Altia tilinpäätös 2010

Transkriptio

1 Altia tilinpäätös 2010

2 Your 1st Choice Service Company Altia on Pohjoismaiden ja Baltian johtava alkoholijuoma yhtiö, jonka tuotevalikoima koostuu viineistä ja väkevistä juomista. Altia valmistaa, jakelee, markkinoi, myy, vie ja tuo maahan omia ja päämiestuotteita. Altian omia brändeja ovat muun muassa Blossa, Chill Out, Explorer, Grönstedts, Koskenkorva, Jaloviina, O.P. Anderson, Renault ja Skåne Akvavit. Niillä on vahva markkina-asema ja monilla pitkä historia vaalittavanaan. Altian päämiestuotteiden valikoima koostuu sekä paikallisista että kansainvälisistä brändeistä eri puolilta maailmaa. Niihin kuuluvat esimerkiksi Codorníu, Drostdy-Hof, Hardy s, Jack Daniels, Morrison-Bowmore, Nederburg, Ravenswood ja Robert Mondavi. Altialla on Pohjoismaiden ja Baltian alueella kattava tuotanto-, myynti- ja logistiikkaverkosto, jonka avulla se palvelee laajasti sekä asiakkaita, päämiehiä että kuluttajia lähellä markkinoita.

3 Sisältö 2 Toimitusjohtajan katsaus Tilinpäätös Konsernitilinpäätös 4 Hallituksen toimintakertomus 10 Konsernin laaja tuloslaskelma 11 Konsernitase 12 Konsernin rahavirtalaskelma 13 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös 46 Emoyhtiön tuloslaskelma 47 Emoyhtiön tase 48 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 49 Emoyhtiön liitetiedot 55 Hallituksen esitys voitonjaosta 56 Tilintarkastuskertomus 57 Hyvän hallintotavan periaatteet 60 Hallitus 61 Johtoryhmä 1 Altia tilinpäätös 2010

4 Toimitusjohtajan katsaus Hyvä lukija, voin tyytyväisenä todeta, että paransimme reippaasti tulostamme edellisestä vuodesta ja saavutimme vuodelle 2010 asetetut taloudelliset ja operatiiviset tavoitteet. Myös strategian toimeenpano jatkui suunnitelman mukaisesti. Kiitos tästä kuuluu henkilökunnallemme, joka teki hyvää työtä ja osoitti lujaa sitoutumista ja huomattavaa venymiskykyä. Altia-konsernin liikevaihto oli kertomusvuonna 487,9 (407,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto parani merkittävästi edellisestä vuodesta ja oli 32,6 (15,6). milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 10 % (4,2 %) ja oman pääoman tuotto 17,2 % (4,3 %). Tulosparannus on aikaansaatu toiminnan yleisen tehostamisen, kannattavan kasvun, kapasiteetin hyvän käyttöasteen ja Ruotsin toiminnan kohentumisen ansiosta. Jo aikaisempina vuosina hyvin toimineet yksiköt esimerkiksi Suomessa ja Norjassa ovat jatkaneet vakaata suoritustaan ja antaneet arvokkaan panoksensa kokonaisuuteen. Ruotsista ja Tanskasta ostetun liiketoiminnan integroiminen eteni suunnitelman mukaisesti ja onnistuimme saavuttamaan tälle kaupalle asetetut ensimmäisen vuoden tavoitteet. Projektiin osallistuneet sekä vanhat että uudet altialaiset ovat tehneet esimerkillisen hyvää työtä. Tämän integraation onnistuminen antaa Altialle hyvät mahdollisuudet jatkaa toiminnan kehittämistä toimialueemme johtavaksi viinien ja väkevien alkoholijuomien valmistajaksi ja maahantuojaksi. Kaupan myötä Altia on noussut myös Ruotsin markkinan suurimmaksi viinien ja väkevien valmistajaksi ja maahantuojaksi. Olemme jo kertomusvuoden aikana todenneet, että olemme saavuttaneet suuria mittakaavaetuja, joiden määrää voimme tulevaisuudessa kasvattaa. Ruotsissa vuoden 2009 aikana tehdyt kehittämisja tehostamistoimet osoittautuivat onnistuneiksi ja aikaansaimme suuren operatiivisen ja taloudellisen parannuksen verrattuna edelliseen vuoteen. Samanaikaisesti pystyimme luomaan vahvan 2 Altia tilinpäätös 2010

5 pohjan toiminnan kasvattamiseksi toimintaalueemme suurimmalla markkinalla. Tanskassa kasvatimme markkinaosuuttamme edellä mainitun liiketoimintakaupan ansiosta ja tarkoituksemme on jatkaa asemamme vahvistamista. Norjassa tehostimme organisaatiotamme ja toteutimme toiminnan tehostamisprojektin. Kilpailutilanne maahantuojien kesken näyttää jatkuvan poikkeuksellisen kovana, mutta uskomme, että tehdyillä toimenpiteillä kasvatamme asemaamme. Baltian maissa markkinavolyymi näytti vakiintuvan, mutta selvästi vuotta 2008 alemmalle tasolle. Toteutimme toiminnan tehostamisprojektin, jonka myönteiset vaikutukset näkyvät vuoden 2011 aikana. Yleisen taloudellisen tilanteen kohentuessa pystymme hyödyntämään hyvää markkinaasemaamme myös näissä maissa. Suomessa toimintaedellytyksiin vaikuttivat suuresti alkoholiveron korotukset, joiden johdosta väkevien juomien markkinavolyymi laski noin 7 %. Tästä huolimatta onnistuimme pitämään taloudellisen tuloksen edellisvuoden tasolla toiminnan tehostamisen ansiosta. Tuotanto-, hankinta- ja logistiikkatoiminnoissa aikaansaatiin merkittäviä kustannussäästöjä, jotka yhdessä hyvän kapasiteetin käyttöasteen vuoksi lisäsivät toimitusketjun tehokkuutta. Saavutettujen säästöjen perusteella uskon, että Altia kykenee vielä merkittäviin tehokkuusparannuksiin tällä alueella. Vuonna 2010 hankimme omistukseemme Renaultkonjakkituotemerkin, joka täydentää tuotesalkkuamme ja antaa merkittäviä tehokkuusetuja konjakkiliiketoiminnassa. Uudistimme toimintamallimme strategian mukaiseksi Kolmesta liiketoiminta-alueesta koostuva toimintamallimme on osoittautunut onnistuneeksi. Kaikki liiketoiminta-alueet ovat luoneet omat kilpailustrategiansa ja itselleen parhaiten sopivat toimintamallinsa. Olemme jo kyenneet löytämään suuria synergiamahdollisuuksia toimitusketjun ja liiketoiminta-alueiden paremman yhteistoiminnan kautta. Tämä tulee antamaan meille tulevaisuudessa suuria tehokkuus- ja kilpailuetuja. Kertomusvuoden aikana olemme tuoneet markkinoille enemmän uusia tuotteita kuin moniin vuosiin. Tämä kertoo tuotekehitys-, markkinointi-, myynti- ja tuotantoammattilaisten hyvästä yhteistyöstä, mikä luo hyvää kasvualustaa tulevaisuudelle. Jatkamme 2011 strategiamme viitoittamalla tiellä Vuonna 2011 tulemme jatkamaan strategiamme toteuttamista. Toiminnan tehostamisen ohella keskitymme strategiatyössämme kasvuun sekä strategian toteutumisen vaatimien osaamisten kehittämiseen. Tavoitteemme on kasvaa nopeammin kuin markkinat. Tavoittelemme kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoin. Yhtiön arvon lisääminen kasvustrategian avulla säilyy edelleen kehittämistä ohjaavana tekijänä. Antti Pankakoski toimitusjohtaja 3 Altia tilinpäätös 2010

6 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Altia-konsernin liikevaihto oli 487,9 milj. euroa, joka on 19,8 % enemmän kuin vertailuvuonna 2009 (407,3 milj. euroa). Kannattavuus parani merkittävästi vertailukauteen verrattuna. Tähän vaikutti osittain liiketoimintakauppa, kustannusten sopeuttaminen sekä valuuttakurssien vahvistuminen. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 32,4 (11,6) milj. euroa ja 32,6 (15,6) milj. euroa kertaluonteisten erien jälkeen. Altia-konsernin vuoden 2010 tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti. Vertailulukuina on käytetty vuoden 2009 vastaavan jakson lukuja, ellei toisin ole mainittu (luvut suluissa). Toimintaympäristö Suomen, Ruotsin ja Norjan osalta vähittäiskauppa tarkoittaa monopolimyyntiä. Luvut perustuvat monopolien (Alko, Systembolaget, Vinmonopolet) julkaisemiin myyntivolyymitilastoihin ja vertailujaksona on edellisen vuoden vastaava ajanjakso, luvut suluissa. Tanskan, Viron ja Latvian tiedot perustuvat Altian omiin arvioihin. Talouden elpyminen katsauskaudella näkyi alkoholijuomien myynnin kasvuna etenkin kalliimpien kategorioiden tuotteissa, kuten kuohuviinissä ja samppanjassa. Alkoholiverotuksen suurista eroista sekä valuuttakurssien heilahteluista johtuen alkoholijuomien rajakauppa oli vilkasta koko toimintaalueella. Kuluttajien kasvava kiinnostus viinin ja ruoan yhdistämiseen vaikutti viinin myynnin kehitykseen Pohjoismaissa. Ekologisten tuotteiden kysyntä nousi Pohjoismaissa. Ekologinen ajattelu heijastui myös pakkauksiin kiertomuovipullojen ja hanapakkausten suhteellinen osuus kasvoi. Kevyemmät lasipullot on seuraava ekologinen trendi, joka ei vielä täydellä painolla ole saavuttanut Pohjoismaita ja Baltiaa. Suomessa alkoholijuomien myynnin lasku, joka sai alkunsa veronkorotuksista vuosina 2008 ja 2009 sekä heikosta taloustilanteesta, jatkui viime vuonna. Kokonaismyynnin muutos tilikauden aikana oli 3,2 % ( 3,0 %). Väkevien alkoholijuomien myynnin muutos oli 5,4 % ( 6,6 %), kun taas viinien myynti oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, muutos 0,2 % (1 %). Mikäli väkevien viinien myynti jätetään tarkastelun ulkopuolelle, viinien myynnin muutos oli 0,5 % (1,4 %). Ruotsissa kokonaismyynnin kehitys oli 1,2 % (7,6 %), samalla kun väkevien myynnin muutos oli 0,7 % (5,2 %). Viinien myynti kasvoi edelleen 3,6 % (9,0 %), mutta selvästi hitaammin kuin edellisellä tilikaudella. Vertailukauden myynnin kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta johtuen heikosta Ruotsin kruunusta, joka edisti rajakauppaa. Myös Norjassa monopolin kokonaismyynnin kehitys oli 1,6 % (4,0 %). Väkevien myynnin muutos oli 2,1 % (0,6 %) ja viinien myynnin muutos 2,0 % (4,6 %). Tilikaudella 2010 myynnin kasvuvauhti oli Norjassa matalin 1980-luvun lopun jälkeen. Tämän oletetaan johtuneen vilkkaasta rajaja verovapaasta kaupasta. Tanskassa väkevien alkoholijuomien myynnin kasvu oli arviolta 4,0 %, kun taas viinien myynti säilyi ennallaan ja hanapakkausten myynti kasvoi 2 3 %. Virossa paikallinen vodkamarkkina muuttui 13,5 % ja harmaan markkinan arvioidaan kasvaneen. Viinimarkkinan volyymi säilyi ennallaan ja hanapakkausten hintataso laski. Latviassa alkoholijuomien harmaan markkinan arvioidaan olevan noin 40 % kokonaismarkkinasta, ja alkoholijuomien laillisen markkinan volyymin muutos oli 12,0 %. Viinimarkkina kasvoi 3,0 % samalla kuin hintataso laski kaikissa kategorioissa. Kaupat vähensivät alkoholijuomavalikoimaansa ja antoivat tilaa kaupan omille, usein edullisille merkeille. Tuloskehitys Altia-konsernin liikevaihto oli 487,9 milj. euroa, joka on 19,8 % enemmän kuin vertailuvuonna (407,3 milj. euroa). Liikevaihto laski Suomessa 2,9 %, mutta nousi ulkomailla 51,8 %. Tilikauden liikevaihtoon sisältyy huhtikuun lopussa toteutuneen liiketoimintakaupan kahdeksan kuukauden liikevaihto, 91,2 milj. euroa. 4 Altia tilinpäätös 2010

7 Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7,8 (11,4) milj. euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy kertaluonteisena tuottona tytäryhtiön likvidoinnista realisoitunut voitto 0,2 milj. euroa. Vertailukauden voittoon sisältyy kertaluonteisena eränä osakkuusyhtiön myynnistä realisoitunut myyntivoitto 5,0 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 63,7 (53,2) milj. euroa sisältäen palkkoja ja palkkioita 50,6 (40,9) milj. euroa. Henkilöstökulujen nousuun vaikutti liiketoimintakaupan yhteydessä siirtynyt henkilöstö. Tilikauden henkilöstökuluihin sisältyy tulospalkkiovarausta sosiaalikuluineen 5,1 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 75,0 (57,2) milj. euroa. Nousu johtuu huhtikuussa tehdystä liiketoimintakaupasta. Tilikauden aikana konserniyhtiöiden vaihto-omaisuudesta on tehty epäkuranttius- ja arvonalennuskirjauksia yhteensä noin 1,4 (1,9) milj. euroa. Vertailukauden lukuun sisältyy kertaluonteisena kuluna tytäryhtiön myynnistä realisoitunut myyntitappio 1,0 milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 32,4 (11,6) milj. euroa ja kertaluonteisten erien jälkeen 32,6 (15,6) milj. euroa. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,6 % (2,8 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 6,7 % (3,8 %). Liikevoiton kasvuun vaikutti osaltaan liiketoimintakaupan tuloksen sisältyminen touko-joulukuun lukuihin (8,9 milj. euroa), Ruotsin ja Norjan kruunujen vahvistumiset, ohran hinnan alentuminen, aikaisempaa kilpailukykyisemmät raaka-ainesopimukset sekä muut kustannusten sopeuttamistoimenpiteet. Vertailukauden tulokseen vaikutti kertaluonteisena kuluna tytäryhtiön myynnistä realisoitunut myyntitappio 1,0 milj. euroa ja kertaluonteisena tuottona osakkuusyhtiön myynnistä realisoitunut myyntivoitto 5,0 milj. euroa. Nettorahoituskulut olivat 3,1 (6,6) milj. euroa. Vertailuvuonna merkittävät valuuttakurssitappiot kasvattivat nettorahoituskuluja. Tilikaudella 2010 nettokorkokulut lisääntyivät. Tähän vaikuttivat erityisesti uudet rahoitusjärjestelyt huhtikuussa sekä niiden seurauksena korollisen vieraan pääoman kasvu. Toisaalta kertaluonteiset valuuttakurssivoitot pienensivät rahoituskuluja. Tilikauden voitto ilman kertaluonteisia eriä oli 24,9 (1,3) milj. euroa ja 25,1 (5,3) milj. euroa kertaluonteisten erien jälkeen. Rahoitus ja maksuvalmius Liiketoiminnan nettorahavirta oli 50,8 (23,9) milj. euroa. Nettoinvestointeihin käytettiin 106,4 milj. euroa, josta liiketoimintakaupan osuus oli 89,8 milj. euroa. Altia-konsernin maksuvalmius oli hyvä koko katsauskauden ajan. Altia Oyj allekirjoitti huhtikuussa 2010 sopimuksen yhteensä 225 milj. euron suuruisesta, enintään viisivuotisesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainalla rahoitettiin liiketoimintakauppaa sekä uudelleen rahoitettiin aiempi 98 milj. euron pitkäaikainen lainajärjestely. Lainasta osa nostettiin SEK-määräisenä. Lainajärjestelyyn sisältyy myös 40 milj. euron suuruinen revolving credit -tyyppinen valmiusluottolimiitti, jonka voimassaoloaika on neljä vuotta. Tämä valmiusluottolimiitti yhdessä yhteensä 30,0 miljoonan euron konsernitililimiittien kanssa muodostavat konsernin päälikviditeettireservin. Molemmat reservit olivat käyttämättä Konsernin korollinen nettovelka oli 131,4 (75,9) milj. euroa vuoden lopussa ja nettovelkaantumisaste eli gearing oli 76,3 % (55,5 %). Omavaraisuusaste oli 29,6 % (34,3 %). Konsernin investoinnit Nettoinvestoinnit vuonna 2010 olivat 106,4 (6,7) milj. euroa. Liiketoimintakaupan myötä käyttöomaisuuden lisäykset tilikauden aikana olivat seuraavat: Rakennukset 4,9 milj. euroa, maa-alueet 0,9 milj. euroa sekä koneet ja kalusto 9,5 milj. euroa sisältäen alkoholijuomatehtaan ja kaksi logistiikkakeskusta. Hankintahinnasta on kohdistettu hankintamenolaskelman mukaisesti liikearvoon 26,3 milj. euroa. Lisäksi hankintahintaa on kohdennettu aineettomille oikeuksille 23,5 milj. euroa, rakennuksille 10,3 milj. euroa, maa-alueille 1,1 milj. euroa ja vaihto-omaisuuteen 3,0 milj. euroa. Muita merkittäviä investointeja tilikauden aikana oli Renault-konjakkitavaramerkin hankinta lokakuun alussa. Hankinnasta kohdistui aineettomille oikeuksille 9,9 milj. euroa. Vertailuvuonna merkittävimmät investoinnit olivat tuotantolinjan uudistaminen Rajamäellä 2,7 milj. eurolla, Koskenkorvan tehtaan 0,6 milj. euron investoinnit, Grönstedts-konjakkitavaramerkin hankinta ja Ruoholahden uusien toimitilojen muutostyöt. Tuotanto Vuoden 2010 aikana Rajamäen alkoholijuomatehtaalla valmistettiin väkeviä alkoholijuomia ja viinejä 54,9 (58,9) milj. litraa. Viron alkoholijuomatehtaan kokonaistuotanto oli 3,2 (3,1) milj. litraa. 5 Altia tilinpäätös 2010

8 Rajamäen tuotannon 2,4 milj. euron investointien myötä varmistettiin tuotantolinjojen tehokkuus ja kilpailukykyisyys vastaamaan tulevien vuosien vaatimuksia. Koskenkorvan tehdas toimi keskimäärin 86 %:n käyttöasteella johtuen lähinnä puunjalostusteollisuuteen toimitettavan tärkkelyksen kysynnän laskusta. Viljaviinan tuotannossa saavutettiin uusi ennätys. Koskenkorvalla käytettiin 164 (116) milj. kiloa kotimaista ohraa, josta valmistui 23,9 (18,5) milj. kiloa viljaviinaa, 39,2 (24,3) milj. kiloa tärkkelystä ja 56,8 (40,6) milj. kiloa rehua. Koskenkorvan tehtaan tärkkelysohran sopimustuotannon osuus ohran tarpeesta jäi 61 %:iin, koska ohran käyttö kasvoi ennakoitua suuremmaksi. Loput tarpeesta hankittiin sopimusten ulkopuolisena ohrana lähiseudun viljelijöiltä sekä viljaliikkeiltä. Ohravaraston keskihinta nousi vuoden alusta vuoden loppuun mennessä 54 % ohran jyrkän markkinahinnan nousun vuoksi syksyn 2010 aikana. Keskimääräinen käytetyn ohran hinta oli 126 euroa/tonni. Koskenkorvan tehtaalla toteutettiin investointeja kokonaisarvoltaan 1,2 milj. euroa. Suurimpana kohteena oli jätevesilaitoksen tasausallas jätevesilaitoksen toiminnan turvaamiseksi. Tanskassa sijaitsevan Svendborgin alkoholijuomatehtaan tuotantovolyymi touko joulukuun 2010 aikana oli 23,0 milj. litraa. Tämä pullottamo sisältyi huhtikuun lopussa toteutuneeseen liiketoimintakauppaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoimintakulut olivat 2,0 (1,5) milj. euroa ja ne kohdistuivat alkoholijuomien tuotekehitykseen. Toiminnallisten segmenttien kehitys Altia-konsernissa on raportoitu vuoden 2010 alusta alkaen vuoden 2009 loppupuolella uudistetun ja vuoden 2010 alusta voimaan tulleen toimintamallin mukaisesti. Uudet erillisinä raportoitavat toimintasegmentit ovat Brands, Trading ja Industrial Services. Vertailukauden tiedot on muutettu vastaavasti uuden segmenttijaon mukaisiksi. Luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia kaikkien kustannusten allokointien osalta. Brands-liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi joulukuussa oli 217,5 (138,9) milj. euroa, mikä oli 54,5 % enemmän kuin vertailuajanjaksona. Huhtikuun lopussa ostettu liiketoiminta kasvatti liikevaihtoa merkittävästi, koska Brands-liiketoimintaalue vastaa uusista tavaramerkeistä sekä myynnistä ja markkinoinnista koko Altian toimialueella. Vertailukelpoinen liikevaihto tammi joulukuussa oli 136,1 (138,9) milj. euroa eli 3,3 % vertailukautta vähemmän. Liikevaihdon pienennys johtui pääosin Baltian liiketoiminnoista sekä vientimyynnistä, joissa molemmissa syntyi haasteellinen markkinatilanne taloustaantuman vuoksi. Myös Suomessa liikevaihto pieneni vertailuajanjaksoon verrattuna 5,2 %. Brands-liiketoiminta-alueen liikevoitto tammi joulukuussa oli 29,0 (25,0) milj. euroa, mikä on 13,8 % enemmän kuin vertailuajanjaksona. Ilman ostettua liiketoimintaa liikevoitto oli 22,2 (25,0) milj. euroa eli 11,2 % vertailukautta vähemmän. Ostetun liiketoiminnan integrointi ja tuloskehitys ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Trading-segmentin tulos vuonna 2010 oli edellisvuotista parempi. Liikevaihdon kasvu oli 1 % ja liikevaihto 157,8 milj. euroa (156,2). Liikevoitto kasvoi huomattavasti enemmän ja oli 6,4 milj. euroa ( 1,6). Positiivisen kehityksen taustalla oli tuoteportfolion työstäminen, kulukontrolli sekä positiiviset valuuttakurssimuutokset. Industrial Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi joulukuussa oli 124,4 (126,5) milj. euroa eli 0,3 % vertailukautta vähemmän ja liikevoitto 7,3 (9,5) milj. euroa eli 23,2 % vertailukautta vähemmän. Liikevoiton lasku johtui sekä liikevaihdon että myyntikatteen laskusta. Teollisissa palveluissa raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousivat. Muut-toiminnon liikevaihto muodostui Supply Chain -toiminnosta. Lisäksi vertailuvuoden lukuihin sisältyy toukokuussa 2009 myyty tytäryhtiö Ancrona AB. Strategia ja toimintamalli Altian strategia tähtää yhtiön arvon kasvattamiseen kolmessa aallossa toteutettavan kasvustrategian avulla. Aaltojen teemat ovat tehostaminen, kasvu ja laajentuminen. Vuonna 2010 strategian toteuttaminen jatkui suunnitelmien mukaisesti ja Altia saavutti tavoitteensa. Ensimmäisen aallon aikana toimintamallia kehitetään edelleen ja kilpailukykyä vahvistetaan. Tehostamista haetaan lähinnä Supply Chainista sekä kaikista toimintaprosesseista. Vuosien 2009 ja 2010 aikana toteutetut toimet vaikuttivat merkittävästi vuoden 2010 liikevoiton kasvuun edellisvuodesta. Toisessa, kasvua tavoittelevassa aallossa vahvistetaan Altian asemaa Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla tavoitteena kasvattaa markkinaosuuksia 6 Altia tilinpäätös 2010

9 yleistä markkinakasvua nopeammin. Kasvua tavoitellaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Vuoden 2010 keväällä solmittu liiketoimintakauppa, jonka myötä Altialle siirtyi viinien ja väkevien juomien tuotemerkkejä, Svendborgin pullottamo Tanskassa sekä logistiikkakeskukset Tanskan Odensessa ja Ruotsin Årstassa, kuului jo tämän kasvua tavoittelevan strategisen aallon toteutukseen, kuten myös Renault-konjakkituotemerkin osto vuoden 2010 lopussa. Liiketoimintakaupan vaikutus vuoden 2010 liikevoiton kasvuun oli suunnitelmien mukainen. Kolmannen, laajentumiseen keskittyvän aallon tavoitteena on laajentuminen kasvaville lähimarkkinoille, joissa on keskittämismahdollisuuksia ja mahdollisia ostokohteita. Altia-konserni koostuu Brands-, Trading- ja Industrial Services -liiketoiminta-alueista, joille Supply Chain tarjoaa kustannustehokkaan toimitusketjun. Synergiaetuja syntyy näin hankinnoissa, logistiikassa, tuotannossa ja konsernipalveluissa sekä erikoistumisen että skaalaetujen kautta. Brands-liiketoiminta-alue kehittää, markkinoi ja myy omia tuotteita ja brändejä. Tradingliiketoiminta-alue vastaa päämiessuhteista sekä päämiestuotteiden markkinoinnista ja myynnistä. Industrial Services -liiketoiminta-alueeseen kuuluu sopimustuotanto, logistiikka, tekninen etanoli sekä rehu- ja tärkkelysliiketoiminta. Supply Chain sisältää konsernin tuotanto-, logistiikka- ja hankintatoiminnat ja näiden toimintojen kehittämisen tavoitteena kustannusjohtajuus Altian toimintaalueella. Yhtiön johto Yhtiön johtoryhmään kuului tarkastelujaksolla kuusi henkilöä, jotka olivat toimitusjohtaja Antti Pankakosken lisäksi Trading-liiketoiminta-alueen SVP (Senior Vice President) Joacim Hultin, henkilöstöasioiden SVP Sirpa Laakso, Brandsliiketoiminta-alueen SVP Kari Lampinen, CFO Tomi Tanninen sekä Industrial Services ja Supply Chain -toimintojen SVP Hannu Tuominen. Henkilöstö ja kannustinjärjestelmät Tammi joulukuussa 2010 Altia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin henkilöä (1 042). Henkilöstömäärä oli (947), joista Suomessa oli 551, Ruotsissa 186, Tanskassa 202, Norjassa 62, Latviassa 81 ja Eestissä 69 henkilöä. Henkilöstömäärän muutokset johtuvat ensisijaisesti toimintojen uudelleenjärjestämisestä sekä liiketoimintakaupan yhteydessä lisääntyneestä henkilöstöstä, 271 henkilöä. Altian toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt ja johto kuuluvat Altia-konsernissa noudatettavan tulospalkkausjärjestelmän piiriin. Tulospalkkaus perustuu budjetissa vahvistettuihin konsernitason operatiivisiin tulostavoitteisiin. Työntekijätehtävissä toimivat henkilöt kuuluvat tuotantopalkkiojärjestelmän piiriin. Tilikauden 2010 tulokseen sisältyy tulospalkkiovarausta 4,0 milj. euroa sosiaali kuluineen. Vertailukauden tuloksen perusteella ei maksettu vuositulospalkkioita vuonna Altia-konsernin johtoryhmän ja liiketoimintojen avainhenkilöille on suunnattu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä, joka on toteutettu valtioomisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tilikauden 2010 tulokseen sisältyy ko. varausta 1,1 milj. euroa sosiaalikuluineen. Vuoden 2009 osalta tavoitteita ei saavutettu eikä kannustimia tältä osin kertynyt. Tilikauden aikana maksettiin pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Altia Oyj:n hallituksen puheenjohtajalle palkkiona euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle euroa kuukaudessa ja jäsenille euroa kuukaudessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kultakin läsnä ollulta kokoukselta. Altia Oyj:n toimitusjohtajalle kertomusvuonna maksettujen palkkojen yhteissumma luontaisetuineen oli euroa. Kertomusvuonna ei maksettu edellisvuodelta tulospalkkiota. Taloudellinen tulos ei oikeuttanut tulospalkkioon. Toimitusjohtajalla on työnantajan maksama maksuperusteinen (vuosimaksu vuonna 2010 oli euroa) henkilökohtainen lisäeläkevakuutus, joka sisältää henkivakuutuksen kuoleman varalta. Terveys, turvallisuus ja ympäristö Sairauspoissaolot Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla olivat alle elintarviketeollisuuden keskiarvon. Sairauspoissaoloja pyritään vähentämään mm. varhaisen tuen mallin avulla. Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrää seurataan Altiassa säännöllisesti. Altian keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät Koskenkorvan ohraviinatehtaaseen sekä Rajamäen, Svendborgin ja Tabasalun alkoholijuomatehtaiden toimintaan. Koskenkorvan, Rajamäen ja Svendborgin tehtailla sekä Helsingin pääkonttorin tukitoiminnoissa ympäristöjohtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO standardin mukaisesti. Tabasalun tehtaalla noudatetaan Virossa käytössä olevia ympäristölakeja ja viranomaismääräyksiä. 7 Altia tilinpäätös 2010

10 Ympäristöjärjestelmiä kehitetään säännöllisten auditointien sekä yhteisten toimintatapojen, mm. ympäristönäkökohtien arvioinnin harmonisoinnin avulla. Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöperiaatteet päivitettiin tilikauden 2010 aikana ja niihin kirjattiin keskeisimmät koko konsernia koskevat ympäristötavoitteet. Suomen toiminnoille laadittiin aikavälille ympäristötavoitteet ja niille ympäristöohjelmat. Suomen toimintojen ympäristötavoitteet ovat: energian käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon, pohjaveden käytön vähentäminen suhteutettuna tuotantoon, jäteveden biologisen hapenkulutuksen vähentäminen suhteutettuna tuotantoon sekä vuodesta 2011 lähtien hävitettävän pakkausmateriaalin arvon vähentäminen Kaikille ympäristötavoitteille määritettiin tavoitetasot. Näistä energian käytön vähentämistavoitteet perustuvat EK:n ja Suomen valtion energiatehokkuusohjelmaan, johon Altia on sitoutunut. Vuoden 2010 aikana ei tapahtunut yhtään merkittävää ympäristövahinkoa eivätkä sidosryhmät esittäneet ympäristöön liittyviä huolenilmaisuja. Ympäristölupavelvoitteet toteutuivat kuluneen tarkastusvuoden aikana sekä Rajamäellä että Koskenkorvalla. Koskenkorvan tehtaan energiantuotanto kuuluu päästökaupan piiriin. Rajamäen tehtaalla jatkettiin edellisenä vuonna aloitettuja pohjaveden suojelemiseksi tehtyjä jätevesiviemäreiden kuvauksia. Koskenkorvan tehtaalla tehtiin noin euron ympäristöinvestoinnit, joista tärkeimpiä olivat jätevesialtaiden ja vaarallisten kemikaalien purkauspaikkojen kunnostukset. Svenborgin tehtaalla aloitettiin jäteveden biologisen hapenkulutuksen (COD) seuranta ja siellä haetaan tulevaisuudessa keinoja biologisen hapenkulutuksen alentamiseen. Altia-konserniin kuuluva A-Pullo Oy hoiti keskitetysti uudelleen täytettävien alkoholijuomapullojen kierrätysjärjestelmää Suomessa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä riskienhallinta Altia-konsernin liiketoiminnan lähiajan riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2009 tilinpäätöksessä esitettyihin riskeihin verrattuna. Altia-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden hintakehitykseen. Taloudelliset riskit koostuvat valuuttariskistä, korkoriskistä, likviditeettiriskistä ja luottoriskeistä. Niiden varalta suojaudutaan konsernin riskienhallintapolitiikassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Konsernin riskejä ja niiden hallintaperiaatteita on tarkemmin kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Rahoitusriskien hallintaperiaatteet. Kokonaisvaltaisen strategisiin, operatiivisiin, rahoitukseen sekä vaaratilanteisiin liittyvien riskien hallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuonna Tavoitteena on erityisesti operatiivisen toiminnan ja riskienhallinnan integroiminen, riskienhallintavalmennus sekä riskienhallintamittariston luominen. Altian liiketoiminta-alueet vastaavat toimintaansa liittyvistä riskeistä, niiden haittojen ennaltaehkäisemisestä ja riskeiltä suojautumiselta. Riskienhallinta on Altia-konsernissa osa operatiivista suunnitteluja ohjausprosessia, jota johtaa konsernin taloustoiminto talous- ja rahoitusjohtajan johdolla. Riskienhallinta kartoittaa osana raportointi- ja suunnitteluprosessia liiketoiminta-alueiden riskit, joita arvioidaan niiden vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Keskeisiä riskejä kuvataan ja analysoidaan tarkemmin. Edelleen määritellään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi sekä näihin liittyvät tehtävät ja vastuut. Konsernirakenne Konsernirakenteessa toteutettiin seuraavat muutokset: Huhtikuun alussa VSD Logistics Oy:n konsernin sisäisiä yhtiöitä palveleva liiketoiminta siirtyi Altia Oyj:lle liiketoimintakaupan myötä. Altia Oyj omistaa VSD Logistics Oy:stä 100 % tytäryhtiöidensä kautta. Altia Oyj allekirjoitti helmikuussa sopimuksen liiketoiminnan ostosta Pernod Ricardilta. Huhtikuun lopussa toteutuneeseen liiketoimintakauppaan kuului Ruotsin ja Tanskan johtavia viinituotemerkkejä sekä väkevien juomien tuotemerkkejä, Svendborgin alkoholijuomatehdas Tanskassa sekä logistiikkakeskukset Tanskan Odensessa ja Ruotsin Årstassa. Niihin liittyen Altia ja Pernod Ricard ovat solmineet pitkäaikaiset tuotanto-, pullotus- ja logistiikkapalveluihin liittyvät sopimukset. Ostettuja tavaramerkkejä olivat mm. Chill Out -viinit, Blossa-glögit, O.P. Andersson-akvaviitti, 1-Enkeltbitter, Explorer-vodka ja Lord Calvert -viski. Brands-liiketoiminta-alue vastaa näistä tavaramerkeistä sekä niiden myynnistä ja markkinoinnista koko Altian toimialueella. Liiketoimintakaupan 8 Altia tilinpäätös 2010

11 myötä Altia Oyj:n omistukseen siirtyivät seuraavat brandiyhtiöt: Explorer AB, Kron AB, Lord Calvert AB, OP Anderson AB, Svenska Nubbar AB ja Winter Wines Nordic AB. Toukokuussa Altia Oyj lunasti määräysvallattomien omistajien osuuden (19,9 %) tytäryrityksestään SkyCellar Oy:stä. Kaupan myötä Altia omistaa tytäryhtiönsä 100-prosenttisesti. Syyskuussa lopetettiin Altia Oyj:n tytäryhtiön Altia Holding Sweden AB:n (ent. Altia Sweden AB) 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Bibendum Wine & Spirit A/S ja marraskuun lopussa saman yhtiön 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Ancrona Nordic AB. Marraskuun lopussa lopetettiin myös VSD Logistics AS:n 100-prosenttisesti omistama Altia Logistics AB. Lokakuun alussa Altia Oyj solmi sopimuksen Renault-konjakkituotemerkin ostamisesta. Lokakuun alussa Altia Oyj hankki myös määräysvallattomien omistajien osuuden (19,9 %) perustetusta Chemigate Oy:stä. Chemigate Oy:n toimiva johto osti BASF:lta sen Suomessa sijaitsevan Euroopan tärkkelysliiketoiminnan perustetun yhtiön lukuun. Osakkeet Altia Oyj:n osakekanta muodostuu A- ja L-osakesarjoista. Tilikauden 2010 lopussa A-sarjan osakkeita oli kpl ja L-sarjan osakkeita oli kpl. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset ääni- ja taloudelliset oikeudet. Kauden lopussa kaikki L-sarjan osakkeet, jotka liittyivät aikaisemmin yhtiön palkitsemisjärjestelmään, olivat yhtiön hallussa. Hallitus, tilintarkastajat ja yhtiökokous Altia Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: professori Jarmo Leppiniemi, puheenjohtaja toimitusjohtaja Catarina Fagerholm, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Ainomaija Haarla, jäsen johtaja Annikka Hurme, jäsen finanssineuvos Ilkka Puro, jäsen toimitusjohtaja Markku Rönkkö, jäsen. Altia Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti valita toimitusjohtaja Mikael Aron Altian hallituksen jäseneksi. Hallitus on nimennyt keskuudestaan kaksi komiteaa, nimitys- ja palkkiokomitean sekä tarkastuskomitean, jotka valmistelevat alaansa kuuluvia asioita hallituksen päätettäväksi. Nimitys- ja palkkiokomitean puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi ja jäsenenä Ilkka Puro. Tarkastuskomitean puheenjohtajana toimii hallituksen varapuheenjohtaja Catarina Fagerholm ja jäseninä Ainomaija Haarla, Jarmo Leppiniemi ja Markku Rönkkö. Varsinaisessa yhtiökokouksessa Altia Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii Pekka Pajamo, KHT. Hallituksen esitys voitonjaosta Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat ,88 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta, vaan tilikauden voitto jätetään omaan pääomaan. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen liiketoiminnassa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. Lähiajan näkymät Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat talouden näkymät ja alkoholiverotuksen muutokset eri markkina-alueilla. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liikevoiton paranevan vuoden 2010 tasosta. Helsingissä, maaliskuun 25. päivänä 2011 Altia Oyj Hallitus 9 Altia tilinpäätös 2010

12 Konsernin laaja tuloslaskelma milj. liite LIIKEVAIHTO ,9 407,3 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 7,0 3,2 Liiketoiminnan muut tuotot 3. 7,8 11,4 Materiaalit ja palvelut 313,0 275,3 Työsuhde-etuisuuksista aiheutuneet kulut 4. 63,7 53,2 Poistot 5. 18,4 14,2 Liikearvon arvonalentuminen 5. 0,1 Liiketoiminnan muut kulut 6. 75,0 57,2 470,1 400,0 LIIKEVOITTO 32,6 15,6 Rahoitustuotot 8. 11,4 12,1 Rahoituskulut 9. 14,5 18,7 Osuus yhteisyritysten ja osakkuusyritysten tuloksista 0,1 0,4 VOITTO ENNEN VEROJA 29,6 9,4 Tuloverot 10. 3,9 4,0 TILIKAUDEN VOITTO 25,7 5,3 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Rahavirran suojaukset 2,2 1,6 Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,1 0,1 Osuus osakkuusyrityksissä kirjatuista muista laajan tuloksen eristä 0,1 0,1 Muuntoerot 9,4 0,0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 10. 0,6 0,4 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 11,1 9,9 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 36,9 15,2 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 25,7 5,2 Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,1 25,7 5,3 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille 36,9 15,1 Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,1 36,9 15,2 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (laimentamaton/laimennettu): 0,71 0,14 10 Altia tilinpäätös 2010

13 Konsernitase milj. liite Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo , 3 74,1 Muut aineettomat hyödykkeet ,9 29,9 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ,7 63,0 Sijoituskiinteistöt 14. 0,0 0,0 Osuudet yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä 26. 8,3 8,5 Myytävissä olevat sijoitukset 15. 0,6 0,5 Muut saamiset 1,2 0,2 Laskennalliset verosaamiset 16. 5,7 4,5 Pitkäaikaiset varat yhteensä 264,7 180,7 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus ,7 53,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,0 137,4 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 0,9 2,3 Myytävissä olevat rahoitusvarat 19. 5,4 5,3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20. 0,9 0,8 Rahavarat ,5 20,8 Lyhytaikaiset varat yhteensä 316,4 220,5 VARAT YHTEENSÄ 581,1 401,3 OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma 60,5 60,5 Ylikurssirahasto 0,0 0,0 Käyvän arvon rahasto 0,3 0,2 Suojausrahasto 0,3 1,4 Muuntoerot 4,8 3,9 Kertyneet voittovarat 105,7 79,4 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma ,5 134,7 Määräysvallattomien omistajen osuus 0,6 2,1 Oma pääoma yhteensä 172,1 136,8 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat ,2 14,2 Korolliset velat ,0 89,5 Eläkevelvoitteet 24. 6,9 6,2 Muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet velvoitteet 24. 0,5 0,7 Pitkäaikaiset velat yhteensä 199,5 110,5 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat ,4 12,5 Ostovelat ja muut velat ,7 140,0 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 4,4 1,4 Lyhytaikaiset velat yhteensä 209,5 153,9 Velat yhteensä 409,0 264,5 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 581,1 401,3 11 Altia tilinpäätös 2010

14 Konsernin rahavirtalaskelma milj LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT: Myynnistä saadut maksut 456,4 410,3 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 6,9 6,3 Maksut liiketoiminnan kuluista 407,6 384,2 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJA 55,7 32,3 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 13,1 15,6 Saadut korot liiketoiminnasta 9,5 11,5 Maksetut välittömät verot 1,3 4,2 LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA (A) 50,8 23,9 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 17,2 6,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1,1 0,2 Osakkuusyritysten myynti 9,8 Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 0,0 Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 89,8 0,0 Myönnetyt lainat 1,0 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,7 Saadut osingot investoinneista 0,5 2,4 INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA (B) 106,4 6,8 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT: Pitkäaikaisten lainojen nostot 184,9 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,5 4,1 Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,1 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 98,0 12,3 RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA (C) 86,4 16,3 RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS + / VÄHENNYS 30,8 14,5 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 26,1 11,1 Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,0 0,5 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 56,9 26,1 Rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit 49,5 19,3 Muut rahavarat 2,1 1,5 Rahavarat yhteensä 51,5 20,8 Muut likvidit varat Myytävissä olevat rahoitusvarat tilikauden lopussa 5,4 5,3 Muut likvidit varat yhteensä 5,4 5,3 Rahavarat ja muut likvidit varat yhteensä 56,9 26,1 12 Altia tilinpäätös 2010

15 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma milj. Käyvän arvon rahasto Suojausrahasto Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Omat osakkeet Kertyneet voittovarat Yht. Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,5 0,0 0,1 0,2 15,1 74,4 119,7 1,9 121,7 Laaja tulos Tilikauden tulos 5,2 5,2 0,1 5,3 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) Rahavirran suojaukset 1,2 1,2 1,2 Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,1 0,1 0,1 Muuntoerot 11,2 0,2 11,0 11,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,1 1,2 11,2 5,0 15,1 0,1 15,2 Omien osakkeiden hankinta 0,1 0,1 0,1 Oma pääoma ,5 0,0 0,2 1,4 3,9 0,1 79,4 134,7 2,1 136,8 Oma pääoma ,5 0,0 0,2 1,4 3,9 0,1 79,4 134,7 2,1 136,8 Laaja tulos Tilikauden tulos 25,7 25,7 0,0 25,7 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksilla oikaistuna) Rahavirran suojaukset 1,7 1,7 1,7 Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,0 0,0 0,0 Muuntoerot 8,7 0,6 9,4 9,4 Muut muutokset 0,1 0,1 0,1 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,0 1,7 8,7 26,4 36,9 0,0 36,8 Liiketoimet omistajien kanssa Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat 0,1 0,1 1,4 1,5 Oma pääoma ,5 0,0 0,3 0,3 4,8 0,1 105,8 171,5 0,6 172,1 13 Altia tilinpäätös 2010

16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot YRITYKSEN PERUSTIEDOT Altia Oyj on Pohjoismaissa, Virossa ja Latviassa toimiva kansainvälinen alkoholijuomien palveluyritys, joka valmistaa, markkinoi, myy ja jakelee sekä omia että päämiestuotteita. Yritys tislaa kotimaisesta ohrasta viljaviinaa juomiensa pohjaksi. Altialla on vahvoja omia tuotteita sekä kansainvälisiä tuotemerkkejä. Lisäksi yhtiö edustaa kansainvälisiä laatumerkkejä eri puolilta maailmaa. Asiakkaita ovat alkoholin vähittäismyyntimonopolit, alkoholijuomia myyvät tukut, ravintolat, päivittäistavarakaupat, matkustajamyynti ja vientimarkkinoilla toimivat maahantuojat. Yrityksen omistaa Suomen valtio. Altia Oyj on Altia-konsernin emoyritys, jonka kotipaikka on Helsinki. Emoyrityksen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 22, Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernihallinnosta osoitteesta: Porkkalankatu 22, Helsinki. Altia Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uudistettuja ja uusia standardeja ja -tulkintoja: IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintaajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. Seuraavien standardien muutoksilla ja tulkintojen käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyritys Altia Oyj:n sekä tytäryritykset, joista emoyritys omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai joissa emoyrityksellä on muutoin määräysvalta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä mahdollisia hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden 14 Altia tilinpäätös 2010

17 päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan tytäryrityksessä ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion ja laajan tuloksen jakaantuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään konsernin omassa pääomassa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennen tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joista Altia omistaa % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Yhteisyritys Roal Oy, josta Altia omistaa 50 %, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus kyseisten yhtiöiden muihin laajaan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nollaarvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Segmenttiraportointi Vuoden 2010 alusta konsernissa on raportoitu uuden toimintamallin ja -rakenteen mukaisesti. Altia-konserni koostuu uuden mallin mukaisesti Brands-, Trading- ja Industrial Services -liiketoiminta-alueista sekä Supply Chain -toiminnosta. Tämän mukaisesti uudet erillisinä raportoitavat toiminta segmentit ovat: Brands, Trading ja Industrial Services. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin pankkipäivittäin julkaisemia keskikursseja. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän keskikursseja käyttäen. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot käsitellään tulosvaikutteisesti. Ostoihin ja myynteihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelma sisältäen laajan tuloslaskelman erät muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin kuukauden lopun kurssien keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Tilikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien sekä taseen muuntaminen eri kursseilla aiheuttaa taseen omassa pääomassa esitettävän muuntoeron. Sen muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisille tytäryrityksille annettujen valuuttamääräisten osaksi nettoinvestointia luettavien lainojen arvostamisesta syntyvä kurssiero on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omassa pääomassa muuntoeroihin. Nettoinvestoinniksi luettavan lainan takaisinmaksun yhteydessä realisoituvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään omana eränään omassa pääomassa ja huomioidaan muissa laajan tuloksen erissä. Hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisut käsitellään ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina, jotka muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Mikäli nämä ulkomaiset tytäryritykset myydään tai yhtiöiden asema muuten muuttuu, aiheutuneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on 15 Altia tilinpäätös 2010

18 rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan kyseisten hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Asiakassuhteet Toimittajasuhteet Muut aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmistot 12 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 3 vuotta Liikearvo Tytäryrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Ennen vuotta 2010 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Testausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot syntyivät. Osakkuusja yhteisyritysten osalta liikearvot sisällytetään sijoitusten kirjanpitoarvoihin. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää alun perin arvioidun suoritustason. Kaikki muut menot kirjataan kuluiksi niiden sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Altia-konsernilla ei ole raportointikauden päättymispäivänä taseessaan ehdot täyttäviä investointeja. Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallin mukaisesti vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Käypä arvo määritetään ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tekemän arvion perusteella. Sijoituskiinteistöjen käypää arvoa koskevista oikaisuista johtuvat voitot ja tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat vuotta Koneet ja kalusto 10 vuotta Kuljetuskalusto 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Omat tuotteet arvostetaan standardihinnalla. Tuotannon kiinteät kustannukset allokoidaan omien valmisteiden hankintamenoon. Muun vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta hankinnan ja valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleismenoista, jotka on määritetty normaalin toiminta-asteen mukaisesti. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Kiertopullot sisältyvät vaihto-omaisuuteen. Rahoitusvarat Rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Rahoitusvarat kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, joka vastaa niiden markkina-arvoa hankintahetkellä. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konsernilla ei enää ole sopimusperusteista oikeutta rahavirtoihin tai se on siirtänyt rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Kaikki rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä. Rahoitusinstrumentit sisältyvät pitkäaikaisiin tase-eriin silloin, kun niiden maturiteetti on yli 16 Altia tilinpäätös 2010

19 12 kuukautta lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja sekä julkisesti noteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia, jotka sisältyvät aina taseen lyhytaikaisiin eriin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Ryhmään kuuluvat rahoitusvarat, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa tai jotka Altia-konserni on määritellyt käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Ryhmään luokitellaan julkisesti noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset sekä johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, vaikka ne on tehty suojaustarkoituksessa. Rahoitusvarat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty raportointikauden päättymispäivän ostonoteeraus. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät silloin kun ne liittyvät rahoituserien (lainat ja saamiset) suojaukseen. Kun johdannaiset liittyvät kaupallisten erien suojaukseen, realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti liikevoiton yläpuolelle viimeistään silloin, kun alla olevan suojauskohteenkin kurssiero kirjataan tulokseen. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Altiassa pitkäaikaisiin saamisiin kuuluvat yli vuoden kuluttua erääntyvät lainasaamiset sekä muut saamiset. Lyhytaikaisiin tase-eriin sisältyvät myyntisaamiset ja pankkisaamiset esitetään lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Saamisten arvostusperuste on jaksotettu hankintameno, kun instrumenttiin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä instrumentteja noteerata rahoitusmarkkinoilla. Konsernin sisäisten valuuttamääräisten tase-erien kurssierot esitetään rahoituserissä lainat ja muut saamiset -ryhmän kurssieroissa. Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään epävarmoilla saamisilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu objektiiviseen näyttöön yksittäisten erien todennäköisestä riskistä. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien merkittävä ja jatkuva laiminlyönti. Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan jälkimarkkinakelpoiset korolliset sijoitukset ja rahastot. Listaamattomat osakkeet ja muut sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Tämän ryhmän rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä ja lähtökohtaisesti ne myöhemmin arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella vähennettynä. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna rahoituseriin, kun sijoitus myydään tai siitä muutoin luovutaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivista näyttöä, kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat, pankkitileillä olevat rahat sekä erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Käytetyt konserni tililimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka perustuu saatuun vastikkeeseen. Rahoitusinstrumentit luokitellaan pitkäaikaisiksi silloin, kun niiden maturiteetti on yli 12 kuukautta lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, jotka kirjataan aina taseen lyhytaikaisiin eriin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Ryhmän rahoitusvelat arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän markkinaarvo. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Ryhmään luokitellaan johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, vaikka ne on tehty suojaustarkoituksessa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Tähän ryhmään kuuluvat konsernin ulkoiset velat sekä ostovelat. Velkoihin liittyvät transaktiokulut sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Maturiteettiaikanaan rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Valuuttamääräisten pankkilainojen kurssierot esitetään rahoituserissä. Johdannaissopimusten käyvät arvot Johdannaiset luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin silloin, kun niihin ei sovelleta IAS 39 -standardin suojauslaskentaa. Nämä johdannaiset merkitään taseeseen kaupantekopäivänä käypään arvoon ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä käypään arvoon. Arvonmuutokset johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ne muuten ovat tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja, kirjataan tulosvaikutteisesti suoraan 17 Altia tilinpäätös 2010

20 laajan tuloslaskelman rahoituseriin tai liikevoiton yläpuolelle silloin kun ne liittyvät kaupallisten virtojen suojaamiseen. Korkojohdannaisten käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimuksiin liittyvät tulevat kassavirrat tarkasteluhetkeen. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Valuuttaoptioiden käypä arvo määritetään Garman Kohlhagenarvostusmallilla ja käyttäen keskeisten valuuttaparien 1 12 kuukauden volatiliteetteja. Hyödykejohdannaisten arvonmäärityksessä käytetään vastapuolen vahvistamia käypiä arvoja. Altia-konserni soveltaa IAS 39 -standardin mukaista rahavirransuojausta tapauskohtaisen harkinnan mukaan kohdistaakseen suojauksen sekä alla olevan rahavirran käypien arvojen arvostuksen. Suojauslaskentaa sovelletaan seuraaviin instrumentteihin: osaan korko- ja valuuttajohdannaisiin sekä sähköjohdannaisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja suojauslaskenta on tehokasta. Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertynyt kumulatiivinen voitto tai tappio kaupallisiin eriin liittyneistä johdannaisista kirjataan tulosvaikutteiseksi ostojen tai myyntien oikaisueriksi samanaikaisesti suojattavan erän kanssa. Termiinien korkoero (ns. termiinipisteet) sekä optioiden aika-arvo kirjataan kuitenkin aina tulokseen. Niihin ei siis sovelleta suojauslaskentaa vaikka ko. johdannainen olisi suojauslaskennassa. Sähköjohdannaisista toteutunut voitto tai tappio kirjataan liikevoiton yläpuolelle sähköostoihin. Johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti liikevoiton yläpuolelle silloin, kun johdannainen liittyy kaupallisten virtojen suojaukseen eikä suojauslaskentaa sovelleta. Muiden johdannaisten käyvän arvon muutos, silloin kun suojauslaskentaa ei sovelleta, kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta, ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu esitetään korkokuluna. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelystä on laadittu yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa. Julkiset avustukset ja tuet Julkiselta taholta, esimerkiksi valtiolta saadut avustukset, tuloutetaan tuloslaskelmaan niillä tilikausilla, joilla ne tulevat kirjatuiksi niiden menojen kohdalle, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen kirjanpitoarvosta. Poistot tällaisesta käyttöomaisuudesta kirjataan saadulla julkisella avustuksella oikaistusta kirjanpitoarvosta. Altia Oyj esittää hiilidioksidipäästöoikeudet käyttäen ns. nettoperiaatetta, jonka mukaan konserni ei kirjaa taseeseen myönnettyjä päästöoikeuksia eikä velvoitetta luovuttaa päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Konserni ei myöskään kirjaa tuloslaskelmaan tuottoa tai kulua päästöoikeuksista, mikäli myönnetyt päästöoikeudet riittävät kattamaan velvoitteen luovuttaa päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Mikäli toteutuneet päästöt ylittävät myönnetyt päästöoikeudet, kirjataan ylimenevistä päästöistä syntynyt velvoite tilinpäätöspäivän käypään arvoon kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. Mikäli toteutuneet päästöt alittavat myönnetyt päästöoikeudet, ilmoitetaan erotus liitetietona taseen ulkopuolisena varallisuutena käypään arvoon arvostettuna. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Konsernilla ei ole sellaisia uusien tuotteiden ja prosessien kehittämistoimintaan liittyviä projekteja, jotka täyttäisivät IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin yksilöitävyys- tai muita kriteerejä. Arvonalentumiset Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuus erästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumis tappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kertyviä vastaisia netto rahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Altiakonsernissa kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoihin perustuen. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio perutaan, jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut positiivinen muutos. Arvonalentumistappiota ei peruta 18 Altia tilinpäätös 2010