Hyvä Teko kilpailuehdotukset

Transkriptio

1 Hyvä Teko kilpailuehdotukset

2 SISÄLTÖ Yleistä: Palkinnon jakaminen Säännöt Valintakriteerit Kilpailuehdotukset 2010: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy: Karjalaiset kauppamiehet Helsingissä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Iceman Kuusamo Lapland -tapahtuma Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö: Rahoituspäivä Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy: Kansainvälistyvä Keski-Suomi -hankkeesta vetovoimaa

3 Hyvä Teko- palkinnon jakaminen Hyvä Teko- palkinnon tarkoituksena on palkita verkoston sisällä tapahtuvaa aktiivisuutta, luovuutta ja rohkeutta uusien ja vaikuttavien toimintamallien kehittämisessä. Samalla palkinnon avulla halutaan rohkaista luovuuteen ja kannustaa myös näkemään se hyvä, jota usein toimijat eivät näe omassa toiminnassaan. Palkitsemisen säännöt: Palkinto jaetaan yhdistyksen jäsenelle, sellaisesta hyvästä toimialaan liittyvästä teosta jolla katsotaan olevan yleistä ja erityistä merkistä yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittämisessä. Palkinto jaetaan vuosittain yhdistyksen kesäpäivien yhteydessä. Valinnan suorittaa tätä varten asetettu kolmen hengen ryhmä, joka valitaan palkintojen jaon yhteydessä seuraavalle vuodelle. Ensimmäisellä kierroksella valinnan suorittaa pj, vpj ja toiminnanjohtaja. Kilpailuun voivat osallistua kaikki SEKESin jäsenyhteisöt. Kilpailuehdotukset tulee jättää viimeistään 4 viikkoa ennen kesäpäivien aloitusta SEKESin toimistoon. Kilpailukuvaus ei saa ylittää yhtä A4 arkkia, normaalifontilla kuvattuna. Tarvittaessa tuomaristo pyytää täsmennyksiä. Kilpailukuvauksessa on oltava lyhyt selostus toiminnan sisällöstä, vaikuttavuudesta, hyödynnettävyydestä sekä kustannuksista. Valintakriteerit palkinnolle ovat seuraavat: teko voi olla suuri tai pieni teko voi olla uusi tai vanha teon on oltava pääpiirteissään monistettavissa myös muiden käyttöön teko voi olla yksittäinen teko tai pysyvä toimintamalli teon on kuuluttava kehittämisyhteisöjen toimialaan teon on oltava kustannustehokas teon on oltava vaikuttava

4 JOENSUUN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JOSEK OY Karjalaiset kauppamiehet Helsingissä Joensuun kaupungin perustaman työllisyystyöryhmän toimenpiteenä toteutettiin Helsinki-isku Iskussa oli mukana kymmenestä organisaatiosta 50 asiantuntijaa. Mukana olevat organisaatiot olivat Joensuun kaupunki, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Joensuun TE-toimisto. Yhteydenotto yrityksiin, ministeriöihin ja kansanedustajiin aloitettiin marraskuussa. Valituille 460 päättäjälle lähetettiin postikortti ja sen jälkeen ulkopuolinen yhtiö otti yhteyttä puhelimitse. Soittojen tuloksena saatiin sovittua 150 käyntipaikkaa, joista suoraan noin puolet ja toinen puoli halusi vielä lisätietoja ja sen jälkeen käynnit sovittiin JOSEKin toimesta. Kaikki lähtijät koulutettiin lyhyessä myyntikoulutuksessa, jonka hoiti Mainostoimisto Idealmainos. Jokaiselle valmisteltiin myös taustamateriaali, jossa oli tietoa vapaana olevasta työvoimasta, alueen koulutustarjonnasta, asumisesta, vapaista toimitiloista, yrityksille suunnatuista tukipalveluista ja eri tukimuodoista, kulkuyhteyksistä, Joensuun Tiedepuiston palveluista, kokoustiloista sekä Joensuu Areenasta. Kaikkiin käyntikohteisiin vietiin: 1. Joensuun seutu muistitikku, jossa oli a.joensuun seutua esittelevä Power Point esitys b. Penttilänranta-traileri c. Joensuun seudun radiomainokset 2. Joensuun seutua esittelevä Power Point esitys painettuna 3. Päättäjäjulkaisu, joka on toteutettu P-K:n maakuntaliiton Imagonhankkeen toimesta 4. Pohjois-Karjalan matkailuesite Kaikilla oli rinnassa Joensuun kaupungin pinssi. Jokainen raportoi tulokset sähköisesti asteikoilla kuuma, lämmin, viileä ja kylmä. Halukkuus investoida Joensuun seudulle oli kuuma 16,5 %:lla ja lämmin 39 %:lla. Kuumissa on aloitettu jo toimenpiteet JOSEKin toimesta ja lämpimiin ollaan yhteydessä kevään aikana. Jokainen raportoi myös järjestelyistä sähköisesti ja niistä saimme seuraava arvosanat asteikolla 1 5. Valmisteluvaihe 4,1 Tukimateriaali 4,3 Päättäjäjulkaisu 4,4 Myyntikoulutus 3,5 Helsinki-järjestelyt 4,5 Kaikkiin käyntikohteisiin lähetettiin kiitoskirje, jonka allekirjoittivat Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen ja toimitusjohtaja Pekka Nuutinen JOSEK Oy:stä. Operatiivinen työ tehtiin Joensuun Seudun Kehittämisyhtiössä, projektin vetäjänä toimi markkinointipäällikkö Anne Mujunen.

5 KOILLIS-SUOMEN KEHITTÄMISYHTIÖ NATURPOLIS OY Iceman Kuusamo Lapland -tapahtuma Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n yhtenä tehtävänä on alueen markkinointi, joka ei tapahdu enää perinteisin keinoin. Kuusamon seudun tavoitteena on kansainvälisten matkailijoiden moninkertaistaminen kymmenessä vuodessa. Erityisesti kansainvälistä markkinointityötämme on ohjannut Uuden Seelannin esimerkki Taru sormusten herra -elokuvan merkityksestä matkailulle. Naturpolis Oy on tehnyt tiivistä yhteistyötä Pohjois-Suomen elokuva- ja mediasäätiö POEM:n kanssa. Yhteistyön seurauksena toteutimme alueella talvella 2010 ensimmäisen suomalaisen Hollywood-tuotannon, Hanna-elokuvan, joka tulee kansainväliseen levitykseen vuonna Vuoden Hyvä teko -palkintoa haemme toisella eli Iceman Kuusamo Lapland -kilpailun toteutuksella Kuusamon Rukalla. Taustaa Oululainen av-alan yritys Fitness Media Oy haki keväällä 2009 yhteistyökumppania järjestääkseen jossakin pohjoisen matkailukohteessa televisioitavan, uudenlaisen voimamieskilpailun. Fitness Media Oy:n asiakkaina ovat mm. MTV3, YLE, Urheilukanava ja Eurosport. Yritys omistaa Strongman Champions League'n Suomenoikeudet ja järjestää kaikki kansainväliset voimamieskisat Suomessa yhdessä SCL:n kanssa. Naturpolis Oy, Strongman Champions League ja Fitness Media Oy allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Iceman- tapahtuman järjestämisestä Kuusamossa. Kilpailu oli yksi Strongman Champions League kiertueen osakilpailu ja ensimmäinen laatuaan. Naturpolis Oy:n tehtäväksi tuli tapahtuman markkinointi, kokonaiskoordinointi alueella ja yhteistyöyritysten mukaan saaminen. Päätavoitteena oli luoda uusi, kansainvälisesti kiinnostava voimamieskilpailun konsepti, josta kuvattavan tv-ohjelman avulla markkinoidaan Kuusamo Lapland -matkailualuetta ja sen yrityksiä. Tv-ohjelmassa kilpailijat esiteltiin alueen maisemissa ja mukana olevissa yrityksissä ja kilpailulajit suoritettiin kolmessa kuvauksellisessa kohteessa: Chalet Ruka Peak, Rukan Salonki ja Iisakki Village. Kaikissa lajeissa kilpailijoiden kisavaatetus ja lajivälineet varustettiin yhteistyökumppaneiden logoilla ja/tai tuotteilla. Tapahtuman ja alueen saama medianäkyvyys Tapahtuma sai runsaasti palstatilaa lehdistössä (mm voimailualan kansainväliset julkaisut, Iltasanomat, Matkalehti). Tapahtumasta kuvattiin 60 minuutin tv-ohjelma, joka näkyi Suomessa MTV3:lla (2 kertaa) ja MTV3 Maxilla. Ohjelma on ollut kansainvälisessä levityksessä seuraavilla kanavilla: Eurosport 1 ja 2 (näkyvyys kaikkialla muualla, paitsi Pohjois- Amerikassa), RTL7 Hollanti, RTS 1 Serbia, NOVA TV/KANAL 3/RING TV Bulgaria, TV LNT Latvia, LTV ja TV3 Liettua, SPORT 2 Unkari, TELESPORT Romania, TV 3 Espanja, CHANNEL 1+1 Ukraina, Russian TV Channel Sport ja Al Jazeera (Dubai, johtava arabiankielinen kanava). Suomessa ohjelman näki katsojaa ja kokonaiskatsojamääräksi arvioidaan 900 miljoonaa katsojaa. Budjetti Tapahtuman kokonaisbudjetti oli eur (+ alv 22 %). Tapahtumaa rahoittivat seuraavat tahot: Matkailun edistämiskeskus (5000 eur), Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry (2000 eur), Kuusamo Lapland matkailun kansainvälistymishanke (5000 eur) ja Pohjois-Suomen elokuvakomissio (4000 eur), yhteensä eur. Mukana olivat seuraavat yritykset/ tuotemerkit: Chalet Ruka Peak, Coca Cola Zero, Holvisaunat, Kuusamon Uistin, Ruka Chalet Oy, Rukan Salonki, Koillismaan Auto, Massey Ferguson, Avant, Mercedes Bentz, Sokos Hotel Kuusamo, Merika, Barona, Riipinen, Ruka Safaris, Volvo, Defa ja Ruka Tonttu. Yrityksiltä laskutettiin yhteensä eur. Yhteenveto ja tulevaisuus Naturpolis Oy:n johdolta vaadittiin runsaasti ennakkoluulottomuutta lähtiessään mukaan uuteen ja erilaiseen tapaan markkinoida aluetta. Kehittämisyhtiön rooli tapahtuman järjestäjän ja alueen yritysten välisenä linkkinä koettiin sekä järjestäjän että yritysten taholta toimivaksi ja tarpeelliseksi. Alue ja yritykset saivat rahoilleen erittäin hyvän vastineen laajan kansainvälisen tv-näkyvyyden muodossa. Mukana olleiden yrittäjien toive on, että tapahtuma kehittyy ja laajenee jatkossa kaksipäiväiseksi, jolloin se edesauttaa mm. majoituspakettien myyntiä. Tapahtuman järjestäjän kanssa on tehty kolmen vuoden sopimus tapahtuman järjestämisestä Kuusamossa. Naturpolis Oy tulee jatkamaan alueen markkinointityötä myös jatkossa uusilla avauksilla.

6 CURSOR OY, KOTKAN-HAMINAN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ Rahoituspäivä Rahoituspäivän tarkoituksena on koota yhteen rahoittajien edustajat yrittäjän tueksi ja avuksi. Cursorilla on jo pitkään ollut käytössä Räätälöity rahoitusratkaisu -konsepti yksittäistä yritystä varten. Rahoituspäivän konsepti kehitettiin tältä pohjalta. Molemmille konsepteille on tunnusomaista, että rahoittajatahot ja asiakas saadaan saman pöydän ääreen. Rahoituspäivän etu yksittäiseen räätälöityyn rahoitusratkaisuun nähden on sen kustannustehokkuus. Saman päivän aikana saadaan käsitellyksi useampi isohko yrityshanke. Yhden päivän aikana ehditään käydä läpi 3-4 suurehkoa hanketta. Rahoituspäivä sai alkunsa siitä, että sovittiin yhteinen päivä eri toimijoiden kesken, joista osa sijaitsee maantieteellisesti etäällä toisistaan, ja varattiin ajankohdalle oma tapaaminen muutamalle yritykselle. Ensimmäisestä rahoituspäivästä saatiin erinomaista palautetta, ja rahoituspäiviä päätettiin järjestää uudelleenkin. Nyt päiviä on ollut jo 3 kpl ja seuraava on syyskuussa. Päivän etuna on avoin keskusteluyhteys sekä sparraus- ja koordinointimahdollisuus eri toimijoiden kesken. Asiakasyritys esittelee itsensä ja asiansa samalla kertaa kaikille toimijoille, ja näin ollen kaikki saavat yhtenevän esityksen ja voivat viiveettä pyytää tarkennuksia asiakkaalta. Paikalla on aina vakiona eritysrahoittajien edustajat ELY-keskuksesta, Tekesistä ja Finnverasta. Mukaan kutsutaan myös pääomasijoitusyhtiö Innofinancen edustaja ja tarpeen mukaan myös asiakkaan omien pankkien edustajat, asiatuntijatahot sekä Cursorin asianomainen ohjelmapäällikkö ja muita asiantuntijoita. Erityisrahoittajat koordinoivat keskenään jatkotoimenpiteitä ja tukia, jotta julkisen tuen osuus pysyy hallinnassa. Asiakasyritys saa selkeän etenemisuunnitelman. Rahoituspäivä järjestetään 2 kuukauden välein. Rahoituspäivän alussa käydään läpi erityisrahoittajien kanssa edellisten rahoituspäivien caset. Kokoonkutsumisesta ja kokousjärjestelyistä vastaa Cursor. Cursor vastaa myös muistion tekemisestä. Muistioiden räätälöintiin kiinnitetään eritystä huomiota koska toiminta on hyvin luottamuksellista (esim. yritykselle toimitetaan muistio-ote vain omaa hanketta koskevalta osalta). Cursorin edustaja ilmoittaa asiakkaan rahoituspäivään mahdollisimman ajoissa oheisella lomakkeella. Asiakasyritys voi olla aloittava, toimiva tai sijoittuva yritys. Liitteinä kaaviokuva prosessista sekä esitietolomake.

7 Liite 1

8 Liite 2

9 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ JYKES OY Kansainvälistyvä Keski-Suomi -hankkeesta vetovoimaa Noin kolme vuotta sitten laajassa Keski-Suomen kansainvälisyysbarometri -tutkimuksessa todettiin, että nk. viiden prosentin maakuntana tunnettu Keski-Suomi ylsi kansainvälisyysmittareissa vain kolmeen prosenttiin. Keski-Suomen kansainvälisyysasteessa oli siis toivomisen varaa verrattaessa muun Suomen kehitykseen. Kansainvälistyvä Keski-Suomi -hankkeessa haasteeseen vastattiin tuomalla maakunnan kansainvälistymispalvelujen tuottajat ja käyttäjät yhteen, tuotteistamalla Human Technology Region -brändi alueen markkinointiin, rakentamalla Kansainvälisty! -palvelutarjotin yrityksille sekä perustamalla Projectia Professionals -hanketoimisto. Hankkeen kokonaisbudjetti oli yhteensä n euroa ja henkilöresursseja siinä oli yhteensä 3,25 kolmen vuoden aikana. Hankepartnereita oli yhteensä kymmenen. Päätavoitteena oli tuoda yhteen seudun kansainvälistymispalveluiden tuottajat ja käyttäjät. Muita tavoitteita olivat muun muassa kansainvälisen hankevolyymin kasvattaminen Keski-Suomessa auttamalla alueen toimijoita tunnistamaan ja tekemään laajempia ja laadukkaampia, yrityksiä hyödyttäviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Tavoitteena oli myös luoda seudun vahvuuksista markkinointiviesti ja lisätä markkinointiyhteistyön avulla maakunnan kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaa. Hankkeessa rakennettiin alueellinen kansainvälistymispalveluiden yhteistyömalli, joka on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen. Hankkeen tuloksena palvelujärjestelmä on hyvin yritysten tavoitettavissa ja saatavilla on nyt kattavaa tietoa tarjolla olevista palveluista. Tämä on toteutettu määrittelemällä yhteiset palvelulupaukset ja -prosessit sekä kuvaamalla palveluntarjoajien roolit, mittarit ja resurssit. Hankkeen aikana kehitettiin myös Keski-Suomen kansainväliset projektipalvelut Projectia Professionals -nimellä. Hankepalvelu oli esimerkiksi vuonna 2009 mukana kolmen suuren EU-rahoitteisen hankkeen suunnittelu- ja kirjoitusprosessissa. Haettavien hankkeiden yhteisarvo oli noin 6,3 miljoonaa euroa. Tuosta summasta Keski-Suomeen on nyt tulossa 1,4 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta jo nyt voidaan todeta, että seudun vahvuuksiin perustuva Human Technology Region -brändi lisää Keski-Suomen vetovoimaisuutta. Viime vuonna hankkeessa tehdyn kansainvälisen mainemittauksen mukaan jo yli kolmannes (35 %) hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden kotimaisista ja ulkomaisista sidosryhmistä yhdisti Human Technology -viestin Keski-Suomeen. Tavoitteena oli 25 %. Hankkeessa tuotettuja markkinointiviestejä pidettiin houkuttelevina ja viesteille altistuneet olivat selvästi kiinnostuneita kuulemaan alueesta lisää. Kaikki vastaajaryhmät sijoittivat Jyväskylän seudun kansainvälisen kaupunkivertailun kärkeen. Brändin avulla Keski- Suomi on hyvää vauhtia profiloitumassa innovatiivisena, osaavana ja ihmisläheisenä korkean teknologian maakuntana. Brändityötä on tehty tuottamalla muun muassa markkinointimateriaalia ja laaja englanninkielinen tietoportaali Keski-Suomesta muun muassa seudun yritysten vapaaseen käyttöön. Hankkeelle asetetut tavoitteet täyttyivät yli odotusten. Hankepartnerit arvioivat hankkeessa tuotetussa laadullisessa arviossa, että yhteistyö keskisuomalaisten kansainvälistymispalveluiden tarjoajien kanssa oli tiivistynyt, oma kansainvälinen toiminta kehittynyt erityisesti kotimaisen yhteistyön ja verkostoitumisen osalta ja Keski-Suomen kansainvälistymisaste jo hieman noussut. Ainutlaatuinen yhteistyö seudun kansainvälistymiseksi on myös jatkunut strategisten yhteenliittymien muodossa päättyneen kolmivuotisen hankkeen jälkeen. Projectia Professionals -hankepalveluja ja Human Technology Region -brändityötä koordinoi Jykes. Kumpaakin tai jompaakumpaa toiminnoista rahoittavat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylä Innovation Oy, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Ääneseudun Kehitys Oy ja Keski- Suomen liitto. Jykesin malli on herättänyt kiinnostusta muissa kehittämisyhtiössä ja siihen on käyty jo tutustumassa. Toimintamalli on monistettavissa myös muille alueille

10 Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Toinen linja 14, Helsinki,