Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 23 Anne Birgitta Pessi, Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 23 Anne Birgitta Pessi, Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta Raha-automaattiyhdistys 2010

4 Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2010 ISBN

5 Sisällys Esipuhe Vapaaehtoistoiminta mitä ja miksi? Suomalaiset vapaaehtoistoimijoina Vapaaehtoistoiminta halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Tutkimuksen tavoitteet Kiitokset Tutkimuksen aineisto, vastaajat, analyysi, luotettavuus Luottamustoiminta ja hallinto Vapaaehtoistoiminnan maisemakuva: rooli, tehtävät, toimijat Toiminnan rooli järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan kirjo Toimijat ja seuranta Keitä toivottaisiin mukaan? Toiminnan rahoitus ja kustannukset Vapaaehtoistoimintaa tukeva ammatillinen työ ja koulutustarpeet Toiminnan tukena Koulutustarpeet Vapaaehtoistoiminnan yhteistyökumppanit Toiminnan rajapinnat: haasteita? Mahdolliset haasteet järjestöjen sisällä Haasteita suhteessa muihin toimijoihin? Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet, toteutumat, tulokset Strateginen tausta tai sitten ei Koetut perustehtävät Konkretia: edellisvuoden tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan tulokset Toiminnan seuranta Ketkä toiminnasta hyötyvät? Innovaatiot ja toimijoiden rekrytointi Uudet käytänteet ja innovaatiot Uusien toimijoiden rekrytointi: mistä ja miten? Rekrytoinnin onnistumiset versus haasteet... 99

6 11 Toimijoiden tukeminen ja sitouttaminen Mitä toimijoille tarjotaan? Jatkuvuus: toimijoiden sitouttaminen Elinkaaren tukeminen Vapaaehtoistoiminnan merkitys, kehitystrendit ja tulevaisuus Toiminnan merkitys Vapaaehtoistoiminnan erityisosaaminen Toiminnan tulevaisuus Nousevat trendit SWOT Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet SWOT-aineisto peruskyselyssä ja sen teemoittelu arviointikierrokselle SWOT-teemojen arviontikierroksen vastaajat SWOT-teemojen arvioinnin tulokset Vapaaehtoistoimijoiden motiivit Miksi mukaan? Motiivien eroja myös rekrytoinnin kannalta Pohdinta: johtopäätökset ja vinkit tulevaan Vapaaehtoistoiminta on luovuttamattoman keskeistä - ja kuinka tukea sitä edelleen? Vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin varmistaminen Tulevaisuus on toimijoissa: motivointi, sitouttaminen ja kannustava ohjaus Tiivistelmä Lähteet TAULUKOT LIITTEET

7 Esipuhe Raha-automaattiydistys (RAY) tukee voittovaroillaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja projekteja. Kansalaisjärjestöjen toiminnassa voi tunnetusti olla monia ulottuvuuksia; eri väestöryhmien edunvalvonta, vaikuttaminen, asiantuntijuus, uusien toimintamallien kehittäminen, avun ja tuen järjestäminen, joskus myös palveluiden tuottaminen myytäväksi joko suoraan asiakkaille tai kunnille, Kelalle tai muille tahoille. Mainittujen lisäksi vapaaehtoistoiminta on yksi keskeisimpiä kansalaisjärjestötoiminnan osia; siitä on monasti puhuttu järjestötoiminnan ytimenä tai sydämenä. Se kuinka paljon ja missä muodossa vapaaehtoistoimintaa eri järjestöissä on, vaihtelee suuresti. Joissain järjestöissä vapaaehtoisuus läpäisee koko toiminnan, joissain se on yksi toiminnan ala muiden joukossa. Sellaisiakin järjestöjä on, joiden toiminta painottuu ammatilliseen työhön siinä määrin, ettei vapaaehtoistoimintaa luottamuselintyöskentelyä lukuun ottamatta ole lainkaan. Vaikka vapaaehtoistoiminta on jo lähtökohtaisesti maksutonta, sen organisointiin ja infrastruktuuriin, vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, koulutukseen ja jaksamisesta huolehtimiseen tarvitaan ammatillista työpanosta ja rahaa. RAY on yli 70 vuoden ajan tukenut kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja näin myös vapaaehtoistoiminnalla on aina ollut suuri merkitys avustusten lopullisessa kohdentumisessa ja käytössä. Läpäisevyydestään johtuen vapaaehtoistoiminta ei aina ole näkyvissä esimerkiksi avustusten käyttötarkoitusteksteissä. RAY:n avustusluokituksissa vapaaehtoistoimintaa sisältyy toimintoluokkaan vapaaehtois- ja vertaistoiminta, mutta sitä on runsaasti myös järjestöjen muissa toiminnoissa. Myös avustuslajeittain tarkasteltuna vapaaehtoistoimintaan voi kohdentua kaikkia käytössä olevia avustuslajeja: yleisavustusta, kohdennettua toiminta-avustusta, projektiavustusta ja investointiavustustakin. Käsillä oleva raportti on vapaaehtoistoimintaa rahoittajanäkökulmasta tarkastelevan hallinnollisen selvityksen ja tieteellisen tutkimuksen yhdistelmä. Erityisesti vapaaehtoistoiminnan infrastruktuuriin liittyviltä osin se on hyvin avustusjärjestelmäkeskeinen; peruskysely kohdennettiin ja rajattiin RAY:n avustusta saaneisiin järjestöihin. Tältä osin tutkimuksen tavoitteet liittyvät avustusten suuntaamiseen liittyviin jäsennyksiin, ja saatua tietoa hyödynnetään esimerkiksi RAY:n avustusstrategian päivittämisessä. Avustusjärjestelmän käytännöllisiä tarpeita tutkimus palvelee myös avustusten seurantajärjestelmien kehittämisessä. Vapaaehtoistoiminnan arkeen ja toimijoiden henkilökohtaisiin motiiveihin kohdentuvilta osiltaan tutkimuksella on liittymäpintoja laajempiinkin kansalaistoimintaa, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaaehtoistoiminnan asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa koskeviin tutkimuksellisiin intresseihin. Tutkimuksen kokonaisuus muodostuu alla olevan kaavion mukaisesti kolmesta osiosta, joihin suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa alettiin viitata termeillä 'perus- 5

8 kysely', 'SWOT' ja 'motivaatiokysely'. Osioiden toteutus kuvataan tarkemmin jäljempänä. Kaaviossa osioihin liittyvät numerot viittaavat saatujen vastausten lukumääriin. Vuonna 2009 raha-automaattiavustusta saaneita järjestöjä oli yhteensä 921 kpl. Kohdejoukosta rajattiin pois pelkästään investointiavustusta saaneet noin 90 järjestöä, joista suurin osa on vanhusten palveluasuntoihin liittyviin peruskorjaus-, vesisammutus- tai muihin vastaaviin yksittäisiin investointihankkeisiin avustusta saaneita järjestöjä. Kysely toteutettiin verkkosovelluksella, joka toimitettiin järjestöille sähköpostitse. Lopulliseksi kohdejoukoksi valikoitui 825 järjestöä, joiden yhteystiedot RAY:n tietojärjestelmässä pitivät paikkansa. Peruskyselyyn liittyi lisäksi B-osa, joka syntyi siten, että varsinaisesta kohdejoukosta valtakunnallisilla keskusjärjestöillä oli mahdollisuus välittää kyselyä edelleen omille alue- tai paikallisjärjestöilleen. Tällä haluttiin varmistaa paikallisvärin saaminen tutkimusaineistoon, vaikka kyselyn laajuuden ja verkkosovellustekniikan tiedettiin asettavan melkoisen haasteen pienten paikallisyhdistysten vapaaehtoisille. Espoossa 10. kesäkuuta 2010 Pekka Mykrä kehittämispäällikkö, RAY Kuva 1. Vapaaehtoistoimintatutkimuksen kolme osiota 6

9 1 Vapaaehtoistoiminta mitä ja miksi? 1.1 Suomalaiset vapaaehtoistoimijoina Ensimmäisen suomalaisen kattavan vapaaehtoistoimintatutkimuksen (Yeung 2002) mukaan Suomi on aktiivinen vapaaehtoistoiminnan maa, toisin kuin vieläkin usein ajatellaan. Suomalaisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on aktiivista: lähes kaksi viidestä (37 %) suomalaisesta on osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea kovinkaan paljoa eri väestöryhmissä. Naiset ja miehet, nuoret ja vanhat osallistuvat toimintaan keskimäärin yhtä paljon. Suomalaiset myös käyttävät aikaansa vapaaehtoistoimintaan lähes 18 tuntia kuukaudessa. Nuoret (15 24 v.) sekä iäkkäimmät osallistuvat tätäkin enemmän, lähes 20 tuntia kuussa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten vapaaehtoistoiminnan aktiivisuus on korkeampaa kuin useiden maiden kuten Saksan, Irlannin, Ranskan tai Japanin. (Yeung 2002; Giving and Volunteering 1999, National Survey of Volunteering in the UK 1997, Volunteer Numbers 2001, Volunteering in Germany 2000) Tuoreessa laajassa kansainvälisessä vertailussa (World Values aineistoon nojaten) on maita, joissa kansalaisista alle 10 % toimii vapaaehtoisina (esim. Venäjä) sekä maita, joissa luku on yli 50 % (esim. Ruotsi, USA), mutta Suomi sijoittuu erittäin hyvään keskikastiin tai vähän sen yli: yli 30 % toimii vapaaehtoisina. Samaan tasoon asettuvat esimerkiksi Belgia, Tanska, Intia, Irlanti, Singapore. (Musick & Wilson 2008, 34). Aiemman tutkimuksen mukaan selvästi suosituin (30 %) suomalaisten vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu ja liikunta. Toiseksi eniten, lähes yhtä paljon, osallistutaan terveys- ja sosiaalialojen (25 %) sekä kolmanneksi eniten lasten ja nuorten kasvatusasioihin (22 %) liittyvään vapaaehtoistoimintaan. Useimmat suomalaiset vapaaehtoiset (62 %) osallistuvat yhdistyksen tai säätiön organisoimaan vapaaehtoistoimintaan. (Yeung 2002) RAY:n rahoittamat sarat ovat siis aivan suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ytimessä. 1.2 Vapaaehtoistoiminta halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi Vapaaehtoistoiminnan kansainvälinen arvostus on ollut viime vuodet ja vuosikymmenet koko ajan kasvussa. Vuosi 2001 oli YK:n vapaaehtoistoiminnan kansainvälinen teemavuosi. Tavoitteena oli tehdä vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi, tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Tarkoituksena oli yhdistää organisaatioiden voimavaroja ja vahvistaa toiminnan yhteistä perustaa. Samalla haluttiin selkiyttää vapaaehtoistoiminnalle asetettuja odotuksia sekä tehdä toiminta entistä näkyvämmäksi. YK:n tilaamana brittiläinen Davis Smith (2000) hahmotteli vapaaehtoistoiminnan neljä lajia seuraavasti: 1) keskinäinen tuki ja oma-apu, vertaistuki, 2) filantropia ja palvelu toisia kohtaan, 3) osallistuminen ja osallisuus, 4) kampanjointi, asioiden ajaminen. YK:n Kofi Annan puolestaan tiivisti juhlapuheessaan : Paremman ja turvallisemman elämän saavuttamiseen on tehtävä töi- 7

10 tä ja sitouduttava yhä tiukemmin. Toivon mukaan tulevaisuudessakin mahdollisimman moni tulee mukaan maailmanlaajuiseen vapaaehtoistoiminnan liikkeeseen. Jokaisella meillä on jotain jaettavaa." Sekä globaali että eurooppalainen yhteistoiminta vapaaehtoistoiminnan puolesta on jatkunut; esimerkkinä voidaan mainita, että EU:ssa julistettiin manifesti vapaaehtoistoiminnan puolesta (Manifesto for Volunteering in Europe) vuonna 2006 lähes 40 vapaaehtoistoiminnan keskuksen toimesta. Manifestin ydinviesti on, että vapaaehtoistoiminta 1 on tärkeä tekijä strategisissa tavoitteissa EU:n tavoitellessa kilpailukykyä ja dynaamista, tietopohjaista talousvoimaa. Tuoreessa Euroopan Parlamentin vuoden 2008 mietinnössä (vapaaehtoistyön rooli taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä (A6-0070/2008)) alleviivataan vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja kannustetaan jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoistoimintaa. Mietinnön pohjalta hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan muun muassa seuraavaa: Euroopan parlamentti katsoo, että kestävä rahoitus erityisesti hallinnollisiin tarkoituksiin on erittäin tärkeää vapaaehtoisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle yleensä. Euroopan parlamentti katsoo, että vapaaehtoistyö osallistaa kansalaisia suoraan paikalliseen kehitykseen ja on näin ollen tärkeässä osassa kansalaisyhteiskunnan ja demokratian edistämisessä. Euroopan parlamentti kannustaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia tunnustamaan vapaaehtoistyön arvon sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; kannustaa lisäksi työskentelemään yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja kuulemaan mielekkäällä tavalla vapaaehtoissektoria suunnitelmien ja strategioiden kehittämiseksi vapaaehtoistyön tunnustamiseksi, arvostamiseksi, tukemiseksi, helpottamiseksi ja kannustamiseksi; kehittää myös jäsenvaltioita luomaan vakaat ja institutionaaliset puitteet kansalaisjärjestöjen osallistumiselle julkisiin keskusteluihin. Lisäksi Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi. Teemavuodella halutaan osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista. 1 Manifesti käyttää käsitettä voluntary action. 8

11 1.3 Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta on tutkimuksissa perinteisesti, Suomessakin, määritelty erityisesti kahden käsitteen kautta: vapaaehtoisuus ja palkattomuus. Käsitteitä 'vapaaehtoistoiminta' ja 'vapaaehtoistyö' käytetään tässä tutkimuksessa neutraaleina synonyymeinä. Tekijäkäsitteenä käytetään niin ikään sekä vapaaehtoinenettä vapaaehtoistyöntekijä-käsitteitä. Kansainvälisessä vertailevassa vapaaehtoissektoria koskevassa keskustelussa on huomioitu vapaaehtoistoimintakäsitteen kontekstuaalisuus. Esimerkiksi Govaart (2001) kumppaneineen jakaa vapaaehtoistoiminnan kolmeen muotoon: keskinäiseen tukeen, auttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. He painottavat, että eri maissa ja kulttuureissa vapaaehtoistoiminta määritellään enemmän joko henkilöiden, toimintamuotojen tai laajempien kontekstien kautta. Tutkittuaan vapaaehtoistoimintaa 21 maassa Govaart kumppaneineen on kuitenkin voinut löytää tietyt yhteiset elementit eri kulttuurien vapaaehtoistoiminnan määritelmille: kyseessä on palkaton ja pakottamaton toiminta, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. Tämä klassinen vapaaehtoistoiminnan määritelmä palkattomuus, vapaaehtoisuus on hyvin pitkälle identtinen myös aiemmin mainitussa Euroopan Parlamentin vuoden 2008 mietinnössä käytetyn vapaaehtoistyön määritelmän kanssa. Mietinnössä vapaaehtoistyö määritellään seuraavasti: Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellista korvausta vastaan, eli siitä ei makseta. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta. Se hyödyttää kolmatta osapuolta perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella. Se on kaikille avointa. Mietinnössä vapaaehtoistyön muotoja kuvataan olevan useita ja esimerkkeinä kuvataan seuraavat: laajasti nähtynä vastavuoroinen ja/tai oma-apu, filantropia tai muiden palveleminen, kampanjointi ja asianajo sekä osallistuminen ja itsehallinto. Tässä tutkimuksessa vapaaehtoistyötä/vapaaehtoistoimintaa lähestytään kahdesta näkökulmasta: järjestöjen luottamushenkilötyöskentelystä kartoitetaan sen perusdimensiot, mutta tutkimuksen pääpaino on varsinaisessa vapaaehtoistoiminnassa. Järjestöjen hallinnosta on säädetty sekä yhdistyslaissa että säätiölaissa. Kansalaisten näkökulmasta järjestöjen hallitustyöskentely on eräs vapaaehtoistoiminnan, kansalaistoiminnan ja osallistumisen muoto. Pienemmissä järjestöissä hallitukseen osallistuminen on usein kokonaisvaltaista vastuunkantoa ja mukanaoloa järjestötoiminnassa, suuremmissa järjestöissä hallituksenkin erityiset vastuut korostuvat eri tavalla, hallituksen ja operatiivisen toiminnan rajat ja vastuut ovat säädellympiä ja hallitustyö edellyttää merkittävästi enemmän asiantuntemusta. Järjestöjen hallitusten ja muiden vastaavien luottamuselinten jäsenmäärät, kokoontumisintensiteetti, hallitusjäsenyyden maksuttomuus versus palk- 9

12 kioperusteisuus sekä toimielinten jäsenten sukupuolijakauma ovat asioita, jotka tutkimus osaltaan tuo esiin. Varsinaisena vapaaehtoistyönä tutkimuksessa käsitellään kansalaisten toimintaa, jota tehdään maksutta omasta vapaasta tahdosta siten että hyöty siitä kohdentuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle niin, että toiminta on jonkin tahon tässä siis RAY-avustusta saavan järjestön organisoimaa. Tämä määritelmä myös kerrottiin vastaajille tutkimuspyynnön yhteydessä. Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa tai palkkiota mutta toimintaan osallistumisesta aiheutuvat kulut voidaan osallistujalle korvata. Kolmannella kohdalla rajataan oman perheen, sukulaisten tai ystävien piirissä tehtävä toiminta pois. Neljäs kohta, joka tekee määritelmästämme esimerkiksi EU-dokumenttia tiukemman, rajaa puolestaan arkisen auttamisen ja eiorganisoimattoman avun (esim. lastenhoitoapu naapurille) pois. Lisäksi on huomioitava, että määritelmään mahtuva monet vertaistuen muodot, esimerkiksi järjestöjen vertaistukiryhmät. Aineistossa, erityisesti avointen kysymysten vastauksissa, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan teemat kulkevatkin kauttaaltaan limittäin. Monissa tuoreissa eurooppalaisissa dokumenteissa (esim. Manifesto for change 2008), joissa vapaaehtoistoimintaa on hahmoteltu, on kuvattu sangen perinteinen tapa hahmottaa toimintaa. Tätä voisi kutsua perinteiseksi non-profit-paradigmaksi (Rochester et al. 2010, 10 11), jossa päänäkökulma on palkattomassa palvelutyössä: Toiminnan motivaatio: motivaatio on monimuotoista, mutta usein toiminta nähdään lahjana, eli altruismin roolia motivaatiossa on korostettu. Toiminta-alueet: laajat, mutta erityisessä fokuksessa on hyvinvointi ja sosiaalinen tuki. Organisatorinen konteksti: useimmiten huomioidaan muodollisesti organisoidut ja palkatun henkilökunnan ylläpitämät järjestöt. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa merkittävän lisäresurssin. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: yleensä tarkasti rajattuja ja järjestön etukäteen päättämiä. Ihmisiä rekrytoidaan tiettyihin tehtäviin ja usein myös koulutetaan niihin. Tuoreessa, vielä Eurooppaa laajemmassa, vapaaehtoistoiminnan yleisesityksessä ja käsikirjassa (Musick & Wilson 2008) tähän paradigmaan on otettu etäisyyttä huomioimalla muiden muassa, että aktivismi-tyyppinen vapaaehtoistoiminta ei mahdu perinteiseen paradigmaan. 10

13 Jo aiemmin paradigmaan on otettu etäisyyttä korostamalla vapaaehtoistoiminnan osuutta aktiivisessa kansalaisyhteiskunnassa (esim. Lyons & Wijkstöm & Clary 1998; Suomessa Yeung 2002). Tämä kansalaisyhteiskunta-paradigma korostaa, verrattuna aiempaan, seuraavia: Toiminnan motivaatio: altruismin ohella, tai pikemminkin tilalta, motivaatiossa korostetaan oma-apua, vertaisapua, apua toinen toisilleen. Ihmisillä on kykyä ja halua toimia yhdessä jaettujen tavoitteiden ja yhteisten asioiden edestä. Toiminta-alueet: erityisen laajat auttamisen ja tuen ohella esim. vertaistukiryhmät, kampanjat, luonnonsuojelu. Vapaaehtoistoiminta kattaa myös kaikenlaisen aktivismin. Organisatorinen konteksti: muodollisten järjestöjen ohella runsaasti moninaisia muotoja: epävirallisia ryhmiä, kokonaan vapaaehtoispohjaisia ryhmittymiä ja järjestöjä jne. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: tehtävät eivät ole etukäteen järjestön tarkasti rajaamia, vaan toimijat voivat tuoda omia ideoitaan, intressejään, lahjojaan. Lisäksi vapaaehtoistoimijat voivat ottaa kokonaisvastuun toiminnasta tai jopa järjestöstä ja sen johtamisesta. Tuorein lisä tähän vapaaehtoistoiminnan hahmottamisen moninaisuuteen on niin kutsuttu vakavasti otettava vapaa-aika -paradigma eli hyödyllisen (itselle ja toisille) vapaa-ajan näkökulma (Stebbins & Graham 2004; Rochester et al. 2010, 13 15). Tämä hyödyllisen vapaa-ajan paradigma (serious leisure paradigma) korostaa puolestaan, verrattuna edellisiin kahteen, seuraavia: Toiminnan motivaatio: motivaatio keskittyy erityisesti sisäisiin, ei ulkoisiin, asioihin, kuten esim. uuden oppiminen, jonkin taidon saavuttaminen. Yleensäkin toiminta keskittyy tällöin tiettyyn tarkkaan toimintamuotoon. Toiminta-alueet: monipuoliset mutta keskittyvät erityisesti urheiluun ja taiteeseen sekä kulttuuriin (esim. paikallinen historia). Organisatorinen konteksti: moninainen, sama kuin edellisessä kahdessa. Toiminta voi kuitenkin olla myös hyvin pienimuotoista ja paikallista. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: moninaiset, vaihdellen valmentajasta ja ohjaajasta osallistujaan. Samalla tämä paradigma herättää kysymään, onko kuten pitäisi olla niin, että vapaaehtoistoiminta vapaa-ajan paradigmanakin on todella avoin ja mahdollinen kaikille ihmisille. Kokonaisuudessaan nämä kolme paradigmaa palvelutyön, kansalaisyhteiskunnan ja vapaa-ajan näkökulmat on pyritty huomioimaan läpi tämän tutkimuksen laajan kyselylomakkeen kuten myös käytetyssä vapaaehtoistoiminnan määritelmässä tavoitteena, että koko toiminnan kirjo tulisi mahdollisimman hyvin kuulluksi, hiljaista saataisiin näkyväksi. Seuraavassa mennään tutkimuksen tavoitteisiin tarkemmin. 11

14 1.4 Tutkimuksen tavoitteet Meillä on runsaasti tutkimustietoa siitä, miten vapaaehtoistoiminta edistää hyvää elämää yksilöiden elämässä kuten myös koko yhteiskunnan tasolla. Kuitenkin siitä, mitä keskitasolla tapahtuu järjestöissä tiedämme huomattavasti vähemmän. Tämä tutkimus pureutuu juuri tähän tasoon. Tällä tutkimuksella pyritään maalaamaan ensimmäinen perusmaisemakuva RAY:n rahoittamasta vapaaehtoistoiminnasta. Tutkimusta varten laadittiin ensimmäinen suomalainen järjestöjen vapaaehtoistoiminnan arkea, tavoitteita ja ihanteita laajasti kartoittava laaja kyselylomake. Lomakkeen laadinta oli huolellinen prosessi, ja kaikki yllä esitellyt paradigmat, kuten muukin tutkimuksen tuntemuksemme, pyrittiin ottamaan huomioon. Lomakkeen laadinnan ja koko tutkimuksen perustavoitteena on tuottaa kattavaa uutta seurantatietoa RAY:n avustamasta järjestötoiminnasta; sillä haetaan vastauksia peruskysymyksiin, mitä vapaaehtoistoiminta on, mitä siinä tapahtuu. Nämä peruskysymykset ovat tämän tutkimuksen ensimmäinen tehtävä ja ydintehtävä eli perustehtävä. Toiseksi, perustehtävään nojaten, RAY:n avustusosastolla käynnissä olevaan seurantajärjestelmien kehittämisprosessiin tutkimus antaa vinkkejä siitä, millä tavoin jatkossa muiden muassa vapaaehtoistoiminnan aikaansaannoksia tuloksellisuus- ja vaikutusseuranta on erityinen kehittämisalue voidaan seurata, dokumentoida ja raportoida tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kolmanneksi, kun RAY:n avustusstrategian päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä 2, tällä tutkimuksella on merkitystä myös avustuslinjausten jäsentämisen kannalta. Vapaaehtoistoiminta pitää kyetä hahmottamaan kokonaisuutena, jotta sen infrastruktuurista syntyviin kustannuksiin voidaan järkevällä tavalla kohdentaa julkista avustusta. Neljänneksi, tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää uusissa jäsennyksissä koskien laajempaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä suhteessa kansalaisten kokemaan hyvinvointiin, ammatilliseen työhön ja palveluihin, kuten myös vapaaehtoisuuteen liittyvistä kehitystrendeistä, vapaaehtoistoimijoiden kokemuksista ja niin edelleen. Nämä kaikki teemat eivät millään mahdu tähän tutkimukseen, mutta Pohdinnassa avaamme tuloksia esimerkiksi sosiaalisen pääoman kuten myös uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin haasteiden kautta. Tiivistäen voi siis sanoa, että tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vapaaehtoistoiminnan sisällöistä, laajuudesta ja kehitysnäkymistä. Tavoitteena on siis tehdä hiljaista näkyväksi, tuoda 2 RAY:n avustusstrategia päivitetään siten, että uusi strategia vuodesta 2012 eteenpäin voidaan julkistaa alkuvuodesta

15 (pientäkin) innovatiivisuutta esille. Projektin ydinfokuksen kautta pystytään heijastelemaan ja myös arvioimaan laajempaa kysymystä: mitä yhteiskunnallista hyötyä RAY:n avustuksilla saadaan? 1.5 Kiitokset Tutkimushankkeessa yhteistyöstä lämmin kiitos kuuluu lomakkeen kommentoinnista Henrietta Grönlundille ja joulukuussa 2009 RAY:lla järjestetyn työpajan osallistujille: Liisa Reinmanille, Sinikka Kaakkuriniemelle, Oili Jyrkämälle, Anitta Raitaselle, Jatta Vikströmille, Marja Vuoriselle, Eeva Kuuskoskelle, Arja-Liisa Ylöselle, Hanna Piiraiselle ja Mauri Mujuselle sekä Mette Rannalle. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin palautetilaisuudessa toukokuussa 2010; tilaisuuden aktiiviseen keskusteluun osallistui 40 järjestöedustajaa. Suuri kiitos! Lisäksi Anne Birgitta ja Tomi haluavat kiittää Pekka Mykrää inspiroivasta yhteistyöstä koko hankkeen ajan! Anne Birgitta lausuu lämpimät kiitokset myös Irja Pessille, vapaaehtoistoiminnan arjen ja juhlan kokemusten jakamisesta, pohtimisesta. Erityinen kiitos kuuluu tutkimuksen suurelle vastaajajoukolle; ilman teitä tuloksia ei olisi lämmin kiitos! Kiitollisuuden(kin) osoituksena tähän raporttiin on tuotu mahdollisimman runsaasti ja autenttisina aineistolainauksia näkyviin. 13

16 2 Tutkimuksen aineisto, vastaajat, analyysi, luotettavuus Tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri kyselyllä. 3 Ensimmäinen kysely, eli niin sanottu peruskysely, suunnattiin RAY-avustusta vuonna 2009 saaneille järjestöille, ja vastaaminen siihen tapahtui järjestönäkökulmasta. Toisessa kyselyssä, eli niin sanotussa SWOT-osiossa, jäsennettiin peruskyselystä saatua vastausaineistoa, ja se lähetettiin noin kaksi viikkoa peruskyselyn jälkeen samalle järjestöjoukolle. Kolmas kysely, eli niin sanottu motivaatiokysely, kohdennettiin varsinaisiin vapaaehtoistoimijoihin, ja sen kutsua välitettiin osin peruskyselyyn vastanneiden järjestöjen kautta mutta myös laajemmalle vastaajajoukolle muita väyliä pitkin. Peruskysely siis lähetettiin kaikille RAY:n avustusta saaneille järjestöille helmikuussa Järjestöjen yhteystiedot poimittiin RAY:n omista tietojärjestelmistä. Kysely osoitettiin ensisijaisesti toiminnanjohtajalle, toissijaisesti puheenjohtajalle tai muulle yhteyshenkilölle. Kutsussa vastaanottajia pyydettiin vastaamaan kyselyyn oman järjestönsä puolesta; kyselyn alussa vastaajia ohjeistettiin vielä seuraavasti: Vastatkaa KOKO lomakkeeseen oman järjestönne näkökulmasta. Eli paikallisjärjestön kohdalla paikallisesta näkökulmasta ja valtakunnallisen järjestön kohdalla valtakunnallisesta. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostina, jossa oli linkki lomakkeeseen. Vastaajien oli mahdollista vastata kyselyyn erissä ja tallentaa vastauksensa välillä. Valtakunnallisia keskusjärjestöjä pyydettiin ohjaamaan kutsu osallistua kyselyyn myös omille paikallis- tai alueyhdistyksilleen. Teknisistä syistä johtuen välitetyn kutsun kautta osallistuneet järjestöt joutuivat vastaamaan kyselyyn kerralla, ilman mahdollisuutta tallentaa vastauksiaan välillä. Kutsun mukana vastaajille toimitettiin vastausohje, jossa kuvattiin kyselyn toimintatavat. Kyselyn etusivulta oli mahdollista tulostaa koko kysely paperille ja tutustua kokonaisuuteen etukäteen. Peruskyselyssä kaikki järjestöt vastasivat kyselyn kohtiin: perustiedot järjestöstä (mukaan lukien kysymys siitä, kuuluuko vapaaehtoistoiminta järjestön toimintaan), järjestön hallitus- ja luottamustoiminta ja perustiedot vastaajasta. Sellaiset järjestöt, joiden toimintaan vapaaehtoistoiminta ei kuulunut, ohjattiin vapaaehtoistoimintaa käsittelevien kysymysten ohi, suoraan kyselyn loppuun. Hallitus- ja luottamustoiminnan osalta tutkimus kohdennettiin kaikille RAY-avustusta saaneille järjestöille, myös niille joiden tehtäviin vapaaehtoistoiminta ei muuten sisälly. Pääosa peruskyselyn kysymyksistä koski kuitenkin juuri vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan määritelmä kerrottiin vastaajille tutkimuspyynnön yhteydessä. Seuraavassa on listattu kyselyn vapaaehtoistoiminnan pääteemat: 3 Käytetyt lomakkeet ovat tämän raportin liitteenä. Edellisessä, Pekka Mykrän kirjoittamassa, osiossa tutkimuksen eri osiot on jo esitetty visuaalisesti. 14

17 vapaaehtoistoiminnan rooli ja puitteet järjestössä vapaaehtoistoiminta järjestön taloudessa vapaaehtoistoimintaa tukeva ammatillinen työ ja yhteistyökumppanit vapaaehtoistoiminnan rajapinnat vapaaehtoistoiminta järjestön strategioissa ja tavoitteissa vapaaehtoistoiminnan arki järjestössänne järjestönne vapaaehtoistoimijat vapaaehtoistoiminnan merkitys, kehitystrendit ja tulevaisuus vapaaehtoistoiminnan seuranta vapaaehtoistoiminnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan vapaaehtoistyön sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä; vapaaehtoistoimintaa siis arvioitiin klassisen SWOT-analyysin hengessä. Peruskyselyn kohdejoukoksi määritettiin RAY-avustusta vuonna 2009 saaneet järjestöt. Kaikkiaan 921 avustuksen saajasta rajattiin pois pelkästään investointiavustusta saaneet järjestöt, joista valtaosa on vanhusten palveluasumiseen liittyvien pienehköjen peruskorjausavustusten saajia, sekä toiseksi sellaiset järjestöt, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut käytettävissä. Vastauspyyntö lähti kaikkiaan 825 järjestölle. Kohdejoukkoon kuului valtakunnallisia, mutta myös alueellisia ja paikallisia toimijoita. Sen varmistamiseksi, että paikallista ääntä saadaan riittävästi kuuluviin, valtakunnallisten keskusjärjestöjen toivottiin mahdollisuuksiensa mukaan välittävän kutsua ja vastauslinkkiä omille paikallis- ja alueyhdistyksilleen. Teknisistä syistä johtuen välitetyn kutsun kautta osallistuneet jäsenyhdistykset joutuivat vastaamaan varsin massiiviseen kyselyyn kerralla ilman mahdollisuutta tallentaa vastauksiaan välillä. Tämä hankaloitti jossain määrin vastaamista ja myös nosti kynnystä osallistumiseen. Peruskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan vastaajaa, joista 989 myös varsinaista vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin. 4 Vastaajat ohjattiin siis eteenpäin eri tavoin riippuen siitä, miten he vastasivat kysymykseen vapaaehtoistoiminnan roolista. Yhteensä 989 vastaajaa valitsi vaihtoehdon, jossa vapaaehtoistoiminta kuuluu jollain tavoin heidän järjestönsä toimintaan. Yhteensä 79 vastaajaa vastasi, ettei vapaaehtoistoiminta kuulu järjestön toiminnalliseen kokonaisuuteen ja 71 oli jättänyt vastaamatta kysymykseen vapaaehtoistoiminnan roolista. Peruskyselyn kohdejoukkoon kuuluvista avustuksen saajista (825) noin 780 vastasi kyselyyn, eli siltä osin vastausprosentti on hieman yli 90. Muutama järjes- 4 Peruskysely muodostaa tämänkin julkaisun ytimen. Sen määrällisistä tuloksista päävastuun kantoi Oravasaari, laadullisista (sekä raportin johdannosta ja Pohdinta-osiosta) puolestaan Pessi. 15

18 tö oli lopettanut toimintansa, joissain keskeisimpien henkilöiden vaihtuminen ei mahdollistanut vastaamista ja joillain pienemmillä järjestöillä tekniset valmiudet eivät riittäneet melko massiiviseen verkkopohjaiseen kyselyyn vastaamiseen. Kyselyn toteutusvaiheessa luovuttiin kysymästä vastaajajärjestön nimeä, joten aivan täsmällistä vastausprosenttia ei voida laskea. Edellä mainittujen noin 780 avustuksen saajan lisäksi parisataa jäsenyhdistystä vastasi keskusjärjestön välittämään kutsuun, joten mainittua 989 vastaajan joukkoa voidaan pitää koko tämän tutkimuksen ydinvastaajajoukkona. Vastausprosenttiin toki vaikuttaa myös se, että järjestöistä raportoidaan nimenomaan rahoittajalle. Sama tekijä vaikuttaa varmasti osin myös vastausten sisältöihin, mitä pohditaankin tuloksia raportoitaessa. Aineistossa löytyi aina siellä täällä myös terveisiä RAY:n suuntaan, esimerkiksi: Tällä hetkellä näyttää synkältä (miten pyritään tukemaan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta järjestössä) RAY:n lopettaessa avustuksensa, mitä kyllä ihmettelemme --- Toivotaan asian uutta tarkastelua. Vapaaehtoistoimintakysymysten vastaajamääränä on perusteltua pitää 989 vastaajaa, mutta käytännössä puuttuvia vastauksia on paljon. Vapaaehtoistoimintakysymysten kohdalla vastaus puuttuu usein noin kolmannekselta niistä vastaajista, joille kysymykset näytettiin. Joidenkin kysymysten kohdalla vastaajamäärää laskee se, että 143 järjestöä edisti vapaaehtoistoimintaa asiantuntijapanoksella mutta järjestöllä ei ollut omia vapaaehtoisia. Yksinään tämä ei kuitenkaan riitä selittämään puuttuvien vastausten määrää. Osaltaan puuttuvien vastausten määrää saattaa selittää myös vastausväsymys (lomake oli pitkä, alkuvuosi 2010 oli järjestöissä kiireinen, ja liikkeellä oli RAY:ltakin useita tutkimuslomakkeita). Koska puuttuvia vastauksia on paljon ja vastausmäärät vaihtelivat melko paljon lomakkeen eri kysymysten välillä, on taulukoissa pääsääntöisesti ilmaistu eri vastausten lukumäärä sekä eri vastausten prosenttiosuudet nimenomaan suhteessa kysymykseen vastanneiden määrään. Tämän lisäksi on ilmaistu vastausprosentti ja puuttuvien vastausten lukumäärä kunkin kysymyksen osalta. Puuttuvat vastaukset heittävät varjonsa aineistoon ja sen luotettavuuteen; emme voi tietää mitään vastaamatta jättäneiden ajatuksista emmekä siitä, miksi vastaamatta on lopulta jätetty. Ovatko jotkin teemat hankalia? Tai kysyttiinkö niitä vaikeasti? Tutkimuslomakkeissa riittäisi aina parannettavaa ja opittavaa. Puuttuvat vastaukset on syytä pitää mielessä läpi tämän raportin, tuloksia tulkittaessa. Lisäksi vastanneidenkin kohdalla on varmasti osa lomakkeen asioista ymmärretty eri tavoin (esim. pohditaanko työntekijämäärien kohdalla henkilömääriä vai henkilötyövuosien määriä). Myös tämä on syytä pitää mielessä läpi raportin, tuloksia pohdittaessa. Yhtäältä tämä on aina tutkimuslomakkeiden haaste, ja toisaalta osa epäselvyyksistä liittyy eritoten vapaaehtoistoiminnan kentän monimuotoisuuteen ja kartoittamattomuuteen. Samalla lomakkeessa pyrittiin olemaan mahdolli- 16

19 simman selkeitä ja tarkkoja. Lomaketta hiottiin työpajassa järjestöedustajien kanssa, ja siihen sisällytettiin muiden muassa johdannossa esitelty vapaaehtoistoiminnan määrittely. Puuttuvista numeerista vastauksista huolimatta lomakkeen lukuisat avoimet vastaukset oli täytetty pääosin erittäin tunnollisesti. Lomakkeen avoimiin kysymyksiin vastaajat olivat pääsääntöisesti kirjoittaneen vastaukset tarkasti ja laajasti. Keskimäärin kirjoitettuja vastauksia oli noin 600 jokaista avointa kysymystä kohden. Eli pelkästään peruskyselyn avointen vastausten määräksi kertyi yli vastausta! Peruskyselyn jälkeen tutkimuksen toista osiota varten tutkijatiimi (Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari) sekä RAY:n kehittämispäällikkö Pekka Mykrä kävivät kukin itsenäisesti läpi koko peruskyselyn SWOT-kysymysten vastausaineiston. Sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia arvioivia vastauksia oli jokaisen kysymyksen kohdalla reilusti yli viisisataa ( ). Peruskyselyn tuloksista nostettiin esiin kunkin SWOT-kysymyksen vastauksista keskeisiä teemoja, jotka toistuivat aineistossa hyvin usein. Tämän lisäksi kunkin kysymyksen vastauksista pyrittiin poimimaan myös vähemmän mainittuja, mutta mielenkiintoisia ja mahdollisesti hyvin merkittäviä, asioita. Näin pyrittiin tavoittamaan jatkoarvioitavaksi myös niin sanottuja heikkoja signaaleja. Määritelmän mukaan heikko signaali tarkoittaa merkkiä asioista tai tapahtumista, joista voi tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta. Heikkoja signaaleja havainnoimalla voi pyrkiä ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuden muutoksia. Teemojen enimmäismääräksi rajoitettiin 25 kutakin kysymystä kohden, eli enimmillään sata. Yhteensä teemoja kertyi lopulta 96 kappaletta. Tutkimuksen toinen osio, SWOT-osio, lähetettiin noin kaksi viikkoa peruskyselyn avaamisen jälkeen samalle joukolle kuin peruskyselykin; toisesta vaiheesta oli myös kerrottu jo aiemmalla kierroksella. Kyselyssä vastaajat pääsivät lukemaan peruskyselyn SWOT-analyysin tuloksia (mainitut 96 teemaa), ja he arvioivat tuloksien teemoja sijoittamalla ne niin sanottuun tikkatauluun (ks. liite 1). Usein aineistoissa toistuneet teemat ja harvoin mainitut teemat (heikot signaalit) esitettiin vastaajille samanarvoisina arvioitaviksi. Mitä tärkeämmäksi vastaaja arvioi teeman, sitä keskemmälle tikkataulua se pyydettiin sijoittamaan. SWOT-teemoja arvioi yhteensä 356 vastaajaa eri puolilta Suomea sekä erityyppisistä järjestöistä. SWOT-osion vastaajien taustoista raportoidaan tarkemmin tulosten yhteydessä myöhemmin tässä raportissa. Tutkimuksen kolmas osio, eli motivaatiokysely 5, kohdennettiin varsinaisiin vapaaehtoistoimijoihin. Viesti lähetettiin jälleen samoille henkilöille kuin peruskyselyssäkin, ja järjestöjen edustajia pyydettiin välittämään kysely omille vapaaehtoisilleen. Kyselyssä vapaaehtoisia pyydettiin pohtimaan omaa motivaatiotaan vapaaehtoistoimintaan suhteessa neljään ulottuvuuteen: 5 Tästä osiosta päävastuun kantaa Pessi. 17

20 Pohdinta Toiminta Läheisyys Etäisyys Uuden etsintä Jatkuvuus Saaminen Antaminen Näiden neljän ulottuvuuden teoreettisena taustana käytettiin Pessin (Yeung 2004a; Yeung 2004b) kehittämää motivaation timanttimallia 6. Vastaajat arvioivat näillä neljällä ulottuvuudella motivaatiotaan neliportaisella asteikolla. Lisäksi jokaisen ulottuvuuden arvioinnin jälkeen vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin kokemuksistaan. Tämän lisäksi vapaaehtoisia pyydettiin vielä omin sanoin kuvaamaan oman motivaationsa muutoksia, toimintaan sitouttavia asioita sekä vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Vastaajat myös pääsivät koko ajan lukemaan toisten vastauksia, mikä heille kerrottiin heti lomakkeen alussa. Tämänkin osion vastaajien taustoista raportoidaan tarkemmin tulosten yhteydessä myöhemmin tässä raportissa. Tästä osiosta on mahdotonta laskea vastaajaprosenttia, koska pyyntö lähti paitsi kaikille peruskyselyn vastaajille (heitä pyydettiin levittämään lomaketta järjestössään vapaaehtoistoimijoille) niin myös moninaisten verkostojen ja virtuaaliyhteisöjen (esim. Kansalaisareena, Facebook, muutamat seurakunnat) kautta kohti vapaaehtoistoiminnan kenttiä. Vastaajien valtaisan suuri määrä (N = 1674) lyhyen ajanjakson, noin parin viikon, aikana kertoo kuitenkin siitä, että teema koetaan mielekkääksi ja vapaaehtoistoiminnan kokemuksia halutaan jakaa. Vastaajat olivat myös vastanneet lomakkeeseen tunnollisesti, vaikka se sisälsi lukuisia avoimia kysymyksiä. Seuraavaan on koottu tietoja peruskyselyyn vastanneiden taustoista. SWOTkyselyn ja motivaatiokyselyn vastaajien taustat on puolestaan eritelty tarkemmin niitä erityisesti käsittelevien lukujen alussa. Peruskyselyssä vastaajilta tiedusteltiin: Mikä seuraavista vastaa lähinnä järjestöänne?, koskien järjestön valtakunnallisuutta versus paikallisuutta, ja peruskyselyn kaikki vastaajat (ei vain vapaaehtoistoimintaa koskevien teemojen vastaajat eli ei vain tutkimuksen ydinjoukko) jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, valtaosa kolme neljästä kyselyyn vastanneista edustaa paikallista, alueellista järjestöä. Noin neljännes vastanneista edustaa puolestaan valtakunnallisella tasolla toimivaa järjestöä. Aineiston kattava edustus sekä paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta takaa sen, että kyselyssä pääsevät esille kummallekin tasolle tärkeät asiat; aineiston jakaumaa voidaan tässä suhteessa pitää erinomaisen onnistuneena. 6 Malli esitellään tämän tutkimuksen motiiveja käsittelevässä tulosluvussa hieman tarkemmin. 18

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

1) Vastaajan taustatiedot

1) Vastaajan taustatiedot Seuran toiminnan arviointi: Hyvä xxxxx:n jäsen, Olet aloittamassa seuran toiminnan arviointikyselyyn vastaamista. Hienoa! Seuran toimintaa halutaan kehittää entisestään, ja sitä varten Sinun kokemuksesi

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Eläkeikäisten osallistumisen syyt ja tavat

Eläkeikäisten osallistumisen syyt ja tavat Eläkeikäisten osallistumisen syyt ja tavat Jere Rajaniemi ja Ilka Haarni Seniorit vapaaehtoisina - Suuret ikäluokat mahdollisuutena Vavero-hankkeen loppuseminaari 3.11.2010 Vavero vastavuoroisuus, vertaisuus

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot