Ilmanlaatudata Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna raportin liiteosa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmanlaatudata 2013. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 -raportin liiteosa"

Transkriptio

1 Ilmanlaatudata 213 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 213 -raportin liiteosa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 213 indeksillä arvioituna 1 1 % vuoden tunneista Man Val Kal Var Lep Tik Luu Kat Tap Kau Keh % kuukauden tunneista Mannerheimintie Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Vallila % kuukauden tunneista Kallio Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 1 1 % kuukauden tunneista Vartiokylä % kuukauden tunneista Leppävaara Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 2

3 1 1 % kuukauden tunneista Tikkurila % kuukauden tunneista Luukki Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Katajanokka % kuukauden tunneista Tapanila Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Kauniainen % kuukauden tunneista Kehä III Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 3

4 Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo PM 1 Man Val Kal Var Lep Tik Keh raja-arvotason (5 µg/m 3 ) ylitykset, kpl sallittujen ylitysten lkm PM 1 Man Val Kal Var Lep Tik Keh loka-joulu kesä-syys maalis-touko tammi-helmi vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo PM 2,5 WHO ohjearvo Man Kal Var Lep Tik Luu Kat Tap Kau Keh 3 ) WHO:n vrk-ohjearvotason (25 µg/m ylitykset, kpl PM 2,5 Man Kal Var Lep Tik Luu Kat Tap Kau Keh 4 raja-arvo 2 raja-arvo NO 2 NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) suurin tuntiarvo (µg/m 3 ) Man Val Kal Var Lep Tik Luu Kat Tap Kau Keh Man Val Kal Var Lep Tik Luu Kat Tap Kau Keh 4

5 125 raja-arvo 35 raja-arvo 4. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) Vallila Luukki Katajanokka SO suurin tuntiarvo (µg/m 3 ) Vallila Luukki Katajanokka SO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) SO 2 Vallila Luukki Katajanokka Korkein 8 tunnin liukuva keskiarvo (mg/m 3 ) raja-arvo Mannerheimintie Vartiokylä Tikkurila CO 4 CO 5 raja-arvo C 6 H 6 vuosikeskiarvo (mg/m 3 ) vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vartiokylä Tikkurila Kallio Vartiokylä Tikkurila 5

6 Pitoisuudet kynnys- ja tavoitearvoihin verrattuna 25 sallittujen ylityspäivien lkm tavoite 21 tavoitetason (12 µg/m 3 ) ylitykset O KA AOT4-indeksi (µg/m 3 h) O 3 pitkän ajan tavoite KA Mannerheimintie Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki vuosikeskiarvo (ng/m 3 ) 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, bentso(a)pyreeni tavoitearvo Itä- Hakkila Päiväkumpu Ka6lalaakso Unioninkatu Töölöntulli vuosi Kallio Vartiokylä siirrettävä (vanha) Kauniainen Tapanila Tapanila 2 6

7 Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) 12 PM 1 9 ohjearvo Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) 12 PM 1 9 ohjearvo Leppävaara Tikkurila Kehä III 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) 12 PM 1 9 ohjearvo Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Kehä III 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) ohjearvo NO Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Katajanokka Tapanila 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) 12 NO 2 9 ohjearvo Leppävaara Tikkurila Luukki Kauniainen Kehä III 99. prosenttipiste (µg/m 3 ) ohjearvo Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Katajanokka Tapanila NO 2 7

8 99. prosenttipiste (µg/m 3 ) 2 NO 2 15 ohjearvo Leppävaara Tikkurila Luukki Kauniainen Kehä III 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) 8 6 ohjearvo SO Vallila Luukki Katajanokka 25 ohjearvo 99. prosenttipiste (µg/m 3 ) SO Vallila Luukki Katajanokka 8

9 Mustan hiilen pitoisuudet keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimin)e keskiarvo (µg/m 3 ) Kallio Pienhiukkaset (PM2,5) Musta hiili (BC) Pienhiukkaset (PM2,5) Musta hiili (BC) tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) BC ma - su tunti Vartiokylä 29 Töölöntulli 21 Mannerheim. 211 Kallio 212 Kehä I 212 Mannerheim. 213 Kallio 213 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) Musta hiili vuosi Mannerheimintie Kallio Vartiokylä Malmi, Kehä I Töölöntulli 9

10 Hiukkasten lukumääräpitoisuudet vuosikeskiarvo (kpl/cm 3 ) Vartiokylä Töölöntulli Mannerheimintie Kehä I Kumpula keskiarvo (kpl/cm 3 ) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kumpula 29 Kumpula 21 Kumpula 211 Kumpula 212 Kumpula 213 Vartiokylä 29 Töölöntulli 21 Mannerheimintie 211 Kehä I 212 Mannerheimintie 213 1

11 Vuosipitoisuuksien kehittyminen vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo PM vuosi Töölö Mannerheim. *** Vallila ** Kallio * Vartiokylä Leppävaara 2 Leppävaara 3 Leppävaara 4 Tikkurila ** Luukki vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 25 2 raja-arvo PM 2, vuosi Mannerheim. ** Vallila Kallio ** Vartiokylä Leppävaara 3 Leppävaara 4 Tikkurila Luukki 15 NO 6 NO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) vuosi Töölö Mannerheim. Vallila *** Kallio ** Vartiokylä Leppävaara 2 Leppävaara 3 Leppävaara 4 Tikkurila ** Luukki vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 4 2 raja-arvo vuosi Töölö Mannerheim. ** Vallila ** Kallio * Vartiokylä Leppävaara 2 Leppävaara 3 Leppävaara 4 Tikkurila ** Luukki 8 O 3 1,6 CO vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) vuosi Töölö Mannerheimintie * Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki vuosikeskiarvo (mg/m 3 ) 1,2,8,4, vuosi Töölö Mannerheim. *** Vallila Vartiokylä Leppävaara 2 Leppävaara 3 Tikkurila ** 11

12 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo SO 2 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo Bentseeni vuosi vuosi Töölö Vallila ** Leppävaara 2 Tikkurila Luukki * Töölö Kallio * Tikkurila Luukki Vartiokylä vuosikeskiarvo (ng/m 3 ) 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 tavoitearvo bentso(a)pyreeni vuosikeskiarvo (ng/m 3 ) Metallit, vuosi Vartiokylä Kallio Unioninkatu Itä-Hakkila Töölöntulli Päiväkumpu Kattilalaakso Kauniainen Tapanila Tapanila vuosi As Cd Pb Ni 12

13 Vuodenaikaisvaihtelu 6 PM 1 6 PM 1 keskiarvo (µg/m 3 ) keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Kehä III 2 PM 2,5 2 PM 2,5 keskiarvo (µg/m 3 ) keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Kallio Vartiokylä Katajanokka Tapanila Leppävaara Tikkurila Luukki Kauniainen Kehä III 6 NO 2 6 NO 2 keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Katajanokka Tapanila keskiarvo (µg/m 3 ) Leppävaara Tikkurila Luukki Kauniainen Kehä III 6 NO 6 NO keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vallila Kallio Vartiokylä Katajanokka Tapanila keskiarvo (µg/m 3 ) Leppävaara Tikkurila Luukki Kauniainen Kehä III 13

14 8 1 SO 2 O 3 keskiarvo (µg/m 3 ) keskiarvo (µg/m 3 ) Vallila Luukki Katajanokka Mannerheimintie Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki,6 CO 2 BC keskiarvo (mg/m 3 ),4,2, keskiarvo (µg/m 3 ) Mannerheimintie Vartiokylä Tikkurila Mannerheimintie Kallio 4 Bentso(a)pyreeni 3 Bentseeni keskiarvo (ng/m 3 ) keskiarvo (µg/m 3 ) Kallio Vartiokylä Kauniainen Tapanila Tapanila 2 Kallio Vartiokylä Tikkurila keskiarvo (ng/m 3 ) 2, 1,5 1,,5, As Cd Co Kallio metallit keskiarvo (ng/m 3 ) Kallio metallit Cu Pb Mn Ni V 14

15 Viikonpäivävaihtelu viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 4 PM ma ti ke to pe la su Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Kehä III viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) PM 2,5 ma ti ke to pe la su Mannerheim. Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 6 NO ma ti ke to pe la su Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 6 NO ma ti ke to pe la su Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III 6 SO 2,6 CO viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 4 2 ma ti ke to pe la su viikonpäivän keskiarvo (mg/m 3 ),4,2, ma ti ke to pe la su Mannerheimintie Vartiokylä Tikkurila Vallila Luukki Katajanokka viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 8 O ma ti ke to pe la su viikonpäivän keskiarvo (µg/m 3 ) 2, Mustahiili 1,5 1,,5, ma ti ke to pe la su Mannerheimintie Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki Mannerheimintie Kallio 15

16 Vuorokausivaihtelu epäpuhtauksittain tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 1 arki tunti Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Kehä III tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 2,5 arki tunti Mannerheim. Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) NO 2 arki tunti Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) NO arki tunti Mannerheim. Vallila Kallio Vartiokylä Leppävaara Tikkurila Luukki Katajanokka Tapanila Kauniainen Kehä III tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) SO 2 arki tunti Vallila Luukki Katajanokka tuntikeskiarvo (mg/m 3 ),6,4,2 CO arki, tunti Mannerheim. Vartiokylä Tikkurila tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) O 3 arki tunti tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) 2, 1,5 1,,5 Musta hiili arki, tunti Mannerheim. Kallio Vartiokylä Tikkurila Luukki Mannerheim. Kallio 16

17 Vuorokausivaihtelu asemittain NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, O 3 (µg/m 3 ) Mannerheimintie arki, tunti NO NO2 PM1 PM2,5 O3 SO2 CO BC 1,8 1,2,6 CO (mg/m 3 ), BC (µg/m 3 ) NO, NO 2, PM 1, SO 2 (µg/m 3 ) Vallila arki tunti NO NO2 PM1 SO2 NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, O 3 (µg/m 3 ) Kallio arki, tunti 1,8 1,2,6 BC (µg/m 3 ) NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, O 3 (µg/m 3 ) Vartiokylä arki, tunti 1,8 1,2,6 CO (mg/m 3 ) NO NO2 PM1 PM2,5 O3 BC NO NO2 PM1 PM2,5 O3 CO NO, NO 2, PM 1, PM 2,5 (µg/m 3 ) Leppävaara arki tunti NO NO2 PM1 PM2,5 NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, O 3 (µg/m 3 ) Tikkurila arki, tunti NO NO2 PM1 PM2,5 O3 CO 1,8 1,2,6 CO (mg/m 3 ) NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, O 3, SO 2 (µg/m 3 ) Luukki arki tunti NO, NO 2, PM 1, PM 2,5, SO 2 (µg/m 3 ) Katajanokka arki tunti NO NO2 PM2,5 O3 SO2 NO NO2 PM2,5 SO2 17

18 NO, NO 2, PM 2,5 (µg/m 3 ) Tapanila arki NO, NO 2, PM 2,5 (µg/m 3 ) Kauniainen arki tunti tunti NO NO2 PM2,5 NO NO2 PM2,5 NO, NO 2, PM 1, PM 2,5 (µg/m 3 ) Kehä III arki tunti NO NO2 PM1 PM2,5 18

19 Episoditilanteet 2 19 kpl 3 kpl 11 kpl 24 kpl 1 kpl 19 kpl 5 kpl 7 kpl 1 kpl 17 kpl Mannerheimintie vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvotaso Hengitettävät hiukkaset (PM1) Pienhiukkaset (PM2,5) PM 1 vuorokausipitoisuus (µg/m 3 ) raja-arvotaso Mannerheim. Vallila Kallio Leppävaara Tikkurila Vartiokylä Kehä III 19

20 korkeiden tuntipitoisuuksien lkm NO 2 Mannerheimintie WHO:n vrk-ohjearvon ylityspäivien lkm PM 2,5 Kallio g/m g/m3 yli 2 g/m µg/m µg/m3 > 35 µg/m3 2 tavoitetason ylityspäivien lkm O 3 Luukki g/m g/m3 yli 14 g/m3 75 vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) 5 25 WHO:n ohjearvo PM 2,5 Kallio Kaukokulkeuma: ei avopaloja Kaukokulkeuma: hieman avopaloja Kaukokulkeuma: paljon avopaloja Paikallinen: ilotulitus 18 8 tunnin maksimikeskiarvo (µg/m 3 ) pitkän ajan tavoite O 3 Luukki Kaukokulkuema: ei avopaloja Kaukokulkuema: hieman avopaloja Kaukokulkeuma: paljon avopaloja 2

21 Pitoisuusruusut 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 Typpi- ja rikkidioksidipitoisuudet keräinmenetelmillä Raja-arvon seuranta-alueet 1. Hämeentie 7 B Hämeentien vilkasliikenteisessä katukuilussa mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuosina 25 ja 29. Molempina vuosina vuosiraja-arvo ylittyi pitoisuuksien ollessa 43 ja 46 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 29 alkaen. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m 3. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 45 µg/m 3. Mittauspisteen kohdalla Hämeentie on huonosti tuulettuva, leveähkö katukuilu. Hämeentie 7 on 8- kerroksinen ja vastapäätä on 7- kerroksinen Hämeentie 16 18:ssa. Keräin on 7B:n oven kohdalla 3 metrin korkeudella puussa, joka sijaitsee jalkakäytävän ja ajoväylän välissä. Etäisyys rakennuksen seinästä noin 4 m ja ajoväylästä,5 m. Katu on nelikaistainen ja sillä on kahdet raitiovaunukiskot, kadun leveys yhteensä noin 32 m. Etäisyys Vetehisenkujan risteykseen noin 3 m ja Haapaniemenkujan risteykseen noin 65 m. Hämeentien liikennemäärä vuonna 213 oli 17 9 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä 23 %. 2. Runeberginkatu 49 B Runeberginkadun katukuilussa mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuosina 1997, 23 ja 24. Mittauksissa vuosipitoisuudet olivat hieman alle raja-arvon (37 39 µg/m 3 ). Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 28 alkaen. Keräinmenetelmällä raja-arvo ylittyi vuonna 21, muina vuosina pitoisuudet ovat olleet raja-arvon alapuolella. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 34 µg/m 3. Mittauspisteen kohdalla Runeberginkatu on huonosti tuulettuva katukuilu. Runeberginkatu 49 on 7- kerroksinen ja vastapäätä Runeberginkatu 8:ssa on 6-kerroksinen talo. Keräin on kiinni talon seinustan vesirännissä, porttikongin vieressä noin 3 m korkeudella. Etäisyys ajoväylän laitaan on noin 3 metriä. Katu on nelikaistainen ja sillä on raitiovaunukiskot, kadun leveys yhteensä noin 24 m. Etäisyys Pohjoisen Hesperiankadun risteykseen noin 55 m ja Döbelninkadun risteykseen 35 m. Runeberginkadun liikennemäärä vuonna 213 oli 18 9 ajon./vrk, josta raskasta 7 %. 3. Nordenskiöldin aukio Töölön mittausasema sijaitsi vuosina Nordenskiöldin aukiolla. Typpidioksidin raja-arvon ylitys mitattiin asemalla viimeksi vuonna 1996, jonka jälkeen pitoisuudet ovat olleet alle raja-arvon. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 28 alkaen. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m 3. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 28 µg/m 3. Mittauspiste sijaitsee risteysalueella, joka tuulettuu hyvin. Keräin on kiinni vanhan lippakioskin pohjoisseinustalla noin 3 m korkeudella. Etäisyys Mechelininkatu lähimmän ajoradan laitaan on noin 4 m. Nordenskiöldinkadun liikennemäärä vuonna 213 oli 14 4 ajon./vrk (raskasta 3 %), Mechelininkadun 23 7 (3 %), Topeliuksenkadun 15 6 (7 %) ja Linnankoskenkadun 11 6 (3 %). 4. Mannerheimintie 57, Töölöntulli Töölöntullissa, Mannerheimintien erittäin vilkkaassa katukuilussa, mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuosina 26 ja 21. Molempina vuosina raja-arvo ylittyi selvästi, pitoisuuksien ollessa 54 ja 53 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 28 alkaen. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m 3. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 49 µg/m 3. Mittauspisteen kohdalla on leveä katukuilu, joka tuulettuu huonosti. Mannerheimintie 57 ja vastapäinen Mannerheimintie 18 ovat 8-kerroksisia taloja. Keräin on kiinni puussa lähes ajoradan reunassa, noin 3 m korkeudella. Keräimen etäisyys rakennuksen seinästä on noin 5 metriä. Katu on nelikaistainen ja kaistojen välissä ovat raitiovaunukiskot. Kadun avoin tila on yhteensä noin 36 metriä leveä. Etäisyys Reijolankadun liikennevaloristeykseen on 39 metriä. Mannerheimintien liikennemäärä oli vuonna 213 noin 32 1 ajon./vrk (raskasta 1 %) ja Reijolankadun 2 9 (4 %). 26

27 5. Mäkelänkatu 5 A Mäkelänkadun vilkasliikenteisessä katukuilussa mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuonna 211. Mittauksissa raja-arvo ylittyi pitoisuuden ollessa 5 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 - pitoisuuksia on mitattu vuonna 21 ja vuodesta 212 alkaen. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m 3. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 43 µg/m 3. Mittauspisteen kohdalla Mäkelänkatu on leveä katukuilu. Mäkelänkatu 5 on 5-kerroksinen ja vastapäätä Mäkelänkatu 45:ssa on 4-kerroksinen talo. Keräin on kiinni talon seinustan tangossa noin 4 m korkeudella. Etäisyys ajoväylän laitaan on noin 5 metriä. Katu on kuusikaistainen ja keskellä ovat raitiovaunukiskot ja puurivistöt. Kadun avoin tila on yhteensä noin 4 metriä leveä. Mäkelänkadun liikennemäärä vuonna 213 oli 28 3 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä oli 1 %. Helsinki, erityiskohde 6. Eliel Saarisen tien tunneli Eliel Saarisen tien joukkoliikennetunnelissa sijaitsevalla linja-autopysäkillä on mitattu keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia vuodesta 211 lähtien. Vuosikeskiarvopitoisuudet ovat olleet µg/m 3. Vuonna 213 NO 2 -pitoisuus oli 51 µg/m 3. Mittauspiste sijaitsee huonosti tuulettuvassa joukkoliikennetunnelissa. Keräin on kiinni itäsuunnan bussipysäkin 163 liikennemerkissä, tunnelin seinän vieressä. Tunneli on tarkoitettu joukko- ja huoltoliikenteelle ja kielletty henkilöautojen läpiajoliikenteeltä. Tunnelin liikennemäärä vuodelta 213 ei ollut käytettävissä. HSL:n linja-autoaikataulujen mukaan tunnelin bussiliikennemäärä on noin 48 bussia/vrk. Helsinki, Länsiväylän vaikutusalue Ilmanlaatua selvitettiin Lauttasaaressa vilkasliikenteisen Länsiväylän pohjoispuolella sijaitsevan Katajaharjun alueella. Alue on Länsiväylän pohjoispuolella ja tuulettuu hyvin. Länsiväylän liikennemäärä vuonna 213 oli noin 67 6 ajon./vrk, josta raskasta oli 6 %. 7. Telkkäkuja 2 Keräin oli kiinni koivussa pysäköintipaikkojen vieressä lähellä pientä leikkipaikkaa ja talon länsilaidalla. Kiinteistön ja Länsiväylän välissä on 2 3 m korkea melueste. Keräimen etäisyys meluesteestä oli noin 23 metriä ja Länsiväylästä noin 3 m. Keräimen etäisyys talon seinästä oli noin 8 m ja Telkkäkuja 4 A-B talon seinästä noin 18 m. NO 2 -pitoisuus oli 19 µg/m Telkkäkuja 4 Keräin oli kiinni meluesteen tolpassa asuintalojen leikkipaikan lähellä. Meluesteen korkeus on 3-4 metriä. Keräimen etäisyys Länsiväylästä oli noin 11 metriä ja talon seinästä noin 21 metriä. NO 2 -pitoisuus oli 23 µg/m 3. Espoo, eri korkeuksilla Kehä I:n varrella Otaniemessä selvitettiin liikenteen päästöjen laimenemista eri korkeuksille Kehä I:n itäpuolella Innopoli 1 rakennuksen parvekkeilla. Parvekkeet sijaitsivat rakennuksen länsisivun keskivaiheilla, Kehä I:lle päin. Etäisyys Kehä I:n reunasta on noin 3 metriä. Alue on avoin ja hyvin tuulettuva. Kehä I:n liikennemäärä vuonna 213 oli noin 41 2 ajon./vrk, josta raskasta oli 5 %. 9. Otaniemi, 1. parveke Keräin oli kiinni ensimmäisen kerroksen parvekkeen kaiteessa noin 4 m korkeudella maanpinnasta. NO 2 - pitoisuus oli 21 µg/m Otaniemi, 2. parveke Keräin oli kiinni toisen kerroksen parvekkeen kaiteessa noin 7,5 m korkeudella maanpinnasta. NO 2 - pitoisuus oli 2 µg/m 3. 27

28 11. Otaniemi, 3. parveke Keräin oli kiinni kolmannen kerroksen parvekkeen kaiteessa noin 11 m korkeudella maanpinnasta. NO 2 - pitoisuus oli 2 µg/m Otaniemi, 4. parveke Keräin oli kiinni neljännen kerroksen parvekkeen kaiteessa noin 14,5 m korkeudella maanpinnasta. NO 2 - pitoisuus oli 2 µg/m Otaniemi, 5. Keräin oli kiinni viidennen kerroksen parvekkeen kaiteessa noin 18 m korkeudella maanpinnasta. parveke. NO 2 -pitoisuus oli 19 µg/m 3. Espoo, eri korkeuksilla Kehä II:n varrella Suurpellon pohjoisalueella, Möilimäessä, selvitettiin Kehä II:n päästöjen leviämistä eri korkeuksille. Mittauspaikan kohdalla Kehä II on kallioleikkauksessa ja vieressä kulkevaa kevyenliikenteenväylää alempana. Alueelle suunnitellaan asuinrakentamista. Kehä II:n liikennemäärä vuonna 213 oli noin 59 7 ajon./vrk, josta raskasta oli 6 %. 14. Suurpelto, silta Keräin oli Möilimäensillan kävelytason alapuolella, Kehä II:n ajoratojen keskikohdalla. Korkeus tienpinnasta noin 6 metriä. NO 2 -pitoisuus oli 41 µg/m Suurpelto, pyörätien risteys Keräin sijaitsi Kehä II:n suuntaisen kevyenliikenteenväylän itälaidalla, kevyenliikenteen väylien risteyksestä pohjoiseen ensimmäisessä valopylväässä. Alue tuulettuu hyvin. Korkeus Kehä II:n tienpinnasta oli noin 1 metriä. Etäisyys Kehä II:n laidasta noin 3 metriä. Vuonna 25 mitattiin läheisessä (alle 1 m) opastepylväässä NO 2 -pitoisuudeksi 18 µg/m 3. NO 2 -pitoisuus oli 23 µg/m Suurpelto, kallion päällä Keräin sijaitsi Kehä II:n suuntaisen kevyenliikenteenväylän itälaidalla, kevyenliikenteen väylien risteyksestä pohjoiseen neljännessä valopylväässä. Kevyenliikenteenväylä kulkee kallion päällä ja Kehä II kallioleikkauksessa noin 18 metriä alempana. Etäisyys linnuntietä kehän laidasta noin 2 metriä. NO 2 - pitoisuus oli 21 µg/m 3. Kauniainen 17. Kauniainen Kauniaisten keskustassa, Tunnelitien ja Kauniaistentien risteysalueella mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuonna 28. Pitoisuus oli selvästi alle raja-arvon 2 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 27 alkaen ja vuosipitoisuudet ovat olleet 2 23 µg/m 3. NO 2 - pitoisuus oli 2 µg/m 3. Mittauspisteen kohdalla alue tuulettuu hyvin. Keräin on kiinni kevyenliikenteen väylän opastepylväässä, joka sijaitsee Kauniaistentien pohjoislaidalla ja Tunnelitien länsilaidalla. Etäisyys ajoväylän laitaan on noin 1 m ja kauppakeskukseen noin 1 metriä. Tunnelitien liikennemäärä vuonna 213 oli noin 13 ajon./vrk, josta raskasta oli 5 %. Kauniaistentien liikennemäärä oli 13 8 ajon./vrk, josta raskasta 5 %. 18. Kasavuoren koulu Kasavuorentien ja Bembölentien risteyksessä sijaitsevat sekä Kasavuoren koulu että Kasavuoren päiväkoti. Keräysten tarkoituksena oli selvittää ilmanlaatua herkän kohteen läheisyydessä, hyvin tuulettuvalla alueella. Keräin oli kiinni lyhtypylväässä Kasavuorentien länsilaidalla koulualueen vieressä noin 4 metrin etäisyydellä Kasavuorentiestä ja 5 metrin etäisyydellä Bembölentiestä. Päiväkodin pohjoispuolella on lisäksi vähäliikenteinen Stenbergintie. Bembölentien liikennemäärä vuonna 213 oli noin 4 3 ajon./vrk, josta raskasta oli 5 %. NO 2 -pitoisuus oli 12 µg/m 3. 28

29 Vantaa, eri etäisyyksillä Kehä III:n varrella Varistossa selvitettiin liikenteen päästöjen laimenemista eri etäisyyksillä Kehä III:sta. Alue on avoin ja hyvin tuulettuva. Kehä III:n liikennemäärä vuonna 213 oli noin 34 9 ajon./vrk, josta raskasta oli 14 %. 19. Varisto, pohjoinen Keräin oli kiinni Kehä III:n pohjoispuolella bussipysäkin liikennemerkissä, siirrettävää mittausasemaa vastapäätä. Bussipysäkin nimi on Matkatie V1431. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta on noin 5 m. NO 2 - pitoisuus oli 3 µg/m Varisto, etelä 1 Keräin oli kiinni kehä III:n eteläpuolella bussipysäkin liikennemerkissä, vastapäätä keräintä 19. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 5 m. Bussipysäkin nimi on Matkatie V143. NO 2 -pitoisuus oli 37 µg/m Varisto, etelä 2 Keräin sijaitsi kehä III:n eteläpuolella ilmalaadun mittausaseman katolla. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 12 m. Jatkuvatoimisella kemiluminesenssimenetelmällä pitoisuudeksi mitattiin 33 µg/m 3. NO 2 - pitoisuus oli 32 µg/m Varisto, etelä 3 Keräin sijaitsi Kehä III:n eteläpuolella, kehältä Martinkyläntielle johtavan kevyenliikenteen väylän laidalla, ensimmäinen valopylväs Kehältä päin. Kevyenliikenteen väylä kulkee kahden teollisuushallin, joiden etäisyys noin 65 metriä, välissä. Alue on avoin ja tuulettuva. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 3 m. NO 2 -pitoisuus oli 26 µg/m Varisto, etelä 4 Keräin sijaitsi Kehä III:n eteläpuolella, kehältä Martinkyläntielle johtavan kevyenliikenteen väylän laidalla, toinen valopylväs. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 6 m. NO 2 -pitoisuus oli 22 µg/m Varisto, etelä 5 Keräin sijaitsi Kehä III:n eteläpuolella, kehältä Martinkyläntielle johtavan kevyenliikenteen väylän laidalla, kolmas valopylväs. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 95 m. NO 2 -pitoisuus oli 19 µg/m Varisto, etelä 6 Keräin on kehä III:n eteläpuolella, Kehä III:lta Martinkyläntielle johtavan kevyenliikenteen väylän laidalla neljäs valopylväs Kehältä päin. Etäisyys Kehä III:n ajoradasta noin 125 m. NO 2 -pitoisuus oli 19 µg/m 3. Vantaa, herkät kohteet 26. Autioniityn päiväkoti Autioniityn päiväkoti sijaitsee Hämeenkylän kaupunginosassa osoitteessa Lammaslammentie 3. Päiväkoti sijaitsee vilkasliikenteisen Vihdintien länsipuolella. Pihapiiri tuulettuu hyvin ja päiväkotirakennus suojaa leikkipihaa Vihdintieltä. Keräin oli vaahterassa päiväkodin ja Lammaslammentien välissä. Etäisyys Vihdintiehen oli noin 11 m ja Lammaslammentiehen 25 m. Vihdintien liikennemäärä vuonna 213 oli 24 9 ajon./vrk, josta 6 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 18 µg/m Vantaankosken koulu Vantaankosken koulu sijaitsee Myllymäen kaupunginosassa osoitteessa, Isontammentie 15. Koulualue sijaitsee Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueen lähellä noin 6 m korkean meluesteen takana. Etäisyys meluesteeseen on noin 6 m. Koulun piha-alue on avoin risteyksen suuntaan ja tuulettuu hyvin. Keräin oli valopylväässä pysäköintialueen, pallokentän ja koulunpihan välissä. Keräimen vieressä oli mopojen pysäköintialue. Kehä III:n liikennemäärä vuonna 213 oli 34 9 ajon./vrk, josta 14 % oli raskasta liikennettä. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä oli 55 4 ajon./vrk, josta 7 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 22 µg/m 3. Vuonna 21 mitattiin ilmanlaatua jatkuvatoimisesti koulun pysäköintialueella noin 2 m etäisyydellä Kehä III:sta. NO 2 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 3 µg/m 3. 29

30 28. Vantaanlaakson päiväkoti Vantaanlaakson päiväkoti sijaitsee osoitteessa Vantaanlaaksonraitti 9. Pihapiiri tuulettuu hyvin ja on avoin Hämeenlinnanväylän suuntaan. Keräin sijaitsi noin 15 metrin päässä päiväkodin pihasta, ulkoilureittien risteyksessä. Etäisyys Hämeenlinnanväylään oli noin 17 metriä. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä vuonna 213 oli 55 4 ajon./vrk, josta 7 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 17 µg/m Vantaanlaakson puisto Vantaanlaakson päiväkodin ja Hämeenlinnanväylän välissä sijaitsee Koukkuniitynpuisto, jossa oli keräin leikkipuiston lähellä sijaitsevassa puussa ulkoilureittien risteyksessä. Etäisyys väylän Hämeenlinnanväylän reunaan oli noin 7 m. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä vuonna 213 oli 55 4 ajon./vrk, josta 7 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 21 µg/m Pehtoorin päiväkoti Pehtoorin päiväkoti sijaitsee Pakkalan kaupungin osassa osoitteessa Pehtoorintie 3. Päiväkoti sijaitsee Lentoasemantien itäpuolella ja Ylästöntien pohjoispuolella, lähellä teiden risteystä. Pihapiiri on avoin ja tuulettuu kohtalaisen hyvin. Keräin oli Pehtoorintien lyhtypylväässä Pehtoorintie 1:n pysäköintialueen vieressä. Etäisyys Lentoasemantiehen oli noin 115 m ja Ylästöntiehen noin 54 m. Lentoasemantien liikennemäärä vuonna 213 oli 17 9 ajon./vrk. Ylästöntien liikennemäärä oli 11 ajon./vrk. NO 2 - pitoisuus oli 18 µg/m Helsinge skola Helsinge skola sijaitsee Ylästöntie 3:ssa Helsingin pitäjän kirkonkylässä Tuusulanväylän itäpuolella ja Ylästöntien vieressä. Koulun piha on avoin ja tuulettuva Ylästöntien suuntaan mutta koulurakennus suojaa pihaa Tuusulanväylältä. Keräin sijaitsi Ylästöntien pohjoislaidalla, koulun läntisen portin vieressä, toinen valopylväs Tuusulanväylän alittavasta tunnelista lukien. Etäisyys Ylästöntien ajoradalle oli noin 5. ja Tuusulanväylälle noin 62 m. Tuusulanväylän liikennemäärä vuonna 213 oli 79 7 ajon./vrk, josta 7 % oli raskasta liikennettä. Ylästöntien liikennemäärä oli 9 1 ajon./vrk. NO 2 -pitoisuus oli 29 µg/m 3. Vuonna 24 mitattiin ilmanlaatua jatkuvatoimisesti Tuusunväylän ja Kirkkotien välissä olleen päiväkodin vieressä noin 22 metrin etäisyydellä Tuusulanväylästä meluesteen takana. NO 2 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 32 µg/m Jokivarren koulu Jokivarren koulu sijaitsee osoitteessa Sorvatie 16. Koulu sijaitsee Kulomäentieltä Lahdenväylälle johtavan liittymän läheisyydessä, ajoramppia reunustavan meluesteen takana. Koulun pihapiiri tuulettuu hyvin ja on avoin Lahdenväylän suuntaan. Keräin oli kiinni koulun länsiseinän. Etäisyys meluesteeseen oli noin 6 metriä. Syksyn ajan keräimen vieressä sijaitsi Vantaan kaupungin siirrettävä hammaslääkäriasema. Lahdenväylän liikennemäärä vuonna 213 oli 44 9 ajon./vrk, josta 9 % oli raskasta liikennettä. NO 2 - pitoisuus oli 18 µg/m Länsimäen koulu Länsimäen koulu sijaitsee osoitteessa Pallastunturintie 25 ja 27. Koulu sijaitsee vilkasliikenteisen Länsimäentien itäpuolella. Pihapiiri tuulettuu hyvin ja on avoin Länsimäentien suuntaan. Keräin oli valaisinpylväässä koulun pohjoispuolella kulkevan kevyenliikenteenväylän varrella, lähellä pysäköintialueetta. Etäisyys Länsimäentiehen oli noin 73 m. Länsimäentien liikennemäärä vuonna 213 oli 11 7 ajon./vrk., josta 5 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 16 µg/m Rajakylän koulu Rajakylän koulu sijaitsee osoitteessa Latukuja1. Koulu sijaitsee vilkasliikenteisen Länsimäentien länsipuolella. Etäisyys Länsimäen kouluun on alle puoli kilometriä. Koulun pihapiiri tuulettuu hyvin ja on avoin Länsimäentien suuntaan. Porvoonväylä kulkee koulun pohjoispuolella pienen metsikön takana. Keräin oli kiinni puussa koulurakennuksen pohjoispuolella. Etäisyys Länsimäentiehen oli noin 65 metriä ja etäisyys Porvoon väylään noin 13 metriä. Länsimäentien liikennemäärä vuonna 213 oli 11 7 ajon./vrk. (5 % raskasta liikennettä). Porvoonväylän liikennemäärä oli noin 18 1 ajoneuvoa/vrk., josta 6 % oli raskasta liikennettä. NO 2 -pitoisuus oli 17 µg/m 3. 3

31 Helsinki-Vantaan lentoasema 35. Lentoasema, terminaali 2 Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalirakennukset ovat V-kirjaimen muodossa. Taksi-, bussi- ja saattoliikenne tulee sakaroiden väliselle alueelle, missä myös ihmiset eniten liikkuvat. Liikennettä on kahdessa eri tasossa. Keräin oli ylätasolla terminaali 2:n edessä suojatiemerkissä noin 2,5 m korkeudella. Lentoasemantien liikennemäärä vuonna 213 oli noin 14 ajon./vrk., ja Ilmakehällä 17 9 ajoneuvoa vuorokaudessa. NO 2 -pitoisuus oli 45 µg/m 3. Vuonna 212 määritettiin keräinmenetelmällä samassa paikassa pitoisuus 47 µg/m Lentoasema, terminaali 1 Keräin oli Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 1:n edessä suojatiemerkissä CityBus pysäkin ja suojatien välissä. Keräimen läheisyydessä sijaitsee useita bussipysäkkejä sekä asiakkaita odottavien taksien jono. Lentoaseman bussiliikennemäärä on noin 9 bussia vuorokaudessa (HSL, Finnair City- Bus, Matkahuolto, Airport Bus). NO 2 -pitoisuus oli 39 µg/m 3. Vuonna 212 määritettiin keräinmenetelmällä samassa paikassa pitoisuus 42 µg/m Lentoasema; Lentäjäntie 3 Keräin sijaitsi Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella osoitteessa Lentäjäntie 3. Keräin oli WTCtoimistotalon edessä valaisinpylväässä. Vastapäätä pysäköintihalli P3A:n ajoaukkoa. NO 2 -pitoisuus oli 22 µg/m 3. Vuonna 212 määritettiin keräinmenetelmällä samassa paikassa pitoisuus 24 µg/m Pohjois-Viinikkalan tie Keräin sijaitsi osoitteessa Pohjois-Viinikkalantie 12 (kiitotie 4 vasen etelään). Paikka on avoin ja hyvin tuulettuva. Tien länsilaidalla on metsää ja tien oikealla laidalla peltoaukea. Etäisyys kiitotien päähän on noin 1,5 km. Liikennemäärältään Pohjois-Viinikkalantie on vähäinen. NO 2 -pitoisuus oli 16 µg/m Lammaskaskentie Keräin sijaitsi lentokentän aidassa (kiitotie 4 oikea pohjoiseen) liikenteeltä suljetun Lammaskaskentien päässä. Paikka on avoin ja tuulettuva. NO 2 -pitoisuus oli 13 µg/m 3. Satama 4. Länsisatama Länsisataman mittauspiste sijaitsee pysäköintialueella osoitteessa Tyynenmerenkatu 8. Keräimet oli kiinnitetty pysäköintialueen valaisinpylvääseen. Etäisyys länsipuolella sijaitsevan Tyynenmerenkadun ajoradan laitaan on noin 15 m ja Verkkokauppa.comin liikekiinteistöön noin 4 metriä. Etäisyys itäpuolella laituri LJ3 kohdalta satama-altaaseen on noin 75 metriä. Alue on avoin ja tuulettuu hyvin. Liikennemäärä Jätkäsaaren pohjoispäässä Tullaajankujalla vuonna 213 oli 1 ajon./vrk, josta raskasta liikennettä 21 %. NO 2 -pitoisuus oli 21 µg/m 3 ja SO 2 -pitoisuus 4 µg/m 3. Vuonna 28 mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia Länsisataman alueella Tarmonkujan päässä bunkkerin pysäköintialueella, joka oli noin 1 metriä keräyspisteestä luoteeseen. Mittauksissa vuosiraja-arvoksi saatiin 22 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 29 alkaen. Keräimen paikka on vaihtunut mittausten aikana alueen rakentamisen takia. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m Länsisatama, Verkkokauppa.com Keräin sijaitsi Verkkokauppa.comin liikekiinteistön katolla, noin 5 metrin korkeudella, näköalatasanteella osoitteessa Tyynenmerenkatu 11. Keräin oli kiinni tasanteella olevassa aidassa, lähellä hissiaulaa. NO 2 - pitoisuus oli 14 µg/m 3 ja SO 2 -pitoisuus 5 µg/m Eteläranta Etelärannan mittauspiste sijaitsee Makasiiniterminaalin pysäköintialueella osoitteessa Eteläranta 7. Keräimet oli kiinnitetty pysäköintialueen valaisinpylvääseen. Alue on avoin ja tuulettuu hyvin. Eteläsatama palvelee myös matkustajalaivoilla kulkevaa tavaraliikennettä. Laivoilta tuleva rekkaliikenne ohjataan py- 31

32 säköintialueen vierestä Etelärantaan. Etelärannan liikennemäärä vuonna 213 oli 11 5 ajon./vrk, raskasta liikennettä 5 %. NO 2 -pitoisuus oli 23 µg/m 3 ja SO 2 -pitoisuus 4 µg/m 3. Vuosina 21 ja 211 mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia keräyspisteen vieressä. Mittauksissa vuosiraja-arvoksi saatiin 23 µg/m 3 molempina mittausvuosina. Keräinmenetelmällä NO 2 - pitoisuuksia on mitattu vuodesta 29 alkaen. Keräimen paikka on vaihtunut mittausten aikana alueen satama-alueen aidasta nykyiseen paikkaan. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet µg/m Katajanokka Katajanokan mittauspiste sijaitsee Katajanokanlaiturin pysäköintialulla. Keräimet on kiinnitetty valopylvääseen satama-alueen metalliaidan ja pysäköintipaikkojen vieressä. Paikka on avoin merelle ja tuulettuu hyvin. Etäisyys on 2 m Katajanokanrannasta, jonka liikennemäärä vuonna 213 oli 3 4 ajon/vrk, raskasta 1 %. NO 2 -pitoisuus oli 18 µg/m 3 ja SO 2 -pitoisuus 4 µg/m 3. Vuosina 29 ja 213 mitattiin jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia keräyspisteen vieressä. Mittauksissa vuosiraja-arvoksi saatiin 16 ja 18 µg/m 3. Keräinmenetelmällä NO 2 -pitoisuuksia on mitattu vuodesta 28 alkaen. Keräinmenetelmällä vuosipitoisuudet ovat olleet 18 2 µg/m 3. Liikennemäärätietojen lähteet: Espoo 24, Helsinki 24, Vantaa 24 ja ELY

33 33

34 34

Typpi- ja rikkidioksidipitoisuudet keräinmenetelmillä

Typpi- ja rikkidioksidipitoisuudet keräinmenetelmillä Typpi- ja rikkidioksidipitoisuudet keräinmenetelmillä Raja-arvon seuranta-alueet 1. Hämeentie 7 B Hämeentien vilkasliikenteisessä katukuilussa on mitattu jatkuvatoimisesti typpidioksidin pitoisuuksia vuosina

Lisätiedot

Ilmanlaatudata 2014. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014

Ilmanlaatudata 2014. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014 Ilmanlaatudata 214 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 214 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Ilmanlaadun luokittelu 4. Tapiola 7.

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO. Tiivistelmä 2. Taustaa 3. Ilmanlaadun luokittelu 4. Tapiola 7. 1 TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2002; KEHÄ I:N YMPÄRISTÖ SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 2 Taustaa 3 Ilmanlaadun luokittelu 4 Tapiola 7 Leppävaara 8 Konala 9 Myllypuro 11 Kurkimäki 11 Viikki 13 Tulosten tarkastelua

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014

Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 1/11 Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. VUODEN 2014 MITTAUSVERKKO JA MITATTAVAT YHDISTEET 3. MITTAUKSIIN KÄYTETYT LAITTEET JA MENETELMÄT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2003. Pääkaupunkiseutu. Muistio 1/2003 Marjatta Malkki YTV Ympäristötoimisto

TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2003. Pääkaupunkiseutu. Muistio 1/2003 Marjatta Malkki YTV Ympäristötoimisto TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2003 Pääkaupunkiseutu Muistio 1/2003 Marjatta Malkki YTV Ympäristötoimisto 2 TYPPIDIOKSIDIMÄÄRITYKSET 2003, PÄÄKAUPUNKISEUTU SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 Taustaa 4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Uutta ilmanlaadun seurannassa Uutta ilmanlaadun seurannassa Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 26.-27.2016 27.4.2016 Anssi Julkunen 1 Esityksen sisältö: - Mäkelänkadun supermittausasema - Indikatiiviset menetelmät (passiivikeräimet ja

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Ilmanlaadun typpidioksidimääritykset

Ilmanlaadun typpidioksidimääritykset Muistio 1/2005 Ilmanlaadun typpidioksidimääritykset 2004 Eri etäisyyksillä, eri korkeuksilla Marjatta Malkki, Anu Kousa YTV Ympäristötoimisto YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013

Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013 Ilmanlaadun mittausverkostoon pohjautuen Antti Korhonen, Arja Asikainen, Isabell Rumrich, Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Katuosoite

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 213 Helsingin seudun

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaari 3.12.2015 Kasvillisuuden ja meluesteiden

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 25:8 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 24 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 25:8 Päivi Aarnio, Maria Myllynen, Tarja Koskentalo ILMANLAATU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUONNA

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Ilma on eurooppalaisittain puhdasta Pääkaupunkiseutu on puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Yleisimmin ilmanlaatu on meillä hyvä tai tyydyttävä.

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012 Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 LIisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 Liisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI

ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI itta : Birg ppula Kom Kuva ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 214 ILMANLAADUN SEURANTATARPEEN ARVIOINTI Birgitta Komppula Pia Anttila Mika Vestenius Timo Salmi

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:5

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2004:5 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 24:5 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 23 Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 24:5 Maria Myllynen, Tarja Koskentalo, Birgitta Alaviippola ILMANLAATU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Mittaustulokset vuodelta 2015

Mittaustulokset vuodelta 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 215 Birgitta Komppula Helena Saari ILMATIETEEN

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 VÄLIRAPORTTI Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 7.9.2005

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 27 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 27 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Raportti: ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi ilmansuojeluasiantuntija Outi

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ. Helena Saari Risto Pesonen

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ. Helena Saari Risto Pesonen HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ Helena Saari Risto Pesonen HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET KUOPION HEPOMÄESSÄ Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

P I K K U H U O PA L A H D E N P O H J O I S O S A

P I K K U H U O PA L A H D E N P O H J O I S O S A L Ä H T Ö K O H D A T Oikeuslääketieteellinen THL:n tontille Hammaslääketieteellinen Meilahden kampukselle - Nykyiset toiminnot siirtyvät muualle aikaisintaan vuonna 2017 - Kampusalue puretaan, tilalle

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot