Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen. Uutta syntyy vain kokeilemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen. Uutta syntyy vain kokeilemalla"

Transkriptio

1 7/2013 Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen Uutta syntyy vain kokeilemalla

2 numero 7/2013 Kansi: Kaisa Siren Esimiestyö on tasapainottelua...10 Työajan vaikutukset terveyteen tutkitaan...14 LinkedIn on rekrytointikanava...18 Palkitsemista on montaa lajia...20 Hyvä esimies jokaiselle...22 Ihmismielen voimia hyödyntämään...26 Rikkipesureita perhevarustamolta...28 Sisäpiirin tietojen kanssa oltava varovainen...36 Ilmasta käsin voi myös kuvata...43 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...16 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Asiakaspalvelun kuulumisia...42 Merenkulkuneuvos Hans Langh hoitaa rikkipesurikauppoja Piikkiöstä käsin. 2

3 Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Ihmisten johtaminen on taitolaji Suomalaisessa työelämässä on paljon erikoisia piirteitä. Yksi liittyy johtamiseen, tai pikemminkin esimiehenä toimimiseen. Työpaikoilla on edelleen lukuisia pomoja, jotka ovat saaneet vähän tai eivät ollenkaan esimieskoulutusta. He ovat valikoituneet tehtävään eri tavoin. Vaakakupissa on voinut painaa henkilön kova substanssiosaaminen tai joku muu, ihmisten johtamisen kannalta vähämerkityksellisempi meriitti. Osittain tästä johtuen suomalainen esimiestyön taso on kirjavaa kuin mummolan eteisen räsymatto. Johtamista ja esimiestyötä voi oppia. Opetusalan ammattilaisten tehtävä on arvioida, sisältyykö johtamiseen ja esimiestyöhön valmentavaa koulutusta eriasteiseen perusopetukseen tarpeeksi ja riittävässä laajuudessa. Perusopinnoissa saatu opetus on hyvä pohja esimiehenä toimimiselle, mutta totta on, että pelkästään kirjoja lukemalla ja tenttejä suorittamalla ei ihmisiä voi johtaa vuosikymmenten ajan menestyksekkäästi. Kun maailma muuttuu, työt muuttuvat ja ihmiset vaihtuvat, on johtamisen ja esimiestenkin muututtava; pelkästään Reserviupseerikoulun johtamisopeilla esimies ei enää selviä 2010-luvun yrityksessä. Esimiehet tarvitsevat jatkuvaa, ajassa olevaa koulutusta siinä missä työntekijätkin. Tämän ovat oivaltaneet useat, hyvin menestyvät suomalaisyritykset, jotka passittavat uudet esimiehet ensitöikseen koulunpenkille opettelemaan johtamista. Koulutus ei lopu yhteen kertaan, vaan joissakin yrityksissä esimieskoulutus ja -valmennus jatkuvat koko työuran ajan. Yleensä nämä yritykset ovat niitä, jotka erilaisissa työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa sijoittuvat kärkipäähän. Esimiehenä toimiminen on kuitenkin taitolaji, jossa ei koskaan voi ajatella olevansa täydellinen. Se on myös psykologiaa, ei vain mekaanista käskyjen antamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kun ympärilläsi on iso joukko alaisia jokainen omanlaisensa oman elämänsä seppä ohjeesi tai käskysi saa erilaisen vastaanoton ihmisestä riippuen. Tämän hyväksyminen on ensimmäinen askel hyvään johtajuuteen. Esimies johtaa ihmisiä, joista tärkein kohde on hän itse. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Kilpailulla etsitään parasta työelämän sovellusta Ericsson järjestää jo viidettä kertaa sovelluskilpailun opiskelijoille, ohjelmistokehittäjille sekä pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille ympäri maailmaa. Ericsson Application Awards 2014 etsii työelämää parantavia mobiilisovelluksia. Pääpalkintona on euroa, ja kilpailuaikaa helmikuun 2014 loppuun asti. Tällä kertaa kilpailun teemana on työelämä. Ericsson ennustaa, että tulevaisuuden verkottuneessa yhteiskunnassa mobiililaitteet, laajakaista ja erilaiset pilvipalvelut yhdistävät kaiken ja kaikki toisiinsa. Kilpailussa on kehitettävä työelämään sopiva Android- tai OS-sovellus. Tarkoituksena on ratkaista, miten sovelluksilla voisi auttaa jokaisen arkielämää nyt ja tulevaisuudessa ja miten seuraava työsukupolvi voisi entistä paremmin innovoida, tehdä yhteistyötä sekä tasapainottaa elämäänsä myös työn ulkopuolella. Kilpailusarjoja on kaksi: yksi opiskelijoille ja toinen pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa työskentelee alle 100 työntekijää. Lisätietoja: Syyskuun lopussa Insinööriopiskelijaliitossa oli jäsentä. Lokakuun aikana :n raja on mennyt rikki. Vaikka tänä syksynä insinöörien aloituspaikkojen määrää oli pudottu, IOL on kasvattanut jäsenmääräänsä. Viime vuoden syyskuun vaihteessa IOL:n jäsenmäärä oli Työllisyyden muutos vuosina Liity parveen Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja Lähde: Eurostat 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Suomalaisopiskelijat suuntaavat useimmiten Eurooppaan Lukuvuonna lähes suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2012 aikana miltei korkeakouluopiskelijaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle. Ulkomailla opiskelevien määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa. Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee lähes kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista. Lähes 90 prosenttia tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan. Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan. Suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihtoopiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan. Korkeakoulujen lisäpaikkoja vain tarvittaessa Akava vaatii, että korkeakouluihin suunnitellut lisäpaikat kohdennettaisiin vain työvoimapulasta tulevaisuudessa todennäköisesti kärsiville aloille. Kataisen hallitus on lisäämässä korkea-asteen aloituspaikkoja kesken hallituskauden. Juuri nyt tulisi miettiä erityisen tarkkaan, että koulutukseen suunnatut julkiset varat käytetään viisaasti ja pitkäjänteisesti, Akavan asiantuntija Ida Mielityinen huomauttaa. Suomessa on kehitetty koulutusmäärien arviointiin edistyksellinen, Uusi ammattikorkeakoululaki lausuntokierroksella tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla koulutusmäärät pyritään sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen kanssa. On todella väärin opiskelijoita kohtaan lisätä opiskelupaikkoja siellä, missä opiskelu on suurten opiskelijamäärin vuoksi jo nyt pitkälti massaluentoja ja kirjatenttejä, Mielityinen tähdentää. Lisäresurssit pitää käyttää niin, että nykyisille opiskelijoille taataan laadukas koulutus kaikilla aloilla. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi laki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan lain. Esityksellä muodostettaisiin ammattikorkeakouluista osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä ja säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen. Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yliopistoopiskelijoiden osalta. Eläkeläisten työnteko yleistynyt Eläketurvakeskuksen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla yli eläkkeensaajaa. Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti. Vanhuuseläkeläisten työnteolle ei ole taloudellista pakkoa, koska suurin osa heistä saa selvästi keskimääräistä suurempaa työeläkettä. Eläkkeellä tehty työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Viime vuosina vuotiaiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat työssä käynyttä eläkeläistä. Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Töissä etänä Tätä kirjoittaessani työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisen takarajaan on kolme päivää. Istun lentokoneessa matkalla Ouluun ja teen töitä PC:lläni, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. He ovat hyvin usein insinöörejä ja tietoalan asiantuntijoita. Minun, myös konttorin ulkopuolella työtä tekevän ihmisen, huolenaihe on ollut nykytilanne, joka ei oikein tunnista eikä tunnusta, että tämä olisi työtä laisinkaan. Voimassaolevan työaikalain ja sen tulkinnan mukaan konttorin ulkopuolinen työ ei ole työtä, vaikka kuinka tekisit kannettavalla tietokoneella tai tabletilla niitä samoja asioita kuin konttorilla tehdään. Tämä johtuu vanhakantaisesta työajan tulkinnasta, joka lähtee siitä, että työtä on se aika, joka vietetään työnantajan osoittamassa rakennuksessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Ainoastaan, jos kuljetat mukanasi suuria kilomääriä työkaluja, voidaan se tulkita työsuoritukseksi vielä vuonna Neuvottelukierrokseen lähdettäessä meillä oli selkeä näkemys siitä, että pitkien työaikojen ja uusien työmuotojen epämääräistä tilannetta on parannettava. Perusteellisen pohdinnan jälkeen nämä haasteet konkretisoituivat tavoitteiksi: työaikapankki ja etätyökirjaukset. Nyt uskaltaa jo sanoa, että läpimurtoja on tehty molemmilla osa-alueilla. Useaan neuvottelutulokseen on saatu joko työaikapankkikirjaukset suoraan tai tulevalla sopimuskaudella asiasta sovitaan osapuolten kesken. Myös etätyöstä on saatu raamittavia ja suuntaa-antavia kirjauksia siten, että etätyö ottaa askeleita kohti yhdenvertaisuutta konttorityön kanssa. Uskon, että tämä työmuoto kasvaa tulevaisuudessa, sillä tutkimukset kiistatta osoittavat etätyön positiivisen vaikutuksen työn tuottavuuden kasvuun. Ja sitähän työnantaja on peräänkuuluttanut jo vuosia. Meillä (Uuden) Insinööriliiton palveluksessa on mahdollisuus tehdä etätyötä, silloin kun työtehtävät sen mahdollistavat. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että tätä samaa mahdollisuutta pyrimme laajentamaan jäsenistön suuntaan. Pää on nyt saatu asiassa auki. Työttömyys kasvoi syyskuussa Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 300:lla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-syyskuussa keskimäärin 74 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 67,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kansalliset talkoot suomalaisen työelämän kehittämiseksi ovat käynnissä. Tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa samalla hyvinvointi myös tuleville sukupolville. 6

7 A2 etenee eduskunnassa Uusi Insinööriliitto toimitti eduskunnan ympäristövaliokunnalle sen pyytämän lausunnon hallituksen esityksestä (HE 147/2013) maankäytön ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiesitys on parantunut keväällä lausunnolla olleesta versiosta ja siinä on varsin hyvin otettu huomioon liiton silloin esittämät korjausesitykset. UIL painotti lausunnossaan, että käsittelyssä oleva esitys ei edelleenkään turvaa kaikkien nykyisin AAluokan pätevyyden omaavien insinöörien ja rakennusarkkitehtien pätevyyksien säilymistä vuoden vaihteen jälkeen, jolloin laki on tarkoitus saattaa voimaan. Liitto vaati nykyisten AA-tasoisten pätevyyksien turvaamista kaikille niiden nykyisille haltijoille. Esitetyssä muodossa lakiesitys rajoittaisi perustuslain vastaisesti näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan. Se aiheuttaisi samalla yhteiskunnallisesti merkittävää haittaa, sillä joidenkin erityispätevyyksien osalta AA-kelpoisten erityissuunnittelijoiden joukosta jopa 40 prosenttia menettäisi lain myötä pätevyytensä. Erityisesti suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella se voisi merkitä sitä, että alueella ei olisi lainkaan kyseisiä pätevyyksiä omaavia suunnittelijoita. Tämä ei voi olla lain tarkoitus. Tukitoimet auttavat sopeutumaan yt-tilanteissa Yt-neuvottelujen ja niiden seurausten tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Krista Pahkinin mukaan organisaatiota on vahvistettava mahdollisimman varhain. Vähintään pitää tehdä kunnollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä. Organisaatioiden muutostilanteissa viestinnän pitää keskittyä kysymyksiin muutoksen merkityksestä työntekijöille ja työryhmille. Erityisesti yt-neuvotteluiden vaihe on haastava, kun tietoa ei ole tarjolla, mutta avoinna olevia kysymyksiä on runsaasti. Pahkinin mielestä johdon tiedotteiden lisäksi tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa keskustelua esimiehen kanssa ja yhteisissä tilaisuuksissa. 24 % 10 % 4 % 24 % 20 % 18 % Esimiehen tärkein ominaisuus hän osaa organisoida. hän luottaa alaisiinsa. hän kannustaa ja tukee. hän uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä. hän on oikeudenmukainen. häneltä luonnistuu käskyt ja valvonta. Reilu pomo monen mieleen Lähes jokainen kohtaa työpaikalla esimiehensä. Uuden Insinööriliiton jäsenistä noin kolmannes on esimiehiä, mutta suurimmalla osalla heistäkin on pomo. UIL:n lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, millaisia ominaisuuksia lukijat arvostavat esimiehissä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat kannustus ja tuki sekä oikeudenmukaisuus. Lähes puolet vastaajasta piti näitä piirteitä tärkeimpinä. Kolmanneksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi nostettiin esimiehen organisointitaidot; viidennes vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Sopimustilanne hahmottuu Uusi Insinööri -lehden mennessä painoon torstaina monilla aloilla oli jo saavutettu neuvottelutulos. Viimeiset neuvottelut olivat kuitenkin käynnissä. Elokuussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Syyskuun alusta lähtien liitot ja neuvottelujärjestöt olivat neuvotelleet noin 280 työehtosopimuksesta. Perjantaina liittojen piti ilmoittaa keskusjärjestöille, jotka katsoivat, onko sopimuksia syntynyt riittävän kattavasti. Seuraa tilannetta liiton sivuilta Viikolla 44 lähtevästä Uuden Insinööriliiton uutiskirjeestä selviää ajankohtainen neuvottelutilanne. 7

8 Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.

9 puheenjohtajan palsta lokakuu 2013 Pertti Porokari Eläkeuudistusta ei tarvita Työnantajaleiri on meuhkannut jo vuosia eläkeuudistuksen välttämättömyydestä. Myös media on lyönyt rumpua asian puolesta. Peruste on tarve pidentää työuria miljardien eurojen julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseksi. Totta on, että valtion taloudessa on valtava vaje. Sen paikkaamiseksi tarvitaan joko lisää verotuloja tai tehostamisia ja leikkauksia menopuolelle. Verotuloista iso osa kerätään palkansaajilta, yhä pienenevä osa on yritysten vastuulla. Kuitenkin yritykset saavat verovaroin koulutettua, osaava työvoimaa ja toimivan infrastruktuurin. Jos verojen maksaminen pidetään edelleen palkansaajien etuoikeutena, niin työurien pidentäminen kuulostaa järkevältä. Eläkeuudistuksen keskeiseksi sisällöksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tarjonnut eläkeiän alarajan nostamista ja perusteeksi työurien pidentymistä. Voi kysyä, pidentyvätkö työurat eläkeikää nostamalla ja onko se EK:n todellinen motiivi ja huolenaihe? Eläkejärjestelmää remontoitiin vuonna Sen seurauksena moni nuorena työuran aloittanut ja jo vuosia eläkkeitä ja veroja maksanut sai todeta, että hukkaan meni vuosien uurastus, kun eläkekertymät haihtuivat. Samalla eläkeiän alarajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen ja työuran vapaaehtoiseen pidentämiseen houkuteltiin niin sanotulla superkarttumalla. Suomeen syntyi kansainvälisesti arvioiden joustava, vuoden eläköitymisiän haarukka. Vuodesta 2005 lähtien todellinen eläköitymisikä on noussut reippaasti. Nousua hidastavat työuran katkeaminen ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen ja etenkin yritysten jatkuvat massairtisanomiset. Työkyvyttömyyden vähentämiseen auttaa panostaminen työhyvinvointiin, yritysten irtisanomishuumaan on etsittävä lääkkeitä yritysten johdosta. EK on pitkään julistanut, että työvoimakulut eivät saa enää nousta. Ostovoiman säilyminenkin pitää hoitaa verotaulukoiden indeksitarkistuksilla, joka taas pienentää verotuloja ja pahentaa kestävyysvajeen noidankehää. Eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseksi sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättäviä eläkemaksuja on jonkin verran korotettava. EK:lle tämä ei käy, vaan se haluaa leikata eläkkeitä eli nostaa eläkeikää. Tästä on siis kysymys, ei mistään hurskaasta työurien pidentämishalusta. Etenkään globaalisti toimivia suuryrityksiä ei juuri kiinnosta osallistua Suomen kestävyysvajeen korjaustalkoisiin. Ne etsivät siirtomaaherrojen tapaan maailmalta vain halvinta mahdollista työvoimaa. Kysymys kuuluu, haluammeko säilyttää nykyisten eläkkeiden tason myös jälkipolvillemme vai valitsemmeko eläkeiän alarajan noston ja eläkkeiden leikkauksen. Työurien pituuteen voivat pääsääntöisesti vaikuttaa vain yritykset omilla päätöksillään. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt Asiantuntijaorganisaatiossa töitä tehdään paljon projekteissa ja verkostomaisesti eivätkä kaikki asiat eivät kulje ainoastaan oman esimiehen kautta, sanoo kehityspäällikkö Aki Härkönen. 10

11 Esimiestyö on tasapainottelua Keskijohdon esimiehelle on omassa roolissaan tärkeää päästä vaikuttamaan ja edistämään asioita laajemmin kuin asiantuntija roolissa. 11

12 Liikennevirasto Kehityspäällikkö Aki Härkösen mielestä esimies ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija, vaan hänen on oltava ihmisten innostaja ja tuntija. Hän arvostaa esimiehessä delegointikykyä, taitoa innostaa ja pitää asiat työn suunnassa. Hyvä esimies puhuu työasioista eikä yksityisasioista tai henkilökemioista. Lisäksi esimiehellä on oltava inhimillisyyttä ja kykyä kohdata ihmisiä. Hyvä esimies antaa vapauden järjestää oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei liikaa puutu siihen, miten alainen esimerkiksi jakaa työaikaansa eri tehtävien kesken tai milloin hän tekee tietyn työmatkan. Härkönen kokee olevansa esimiehenä tilaa ja vapauksia antava. Uskon, että vapautta, valtaa ja vastuuta pitää jakaa; yksilöllisyys pitää kuitenkin ottaa huomioon. Osa tarvitsee enemmän perään katsomista. Härkönen kokee hankalana, kuinka varmistaa tehtävien sujuminen kunnolla ilman esimiehen painostusta. Esimiehenä pitääkin oppia jatkuvasti alaisten yksilöllistä kohtaamista. Härkösellä on kahdeksan vuoden kokemus esimiestyöstä asiantuntijaorganisaatiossa. Tuoreet tehtävät innostivat Nykyään Liikennevirastossa työskentelevä Härkönen on insinööriksi valmistumisen jälkeen tehnyt töitä joko julkisella sektorilla tai valtionyhtiössä. Hän hakeutui esimieheksi, koska tarjolla oli uusi, kiinnostava tehtäväkokonaisuus. Vajaa yhdeksän vuotta sitten toteutetussa organisaatiouudistuksessa kasvoi esimiesroolien määrä ja samassa yhteydessä talo tarjosi omaa esimieskoulutusta. Sittemmin Härkönen on suorittanut myös johtamisen erityisammatti- eli JET-tutkinnon ja käynyt valtion johdon eli JOKO-koulutuksen. Varsinkin esimiesuran alussa koulutus vahvisti sitoutumista esimiestyöhön ja antoi valmiuksia, Härkönen sanoo. Viime aikoina esimieskoulutus on sisältänyt hänen mukaansa turhankin paljon innovaatiohössötystä, sillä koulutuksen pitää olla hyödynnettävissä arjessa. Innovatiivisuudessa on menty jo ylikin ja sen vieminen arkeen voi olla vaikeaa. Nyt pitäisi löytää jotain uutta. Härkönen aprikoi, sisältävätkö uudet koulutustuulet esimerkiksi tunteiden hallintaa. Jos esimies korostaa vain järjen osuutta, sitoutuvatko ihmiset, jos heitä ei tavoita tunnetasolla. Insinööri pomona monille ammattilaisille Härkönen on toiminut esimiehenä eri yksiköissä, joissa kussakin on työskennellyt kymmenisen henkilöä kerrallaan. Alaisten koulutustausta on vaihdellut insinööristä tekniikan tohtoriin. Jokainen on kuitenkin oman tonttinsa mestari riippumatta tehtävän vaativuudesta. Kehityspäällikön mielestä hänellä on ollut itsenäiseen työhön halukkaita ja kykeneviä sekä vastuuta kantavia alaisia. Hän kunnioittaa alaisen aktiivisuutta omassa tehtävässään ja kohtalaisen panoksen antamista. Arvostan entistä enemmän intohimoa ja innostusta työhön sekä tekemisen paloa. Toisaalta ei ole hyvä, jos alainen haluaa tehdä rajattomasti töitä. Työt tehdään työajalla eikä työnantaja ei voi sallia rajatonta tekemistä. Jaksamisesta on huolehdittava. Työn välttelyyn pitää puuttua Toiset ovat innokkaita tekemään töitä; toiset ovat teflonpintaisia, joihin työ ei tartu. Härkösen mukaan omassa työyhteisössä työtä karttavia ei ole ollut onneksi kovin paljon. 12

13 Alisuoriutuminen on vaikea asia. Meillä talo tarjoaa erilaisia puuttumisjärjestelmiä. Jos työt eivät suju, on mahdollista tehdä tehtäväkuvan järjestelyjä tai tehtäväsiirtoja. Isoissa virastoissa kuten Liikennevirastossa, on suhteellisen isot henkilöstöhallinnot, joista esimiehet saavat tukea monenlaisiin asioihin. Tarjolla on esimerkiksi työnohjausta, mentorointia ja muita tapoja ruokkia esimiestyötä. Härkönen kuvailee hyväksi alaiseksi henkilöä, joka tuo oman panoksensa ja ajatuksensa mukaan yhteiseen toimintaan. Hän tekee innostuneesti sen, minkä ottaa tehdäkseen ja on sitoutunut omaan työyhteisöönsä. Silloin esimiehen ei tarvitse piiskuroida. Siitä kärsivät kaikki: piiskuroija, piiskattava ja itse työ. Vuosien varrella ihmisten innostaminen ja itsenäisyyden antaminen ovat lisääntyneet, Härkönen pohtii kehittymistään esimiehenä. Omat ja pomon hommat yhdessä Aki Härkösen mukaan Liikennevirastossa on tyypillistä, että esimiestyö on vain yksi osa tehtävän kuvaa, joten jokaisella on myös omat tehtävänsä, joita hän hoitaa asiantuntijaroolissa. Kun esimies tekee itsekin asiantuntijatyötä, hän pystyy liikkumaan eri roolien välillä. Toimenkuvaan sisältyy kuitenkin riittävästi aikaa hoitaa myös esimiestyöt. Kun tehtävä sisältää sekä esimies- että asiantuntijatyötä, tilanne suojaa organisaatiomuutoksissa, joissa yksiköitä yhdistetään. Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun on oma tontti pomon hommien lisäksi. Näin kävi Härkösellekin. Kesällä voimaan tullut uusi organisaatio pyyhki pois muun muassa hänen yksikkönsä ja työ jatkuu tällä hetkellä vain asiantuntijaroolissa. Esimiestyön palkitsevuus ja siitä saatava laajempi näkökulma asioihin voittavat esimiehenä toimimisen rasitukset, Härkönen hymähtää eikä suostu valittamaan pomon taakkaa. Seuraavassa muutoskohdassa tilanne saattaa olla taas toinen. Härkönen haluaa vielä korostaa, että ammattiyhdistystoiminta valmentaa osaltaan esimiestyöhön. Samanaikaisesti esimiestyön kanssa olen ollut luottamusmiehenä eri rooleissa. Luottamustehtävistä saa paljon, mikä kantaa myös esimiestyössä ja päinvastoin. Aki Härkönen työskentelee radan parantamisen asiantuntijana Liikennevirastossa. 13

14 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Työaikojen vaikutukset terveyteen selvitettävä Työturvallisuuslakiin tuli kesäkuun alussa muutos, jossa työajat rinnastetaan työpaikan muihin vaara- ja haittatekijöihin. Työnantajan on selvitettävä, millaisia vaaroja ne aiheuttavat työntekijöille. Työaika-asiat ja niihin liittyvät pelisäännöt on yksi aluehallintovirastojen painopisteistä ensi vuonna. Jos selvitysmenettelyjen tekemisessä on epäselvyyttä, saa aluehallinnon viranomaisilta apua ja neuvoja, sanoo Seppo Pekkala Länsi-Suomen aluehallintovirastosta. Pitkän päälle Pekkalan mielestä on kaikkien etu, että työaikojen mahdolliset vaikutukset terveyteen otetaan esille. Työnantajan johdolla ja henkilökunnan sekä työterveyshuollon edustajan kanssa on tehtävä selvitys työaikoihin liittyvistä vaaratekijöistä työpaikalla. Kokonaistyöaika ratkaiseva Pekkala on tavannut syksyn alussa työmarkkinajärjestöjen alueellisia edustajia ensi vuoden toiminnan suunnittelua varten. Eri ammattiryhmillä on erilaisia ongelmia, mutta lain muutos koetaan tärkeäksi erityisesti toimihenkilöpuolella. Pekkala lukee uutta työturvallisuuslakia: Työnantajan on selvitettävä työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työajoista syntyvä paine korostuu hänen mukaansa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Heillä työn usein edellyttämä runsas matkustaminen, varallaolo ja muu työhön sidonnaisuus aiheuttavat kuormitusta. Nyt onkin selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyt- tämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin. Esimerkiksi työhön sidottu matkustaminen edellyttää käskyä tai tehtäväksi antoa työnantajalta, eikä työntekijä voi sitä itse määrätä, Pekkala täsmentää. Kokonaistyöaika on Pekkalan mukaan aivan ratkaiseva työajan vaaroja selvitettäessä. Samoin peräkkäisten työvuorojen kiertosuunta, vuorotyö ja yötyö ovat yllättäen nousseet tarkkailuun prosessiteollisuudessa ja hoitoalalla. Ja se, miten nopeasti työntekijällä on mahdollisuus palautua tavalliseen päivärytmiin. Työaikojen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa. Ei esimerkiksi tarkalleen tiedetä, miten tärkeää palautuminen on tietotyötä tekevien tärkeimmän työkalun eli aivojen kannalta. Työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy Työmäärällä on merkittävä osuus työn kokonaiskuormituksessa. Nyt on selvitettävä myös se, onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. Kysymys vapaa-ajan ja työajan hämärtymisestä tuli laajasti esiin järjestöjen YTN:n työsuojelutiimin ohjeet henkilöstöedustajille 1. Tarkistakaa, onko työpaikallanne tehty työaikojen vaarojen ja haittojen arviointi. 2. Mikäli arviointia ei ole tehty tai siinä ei ole työaikoja ymmärretty laajasti, ottakaa asia puheeksi työnantajan kanssa. Työnantajalla on lakisääteinen velvoite selvittää työajoista johtuvat vaarat ja haitat sekä eri henkilöstöryhmien työhön sidottu aika. 3. Selvittäkää ja kirjatkaa nykyiset epäterveet käytännöt: matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt ja niin edelleen 4. Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Mahdollisia keinoja ovat muun muassa työn uudelleenorganisointi ja resursointi ja palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit). Miettikää myös mahdollisuutta varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaamisesta ylitöiksi sekä säännöllisen työn määrän ja työajan suhteen arviointia esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 5. Varmistakaa, että kaikki sitoutuvat yhdessä muutoksiin. Tutustu yksityiskohtaisempiin ohjeisiin työpaikkatoiminta työsuojelu 14

15 Seppo Pekkalan mielestä työaikoihin liittyvät vaarat pitää työpaikoilla selvittää. edustajien tapaamisissa, Pekkala kertoo. Ylemmillä toimihenkilöillä työn imu vie usein mennessään. Pekkalan mukaan osa ei koe sitä ongelmana, vaan tekee töitä innoissaan. Seurauksena voi kuitenkin pitemmällä aikavälillä olla ylikuormittuminen ja pahimmassa tapauksessa elämänhallinnan vaarantuminen. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viime vuotta koskeneen työmarkkinatutkimuksen mukaan jopa noin 70 prosenttia vastanneista saa lomalla tai viikonloppuisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin. Työmäärän kokee jatkuvasti liian suureksi yksitoista prosenttia ja ajoittain liian suureksi 45 prosenttia vastaajista. Eräänä riskiryhmänä Pekkala pitää vaativia projektitöitä ja jatkuvaa yötyötä tekeviä. Pelkästään työaikaa tarkasteleva lähestymistapa ei enää riitä, vaan työmäärä on nostettava sen rinnalle. Työaikakirjanpito pitäisi olla kunnossa jokaisessa yrityksessä, Pekkala painottaa. Se on lakisääteinen eikä siitä voi paikallisesti sopia toisin. Asiaa ei voi kuitata sillä, että työaikalaki ei koskisi esimiehiä ja erityisasiantuntijoita. Selkeää ohjeistusta kaivataan Uuden työturvallisuuslain astuttua kesällä voimaan aluehallintoviranomaiset toivovat, että yritykset ryhtyisivät toimeen ja tekisivät lain edellyttämän vaarojen selvityksen työpaikoilla. Jos selvitystä ei vielä ole tehty, asia pitää ottaa esille ja miettiä, mitkä asiat pitää ottaa mukaan selvitykseen, Pekkala neuvoo. Osalla yrityksistä asiat on kartoitettu jo vanhan lain aikana. Aluehallintovirastot eivät pysty valvomaan joka paikassa selvitysten hyvyyttä, vaan toimivat valvonnassa usein asiakasaloitteiden pohjalta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä aluehalllintoviranomaisiin. Työaikakuormitus on merkittävä osa psyko-sosiaalista kuormitusta. Työsuojeluhallinto on laatinut uuden valvontaohjeen psyko-sosiaalisen kuormituksen valvonnasta. Ohjeita on valmisteltu pitkään. Työaikoihin liittyvien vaarojen selvittämisen vaikutus nähdään muutaman vuoden kuluessa, Pekkala ennustaa. 15

16 Tarja Arkio työelämäasiantuntija, Akava Esimies, tuo määräysvallan jalo käyttäjä Sivistyssanakirjan määritelmä esimiehestä oli vielä muutama vuosikymmen sitten kovin yksioikoinen: Henkilö, joka on joidenkin toisten suhteen määräävässä asemassa, päällikkö. Aloittaessani työelämässä kuulin varsin sarkastisia kommentteja kovapalkkaisista esimiehistä ja heidän työsuhdeautoistaan. Nyt esimiestyötä ja esimiehiä ymmärretään onneksi paljon laajemmin. Akavalaisista palkansaajista noin joka viides työskentelee esimiehenä tai johtajana. Heitä on yhtä paljon kuin Porissa asukkaita, suunnilleen Joukko on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa. Se edustaa työelämän koko kirjoa: globaaleita suuryrityksiä ja pieniä perheyrityksiä, isoja kaupunkeja ja pieniä kuntia, järjestöjä ja valtiota ja niin edelleen. Juuri nyt, kun vienti sakkaa, elinkeinorakenteen uudistus ei löydä suuntaa, ja koko julkinen sektori on myllerryksen kourissa, akavalainen esimies löytää itsensä kaikkea muuta kuin mukavista tilanteista. Irtisanomisten ja organisaatiouudistusten keskellä he ovat päättämässä, kenen työ päättyy ja kuka saa jatkaa, ja he vievät viestiä irtisanomisista työntekijöille. Esimiehet ovat niitä, jotka organisoivat jäljelle jäävien töitä uudelleen tulospaineiden keskellä ja tietävät jo etukäteen, ettei kaikesta selvitä työajan puitteissa. Silti esimiesasemassa olevat voivat vaikuttaa. Paljon enemmän kuin rivityöntekijä, toki paljon vähemmän kuin ylin johto. Vaikeissakin oloissa esimies voi toimia suunnannäyttäjänä ja rakentaa alaisilleen mahdollisuuksia tehdä töitä järkevällä tavalla ja luoda uutta. Tämä vaatii esimieheltä paljon, mutta myös antaa. Määräävän aseman jalo käyttö kysyy ennen muuta osaamista. Johtamis- ja esimiesosaamisen merkitys suomalaiselle työelämälle on tunnustettu aina maan hallitusohjelmaa myöten. Sen viitoittamana Työterveyslaitoksen alaisuuteen on perustettu Johtamisverkosto, jossa akavalainenkin osaaminen on edustettuna. Akava ja jäsenliitot ovat yhdistäneet voimansa palvellakseen esimiesjäseniä nykyistä paremmin. Akavan esimiesverkosto käynnisti toimintansa syyskuussa. Verkossa on tietoa ja linkkejä kehittymisen lähteille. Marraskuussa käynnistyvät jäsenille suunnatut esimiesaamut eri puolella Suomea ja vuodenvaihteen jälkeen verkkokoulutukset. Esimiestyön osaamista on tässä maassa jo pilvin pimein, Akavan tavoitteena on saada osaaminen käyttöön. Eikä esimiesosaamisen kierrätyskään ole pahasta, uuden luomisesta puhumattakaan. Suomen työelämästä ollaan rakentamassa Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää, että esimiestyö on ensiluokkaista. Akavalaisilla, jos kellä, on tässä vastuunsa. 16

17 Teksti: Leena Vänni/YTN Kuva: Heli Hirvelä Vuoden yritysyhdistys luo uusia toimintatapoja Uusien toimintatapojen kehittäminen nosti Finnairin Insinöörit FIRYn valokeilaan yli sadan YTN-yritysyhdistyksen joukosta. Ylemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi FIRYn vuoden yritysyhdistyksenä FIRY on esimerkki siitä, että yritysyhdistyksen toiminta suuren murroksen keskellä toimivassa yrityksessä on parhaimmillaan rakentavaa yhteistyötä niin työnantajan kuin yrityksen muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys näkyy ja viestii niin jäsenille kuin myös YTN:n suuntaan. Toimintatapoja on hiottu tehokkaiksi ja niitä myös uudistetaan. Erityistä kiitosta Finnairin Insinöörit sai toiminnastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa. Yhdistyksen jäsenet etsivät työpajan avulla uusia tapoja selvitä kriisistä mahdollisimman pienin henkilöstövaikutuksin. Saadut tulokset esiteltiin neuvotteluissa työnantajalle. Finnairin Insinöörit ymmärtää ja hyväksyy toiminnan lähtökohdat muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä. Haasteet eivät lamauta, vaan lisäävät tehokkuutta ja aktiivisuutta, yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen tiivistää. Toimintaympäristö muuttuu ja muuttaa Finnairin Insinöörien puheenjohtaja Juha Marjamäki kiittää yhdistyksen toimintatapojen kehityksestä pilke silmäkulmassa Finnairia. Yrityksen vaikea taloustilanne on tehnyt sen, että yhdistyksen toiminta on muokkautunut mahdollisimman tehokkaaksi ja osaaminen kasvanut jatkuvien yt-neuvotteluiden ja säästöjen paineessa. Yhdistyksen aktiivi ja palvelutoimialojen taustaryhmän puheenjohtaja Hannu Juppi huomauttaa, että myös Finnairin näkyvyydellä on varmasti osansa siinä, että monien hyvin toimivien yhdistysten joukosta esiin nostettiin juuri Finnairin Insinöörit. Hannu Juppi (vas.), Juha Marjamäki ja Kari Lappalainen vastaanottivat palkinnon. Finnairin Insinööreillä on hyvä neuvottelusuhde työnantajaan. Myös yrityksen muiden yhdistysten kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa on ollut tiivistä. Lisäksi Finnairin Insinöörit osaa hyödyntää YTN:stä ja liitoista saatavaa tukea ja palveluita. Oma sopimus vaatii työtä Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden yritysyhdistys valittiin YTN palvelutoimialoilta. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat Finnairin lisäksi Digita, Yleisradio, Itella ja VR-konserni. Palvelutoimialoilla on kaikissa yrityksissä oma työehtosopimus tai palkkapöytäkirja. Oma sopimus vaatii yhdistykseltä neuvotteluosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä omiin työehtoihin, alan vastuullinen asiamies Anu Aspiala toteaa. Tulevaisuus avoin Finnairin Insinöörien yhteistyö saman yrityksen toisen ylempien toimihenkilöiden yhdistyksen, Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt FYTin kanssa on toimivaa ja aktiivista. Kahden yhdistyksen järjestelylle harkitaan myös muutosta, sillä erilliset yhdistykset koetaan vanhanaikaiseksi järjestelyksi. Yksi yhdistys helpottaisi myös toimimista työnantajan suuntaan. Yhdistymisen eteen on jo tehty pohjatyötä, jäsenistö päättää tapahtuuko sitä, Marjamäki toteaa. Vuoden yritysyhdistys on valittu vuodesta

18 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock Rekrytointikanava verkossa Joka kymmenennellä suomalaisella on LinkedIn-profiili. Näistä noin suomalaisesta valtaosa on korkeasti koulutettuja, vähintään asiantuntijatason tehtävissä toimivia. LinkedInin suosio työnhaun välineenä kasvaa jatkuvasti. Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laineen mukaan vuoden 2008 jälkeen suomalaiset ovat rynnineet LinkedIniin. Kun alkoi tasainen laskusuhdanne ja yt-neuvottelut lisääntyivät, monet ymmärsivät, että tämän kanavan kautta voi saada töitä. Jo pari vuotta tätä aiemmin moni kävi tutustumassa verkostoon, mutta kääntyi pois, sillä se ei tuntunut tarjoavan mitään. Tällä hetkellä LinkedIn on isommista sosiaalisen median kanavista ainoa, jossa voi hyvin esitellä omaa osaamistaan. LinkedIn poikkeaa viihteellisimmistä, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista sosiaalisen median välineistä. Se on ammatillisen profiloitumisen verkosto eikä ole tarkoitus, että siellä tehdään esimerkiksi päivittäisiä statuspäivityksiä. LinkedIn ei vaadi sen ihmeellisempiä kikkailuja tai erikoisia tapoja toimia, Laine huomauttaa. Hän kertoo kuulevansa viikoittain LinkedInin kautta työllistyvistä suomalaisista. Itse hän on hyvä esimerkki. Jo vuonna 2006 hän haki avoimesti töitä ja LinkedInin välityksellä työpaikka löytyi. Vuosien varrella samaa reittiä on tullut vastaan useita projektitöitä. 18 Asiantuntijoille töitä LinkedInistä on perinteisesti löytynyt teknisen alan työpaikkoja. Näissä töissä vaaditaan asiantuntijuutta ja koulutustason oletetaan olevan vähintään ammattikorkeakoulutasoista. Sen sijaan tuotantotyöntekijöiden paikkoja ei ole ainakaan tällä hetkellä tarjolla. Laine kertoo, että viimeisten vuosien aikana ict-alan henkilöiden profiilien määrä on suhteessa laskenut merkittävästi. Mukaan on tullut esimerkiksi opetushenkilökuntaa ja erilaisia bio- ja terveysteknologian osaajia. Joka toimialalta suomalaisia on rekisteröitynyt LinkedIniin, mutta painotus on korkean teknologian alalla työskentelevien henkilöiden verkottumisessa. LinkedInin yli puoli miljoonaa suomalaista on niin merkittävä osuus suomalaisesta työvoimasta, että Laineen kehotuksen mukaan siellä pitää olla läsnä Ihminen on löydettävissä kolmannelle tasolle verkostossa eli kaverin kaverin kaverit löytävät tietoa ja voivat ottaa yhteyttä. Jos ihmisellä on keskimäärin sata ihmistä verkostoissaan, kolmannella tasolla on jo miljoona ihmistä, jotka pystyvät sinut potentiaalisesti löytämään. Avoimesti ja aktiivisesti esille Kun tavoitteena on työnhaku, LinkedInprofiilista kannattaa tehdä ansioluettelomainen. Profiilissa pitää unohtaa pituusrajoitukset, joita tavallisissa ansioluetteloissa on. CV on niin pitkä kuin osaamista on kertynyt eikä esittelyä rajoiteta keinotekoisesti, Laine neuvoo. Profiilin on oltava niin hyvin tehty, että sitä lukeva ihminen vakuuttuu ja ottaa yhteyttä. Toinen avaintekijä on aktiivisuus. Verkostoa kootaan erilaisten ihmisten kesken. Heitä ovat entiset kollegat, nykyiset tutut, alihankkijat ja yhteistyökumppanit tai ihmiset, joilla on samantapaisia mielenkiinnon kohteita, Laine vinkkaa. Jos ammatillinen profiloituja verkostuu suppeasti, häntä on vaikea löytää. Toisaalta jos ei osaa tuoda omaa osaamistaan oikeilla asiasanoilla esiin, silloinkin hänet on vaikea löytää.

19 Osaamista tuodaan esille sekä profiilin että fiksujen keskustelujen kautta, Laine painottaa. Kannattaa tuoda myös reilusti ilmi, että hakee töitä. Laine arvelee, että ihmiset eivät enää ujostele työttömyyttään, kun työttömyysprosentit ovat monessa kaupungissa niin korkealla. Viimeisten tutkimusten mukaan yli kolme neljäsosaa Suomessa auki tulevista työpaikoista jää julkisesti ilmoittamatta. Sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille ilman suuria rekrytointikustannuksia parhaiden osaajien poimimisen, oli ihminen aktiivisessa työnhaussa tai ei. Kielteisenä ilmiönä huijaukset Viimeisen puolen vuoden aikana huijausprofiilien määrä on kasvanut rajusti. Monissa tapauksissa huijausprofiilin kautta yritetään päästä käsiksi eri yritysten tietoihin. Verkottumalla yritysten työntekijöiden kanssa koetaan urkkia vaikkapa eri salasanoja, jotka auttavat tekemään esimerkiksi tietomurron. Suurin osa huijausprofiileista on niin huonosti laadittuja, että valtaosa jää kiinni. Varmasti joukossa on niin hyviä profiileja, ettei niitä pysty tunnistamaan, Laine sanoo. Hän tietää Suomessa muutamia valeprofiileja, joiden takana on headhunterit. Suomi on niin pieni markkina-alue, etteivät kaikki headhunterit halua toimia omissa nimissään, jos asiakkaina on esimerkiksi kilpailijayrityksiä. 19

20 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Tarja Hartikaisen mielestä palkitsemista ei ole koskaan liikaa. Palkita voi monella tavalla Esimiehen myönteiset sanat ja rehellinen käytös voivat palkita työntekijää siinä missä rahalliset korvaukset. Tärkeintä on avoimuuden ja luottamuksen osoittaminen. Andritzilla Savonlinnassa esimiehenä työskentelevä Tarja Hartikaisen mielestä on palkitsevaa, kun esimies kuuntelee tarkalla korvalla ja on oikeasti läsnä. Palkitsemista ei liene koskaan liikaa. Hän on toiminut varaosaryhmän esimiehenä tämän vuoden alusta lähtien. Alaisena on viisi varaosamyyjää, jotka hoitavat myynnin ja kontaktit myyntialueittain. Hartikaisen mielestä työ on haastavaa; on tunnettava erilaisia asiakaskulttuureja ja toimintatapoja sekä vientiin liittyviä asioita. Työ vaatii myös teknistä 20 asian tuntemusta, kielitaitoa, joustavuutta ja hyviä hermoja. Haasteena on saada kaikki kokemaan itsensä tasa-arvoisesti kohdelluksi ja toimia niin, että kukaan ei kuormitu liikaa töiden takia, Hartikainen kertoo esimiehen roolistaan. Hän haluaa, että ihmiset voisivat ilmaista tuntemuksiaan vapaasti, vaikka kyseessä olisi hankalakin asia. Jokapäiväisessä työssä on omat kiireensä. Jos jollakin on asiaa, silloin ei pidä lukea tai kirjoittaa sähköposteja, Hartikainen toteaa. Erityinen haasteellista Hartikaisen mielestä on työlainsäädännön soveltaminen. Se on onneksi henkilöstöhallinnon erikoisalaa. Andritzin palkitsemisjärjestelmän periaatteisiin kuuluvat aloite- ja kirjoituspalkkiot sekä palvelusvuosista ja työsuhdekeksinnöistä palkitseminen. Projektipalkkiolla huomioidaan lisäksi erityisen hyvä työsuoritus ja onnistuminen. Yhtiön bonusjärjestelmä on rakennettu siten, että esimiestehtävissä olevat pystyvät vaikuttamaan henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Koko henkilöstöä koskien tämä on hankalampaa. Ennakko-odotukset ovat yleensä kor-

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Palautteen antamisen kulttuuri

Palautteen antamisen kulttuuri 7.5.2013 Palautteen antamisen kulttuuri Rondo Training Oy/ Leena Nousiainen www.dazzle.fi www.rondotraining.fi 1 Palautteen antamisen kulttuuri 2 Kriittiset menestystekijät Alkuun Story of your shoes Mitä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot