonna 2014 järjestettävän maailmankongressin valmisteluita. Eurooppalaisessa nuorisotyössä ja -politiikassa Suomen asema on hyvä. Vuonna 2010 valmisteltiin pilottihankkeena Euroopan neuvoston nuorisokomitealle raportti lasten ja nuorten osallisuudesta. Raportti esitellään EN:n nuoriso- komiteassa maaliskuussa Kansainvälisten järjestöjen toimintaan liittyvää hallitustenvälistä yhteistyötä tiivistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden relevanttien ministeriöiden välillä. Yhteistyötä kehitettiin Suomen YK-strategian ja Unesco-linjauksen mukaisesti myös alueellisesti ja kansainvälisesti 20

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot