Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010. Yleinen taloudellinen tilanne"

Transkriptio

1 3/2010 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2011 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon muutoksia tilastovuodelta 2010 kerättäviin tietoihin

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2010 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 910 kpl Upplaga 910 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti Kuntatalouden tila (ppb) Valtionosuudet ja kuntien rahoitusosuudet Peruspalvelubudjetti tarkastelun piirissä olevat valtionavut Kuntien rahoitusosuudet Veroperustemuutokset ja kompensointi Valtion toimenpiteiden vaikutukset Eräät muut erityiskysymykset hallinnonaloittain ja toiminnoittain sekä Kuntaliiton näkemyksiä ja kannanottoja Tämän hetkinen tilanne ja Kuntaliiton vaatimukset Kuntaliiton hallitus on asettanut seuraavan vaatimuslistan koskien vuoden 2011 valtion TMAE:ta. Verotus 13 Budjettiehdotuksen verotuslinjaukset Verovuoden 2009 verotus ja maksuunpanotilitys Ajankohtaista verotilistä Oikeuskäytäntöä Arvonlisäverotus Kiinteistöverotus Valtionosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2011 Oppilastietojen tilastointi Kotikuntakorvaukset Valtionosuudet vuonna Päätösten oikaisut vuodelle 2010 Peruspalvelujen valtionosuus (VM Kuntaosasto) Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoon muutoksia tilastovuodelta 2010 kerättäviin tietoihin 32 Esi- ja perusopetuksen tilastointi Lukiokoulutuksen tilastointi Kirjastotietojen tilastointi Sosiaalitoimen toimintatilaston muutoksia Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2010 (liite 2a) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 (liite 2b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot vuosina , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 1) (liite 7) Valtionosuuksien yhdistäminen (liite 8) Valtionosuus vuonna 2011 (VOS6SL) (liite 9) Opetustoimen rahoitusosuus 2011 (ZE6OC09) (liite 10) Vuoden 2011 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Lukion vuoden 2011 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 12) Tilastoja Taulukko 41 (liite 13) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja ennustelukuja kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Ennusteluvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa valtion budjetin yhteydessä julkaiseman Taloudellisen katsauksen mukaiset. Näitä kokonaistaloudellisia ennusteita on perinteisesti käytetty Kuntatalous -tiedotteessa yleisen taloudellisen tilanteen ja kehityksen osoittajana. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu, kuten liitteestä 2a ilmenee. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotustenperinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön arviota on pidettävä edellä esitetyistä syistä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten mää- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 3

4 rä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen kesäkuussa 2010 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosien ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus on luettavissa valtiovarainministeriön Internet -sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2010 ja Kuntien menot vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina On syytä korostaa, että vuotta 2011 koskeva arvio 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

5 on tällä hetkellä valtiovarainministeriön kanssa sovittu laskentatekninen oletus, jota on käytetty peruspalvelubudjetin kuntatalouden laskelmien laadinnan yhteydessä. Vuoden 2010 huhtikuun Kuntatalous -tiedotteessa (1/2010) tarkasteltiin kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuja vuodelle Maksuperusteet olivat peruspalveluohjelmassa esitettyjä maksuprosentteja. Valtiontalousarvion yhteydessä julkaistun peruspalvelubudjetin laskentaperusteissa on joitakin vähäisiä muutoksia maksuperusteissa. Myös nyt esitettävät luvut voivat jatkossa muuttua ja lopulliset tiedot varmentuvat vasta loppusyksyllä. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2,0 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2010 palkkasumman euroon asti 0,75 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 2,95 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Palkkasummarajaa nostettaneen arvioidun inflaation mukaisesti. Täsmälliset muutokset ilmoitetaan, kun niistä on tehty päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina 2009 ja 2010 samansuuruinen eli 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina ja tämän hetkiset arviot vuodelle Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että yleisen hintatason kohoamisesta. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä laadittuja arvioita vuosille Peruspalvelubudjetin laskelmissa on esitetty arvioita ja laskentaoletuksia kustannustasoa kuvaavien indeksien kehityksestä myös vuosille Kuntien verotulot Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 5

6 vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kasvoi sen johdosta, että pääomatulot supistuivat vuonna 2009 voimakkaasti, ennakkotietojen mukaan noin 30 %. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat siedettävällä tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jako-osuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvi- 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

7 oidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2010 ja Tänä vuonna kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvavat keskimäärin parisen prosenttia. Ensi vuonna verotulot kohoavat tämänhetkisen arvion mukaan noin 3,5 prosenttia. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 2008 ja Vuosien laskelmat ovat Kuntaliitossa laadittuja arvioita, jotka pohjautuvat peruspalvelubudjetin taustalaskelmiin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Valtiontalousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2011 Kuntatalouden tila (ppb) Seuraavassa on tiivistetysti kuvattu vuoden 2011 peruspalvelubudjettia, joka on osa valtion talousarvioesitystä ja joka on jätetty eduskunnalle. Peruspalvelubudjetti sisältää kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskevan kehitysarvion, joka on laadittu valtion ja Kuntaliiton välisenä yhteisselvityksenä. Kuntatalouden näkökulmasta tuoreimmat tiedot ja arviot mm. kokonaistalouden kehityksessä ovat vaikuttaneet siihen, että kuntatalouden rahoitusaseman kehitys näyttää aiemmin arvioitua vahvemmalta. Kuntatalouden tila ja näkymät ovat selvästi paremmat kuin vielä keväällä esimerkiksi Peruspalveluohjelmassa arvioitiin. Kunnat korottivat veroprosenttejaan vuodelle 2010 koskien sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroa. Velkaantuminen lisääntyi voimakkaasti. Kun kansantalouden ja työllisyyden kehitys on ollut ennakoitua myönteisempää, on kuntienkin veropohja kehittynyt ennakoitua paremmin. Kuntien verotuloarvioita ja ennusteita onkin voitu viime vuoden lopulta alkaen tarkistaa verotilitysten osalta parempaan suuntaan vuosille 2009 ja Tähän on vaikuttanut talouskehityksen ohella valtion ja kuntaveronsaajan jako-osuuksien muutokset 2008 ja 2009, jotka kertaluonteisina erinä ovat lisänneet ja lisäävät verotilityksiä vuosina 2009 ja Kunnallisveron muutos saattaa jäädä lievästi, arviolta 0,5 %, negatiiviseksi tänä vuonna, mutta paljon aiemmin ennakoitua vähemmän. Kokonaisuudessaan verotulot kasvaisivat arvion mukaan tänä vuonna vajaat 2 % yhteisöveron ja kiinteistöverojen huomattavan kasvun vuoksi. Kuntatalouden ennakoitua parempaan kehitykseen on myös vaikuttanut toimintamenojen kasvun hillitseminen ja hidastuminen, joka on ollut mahdollista kustannustason aiempaa pienemmän kasvun vuoksi. Samalla säästötoimenpiteistä johtuen henkilöstön määrän kehitys kääntyi vuonna 2009 laskuun. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 7

8 Aiemmista arvioista poiketen kuntatalous on peruspalvelubudjetin mukaan ylijäämäinen vuosina Tämä kuitenkin edellyttää kuntien toimintamenojen kasvun pysyvän hyvin maltillisena, eli selvästi viime vuoden 4 %:n tasoa alhaisempana. Arvioidulla investointitasolla kuntien viime vuosina nopeasti kasvanut velkaantuminen jatkuisi kuitenkin edelleen, vaikka vaikeasti ennakoitavaa investointitasoa onkin hieman kehitysarviossa alennettu. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteis-määrän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 % ja ensi vuonna 3,5 %. Kuntien kustannustason nousuksi arvioidaan vastaavasti 2 % ja 2,6 %. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6 %:n indeksikorotus, koska indeksikorotusta korjataan aiemmin ylimitoitetun indeksikorotuksen vuoksi. Kunnallisverotusta esitetään kevennettäväksi työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä korottamalla siten, että tulotason nousu ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Kevennykset kompensoidaan kunnille kuntakohtaisesti valtionosuuksia korottamalla. Valtiovarainministeriön oman laskelman mukaan sen budjettiesityksessä ehdottamat kuntien tehtäviä, valtionosuuksia sekä veroperusteita koskevat päätökset heikentäisivät kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti ensi vuonna noin 42 miljoonalla eurolla tämän vuoden talousarvioon (ml. lisätalousarviot) verrattuna. Negatiiviseen loppu-tulokseen vaikuttaa muun muassa se, että ministeriö esittää poistettavaksi kuluvalle vuodelle myönnetyn niin sanotun ylimääräisen 30 miljoonan euron valtionosuuden, jonka tarkoituksena oli se, että harvaanasutuille ja saaristokunnille tullut valtionosuuden 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys ei tulisi muiden kuntien rahoitettavaksi. Valtionosuudet ja kuntien rahoitusosuudet Lyhyt kuvaus järjestelmästä Tälle vuodelle uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erisyisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena (pl. harkinnanvarainen avustus). Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitus-osuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa 41,89 %. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

9 Peruspalvelubudjetti tarkastelun piirissä olevat valtionavut Talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Korjausmenettely on kuntien valtionosuuslain mukainen. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus kustannusnoususta on siis 66 %). Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet, eli 129 miljoonan euron veroperustemuutosten kompensaatio, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 miljoonaa euroa vuosina ) ylitykseen liittyvä 45 miljoonan euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 miljoonan euron vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 miljoonan euron määrärahasiirto. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 20 miljoonaa euroa eli määräraha säilyisi tämän vuoden tasolla. Valtiovarain ministeriö esittää vuodelle 2010 tehdyn ns. ylimääräisen 30 miljoonan euron valtionosuuden poistamista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tehdyllä korotuksella varmistettiin, ettei minkään kunnan valtionosuus vähenisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen johdosta. Kuntaliitto on pitänyt lisätyn valtionosuuden poistamista perusteettomana Muilta osin valtionosuuslisäykset perustuvat lähinnä palvelujen kehittämiseen ja tehtävämuutoksiin. Niitä on tarkemmin selvitetty hallinnonalakohtaisissa arvioissa jäljempänä. Kuntien rahoitusosuudet Kustannustenjaosta johtuen kuntien arvioidut rahoitusosuudet kasvavat valtionosuuksia ja avustuksia enemmän. Kuntien rahoitusvastuulle jäävät peruspalveluiden järjestämisen (laskennalliset) rahoitusosuudet kasvavat arvioiden mukaan 344 miljoonaa euroa (2,5 %) ja vastaavat osuudet toisen asteen koulutukseen 40 miljoonaa euroa (2,1 %). Asukasta kohden laskennalliset osuudet kasvavat kaikissa kunnissa yhteensä 58,2 euroa/asukas. Veroperustemuutokset ja kompensointi Kunnallisveron tuoton arvioidaan hieman alentuvan kuluvana vuonna (-0,5 %) ja kasvavan 2,5 % vuonna 2011 ilman veroprosenttien korotuksia. Verotulojen kehitykseen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat tänäkin vuonna verokertymien ajoitukseen liittyvät kertaluonteiset tekijät. Niiden osuus on tänäkin vuonna huomattava, arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuoton arvioidaan tänä vuonna kasvavan, samoin ensi vuonna. Yhteisöverojen tai kiinteistöverojen veroperusteisiin ei ole tarkoitus tehdä valtion toimesta muutoksia vuodelle Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010 9

10 Kuten edellisinäkin vuosina veroperusteita on tarkoitus muuttaa vuodelle Jotta verotus ei kiristyisi ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi työtulovähennystä kasvatetaan siten, että kunnallisveron tuotto alenee 106 miljoonaa euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että kunnallisveron tuotto alenee 14 miljoonaa euroa. Yhteensä 120 miljoonan euron kevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti oikein vastamaan verotulomenetyksiä. Verotuksessa esitetään ympäristöverojen painoa lisättäväksi. Tämä koskee muun muassa jäteveroa, jonka tuotto nousee 120 miljoonaan euroon. Kuntaliitto on esittänyt, että jäteveron tuotto siirretään kokonaisuudessaan kunnille ensi vuoden alusta lukien. Valtion toimenpiteiden vaikutukset Peruspalvelubudjettiin on sisällytetty entiseen tapaan laskelma valtion toimenpiteiden vaikutuksista kuntien ja kuntayhtymien talouteen. Laskelma koskee toimenpiteiden vaikutusta muutoksina valtion talousarvioissa (ml. lisätalousarviot) vuodesta 2010 vuoteen Laskelma sisältää kuntien talouden tasapainoon vaikuttavat tehtävien ja velvoitteiden menoja ja valtionosuuksia koskevat muutokset (ml tehtävien siirrot), muut valtionosuuspäätökset, veroperustemuutokset kompensointeineen ja muut budjettipäätökset. Laskelma ei sisällä valtionosuuksien indeksikorotuksia. Valtionvarainministeriön oman laskelman mukaan vuoden 2011 esitys heikentäisi kuntien rahoitusasemaa vuonna 2011 nettomääräisesti 42 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa, eli 30 milj. euroa on selitettävissä edellä kuvatulla ns. ylimääräisen valtionosuuden leikkauksella. Eräät muut erityiskysymykset hallinnonaloittain ja toiminnoittain sekä Kuntaliiton näkemyksiä ja kannanottoja Sosiaali- ja terveydenhuolto Budjettiesityksessä valtionosuutta kuntien perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään nostettavaksi 29 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Hallituksen budjettiesityksessä esitetään toimeentulotukilakia muutettavaksi siten, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Näin valtion-osuuksia alennetaan 2 milj. euroa. Vammaispalvelulaki tuli voimaan ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna. Neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten toimeenpano tulee täysimääräisesti voimaan. Päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan, lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan. Hämeenlinnan naisvankilaan perustetaan perheosasto. Pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Kaikkeen tähän valtio myöntää valtionosuutta 21,25 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset, mahdollisesti jopa 100 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon yksiköille maksettavaa valtion korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Valtion korvaus erikoissairaanhoidon mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy tämän vuoden tasossa, mikä merkitsee, että erityisesti Yliopistosairaaloiden tutkimustoiminnan rahoitusta joudutaan hoitamaan jäsenkuntien tuella kasvavassa määrin. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 24 miljoonaa euroa Kaste ohjelmassa määriteltyjen painopistealueiden mukaisesti. Maksuperusteisiin ei esitetä muutoksia. Opetus- ja kulttuuritoimi Opetustoimessa ikäluokkien pienentymisestä muutoin aiheutuvat 18 miljoonan euron menosäästöt kohdennetaan Perusopetus paremmaksi ohjelman toteuttamiseksi. Merkittävimmät muutokset liittyvät ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriin, joita kasvatetaan edellisestä varsinaisesta talousarviosta peräti noin 3250 opiskelijalla. Näistä 2750 on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 lisätalousarvioiden yhteydessä. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen lisätään 1000 opiskelijaa, joka toteutettiin vuoden 2010 lisätalousarvion yhteydessä. Oppisopimusmuotoista ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 250 opiskelijalla, joka toteutettiin jo vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Rahoituksen osalta nämä muutokset merkitsevät kunnille voimakkaita menolisäyksiä, koska kuntien rahoitusosuus esitetyistä lisäyksistä lisäkoulutusta lukuun ottamatta on laskennallisesti 58,11 %. Kuntien menolisäykset realisoituvat käytännössä kaikkien 4000 lisäopiskelijan johdosta vasta vuonna Kaikkiaan ammatillisen peruskoulutuksen, ml. oppisopimuksen peruskoulutus, rahoitus lisääntyy 109 miljoonaa euroa. Tätä summaa kasvattaa painopisteen siirtyminen yksityiseen koulutukseen, johon vaikuttaa yksityisen koulutuksen arvonlisäveron osuus. Kuntien rahoitusosuuden nousu on siten yhteensä peräti noin 64 miljoonaa euroa, eli 12 euroa/asukas. Työllisyys Työttömyyden kasvaessa ja pitkittyessä erityiseksi haasteeksi on muodostunut vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä siihen liittyvät palvelut. Kuntaliiton kesällä 2010 tekemän selvityksen mukaan kuntien työllisyyden hoidon kustannukset yhteensä ovat nettomääräisesti noin 500 miljoonaa euroa. TEM:n, STM:n ja Kuntaliiton edustajista koostuva selvityshenkilöryhmä selvittää Työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä peruspalvelujärjestelmän ja erityispalvelujärjestelmän toimivuutta ja yhteensopivuutta ja antaa raporttinsa lokakuun 2010 loppuun mennessä. Myöhemmin syksyllä selviää toimenpiteiden rahoitusvaikutukset. mahdollista on, että kunnille tullaan esittämään uusia tai kasvavia vastuita. Kuntien työllistämistukea esitetään nostettavaksi 5 miljoonalla eurolla. Työvoiman palvelukeskuksiin ei ole tulossa lisää resursseja. Maahanmuutto/pakolaisten vastaanotto Maahanmuuton kasvaessa kunnat vastaavat suurelta osin kaikkien maahanmuuttajien palveluista sekä kotoutumisen tukemisesta. Maahanmuuttajien kotouttamisesta annettaneen lakiesitys vielä kuluvan vuoden aikana. Sen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämät rahoitustarpeet selviävät myöhemmin. Pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia korotettiin tämän vuoden budjetissa 10 %. Korvaukset olivat kuitenkin tätä ennen olleet sa- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 mansuuruisia vuodesta 1993 saakka. Korvausten korottamistarve vastaamaan tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan on edelleen %:n suuruusluokkaa. Kuntaliitto on kannattanut Sisäministeriön esittämää 7 miljoonan euron määrärahaa ensi vuoden valtion budjettiin. Asia ratkeaa eduskuntakäsittelyssä. Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Kuntien infrastruktuurin, toimitilojen ja kunnallisen asuntokannan suuri korjausvelka ja peruskorjausinvestointitarve ovat kuntien suuria haasteita niin ensi vuonna kuin jatkossakin. Taloustilanteen kireys heijastuu myös kuntien investointeihin ja niiden oletetaankin hieman vähenevän viime vuoden korkeasta tasosta. Investointipaineet ovat kuitenkin hyvin huomattavat. Kuntien rakennuskanta on huomattavien korjausinvestointien edessä. Tämä johtaa siihen, että kuntien velkaantuminen tulee jatkumaan jatkossakin. Valtion vähenevät panostukset joukkoliikenteeseen heikentävät joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja lisäävät kuntien menopaineita. Myöskään veroratkaisut eivät saa olla vaikeuttamassa kuntien ympäristöystävällisiä ratkaisuja niin kaukolämmöntuotannossa kuin joukkoliikenteessä. Mitä ilmeisimmin hallituksen veropakettia tullaan vielä osin muuttamaan. Tämän hetkinen tilanne ja Kuntaliiton vaatimukset Kestävän kuntatalous edellyttää menojen pitämistä alhaisella kasvutasolla vielä vuosia eteenpäin. Samalla tuottavuutta ja tehokkuutta on parannettava ja rakenteita uudistettava. Ikärakenteen muutoksen palvelujen kysyntävaikutukset tulevat voimistumaan samanaikaisesti kun työvoimasta poistuvien määrä ylittää työvoimaan tulevien määrän. Vuosien Kuntaliiton Kuntapalvelujen pelastusohjelmien jälkeen Kuntaliitto käynnistää projektin Kestävä kuntatalous. Sen tarkoituksena on esittää Kuntaliiton arvio lähivuosien kunta-talouden kestävyydestä sekä toimenpideohjelma siitä kuinka selviydymme, miten menestymme myös jatkossa. Kuntaliiton hallitus on asettanut seuraavan vaatimuslistan koskien vuoden 2011 valtion TMAE:ta. - Kunnille ei tule antaa uusia velvoitteita, ellei niitä rahoiteta täysimääräisesti - Kuntien ohjausta ja norminantoa ei tule lisätä - Kuntien valtionosuuksia on lainsäädäntöön perustuvien muutosten lisäksi nostettava niin, että kuntien rahoitusasema vahvistuu. - Jo aiemmin kunnilta peritty 30 miljoonan ylimääräinen valtionosuus on sisällytettävä pysyvästi valtionosuuspohjiin. - Ammattikoulutuksen lisäpaikkojen huomattava, noin 64 miljoonan euron kuntien rahoitusosuuden osuuden nousu on kompensoitava - Kuntien veropohjaa on vahvistettava Jäteveron tuotto siirrettävä kokonaan kunnille lukien Kuntien yhteisövero-osuuden korotusta on jatkettava vuoden 2011 jälkeen ja kunnille on täysimääräisesti korvattava mahdollinen yhteisöverokannan alennus. Kiinteistöveron ylärajoja on nostettava ja vakituisessa asuinkäytössä olevat tontit on irrotettava yleisestä kiinteistöverokannasta. Kuntaveroon tehtävä vähennykset on korvattava kunnille täysimääräisesti ja kuntakohtaisesti oikein. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

13 Verouudistuksilla ei tule vaikeuttaa kuntien tehokkaita energia- ja joukkoliikenneratkaisuja. - Kuntien maksuissa on noudatettava bruttoperiaatetta, eli maksutulojen lisäyksiä ei tule leikata pois kunnilta mitään kautta, ei myöskään valtionosuusjärjestelmässä. - Joukkoliikenteen tukea on lisättävä maakuntien lentoliikenne on turvattava - Kuntien investointi ja perusparannushankkeiden tukea tulee jatkaa kunnes varmuus talouden käänteestä on saatu. - Sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tehtäviin ja tehtävälaajennuksiin osoitettu 21,25 miljoonaa euroa on täysin riittämätön. Kuntaliiton arvion mukaan esitetyt menot voivat kasvaa jopa 100 miljoonaa. - Ensisijaisia etuuksia tulee nostaa jotta toimeentulotukimenojen kasvu voidaan pysäyttää ja toimeentulotukiriippuvuutta alentaa. - Työllisyyden hoidossa on varmistettava, että kuntiin ei siirretä valtion työhallinnosta vaikeasti työllistettäviä. Kuntien palkkatukeen on varattava riittävät resurssit, toimintapäiväkorvauksen 10,09 e/päivä, tasoa on nostettava. Työvoiman palvelukeskuksia on kehitettävä ja verkostoa laajennettava. - Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen on kunnille varattava riittävät resurssit. Korvausaikaa on pidennettävä ja pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia laskennallisia korvauksia on korotettava Sisäasianministeriön esityksen mukaisesti. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Verotus Budjettiehdotuksen verotuslinjaukset Eduskunnalle annettu hallituksen esitys (HE126/2010) valtion talousarvioksi vuodelle 2011 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 129 miljoonalla eurolla. Aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Työtulojen verotus Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita ja korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja. Veroperustemuutoksilla kompensoidaan ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen verotusta kiristävä vaikutus. Inflaation vaikutus on huomioitu ansiotason nousun kompensaatiota laskettaessa. Valtion tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja nostetaan noin 3,0 prosenttia. Lisäksi työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 650 eurosta 740 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Valtion tuloveroasteikon tulorajojen nostot ja työtulovähennyksen korotuksen arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 101 miljoonalla eurolla. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottomalla kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä eurosta euroon. Muutoksen arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla. Eläketulojen verotus Eläkeläisten verotusta kevennetään, jotta eläketulon veroaste pysyy korkeintaan palkkatulon veroasteen tasolla. Kevennys toteutetaan korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, minkä arvioidaan alentavan kuntien verotuloja noin 14 miljoonalla eurolla. Verovuoden 2009 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2009 verotus valmistuu tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja, joissa on viimeisimmät arviot valmistuvasta verotuksesta. Julkaistut kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta kohdasta Tilastot. Verovuoden 2009 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanon mukainen tilitys, jossa verovuodelta 2009 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään marraskuun tilityksissä näiden osuus verovelvollisille vuodelta 2009 maksettavista ennakonpalautuksista. Päivitetty arvio maksuunpanon mukaisista tilityksistä löytyy myös Verohallinnon verkkosivuilta. Ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Verotulojen tilityksiin liittyvä ajankohtaispäivä Verotulo hot line järjestetään Kuntatalolla. Ajankohtaista verotilistä Verohallinto tiukentaa linjaa myöhästymismaksuissa Verohallinto on alkuvuoden ajan suhtautunut joustavasti kausiveroilmoituksen pieniin myöhästymisiin ja jättänyt määräämättä myöhästymismaksua, jos kausiveroilmoitus on myöhästynyt vain noin viikon verran. Tästä pidemmistä myöhästymisistä on määrätty myöhästymismaksua normaalisti. Myöhästymismaksuja ei ole määrätty pienistä myöhästymisistä, koska alkuvuonna Katso-tunnisteiden myöntämisessä oli ruuhkaa. Lisäksi verotilimenettely oli uusi ja veronmaksajille haluttiin antaa aikaa opetella uusi tapa ilmoittaa ja maksaa kaikessa rauhassa. Syyskuun alusta alkaen myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä on seurauksena myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu lasketaan 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan erikseen kullekin myöhässä ilmoitetulle verolle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen myöhästymisestä ja sen maksimimäärä on euroa. Veron maksuajankohdalla ei ole vaikutusta myöhästymismaksuun, vaan maksun viivästymisestä lasketaan erikseen viivästyskorkoa, joka vuonna 2010 on 7 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät ovat usein suuria työnantajia, jolloin työnantajasuoritusten ilmoittaminen myöhässä voi aiheuttaa euromäärältään huomattavia myöhästymismaksuja. Kuntien tulee ilmoittaa työnantajasuoritukset kausiveroilmoituksella ajallaan, vaikka ne kuitataankin veronsaajien tilityksistä. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

15 Negatiivisen arvonlisäveron käyttäminen muiden verojen kuittaamiseen Verohallinto on antanut ohjeen Maksettavien verojen kuittaaminen negatiivisella arvonlisäverolla. Ohjeella selvennetään milloin negatiivinen arvonlisävero palautetaan asiakkaalle ja milloin sitä käytetään muiden verojen kuittaukseen verotilimenettelyssä. Ohjeen mukaan negatiivinen arvonlisävero, joka ilmoitetaan kuukauden alussa viimeistään yleiseen eräpäivään mennessä, käytetään niiden erääntyvien verojen kuittaamiseen, jotka ilmoitettu viimeistään samaan aikaan kuin negatiivinen arvonlisävero. Kuukauden päivänä ilmoitettu negatiivinen arvonlisävero käytetään siis kuittaukseen, jos viimeistään samaan aikaan on ilmoitettu muita verotilimenettelyn piiriin kuuluvia erääntyviä veroja. Kuukauden yleisen eräpäivän (yleensä 12. päivä) jälkeen ilmoitettu negatiivinen arvonlisävero palautetaan asiakkaalle, jos veroja ei ole maksamatta tai ilmoittamatta. Automaattisen palautuksen voi estää asettamalla verotilille palautusrajan, jolloin vain rajan ylimenevä osa palautetaan. Esimerkiksi elokuun negatiivisen arvonlisäveron voi käyttää syyskuun työnantajasuoritusten kuittaamiseen. Tällöin elokuun negatiivinen arvonlisävero on ilmoitettava 13.9 mennessä ja työnantajasuoritukset on ilmoitettava viimeistään samaan aikaan. Syyskuussa 12. päivä on sunnuntai, joten yleinen eräpäivä on kuukauden 13. päivä. Kuntayhtymillä on usein arvonlisävero negatiivinen, joka kuitataan verotilimenettelyssä maksettavista työnantajasuorituksista. Kuntayhtymien kannattaa varmistaa kausiveroilmoittamiseen liittyvät käytännöt, jotta negatiivinen arvonlisävero saadaan kuitattua halutulla tavalla. Näin vältetään mm. mahdolliset viivästysseuraamukset. Sähköiseen ilmoittamiseen liittyvät siirtymäajat päättyvät Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoituksia ei voi enää antaa sähköisesti. Vanhojen valvontailmoitusten osalta sähköiseen ilmoittamiseen liittyvät siirtymäajat päättyivät Vuodelle 2009 tai sitä aiempaan aikaan kohdistuvat valvontailmoitukset ja niiden korjaukset on lähetettävä postitse Verohallintoon. Myös ns. tilitoimistovaltuutuksen voimassaolo päättyi Tilitoimisto voidaan kuitenkin Katso-tunnisteilla valtuuttaa toimimaan esim. Verotili- tai Kausiveroilmoittaja-roolissa. Oikeuskäytäntöä Arvonlisäverotus KVL N:31/2010 A:n kaupunki perusti yhdessä aikuiskoulutussäätiönsä, B:n kaupungin ja C:n ammatillisen aikuiskoulutuksen kuntayhtymän kanssa opetusministeriön suosituksen mukaisesti D Oy:n, jonka tarkoituksena oli jatkaa osapuolten harjoittamien toisen asteen ammatillisen perustutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutuksen ja muun ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämistä. D Oy toimi samoissa tiloissa kuin aiemmin kaupungin ylläpitämä A:n kaupungin ammattiopisto. A:n kaupungin ammattiopiston käytössä ollut käyttöomaisuus eli koneet, laitteet ja kalusteet jäivät mainittuihin tiloihin D Oy:n käyttöön. A:n kaupunki luovutti käyttöomaisuuden käyttöoikeuden D Oy:lle vastikkeetta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 A:n kaupunki oli itse ostanut käyttöomaisuuden verotonta koulutustoimintaa varten ja omaisuuden omistusoikeus jäi edelleen kaupungille. Käyttöomaisuuden käyttöoikeuden luovutuksessa ei ollut kysymys käyttöomaisuuden ottamisesta arvonlisäverolain 130 :n 2 momentissa tarkoitettuun yksityiseen kulutukseen, lain 114 tai 114 a :ssä tarkoitettuun käyttöön tai kiinteistön vuokraustoimintaan. Kun A:n kaupunki luovutti käyttöoikeuden vastikkeetta kiinteistöjen vuokrauksesta erillisellä sopimuksella, käyttöomaisuus säilyi kaupungin palautukseen oikeuttavassa käytössä. Kaupungin ei näin ollen tullut suorittaa käyttöoikeuden luovutuksesta oman käytön veroa arvonlisäverolain 21 :n 1 momentin 1 tai 3 kohtien perusteella. Jos kunnat tai kuntayhtymät ovat vastaavalla tavalla luovuttaneet vastikkeetta käyttöomaisuutta yksityisen koulutuksen järjestäjän käyttöön ja ovat suorittaneet luovutuksesta oman käytön arvonlisäveroa, voi kunta / kuntayhtymä tehdä arvonlisäveron palautushakemuksen verovirastolle. Hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä eli palautushakemuksen voi vielä tehdä taannehtivasti vuosille Kiinteistöverotus KHO T 1727 Kiinteistöverolain 12 a :n 2 momentin 3 kohdan mukaan rakentamattoman rakennuspaikan korotetun veroprosentin edellytyksenä on, että rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta. Verovelvollisella oli säännöksen soveltamispiiriin kuuluvalla asemakaava-alueella rakennuspaikalla vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus, jota hän käytti vapaa-ajan asuntona. Verovelvolliselle määrättiin rakennuspaikan osalta korotettu kiinteistövero, koska säännöksessä katsottiin tarkoitettavan asuinrakennuksella vain vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta. Korkein hallinto-oikeus pysytti verotuksen oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset, joissa korotetun kiinteistöveron edellytysten katsottiin puuttuneen. Korkein hallinto-oikeus totesi perusteluna muun ohessa, että säännöksen maankäytöllisten tavoitteiden mukaista mahdollisesti olisi kantaa vero asemakaava-alueella olevan vapaa-ajan asunnon rakennuspaikasta korkeamman prosentin mukaan. Kiinteistöverolain käsitteistössä oli toisaalta erotettu 12 ja 13 :ssä vakituiset asuinrakennukset ja muut asuinrakennukset, joita käytetään muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen. Näin ollen sovellettavan verolain sanonnan ja systematiikan perusteella asuinkäytössä olevana asuinrakennuksena pidettiin myös asuinkäytössä olevaa vapaa-ajan asuntoa. Tämän vuoksi verovelvolliselle, jonka rakennuspaikalla asemakaava-alueella oli vapaa-ajan asunto, ei ollut määrättävä rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa. Kiinteistöverotuksessa on ollut laajemmaltikin epäselvyyttä, milloin voidaan soveltaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Verolain voimassa oleva tulkinta on ollut ja po. korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vahvistaa sitä, että rakennuspaikalla ei tule olla asumis- tai vapaa-ajan käyttöön soveltuvaa rakennusta. Toisin sanoen kiinteistöön, joka on tilapäisesti tyhjillään, ei voida soveltaa rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa. Vain sellaisten kiinteistöjen, jotka eivät enää sovellu vakituiseen tai vapaa-ajan asumiskäyttöön, kohdalla voidaan soveltaa korkeampaa kiinteistöveroa. Koska laintulkinta on saattanut olla kunnissa vaihtelevaa, tulisi kuntien tarkistaa, että rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa sovelletaan oikein. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

17 Valtionosuudet vuonna 2011 (Muutokset Kuntatalous-tiedotteeseen 2/2010 verrattuna lihavoituna) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait /2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Valtionosuuteen tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä säädetään mainitun lain 7. luvussa. Valtionosuuksien yhdistämistä ja järjestelmää kuvaa oheinen kuvio (liite 8). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollattiin, otetaan huomioon tälle vuodelle tehdyn päätöksen mukaisena (näin myös seuraavina vuosina) ellei päätöstä syystä tai toisesta muuteta (esim. tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta). Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2011 joulukuussa Päätös sisältää myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Päätökseen sisältyvät jäljempänä esitetyt osat. Valtiovarainministeriön päätöstä ei tarkisteta kesken vuotta (poikkeuksena mahdollinen oikaisuvaatimus, valitus tai valtiovarainministeriön tekemä itseoikaisu järjestelmävirheen takia). Valtiovarainministeriö vahvistaa myös jokaisen kunnan kotikuntakorvauksen perusosan joulukuussa Perusosan perusteella kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille keskitetysti ja otetaan huomioon valtionosuuden maksatuksessa kuntien ilmoittamien oppilaiden kotikuntatietojen mukaan. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä siis myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla olevat valtionosuudet mukaan lukien. Kaikki valtionosuudesta kesäkuussa 2010 julkaistut kuntakohtaiset tiedot olivat ennakkotietoja, koska ne perustuivat kehyspäätöksen (VM /VM2202/ /2009) ja peruspalveluohjelman (PPO/VM 21a/2010) tiedoille sekä muihin arvioihin. Syyskuussa 2010 julkaistut tiedot perustuvat jo valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen (annettu ) ja siihen sisältyvään Peruspalvelubudjettiin. Tämän vuoksi valtionosuusperusteet ja kuntakohtaiset laskelmat ovat jo tarkemmat. Lisäksi eräät kuntakohtaiset kertoimet (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) lasketaan vasta loppuvuodesta (marraskuu). Laskelmissa on käytetty vuoden 2010 kertoimia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus näyttäisi nousevan vajaat 4 %, mihin vaikuttaa merkittävästi uusi 129 miljoonan euron verokompensaatio. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,6 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva omarahoitusosuus on 2 631,67 euroa asukasta kohti (nousu vajaat 2 %). Rahoitusosuus vastaa 34,11 tasolla olevaa valtion- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 osuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä, ei yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrää. Peruspalvelujen valtionosuuden määrä nousee noin 325 miljoonaa euroa (3,7 %) ja kaikki peruspalvelubudjettiin (PPB) sisältyvät valtionosuudet noin 415 miljoonaa euroa (4,3 %). Valtionosuudet (miljoonaa euroa) laskennalliset PPB-tarkastelun mukaiset Asukaskohtaiset rahoitusosuudet (euroa/asukas) - Peruspalvelut (VM) 2 581, ,67 - Toinen aste ja AMK (OKM) 351,84 1) 357,70 2) 1) talousarvion ja lisätalousarvioiden mukaan (kuluvan vuoden ennakko 342,89 euroa). 2) Kuntaliiton mm. valtionosuuslaskurissa käyttämä arvio 353,00 euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2011 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 ennakollisilla verotiedoilla laskettuna (Verohallinto ). Toukokuussa julkaistuun laskelmaan verrattuna laskennallisen kunnallisveron määrä on noussut noin 108 miljoonaa euroa ja yhteisöveron määrä noin 190 miljoonaa euroa, mistä tasausrajan nousu johtuu. Laskelmaa tarkistetaan seuraavan kerran, kun lopullinen verotus valmistuu lokakuun lopussa. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2010 tasauksessa seuraavasti: - Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, euroa - Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa - Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, -211 euroa - Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, euroa. Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Vuoden 2009 alusta voimaantulleita osakuntaliitoksia ei ole otettu huomioon verotulotasauksessa käytetyissä asukasluvuissa, koska vuoden 2009 kunnallisvero tilitetään kunnille vuoden 2008 lopun kotikunnan mukaan. Tasauksen kustannusneutraalisuus on otettu huomioon erillisessä valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten taulukossa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään kunnan valtionosuuteen tai vähennetään siitä kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden kuntajaon perusteella, minkä vuoksi se poikkeaa varsinaisen verotulotasauslaskelman mukaisesta nettomäärästä. Nyt tehdyn arviolaskelman perusteella tasausnetto on noin 15,4 miljoonaa eu- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

19 roa, jolloin neton pysyessä tämän suuruisena kunnan valtionosuuteen lisätään 2,90 euroa asukasta kohti. Kuntakohtainen arviolaskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (VM/Kuntaosasto ) perusteet ovat: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos -0,4 %). - yhteisöveron määrä euroa (muutos + 16,6 %). - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 7,3 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti - vuodenvaihteen 2008/2009 asukasmäärä (Manner-Suomi). - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,59 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa - yleinen 0,75 % - vakituinen asunto 0,30 % - muu asunto 0,89 % - voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä) - yleishyödylliset yhteisöt 0,45 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 279,12 euroa/asukas - tasausraja (91,86 %) 3 012,20 euroa/asukas (muutos 55,67 euroa). Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei siis enää noudateta. Verotulojen tasaus on laskettu mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaan yhteenvetotaulukkoon (VM/Kuntaosasto ja Kuntaliitto ). Yhteenveto löytyy osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Heikki Pukki, p. (09) , Yleisen osan määräytymisperusteet Yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen pe- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 rustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetusta laista (1704/2009 pykälät 6 11). Korotukset on selostettu jäljempänä. Kuntakohtainen ennakkolaskelma korotuksineen (VM/Kuntaosasto ) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254 miljoonaa euroa (määrä kuluvan vuoden tasolla). Yleinen osa lisätään sellaisenaan muun peruspalvelujen valtionosuuden päälle. Aiemmin yleiseen valtionosuuteen liitetyt lisäykset ja vähennykset on esitetty omassa taulukossaan kuten myös 29 kunnan harvan asutuksen lisät. Vähennykset ja lisäykset vaikuttavat lopulliseen kunnalle maksettavan valtionosuuden määrään, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu valtionosuusjärjestelmään. Yleisen osan korotukset: - kaksikielisyyslisä; kaksikieliselle kunnalle ja saamelaisten kotiseutualueen kunnalle perushinta korotettuna luvulla 0,10 - taajamarakennekorotus; kunnalle, jonka taajamassa asuvan väestön määrä on vähintään , perushinta korotettuna euromäärällä, joka saadaan, kun oheinen kerroin kerrotaan kunnan taajamaväestön määrällä ja perushinnalla - taajamaväestö Kerroin , ,70 - vähintään ,01 - saaristokorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo-, että syrjäisyyskorotuksella. - 7 x perusosa, jos vähintään puolet väestöstä asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen - 4 x perusosa, muut saaristokunnat - 1,5 x perusosa, saaristo-osakunnat saaristossa asuvien osalta - perusosan suuruinen korotus, jos saaristo-osassa asuu vähintään 1100 asukasta - syrjäisyyskorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo, että syrjäisyyskorotuksella. Syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti (syrjäisyysluvut asetuksessa 1732/2009 tai sen mahdollinen muutos): - 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai suurempi - 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99-9 x perusosa ilman syrjäisyyslukua, jos kunnan asukastiheys enintään 0,50 asukasta/km 2 - asukasluvun muutokseen perustuva korotus; kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena vuonna on ollut vähintään kuusi prosenttia (v korotus ajanjaksolta ): - 1,39 x perusosa 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2010

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 5/2010 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 5/2010 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 5/2010 1 Kokoustiedot Aika: 26.8.2010 klo 9.30 13.15 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 5/2010 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2017 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2017 181 Kuntien lkm 200 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4537/02.03.01/2013 298 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari Viitasaaren kaupunginhallitus 212 31.10.2016 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 90 07.11.2016 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari 650/211/2016 Viitasaaren kaupunginhallitus

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 149/2012 vp. tilityksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan

Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan Valtion talousarvioesitys 2017 hallituksen budjettiriihen mukaan 6.9.2016 Lähde: Valtioneuvoston tiedotusmateriaali 1.9.2016 Talousarvioesitys julkistetaan 15.9.2016 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014

KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014 KÄYTTÖTALOUSENNUSTE 7/2014 TULOSENNUSTE 7/2014 Talousarvio toteutunee kokonaisuutena Erikoissairaanhoito ylittää tämän vaiheen arvio 2 milj. Alittajia mm. Kaupunkirakenne ja Vapaa-aika Kiitos kaikille

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 144/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot