Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta 2010"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön tilinpäätös vuodelta

2 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Ministeriön yhteiset tavoitteet Koulutus- ja tiedepolitiikka Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Hallinto-osasto Kansainvälisten asian sihteeristö Viestintäyksikkö Sisäisen tarkastuksen yksikkö Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Suoritteiden määrät Kirjanpitoyksikköön kuuluvien muiden virastojen tuloksellisuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Näkövammaisten kirjasto Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Taiteen keskustoimikunta Valtion elokuvatarkastamo Varastokirjasto Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Ylioppilastutkintolautakunta TOIMINNAN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Kansallisia varoja koskevat takaisinperinnät EU-rahoitukseen liittyvät epäsäännönmukaisuusilmoitukset ja takaisinperinnät Oikeudenkäyntiasiat ja esitutkinnat 77 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 78 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 105 2

3 4 TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET 126 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Vuosi 2010 oli julkiselle sektorille haastava. Julkisen sektorin kestävyysvaje on yli 10 miljardia euroa eli 5 % BKT:sta. Erityisesti kasvava julkinen velka asettaa suuria haasteita, joka ilman korjaavia toimenpiteitä johtaisi hallitsemattomaan tilanteeseen. Epävarmuutta lisäävät myös Euroopan talousalueen epävakaa rahoitusmarkkinatilanne ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kehitys työmarkkinoilla. Talouskehityksen vaikutukset heijastuvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimintaan tulevina vuosina. Osaamisen, luovuuden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen ovat keskeisessä roolissa Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen turvaamisessa. Samalla ministeriön hallinnonalan on asemoitava toimintansa vastaamaan muuttuvaa yhteiskunnallista tilannetta. Ministeriö teki vuoden aikana useita toiminnallisia ratkaisuja edellä mainittujen tavoitteiden suunnassa. Ministeriön tulevaisuuskatsaus - Osaava ja luova Suomi - valmistui syksyllä tulevan hallituskauden valmistelun tueksi. Selonteko kulttuurin tulevaisuudesta suuntaisi osaltaan kulttuuripolitiikan kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjausta ja -rakennetta koskevaa selvitystyötä valmisteltiin syksyn 2010 aikana. Siinä arvioitiin millainen hallinnonalan ohjauksen ja -rakenteen tulisi olla yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tarkoitus on, että selvityksen ehdotukset ovat käytettävissä seuraavalla hallituskaudella. Vuosi oli hallituksen viimeinen kokonainen toimintavuosi. Pääosa hallituskauden hankkeista on toteutettu ja useat kehittämistoimista saatettiin loppuun. Erityisesti laajat rakenteelliset uudistukset käynnistyivät käytännön tasolla, kun uudistunut yliopistolaitos ja uusi aluehallinto aloittivat toimintansa vuoden alussa. Toimialakohtaisista hankkeista puolestaan valmistui hallituksen politiikkariihessä sovittu ns. nopeuttamistyöryhmän esitys. Myös korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen osalta tehtiin kesällä ministeriryhmän kannanotto. Lukiokoulutuksen kehittämistä koskeva esitys valmistui. Hallituksen esitys kuvaohjelmalainsäädännön uudistamisesta annettiin eduskunnalle. Lisäksi esitys Taiteen edistämiskeskuksesta valmistui. Nuorisolain monialaista viranomaisyhteistyötä koskeva lakiuudistus hyväksyttiin. Huippu-urheilutyöryhmä jätti keväällä esityksensä, jonka pohjalta käynnistyi huippu-urheilun muutosprojekti. Useat muut toimialojen kehittämishankkeet valmistuivat. Ministeriön sisäisessä toiminnassa sopeutettiin toimintaa niukkeneviin taloudellisiin resursseihin. Kesällä valmistuneessa tehtäväkartoituksessa nostettiin esille ministeriön toimintakykyä ja toiminnan tehostamista koskevia esityksiä. Ylijohtajien johdolla valmistui ministeriön toimintamenojen säästöohjelma, jolla pyritään pidemmän aikavälin säästöihin ministeriössä lähivuosina. Näiden pohjalta toimintaa kehitettiin ministeriössä. Koulutus- ja tiedepolitiikan osastolla valmistui myös sisäinen työnjaon ja organisaation uudistus koskien aikuiskoulutusta. Myös hallinto-osastolla oli käynnissä osaston organisaatiota koskeva kehittämistyö. Myös Salama-hanke eteni. Toukokuun alussa opetusministeriön nimi muuttui opetus- ja kulttuuriministeriöksi. 4

5 1.2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu. Perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Tutkimuksen sisällöllinen painopistealue vaihtuu tutkimuskerroittain. Vuoden 2009 PISA-tutkimuksessa painopistealueena oli lukutaito. OECD:n PISA-tutkimuksen oppimistulokset Suomen osalta 2003, 2006 ja toteutuma 2006 toteutuma 2009 toteutuma sijoitus / OECD maat sijoitus / kaikki maat Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee. Opetusryhmien koon kehitys esi- ja perusopetuksessa Suurten oppilasryhmien määrä on vähentynyt vuodesta Yli 30 oppilaan ryhmien määrä on laskenut vuoden ,4 %:sta ollen ,7 % oppilaan ryhmien määrä väheni noin 3 prosenttiyksikköä. Saman verran vastaavasti lisääntyi oppilaan ryhmien osuus. Pääsääntöisesti yli 20 oppilaan ryhmien osuus väheni ja alle 20 oppilaan ryhmien osuus kasvoi. Opetusryhmien osuudet koon mukaan 1-6 luokilla (%) 2008 ja oppilasta 0,82 0, oppilasta 7,89 8, oppilasta 30,28 33, oppilasta 40,76 40, oppilasta 17,82 15,04 yli 30 oppilasta 2,44 1,7 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuneet oppilaat Vuosi Muutos % 1. luokan ap/ip-oppilaat ,8 2. luokan ap/ip-oppilaat , luokan ap/iperityisoppilaat ,9 Yhteensä ,6 5

6 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää jo 97 % Manner-Suomen kunnista. Toiminnassa on mukana noin lasta. 1. vuosiluokan oppilaista toimintaan osallistuu 48,3 %. Toiminta työllistää ohjaajaa. Korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee. Korkeakoulujen opiskelija (FTE 1 )-opettajasuhde Ammattikorkeakoulut 16,6 16,5 16,6 16,7 Yliopistot 8,7 8,8 8,4 - Ammattikorkeakoulujen opiskelija(fte)-opettajasuhteessa ei tapahtunut merkittävää muutosta (2008: 16,6; 2009: 16,7). Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee. Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet yhteensä (%) 40,7 41,9 42,9 44,2 44,0 perustutkintoon johtava koulutus (%) 39,4 40,1 40,7 41,9 41,2 valmistavat koulutukset (%) 1,3 1,8 2,2 2,3 2,8 Lukiokoulutukseen sijoittuneet (%) 53,3 51,1 50,8 50,6 50,2 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet yhteensä (%) 3,0 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa (%) 2,5 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa (%) 2 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä (%) 92,7 91,2 91,5 92,5 91,4 Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä (%) 4,3 4,3 4,7 4,8 5,3 Yhteensä (%) 97,0 95,5 96,2 97,3 96,7 Perusopetuksen jälkeen välittömästi koulutukseen sijoittuneiden osuus laski vuonna 2009 hieman edellisestä vuodesta. Silti lähes 97 prosenttia perusasteen päättäneistä sijoittui välittömästi koulutukseen. 1 Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat) 6

7 Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja läpäisy paranee. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) Ammattikorkeakoulututkinto 3 25,1 25,1 25,2 25,1 25,3 25,2 Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,3 27,4 27,5 28,6 27,3 Yliopistot tehostivat opintojen etenemisen seurantaa. Tavoitteeseen, jonka mukaan kaikilla koulutusaloilla vähintään 75 % aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa, ei päästy. Vuoden 2005 lakimuutosten myötä otettiin käyttöön kaksiportainen tutkintorakenne sekä säädettiin ylemmille ja alemmille tutkinnoille tavoitteelliset suoritusajat. Tutkintorakenneuudistuksen siirtymäaika aiempien tutkintovaatimusten mukaisten tutkintojen suorittamiselle päättyi heinäkuussa 2008 (pl. tekniikka, lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede). Tutkinnonuudistuksen aiheuttama tutkintosuma nosti korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikää vuonna 2008 (28,6). Korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee. Yliopistoissa opiskelupaikan vastaanottaneet ikäryhmittäin, % vuotias tai nuorempi vuotias vuotias tai vanhempi Uusien ylioppilaiden osuus opiskelupaikan saaneista ja sen vastaanottaneista (päävalinnat) oli edellisvuoden tapaan hieman yli 35 prosenttia. Yliopistoissa opiskelupaikan vastaanottaneista 19-vuotiaiden tai nuorempien osuus laski hieman ollen 24 % (2009: 25 %). Opiskelijavalintoja kevennettiin ja opetusta kehitettiin edelleen. 3 Nuorten koulutus 7

8 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen Tutkinnon suorittaneet yhteensä Päätoimiset työlliset Työlliset opiskelijat Työlliset yhteen sä, % Päätoimiset opiskelijat Opiskelijat (poislukien työlliset opiskelijat) % Työttömät Muut Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Ammatillisen tutkinnon jälkeen työllistyminen on jonkin verran heikentynyt, mikä johtunee talouden suhdanteista. 8

9 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen kansainvälisen huippuosaamisen lisäämiseksi ja osaamistasoltaan vahvempien ja vaikuttavampien korkeakouluyksiköiden muodostumiseksi. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen Tavoite sopimuskaudelle Vieraalla kielellä suoritettu opetus opintopisteinä * Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat Yli 3 kk kestävä opiskelija- ja harjoittelijavaihto Suomesta ja Suomeen Yliopistojen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus Ulkomaalaiset perusopiskelijat Ulkomaalaiset jatkotutkinto-opiskelijat Yli 3 kk kestävään kv. vaihtoon lähteneet perustutkinto-opiskelijat Yli 3 kk kestävään kv. vaihtoon saapuneet perustutkinto-opiskelijat Kansainvälinen opiskelijavaihto kasvoi 12,5 % edellisvuodesta ollen Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuuden turvaaminen. Opettajien kelpoisuustilanne paranee. Vuoden 2010 tietojen mukaan perusopetuksen rehtoreista ja opettajista on muodollisesti kelpoisia 89,9 %. Lukiokoulutuksen rehtoreista ja opettajista on muodollisesti kelpoisia 95,5 % ja ammatillisen koulutuksen opettajista ja rehtoreista 72,6 %. Halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain Luokanopettajakoulutukseen hakeutuneiden määrä oli yli hakijaa. 9

10 Kulttuurisen perustan ja sivistyksen voiman vahvistaminen. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä parantamalla, kulttuurin ja tiedon saatavuutta sekä kulttuuriperinnön säilyttämistä ja aktiivista käyttöä edistämällä vahvistetaan kulttuurista perustaa ja sivistyksen voimaa toteuma 2009 toteuma 2010 toteuma Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtion tuki taiteelle ja kulttuurille, milj. euroa 312,2 351,8 385,5 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet Pää- ja sivukirjastojen määrä Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuella hankittujen kirjojen osuus yleisten kirjastojen kirjahankinnoista, % 2,6 2,6 2,6 Luovan työn tekijät Valtion taiteilijoille myöntämät apurahat ja avustukset, euroa Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä, % 4,28.. Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) Uusia taiteilijaeläkkeitä vastaavien eläkkeiden määrä (35 kpl/v) suhteessa hakijoiden määrään, % 6,96 8,88 6,85 Valtion tuki taiteelle ja kulttuurille on lisääntynyt vuodesta 2008 vuoteen 2010 lähes 100 milj. euroa. Vuonna 2010 määrärahat lisääntyivät yli 30 milj. euroa. Määrärahakasvu osoittaa kulttuurin painoarvon nousun hallituksen politiikassa ja kulttuuripalveluiden kysynnän lisääntymistä. Määrärahan kasvulla on voitu tukea kaikkia taiteenaloja sekä lukuisia muita taiteen ja kulttuurin laitoksia, järjestöjä ja taiteilijoita ja erinäisiä kehittämiskohteita. Esimerkiksi elokuvan tuki on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen ,8 milj. eurolla ( 26,3 milj. euroa). Kasvu on parantanut kotimaisen elokuvan tuotantoedellytyksiä, laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä turvannut elokuvatuotannon ja esityskulttuurin jatkuvuuden. Vuosi 2010 oli teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusuudistuksen viimeinen vuosi. Uudistuksen myötä taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuudet kasvoivat vuosina arviolta noin 50 miljoonaa euroa, eli lähes 80 %. Tämä on turvannut taide- ja kulttuurilaitosten aktiivisen toiminnan, palvelut sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllisyyden Kirjastojen määrä on säilynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan. Kirjastokäynnit ja kokonaislainaus ovat hieman vähentyneet, mutta kirjastojen verkkokäynnit ovat vastaavasti lisääntyneet huomattavasti. Muutos heijastaa tietoyhteiskuntakehitystä. Valtion taiteilijoille myöntämien apurahojen ja avustusten yhteissumma on noussut vuodesta 2008 vuoteen 2010 noin 1,4 miljoonalla eurolla. Valtion ylimääräisten vuosittain myönnettävien uusien taiteilijaeläkkeiden määrää nostettiin eduskunnan päätöksellä kuudellatoista (51:een). Taiteilijoiden toimeentuloedellytysten kehittämistarpeista tehty selvitystyö osoitti vakavia puutteita omaa työtä tekevien taiteilijoiden työllisyysturvassa. Myös uusiin eläkejärjestelyihin on tarvetta. Kulttuurialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä on vajaa 4,3 prosenttia (vuosi 2008). Vuosina toimialoille syntyi uutta työpaikkaa, ja tämänsuuntaisen kehityksen voi ennakoida jatkuneen. Työllisyyden kulttuuri-intensiteetti, eli kulttuurialojen työntekijöiden osuus kaikis- 10

11 ta työllisistä on kaikilla maan alueilla suurempi kuin arvonlisäysintensiteetti, mikä johtuu kulttuurialan keskimääräisen palkka- ja toimeentulotason alhaisuudesta ja myös kulttuurialan työvoimaintensiivisyydestä. Kulttuuriperinnön säilyttämiseksi rakennusperinnön hoitoon ja kunnossapitoon varattuja avustusmäärärahoja on lisätty. Valtion hallinnassa olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistökannan hoitoon varatut resurssit ovat kuitenkin edelleen riittämättömiä, minkä vuoksi arvokkaat rakennukset ja muistomerkit ovat tuhoutumisvaarassa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamiseksi käynnistettiin ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyönä kulttuuriympäristöstrategian valmistelu. Kansallinen digitaalinen kirjasto tulee osaltaan toteutuessaan monipuolistamaan kulttuuriperinnön aktiivista käyttöä. Kansallisen digitaalisen kirjaston perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot. Kansallisen digitaalisen kirjastojen palvelujärjestelmät ovat käyttöönottovaiheessa oleva yhteinen asiakasliittymä sekä suunnitteilla oleva digitaalisten kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä. Asiakasliittymä on väylä kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantoihin ja palveluihin. Se toimii myös pitkäaikaissäilytysjärjestelmän käyttöliittymänä. Asiakasliittymä otetaan käyttöön vuonna Taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen Luovaa taloutta, kulttuuripalveluiden saatavuutta ja kulttuuristen sisältöjen tuotantoa vahvistetaan alueellisesti ja paikallisesti alueiden ja elinympäristöjen kehittämiseksi. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lisäämällä ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä tukemalla sekä osallistumismahdollisuuksia kehittämällä parannetaan kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden ja Kansallisteatterin kävijät, henk Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, henk Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden, Radion Sinfoniaorkesterin ja Kansallisoopperan kuulijat, henk Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, henk Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, kpl Fyysiset kirjastokäynnit, kpl Kirjastojen verkkokäynnit, kpl Kulttuuritapahtumissa käynnit, henk Kulttuuritilaisuuksissa käyminen on Tilastokeskuksen tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan lisääntynyt 2000-luvulla. 10 vuotta täyttäneestä väestöstä kulttuuritilaisuuksissa käyvien osuus on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut 76 prosentista 83 prosenttiin. Konserteissa kävijöiden osuus on lisääntynyt 37 prosentista 50 prosenttiin. Myös museossa, taidenäyttelyissä ja teattereissa käyminen on lisääntynyt. Elokuvissa kävijöiden osuus on pysynyt suunnilleen samana. Omakohtainen kulttuuriharrastaminen on lisääntynyt. Väestöryhmien väliset erot kulttuurisosallistumisessa ovat tasoittuneet. Ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät ja heillä on myös eniten kulttuuriharrastuksia. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä ryhmä ei ole kuitenkaan lisännyt kulttuurin harrastamista. Sen sijaan muut väestöryhmät käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän nyt kuin 10 vuotta sitten ja ovat myös lisänneet kulttuurin harrastamista. 11

12 Vuositasolla muutokset ovat pienempiä ja yksittäisten kulttuuripoliittisten toimien suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Em. pitemmän aikavälin muutos antaa kuitenkin perustellun syyn olettaa, että kulttuuripolitiikan tavoiteasettelussa keskeisenä ollut ja edelleen oleva kulttuuripalvelujen tasaarvoisen saatavuuden turvaaminen tuottaa tulosta. Kulttuuriosallistumisen keskimääräinen lisääntyminen peittää kuitenkin alleen sen tosiasian, että kulttuuripalveluiden saatavuus maakuntakeskusten ja pääkaupunkialueen ulkopuolella on varsin heikko. Tämän takia päätettiin teettää selvitys toimiksi kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Ongelmaa lievittää alueellisesti kattavan taide- ja kulttuurilaitosten verkoston ja mm. taiteen eri aluekeskusten sijaintipaikkakunnan ulkopuolinen palvelutarjonta. Kulttuurisen eriarvoisuuden vähentämiseksi yhä tärkeämmäksi nousee myös alueellisten taide- ja kulttuuritoimijoiden ja muiden alueellisten (sekä valtiollisten, maakunnallisten, seudullisten ja kunnallisten) toimijoiden välinen yhteistyö, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö aloitteillaan ja toimillaan on pyrkinyt lisäämään. Kirjastojen määrä on vähentynyt hieman edelleen vähentynyt, kun taas kokonaislainaus ja fyysiset kirjastokäynnit ovat pysytelleet entisellä tasolla ja verkkokäynnit lisääntyneet. Muutos heijastaa tietoyhteiskuntakehitystä. Kulttuuri kilpailukyvyn vahvistajana Kulttuuristen sisältöjen tuotantoa ja levitystä, kulttuurin taloutta sekä kulttuurivientiä ja - vaihtoa edistämällä, toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää kehittämällä ja kulttuuriyrittäjyyden toimintaedellytyksiä parantamalla vahvistetaan kilpailukykyä. Kulttuuri ja talous Kulttuurin %-osuus arvonlisäyksestä (bkt) 3, Myönnettyjen valtiontakuiden määrä, euroa Kulttuuritoimialojen osuus koko talouden tuotoksesta, % 3, Kulttuurin kulutus yksityisistä kulutusmenoista on viime vuosina kasvanut vuosi vuodelta; vuonna 2008 se oli lähes 7 prosenttia. Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys n. 5,1 mrd. on noin 3,2 % BKT:sta. Osuus on suurempi kuin mm. matkailun, alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. Vuositasolla muutokset ovat pieniä ja yksittäisten kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta siihen on hyvin vaikea arvioida. Kansantalouden tason vaikutusten arviointiin vaikuttavat ko. toimien lisäksi erityisesti kotimaisen kysynnän ja viennin kehittyminen. Sen sijaan toimialakohtaisesti voidaan arvioida julkisen panostuksen vaikutusta. Esim. kotimaisen elokuvan lisääntynyt tuki näkyy suoraan lisääntyneinä katsojina. Taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset säteilevät kuitenkin yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eri alueille. Näin taide ja kulttuuri vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti kilpailukyvyn lisääntymiseen. Kulttuurin talous keskittyy suuriin kaupunkeihin erityisesti pääkaupunkiseudulle ja toimii niiden taloudessa merkittävänä kehityksen veturina. Kulttuurin toimialojen työllistävä vaikutus ja arvonlisäys ovat olleet pitkin 2000-lukua suurissa kaupungeissa suhteellisesti suurempia kuin työllisyysja arvonlisäys niissä keskimäärin. Pääkaupunkiseudulla kulttuurin osuus arvonlisäyksestä on reilusti yli 5 prosenttia. Kulttuuriyrittäjyyden lisääntyminen on tärkeä kulttuuri- ja elinkeinopoliittinen tavoite ja siihen liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä on vireillä useita. Mm. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmasta ja kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen toimintaohjelmasta saadut kokemukset ovat rohkaisevia. 12

13 Kulttuuriviennin kehittämisohjelman toimeenpano on paitsi mahdollistanut kymmenien kunnianhimoisten vientihankkeiden toteuttamisen niin myös vahvistanut ministeriöiden strategista ja käytännön yhteistyötä ja täsmentänyt kuvaa viennin rakenteellisista pullonkauloista. Näitä ovat erityisesti yritysrakenne, välittäjärakenteen kehittymättömyys ja tuottajien kykenemättömyys säilyttää tuotteidensa ja palveluidensa tekijänoikeudet. Yhdessä nämä tekijät johtavat kulttuurituotannon suhteellisen alhaiseen jalostusasteeseen, jolloin toimialojen kansantaloudellista potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Tähän asti tehty työ on luonut perustan yhä vaikuttavampien politiikkatoimien kehittämiseen tulevalla hallituskaudella. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Riittämättömästi liikkuvia kansalaisia aktivoidaan terveyttä ja toimintakykyä edistävään, elämänkaaren mittaiseen säännölliseen liikkumiseen. Painopisteenä ovat lapset ja nuoret, huonokuntoiset, ylipainoiset miehet ja erityistarpeita vaativat henkilöt. Yhdyskuntasuunnittelussa painotetaan liikkumisympäristöjä. Yhteisessä ja kaikille avoimessa liikuntakulttuurissa otetaan huomioon erityistarpeita vaativat väestöryhmät. Tavoitteita toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ohjelmilla sekä tukemalla liikunta- ja muiden järjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntatutkimusta kohdennetaan tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Terveytensä kannalta riittävästi (väh. 2 krt/vko) liikkuvat vuotiaat, % 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio miehet naiset Vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, ainakin puolen tunnin ajan sanoo harrastavansa 66 % miehistä ja naisista 72 % 4. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä 1970-luvulta alkaen. Miehistä 31 % ja naisista 32 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljää kertaa viikossa. Vähintään neljä kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Lapsista ja nuorista (3-18-vuotiaat) 92 % kertoo harrastavansa urheilua tai liikuntaa. Lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan harrastaminen on yleistynyt. Samanaikaisesti lasten ja nuorten on arvioitu olevan huonokuntoisempia kuin ennen, sillä arkipäiväisen fyysisen aktiivisuuden määrä on vähentynyt. Lasten liikunta on muuttunut pysyvästi päivittäisestä pihalla ja lähialueilla leikkimisestä ja pelaamisesta enemmän määrätyin ajoin tapahtuvaksi lajien harjoittelemiseksi 5. Nuorten harrastaman hengästyttävän liikunnan määrä jonkin verran lisääntynyt 6. Vähiten hengästyttävää liikuntaa harrastavat toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi on myönnetty valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen. Erityisesti on tuettu laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia liikuntapaikkoja, kuten uimahalleja. Aluehallinnolle on osoitettu määrärahat käytettäväksi ns. pienten liikuntapaikkojen avustuksiin, kuten lähiliikuntapaikkojen rakentamisen avustamiseen. Lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa on edistetty Liikkuva koulu -hankkeessa. Aikuisväestön ja ikääntyvän väestön liikunnallista elämäntapaa on edistetty hanketuilla sekä Kunnossa Kaiken Ikää KKI -ohjelmalla. KKIohjelman painopisteinä ovat keski-ikäisten suomalaisten miesten liikkumisen lisääminen. Lisäksi ministeriö on osallistunut Työyhteisöliikunta -hankkeen toteuttamiseen. 4 Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus THL 7/ Kansallinen liikuntatutkimus SLU:n julkaisusarja 6/ Kouluterveyskysely THL

14 Liikuntatieteellistä tutkimusta on kohdennettu tuottamaan tietoa väestön liikuntakäyttäytymistä ja liikkumattomuutta määrittävistä tekijöistä. Tammikuussa 2010 avattiin Dopinglinkki-terveysneuvontapalvelu, jonka tavoitteena on vähentää dopingaineiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia terveyshaittoja tiedotusta lisäämällä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Luodaan edellytyksiä paikallistasoisen toiminnan kehittämiselle suuntaamalla tukea liikuntaseurojen toimintaan sekä paikallistasoiseen yhteistoimintaan. Kehitetään koulutus- ja ohjaustoiminnan laatua lasten ja nuorten, harraste- ja terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun toiminnoissa. Maahanmuuttajien inkluusiota ja kotoutumista edistetään liikunnan avulla. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio Liikunnan kansalaistoimintaan osallistuvat, milj. 1,1 1,1 1,1 Lasten ja nuorten (6 18 -v.) osallistuminen seuratoimintaan määrä %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista Yli suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Palkattujen työntekijöiden määrä seuratoiminnassa on viime vuosina lisääntynyt ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Tätä kehitystä on voitu tukea paikallisen seuratoiminnan kehittämishankkeella. Aiempaa useampi lapsi ja nuori harjoittelee liikunta- tai urheiluseurassa useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Lasten ja nuorten määrä seuroissa on lisääntynyt ja samaan aikaan aiempaa suurempi osa harjoittelee vähintään kolmesti viikossa. 7 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeella on voitu parantaa paikallistason toimijoiden osaamista ja vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan perustaa. Ministeriössä valmisteltiin kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla lähtökohtana inkluusioperiaate. Vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunnan harrastamista tuettiin sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla että hankkeella, joka tähtää erityisesti ko. ryhmän liikkumisen lisäämiseen. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Parannetaan tavoitteellisen huippu-urheilun toimintaedellytyksiä. Tuetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan valmentajien osaamista ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä urheilun kansainvälisten tapahtumien hakua ja järjestämistä. Luodaan edellytyksiä antidopingtoiminnan tehostamiselle sekä urheilijoiden kouluttautumiselle ammattiin. Eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippuurheilun tukeminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 arvio Urheilija-apurahat Kansallinen liikuntatutkimus SLU:n julkaisusarja 6/

15 Toteutetut dopingtestit ADT:n tekemät testit Kansallisen lajiliiton tekemät testit Kansainvälisen lajiliiton/wada:n tekemät testit Yhteensä Huippu-urheilun toimintaedellytysten parantamiseen tähdätään käynnistyneen huippu-urheilun muutostyöryhmän työn myötä. Työryhmän tulee vuoden 2012 loppuun mennessä johtaa toimintatavan muutosprosessia yhdessä siihen sitoutuvien urheilun lajiliittojen kanssa. Kansainvälisten urheilun suurtapahtumien saamista Suomeen edesauttaa ministeriön myöntämä n. 1,6 miljoonan euron valtionavustus Helsingin Olympiastadionin peruskorjaukseen. Antidopingtoimikunnalle myönnettiin avustusta antidopingtoimintaan 2,3 milj.. Käytettävä määräraha kasvoi vuodesta 2009 noin 0,6 milj.. Tavoite dopingtestien lisäämisen osalta on toteutunut. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö toteutuma 2009 toteutuma 2010 toteuma Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) Jäseniä järjestöissä (hlöä) Valtakunnallisten nuorisotoimialajärjestöjen tuki, milj. euroa ,2 11,7 12,2 12,9 14,0 15,2 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen piirissä (lkm)* Nuoret palvelujen piirissä (%) Aloitekanavat ja kuulemisjärjestelmät kunnissa (kpl) * Kuntaliitokset alentavat kuntien lukumäärää Lisääntyneillä nuorisotyön määrärahoilla on monin tavoin voitu tukea nuorten omaa toimintaa sekä kasvatuksellista nuorisotyötä. Vuonna 2010 vuosiavustusta sai 130 valtakunnallista nuorisojärjestöä, nuorisotyön palvelujärjestöä ja nuorisotyötä tekevää järjestöä. Nuorten järjestöjäsenyydet ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet. 8 Ikäryhmästä vuotiaat järjestöjen jäseninä on enää noin 32 %. Syynä on lähinnä samanaikaisesti tapahtunut sosiaalisen median suosion kasvu. Nuorten harrastustoiminta on kuitenkin lisääntynyt: 90 prosentilla vuotiaista nuorista on vähintään yksi harrastus. 9 Erityisesti on panostettu nuorten verkkonuorisotoimintaedellytysten parantami- 8 Myllyniemi Nuorisobarometri

16 seen. Kuntien perusnuorisotyöhön ja järjestötoimintaan (130 järjestöä) osoitetuin varoin on voitu vaikuttaa myönteisesti nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen sekä nuorten aloitekanavien ja kuulemisjärjestelmien kattavuutta on laajennettu tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on luotu nuorten valtakunnallisille aloitteille uusi käsittelyjärjestelmä. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän työparitoiminnan avulla. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 toteuma Nuorten työpajat, lkm Nuoret pajoissa, lkm/vuosi Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % Nuorisotyöttömät, lkm (alle 25-vuotiaat) Etsivällä nuorisotyöllä tavoitetut nuoret, joista Jatkotoimenpiteisiin ohjatut nuoret Eri arvioiden mukaan koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan muiden toimenpiteiden ulkopuolella on noin nuorta. Vuoden 2010 tilastojen mukaan nuorisotyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuneen. Keskimääräinen nuorten työttömyys oli tuolloin nuorta, kun se oli vuotta aiemmin Tähän vaikutti taloudellisen elpymisen ohella 5 milj. lisäpanostus nuorten kesätyöllistämiseen sekä nuorten työpajapaikkojen lisääminen jo vuoden 2009 aikana paikalla. Nuorten työpajapalvelut auttavat osaltaan koulutukseen ja työelämään pääsyä. Ne kattavat 265 kuntaa eli 56 % Suomen kunnista ja niiden alueella asuu noin 85 % maamme nuorista. Työpajatoimintaan osallistui vuonna alle 29-vuotiasta nuorta (alle 25-vuotiaita 9 410), joista 76 % sijoittui joko koulutukseen, työhön tai muuhun aktiiviin toimintaan. 24 % pajanuorista joko keskeytti tai ei löytänyt jatkosijoittumispaikkaa työpajajakson jälkeen 6 12 kuukauden aikana. Työpajoissa toimi 1488 työpajavalmentajaa. Etsivä työparitoiminta on voitu laajentaa 232 työntekijän voimin 192 kuntaan. Toiminnan vaikuttavuutta on kyetty myös lisäämään merkittävästi nuorta on ohjattu nuorten työpajoille, opiskelemaan tai muihin jatkotoimenpiteisiin. Nuorisolain muutokset, joilla säädetään monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä kunnissa sekä siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta, edesauttavat nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä ja sosiaalista vahvistumista. Sama vaikutus on etsivällä nuorisotyöllä. Ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön (77 hanketta) osoitetuin varoin on voitu vaikuttaa myönteisesti nuorten terveisiin elämäntapoihin. Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön pitkään jatkunut väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen, samoin huumeiden kokeilun ja käytön. 16

17 Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 2007 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Eurooppalaisessa nuorisotyön ja -politiikan vertailussa Suomen asema on hyvä. Suomessa on ajanmukainen nuorisolainsäädäntö, jota vahvistaa valtioneuvoston hyväksymä horisontaalinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimenpidehankkeet ovat myös edistäneet nuorisopolitiikan tavoitteita. Vuonna 2010 hankkeita (300) tuettiin nuorisotyömäärärahoista 3 milj. eurolla. Indikaattorijärjestelmää on linkitetty kansallisesti lapsipolitiikan indikaattoreihin ja kansainvälisesti sekä pohjoismaiseen että eurooppalaiseen nuorten indikaattorijärjestelmään. 17

18 1.3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Ministeriön yhteiset tavoitteet Tulossuunnitelmassa asetetut ministeriön yhteiset tavoitteet koskevat kaikkia osastoja ja toimintayksiköitä. Tulostavoitteet Aluehallinnon ohjaus hallinnonalalla uudistetaan vuoden 2010 alusta lukien aluehallinnon uudistuksen mukaisesti. Toteuma ja sen analyysi Menestyvät alueet -työryhmä on valmistellut aluehallinnon ohjauksen suuntaviivat ja toimintamallit. Samoin on linjattu ja otettu käyttöön uuden alueiden kehittämislain edellyttämät toimintamallit opetus- ja kulttuuriministeriössä. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston osalta valtion aluehallinnon ohjaus tapahtuu strategisten tulossopimusten kautta, joissa tavoitteeksi asetettu mm. perusopetuksen saavutettavuuden seuranta. 2. Osallistutaan uudistetun valtionosuusjärjestelmän toimeenpanoon. Seurataan ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja tehdään tarvittavat muutokset opetusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmiin. Huolehditaan hallinnonalan vahvasta ohjausroolista. Aluehallintovirastojen kanssa järjestettiin oikeusturvapäivä etäyhteyksillä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen johdolle järjestettiin strategiapäivä. Yleissivistävän koulutuksen osalta on järjestetty aluehallintovirastojen kanssa 17 tilaisuutta alueilla (ajankohtaiskatsaus, perusopetuslain muutos, salassapito- ja tietosuoja-asiat, Lukimat-esittely). Kohderyhmänä on ollut sivistystoimen johto ja rehtorit. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston toimialojen osalta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa on laadittu toiminnalliset tulossopimukset (kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimessa kuuden laajennetuilla alueilla toimivien ELY:n kanssa ja kulttuuritoimessa 15 ELY:n kanssa). Aluehallinnon uudelleenorganisoimisessa on ollut ongelmia erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisessa. Tuottavuusohjelman kohdentaminen pieniin toimialoihin heikensi toimintaedellytyksiä. Aluehallinnon muutokset päivitettiin verkkosivuille. Ely-viestintäryhmä aloitti toimintansa TEM:n johdolla. Uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistustarve on selvitetty yhteistyössä valtiovarainministeriön kuntaosaston, sosiaali- ja terveysministeriön, Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja Kuntaliiton kanssa. Esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen harkinnanvaraisten avustusten avulla on kannustettu kuntia toiminnan laadulliseen parantamiseen. HAO Valtiovarainministeriön kanssa on tehty yhteistyötä tietojenkeruun uudistamiseksi. Täysmääräisesti uusittu tietojenkeruu on käytössä vuonna Laaditaan hallin- Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus - Osaava ja luova 18

19 nonalan tulevaisuuskatsaus strategian 2020 ja muiden keskeisten kehittämisnäkymien ja - linjausten pohjalta. 4. Varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä aiheutuviin politiikkatoimien muutoksiin. Suomi - valmistui syksyllä. Katsaus valmisteltiin osastojen ja strategiaohjelmien yhteistyönä. Valmistelusta vastasi ohjausryhmä. Katsaus julkaistiin pdf-versiona. Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa suunnattiin lisärahoitusta hallinnonalalle työllisyyskehitystä tukeviin kohteisiin, mm. ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön laajentamiseen. Ammatilliseen peruskoulutuksen opiskelijamäärälisäyksellä (2 750) pyrittiin ensisijaisesti nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseen, nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen. Erityisesti tavoitteena oli varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättäneelle nuorelle. Vapaan sivistystyön lisärahoituksella voitiin järjestää koulutusta noin 300 peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle kansanopistoissa. Oppisopimuskoulutuksen lisämäärärahalla oppisopimusopiskelijoiden määrää peruskoulutuksessa voitiin nostaa opiskelijalla ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 250 opiskelijalla. Korkeakoulujen hankkeisiin osoitetuilla määrärahoilla edistetään korkeakoulutettujen työllisyyttä. Toimenpiteet voivat kohdistua irtisanomisuhan alla olevien korkeasti koulutettujen osaajien työpaikkojen säilymiseen tai heikossa asemassa olevien korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja valmistumassa olevien opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen. Veikkauksen jakamattomista voittovaroista tuloutettiin ensimmäisessä lisätalousarviossa 30 milj. euroa lähinnä nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen. Tieteen veikkausvoittovaroja kohdennettiin nuorten työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, joilla tuetaan samalla keskeisten aineistojen turvaamista ja saattamista sähköiseen muotoon. Taiteen veikkausvoittovaroilla voitiin tukea koulujen taidekasvatustoimintaa, tuottaa kulttuurihyvinvointipalveluja ja kehittää välittäjäorganisaatiota. Nuoria voitiin työllistää määrärahan turvin taiteen alan toimijoihin, järjestöihin kolmannelle sektorille sekä tukea heidän kansainvälistä verkostoitumistaan. Määrärahoja kohdennettiin myös elokuva- ja audiovisuaaliseen tuotantoon. Nuorisotyön veikkausvoittovaroilla työllistettiin Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kautta noin 1100 nuorta. Liikunnan voittovaroja käytettiin mm. liikunnan perustutkinnon suorittaneiden työllistämiseen ja perustutkintoa suorittavien harjoittelun tukemiseen liikuntasektorilla sekä nuorten työllistämiseen liikunta- ja urheiluseuroissa. 5. Edistetään kestävän kehityksen periaatteita ja Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti selvityshenkilöt pohtimaan hallinnonalan konsernirakenteen, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän kehittämistä. Selvityksen määräaika oli Kestävän kehityksen ohjelma päivitetty on ja annettu ensimmäinen vuosiraportti WWF:lle 4/2010. Ministeriö on laatinut mat- 19

20 toimia opetusministeriön kaikilla toimialoilla. Ministeriön toiminnassa otetaan huomioon Green Office -merkin ja ministeriön kestävän kehityksen ohjelman edellyttämä toimintamalli. kustuspolitiikkaa koskevan muistion ja matkustusohjeen. Asiakirjat on lähetetty malliksi kirjanpitoyksikön virastoille ja laitoksille. Ylläpidetty ja päivitetty jatkuvasti ministeriön sisäisen palvelimen Green Office - sivustoa, jonka välityksellä pyritään luomaan kestävän kehityksen pysyvä toimintamalli ministeriöön. Henkilöstölehti muutettiin sähköiseksi. Ministeriö on aktiivisesti osallistunut kansallisiin sekä kansainvälisiin kestävän kehityksen verkostoihin, toimintoihin ja prosesseihin. Kestävän kehityksen periaatteet on otettu huomioon myös tulosohjauksessa. Korkeakoulujen sopimuksissa todetaan, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. 6. Vahvistetaan kansainvälistä vuorovaikutusta ja edistetään vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Nuorisoyksikön avustuspolitiikassa on painotettu kestävän kehityksen hankkeita harkinnanvaraisten hankeavustusten jaossa. Kulttuurin tulevaisuutta koskevassa selonteossa on otettu huomioon kestävän kehityksen haasteet kulttuuripolitiikalle. Valmisteltiin Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelma Koulutuksen ja tieteen osalta keskeisiä teemoja ovat liikkuvuus-, monikulttuurisuus- ja tietoyhteiskuntakysymykset. Suurimpia yksittäisiä asiakokonaisuuksia ovat Nordplus-ohjelman uusi toimikausi, päätös Nordic Master -hankkeen jatkosta, uusi globalisaatiohanke escience sekä käynnissä oleva ilmasto-, ympäristö- ja energia-alan huippututkimushanke. Kulttuurisektorin puheenjohtajuusohjelmassa edistetään pohjoismaisen kulttuurin globaalia vaikuttavuutta, liikkuvuutta, kulttuurin ja luovan talouden yhteistyötä Pohjolassa ja Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden puitteissa, sirkusta yhteiskunnan voimavarana, kulttuurin yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä lapsien ja nuorten merkitystä pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tulevaisuudelle. Vahvistettiin taide- ja kulttuurialan toimijoiden osallistumista EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeisiin. Suomi oli mukana 44:ssä Kulttuuri - ohjelman yhteistyöhankkeessa ja vetää 24 käännöshanketta. Toimittiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa komission ja neuvoston puheenjohtajavaltioiden kanssa mm. valmisteltaessa Digitaalista Agendaa ja uutta neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmaa Liikunnan toimialalla on valmistauduttu eurooppalaisen liikuntayhteistyön vahvistumiseen Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Ministeriö on tukenut liikuntajärjestöjen hankkeita kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämiseksi, kuten esimerkiksi SLU:n saamaa kansainvälisen naisliikuntaverkoston puheenjohtajuutta sekä vuonna 2014 järjestettävän maailmankongressin valmisteluita. Eurooppalaisessa nuorisotyössä ja -politiikassa Suomen asema on hyvä. Vuonna 2010 valmisteltiin pilottihankkeena Euroopan neuvoston nuorisokomitealle raportti lasten ja nuorten osallisuudesta. Raportti esitellään EN:n nuoriso- komiteassa maaliskuussa Kansainvälisten järjestöjen toimintaan liittyvää hallitustenvälistä yhteistyötä tiivistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden relevanttien ministeriöiden välillä. Yhteistyötä kehitettiin Suomen YK-strategian ja Unesco-linjauksen mukaisesti myös alueellisesti ja kansainvälisesti 20

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Paljon vartija opetus- ja kulttuuriministeriö

Paljon vartija opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon vartija opetus- ja kulttuuriministeriö Ohjaamojen projektipäällikköpäivä 15.9.2016 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialat Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta

Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvitys OKM:n hallinnonalan konserniohjauksesta ja rakenteesta Strategista ketteryyttä julkishallintoon-työpaja 29.4.2011 neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi Selvitystyön päämäärä ja tavoitteet Lähtökohta

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot