Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 23 Anne Birgitta Pessi, Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 23 Anne Birgitta Pessi, Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta Raha-automaattiyhdistys 2010

4 Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2010 ISBN

5 Sisällys Esipuhe Vapaaehtoistoiminta mitä ja miksi? Suomalaiset vapaaehtoistoimijoina Vapaaehtoistoiminta halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Tutkimuksen tavoitteet Kiitokset Tutkimuksen aineisto, vastaajat, analyysi, luotettavuus Luottamustoiminta ja hallinto Vapaaehtoistoiminnan maisemakuva: rooli, tehtävät, toimijat Toiminnan rooli järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan kirjo Toimijat ja seuranta Keitä toivottaisiin mukaan? Toiminnan rahoitus ja kustannukset Vapaaehtoistoimintaa tukeva ammatillinen työ ja koulutustarpeet Toiminnan tukena Koulutustarpeet Vapaaehtoistoiminnan yhteistyökumppanit Toiminnan rajapinnat: haasteita? Mahdolliset haasteet järjestöjen sisällä Haasteita suhteessa muihin toimijoihin? Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet, toteutumat, tulokset Strateginen tausta tai sitten ei Koetut perustehtävät Konkretia: edellisvuoden tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan tulokset Toiminnan seuranta Ketkä toiminnasta hyötyvät? Innovaatiot ja toimijoiden rekrytointi Uudet käytänteet ja innovaatiot Uusien toimijoiden rekrytointi: mistä ja miten? Rekrytoinnin onnistumiset versus haasteet... 99

6 11 Toimijoiden tukeminen ja sitouttaminen Mitä toimijoille tarjotaan? Jatkuvuus: toimijoiden sitouttaminen Elinkaaren tukeminen Vapaaehtoistoiminnan merkitys, kehitystrendit ja tulevaisuus Toiminnan merkitys Vapaaehtoistoiminnan erityisosaaminen Toiminnan tulevaisuus Nousevat trendit SWOT Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet SWOT-aineisto peruskyselyssä ja sen teemoittelu arviointikierrokselle SWOT-teemojen arviontikierroksen vastaajat SWOT-teemojen arvioinnin tulokset Vapaaehtoistoimijoiden motiivit Miksi mukaan? Motiivien eroja myös rekrytoinnin kannalta Pohdinta: johtopäätökset ja vinkit tulevaan Vapaaehtoistoiminta on luovuttamattoman keskeistä - ja kuinka tukea sitä edelleen? Vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin varmistaminen Tulevaisuus on toimijoissa: motivointi, sitouttaminen ja kannustava ohjaus Tiivistelmä Lähteet TAULUKOT LIITTEET

7 Esipuhe Raha-automaattiydistys (RAY) tukee voittovaroillaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja projekteja. Kansalaisjärjestöjen toiminnassa voi tunnetusti olla monia ulottuvuuksia; eri väestöryhmien edunvalvonta, vaikuttaminen, asiantuntijuus, uusien toimintamallien kehittäminen, avun ja tuen järjestäminen, joskus myös palveluiden tuottaminen myytäväksi joko suoraan asiakkaille tai kunnille, Kelalle tai muille tahoille. Mainittujen lisäksi vapaaehtoistoiminta on yksi keskeisimpiä kansalaisjärjestötoiminnan osia; siitä on monasti puhuttu järjestötoiminnan ytimenä tai sydämenä. Se kuinka paljon ja missä muodossa vapaaehtoistoimintaa eri järjestöissä on, vaihtelee suuresti. Joissain järjestöissä vapaaehtoisuus läpäisee koko toiminnan, joissain se on yksi toiminnan ala muiden joukossa. Sellaisiakin järjestöjä on, joiden toiminta painottuu ammatilliseen työhön siinä määrin, ettei vapaaehtoistoimintaa luottamuselintyöskentelyä lukuun ottamatta ole lainkaan. Vaikka vapaaehtoistoiminta on jo lähtökohtaisesti maksutonta, sen organisointiin ja infrastruktuuriin, vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, koulutukseen ja jaksamisesta huolehtimiseen tarvitaan ammatillista työpanosta ja rahaa. RAY on yli 70 vuoden ajan tukenut kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja näin myös vapaaehtoistoiminnalla on aina ollut suuri merkitys avustusten lopullisessa kohdentumisessa ja käytössä. Läpäisevyydestään johtuen vapaaehtoistoiminta ei aina ole näkyvissä esimerkiksi avustusten käyttötarkoitusteksteissä. RAY:n avustusluokituksissa vapaaehtoistoimintaa sisältyy toimintoluokkaan vapaaehtois- ja vertaistoiminta, mutta sitä on runsaasti myös järjestöjen muissa toiminnoissa. Myös avustuslajeittain tarkasteltuna vapaaehtoistoimintaan voi kohdentua kaikkia käytössä olevia avustuslajeja: yleisavustusta, kohdennettua toiminta-avustusta, projektiavustusta ja investointiavustustakin. Käsillä oleva raportti on vapaaehtoistoimintaa rahoittajanäkökulmasta tarkastelevan hallinnollisen selvityksen ja tieteellisen tutkimuksen yhdistelmä. Erityisesti vapaaehtoistoiminnan infrastruktuuriin liittyviltä osin se on hyvin avustusjärjestelmäkeskeinen; peruskysely kohdennettiin ja rajattiin RAY:n avustusta saaneisiin järjestöihin. Tältä osin tutkimuksen tavoitteet liittyvät avustusten suuntaamiseen liittyviin jäsennyksiin, ja saatua tietoa hyödynnetään esimerkiksi RAY:n avustusstrategian päivittämisessä. Avustusjärjestelmän käytännöllisiä tarpeita tutkimus palvelee myös avustusten seurantajärjestelmien kehittämisessä. Vapaaehtoistoiminnan arkeen ja toimijoiden henkilökohtaisiin motiiveihin kohdentuvilta osiltaan tutkimuksella on liittymäpintoja laajempiinkin kansalaistoimintaa, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaaehtoistoiminnan asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa koskeviin tutkimuksellisiin intresseihin. Tutkimuksen kokonaisuus muodostuu alla olevan kaavion mukaisesti kolmesta osiosta, joihin suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa alettiin viitata termeillä 'perus- 5

8 kysely', 'SWOT' ja 'motivaatiokysely'. Osioiden toteutus kuvataan tarkemmin jäljempänä. Kaaviossa osioihin liittyvät numerot viittaavat saatujen vastausten lukumääriin. Vuonna 2009 raha-automaattiavustusta saaneita järjestöjä oli yhteensä 921 kpl. Kohdejoukosta rajattiin pois pelkästään investointiavustusta saaneet noin 90 järjestöä, joista suurin osa on vanhusten palveluasuntoihin liittyviin peruskorjaus-, vesisammutus- tai muihin vastaaviin yksittäisiin investointihankkeisiin avustusta saaneita järjestöjä. Kysely toteutettiin verkkosovelluksella, joka toimitettiin järjestöille sähköpostitse. Lopulliseksi kohdejoukoksi valikoitui 825 järjestöä, joiden yhteystiedot RAY:n tietojärjestelmässä pitivät paikkansa. Peruskyselyyn liittyi lisäksi B-osa, joka syntyi siten, että varsinaisesta kohdejoukosta valtakunnallisilla keskusjärjestöillä oli mahdollisuus välittää kyselyä edelleen omille alue- tai paikallisjärjestöilleen. Tällä haluttiin varmistaa paikallisvärin saaminen tutkimusaineistoon, vaikka kyselyn laajuuden ja verkkosovellustekniikan tiedettiin asettavan melkoisen haasteen pienten paikallisyhdistysten vapaaehtoisille. Espoossa 10. kesäkuuta 2010 Pekka Mykrä kehittämispäällikkö, RAY Kuva 1. Vapaaehtoistoimintatutkimuksen kolme osiota 6

9 1 Vapaaehtoistoiminta mitä ja miksi? 1.1 Suomalaiset vapaaehtoistoimijoina Ensimmäisen suomalaisen kattavan vapaaehtoistoimintatutkimuksen (Yeung 2002) mukaan Suomi on aktiivinen vapaaehtoistoiminnan maa, toisin kuin vieläkin usein ajatellaan. Suomalaisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on aktiivista: lähes kaksi viidestä (37 %) suomalaisesta on osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea kovinkaan paljoa eri väestöryhmissä. Naiset ja miehet, nuoret ja vanhat osallistuvat toimintaan keskimäärin yhtä paljon. Suomalaiset myös käyttävät aikaansa vapaaehtoistoimintaan lähes 18 tuntia kuukaudessa. Nuoret (15 24 v.) sekä iäkkäimmät osallistuvat tätäkin enemmän, lähes 20 tuntia kuussa. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten vapaaehtoistoiminnan aktiivisuus on korkeampaa kuin useiden maiden kuten Saksan, Irlannin, Ranskan tai Japanin. (Yeung 2002; Giving and Volunteering 1999, National Survey of Volunteering in the UK 1997, Volunteer Numbers 2001, Volunteering in Germany 2000) Tuoreessa laajassa kansainvälisessä vertailussa (World Values aineistoon nojaten) on maita, joissa kansalaisista alle 10 % toimii vapaaehtoisina (esim. Venäjä) sekä maita, joissa luku on yli 50 % (esim. Ruotsi, USA), mutta Suomi sijoittuu erittäin hyvään keskikastiin tai vähän sen yli: yli 30 % toimii vapaaehtoisina. Samaan tasoon asettuvat esimerkiksi Belgia, Tanska, Intia, Irlanti, Singapore. (Musick & Wilson 2008, 34). Aiemman tutkimuksen mukaan selvästi suosituin (30 %) suomalaisten vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu ja liikunta. Toiseksi eniten, lähes yhtä paljon, osallistutaan terveys- ja sosiaalialojen (25 %) sekä kolmanneksi eniten lasten ja nuorten kasvatusasioihin (22 %) liittyvään vapaaehtoistoimintaan. Useimmat suomalaiset vapaaehtoiset (62 %) osallistuvat yhdistyksen tai säätiön organisoimaan vapaaehtoistoimintaan. (Yeung 2002) RAY:n rahoittamat sarat ovat siis aivan suomalaisen vapaaehtoistoiminnan ytimessä. 1.2 Vapaaehtoistoiminta halutaan tehdä entistä näkyvämmäksi Vapaaehtoistoiminnan kansainvälinen arvostus on ollut viime vuodet ja vuosikymmenet koko ajan kasvussa. Vuosi 2001 oli YK:n vapaaehtoistoiminnan kansainvälinen teemavuosi. Tavoitteena oli tehdä vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi, tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Tarkoituksena oli yhdistää organisaatioiden voimavaroja ja vahvistaa toiminnan yhteistä perustaa. Samalla haluttiin selkiyttää vapaaehtoistoiminnalle asetettuja odotuksia sekä tehdä toiminta entistä näkyvämmäksi. YK:n tilaamana brittiläinen Davis Smith (2000) hahmotteli vapaaehtoistoiminnan neljä lajia seuraavasti: 1) keskinäinen tuki ja oma-apu, vertaistuki, 2) filantropia ja palvelu toisia kohtaan, 3) osallistuminen ja osallisuus, 4) kampanjointi, asioiden ajaminen. YK:n Kofi Annan puolestaan tiivisti juhlapuheessaan : Paremman ja turvallisemman elämän saavuttamiseen on tehtävä töi- 7

10 tä ja sitouduttava yhä tiukemmin. Toivon mukaan tulevaisuudessakin mahdollisimman moni tulee mukaan maailmanlaajuiseen vapaaehtoistoiminnan liikkeeseen. Jokaisella meillä on jotain jaettavaa." Sekä globaali että eurooppalainen yhteistoiminta vapaaehtoistoiminnan puolesta on jatkunut; esimerkkinä voidaan mainita, että EU:ssa julistettiin manifesti vapaaehtoistoiminnan puolesta (Manifesto for Volunteering in Europe) vuonna 2006 lähes 40 vapaaehtoistoiminnan keskuksen toimesta. Manifestin ydinviesti on, että vapaaehtoistoiminta 1 on tärkeä tekijä strategisissa tavoitteissa EU:n tavoitellessa kilpailukykyä ja dynaamista, tietopohjaista talousvoimaa. Tuoreessa Euroopan Parlamentin vuoden 2008 mietinnössä (vapaaehtoistyön rooli taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä (A6-0070/2008)) alleviivataan vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja kannustetaan jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoistoimintaa. Mietinnön pohjalta hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan muun muassa seuraavaa: Euroopan parlamentti katsoo, että kestävä rahoitus erityisesti hallinnollisiin tarkoituksiin on erittäin tärkeää vapaaehtoisjärjestöille ja vapaaehtoistyölle yleensä. Euroopan parlamentti katsoo, että vapaaehtoistyö osallistaa kansalaisia suoraan paikalliseen kehitykseen ja on näin ollen tärkeässä osassa kansalaisyhteiskunnan ja demokratian edistämisessä. Euroopan parlamentti kannustaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia tunnustamaan vapaaehtoistyön arvon sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; kannustaa lisäksi työskentelemään yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa ja kuulemaan mielekkäällä tavalla vapaaehtoissektoria suunnitelmien ja strategioiden kehittämiseksi vapaaehtoistyön tunnustamiseksi, arvostamiseksi, tukemiseksi, helpottamiseksi ja kannustamiseksi; kehittää myös jäsenvaltioita luomaan vakaat ja institutionaaliset puitteet kansalaisjärjestöjen osallistumiselle julkisiin keskusteluihin. Lisäksi Euroopan Neuvosto on nimennyt vuoden 2011 Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodeksi. Teemavuodella halutaan osoittaa, että vapaaehtoistoiminta on yksi aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian keskeisistä ulottuvuuksista. 1 Manifesti käyttää käsitettä voluntary action. 8

11 1.3 Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta on tutkimuksissa perinteisesti, Suomessakin, määritelty erityisesti kahden käsitteen kautta: vapaaehtoisuus ja palkattomuus. Käsitteitä 'vapaaehtoistoiminta' ja 'vapaaehtoistyö' käytetään tässä tutkimuksessa neutraaleina synonyymeinä. Tekijäkäsitteenä käytetään niin ikään sekä vapaaehtoinenettä vapaaehtoistyöntekijä-käsitteitä. Kansainvälisessä vertailevassa vapaaehtoissektoria koskevassa keskustelussa on huomioitu vapaaehtoistoimintakäsitteen kontekstuaalisuus. Esimerkiksi Govaart (2001) kumppaneineen jakaa vapaaehtoistoiminnan kolmeen muotoon: keskinäiseen tukeen, auttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. He painottavat, että eri maissa ja kulttuureissa vapaaehtoistoiminta määritellään enemmän joko henkilöiden, toimintamuotojen tai laajempien kontekstien kautta. Tutkittuaan vapaaehtoistoimintaa 21 maassa Govaart kumppaneineen on kuitenkin voinut löytää tietyt yhteiset elementit eri kulttuurien vapaaehtoistoiminnan määritelmille: kyseessä on palkaton ja pakottamaton toiminta, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. Tämä klassinen vapaaehtoistoiminnan määritelmä palkattomuus, vapaaehtoisuus on hyvin pitkälle identtinen myös aiemmin mainitussa Euroopan Parlamentin vuoden 2008 mietinnössä käytetyn vapaaehtoistyön määritelmän kanssa. Mietinnössä vapaaehtoistyö määritellään seuraavasti: Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellista korvausta vastaan, eli siitä ei makseta. Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta. Se hyödyttää kolmatta osapuolta perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella. Se on kaikille avointa. Mietinnössä vapaaehtoistyön muotoja kuvataan olevan useita ja esimerkkeinä kuvataan seuraavat: laajasti nähtynä vastavuoroinen ja/tai oma-apu, filantropia tai muiden palveleminen, kampanjointi ja asianajo sekä osallistuminen ja itsehallinto. Tässä tutkimuksessa vapaaehtoistyötä/vapaaehtoistoimintaa lähestytään kahdesta näkökulmasta: järjestöjen luottamushenkilötyöskentelystä kartoitetaan sen perusdimensiot, mutta tutkimuksen pääpaino on varsinaisessa vapaaehtoistoiminnassa. Järjestöjen hallinnosta on säädetty sekä yhdistyslaissa että säätiölaissa. Kansalaisten näkökulmasta järjestöjen hallitustyöskentely on eräs vapaaehtoistoiminnan, kansalaistoiminnan ja osallistumisen muoto. Pienemmissä järjestöissä hallitukseen osallistuminen on usein kokonaisvaltaista vastuunkantoa ja mukanaoloa järjestötoiminnassa, suuremmissa järjestöissä hallituksenkin erityiset vastuut korostuvat eri tavalla, hallituksen ja operatiivisen toiminnan rajat ja vastuut ovat säädellympiä ja hallitustyö edellyttää merkittävästi enemmän asiantuntemusta. Järjestöjen hallitusten ja muiden vastaavien luottamuselinten jäsenmäärät, kokoontumisintensiteetti, hallitusjäsenyyden maksuttomuus versus palk- 9

12 kioperusteisuus sekä toimielinten jäsenten sukupuolijakauma ovat asioita, jotka tutkimus osaltaan tuo esiin. Varsinaisena vapaaehtoistyönä tutkimuksessa käsitellään kansalaisten toimintaa, jota tehdään maksutta omasta vapaasta tahdosta siten että hyöty siitä kohdentuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle niin, että toiminta on jonkin tahon tässä siis RAY-avustusta saavan järjestön organisoimaa. Tämä määritelmä myös kerrottiin vastaajille tutkimuspyynnön yhteydessä. Ensimmäinen kohta tarkoittaa, että vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa tai palkkiota mutta toimintaan osallistumisesta aiheutuvat kulut voidaan osallistujalle korvata. Kolmannella kohdalla rajataan oman perheen, sukulaisten tai ystävien piirissä tehtävä toiminta pois. Neljäs kohta, joka tekee määritelmästämme esimerkiksi EU-dokumenttia tiukemman, rajaa puolestaan arkisen auttamisen ja eiorganisoimattoman avun (esim. lastenhoitoapu naapurille) pois. Lisäksi on huomioitava, että määritelmään mahtuva monet vertaistuen muodot, esimerkiksi järjestöjen vertaistukiryhmät. Aineistossa, erityisesti avointen kysymysten vastauksissa, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan teemat kulkevatkin kauttaaltaan limittäin. Monissa tuoreissa eurooppalaisissa dokumenteissa (esim. Manifesto for change 2008), joissa vapaaehtoistoimintaa on hahmoteltu, on kuvattu sangen perinteinen tapa hahmottaa toimintaa. Tätä voisi kutsua perinteiseksi non-profit-paradigmaksi (Rochester et al. 2010, 10 11), jossa päänäkökulma on palkattomassa palvelutyössä: Toiminnan motivaatio: motivaatio on monimuotoista, mutta usein toiminta nähdään lahjana, eli altruismin roolia motivaatiossa on korostettu. Toiminta-alueet: laajat, mutta erityisessä fokuksessa on hyvinvointi ja sosiaalinen tuki. Organisatorinen konteksti: useimmiten huomioidaan muodollisesti organisoidut ja palkatun henkilökunnan ylläpitämät järjestöt. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa merkittävän lisäresurssin. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: yleensä tarkasti rajattuja ja järjestön etukäteen päättämiä. Ihmisiä rekrytoidaan tiettyihin tehtäviin ja usein myös koulutetaan niihin. Tuoreessa, vielä Eurooppaa laajemmassa, vapaaehtoistoiminnan yleisesityksessä ja käsikirjassa (Musick & Wilson 2008) tähän paradigmaan on otettu etäisyyttä huomioimalla muiden muassa, että aktivismi-tyyppinen vapaaehtoistoiminta ei mahdu perinteiseen paradigmaan. 10

13 Jo aiemmin paradigmaan on otettu etäisyyttä korostamalla vapaaehtoistoiminnan osuutta aktiivisessa kansalaisyhteiskunnassa (esim. Lyons & Wijkstöm & Clary 1998; Suomessa Yeung 2002). Tämä kansalaisyhteiskunta-paradigma korostaa, verrattuna aiempaan, seuraavia: Toiminnan motivaatio: altruismin ohella, tai pikemminkin tilalta, motivaatiossa korostetaan oma-apua, vertaisapua, apua toinen toisilleen. Ihmisillä on kykyä ja halua toimia yhdessä jaettujen tavoitteiden ja yhteisten asioiden edestä. Toiminta-alueet: erityisen laajat auttamisen ja tuen ohella esim. vertaistukiryhmät, kampanjat, luonnonsuojelu. Vapaaehtoistoiminta kattaa myös kaikenlaisen aktivismin. Organisatorinen konteksti: muodollisten järjestöjen ohella runsaasti moninaisia muotoja: epävirallisia ryhmiä, kokonaan vapaaehtoispohjaisia ryhmittymiä ja järjestöjä jne. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: tehtävät eivät ole etukäteen järjestön tarkasti rajaamia, vaan toimijat voivat tuoda omia ideoitaan, intressejään, lahjojaan. Lisäksi vapaaehtoistoimijat voivat ottaa kokonaisvastuun toiminnasta tai jopa järjestöstä ja sen johtamisesta. Tuorein lisä tähän vapaaehtoistoiminnan hahmottamisen moninaisuuteen on niin kutsuttu vakavasti otettava vapaa-aika -paradigma eli hyödyllisen (itselle ja toisille) vapaa-ajan näkökulma (Stebbins & Graham 2004; Rochester et al. 2010, 13 15). Tämä hyödyllisen vapaa-ajan paradigma (serious leisure paradigma) korostaa puolestaan, verrattuna edellisiin kahteen, seuraavia: Toiminnan motivaatio: motivaatio keskittyy erityisesti sisäisiin, ei ulkoisiin, asioihin, kuten esim. uuden oppiminen, jonkin taidon saavuttaminen. Yleensäkin toiminta keskittyy tällöin tiettyyn tarkkaan toimintamuotoon. Toiminta-alueet: monipuoliset mutta keskittyvät erityisesti urheiluun ja taiteeseen sekä kulttuuriin (esim. paikallinen historia). Organisatorinen konteksti: moninainen, sama kuin edellisessä kahdessa. Toiminta voi kuitenkin olla myös hyvin pienimuotoista ja paikallista. Vapaaehtoistoimijoiden roolit: moninaiset, vaihdellen valmentajasta ja ohjaajasta osallistujaan. Samalla tämä paradigma herättää kysymään, onko kuten pitäisi olla niin, että vapaaehtoistoiminta vapaa-ajan paradigmanakin on todella avoin ja mahdollinen kaikille ihmisille. Kokonaisuudessaan nämä kolme paradigmaa palvelutyön, kansalaisyhteiskunnan ja vapaa-ajan näkökulmat on pyritty huomioimaan läpi tämän tutkimuksen laajan kyselylomakkeen kuten myös käytetyssä vapaaehtoistoiminnan määritelmässä tavoitteena, että koko toiminnan kirjo tulisi mahdollisimman hyvin kuulluksi, hiljaista saataisiin näkyväksi. Seuraavassa mennään tutkimuksen tavoitteisiin tarkemmin. 11

14 1.4 Tutkimuksen tavoitteet Meillä on runsaasti tutkimustietoa siitä, miten vapaaehtoistoiminta edistää hyvää elämää yksilöiden elämässä kuten myös koko yhteiskunnan tasolla. Kuitenkin siitä, mitä keskitasolla tapahtuu järjestöissä tiedämme huomattavasti vähemmän. Tämä tutkimus pureutuu juuri tähän tasoon. Tällä tutkimuksella pyritään maalaamaan ensimmäinen perusmaisemakuva RAY:n rahoittamasta vapaaehtoistoiminnasta. Tutkimusta varten laadittiin ensimmäinen suomalainen järjestöjen vapaaehtoistoiminnan arkea, tavoitteita ja ihanteita laajasti kartoittava laaja kyselylomake. Lomakkeen laadinta oli huolellinen prosessi, ja kaikki yllä esitellyt paradigmat, kuten muukin tutkimuksen tuntemuksemme, pyrittiin ottamaan huomioon. Lomakkeen laadinnan ja koko tutkimuksen perustavoitteena on tuottaa kattavaa uutta seurantatietoa RAY:n avustamasta järjestötoiminnasta; sillä haetaan vastauksia peruskysymyksiin, mitä vapaaehtoistoiminta on, mitä siinä tapahtuu. Nämä peruskysymykset ovat tämän tutkimuksen ensimmäinen tehtävä ja ydintehtävä eli perustehtävä. Toiseksi, perustehtävään nojaten, RAY:n avustusosastolla käynnissä olevaan seurantajärjestelmien kehittämisprosessiin tutkimus antaa vinkkejä siitä, millä tavoin jatkossa muiden muassa vapaaehtoistoiminnan aikaansaannoksia tuloksellisuus- ja vaikutusseuranta on erityinen kehittämisalue voidaan seurata, dokumentoida ja raportoida tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kolmanneksi, kun RAY:n avustusstrategian päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä 2, tällä tutkimuksella on merkitystä myös avustuslinjausten jäsentämisen kannalta. Vapaaehtoistoiminta pitää kyetä hahmottamaan kokonaisuutena, jotta sen infrastruktuurista syntyviin kustannuksiin voidaan järkevällä tavalla kohdentaa julkista avustusta. Neljänneksi, tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää uusissa jäsennyksissä koskien laajempaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä suhteessa kansalaisten kokemaan hyvinvointiin, ammatilliseen työhön ja palveluihin, kuten myös vapaaehtoisuuteen liittyvistä kehitystrendeistä, vapaaehtoistoimijoiden kokemuksista ja niin edelleen. Nämä kaikki teemat eivät millään mahdu tähän tutkimukseen, mutta Pohdinnassa avaamme tuloksia esimerkiksi sosiaalisen pääoman kuten myös uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin haasteiden kautta. Tiivistäen voi siis sanoa, että tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vapaaehtoistoiminnan sisällöistä, laajuudesta ja kehitysnäkymistä. Tavoitteena on siis tehdä hiljaista näkyväksi, tuoda 2 RAY:n avustusstrategia päivitetään siten, että uusi strategia vuodesta 2012 eteenpäin voidaan julkistaa alkuvuodesta

15 (pientäkin) innovatiivisuutta esille. Projektin ydinfokuksen kautta pystytään heijastelemaan ja myös arvioimaan laajempaa kysymystä: mitä yhteiskunnallista hyötyä RAY:n avustuksilla saadaan? 1.5 Kiitokset Tutkimushankkeessa yhteistyöstä lämmin kiitos kuuluu lomakkeen kommentoinnista Henrietta Grönlundille ja joulukuussa 2009 RAY:lla järjestetyn työpajan osallistujille: Liisa Reinmanille, Sinikka Kaakkuriniemelle, Oili Jyrkämälle, Anitta Raitaselle, Jatta Vikströmille, Marja Vuoriselle, Eeva Kuuskoskelle, Arja-Liisa Ylöselle, Hanna Piiraiselle ja Mauri Mujuselle sekä Mette Rannalle. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin palautetilaisuudessa toukokuussa 2010; tilaisuuden aktiiviseen keskusteluun osallistui 40 järjestöedustajaa. Suuri kiitos! Lisäksi Anne Birgitta ja Tomi haluavat kiittää Pekka Mykrää inspiroivasta yhteistyöstä koko hankkeen ajan! Anne Birgitta lausuu lämpimät kiitokset myös Irja Pessille, vapaaehtoistoiminnan arjen ja juhlan kokemusten jakamisesta, pohtimisesta. Erityinen kiitos kuuluu tutkimuksen suurelle vastaajajoukolle; ilman teitä tuloksia ei olisi lämmin kiitos! Kiitollisuuden(kin) osoituksena tähän raporttiin on tuotu mahdollisimman runsaasti ja autenttisina aineistolainauksia näkyviin. 13

16 2 Tutkimuksen aineisto, vastaajat, analyysi, luotettavuus Tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri kyselyllä. 3 Ensimmäinen kysely, eli niin sanottu peruskysely, suunnattiin RAY-avustusta vuonna 2009 saaneille järjestöille, ja vastaaminen siihen tapahtui järjestönäkökulmasta. Toisessa kyselyssä, eli niin sanotussa SWOT-osiossa, jäsennettiin peruskyselystä saatua vastausaineistoa, ja se lähetettiin noin kaksi viikkoa peruskyselyn jälkeen samalle järjestöjoukolle. Kolmas kysely, eli niin sanottu motivaatiokysely, kohdennettiin varsinaisiin vapaaehtoistoimijoihin, ja sen kutsua välitettiin osin peruskyselyyn vastanneiden järjestöjen kautta mutta myös laajemmalle vastaajajoukolle muita väyliä pitkin. Peruskysely siis lähetettiin kaikille RAY:n avustusta saaneille järjestöille helmikuussa Järjestöjen yhteystiedot poimittiin RAY:n omista tietojärjestelmistä. Kysely osoitettiin ensisijaisesti toiminnanjohtajalle, toissijaisesti puheenjohtajalle tai muulle yhteyshenkilölle. Kutsussa vastaanottajia pyydettiin vastaamaan kyselyyn oman järjestönsä puolesta; kyselyn alussa vastaajia ohjeistettiin vielä seuraavasti: Vastatkaa KOKO lomakkeeseen oman järjestönne näkökulmasta. Eli paikallisjärjestön kohdalla paikallisesta näkökulmasta ja valtakunnallisen järjestön kohdalla valtakunnallisesta. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostina, jossa oli linkki lomakkeeseen. Vastaajien oli mahdollista vastata kyselyyn erissä ja tallentaa vastauksensa välillä. Valtakunnallisia keskusjärjestöjä pyydettiin ohjaamaan kutsu osallistua kyselyyn myös omille paikallis- tai alueyhdistyksilleen. Teknisistä syistä johtuen välitetyn kutsun kautta osallistuneet järjestöt joutuivat vastaamaan kyselyyn kerralla, ilman mahdollisuutta tallentaa vastauksiaan välillä. Kutsun mukana vastaajille toimitettiin vastausohje, jossa kuvattiin kyselyn toimintatavat. Kyselyn etusivulta oli mahdollista tulostaa koko kysely paperille ja tutustua kokonaisuuteen etukäteen. Peruskyselyssä kaikki järjestöt vastasivat kyselyn kohtiin: perustiedot järjestöstä (mukaan lukien kysymys siitä, kuuluuko vapaaehtoistoiminta järjestön toimintaan), järjestön hallitus- ja luottamustoiminta ja perustiedot vastaajasta. Sellaiset järjestöt, joiden toimintaan vapaaehtoistoiminta ei kuulunut, ohjattiin vapaaehtoistoimintaa käsittelevien kysymysten ohi, suoraan kyselyn loppuun. Hallitus- ja luottamustoiminnan osalta tutkimus kohdennettiin kaikille RAY-avustusta saaneille järjestöille, myös niille joiden tehtäviin vapaaehtoistoiminta ei muuten sisälly. Pääosa peruskyselyn kysymyksistä koski kuitenkin juuri vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan määritelmä kerrottiin vastaajille tutkimuspyynnön yhteydessä. Seuraavassa on listattu kyselyn vapaaehtoistoiminnan pääteemat: 3 Käytetyt lomakkeet ovat tämän raportin liitteenä. Edellisessä, Pekka Mykrän kirjoittamassa, osiossa tutkimuksen eri osiot on jo esitetty visuaalisesti. 14

17 vapaaehtoistoiminnan rooli ja puitteet järjestössä vapaaehtoistoiminta järjestön taloudessa vapaaehtoistoimintaa tukeva ammatillinen työ ja yhteistyökumppanit vapaaehtoistoiminnan rajapinnat vapaaehtoistoiminta järjestön strategioissa ja tavoitteissa vapaaehtoistoiminnan arki järjestössänne järjestönne vapaaehtoistoimijat vapaaehtoistoiminnan merkitys, kehitystrendit ja tulevaisuus vapaaehtoistoiminnan seuranta vapaaehtoistoiminnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan vapaaehtoistyön sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä; vapaaehtoistoimintaa siis arvioitiin klassisen SWOT-analyysin hengessä. Peruskyselyn kohdejoukoksi määritettiin RAY-avustusta vuonna 2009 saaneet järjestöt. Kaikkiaan 921 avustuksen saajasta rajattiin pois pelkästään investointiavustusta saaneet järjestöt, joista valtaosa on vanhusten palveluasumiseen liittyvien pienehköjen peruskorjausavustusten saajia, sekä toiseksi sellaiset järjestöt, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut käytettävissä. Vastauspyyntö lähti kaikkiaan 825 järjestölle. Kohdejoukkoon kuului valtakunnallisia, mutta myös alueellisia ja paikallisia toimijoita. Sen varmistamiseksi, että paikallista ääntä saadaan riittävästi kuuluviin, valtakunnallisten keskusjärjestöjen toivottiin mahdollisuuksiensa mukaan välittävän kutsua ja vastauslinkkiä omille paikallis- ja alueyhdistyksilleen. Teknisistä syistä johtuen välitetyn kutsun kautta osallistuneet jäsenyhdistykset joutuivat vastaamaan varsin massiiviseen kyselyyn kerralla ilman mahdollisuutta tallentaa vastauksiaan välillä. Tämä hankaloitti jossain määrin vastaamista ja myös nosti kynnystä osallistumiseen. Peruskyselyyn vastasi kokonaisuudessaan vastaajaa, joista 989 myös varsinaista vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin. 4 Vastaajat ohjattiin siis eteenpäin eri tavoin riippuen siitä, miten he vastasivat kysymykseen vapaaehtoistoiminnan roolista. Yhteensä 989 vastaajaa valitsi vaihtoehdon, jossa vapaaehtoistoiminta kuuluu jollain tavoin heidän järjestönsä toimintaan. Yhteensä 79 vastaajaa vastasi, ettei vapaaehtoistoiminta kuulu järjestön toiminnalliseen kokonaisuuteen ja 71 oli jättänyt vastaamatta kysymykseen vapaaehtoistoiminnan roolista. Peruskyselyn kohdejoukkoon kuuluvista avustuksen saajista (825) noin 780 vastasi kyselyyn, eli siltä osin vastausprosentti on hieman yli 90. Muutama järjes- 4 Peruskysely muodostaa tämänkin julkaisun ytimen. Sen määrällisistä tuloksista päävastuun kantoi Oravasaari, laadullisista (sekä raportin johdannosta ja Pohdinta-osiosta) puolestaan Pessi. 15

18 tö oli lopettanut toimintansa, joissain keskeisimpien henkilöiden vaihtuminen ei mahdollistanut vastaamista ja joillain pienemmillä järjestöillä tekniset valmiudet eivät riittäneet melko massiiviseen verkkopohjaiseen kyselyyn vastaamiseen. Kyselyn toteutusvaiheessa luovuttiin kysymästä vastaajajärjestön nimeä, joten aivan täsmällistä vastausprosenttia ei voida laskea. Edellä mainittujen noin 780 avustuksen saajan lisäksi parisataa jäsenyhdistystä vastasi keskusjärjestön välittämään kutsuun, joten mainittua 989 vastaajan joukkoa voidaan pitää koko tämän tutkimuksen ydinvastaajajoukkona. Vastausprosenttiin toki vaikuttaa myös se, että järjestöistä raportoidaan nimenomaan rahoittajalle. Sama tekijä vaikuttaa varmasti osin myös vastausten sisältöihin, mitä pohditaankin tuloksia raportoitaessa. Aineistossa löytyi aina siellä täällä myös terveisiä RAY:n suuntaan, esimerkiksi: Tällä hetkellä näyttää synkältä (miten pyritään tukemaan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta järjestössä) RAY:n lopettaessa avustuksensa, mitä kyllä ihmettelemme --- Toivotaan asian uutta tarkastelua. Vapaaehtoistoimintakysymysten vastaajamääränä on perusteltua pitää 989 vastaajaa, mutta käytännössä puuttuvia vastauksia on paljon. Vapaaehtoistoimintakysymysten kohdalla vastaus puuttuu usein noin kolmannekselta niistä vastaajista, joille kysymykset näytettiin. Joidenkin kysymysten kohdalla vastaajamäärää laskee se, että 143 järjestöä edisti vapaaehtoistoimintaa asiantuntijapanoksella mutta järjestöllä ei ollut omia vapaaehtoisia. Yksinään tämä ei kuitenkaan riitä selittämään puuttuvien vastausten määrää. Osaltaan puuttuvien vastausten määrää saattaa selittää myös vastausväsymys (lomake oli pitkä, alkuvuosi 2010 oli järjestöissä kiireinen, ja liikkeellä oli RAY:ltakin useita tutkimuslomakkeita). Koska puuttuvia vastauksia on paljon ja vastausmäärät vaihtelivat melko paljon lomakkeen eri kysymysten välillä, on taulukoissa pääsääntöisesti ilmaistu eri vastausten lukumäärä sekä eri vastausten prosenttiosuudet nimenomaan suhteessa kysymykseen vastanneiden määrään. Tämän lisäksi on ilmaistu vastausprosentti ja puuttuvien vastausten lukumäärä kunkin kysymyksen osalta. Puuttuvat vastaukset heittävät varjonsa aineistoon ja sen luotettavuuteen; emme voi tietää mitään vastaamatta jättäneiden ajatuksista emmekä siitä, miksi vastaamatta on lopulta jätetty. Ovatko jotkin teemat hankalia? Tai kysyttiinkö niitä vaikeasti? Tutkimuslomakkeissa riittäisi aina parannettavaa ja opittavaa. Puuttuvat vastaukset on syytä pitää mielessä läpi tämän raportin, tuloksia tulkittaessa. Lisäksi vastanneidenkin kohdalla on varmasti osa lomakkeen asioista ymmärretty eri tavoin (esim. pohditaanko työntekijämäärien kohdalla henkilömääriä vai henkilötyövuosien määriä). Myös tämä on syytä pitää mielessä läpi raportin, tuloksia pohdittaessa. Yhtäältä tämä on aina tutkimuslomakkeiden haaste, ja toisaalta osa epäselvyyksistä liittyy eritoten vapaaehtoistoiminnan kentän monimuotoisuuteen ja kartoittamattomuuteen. Samalla lomakkeessa pyrittiin olemaan mahdolli- 16

19 simman selkeitä ja tarkkoja. Lomaketta hiottiin työpajassa järjestöedustajien kanssa, ja siihen sisällytettiin muiden muassa johdannossa esitelty vapaaehtoistoiminnan määrittely. Puuttuvista numeerista vastauksista huolimatta lomakkeen lukuisat avoimet vastaukset oli täytetty pääosin erittäin tunnollisesti. Lomakkeen avoimiin kysymyksiin vastaajat olivat pääsääntöisesti kirjoittaneen vastaukset tarkasti ja laajasti. Keskimäärin kirjoitettuja vastauksia oli noin 600 jokaista avointa kysymystä kohden. Eli pelkästään peruskyselyn avointen vastausten määräksi kertyi yli vastausta! Peruskyselyn jälkeen tutkimuksen toista osiota varten tutkijatiimi (Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari) sekä RAY:n kehittämispäällikkö Pekka Mykrä kävivät kukin itsenäisesti läpi koko peruskyselyn SWOT-kysymysten vastausaineiston. Sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia arvioivia vastauksia oli jokaisen kysymyksen kohdalla reilusti yli viisisataa ( ). Peruskyselyn tuloksista nostettiin esiin kunkin SWOT-kysymyksen vastauksista keskeisiä teemoja, jotka toistuivat aineistossa hyvin usein. Tämän lisäksi kunkin kysymyksen vastauksista pyrittiin poimimaan myös vähemmän mainittuja, mutta mielenkiintoisia ja mahdollisesti hyvin merkittäviä, asioita. Näin pyrittiin tavoittamaan jatkoarvioitavaksi myös niin sanottuja heikkoja signaaleja. Määritelmän mukaan heikko signaali tarkoittaa merkkiä asioista tai tapahtumista, joista voi tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta. Heikkoja signaaleja havainnoimalla voi pyrkiä ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuden muutoksia. Teemojen enimmäismääräksi rajoitettiin 25 kutakin kysymystä kohden, eli enimmillään sata. Yhteensä teemoja kertyi lopulta 96 kappaletta. Tutkimuksen toinen osio, SWOT-osio, lähetettiin noin kaksi viikkoa peruskyselyn avaamisen jälkeen samalle joukolle kuin peruskyselykin; toisesta vaiheesta oli myös kerrottu jo aiemmalla kierroksella. Kyselyssä vastaajat pääsivät lukemaan peruskyselyn SWOT-analyysin tuloksia (mainitut 96 teemaa), ja he arvioivat tuloksien teemoja sijoittamalla ne niin sanottuun tikkatauluun (ks. liite 1). Usein aineistoissa toistuneet teemat ja harvoin mainitut teemat (heikot signaalit) esitettiin vastaajille samanarvoisina arvioitaviksi. Mitä tärkeämmäksi vastaaja arvioi teeman, sitä keskemmälle tikkataulua se pyydettiin sijoittamaan. SWOT-teemoja arvioi yhteensä 356 vastaajaa eri puolilta Suomea sekä erityyppisistä järjestöistä. SWOT-osion vastaajien taustoista raportoidaan tarkemmin tulosten yhteydessä myöhemmin tässä raportissa. Tutkimuksen kolmas osio, eli motivaatiokysely 5, kohdennettiin varsinaisiin vapaaehtoistoimijoihin. Viesti lähetettiin jälleen samoille henkilöille kuin peruskyselyssäkin, ja järjestöjen edustajia pyydettiin välittämään kysely omille vapaaehtoisilleen. Kyselyssä vapaaehtoisia pyydettiin pohtimaan omaa motivaatiotaan vapaaehtoistoimintaan suhteessa neljään ulottuvuuteen: 5 Tästä osiosta päävastuun kantaa Pessi. 17

20 Pohdinta Toiminta Läheisyys Etäisyys Uuden etsintä Jatkuvuus Saaminen Antaminen Näiden neljän ulottuvuuden teoreettisena taustana käytettiin Pessin (Yeung 2004a; Yeung 2004b) kehittämää motivaation timanttimallia 6. Vastaajat arvioivat näillä neljällä ulottuvuudella motivaatiotaan neliportaisella asteikolla. Lisäksi jokaisen ulottuvuuden arvioinnin jälkeen vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin kokemuksistaan. Tämän lisäksi vapaaehtoisia pyydettiin vielä omin sanoin kuvaamaan oman motivaationsa muutoksia, toimintaan sitouttavia asioita sekä vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Vastaajat myös pääsivät koko ajan lukemaan toisten vastauksia, mikä heille kerrottiin heti lomakkeen alussa. Tämänkin osion vastaajien taustoista raportoidaan tarkemmin tulosten yhteydessä myöhemmin tässä raportissa. Tästä osiosta on mahdotonta laskea vastaajaprosenttia, koska pyyntö lähti paitsi kaikille peruskyselyn vastaajille (heitä pyydettiin levittämään lomaketta järjestössään vapaaehtoistoimijoille) niin myös moninaisten verkostojen ja virtuaaliyhteisöjen (esim. Kansalaisareena, Facebook, muutamat seurakunnat) kautta kohti vapaaehtoistoiminnan kenttiä. Vastaajien valtaisan suuri määrä (N = 1674) lyhyen ajanjakson, noin parin viikon, aikana kertoo kuitenkin siitä, että teema koetaan mielekkääksi ja vapaaehtoistoiminnan kokemuksia halutaan jakaa. Vastaajat olivat myös vastanneet lomakkeeseen tunnollisesti, vaikka se sisälsi lukuisia avoimia kysymyksiä. Seuraavaan on koottu tietoja peruskyselyyn vastanneiden taustoista. SWOTkyselyn ja motivaatiokyselyn vastaajien taustat on puolestaan eritelty tarkemmin niitä erityisesti käsittelevien lukujen alussa. Peruskyselyssä vastaajilta tiedusteltiin: Mikä seuraavista vastaa lähinnä järjestöänne?, koskien järjestön valtakunnallisuutta versus paikallisuutta, ja peruskyselyn kaikki vastaajat (ei vain vapaaehtoistoimintaa koskevien teemojen vastaajat eli ei vain tutkimuksen ydinjoukko) jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, valtaosa kolme neljästä kyselyyn vastanneista edustaa paikallista, alueellista järjestöä. Noin neljännes vastanneista edustaa puolestaan valtakunnallisella tasolla toimivaa järjestöä. Aineiston kattava edustus sekä paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta takaa sen, että kyselyssä pääsevät esille kummallekin tasolle tärkeät asiat; aineiston jakaumaa voidaan tässä suhteessa pitää erinomaisen onnistuneena. 6 Malli esitellään tämän tutkimuksen motiiveja käsittelevässä tulosluvussa hieman tarkemmin. 18

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

1. Perustiedot järjestöstä

1. Perustiedot järjestöstä 1. Perustiedot järjestöstä Huom! Vastatkaa KOKO lomakkeeseen oman järjestönne näkökulmasta. Eli paikallisjärjestön kohdalla paikallisesta näkökulmasta ja valtakunnallisen järjestön kohdalla valtakunnallisesta.

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Oikeus hoivaan, oikeus hoivata

Oikeus hoivaan, oikeus hoivata Oikeus hoivaan, oikeus hoivata Pohdintoja vapaaehtoistoiminnan tukemisesta Anne Birgitta Pessi & Tomi Oravasaari & Sanna Lehtinen & Marjaana Seppänen & Päivi Pöyhönen Julkisen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp Suunnittelu Vain hyväll llä suunnittelulla pääp äästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen j tehdää ään n suunnitelma (strategia). Suunnitelma

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot