REACH-kemikaalijärjestelmän tuomat liiketoimintamahdollisuudet

Transkriptio

1 REACH-kemikaalijärjestelmän tuomat liiketoimintamahdollisuudet Markku Antikainen, Eeva Punta, Tommi Salonen, Juhani Timonen Teknologiakatsaus 195/2006

2 REACH-kemikaalijärjestelmän tuomat liiketoimintamahdollisuudet Markku Antikainen Tommi Salonen Juhani Timonen Oy Swot Consulting Finland Ltd Eeva Punta Linnunmaa Oy Teknologiakatsaus 195/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2006

4 Esipuhe REACH (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) tarkoittaa EU:n komission ehdotusta uudeksi kemikaaliasetukseksi. REACH-asetusta valmistellaan yhteispäätösmenettelyssä, jossa mukana ovat komissio, neuvosto ja parlamentti. Komission antaman asetusehdotuksen ensimmäinen käsittely on päättynyt yhteisymmärryksessä loppuvuonna 2005 sekä parlamentissa että neuvostossa. Seuraavaksi on vuorossa toinen käsittely sekä parlamentissa että neuvostossa. Tämän ennustetaan ajoittuvan Suomen puheenjohtajakaudelle vuoden 2006 jälkipuoliskolla. Asetuksen arvioidaan tulevan voimaan keväällä 2007, ja sen velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain. Asetusehdotuksen käsittely on edennyt jo vaiheeseen, jonka jälkeen olennaiset muutokset sen sisältöön eivät ole todennäköisiä. REACH-asetuksen tavoitteena on varmistaa kemikaalien turvallinen käyttö. Asetuksella luodaan kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä varten REACH-järjestelmä ja perustetaan Helsinkiin sijoitettava Euroopan kemikaalivirasto. Viraston perustamisvalmistelut ovat jo käynnissä: toimitiloista Helsingin Annankadulla on tehty vuokrasopimus ja ensimmäinen henkilöstön rekrytointikierros on jo käynnissä. Tämä teknologiakatsaus luotaa REACH-asetuksen suomalaisille yrityksille tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. REACH-järjestelmän käyttöönoton asettamat velvoitteet kemianteollisuudelle, maahantuojille ja jatkokäyttäjille tulevat aiheuttamaan runsaasti työtä ja kustannuksia: kaikki enemmän kuin tonnin vuodessa valmistetut tai maahantuodut aineet tullaan rekisteröimään 11 vuoden kuluessa voimaantulosta. Samalla velvoitteet tulevat mitä ilmeisimmin synnyttämään erilaisia kehitys- ja palvelutarpeita. Suomalaisilla toimijoilla on kemikaaliviraston sijainnin ansiosta etulyöntiasema näiden tarpeiden avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä. REACH-järjestelmän käyttöönoton alkuvaiheessa kustannukset ja rajoitukset asettavat elinkeinoelämälle haasteita, mutta pitkällä aikajänteellä kilpailukyky paranee positiivisen imagon ja innovaatioiden kautta. Joistakin kemikaaleista joudutaan ehkä luopumaan, jolloin on tarve löytää vaihtoehtoisia kemikaaleja tai prosesseja. Kuten aina tämän kaltaisissa muutostilanteissa, hyötyjiä ovat ketterät sopeutujat jotka ryhtyvät aktiivisesti tunnistamaan ja hyödyntämään muutoksen myötä avautuvia mahdollisuuksia. Selvitystyön rahoittivat Tekes ja Sitra. Sen toteuttivat Markku Antikainen, Tommi Salonen ja Juhani Timonen Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä sekä Eeva Punta Linnunmaa Oy:stä. Ohjausryhmään kuuluivat Mika Aalto (Tekes), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Seppo Loikkanen (Kemianteollisuus ry), Jukka Malm (Suomen ympäristökeskus), Jukka Noponen (Sitra) ja Sami Tuhkanen (Sitra). Teknologiakatsaus esittää yhteenvedon REACH-asetuksen ja -järjestelmän oleellisimmasta sisällöstä, selvitystyön toteutuksesta, saaduista tuloksista ja tekijöiden antamista toimenpidesuosituksista. Tekes kiittää lämpimästi selvityksen toteuttajia, ohjausryhmän jäseniä sekä kaikkia selvitykseen osallistuneita henkilöitä. Heinäkuu 2006 Tekes

5 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Johdanto Selvitysprosessi ja -menetelmät Kirjallisuusaineiston analyysi Syvähaastattelut Vertailutiedon keruu Kerätyn tiedon jalostaminen Web-kysely....4 Työpajatyöskentely REACH-asetusehdotus Tausta ja tavoite Sisältö Kattavuus Velvoitteet toimijoille Toimijat Viranomaiset Valmistajat Maahantuojat Käyttäjät Palveluntuottajat Muut toimijat Varautuminen REACHin tuloon Viranomaiset ja järjestöt Palveluntarjoajat Teollisuus ja maahantuojat Muut toimijat Organisaatiotyypin ja koon vaikutus varautumiseen Organisaation tyypin vaikutus...20 Organisaation koon vaikutus REACHin luomat asiakastarpeet Organisaation koon vaikutus Organisaation tyypin vaikutus Organisaatioroolin vaikutus Soveltamisvaiheen vaikutus Kansainväliset vaikutukset Kemikaaliviraston vaikutus

6 7 Liiketoimintamahdollisuudet ja liiketoimintavolyymi Tiedottaminen ja neuvonta Help desk -palvelut Koulutus ja osaamisen kehittäminen REACH-koulutus Testaus- ja laboratoriopalvelut Testaus...35 Mallinnus Tietojärjestelmät Turvallisuus- ja riskiarviot, altistumisskenaariot Kemikaaliturvallisuusraportit (CSR) Verkostojen hyödyntäminen Konsortionhallinta Muut palvelut Yleiskonsultointi (All Around) Testaus- ja rekisteröintitietojen välittäminen Kansainvälistymisen mahdollisuudet Kemikaaliviraston vaikutukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Liiketoimintapotentiaali Markkina- ja tarvelähtöisyys Osaamis- ja teknologialähtöisyys Panostustarve Liiketoiminnan jatkuvuus Innovaatiotoiminta Toimenpiteet Riskitarkastelu Kirjallisuus Liitteet 1 REACH-palvelumatriisi Haastattelurunko REACH-kyselyn määrittelyt Tekesin teknologiakatsauksia

7 Tiivistelmä Selvitysprosessi toteutettiin analysoimalla REACHiin liittyvää kirjallisuusaineistoa, haastattelemalla 51 eri toimijoiden ja toimialojen asiantuntijaa sekä arvioimalla näin syntynyttä aineistoa web-kyselyllä. Web-kyselyssä selvitettiin mm. eri toimijoiden varautumista REACH-asetuksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Vastanneiden (jotka siis edustivat keskimääräistä parempaa REACH-asiantuntemusta) organisaatioissa varautuminen oli odotetusti varsin pitkällä: lähes kaikki olivat aloittaneet valmistautumisen ja noin 40 % tunsi vähintään laadullisesti REACHin vaikutukset omaan toimintaansa. 14 % prosenttia oli kehittänyt tuotteitaan ja palveluitaan REACHin vaatimusten mukaisesti. Yleistä varautumisen astetta Suomessa pidettiin kuitenkin vaatimattomana. Useimmilla toimialoilla, joita REACH koskee, valmistautuminen on alkuvaiheessa. Suuret organisaatiot ja aineiden valmistajat ovat muita pidemmällä valmistautumisessaan. Merkittävimmät REACHiin liittyvät asiakastarpeet ovat haastattelujen ja web-kyselyn vastaajien mukaan seuraavat: riskinarviointi ja altistumisskenaarioiden tuottaminen asetuksen todellisten käytännön vaikutusten selvittäminen asiantuntijoiden (viranomaisten ja konsulttien) oman osaamisen kehittäminen tieto testatuista/rekisteröidyistä aineista ja yrityksen omien käytännön toimenpiteiden selvittäminen. Pienten organisaatioiden edustajat asettivat etusijalle asetuksen todellisten käytännön vaikutusten selvittämisen, keskisuurten edustajat viranomaisten ja konsulttien oman osaamisen kehittämisen ja suurten organisaatioiden edustajat (ko. listan ulkopuolelta) REACH-osaajien verkoston rakentaminen. Eri toimijatyypit asettivat etusijalle asiakastarpeensa seuraavasti: valmistajat: yrityksen omien käytännön toimenpiteiden selvittäminen maahantuojat: todellisten käytännön vaikutusten selvittäminen käyttäjät: vaikutus kemikaalien saatavuuteen ja hintaan palveluntarjoajat: asiantuntijoiden (viranomaisten ja konsulttien) oman osaamisen kehittäminen tutkimuslaitokset ja yliopistot: riskinarviointi ja altistumisskenaarioiden tuottaminen muut: asiantuntijoiden (viranomaisten ja konsulttien) oman osaamisen kehittäminen. Merkittävimpien kemikaaliviraston mukanaan tuomien tarpeiden arvioitiin liittyvän lähinnä infrastruktuuriin. Suhteellista liiketoimintapotentiaalia pidettiin web-kyselyssä Suomessa suurimpana seuraavilla palvelualueilla: rekisteröinnin kokonaispalvelu periaatteella kaikki yhdestä osoitteesta kemikaalitietopankki help desk -palvelut tietojärjestelmät REACHin hallintaan REACH-peruskoulutus. Erillisessä asiantuntijavoimin suoritetussa volyymitarkastelussa arvioitu 11 vuodelle jaksottuva liiketoimintapotentiaali on esitetty seuraavassa taulukossa: Potentiaali Suomessa (M ) Potentiaali Euroopassa (M ) Testaus 20 30** Turvallisuusraportti 10 50* (CSR) Konsortionhallinta 10 40* Yleiskonsultointi 5 25 REACH-koulutus 1,5 3, ** Mallinnus 0,5 1, Help desk -palvelut 0,1 0, ** Broker-liiketoiminta 7 27 * Arvioitu Euroopan saavutettavissa oleva potentiaali suomalaisille toimijoille ** Arvio perustuu Suomen kemianteollisuuden volyymiin Euroopan koko volyymiin verrattuna Tietojärjestelmien potentiaalia ei selvityksessä tarkasteltu. Suomessa voidaan katsoa olevan kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista REACHiin liittyen mm. seuraavilla alueilla: metsäteollisuuden erikoisosaaminen viranomaisten kansallinen implementointiosaaminen tietotekniikkaosaaminen ympäristöterveysosaaminen sekä kemian osaaminen. Kyseisten osaamisten kaupallistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

8 Yleisesti ottaen kaikkien palvelujen volyymin kehittyminen edellyttää nopeaa panostusta vähintään osaamisen kehittämiseen ja markkinointiin. Kaikkien toimintojen osalta on panostettava voimakkaasti kansainvälistymiseen, koska Suomi on markkinana pieni kilpailukykyisten palvelujen kehittämisen kannalta. Selvityksessä ehdotetaan jatkotoimenpiteiksi seuraavia toimia: eurooppalaisen markkinapotentiaalin ja kilpailun tarkempi selvittäminen REACH-toimijaverkoston kokoaminen (työ on jo aloitettu Helsinki Business and Science Parkin toimesta) asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen REACHin tarjoamien uuden tyyppisten liiketoimintamahdollisuuksien tarkempi kartoittaminen liiketoiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä edistävien työkalujen hyödyntäminen verkostoituminen eurooppalaisten toimijoiden kanssa kemiallisten aineiden ja prosessien innovaatiotoiminnan kehittäminen paremmin REACHin tarpeita vastaaviksi EU-maahantuontiin (esim. Venäjältä) liittyvien mahdollisuuksien kartoittaminen kemikaaliviraston palvelutarpeiden tarjonnan keskitetyn seurannan järjestäminen konsortionhallintakeskuksen perustaminen viraston läheisyyteen valtion laitosten roolin ja palveluiden linjaaminen; valtion toteuttamat tai tukemat investoinnit esimerkiksi testauslaitteistoon voivat vääristää kilpailua.

9 Summary The study was carried out by analyzing literature concerning REACH, by interviewing 51 experts of different organizations and fields, and by evaluating the material collected with an internet questionnaire. The questionnaire was carried out to study, for instance, how different organizations prepare for the requirements brought about by the REACH system. In the organizations of the answerers (who represented an expertise of REACH that is better than average) the preparing process for REACH was, as expected, rather well established: almost everyone had started preparing and about 40% knew at least the qualitative effects of REACH on their operations. 14% had developed their products and services in accordance to the demands of REACH. However, the degree of preparing in Finland in general was considered modest. In most lines of business affected by REACH, the preparing process is in its early stages. Large organizations and the manufacturers of substances have advanced further in their preparing process. The most important customer requirements concerning REACH according to the internet questionnaire are the following: risk assessment and the generation of exposure scenarios clarification of the real effects of the legislation in practice development of experts (authorities and consultants) own know-how knowledge of the tested/used substances identification of the company s own actions required by REACH in practice. The representatives of small organizations gave preference to clarification of the real effects of the legislation in practice, while the representatives of medium sized ones prioritized development of the know-how of authorities and consultants, and the representatives of large organizations the development of a network of REACH experts. Different types of organizations gave preference to their customer requirements as follows: manufacturers: identification of the company s own measures in practice importers: clarification of the real effects in practice users: the effects on the availability and the price of chemicals service providers: development of experts (authorities and consultants) own know-how research institutes and universities: risk assessment and generation of exposure scenarios others: development of experts (authorities and consultants) own know-how. The most significant needs brought about by the European Chemicals Agency to be located in Helsinki were considered to be mainly related to the infrastructure. In the internet questionnaire, the relative business potential in Finland was considered largest in the following areas of service: complete registration service with the principle everything from one address chemicals database help desk services information systems for the management of REACH basic education of REACH. The business potential estimated in a separate expert workshop is presented in the following table: Potential in Finland (M ) Potential in Euroope (M ) Testing 20 30** Chemicals security 10 50* report (CSR) Consortium 10 40* management General consulting 5 25 REACH education ** Modelling Help desk services ** Broker business 7 27 * Evaluated European potential reachable for Finnish operators ** The evaluation is based on the relation of Finnish chemical industry with the total volume of European industry The potential of information systems was not examined in the study.

10 Internationally competitive know-how is considered to be found in Finland in the following areas special know-how of forest industry implementation know-how of the authorities know-how of information technology know-how of environmental health and know-how of chemistry. However, the commercialization of the competences above can be difficult. Generally speaking, the growth of volume in all of the services mentioned requires quick investments at least in developing and marketing of know-how. All operators must put a strong effort in becoming international, because Finland is small as a market when it comes to the development of services. In the study the following measures are recommended to be carried out in the future: more specific analysis of the European market potential and competition set up of a REACH operators network development of the experts know-how more specific mapping of new kinds of business opportunities offered by REACH utilization of tools enhancing the development of business and internationalization networking with European organizations developing innovations on the fields of chemical substances and processes to better serve the requirements brought about by REACH mapping the possibilities concerning EU import (e.g. from Russia) systematic follow-up on the fulfilment of the service needs of the chemicals agency founding a consortium management center in the vicinity of the chemicals agency definition of the roles and the services of the governmental organizations; investments realized or supported by the state e.g. to the testing equipment can distort the competition.

11 1 Johdanto EU:n uudella kemikaaliasetuksella luotavan REACH-järjestelmän oletetaan tulevan voimaan vuonna REACH laajentaa EU:n valmistajien ja maahantuojien vastuuta kemiallisista aineista ja mm. velvoittaa kyseiset toimijat lähettämään Helsinkiin sijoitettavaan EU:n kemikaalivirastoon rekisteröintitiedot kaikista niistä aineista, joiden tuotantovolyymi ylittää tuhat kiloa vuodessa. Vaadittavien tietojen määrä riippuu kemikaalien tuotantomääristä ja mahdollisesta haitallisuuden asteesta. REACH-järjestelmän käyttöönoton välittömät kustannukset kemianteollisuudelle ja kemikaalien jatkokäyttäjille ovat EU:n komission arvion mukaan 5 6 miljardia euroa vuoden kuluessa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 500 miljoonan euron vuosikustannusta. Suuri osa rahasta ohjautunee REACH-järjestelmän käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyville palvelujentuottajille. REACH-järjestelmän voi olettaa synnyttävän palvelutarvetta mm. koulutuksen, yrityspalvelujen sekä tutkimuksen ja kehityksen alueilla. Koulutustarvetta lienee sekä järjestelmän sisällön ja tulkinnan että toimeenpanoa tukevien järjestelmien ja menetelmien alueilla. Yritykset tarvinnevat apua järjestelmän tulkinnassa, aineiden ominaisuustiedon tuottamisessa, järjestelmään liittyvien asiakirjojen hallinnassa, konsortioiden muodostamisessa ja REACH-tiedonhallintajärjestelmien kehittämisessä. Kemikaalivirasto ja viranomaiset tarvitsevat jatkossa moninaisia tutkimusja kehittämispalveluja. REACHin tuomat liiketoimintamahdollisuudet -selvitysprojektin tavoitteena on: Määrittää EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH) ja Helsinkiin sijoitettavan Euroopan kemikaaliviraston tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Tunnistaa asiakastarpeet ja -toimintatavat sekä määritellä niistä syntyvät liiketoimintamallit. Määrittää liiketoimintapotentiaalin suuruus mahdollisilla eri toimintasektoreilla Suomessa ja Euroopassa. Tunnistaa erityyppisten yritysten ja yritysverkostojen toimintamahdollisuudet ja kehitystarpeet. Tunnistaa palveluntuottajien tuotteistamis- ja kehittämistarpeet. Ehdottaa toimintatavat, joilla REACHin tuomat mahdollisuudet hyödynnetään uutena liiketoimintana Suomessa. REACHin tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet selvitetään määrittelemällä kattavasti palvelutarpeet sekä analysoimalla niiden volyymia ja ajallista jatkuvuutta. Palvelut ryhmitellään asiakastarpeen mukaan ja selvitetään olemassa oleva palveluntarjonta. Selvityksessä tunnistetaan parhaan potentiaalin omaavat liiketoiminta-alueet ja mahdolliset liiketoiminnan käynnistämisen tukitarpeet. 1

12 2 Selvitysprosessi ja -menetelmät Alla kuvattujen vaiheiden tulosten pohjalta luotiin näkemykset REACH-järjestelmän ja EU:n kemikaaliviraston Helsinkiin sijoittamisen mukanaan tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Samoin arvioitiin olemassa olevaa tarjontaa, parhaan potentiaalin omaavia liiketoiminta-alueita sekä niitä tukitoimia, joilla liiketoiminnan syntymistä edistetään. Selvityksen vaiheet on esitetty kuvassa Kirjallisuusaineiston analyysi Tausta-aineiston keruu toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Hyödynnetty materiaali koostui pääasiassa EU:n ja kansallisten viranomaisten aineistosta, kotimaisen ja eurooppalaisen kemianteollisuuden ja sen asiakkaiden sekä ympäristövaikuttajien näkemyksiä käsittelevistä raporteista ja artikkeleista, REACH-järjestelmää käsittelevistä selvityksistä ja raporteista, Euroopan kemikaalivirastoa käsittelevästä aineistosta, muiden EU-virastojen synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevästä aineistosta sekä liiketoiminnan synnyttämistä käsittelevistä raporteista ja selvityksistä. Tausta-aineiston perusteella luotiin ensimmäinen versio eri toiminta-alueiden liiketoimintamahdollisuuksista ja -potentiaalista. Versiota hyödynnettiin syvähaastattelujen ja web-kyselyn suunnittelussa. Tausta-aineiston pohjalta tarkennettiin myös syvähaastattelujen kohdejoukkoa. 2.2 Syvähaastattelut Uusien liiketoimintamahdollisuuksien, asiakastarpeiden ja olemassa olevan tarjonnan kartoitus aloitettiin haastattelemalla REACH-järjestelmän ja kemikaaliviraston keskeisten sidosryhmien edustajia. Syvähaastattelujen kohdejoukko määritettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa ja sitä tarkennettiin kerätyn tausta-aineiston perusteella. Tausta-aineistoa käytettiin myös syvähaastattelujen kysymyslistan luomisessa. Syvähaastatteluilla pyrittiin kartoittamaan kattavasti suomalaisten asiantuntijoiden näkemys REACH-järjestelmästä ja Euroopan kemikaalivirastosta sekä näiden tarjoamista mahdollisuuksista. Haastateltuja oli kaikkiaan 51 ja he edustivat eri toimijatahoja kuvan 2 esittämällä tavalla. Tausta-aineiston keruu Syvähaastattelut Ohjausryhmän palaute Benchmarking Väliraportti Web-kysely Tulosten analyysi Asiantuntijatyöpaja REACH:in tuomat liiketoimintamahdollisuudet Kuva 1. Selvitysprosessin kulku. 3

13 Viranomainen; 9 Järjestö; 6 Kemianteollisuus; 13 Tutkimus; 7 Palveluntarjoaja; 12 Metsäteollisuus; 2 Maahantuoja; 2 Kuva 2. Haastateltujen henkilöiden jakautuminen (kpl) toimijatahoittain. 2.3 Vertailutiedon keruu Selvityksen benchmarking-osion tavoitteena oli selvittää Euroopan kemikaaliviraston mukanaan tuomia liiketoimintamahdollisuuksia hankkimalla vertailutietoa muiden lähialueille sijoitettujen EU-virastojen vaikutuksista. Vertailutietoa saatiin Euroopan lääkevirastosta Lontoosta, Euroopan ilmailuturvallisuusvirastosta Kölnistä sekä Euroopan ympäristövirastosta Kööpenhaminasta. Näistä lääkevirasto muistuttaa rakenteeltaan ja vastuiltaan eniten perustettavaa kemikaalivirastoa. Benchmarking toteutettiin keräämällä kirjallista aineistoa EU-virastojen toiminnan kansallisista vaikutuksista ja haastattelemalla EU:n ympäristöviraston edustajia. Benchmarkingilla arvioitiin myös EU-virastojen synnyttämän liiketoiminnan volyymia. Haastatteluilla kartoitettiin ympäristöviraston asiantuntijoiden ja tanskalaisten ympäristöalan kaupallisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mikä on ollut viraston vaikutus liiketoimintaan paikallisesti ja kansainvälisesti. 2.4 Kerätyn tiedon jalostaminen Web-kysely Kirjallisen tausta-aineiston keruun ja syvähaastattelujen tueksi luotiin väliraportin pohjalta web-kysely, jonka päätavoitteena oli kartoittaa laajan asiantuntijajoukon näkemystä selvityksen edellisissä vaiheissa löydettyjen liiketoimintamahdollisuuksien realistisuudesta ja prioriteeteista. Kysely lähetettiin noin 330 henkilölle, mukaan lukien aiemmin haastatellut tahot ja selvityksen ohjausryhmä. Asiantuntijat edustivat monipuolisesti ja laajasti kemikaaliasetuksen kannalta relevantteja toimijoita, mikä ilmenee kuvasta 3. Tutkimus 15 % IT-palvelut 4 % Muu 10 % Julkishallinto 7 % Järjestötoiminta 4 % Konsultointi 4 % Koulutus 5 % Muu teollisuus 4 % Metsäteollisuus 6 % Kyselyyn vastasi noin kolmannes kohderyhmästä: vastauksia saatiin kaikkiaan 113 kpl. Vastaajista 33 ilmoitti olevansa linjavastuussa, organisaationsa REACH-asioista vastuullisia oli 24 ja muita asiantuntijavastuullisia vastaajaa edusti alle 10 henkilön organisaatioita, 30 vastaajan organisaation henkilömäärä oli ja 51:n Yli tuhannen hengen organisaatioita edusti 21 vas- Teknologiateollisuus 3 % Kemianteollisuus 38 % Kuva 3. Web-kyselyn osallistujien jakautuminen toimialoittain. 4

14 Tutkimuslaitos, yliopisto 19 % Järjestö 5 % Muu toimija 6 % Viranomainen 4 % Valmistaja 27 % Palveluntarjoaja 17 % Käyttäjä 10 % Maahantuoja 12 % Kuva 4. Web-kyselyn osallistujien jakautuminen organisaatiotyypeittäin. taajaa. Vastaajien jakautuminen organisaatiotyypeittäin REACH-näkökulmasta on esitetty kuvassa 4. Suurimmat kyselyyn vastanneet ryhmät olivat valmistajien, tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä palveluntarjoajien edustajat. Kerätystä aineistosta jalostettuja tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että kysely lähetettiin pääsääntöisesti jo REACHin tunteville tahoille. Tulokset kertovat näin lähinnä niiden henkilöiden näkemyksistä, joita REACH ensisijaisesti koskee. Näin ollen niistä ei voi vetää johtopäätöksiä suomalaisten organisaatioiden näkemyksistä yleisemmin. Työpajatyöskentely Kerätyn aineiston analysoinnissa käytettiin asiantuntijatyöpajaa, johon kutsuttiin 14 teema-alueen asiantuntijaa. Asiantuntijatyöpajan kokoonpano suunniteltiin siten, että siinä oli mukana tarkoituksenmukaisesti toisiaan täydentäviä näkökulmia edustavia tahoja. Asiantuntijatyöpajan tausta-aineistona käytettiin kaikkien aiempien menetelmien (kirjallisen tausta-aineiston analyysi, syvähaastattelut ja web-kysely) toteuttamisen yhteydessä syntynyttä aineistoa. Työpajassa priorisoitiin ensin osallistujien mielestä kymmenen merkittävintä liiketoimintamahdollisuutta, joista kuutta tarkasteltiin lähemmin. Skenaariotyyppisessä tarkastelussa haettiin kahdessa erillisessä työryhmässä arviot kunkin valitun liiketoimintamahdollisuuden minimi- ja maksimimarkkinoista valitulla markkina-alueella Suomessa tai Euroopassa. Samassa yhteydessä arvioitiin myös niitä toimenpiteitä ja panoksia, joita tarvitaan liiketoiminnan käynnistämisessä tai edistämisessä. Edellä kuvattujen vaiheiden tulosten pohjalta luotiin näkemykset REACH-järjestelmän ja EU:n kemikaaliviraston Helsinkiin sijoittamisen mukanaan tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Samoin arvioitiin olemassa olevaa tarjontaa sekä parhaan potentiaalin omaavia liiketoiminta-alueita sekä niitä tukitoimia, joilla liiketoiminnan syntymistä edistetään. 5

15 3 REACH-asetusehdotus 3.1 Tausta ja tavoite REACH-asetuksen tavoitteena on varmistaa kemikaalien turvallinen käyttö. Se säätelee kemikaalien valmistusta, maahantuontia ja käyttöä niin, että turvallisuusriskit ovat hallittuja ja riittävän pieniä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden arvioinnista siirtyy viranomaisilta valmistajille ja maahantuojille. REACH-asetus tulee sellaisenaan voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Nykytiedon mukaan asetus hyväksyttänee vuoden 2006 lopussa, jolloin se voisi tulla voimaan huhtikuussa Asetus tulee korvaamaan osan nykyistä kemikaalilainsäädäntöä. Nykyiset, kemikaaleja koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat säilymään ennallaan. REACH-asetuksen voimaantulon jälkeen uudet kiellot ja rajoitukset annetaan REACH-asetuksen mukaan. Asetuksella säädetään Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta Helsinkiin. Virasto aloittaa toimintansa Helsingin ydinkeskustassa. Samaan aikaan REACH-asetuksen kanssa valmistellaan aineiden luokitusta ja merkintää koskevan lainsäädännön uudistamista YK:n ns. GHS-suosituksen mukaisesti. 3.2 Sisältö REACH asettaa vaatimuksia erityisesti kemikaalien valmistajille ja Euroopan unionin alueelle kemikaaleja tuoville yrityksille. REACH-asetuksen pääkohtia ovat: kemikaalien rekisteröintivaatimukset (R = Registration) kemikaalien turvallisuudenarviointi (E = Evaluation) kemikaalien luvanvaraisuus (A = Authorisation) kemikaalien rajoitukset kemikaalivirastoa koskevat määräykset. Kemikaaleja koskevat testausvaatimukset lisääntyvät merkittävästi varsinkin kemikaaleilla, joita valmistetaan tai tuodaan maahan yli 1000 tonnia vuodessa. Asetuksessa kemikaalit ryhmitellään kolmeen ryhmään valmistus tai maahantuontimäärän mukaan: yli 1000 t/a t/a t/a. Määrä tarkoittaa yhden valmistajan tai maahantuojan määrää. Valmistajalla tai maahantuojalla tarkoitetaan itsenäistä juridista yhtiötä (legal entity). Aineiden testauksessa tulee pyrkiä minimoimaan eläinkokeiden käyttö. Ne valmistajat tai maahantuojat, joiden aineiden testauksessa tarvitaan eläinkokeita, tulee järjestää testaukset yhteistyönä eli muodostaa tätä varten konsortio. 18 kuukauden kuluessa asetuksen voimaan tulosta on kaikki kemikaalit, joiden on tarkoitus pysyä markkinoilla, esirekisteröitävä. 3.3 Kattavuus REACH säätelee kemikaalien käyttöä. Asetuksen ulkopuolelle on rajattu radioaktiiviset aineet, jätteet, prosessien eristämättömät välituotteet ja puolustusmateriaalien aineet sekä kemikaalien transito-toiminta. Asetuksen velvoitteita ei sovelleta myöskään lääkkeisiin, elintarvikkeisiin ja rehuihin. Lisäksi asetuksen liitteissä on lueteltu aineita ja aineryhmiä, joihin ei sovelleta kaikkia REACH-asetuksen säädöksiä, kuten biosidit. Tuotekehitysvaiheessa olevat aineet on vapautettu rekisteröinnistä viiden vuoden ajan. Asetuksen voimaan tultua tarvitaan lukuisia selvityksiä ja yhteistyöryhmiä hakemaan täsmällisiä rajauksia siitä, mitkä aineet kuuluvat rekisteröitäviin aineisiin. Tulkinnanvaraisia ovat jotkut teollisuuden välituotteet sekä sivutuotteet. 3.4 Velvoitteet toimijoille Kemikaalin valmistaja ja maahantuoja on vastuussa aineen rekisteröinnistä. Rekisteröintiä varten tulee laatia turvallisuusselvitys, jossa on selvitetty kemikaalin vaaralliset ominaisuudet sekä kuvaus kemikaalin turvallisesta käytössä nimetyissä käyttötarkoituksissa. Valmistajan ja maahantuojan tulee tehdä turvallisuusselvitys, jossa on selvitetty miten ja missä käytettynä kemikaalin käyttö on turvallista. Turvallisuusselvitys on osa rekisteröintiasiakirjoja. Valmistajat ja maahantuojat laativat rekisteröinti-ilmoitukset pääsääntöisesti yhteistyössä ns. konsortioiden avulla. Konsortioissa sovitaan tutkimustulosten ja niiden kustannusten jakamisesta yritysten kesken. 7

16 Vaarallisimpien kemikaalien käyttöön sovelletaan lupamenettelyä. Lupaa voi hakea joko aineen valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä. Lupahakemus toimitetaan kemikaalivirastolle, joka vastaa sen arvioinnista. Luvan myöntämisestä päättää Euroopan komissio. Kemikaalin valmistaja tai maahantuoja laatii käyttöturvallisuustiedotteen, jossa on kuvattu kemikaalin vaaralliset ominaisuudet sekä kemikaalilta suojautuminen kussakin käyttötarkoituksessa. Kemikaalin jatkokäyttäjä voi kertoa kemikaalin toimittajalle, miten ja missä hän käyttää kemikaalia, jolloin valmistaja/maahantuoja laatii turvallisuusarvioinnin ko. käyttökohteille. Vaihtoehtoisesti jatkokäyttäjä voi laatia turvallisuusarvioinnin itse. Kemikaalin valmistajalle tai maahantuojalle aiheutuu kustannuksia: aineiden rekisteröinnistä tiedon siirrosta jakeluketjussa viranomaismaksuista hallinnoinnista. Kemikaalin jakelija huolehtii siitä, että tarvittavat asiakirjat siirtyvät kemikaalien käyttöketjussa eteenpäin ja toisaalta, että kemikaalien käyttäjän käyttötarkoitus tulee kemikaalin valmistajan tai maahantuojan tietoon. Kemikaalin jatkokäyttäjä on velvollinen kertomaan kemikaalin toimittajalle, miten ja missä hän käyttää kemikaalia. Haasteita toimijoille aiheutuu siitä, että aineiden käyttöketju on pitkä ja moniportainen, ja toisaalta jatkokäyttäjällä on käytössään lukuisia, jopa tuhansia aineita. Jää nähtäväksi, miten tiedonsiirto toimitusketjussa hallitaan ja kuka siitä vastaa. Jatkokäyttäjälle aiheutuu kustannuksia aineiden käyttötarkoituksen tiedonkeruusta ja ilmoittamisesta, mahdollisista turvallisuusarvioinneista, mahdollisista aineiden korvaamisista uudella aineella sekä näihin liittyvistä hallinnollisista toimenpiteistä. 8

17 4 Toimijat 4.1 Viranomaiset REACH-asetuksen mukaisia viranomaisia ovat Euroopan kemikaalivirasto sekä kansalliset viranomaiset. Kansallisia viranomaisia Suomessa tulevat olemaan Suomen ympäristökeskus SYKE ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV. Kemikaaliviraston tehtävänä on huolehtia aineiden rekisteröinnistä, luvanvaraisten aineiden lupahakemusten käsittelystä ja luvitettavien aineiden luetteloinnista. Virasto järjestää neuvontaa sekä ohjeistaa kansallisia viranomaisia neuvonnan järjestämiseen. Viraston toimintaa johtaa hallintoneuvosto ja sen alainen pääjohtaja. Viraston tehtäviä hoitaa sihteeristö. Riskinarviointikomitea, sosioekonomisista analyyseista vastaava komitea ja jäsenvaltioiden komitea käsittelevät mm. luvitettavien aineiden listoihin ja lupahakemusten arviointiin sekä rajoitusehdotuksiin liittyviä asioita. Lisäksi virastossa toimii REACH-asetuksen valvontayhteistyötä käsittelevä tietojenvaihtofoorumi. Komissio Pysyvä komitea Euroopan kemikaalivirasto (ECA) Pääjohtaja Neuvosto Hallintoneuvosto Jäsenvaltioiden komitea Riskinarviointikomitea Sihteeristö Sosioekonomisen analyysin komitea Foorumi (valvonta) Valituslautakunta Toimivaltaiset viranomaiset Jäsenvaltiot Kuva 5. Kemikaaliviraston organisaatiorakenne. 9

18 Suomen Ympäristökeskus eli SYKE huolehtii kemikaalien ympäristöturvallisuuteen liittyvistä kansallisista tehtävistä sekä siihen liittyvästä neuvonnasta. Suomen ympäristökeskuksen kemikaaliyksikössä on noin 35 työntekijää, joista noin 10 henkilöä työskentelee sellaisten kemikaalien kanssa, jotka kuuluvat jatkossa REACHin piiriin (Malm, 2006). Organisaation rakenne ja suuruus REACHin voimaan astumisen jälkeen ei ole vielä tiedossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus STTV tullee olemaan toinen kansallinen toimivaltainen viranomainen REACH-asetuksen mukaan. STTV:n tehtävänä on valvoa kemikaalien turvallista käyttöä ja varastointia sekä neuvoa näissä asioissa. Tämän lisäksi tullee olemaan muita kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on hoitaa pienten ja keskisuurten yritysten neuvontaa. Toimivaltaisten viranomaisten lisäksi REACH tulee työllistämään myös muita valtion viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Tehtäviä tullee sosiaali- ja terveysministeriölle, ympäristöministeriölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Turvatekniikan keskus TUKES on merkittävä osaaja kemikaalien turvallisen käytön valvonnassa. Valtion tutkimuslaitoksista kemikaaleihin liittyviä tehtäviä on työterveyslaitoksella, kansanterveyslaitoksella ja VTT:llä. 4.2 Valmistajat REACH-asetuksen mukaisesti kemikaalien valmistajia ovat ne, jotka syntetisoivat, tislaavat tai muuten valmistavat aineita kemikaalien raaka-aineiksi. Aineiden sekoittaminen ei ole kemikaalien valmistamista asetuksen mukaisesti. Kemianteollisuus on yksi suurimmista teollisuuden aloista Suomessa. Tuotannon bruttoarvolla ja viennin arvolla mitattuna se on päätoimialoista kolmanneksi suurin. Alan osuus teollisuuden tuotannon bruttoarvosta oli 12,7 % vuonna Osuus jalostusarvosta oli vastaavasti 10,6 %. Tuotannosta noin 40 % menee suoraan vientiin, ja kemianteollisuuden osuus Suomen viennistä on lähes 12 %. Kemianteollisuus kuuluu myös tutkimusintensiivisimpiin teollisuudenaloihin Suomessa. Alan osuus teollisuuden koko tutkimuspanostuksesta on 10 %. Ala työllisti 9,2 % teollisuuden työvoimasta Suomessa vuonna Tärkeimpiä asiakasaloja ovat kemianteollisuus itse, metsäteollisuus, liikenne, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus ja rakentaminen. Kemianteollisuus on merkittävä teollisuuden ala myös koko Eurooppaa tarkasteltaessa. Eurooppa on tuotannoltaan maailman suurin kemianteollisuuden alue. Sen osuus koko maailman kemianteollisuudesta on 34 %. Seuraavina tulevat Aasia ja USA. Kemikaalit ovat jalostusarvoltaan EU:n suurin teollisuuden ala ja lisäksi niitä harvoja aloja, joilla vanha manner on pystynyt säilyttämään teknologiaja markkinajohtajuuteensa kilpailussa Japanin, USA:n ja muiden maiden kanssa. Euroopan kemianteollisuuden ulkomaankauppa on puolet alan maailmanlaajuisesta ulkomaankaupasta. Lisäksi se on merkittävä työllistäjä. EU:ssa on noin kemianteollisuuden yritystä ja ne työllistävät noin 1,9 miljoonaa henkeä. Johtavia kemianteollisuuden maita Euroopassa ovat Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. Suomen kemianteollisuuden osuus Euroopan kemianteollisuuden liikevaihdosta on 1,1 %. Suomessa on kuitenkin lukuisia yrityksiä, joiden tuotteiden markkinaosuus on merkittävä joko maailmanlaajuisesti tai Euroopan tasolla. Metalliteollisuuden tuotteista osa kuuluu REACH-asetuksen mukaisesti rekisteröitäviin aineisiin. Peruskemikaalit 32 % Maalit ja lakat 3 % Lääkkeet 6 % Öljytuotteet 36 % Muut 5 % Kumituotteet 4 % Muovituotteet 14 % Kuva 6. Kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2004 (yhteensä M ). 10

19 Tevanake Elintarvike Puunjalostus 10, ,8 51,3 50,4 46, ,1 94,8 Kemia Metalli ja konepaja 296,9 275,3 285,9 391, ,4 Elektroniikka ,6 1963,5 Muu 42,8 40,4 43, M * Kuva 7. Yritysten t&k-menot toimialoittain vuosina Lähde: Tilastokeskus 4.3 Maahantuojat Kemikaalitoimialan maahantuojia edustaa Teknisen kaupan liitto (TKL), jonka kemikaalijaostoon kuuluu 26 yritystä. Näistä 5 6 on merkittäviä kemikaalien EU-maahantuojia, joiden joukossa on neljä suurta suomalaisomistuksessa olevaa toimijaa: Aspo, Algol, Telko sekä Bang & Bonsomer. Yritykset, jotka tuovat kemikaaleja tai kemikaaleja sisältäviä valmisteita Euroopan unionin alueelle, huolehtivat ko. aineiden rekisteröinnistä. Tuonti Euroopan unionin sisältä ei edellytä rekisteröintiä, jos ko. käyttötarkoitus on mukana toimittajan tekemässä turvallisuusarvioinnissa. Maahantuotavia kemikaaleja ovat monet kemianteollisuuden raaka-aineet sekä metsäteollisuuden peruskemikaalit. Myös metalli- ja teknologiateollisuus tuo maahan kemikaaleja omiin tarpeisiinsa. Muovituotteet 9 % Pesuaineet, kosmetiikka- ja toalettivalmisteet 4 % Tekokuidut 1 % Maalit, lakat ja Kumituotteet 4 % painovärit 2 % Peruskemikaalit 27 % Muut kemikaalit ja kemialliset tuotteet 9 % Öljytuotteet 24 % Lääkekemikaalit ja lääkintätuotteet 20 % Kuva 8. Kemianteollisuuden tuonti Suomeen tuoteryhmittäin vuonna 2005 (yhteensä 8,1 mrd. ), Kemianteollisuus ry:n verkkosivut,

20 4.4 Käyttäjät REACH-asetuksen mukaisesti kemikaalien jatkokäyttäjiä ovat aineiden sekoittajat, teolliset käyttäjät sekä ammattikäyttäjät. Jatkokäyttäjiä eivät ole yksittäiset kansalaiset eli kuluttajat eivätkä jakelijat. Kemikaalien suurimpia käyttäjiä ovat kemianteollisuuden lisäksi metsäteollisuus ja teknologiateollisuus. Kemianteollisuus Kemianteollisuus on sekä valmistaja että jatkokäyttäjä. Moni varsinkin pienempi kemianteollisuuteen luettava yritys on itse asiassa vain aineiden sekoittaja ja siten kemikaalien käyttäjä. Esimerkiksi maaleja valmistava yritys sekoittaa maalin raaka-aineet ja valmistaa maalia, joka on aineista tehty valmiste. Teknologiateollisuus Teknologiateollisuudessa käytetään pintakäsittelyaineita sekä puhdistus- ja pesuaineita sekä työstön apuaineita. Muovituotteet ja puolivalmisteet Muovit Petrokemian tuotteet Öljytuotteet Metsäteollisuuskemikaalit Maalit Muut kemialliset tuotteet Maatalouden kemikaalit Ympäristötuotteet Biotekniset tuotteet Lääkkeet Kuva 9. Suomen kemianteollisuuden ydinalueet. Kemianteollisuus ry:n nettisivut, 2006 Taulukko 1. Teknologiateollisuuden kehitys vuosina Liikevaihto, tuotanto - liikevaihto, M - jalostusarvo, M Investoinnit - aineelliset, M - t&k, M Henkilöstö - henkilöstön määrä - kokonaistyövoimakustannukset, M Vienti - tavaravienti, M - osuus Suomen tavaraviennistä, % Yrityksiä - vähintään 5 henkilöä