7/2008 CP-LEHTI. Rauhallista joulua. Rauhallista joulua

Transkriptio

1 7/2008 CP-LEHTI Rauhallista joulua Rauhallista joulua

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2008:7 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Puhevammaisten tulkkipalveluiden kehittämishanke, Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p Pienet vammaryhmät, Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuulikki Suutari p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Pirkko Haikara, Kauppamiehenkatu 4, 2 krs, Kouvola p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Minna Hannula, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , helena.kaski@phsotey.fi Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu -projekti Projektipäällikkö, Helena Viholainen, Niilo Mäki-Instituutti PL 35, Jyväskylän yliopisto puh , , helena.viholainen nmi.fi Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel Mobile aimo.stromberg@cp-liitto.fi Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Tomi Kaasinen Ehdokas 397 politiikan poluilla 4 Sari Laiho Porin Syyspäivät 8 Sari Holappa 10 9 Suomen CP-liiton kannanotto Sopeutumisvalmennuspalkinto Suomen CP-liittoon Elina Perttula & Anne Heiskanen Itsenäisyys vammaisille - adressi Mitä Miksi Kenelle? Minna Hannula Sykettä syksyyn Syötteeltä Oulun seudun neuronuoret Teini-ikäinen seitti Kalle Jokinen CP-liiton liikuntaviikonlopussa mukana Laura Kymäläinen Ice Marathon Kuopiossa Vammaisten vapaa-ajan kuljetukset voidaan evätä Tiina Ripatti Sählyä Sami Mustakallio Comenius-palkinto Onerva Mäelle Filosofisia näkökulmia vammaisuuden tutkimukseen Simo Vehmas Onni tulee eläen Elma Pyykkö Selvityksiä ja tutkimuksia Vaikeavammaisten palveluasumista Tanskassa Reija Lampinen Vammaisjärjestöissä vähän maahanmuuttajataustaisia jäseniä SOLUKU-lomat 2009 Omaishoitajat äärirajoilla Sari Holappa Kirjaesittely: Rottaklaani Sanni Purhonen Ni hao! Leena Särelä JYVÄ- vertaistapaaminen CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö I ja IV kansi Marko Jortikka - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyy 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä Tilaushinta Määräaikaistilaus 35 Kestotilaus 30 ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2008

3 CP-LEHTI 2008:7 PÄÄKIRJOITUS 3 UNESCON PALKINTO ONERVA MÄELLE KT (h.c.) Onerva Mäelle myönnettiin Unescon kansainvälinen Jan Amos Comenius -palkinto, joka luovutettiin hänelle Genevessä pidetyn kansainvälisen kasvatuskongressin ICE:n yhteydessä Comeniuspalkintoa on jaettu vuodesta 1992 lähtien kasvatusalan asiantuntijoille ja edistäjille. Mäki on ensimmäinen palkinnon saanut suomalainen. Onerva Mäki on tehnyt uraauurtavan elämäntyön vammaisten lasten opetustyön kehittäjänä Suomessa. Kansakoulunopettajatutkinnon jälkeen Mäki toimi monta vuotta opettajana sekä erityisopettajana mm. CP-lasten luokilla. Filosofian kandidaatin tutkinnon jälkeen vuonna 1962 hän opetti Jyväskylän yliopistossa logopediaa, aistivammais- ja erityispedagogiaa. Mäki on ollut uranuurtaja suomalaisen puheterapeuttien koulutuksen käynnistäjänä ja opettajana. Hän jäi eläkkeelle Jyväskylän erityispedagogiikan lehtorin virasta vuona Hänelle myönnettiin kasvatustieteiden kunniatohtorin arvonimi vuonna Onerva Mäki oli perustamassa vuonna 1990 Niilo Mäki -säätiötä, joka ylläpitää lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin erikoistunutta laitosta, Niilo Mäki Instituuttia. Hän toimii edelleen aktiivisesti säätiön hallintoelimissä. Niilo Mäki Instituutin puitteissa Mäki on toiminut mm. erityisopetuksen asiantuntijoiden kouluttajana useassa Afrikan maassa. Päätoimiensa ohella Mäki on hoitanut useita luottamustehtäviä sekä kotimaassa että ulkomailla. Kuulovammaisten opetuksen kehittämiseen hän on osallistunut mm. kouluhallituksen työryhmissä ja Jyväskylän kuulovammaisten koulun johtokunnassa. Jyväskylässä Mäki on toiminut kaupunginvaltuuston ja koululautakunnan jäsenenä sekä useiden oppilaitosten johtokunnissa. Järjestötyön osalta voi mainita puheenjohtajuuden Vajaaliikkeisten Kunto ry:ssä ja Keski-Suomen CP-lasten tuki ry:ssä. Mäkeä on kiinnostanut kansainvälisyys nuoruusvuosista lähtien luvulla hän perehtyi CP-lasten opetukseen stipendiaattina Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Hän on toiminut puheenjohtajana kuntoutusalan järjestön Eurooppa-komiteassa ja luennoinut useasti kuulovammaisuudesta ja CP-vammaisuudesta eri puolilla maailmaa. Onerva Mäkeä ja Suomen CP-liitto ry:tä yhdistää erityisesti se, että hän oli aktiivisesti mukana perustamassa Suomen CP-liitto ry:tä vuonna Perimätiedon mukaan CP-liitto perustettiin Mäen olohuoneessa Jyväskylässä, pöytäkirjojen mukaan virallinen perustava kokous pidettiin Jyväskylän kunnan Säästöpankissa. Mäki on vaikuttanut, ja vaikuttaa edelleen ainutkertaisella tavalla suomalaiseen vammaiskenttään sekä erityisja puheopetuksen. Lämpimät onnittelut Jan Amos Comenius -palkinnosta tohtori Onerva Mäelle sekä omasta että Suomen CP-liitto ry:n puolesta. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille oikein rauhallista ja miellyttävää Joulua ja onnekasta Uutta Vuotta Kirjoittaja on Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja

4 4 CP-LEHTI 2008:7 LUKIJAT KIRJOITTAVAT Ehdokas 397 politiikan poluilla Olen saanut kuulla ystäviltäni hyväntahtoista piikittelyä kiinnostuksestani politiikkaan ja erityisesti vaaleihin, jotkut pitävät sitä jopa hulluuteen asti menevänä intoiluna. Porissa asuessani tulin harvinaiselle vierailulle ystävieni luokse Helsinkiin. Pahaksi onneksi samaiseen viikonloppuun osuivat vaalit. Sunnuntai-iltana vaadin kaikilta läsnäolijoilta täydellistä hiljaisuutta, jotta pystyin keskittymään tv:n ja radion ja teksti-tv:n vaalitiedotukseen ja tokikin yhtä aikaa. Joku kavereistani epäilikin, että salainen paheeni taitaa olla vuosien varrella vhs-nauhoille tallennetut vaalilähetykset. Aavisteli minun yön pimeinä tunteina salakatselevan vaaleja jostain 80-luvulta. Tätä en kuitenkaan sentään myönnä todeksi. Ohoh olen kuntavaaliehdokas Jo lapsena alkanut kiinnostukseni yhteiskunnallisiin asioihin, politiikkaan ja erityisesti vaaleihin johti siihen, että viime keväänä aloin erään ystäväni kannustamana miettiä ajatusta lähteä itsekin kokeilemaan moista meininkiä. Pari päivää asiaa pureskeltuani totesin; kyllä, minun täytyy yrittää vaikuttaa asioihin omalla panoksellani. Niinpä lähettämään meiliä parhaaksi katsomani puolueen puoluetoimistoon tyylillä: täällä teille mainio ehdokas kuntavaaleihin. Kutsu saapua juttelemaan kasvotusten tulikin melko pian ja sen jälkeen homma olikin selvä, nimi paperiin ja olin lupautunut kuntavaaliehdokkaaksi. Olin itsekin hämmästynyt. Olin vaaleihin ehdolla. OHOH! Puheenvuoro kampanjan avajaisissa Ystäväpiiristäni ilmoittautui monilukuinen, innostava ja kannustava porukka tukijoukkoihin. Ilman heitä tehtävä olisikin ollut mahdoton. Kesä, tai se ajanjakso vuodesta jota olemme tottuneet kesäksi nimittämään, meni menojaan. Sähköpostiin ilmestyi ilmoitus vaalikampanjan avajaisista syyskuun alussa, sinnehän on mentävä. Hämmästyksekseni sain kutsun tulla pitämään puheenvuoro vaalikampanjan avajaisissa, vaaliratikassa. Aiheena esteetön joukkoliikenne ja sen kehittäminen. Eikun mikin varteen, tyylilleni uskollisena ilman papereita. Puheenvuoroon ujutin esteettömät joukkoliikennevälineet, aikatauluista tiedottamisen. (Täysin käsittämätöntä että päivittäin on soitettava jonnekin numeroon saadakseen tietää koska matalalattiaratikka kulkee!), kuljetuspalvelun toimimattomuuden ja henkilökohtainen apu-asian. Esteettömästä joukkoliikenteestä ei ole hyötyä ellei ole avustajaa jonka kanssa joukkoliikennevälineissä kulkee, monet tarvitsevat avustajan mukaan. Kuljetuspalvelut on saatava toimiviksi, joukkoliikenne ei voi niitä korvata, ainoastaan toimia rinnalla. Saamani palautteen mukaan puheenvuoro sujui hyvin. Avajaisissa tapasin pitkän linjan poliitikon, entisen kansanedustajan, kaupunginvaltuutettu Outi Ojalan. Hän ehdotti yhteistyökuvioita ja minä olin innoissani, tästähän tämä lähtee! Kotisivu. käyntikortti, äänestysnumero. Sitten alkoikin odottelu, milloin sen numeron oikein saa tietää. Vasta syyskuun lopulla, ärsyttävän pitkä aika. Keräsin kasaan tukijoukkoni ja lauantai-illan hämyssä, hyvän ruuan äärellä, ideariihi sai kasaan mainoksen iskulauseet sekä tekstit kotisivuille, jopa helpotti! Vihdoin numerokin tuli tietoon ja kampanjoinnin saattoi aloittaa tosissaan. Käyntikortit teetin, mainosten painatuksessa sain apua tukijoukoilta, suunnaton apu! Vaalibudjettini oli vaatimaton, eikä minulla ollut rahaa tapetoida pääkaupunkiamme tai siellä ilmestyviä lehtiä omilla kuvillani. It-lehti julkaisi invalidiyhdistysten jäsenten nimet ja kuvat ja Uudenmaan CPyhdistyksen julkaisussa sain kertoa ajatuksiani, siitä myös kiitos. Lisäksi ystäväni ideoivat vaalikuvastani isokokoisen kuvan, kirjoittivat siihen numeroni ja nikkaroivat kuvaan kehykset. Tämän avullahan sitä huomiota kerätään! Ja eikun ensimmäiseen yritykseen Helsingin ytimeen rautatieaseman nurkille. Syksyisessä viimassa kuva näkyville, tukijoukot hajaantuivat ympäriinsä ja minä suhasin sähkärillä ihmisten keskellä. Naureskelin, että politiikan takia Laihon likka juoksee jopa miesten perässä, kun sähkärillä säntäilin sopivaksi katsomieni uhrien perään. Ensimmäinen markkinointikokemus oli jotakuinkin masentava, ohikulkijat olivat joko ulkopaikkakuntalaisia, kyllästyneet siihen, että heille tyrkytetetään

5 CP-LEHTI 2008:7 LUKIJAT KIRJOITTAVAT 5 jotain, kiireisiä tai muuten vaan heitä ei kiinnostanut poliittinen antini. Ensimmäinen kerta kannatti näköjään ottaa harjoittelun kannalta. No löytyi siellä sentään jokunen kiinnostunutkin. Mieleeni jäi reilusti yli nelikymppinen mies, joka oli aidosti ilahtunut mainoksen saatuaan ja totesi: Hienoa, isä on aina sanonut ketä pitää äänestää, kerrankin : minulla on ihan oma ehdokas! Tämän kommentin jälkeen meitä oli kaksi hymyilevää ihmistä. Otin yhteyttä Outiin ja sovimme yhteisistä mainostenjakotilaisuuksista. Outi otti minut lämpimästi suojiinsa ja opasti kokemattomalle poliitikon alulle kullanarvoisia asioita. Paitsi arvomaailmamme myös kemiamme tuntuivat käyvän yksiin. Mainoksia jaettiin tukijoukon avustuksella Outin kanssa ja ilman ympäri Helsinkiä. Markkinoilla, messuhallin edessä, ostareilla, asemien tuntumassa, piti vain mennä sinne missä ihmiset liikkuivat ja ottaa heihin rohkeasti kontaktia. Itsensä kehuminen on tunnetusti hankala laji, mutta vaalikampanjassa ei voinut esittää turhan vaatimatonta. Tilanteessa jossa tarjosin eräälle rouvalle mainostani, mutta hän sanoi ottavansa mieluummin lähellä olevan Outin kortin, totesin hymyillen, että Outi on tietysti seuraavaksi paras vaihtoehto ellei minua halua äänestää. Sana kulkee hauskasti, eräs tukijoukoistani tarjosi mainosta herralla Ruoholahdessa, joka totesi, että tämän tytön kuva on jo hänen keittiön pöydällä. Kyseinen mies asuu Pasilassa, jossa kaksi kuudesluokkalaista apulaistani oma poikani ja paras kaverinsa - olivat tehneet vaalityötä jakamalla mainoksia postiluukkuihin. Rasmus olikin innoissani vaaleihin osallistumisestani. Tosin pientä huolta olin kuulevinani kun hän sanoi : Äiti lupaatko ettet rupea Presidentiksi. Oli kait kuullut Presidentin maakuntamatkoista ja ajatteli, ettei tuota äitiä näy sitten kotona enää ollenkaan. No tämä asia, jos mikä, oli helppo luvata. Vaalipäivä Aika riensi vauhdilla syyssateiden vihmoessa ja äkkiä olikin se odotettu vaaliviikonloppu. Vielä lauantaina osallistuin Itäkeskuksessa vaalirummutukseen Reiska Laineen johdolla ja pidin pienen puheenvuoron vaalimökillä Lasipalatsin nurkilla. Illalla nukkumaan käydessä jännitys oli ainakin yhtä suuri kuin lapsena ennen Joulua. Vaalipäivä ja itse ehdokkaana! Pieni pelkokin hiipi takaraivoon, ellei kukaan äänestäkään. Sitten muistin ne monet ihmiset jotka olivat luvanneet äänestää ja rauhoituin. Huomenna nähdään mihin rahkeet riittävät. Sunnuntai-iltana muutama ystäväni tuli ensin luokseni, maistettuamme punaista kuohuviiniä suunnistimme ravintola Kaisaniemeen, jossa olivat puolueen vaalivalvojaiset. Olin tilannut kännykkääni tulospalvelun, jonka piti heti klo 20 jälkeen ilmoittaa saamani ennakkoäänet. Asetuimme pöytään, josta näimme televisiokuvan, luuri pöytään ja odottamaan. Kello tuli 20 ja ennakkoäänten tulokset räpsähtivät ruutuun. Puhelimeni sen sijaan pysyi vaiti, en meinannut nahoissani pysyä, miksei mitään kuulu. Odottavan aika on pitkää, vaalituloksia odottavan aika en pysty kuvailemaan. Henkilökohtainen tulospalveluni Rasmus netin äärellä pelasti tilanteen ja ilmoitti, 58 ennakkoääntä. Olin pettynyt. Olin arvellut läpimenoon tarvittavan 700 ääntä, varapaikkaan ehkä 300, omaksi tavoitteekseni olin asettanut 200 ääntä. Ystävät lohduttivat, vasta ennakkoäänet on laskettu. Illan mittaan ääniä tippui vähitellen ja lopulliseksi äänimääräksi muotoutui 163 ääntä. Ensin olin pettynyt, mutta asiaa pohdittuani ja useiden ihmisten kanssa keskusteltuani olen kallistunut siihen, että tulos oli varsin kohtuullinen. Ottaen huomioon vaalibudjettini ja sen että olin ehdolla ensimmäistä kertaa, voin olla varsin tyytyväinen. Vaalit ovat ohi ja siltä osin voi huokaista, mutta ei tokikaan muuten. Yhteiskunnassa on paljon asioita joihin haluan vaikuttaa, tämä ei jää tähän. Haluan sydämestäni kiittää kaikkia jotka olitte apuna, tukena, mukana syksyn viileässä säässä sitkeästi jakamassa mainoksia. Ilman teitä en olisi saanut eteenpäin niitä asioita joiden takana olen. Monta kokemusta rikkaampana. Sari Laiho Helsinki Kuntavaalien 2008 äänestysprosentti 61,3. Vaasan seudun CP-yhdistyksen Carola Lithén valittiin Mustasaaren kunnanvaltuustoon.

6 6 CP-LEHTI 2008:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Työtä tekeville oppia osaajille Työministeri Tarja Cronberg avasi Valtakunnallisen CP-viikon Kajaanissa. Ministeri Cronberg sanoi muun muassa, ettei vammaisuus saa olla este yksilön oman tahdon, kiinnostuksen, taipumusten ja kykyjen toteutumiselle. Työelämä ei saa olla tästä poikkeus. Työaiheeseen iltapäivään osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Iltapäivän antia uutisoitiin sekä YLE/Kainuun radiossa että Kainuun Sanomissa. Kaupinjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja opetusneuvos Timo Saarinen Selvitysmies Mika Vuorela Porin CP-yhdistyksen 40-vuotisjuhlan leppoisaa jutustelua Pöydän ympärillä Mikko Nurminen Pirkanmaalta, Eeva-Kaarina Järvinen Oulusta, Susanna Holmisto Rovaniemeltä ja Sari Holappa Espoosta. Mikkeliläinen Jouko Kammonen (oik.) voitti Yyterin lahjoittaman kylpyläpaketin.

7 CP-LEHTI 2008:7 VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄT Porilaista juhlaa Kuvat:Minna Miettinen 7 Porin Seudun CP-yhdistys 40-vuotias Erik Lehto Liiton ansiomerkki myönnettiin Marita Koivuselle ja liiton hopeisen ansiomerkin saivat Ulla Pasila, Hilkka Taimi ja Asko Virtanen. Hopeinen ansiomerkki jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Bernt Stormbom Elegantit Pirkko EckPoulsen-Vesterinen ja Minna Miettinen Porin Seudun CP-yhdistyksen juhlasta uutisoivat mm. lehdet Satakunnan Kansa, Uusi Aika ja Uusi Pori. YLE/Radio Pori haastatteli opetusneuvos Saarista. Syksyn ensimmäinen syysmyrsky koettiin syyspäivien aikaan

8 8 VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄT CP-LEHTI 2008:7 Porin syyspäivät ja syysliittokokous Suomen CP-liiton valtakunnalliset syyspäivät ja syysliittokokous pidettiin merellisissä maisemissa Porin Yyterissä. Lauantain aiheena oli Työllä osallisuuteen. Päivät avasi CP-liiton hallituksen puheenjohtaja Jaakko Paatero toivottamalla osallistujat tervetulleiksi Poriin. Kaupungin tervehdyksen päiville toi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, joka puheessaan kertoi Porin juhlivan 450-vuotistaivaltaan ja oli oikein iloinen, että syyspäivät järjestettiin Porissa. Hän esitti huolestumisensa siitä, että kuntien sosiaalitoimi, Kelan ja työvoimatoimiston tiet eivät kohtaa siten, että vammaisten työllistymisistä voitaisiin helpottaa, ilman että täytyy käydä useammalla luukulla asioitaan selvittämässä. Hän otti esille myös omaishoidontuen ja pahoitteli, etteivät omaishoitajat saa sitä arvostusta minkä he ansaitsevat. Porin Seudun CP-yhdistyksen tervehdyksen väelle toi yhdistyksen puheenjohtaja Timo Saarinen. Hän muisteli päiviä vuodelta 1988, jolloin kaikkia yhdistyksiä heräteltiin toimintaan mukaan CP-viestin merkeissä. Tämä viestihän lähti alun perin Raumalta ja kiersi kaikki 20 yhdistystä. Se oli merkittävä tempaus ja hyvä keino tuoda esille paikallisyhdistysten ja CP-vammaisten asioita. Vasta eduskunnassa lähetekeskustelussa ollut vammaispalvelulaki herätti myös kiinnostusta syyspäivillä. Palvelupäällikkö Ilona Toljamo kertoi myös, että Suomen CP-liitto on ajanut henkilökohtaisen avun saamista vammaiselle henkilölle jo 28 vuotta. Avustajapalvelu oli ensin projektin muodossa ja myöhemmin tämä toiminta tuli pysyväksi toiminnaksi CP-liittoon. Osallisuus työelämään esityksessä Mika Vuorela Mielenterveyden keskusliitosta (MTKL) kertoi kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työllistymisestä ja työelämään paluun edistämiseksi vuosien välisenä aikana. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista osa haluaisi osa-aikatyöhön ja olisi valmiita kokoaika työhön. Eläkkeeltä töihin pääseminen ei sitten olekaan helppoa. Mutta eläkkeen ohella tehtävästä työstä on tulossa lakiesitys eduskuntaan ensi vuonna. Kelalla on se periaate että joko olet eläkkeellä tai et ole eläkkeellä. Joustoa ei löydy. Lauantain viimeinen virallinen osio Uusia polkuja osallisuuteen (Demos ry) ja tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen laittoi meidät työskentelemään ryhmissä ja pohtimaan kysymyksiä Mistä asioista koostuu hyvä elämä ja Mitkä eri tahot voisivat tukea mielekkään elämän toteutumista ja osallisuutta eli jokainen ryhmä pohti näitä kysymyksiä ja ryhmien puheenjohtajat esittivät kunkin ryhmän pohdinnat kaikkien kuultavaksi. Lauantai-päivän kevennyksenä ja yllätyksenä tämän ryhmätyöskentelyn jälkeen paikalle saapui virkavalta eli poliisi tuli tarkistamaan että Porin CPyhdistyksellä on huviluvat kunnossa. Hän esitti meille mm. lauantain EI toivotut hitit, eli saimme kuulla Sakari Kuosmasta, Georg Malmstenia, Irwin Goodmania, Jukka Kuoppamäkeä ja T. Nurmiota. Lisäksi hän esitti pienen radiokuunnelman kerrostalosta. Todellisuudessa tämä poliisimme ei ollut sukua Reinikaiselle, vaan Pertti Kangas Merikarvialta. Saimme kyllä nauraa itsemme kipeiksi, niin hyvä hän oli. Tästä olikin mukava jatkaa iltaa Porin yhdistyksen 40 vuotuisjuhlavastaanotolle ja illalliselle.ilta jatkui ruokailun jälkeen arpapalkintojen arvonnalla, kunniamerkkien jaolla ja tanssien merkeissä. Sunnuntaina oli sääntömääräinen syysliittokokous ja lounas. Sitten oli aika suunnata kotia kohti, minä olin jo melkein lähdössä Ouluun, kunnes muistin, ai niin osoitteeni onkin Espoossa. Syyspäiväterveisin Sari Holappa Vuonna 2009 Kevätneuvottelupäivät Hotelli Lakeus Seinäjoki Helmikuussa ilmestyvässä jäsentiedotteessa ohjelma ja ilmoittautumislomake kevätneuvottelupäiville.

9 CP-LEHTI 2008:7 VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄT Suomen CP-liiton kannanotto: Oikein kohdennetuilla palveluilla vammaiset työelämään Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllisyysaste on viime vuosina kääntynyt laskuun huolimatta siitä, että palkansaajien ja kokoaikatyötä tekevien määrä on lisääntynyt. Kehitys voi olla seurausta siitä, että vammaisille ja osatyökykyisille ei tarjota riittävää tukea työllistymiseen vaan heitä ohjataan yhä enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle. Vamma tai rajoite ei saa olla este työllistymiselle, kun työkyky voidaan mahdollistaa erityisillä työhön, työpaikan olosuhteisiin tai henkilöön itseensä kohdistuvilla tukitoimilla. Näitä tukitoimia ovat mm. työhön valmennus, palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, erilaiset apuvälineet ja henkilökohtainen avustaja. Näiden palvelujen toimivuutta ja joustavuutta on kehitettävä kompensoimaan paremmin vammaisen henkilön toimintarajoitetta työelämässä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on lukuisia liikuntavammaisia ja kehitysvammaisia henkilöitä jotka haluaisivat työelämään. Työvoimatoimistojen palveluja ja työllistymisen erilaisia tukimuotoja tulee tarjota myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja osatyökykyisille. Yhteistyötä on tehostettava ja neuvontaa lisättävä työvoimatoimistojen, työeläkeyhtiöiden ja Kelan välillä, jotta palveluiden tarvitsijat löytävät oikean palveluntarjoajan. Eläkelainsäädäntöön on saatava lisää joustoa mm. työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajaa nostamalla. Tällä hetkellä ansiorajan alhaisuus johtaa siihen, että työssäkäyvät eläkettä saavat ovat eriarvoisessa asemassa palkansaajien tulotason noustessa. Nyt käytössä oleva virallinen termi vajaakuntoinen luo helposti vääriä mielikuvia. On parempi puhua osatyökykyisyydestä, koska se korostaa henkilön jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollisuuksia. Osatyökykyiset tulisi nähdä työmarkkinoilla voimavarana ja arvostaa heidän osaamistaan. On myös otettava huomioon, että vammaisuus ei välttämättä tarkoita työkyvyttömyyttä, vaan vammainen henkilö voi olla yhtä työkykyinen kuin vammaton henkilö. Työkyvyttömyys täytyy nähdä aina suhteessa työympäristöön ja työtehtäviin. Suomen CP-liitto ry vaatii, että vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä on edistettävä tarjoamalla työllistymispalveluja monipuolisesti. Niistä on tiedotettava ja ohjausta kehitettävä, jotta henkilöt löytävät oikean palvelun piiriin. Sen lisäksi palveluja tulee kohdentaa tasa-arvoisesti niin, että myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt pääsevät niiden piiriin. Suomen CP-liitto ry:n liittokokous Porissa

10 10 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2008:7 Sopeutumisvalmennuspalkinto Suomen CP-liittoon Kuvat:Minna Miettinen Kakkukahveja juotiin Malmilla. Kuvassa vas. Ilona Toljamo, Leena Särelä, Tuulikki Suutari ja Tomi Kaasinen. Taustalla Minna Teiska Joka toinen vuosi 13:n vammais- ja potilasjärjestön yhteistyöryhmä jakaa sopeutumisvalmennuspalkinnon henkilölle, joka on merkittävästi vaikuttanut sopeutumisvalmennuksen olemassaoloon ja kehittämiseen Suomessa yhteistyöryhmä järjesti Sopeutumisvalmennusseminaarin, jonka yhteydessä kyseinen Sopeutumisvalmennuspalkinto jaettiin. Palkinnon saivat Ilona Toljamo (Suomen CP-liitto), Reija Lampinen (Helsingin kaupunki) ja Juha Purtanen (Invalidiliitto, Lahden kuntoutuskeskus). Nämä kolme palkinnonsaajaa valittiin yksimielisesti. Kaikilla on ollut vahva ote yhteisöllisen ja vertaisuuteen perustuvan sopeutumisvalmennusmallin kehittämisessä Suomessa. Yhteisenä asiana kaikilla on, että jokaisella näistä kuntoutustyötä tehneistä palkinnonsaajista on juuret Suomen CP-liitossa. Palkinnon luovuttajien mielestä Suomen CP-liitto on linjakkaasti edistänyt kuntoutuksen ja sitä kautta myös sopeutumisvalmennuksen sosiaalista ulottuvuutta. Kaikkia palkinnon saajia kuvaa tinkimätön uranuurtajuus sekä uskallus Lämpimät onnittelut olla eri mieltä silloinkin, kun valtavirta on toista mieltä. Suomen CP-liiton sopeutumisvalmennustoiminta on saanut kunnianosoituksen sopeutumisvalmennuspalkinnon muodossa. On äärimmäisen hienoa, että liiton perinteikäs ja ainutlaatuinen sopeutumisvalmennustoiminta, jossa vertaisuuden voima ja yhteisöllisyyden palo antavat merkityksiä ihmisten elämälle, on huomioitu muiden järjestöjen sopeutumisvalmennustyön ammattilaisten toimesta. Sopeutumisvalmennuksemme on pystynyt säilyttämään paikkansa ja filosofiansa muuttuvassa maailmassa, kuitenkin toimintaansa koko ajan kehittäen. Entistä yksilökeskeisemmässä maailmassa yhteisöllisyyden voima ja vertaisuuden kokemukset sopeutumisvalmennuksen puitteissa antavat ihmiselle pääomaa, joka on ainutlaatuista ja ainutkertaista. Suomen CP-liiton sopeutumisvalmennus kulkee omaa tietään ylpeänä. Elina Perttula Anne Heiskanen

11 CP-LEHTI 2008:7 EDUSKUNTA 11 Vammaisfoorumi ry luovutti Itsenäisyys vammaisille-adressin eduskunnan puhemies Sauli Niinistölle. Kättelyvuorosssa Invalidiliiton lakimies Elina Akaan-Penttilä ITSENÄISYYS VAMMAISILLE -ADRESSI Itsenäisyys vammaisille adressin nimienkeruu alkoi itsenäisyyspäivänä , jolloin avattiin Itsenäisyys vammaisille -kampanja. Adressissa vaaditaan, että Matti Vanhasen hallituksen on laitettava vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -asia kuntoon ja turvaamaan myös vaikeavammaisille ihmisille kaikille kansalaisille kuuluvat itsenäisyys ja vapaus sekä oikeus olla mukana elämän eri osa-alueilla. Itsenäisyys vammaisille -kampanja alkoi vammaisten hiljaisella mielenosoituksella Senaatintorilla itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen alla. Ministeri Paula Risikko, arkkipiispa Jukka Paarma ja muutama kansanedustaja kävivät tervehtimässä vammaisten joukkoa. Koko vuoden ajan on Vammaisfoorumi ry ja sen suojissa toiminut APUA-kansalais-liike vaikuttanut asian eteenpäin viemiseksi tapaamalla lukuisia viranomaisia ja poliitikoita sekä kirjoittamalla valtavan määrän kannanottoja. Tiivistä yhteistyötä on tehty ennen kaikkea STM:n kanssa. STM on nyt valmistellut Henkilökohtainen apu -lakiesityksen budjettilakina vuodelle 2009, ja se on ollut hallituksen käsittelyssä to Lakiesitys pitää sisällään subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun, joista yhtenä toteuttamistapana olisi mahdollisuus käyttää henkilökohtaista avustajaa. Vaikeavammaisten henkilökohtaisella avustaja järjestelmällä on ollut laaja poliittinen tuki jo viime eduskuntakaudella, jolloin 138 kansanedustajaa tuki lakialoitetta vaikeavammaisten subjektiivisesta oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan. Myös koko kampanjan ajan hankkeella on ollut vahva kansalaisten tuki. Siitä vahva osoitus ovat nämä nimeä, jotka haluamme nyt luovuttaa Teille. Kyseessä on 20 vuoteen merkittävin lakiuudistus vammaisten elämässä, jos laki toteutuu. Toivomme lakialoitteen etenevän menestyksekkäästi annetun esityksen mukaisesti sillä lisäyksellä, että eduskuntakäsittelyssä huomioitaisiin henkilökohtaisen avun järjestämistavan valintaoikeus myös lakitasolla vaikeavammaisen henkilön tahdon mukaisesti, siten kuin se on kirjattu hallituksen esityksen perustelutekstiin. Vaikeavammaisen henkilön itsemääräämisoikeus avun järjestämistavan valinnassa on ainoa turva aidolle yksilön itsemääräämisoikeuden toteutumiselle. Vammaisfoorumi ry ja APUA-ryhmä

12 12 CP-LEHTI 2008:7 YHDISTYSKYSELY Minna Hannula MITÄ, MIKSI, KENELLE yhdistyskyselyn koontia Yhdistyskyselyiden tavoitteena oli saada yhtenäistä tietoa Suomen CP-liiton jäsenyhdistysten tilasta, toiminnasta, haasteista ja toiveista liiton suuntaan. Kukin aluesihteeri keräsi tiedon oman alueen yhdistyksistä pääasiassa alkuvuodesta 2008, muuta vastauksia tuli vielä syksyn aikana. Kyselyt osoitettiin yhdistysten puheenjohtajille ja pyydettiin täyttämään yhdessä johtokuntien/hallitusten kanssa. Kyselyn tulokset on nyt koottu yhteen pähkinänkuoressa ja antia tarkastellaan lähemmin vielä CP-liiton kevätpäivillä keväällä Yhdistyksien jäsenistö Yhdistyksiä on yhteensä 20; Itä- ja Keski-Suomen alueen yhdistyksien jäsenmäärä yhteensä 550, Lounaisja Länsi-Suomen alueen yhdistyksien jäsenmäärä yhteensä on noin 745, Pohjois-Suomen alueen yhdistyksien jäsenmäärä yhteensä 610, Väli-Suomen alueen yhdistyksien jäsenmäärä yhteensä 623 ja Etelä- ja Kaakkois-Suomen alueen yhdistyksien jäsenmäärä yhteensä 744. Yhdistykset ovat kuvanneet jäsenistön ikärakennetta sanoin: vauvasta vaariin. Kuitenkin suurimmasta osasta vastauksia kävi ilmi, että jäsenistö on keski-ikäistynyttä ja lapsiperheitä toivotaan mukaan toimintaan. Yhdistyksiin liittyy vuosittain noin 0-25 uutta jäsentä ja eroaa vuosittain noin 0 20 jäsentä, joten jäsenhankinta on tämän vuoksi yhdistyksiä askarruttava asia. Osa yhdistyksistä mainitsi jäsenhankintaväylikseen mm. keskussairaalan kuntoutusohjaajan, alueen erityiskoulut ja erilaiset tapahtumat. Yhdistykset pitivät tärkeänä jäsenhankinnan kannalta myös tiedottamista toiminnastaan, aluesihteerin kautta menevää tietoa, ja ns. puskaradiota. Kuitenkaan osalla yhdistyksiä ei ole aktiivista jäsenhankintaa. Toimitilat Toimitilat ja muu käytettävissä olevat resurssit: Neljällä yhdistyksellä on omat toimitilat. Muut yhdistykset kokoontuvat joko vuokratiloissa, yhdistysten jäsenten kotona, kaupungin kustantamassa vammaisjärjestöjen tilassa tai yhdistysten yhteistiloissa tms. Muutamalla yhdistyksellä on oma kesämökki. Asiakirjoja yms. arkistoidaan ja säilytetään johtokunnan jäsenten kodeissa tai yhdistyksen toimihenkilön työpaikalla. Palkattua työvoimaa on vain yhdellä yhdistyksellä. Tilapäisesti avustajia voidaan palkata johonkin tapahtumaan. Toimintaa ja kokouksia Yhdistykset kertoivat järjestävänsä jäsentapahtumina harrastus- ja virkistystoimintaa mm. uintia, bocciaa, keilailua, kuntosalitoimintaa, luovaa tanssia, erilaisia retkiä/matkoja, kevätkauden avajaiset, syyskauden päättäjäiset pikkujoulut, yhteistapaamisia muiden yhdistysten kanssa, vanhempien/perheiden tapaamisia. Yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeinä asioita pidettiin myös johtokunnan kokouksia, leirejä, kerhotoiminta (liikunta-, keskustelu-, nuoriso, aikuis- ja perhetoimintaa), jäseniltoja, sosiaaliohjausta ja neuvontaa, erilaista virkistystoimintaa toiveiden mukaan, jäsentilaisuuksia kiinnostavista aiheista ja jäsenkirjeiden postittamista sekä nettisivuja. Noin puolet yhdistyksistä vastasi, että heillä on kaksi yleistä kokousta vuodessa, toisella kymmenellä on yksi yleinen kokous vuodessa. Yhdistykset järjestävät johtokunnan kokouksia 2 12 kertaa vuodessa. Yhdistykset saavat kuntien toiminta-avustuksia noin euroa vuosi. Lisäksi kunnan antavat harkinnanvaraisia avustukset erilaisiin tapahtumiin. Muuten yhdistyksen toimintaa rahoitetaan mm. jäsenmaksujen, kynttilöiden myynti, myyjäisien, arpajaisten ja erilaisten lahjoituksien avulla. Yhdistys saa varoja myös eri tapahtumissa toimimisen kautta, vuokraamalla toimitilaansa ulkopuolisille, järjestämällä liikuntatapahtumia ja myymällä CP-liiton materiaalia. Yksi yhdistys piti tärkeänä myös OKopintokeskuksen tukea leiritoimintaan. Osaaminen Toimihenkilöiden osaamista ylläpidetään siten, että toimihenkilöt osallistuvat mm. sidosryhmien järjestämiin koulutuksiin, Suomen CP-liiton tarjoamaan koulutukseen niin kevät- kuin syyspäivilläkin, ja aluesihteerin järjestämiin koulutuksiin. Osa yhdistyksistä ei ylläpidä mitenkään osaamistaan. Tiedottaminen ja yhteistyö Yhdistykset tiedottavat nettisivujen kautta toiminnastaan,

13 CP-LEHTI 2008:7 YHDISTYSKYSELY 13 joista CP-liitto on saanut hyvää palautetta. Osalla yhdistyksistä on oma esite. Jokaisella yhdistyksellä on oma jäsenkirje, joka ilmestyy 1-4 kertaa vuodessa. Yhdellä yhdistyksellä on myös oma julkaisu. Osalle jäsenistöstä laitetaan jäsenkirje sähköpostitse. Yhdistykset ilmoittavat tapahtumistaan myös Suomen CPliiton jäsentiedotteessa kaksi kertaa vuodessa ja mm. paikallislehden järjestöpalsta on todettu hyväksi mainoskanavaksi. Kuitenkaan missään yhdistyksessä ei ole laadittu viestintäsuunnitelmaa. Merkittävimpinä sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina yhdistykset ovat maininneet mm. muut vammaisjärjestöt, muut CPyhdistykset, kunnan sosiaali- ja liikuntatoimi, kaupungin erityisliikunta, vammaisneuvosto, keskussairaala, Suomen CP-liitto ry, alueen oppilaitokset, seurakunta, muut valtakunnalliset liitot ja järjestöt, muut neurologiset vammaisjärjestöt ja muut projektit. Toiveet Suurimmasta osasta vastauksia tuli toivomus saada suoraa rahallista tukea CP-liitolta yhdistyksille. Muita toivomuksia liitolle yhdistystoiminnan kannalta ovat mm. olla mukana yhdistyksen toiminnassa, tuoda liitosta ajankohtainen tieto yhdistyksille ja viedä yhdistysterveiset liittoon, mukana oloa tapahtumien/ kurssien/leirien suunnittelussa ja toteutuksessa, toiminnan kehittymistä, tietoa verkostoista ja projekteista, joissa liitto on mukana, keksimällä ideoita, miten pitää yhdistys hengissä nyt ja tulevaisuudessa, liitto ja yhdistys järjestäisivät yhdessä tapahtumia, jäseniltoja, alueellisia tai paikallisia. Yhdistykset toivoivat myös lisää koulutusta yhdistystoimintaan liittty vistä asioista; lainsäädännöstä, varainhankinnasta, jäsenhankinnasta, toimintasuunnitelman ja kertomuksen tekemisestä, järjestöjohtamisesta, veroilmoitusasioista, jäsenkirjeen teosta, tiedotuksesta, ja kokoustekniikkaan liittyvistä asioista. Muita koulutuksellisia toiveita olivat lakimuutokset, ATK-koulutusta, kotisivukoulutusta, vammaispoliittista vaikuttajakoulutusta, nuorten ja aikuisten vammaisten työ-, asumis- ja huoltaja-asiat sekä jokapäiväiseen elämässä selviytymiseen liittyvät asiat, esiintymistaidon kurssi ja yhteistyön aktivointia. Koulutusta toivottiin myös nykyisten toimihenkilöiden jaksamiseen, lapsiperheiden mukaan saamiseen ja jäsenistön aktivoimiseen liittyvissä asioissa. Pähkinänkuori Lisää uusia aktiivisia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan; niin lapsiperheitä kuin nuoria ja aikuisiakin. Liitolta toivotaan lisää tukea yhdistystoimintaan, mm. koulutusta yhdistystoimintaan, lakiuudistuksiin ja yhdistys-toimijoiden jaksamiseen liittyen. Viestintäsuunnitelman tekeminen yhdistyksien kanssa. Yhteistyötä toivotaan eri yhteisöjen välillä. Aluesihteerien rooli on tärkeässä asemassa yhdistystoiminnan kehittämisessä ja tiedon sekä yhdistysosaamisen ylläpitämisessä! Mauri Laukkanen

14 14 CP-LEHTI 2008:7 YHDISTYSTOIMINTA Sykettä syksyyn Syötteellä! Syyskuun viimeisenä viikonloppuna noin 40 hengen porukka, leiriläisiä, ohjaajia ja opiskelijoita, suuntasi Syötteelle hakemaan vaihtelua sateiseen syksyyn. Perjantaina leirin alkaessa ilma olikin sumuinen ja Pikku-Syötteen tunturin päällä tuntui kuin olisi leijunut pilvissä matalapaineen vuoksi. Perjantaina ulkona ei voinut olla kovan tuulen, sakean sumuisuuden ja sateen vuoksi, joten jäi mietityttämään pääsemmekö viikonloppuna ulos laisinkaan. Kolean ilman vuoksi oli kuitenkin mukava siirtyä sisätiloihin. Lauantaina ja sunnuntaina ilma sitten jo olikin miellyttävämpi. Saapuessamme Syötteelle leiriläisiä odotti reippaannäköinen koulunkäyntiavustajaryhmä, jotka osallistuivat viikonlopun toteutukseen hienosti alkujännityksestä huolimatta. Leiriläisten ja opiskelijoiden iloisuudesta oli nähtävissä, että leiri oli onnistunut. Ilma antoikin myöten ja saimme olla ulkona lauantaina mm. retkeilyn merkeissä. Makkaranpaisto, opiskelijoiden sketsit ja ohjelmat, kilpailut sekä karaoke olivat mukavaa yhteistä toimintaa leirin aikana. Kuminauhakilpailu täytyy ottaa uudestaan tulevaisuudessa ohjelmarunkoon, koska pojat harjoittelivat sitä vielä kilpailun päätyttyäkin hymyssä suin. Leiriläiset toivoivat tuleville vuosille uusia ihmisiä mukaan leiritoimintaan ja yksi mukava toive oli saada naamiaiset seuraavalle leirille, joten ei muuta kuin ideoista todeksi.. Alla oleva adjektiivikertomuksen myötä voidaan todeta, että ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa.. Oulun CP yhdistyksen jämäkkä leiri Syötteellä! Saavuimme rikkaana perjantaina iloiselle Syötteelle. Syötteellä ilma oli toimelias ja laiska, mutta muuten kaikilla oli ajattelevainen mieli. Perjantaina ohjelmassa oli iloisen CP liiton aluesihteerin vetämä Tullaan tutuiksi rauhallinen ohjelma. Avoimet koulunkäyntiavustajaopiskelijat olivat suunnitelleet reipasta iltaohjelmaa, jossa oli mm. mukava levyraati ja upeita sketsejä. Illan aikana kisattiin myös opettavaisen maantietoaiheisen tietokilpailun voitosta ryhmissä. Kasvattavana lauantaina herättiin kumisevalle aamupalalle, jonka jälkeen siirryttiin pelaamaan ruokaisaa bocciaa virkistävään juhlasaliin. Boccia - pelin jälkeen vuorossa oli iloinen rentoutustuokio. Lounaan ja lepotauon jälkeen valmistauduttiin harmaata retkeä varten kodalle paistamaan huumorintajuista makkaraa ja juomaan kylmää mehua. Kaikilla oli lämpimän mukavaa! Lauantai-iltana opiskelijat olivat suunnitelleet kylläistä ohjelmaa juhlasaliin. Opiskelijat esittivät mm. väsyttävän mammajumpan ja sketsejä sekä puusilmäisiä suomalaisia sananlaskuja. Hauska aluesihteeri järjesti vielä monipuolisen kuminauhakilpailun. Loppuilta laulettiin rentouttavaa karaokea. Lähtöpäivän aamuna eli sunnuntaina söimme taitavan aamupalan, jonka jälkeen lähdimme kiireelliseen ulkoilmaan nauttimaan kirkkaasta ruskanloistosta. Sateiset leiriläiset ja ohjaajat keskustelivat tulevista tuulisista tapahtumista ja kävivät läpi hektisen palautekeskustelun. Lounaan jälkeen alkoikin leiriläisten säihkyvä kotimatka, joten vetäjät

15 CP-LEHTI 2008:7 YHDISTYSTOIMINTA 15 - Uusi vuosi 2009 ja uudet kujeet - Tervetuloa Oulun seudun neuronuorten vuoden 2009 ensimmäiseen tapaamiseen klo Kumppanuuskeskukseen os. Isokatu 47. Ensimmäisellä kerralla vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan yhdessä tulevaa vuotta. Lisätietoja Joni Loukkola (loukkola_85@hotmail.com, ) Helena Bräysy (helena.braysy@aivovammaliitto.fi, ) tai Minna Hannula (minna.hannula@cp-liitto.fi, )

16 16 SEITTI CP-LEHTI 2008:7 Teini-ikäinen Seitti Nuorisoyhteistyö Seitistä on tullut teini-ikäinen nuori, 13-vuotissynttäreitään viettävä Seitti on elinkaarensa aikana muuttanut monen nuoren elämän. Vuosien jälkeen Seitin kokoonpanossa ovat edelleen kaikki viisi liikuntavammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöä, liittojen välinen yhteistyö on ollut alusta alkaen koko toiminnan pohja. Seitin aloittaessaan toimintansa vuonna 1995 oli tavoitteena saada liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille toimintaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Seitissä tai oikeastaan silloisessa Viidestä yhteen projektissa perusperiaatteena oli yhdistää viiden eri järjestön nuorisotyötä ja saada täten paikallistakin toimintaa. Monissa yhdistyksissä oli muutama nuori, mikä ei kuitenkaan riittänyt toimintaan, viiden yhdistyksen voimin tilanne oli aivan toinen. Seitin toimintamuoto oli aikaansa edellä, 90-luvun puolivälissä yhteistyö ei ollut vielä yhtä jalostunutta ja arkipäiväistä kuin mitä se on nykypäivänä. Ensimmäisen projektin aikana vuosina Seitissä ei ollut vielä omaa työntekijää, vaan toimintaa pyöritettiin viiden järjestön nuorisotoiminnasta vastaavien työntekijöiden voimin, tästä huolimatta nuoret lähtivät mukaan aktiivisesti ja innokkaasti. Itse olen aloittanut Seitissä toimimisen vuonna 1996, jolloin olin Reumaliiton nuorisofoorumin jäsen, muistan vieläkin kirkkaasti ensimmäisen Seitti-kokemukseni. Järvenpäässä järjestetty viikonloppu oli kaiketi ensimmäinen iso valtakunnallinen Seittitapahtuma, ohjelmassa oli erilaisia työpajoja aina uuden ja vielä salaperäisen internetin käyttöopastuksesta liikunnallisiin aktiviteetteihin. Viikonloppu teki minuun suuren vaikutuksen ja ehkä juuri siksi olen edelleen Seitin viitoittamalla tiellä. Projektin saadessa lisärahoitusta vuonna 1998 jäi vanha nimi unholaan ja uudeksi uljaaksi nimeksi vakiintui Seitti. Toiminta oli päässyt kasvamaan jo niin paljon, että Seitti sai ensimmäisen työntekijänsä Tiina Siivosen, joka luotsasi nuoria tomerasti eteenpäin. Seitissä järjestettiin entistä enemmän paikallisia tapahtumia, myös koulutukset ja seminaarit yleistyvät. Monelle tuttu nuorisotoimikuntien seminaari syntyi joka vuotiseksi perinteeksi, seminaarin alkuperäinen ja yhä voimissaan oleva periaate oli nuorten äänen esille ja kuuluviin tuominen. Seminaareissa ja koulutuksissa opittiin paljon uutta, mutta pääpaino oli usein nauramisella ja hauskoilla illoilla, itsekin vielä muistan kuinka viikonloppujen jälkeen vatsa oli kipeänä hirnumisesta. Monet mukana olleet nuoret ovat päässeet kokemaan kansainvälisyyttä, Seitti on lähes alkuajoistaan lähtien ollut mukana erilaisissa kansainvälisissä projekteissa. Seitin alkuaikoina keskeisin yhteistyötaho oli Mobility International, joka järjesti monipuolisia koulutuksia, ehkä parasta antia oli kouluttajien koulutus Pohjois-Irlannissa, tämän koulutuksen oppeja on käytetty pitkään ja hartaasti. Seitti halusi kehittyä kansainvälisellä urallaan ja lähti mukaan EU:n nuoriso-ohjelmaan, mikä mahdollisti osallistumisen seminaareihin sekä kaikkein tärkeimpänä muotona nuorisovaihtojen järjestämisen ja niihin osallistumisen. Syksyllä 2001 Seitin puikkoihin siirtyi uudeksi työntekijäksi Juha Lehtonen, Hänen myötään kansainvälinen toiminta kasvoi ja kehittyi. Seitissä on järjestetty isoja massatapahtumia myös 2000-luvulla, joista mainittakoon oman aikansa legenda vuonna 2000 Tampereella järjestetty No Limits, viikonloppu oli erittäin onnistunut ja osallistujia siellä oli yli 100. Ohjelmassa oli monenlaisia motivoivia työpajoja; oli videointia, ilmaisutaitoa ja itsepuolustusta. No Limits jäi elämään nuorten muistoihin ja vuonna 2004 järjestettiin jatkotapahtuma Fun Unlimited, missä hauskan toiminnan lisäksi jaettiin palkintoja aktiivisille toimijoille. Seitin isoilla tapahtumilla ollaan myös haluttu näkyä ulospäin, aina ei leikitty piirileikkejä keskenään, vaan on myös organisoitu isolle yleisölle suunnattuja tapahtumia, paras esimerkki tästä on Rollins-festarit, jotka ovat olleet jymymenestyksiä. Rollins-henki elää edelleen, festareiden toteutumisessa keskeisesti mukana ollut V-Auer bändi levytti vuonna 2008, tarjoten levyjulkaisukeikalla takaumia menneisiin festareihin. Itse aloitin innostuneena uutena Seitin nuorisotyön suunnittelijana vuoden 2006 alusta. Seitti oli minulle jo entuudestaan tuttu,

17 CP-LEHTI 2008:7 mutta rooli erilainen, enää en ollutkaan vapaaehtoinen, vaan työntekijänä minulla oli ilo ja vastuu lähteä kehittämään Seittiä. Viimeisten vajaan kolmen vuoden aikana Seitissä on tapahtunut paljon, on säilytetty vanhoja hyviksi havaittuja toimintamalleja, mutta myös aloitettu uusia asioita. Vuonna 2007 Seitissä aloitti oma nuorisotoimikunta, tämä toimielin on ollut antamassa näkemystään ja kehittämässä Seitin toimintaa uusille raiteille. Viime keväänä toteutettiin Seitin ensimmäinen ulkopuolinen arviointi, missä erityisen tärkeäksi asiaksi nousi Seitin suuri merkitys nuorille, toimintaa pidettiin edelleen nuorten näköisenä ja toimijoille erittäin tärkeänä juttuna. Seitin toiminnan monimuotoisuuden on mahdollistanut vapaaehtoiset nuoret, he ovat jaksaneet vuodesta toiseen innostua pienistä ja vähän isommistakin asioista, järjestäneet ennakkoluulottomasti erilaisia tapahtumia ja päässeet nauttimaan töidensä kantamista hedelmistä. Murrosiän saavuttava Seitti kiittää ja kumartaa ihan jokaista toiminnassa mukana ollutta ja toivottaa kaikki siis ihan kaikki uudet nuoret mukaan toimintaan. Vuonna 2009 keskitytään edelleen paikallistoiminnan kehittämiseen, nyt on hyvä aika pyytää Seitin nuorisotyön suunnittelijaa vierailulle paikkakunnallesi. Tulevaisuudessa on paljon haasteita, mutta yhdessä voimme tehdä niistä mahdollisia! Kalle Jokinen Nuorisotyön suunnittelija Puh Sähköposti CP-bocciajoukkuekilpailun parhaat CP-liiton liikuntaviikonlopussa mukana! Tuleekos sitä itse pelailtua paljon tätä peliä?, kysyi yksi pelaajista minulta sunnuntaiaamuna. Itse asiassa, kuulin koko pelistä vasta toissapäivänä, kuului totuudenmukainen vastaukseni. Huvittavinta vain oli, että tästä huolimatta olin silti jo lauantaina ja sunnuntaina tuomaroimassa, en yhtään sen vähäisempää, kuin itse CP-liiton boccian mestaruuskilpailuita! Perjantaina saimme iltapäivällä Minnalta oikein tehokurssin tämän pelin saloihin. Kävimme ensin sääntöjä ja pelin strategioita läpi teoriassa ja loppuajasta pelailimme itse, jotta kuviot hahmottuisivat jokaiselle vielä paremmin. LIIKUNTA 17 Minna Teiska Lauantaiaamuna tunnelma Hippoksen monitoimitalossa oli kieltämättä ehkä hieman jännittynyt, ainakin meidän ensikertalaisten tuomareiden puolelta. Mutta kun henkilökohtaiset kilpailut potkaistiin käyntiin ja päästiin kisan makuun, hälventyi turha jännityskin. Itse kävin myös Hipposhallin elämysliikunnan puolella muutaman kisailijan kanssa. Siellä oli paljon erilaisia pisteitä, missä pystyi kokeilemaan kaikennäköistä. Oli tanssipistettä, liikuntaratapistettä, curlingia, ampumista ja vaikka mitä. Sunnuntaina jatkoimme pelejä joukkuekilpailuiden merkeissä. Pelit olivat välillä kovinkin tiukkoja, ja pallojen etäisyyksiä sai mittailla ahkerasti. Mutta kaikki olivat hyvin iloisia ja rentoja, joten meillä tuomareillakaan ei ollut sen kummemmin paineita tai muutenkaan hankaluuksia! Mikä sen parempi lopetus päivälle olisikaan ollut kuin palkintojenjako, raikuvat aplodit ja yhteistanssi. Viikonloppu oli ja meni (aivan liian nopeastikin), mutta kaikille jäi varmasti paljon hyviä ja hauskoja muistoja. Meille opiskelijoille tämä oli aivan mahtava kokemus. Pääsimme tutustumaan tähän mielenkiintoiseen peliin, rentoihin ja mukaviin pelaajiin, sekä koko CP-liiton toimintaan. Toivottavasti vielä tavataan joissain merkeissä! Laura Kymäläinen lähihoitajaopiskelija

18 18 ICE MARATHON CP-LEHTI 2008:7

19 CP-LEHTI 2008:7 ICE MARATHON 19

20 20 KULJETUSPALVELUT CP-LEHTI 2008:7 Vammaisten vapaa-ajan kuljetuspalvelut voidaan evätä Haluan kertoa yhden omakohtaisen kokemuksen siitä, miten kotikunta voi evätä vapaa-ajan matkat. Muutin lokakuun alussa koulun asuntolaan Järvenpäähän ja silloin Vantaan kunta sanoi, että taximatkoja ei myönnetä muualle kuin kotikuntaan silloin kun olen koululla. Ihmettelen kovasti miten kyseistä päätöstä on voitu edes harkita. Olen nuori 17- vuotias CP-vammainen nainen ja tahtoisin nähdä kavereita muulloinkin kuin viikonloppuisin. Kukaan täysin fyysisesti liikkumaan kykenevä ihminen ei odottaisi viikonloppuun asti, että voisi nähdä kavereitaan tai mennä harrastuksiinsa. Sählyä Mikä olisikaan yksi oivallisimmista peleistä boccian ja rugbyn ohella kuin sähly, mutta meneekö sähly sähläämiseksi kun jokainen paitsi erotuomari on pyörätuolissa. Ei. Pitää vain löytyä kekseliäisyyttä. Olemme yksi sählyjoukkueista: Electric Gladiators. Suomi kuten tiedämme on pitkä maa. On oltava kekseliäs kuinka päästä paikasta A paikkaan B, kun (liikkuminen) vie paljon tilaa: on siis löydyttävä oljenkorsi. Ratkaisu Korsisaari löytyikin matkaan Helsinki Oulu. Oivallinen ratkaisu. Käytän tahallisesti sanaa oivallinen ei ole helppo liikuttaa suurta joukkoa. Tartu t-stickillä tai tavallisella mailalla palloon ja ei kun menoksi. Onko kulkeminen yleisesti hankalaa, välillä miltei mahdotonta vaikka gladiaattoreita olemmekin. Matkan tulee olla sujuvaa, ettei itse sähly mene Mielestäni on epäreilua, että kotikuntani sosiaalityöntekijät saavat päättää vapaa-ajan menoistani, vaikka kyse ei ole edes heidän vapaaajastaan. Olemme valittaneet asiasta oikeuteen, mutta valituksen käsittelemisessä voi mennä pahimmassa tapauksessa vuosiakin. Mielestäni on melkein alentavaa, että kohta voin todeta, että minulla ei ole sosiaalista elämää ollenkaan. Junalla liikkuminen on hankalaa kohta tulevien lumien takia eikä matalalattia-junaan ole yksinkertaista ajaa sähköpyörätuolilla. Voi olla, että kaveritkin pian toteavat, että he eivät jaksa sellaista ystävää, joka ei voi nähdä silloin, kun heillä on aikaa. Tiina Ripatti Järvenpää todella sähläämiseksi. Korsi on löytynyt; ei kun baanalle. Mikä sitten on t-stick, jonka mainitsin. Pyörätuoliin kiinnitettävä peliväline,rautainen korsi. Sillä ja pelisilmällä muuttuu sählääminen suunnitelmalliseksi. Tavallinen maila, sekin on joillakin meistä käytössä, Se napsahtaa välillä poikki kuin oljenkorsi, vaikka taklaaminen ei olekaan suotavaa. Miksi pelaamme Se on kiinnostavaa, hauskaakin. Ongelmat ovat voitettavissa. Ei ole olemassa montaa urheilulajia, johon monivammainen pystyy. Voita itsesi. Saat mielesi tyytyväiseksi lähdet neljän seinän sisältä. Sami Mustakallio Lahti Comenius-palkinto tohtori Onerva Mäelle KT (h.c.) Onerva Mäelle on myönnetty Unescon kansainvälinen Jan Amos Comenius -palkinto Comenius-palkintoa on jaettu vuodesta 1992 lähtien noin 60 kasvatusalan asiantuntijalle ja edistäjälle. Onerva Mäki on ensimmäinen palkinnon saanut suomalainen. Onerva Mäki työskenteli Jyväskylän yliopistossa lehtorina erityisopettajien kouluttajana sekä CP-, kuulo- ja näkövammaisuuden tutkijana Eri vammaisryhmien koulutus- ja kuntoutuspalveluiden organisoijana ja kehittäjänä Onerva Mäki on edistänyt merkittävästi vammaisten tasa-arvoisen ja täyden yhteiskunnallisen osallistumisen toteutumista. Hänen aktiivinen toimintansa kansallisissa ja kansainvälisissä vammaisjärjestöissä on edistänyt aiempaa humaanimman ja kaikkien yhteisyyttä korostavan maailman rakentamista vammaisille. Onerva Mäen pitkäaikainen ja vaikuttava työ Niilo Mäki Instituutissa sekä useissa Afrikan maissa toteutettavissa erityisopetuksen kehittämishankkeissa jatkuu edelleen. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna Palkintoa hänelle ehdottivat Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki -säätiö. Palkinto luovutettiin Mäelle Genevessä pidettävän kansainvälisen kasvatuskongressin ICE:n yhteydessä policy-dialogue/comeniusmedal.html