Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen. Uutta syntyy vain kokeilemalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen. Uutta syntyy vain kokeilemalla"

Transkriptio

1 7/2013 Ajatuksiakin voi johtaa Jokainen ansaitsee hyvän esimiehen Uutta syntyy vain kokeilemalla

2 numero 7/2013 Kansi: Kaisa Siren Esimiestyö on tasapainottelua...10 Työajan vaikutukset terveyteen tutkitaan...14 LinkedIn on rekrytointikanava...18 Palkitsemista on montaa lajia...20 Hyvä esimies jokaiselle...22 Ihmismielen voimia hyödyntämään...26 Rikkipesureita perhevarustamolta...28 Sisäpiirin tietojen kanssa oltava varovainen...36 Ilmasta käsin voi myös kuvata...43 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...16 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Asiakaspalvelun kuulumisia...42 Merenkulkuneuvos Hans Langh hoitaa rikkipesurikauppoja Piikkiöstä käsin. 2

3 Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Ihmisten johtaminen on taitolaji Suomalaisessa työelämässä on paljon erikoisia piirteitä. Yksi liittyy johtamiseen, tai pikemminkin esimiehenä toimimiseen. Työpaikoilla on edelleen lukuisia pomoja, jotka ovat saaneet vähän tai eivät ollenkaan esimieskoulutusta. He ovat valikoituneet tehtävään eri tavoin. Vaakakupissa on voinut painaa henkilön kova substanssiosaaminen tai joku muu, ihmisten johtamisen kannalta vähämerkityksellisempi meriitti. Osittain tästä johtuen suomalainen esimiestyön taso on kirjavaa kuin mummolan eteisen räsymatto. Johtamista ja esimiestyötä voi oppia. Opetusalan ammattilaisten tehtävä on arvioida, sisältyykö johtamiseen ja esimiestyöhön valmentavaa koulutusta eriasteiseen perusopetukseen tarpeeksi ja riittävässä laajuudessa. Perusopinnoissa saatu opetus on hyvä pohja esimiehenä toimimiselle, mutta totta on, että pelkästään kirjoja lukemalla ja tenttejä suorittamalla ei ihmisiä voi johtaa vuosikymmenten ajan menestyksekkäästi. Kun maailma muuttuu, työt muuttuvat ja ihmiset vaihtuvat, on johtamisen ja esimiestenkin muututtava; pelkästään Reserviupseerikoulun johtamisopeilla esimies ei enää selviä 2010-luvun yrityksessä. Esimiehet tarvitsevat jatkuvaa, ajassa olevaa koulutusta siinä missä työntekijätkin. Tämän ovat oivaltaneet useat, hyvin menestyvät suomalaisyritykset, jotka passittavat uudet esimiehet ensitöikseen koulunpenkille opettelemaan johtamista. Koulutus ei lopu yhteen kertaan, vaan joissakin yrityksissä esimieskoulutus ja -valmennus jatkuvat koko työuran ajan. Yleensä nämä yritykset ovat niitä, jotka erilaisissa työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa sijoittuvat kärkipäähän. Esimiehenä toimiminen on kuitenkin taitolaji, jossa ei koskaan voi ajatella olevansa täydellinen. Se on myös psykologiaa, ei vain mekaanista käskyjen antamista ja niiden noudattamisen valvomista. Kun ympärilläsi on iso joukko alaisia jokainen omanlaisensa oman elämänsä seppä ohjeesi tai käskysi saa erilaisen vastaanoton ihmisestä riippuen. Tämän hyväksyminen on ensimmäinen askel hyvään johtajuuteen. Esimies johtaa ihmisiä, joista tärkein kohde on hän itse. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Kilpailulla etsitään parasta työelämän sovellusta Ericsson järjestää jo viidettä kertaa sovelluskilpailun opiskelijoille, ohjelmistokehittäjille sekä pienille ja keskisuurille ohjelmistoyrityksille ympäri maailmaa. Ericsson Application Awards 2014 etsii työelämää parantavia mobiilisovelluksia. Pääpalkintona on euroa, ja kilpailuaikaa helmikuun 2014 loppuun asti. Tällä kertaa kilpailun teemana on työelämä. Ericsson ennustaa, että tulevaisuuden verkottuneessa yhteiskunnassa mobiililaitteet, laajakaista ja erilaiset pilvipalvelut yhdistävät kaiken ja kaikki toisiinsa. Kilpailussa on kehitettävä työelämään sopiva Android- tai OS-sovellus. Tarkoituksena on ratkaista, miten sovelluksilla voisi auttaa jokaisen arkielämää nyt ja tulevaisuudessa ja miten seuraava työsukupolvi voisi entistä paremmin innovoida, tehdä yhteistyötä sekä tasapainottaa elämäänsä myös työn ulkopuolella. Kilpailusarjoja on kaksi: yksi opiskelijoille ja toinen pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa työskentelee alle 100 työntekijää. Lisätietoja: Syyskuun lopussa Insinööriopiskelijaliitossa oli jäsentä. Lokakuun aikana :n raja on mennyt rikki. Vaikka tänä syksynä insinöörien aloituspaikkojen määrää oli pudottu, IOL on kasvattanut jäsenmääräänsä. Viime vuoden syyskuun vaihteessa IOL:n jäsenmäärä oli Työllisyyden muutos vuosina Liity parveen Tanska Saksa Suomi Ruotsi Norja Lähde: Eurostat 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Suomalaisopiskelijat suuntaavat useimmiten Eurooppaan Lukuvuonna lähes suomalaista opiskelijaa suoritti tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa Kelan opintotuen turvin. Lisäksi vuoden 2012 aikana miltei korkeakouluopiskelijaa lähti lyhyemmälle ulkomaanjaksolle. Ulkomailla opiskelevien määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa. Suomalaisopiskelijat suosivat tutkinto-opinnoissaan kolmea kohdemaata eli Britanniaa, Ruotsia ja Viroa, joissa opiskelee lähes kaksi kolmasosaa kaikista opintotuen saajista. Lähes 90 prosenttia tutkinto-opiskelijoista jää opiskelemaan Eurooppaan. Tutkintoa lyhyemmälle ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat suuntaavat niin ikään useimmiten muualle Eurooppaan. Suosituimmat maat ovat jo pitkään olleet Saksa, Espanja, Britannia, Ruotsi ja Ranska. Aasian merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä yhä useampi vaihtoopiskelija lähtee esimerkiksi Kiinaan, Thaimaahan, Japaniin tai Koreaan. Korkeakoulujen lisäpaikkoja vain tarvittaessa Akava vaatii, että korkeakouluihin suunnitellut lisäpaikat kohdennettaisiin vain työvoimapulasta tulevaisuudessa todennäköisesti kärsiville aloille. Kataisen hallitus on lisäämässä korkea-asteen aloituspaikkoja kesken hallituskauden. Juuri nyt tulisi miettiä erityisen tarkkaan, että koulutukseen suunnatut julkiset varat käytetään viisaasti ja pitkäjänteisesti, Akavan asiantuntija Ida Mielityinen huomauttaa. Suomessa on kehitetty koulutusmäärien arviointiin edistyksellinen, Uusi ammattikorkeakoululaki lausuntokierroksella tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla koulutusmäärät pyritään sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen kanssa. On todella väärin opiskelijoita kohtaan lisätä opiskelupaikkoja siellä, missä opiskelu on suurten opiskelijamäärin vuoksi jo nyt pitkälti massaluentoja ja kirjatenttejä, Mielityinen tähdentää. Lisäresurssit pitää käyttää niin, että nykyisille opiskelijoille taataan laadukas koulutus kaikilla aloilla. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja. Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi laki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan lain. Esityksellä muodostettaisiin ammattikorkeakouluista osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä ja säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen. Uudessa ammattikorkeakoululaissa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin on tehty yliopistoopiskelijoiden osalta. Eläkeläisten työnteko yleistynyt Eläketurvakeskuksen tilastoraportin mukaan eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla yli eläkkeensaajaa. Vanhuuseläkeläisillä on edelleen työkykyä ja osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla. He tekevät työtä usein osa-aikaisesti ja epäsäännöllisesti. Vanhuuseläkeläisten työnteolle ei ole taloudellista pakkoa, koska suurin osa heistä saa selvästi keskimääräistä suurempaa työeläkettä. Eläkkeellä tehty työ kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Viime vuosina vuotiaiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli Heistä puolet jatkoi työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan ilman eläkettä. Toisen puolen muodostivat työssä käynyttä eläkeläistä. Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti suurten ikäluokkien tulosta vanhuuseläkeikään. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Töissä etänä Tätä kirjoittaessani työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisen takarajaan on kolme päivää. Istun lentokoneessa matkalla Ouluun ja teen töitä PC:lläni, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. He ovat hyvin usein insinöörejä ja tietoalan asiantuntijoita. Minun, myös konttorin ulkopuolella työtä tekevän ihmisen, huolenaihe on ollut nykytilanne, joka ei oikein tunnista eikä tunnusta, että tämä olisi työtä laisinkaan. Voimassaolevan työaikalain ja sen tulkinnan mukaan konttorin ulkopuolinen työ ei ole työtä, vaikka kuinka tekisit kannettavalla tietokoneella tai tabletilla niitä samoja asioita kuin konttorilla tehdään. Tämä johtuu vanhakantaisesta työajan tulkinnasta, joka lähtee siitä, että työtä on se aika, joka vietetään työnantajan osoittamassa rakennuksessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Ainoastaan, jos kuljetat mukanasi suuria kilomääriä työkaluja, voidaan se tulkita työsuoritukseksi vielä vuonna Neuvottelukierrokseen lähdettäessä meillä oli selkeä näkemys siitä, että pitkien työaikojen ja uusien työmuotojen epämääräistä tilannetta on parannettava. Perusteellisen pohdinnan jälkeen nämä haasteet konkretisoituivat tavoitteiksi: työaikapankki ja etätyökirjaukset. Nyt uskaltaa jo sanoa, että läpimurtoja on tehty molemmilla osa-alueilla. Useaan neuvottelutulokseen on saatu joko työaikapankkikirjaukset suoraan tai tulevalla sopimuskaudella asiasta sovitaan osapuolten kesken. Myös etätyöstä on saatu raamittavia ja suuntaa-antavia kirjauksia siten, että etätyö ottaa askeleita kohti yhdenvertaisuutta konttorityön kanssa. Uskon, että tämä työmuoto kasvaa tulevaisuudessa, sillä tutkimukset kiistatta osoittavat etätyön positiivisen vaikutuksen työn tuottavuuden kasvuun. Ja sitähän työnantaja on peräänkuuluttanut jo vuosia. Meillä (Uuden) Insinööriliiton palveluksessa on mahdollisuus tehdä etätyötä, silloin kun työtehtävät sen mahdollistavat. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että tätä samaa mahdollisuutta pyrimme laajentamaan jäsenistön suuntaan. Pää on nyt saatu asiassa auki. Työttömyys kasvoi syyskuussa Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 300:lla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-syyskuussa keskimäärin 74 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä henkilöä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 67,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuoden syyskuussa. Työttömyysaste oli 7,6 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kansalliset talkoot suomalaisen työelämän kehittämiseksi ovat käynnissä. Tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa samalla hyvinvointi myös tuleville sukupolville. 6

7 A2 etenee eduskunnassa Uusi Insinööriliitto toimitti eduskunnan ympäristövaliokunnalle sen pyytämän lausunnon hallituksen esityksestä (HE 147/2013) maankäytön ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiesitys on parantunut keväällä lausunnolla olleesta versiosta ja siinä on varsin hyvin otettu huomioon liiton silloin esittämät korjausesitykset. UIL painotti lausunnossaan, että käsittelyssä oleva esitys ei edelleenkään turvaa kaikkien nykyisin AAluokan pätevyyden omaavien insinöörien ja rakennusarkkitehtien pätevyyksien säilymistä vuoden vaihteen jälkeen, jolloin laki on tarkoitus saattaa voimaan. Liitto vaati nykyisten AA-tasoisten pätevyyksien turvaamista kaikille niiden nykyisille haltijoille. Esitetyssä muodossa lakiesitys rajoittaisi perustuslain vastaisesti näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan. Se aiheuttaisi samalla yhteiskunnallisesti merkittävää haittaa, sillä joidenkin erityispätevyyksien osalta AA-kelpoisten erityissuunnittelijoiden joukosta jopa 40 prosenttia menettäisi lain myötä pätevyytensä. Erityisesti suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella se voisi merkitä sitä, että alueella ei olisi lainkaan kyseisiä pätevyyksiä omaavia suunnittelijoita. Tämä ei voi olla lain tarkoitus. Tukitoimet auttavat sopeutumaan yt-tilanteissa Yt-neuvottelujen ja niiden seurausten tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Krista Pahkinin mukaan organisaatiota on vahvistettava mahdollisimman varhain. Vähintään pitää tehdä kunnollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä. Organisaatioiden muutostilanteissa viestinnän pitää keskittyä kysymyksiin muutoksen merkityksestä työntekijöille ja työryhmille. Erityisesti yt-neuvotteluiden vaihe on haastava, kun tietoa ei ole tarjolla, mutta avoinna olevia kysymyksiä on runsaasti. Pahkinin mielestä johdon tiedotteiden lisäksi tarvitaan kasvokkain tapahtuvaa keskustelua esimiehen kanssa ja yhteisissä tilaisuuksissa. 24 % 10 % 4 % 24 % 20 % 18 % Esimiehen tärkein ominaisuus hän osaa organisoida. hän luottaa alaisiinsa. hän kannustaa ja tukee. hän uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä. hän on oikeudenmukainen. häneltä luonnistuu käskyt ja valvonta. Reilu pomo monen mieleen Lähes jokainen kohtaa työpaikalla esimiehensä. Uuden Insinööriliiton jäsenistä noin kolmannes on esimiehiä, mutta suurimmalla osalla heistäkin on pomo. UIL:n lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, millaisia ominaisuuksia lukijat arvostavat esimiehissä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat kannustus ja tuki sekä oikeudenmukaisuus. Lähes puolet vastaajasta piti näitä piirteitä tärkeimpinä. Kolmanneksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi nostettiin esimiehen organisointitaidot; viidennes vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Sopimustilanne hahmottuu Uusi Insinööri -lehden mennessä painoon torstaina monilla aloilla oli jo saavutettu neuvottelutulos. Viimeiset neuvottelut olivat kuitenkin käynnissä. Elokuussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Syyskuun alusta lähtien liitot ja neuvottelujärjestöt olivat neuvotelleet noin 280 työehtosopimuksesta. Perjantaina liittojen piti ilmoittaa keskusjärjestöille, jotka katsoivat, onko sopimuksia syntynyt riittävän kattavasti. Seuraa tilannetta liiton sivuilta Viikolla 44 lähtevästä Uuden Insinööriliiton uutiskirjeestä selviää ajankohtainen neuvottelutilanne. 7

8 Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.

9 puheenjohtajan palsta lokakuu 2013 Pertti Porokari Eläkeuudistusta ei tarvita Työnantajaleiri on meuhkannut jo vuosia eläkeuudistuksen välttämättömyydestä. Myös media on lyönyt rumpua asian puolesta. Peruste on tarve pidentää työuria miljardien eurojen julkisen talouden alijäämän kuriin saamiseksi. Totta on, että valtion taloudessa on valtava vaje. Sen paikkaamiseksi tarvitaan joko lisää verotuloja tai tehostamisia ja leikkauksia menopuolelle. Verotuloista iso osa kerätään palkansaajilta, yhä pienenevä osa on yritysten vastuulla. Kuitenkin yritykset saavat verovaroin koulutettua, osaava työvoimaa ja toimivan infrastruktuurin. Jos verojen maksaminen pidetään edelleen palkansaajien etuoikeutena, niin työurien pidentäminen kuulostaa järkevältä. Eläkeuudistuksen keskeiseksi sisällöksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tarjonnut eläkeiän alarajan nostamista ja perusteeksi työurien pidentymistä. Voi kysyä, pidentyvätkö työurat eläkeikää nostamalla ja onko se EK:n todellinen motiivi ja huolenaihe? Eläkejärjestelmää remontoitiin vuonna Sen seurauksena moni nuorena työuran aloittanut ja jo vuosia eläkkeitä ja veroja maksanut sai todeta, että hukkaan meni vuosien uurastus, kun eläkekertymät haihtuivat. Samalla eläkeiän alarajaa laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen ja työuran vapaaehtoiseen pidentämiseen houkuteltiin niin sanotulla superkarttumalla. Suomeen syntyi kansainvälisesti arvioiden joustava, vuoden eläköitymisiän haarukka. Vuodesta 2005 lähtien todellinen eläköitymisikä on noussut reippaasti. Nousua hidastavat työuran katkeaminen ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen ja etenkin yritysten jatkuvat massairtisanomiset. Työkyvyttömyyden vähentämiseen auttaa panostaminen työhyvinvointiin, yritysten irtisanomishuumaan on etsittävä lääkkeitä yritysten johdosta. EK on pitkään julistanut, että työvoimakulut eivät saa enää nousta. Ostovoiman säilyminenkin pitää hoitaa verotaulukoiden indeksitarkistuksilla, joka taas pienentää verotuloja ja pahentaa kestävyysvajeen noidankehää. Eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseksi sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättäviä eläkemaksuja on jonkin verran korotettava. EK:lle tämä ei käy, vaan se haluaa leikata eläkkeitä eli nostaa eläkeikää. Tästä on siis kysymys, ei mistään hurskaasta työurien pidentämishalusta. Etenkään globaalisti toimivia suuryrityksiä ei juuri kiinnosta osallistua Suomen kestävyysvajeen korjaustalkoisiin. Ne etsivät siirtomaaherrojen tapaan maailmalta vain halvinta mahdollista työvoimaa. Kysymys kuuluu, haluammeko säilyttää nykyisten eläkkeiden tason myös jälkipolvillemme vai valitsemmeko eläkeiän alarajan noston ja eläkkeiden leikkauksen. Työurien pituuteen voivat pääsääntöisesti vaikuttaa vain yritykset omilla päätöksillään. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Kimmo Brandt Asiantuntijaorganisaatiossa töitä tehdään paljon projekteissa ja verkostomaisesti eivätkä kaikki asiat eivät kulje ainoastaan oman esimiehen kautta, sanoo kehityspäällikkö Aki Härkönen. 10

11 Esimiestyö on tasapainottelua Keskijohdon esimiehelle on omassa roolissaan tärkeää päästä vaikuttamaan ja edistämään asioita laajemmin kuin asiantuntija roolissa. 11

12 Liikennevirasto Kehityspäällikkö Aki Härkösen mielestä esimies ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija, vaan hänen on oltava ihmisten innostaja ja tuntija. Hän arvostaa esimiehessä delegointikykyä, taitoa innostaa ja pitää asiat työn suunnassa. Hyvä esimies puhuu työasioista eikä yksityisasioista tai henkilökemioista. Lisäksi esimiehellä on oltava inhimillisyyttä ja kykyä kohdata ihmisiä. Hyvä esimies antaa vapauden järjestää oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei liikaa puutu siihen, miten alainen esimerkiksi jakaa työaikaansa eri tehtävien kesken tai milloin hän tekee tietyn työmatkan. Härkönen kokee olevansa esimiehenä tilaa ja vapauksia antava. Uskon, että vapautta, valtaa ja vastuuta pitää jakaa; yksilöllisyys pitää kuitenkin ottaa huomioon. Osa tarvitsee enemmän perään katsomista. Härkönen kokee hankalana, kuinka varmistaa tehtävien sujuminen kunnolla ilman esimiehen painostusta. Esimiehenä pitääkin oppia jatkuvasti alaisten yksilöllistä kohtaamista. Härkösellä on kahdeksan vuoden kokemus esimiestyöstä asiantuntijaorganisaatiossa. Tuoreet tehtävät innostivat Nykyään Liikennevirastossa työskentelevä Härkönen on insinööriksi valmistumisen jälkeen tehnyt töitä joko julkisella sektorilla tai valtionyhtiössä. Hän hakeutui esimieheksi, koska tarjolla oli uusi, kiinnostava tehtäväkokonaisuus. Vajaa yhdeksän vuotta sitten toteutetussa organisaatiouudistuksessa kasvoi esimiesroolien määrä ja samassa yhteydessä talo tarjosi omaa esimieskoulutusta. Sittemmin Härkönen on suorittanut myös johtamisen erityisammatti- eli JET-tutkinnon ja käynyt valtion johdon eli JOKO-koulutuksen. Varsinkin esimiesuran alussa koulutus vahvisti sitoutumista esimiestyöhön ja antoi valmiuksia, Härkönen sanoo. Viime aikoina esimieskoulutus on sisältänyt hänen mukaansa turhankin paljon innovaatiohössötystä, sillä koulutuksen pitää olla hyödynnettävissä arjessa. Innovatiivisuudessa on menty jo ylikin ja sen vieminen arkeen voi olla vaikeaa. Nyt pitäisi löytää jotain uutta. Härkönen aprikoi, sisältävätkö uudet koulutustuulet esimerkiksi tunteiden hallintaa. Jos esimies korostaa vain järjen osuutta, sitoutuvatko ihmiset, jos heitä ei tavoita tunnetasolla. Insinööri pomona monille ammattilaisille Härkönen on toiminut esimiehenä eri yksiköissä, joissa kussakin on työskennellyt kymmenisen henkilöä kerrallaan. Alaisten koulutustausta on vaihdellut insinööristä tekniikan tohtoriin. Jokainen on kuitenkin oman tonttinsa mestari riippumatta tehtävän vaativuudesta. Kehityspäällikön mielestä hänellä on ollut itsenäiseen työhön halukkaita ja kykeneviä sekä vastuuta kantavia alaisia. Hän kunnioittaa alaisen aktiivisuutta omassa tehtävässään ja kohtalaisen panoksen antamista. Arvostan entistä enemmän intohimoa ja innostusta työhön sekä tekemisen paloa. Toisaalta ei ole hyvä, jos alainen haluaa tehdä rajattomasti töitä. Työt tehdään työajalla eikä työnantaja ei voi sallia rajatonta tekemistä. Jaksamisesta on huolehdittava. Työn välttelyyn pitää puuttua Toiset ovat innokkaita tekemään töitä; toiset ovat teflonpintaisia, joihin työ ei tartu. Härkösen mukaan omassa työyhteisössä työtä karttavia ei ole ollut onneksi kovin paljon. 12

13 Alisuoriutuminen on vaikea asia. Meillä talo tarjoaa erilaisia puuttumisjärjestelmiä. Jos työt eivät suju, on mahdollista tehdä tehtäväkuvan järjestelyjä tai tehtäväsiirtoja. Isoissa virastoissa kuten Liikennevirastossa, on suhteellisen isot henkilöstöhallinnot, joista esimiehet saavat tukea monenlaisiin asioihin. Tarjolla on esimerkiksi työnohjausta, mentorointia ja muita tapoja ruokkia esimiestyötä. Härkönen kuvailee hyväksi alaiseksi henkilöä, joka tuo oman panoksensa ja ajatuksensa mukaan yhteiseen toimintaan. Hän tekee innostuneesti sen, minkä ottaa tehdäkseen ja on sitoutunut omaan työyhteisöönsä. Silloin esimiehen ei tarvitse piiskuroida. Siitä kärsivät kaikki: piiskuroija, piiskattava ja itse työ. Vuosien varrella ihmisten innostaminen ja itsenäisyyden antaminen ovat lisääntyneet, Härkönen pohtii kehittymistään esimiehenä. Omat ja pomon hommat yhdessä Aki Härkösen mukaan Liikennevirastossa on tyypillistä, että esimiestyö on vain yksi osa tehtävän kuvaa, joten jokaisella on myös omat tehtävänsä, joita hän hoitaa asiantuntijaroolissa. Kun esimies tekee itsekin asiantuntijatyötä, hän pystyy liikkumaan eri roolien välillä. Toimenkuvaan sisältyy kuitenkin riittävästi aikaa hoitaa myös esimiestyöt. Kun tehtävä sisältää sekä esimies- että asiantuntijatyötä, tilanne suojaa organisaatiomuutoksissa, joissa yksiköitä yhdistetään. Kukaan ei jää tyhjän päälle, kun on oma tontti pomon hommien lisäksi. Näin kävi Härkösellekin. Kesällä voimaan tullut uusi organisaatio pyyhki pois muun muassa hänen yksikkönsä ja työ jatkuu tällä hetkellä vain asiantuntijaroolissa. Esimiestyön palkitsevuus ja siitä saatava laajempi näkökulma asioihin voittavat esimiehenä toimimisen rasitukset, Härkönen hymähtää eikä suostu valittamaan pomon taakkaa. Seuraavassa muutoskohdassa tilanne saattaa olla taas toinen. Härkönen haluaa vielä korostaa, että ammattiyhdistystoiminta valmentaa osaltaan esimiestyöhön. Samanaikaisesti esimiestyön kanssa olen ollut luottamusmiehenä eri rooleissa. Luottamustehtävistä saa paljon, mikä kantaa myös esimiestyössä ja päinvastoin. Aki Härkönen työskentelee radan parantamisen asiantuntijana Liikennevirastossa. 13

14 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Työaikojen vaikutukset terveyteen selvitettävä Työturvallisuuslakiin tuli kesäkuun alussa muutos, jossa työajat rinnastetaan työpaikan muihin vaara- ja haittatekijöihin. Työnantajan on selvitettävä, millaisia vaaroja ne aiheuttavat työntekijöille. Työaika-asiat ja niihin liittyvät pelisäännöt on yksi aluehallintovirastojen painopisteistä ensi vuonna. Jos selvitysmenettelyjen tekemisessä on epäselvyyttä, saa aluehallinnon viranomaisilta apua ja neuvoja, sanoo Seppo Pekkala Länsi-Suomen aluehallintovirastosta. Pitkän päälle Pekkalan mielestä on kaikkien etu, että työaikojen mahdolliset vaikutukset terveyteen otetaan esille. Työnantajan johdolla ja henkilökunnan sekä työterveyshuollon edustajan kanssa on tehtävä selvitys työaikoihin liittyvistä vaaratekijöistä työpaikalla. Kokonaistyöaika ratkaiseva Pekkala on tavannut syksyn alussa työmarkkinajärjestöjen alueellisia edustajia ensi vuoden toiminnan suunnittelua varten. Eri ammattiryhmillä on erilaisia ongelmia, mutta lain muutos koetaan tärkeäksi erityisesti toimihenkilöpuolella. Pekkala lukee uutta työturvallisuuslakia: Työnantajan on selvitettävä työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työajoista syntyvä paine korostuu hänen mukaansa erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä. Heillä työn usein edellyttämä runsas matkustaminen, varallaolo ja muu työhön sidonnaisuus aiheuttavat kuormitusta. Nyt onkin selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyt- tämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin. Esimerkiksi työhön sidottu matkustaminen edellyttää käskyä tai tehtäväksi antoa työnantajalta, eikä työntekijä voi sitä itse määrätä, Pekkala täsmentää. Kokonaistyöaika on Pekkalan mukaan aivan ratkaiseva työajan vaaroja selvitettäessä. Samoin peräkkäisten työvuorojen kiertosuunta, vuorotyö ja yötyö ovat yllättäen nousseet tarkkailuun prosessiteollisuudessa ja hoitoalalla. Ja se, miten nopeasti työntekijällä on mahdollisuus palautua tavalliseen päivärytmiin. Työaikojen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa. Ei esimerkiksi tarkalleen tiedetä, miten tärkeää palautuminen on tietotyötä tekevien tärkeimmän työkalun eli aivojen kannalta. Työn ja vapaa-ajan ero hämärtyy Työmäärällä on merkittävä osuus työn kokonaiskuormituksessa. Nyt on selvitettävä myös se, onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. Kysymys vapaa-ajan ja työajan hämärtymisestä tuli laajasti esiin järjestöjen YTN:n työsuojelutiimin ohjeet henkilöstöedustajille 1. Tarkistakaa, onko työpaikallanne tehty työaikojen vaarojen ja haittojen arviointi. 2. Mikäli arviointia ei ole tehty tai siinä ei ole työaikoja ymmärretty laajasti, ottakaa asia puheeksi työnantajan kanssa. Työnantajalla on lakisääteinen velvoite selvittää työajoista johtuvat vaarat ja haitat sekä eri henkilöstöryhmien työhön sidottu aika. 3. Selvittäkää ja kirjatkaa nykyiset epäterveet käytännöt: matkustaminen, työhön sidonnaisuus, jatkuvat ylityöt ja niin edelleen 4. Pohtikaa konkreettisia keinoja, joilla työajoista aiheutuvaa kuormitusta voidaan vähentää. Mahdollisia keinoja ovat muun muassa työn uudelleenorganisointi ja resursointi ja palautumista tukevat arjen käytännöt (sähköpostiliikenteen aikatauluttaminen, matkojen jälkeisten päivien palautuminen, työsähköpostin poissaoloviestit). Miettikää myös mahdollisuutta varsinaisen työajan ulkopuolella teetettävien töiden kirjaamisesta ylitöiksi sekä säännöllisen työn määrän ja työajan suhteen arviointia esimerkiksi kehityskeskusteluissa. 5. Varmistakaa, että kaikki sitoutuvat yhdessä muutoksiin. Tutustu yksityiskohtaisempiin ohjeisiin työpaikkatoiminta työsuojelu 14

15 Seppo Pekkalan mielestä työaikoihin liittyvät vaarat pitää työpaikoilla selvittää. edustajien tapaamisissa, Pekkala kertoo. Ylemmillä toimihenkilöillä työn imu vie usein mennessään. Pekkalan mukaan osa ei koe sitä ongelmana, vaan tekee töitä innoissaan. Seurauksena voi kuitenkin pitemmällä aikavälillä olla ylikuormittuminen ja pahimmassa tapauksessa elämänhallinnan vaarantuminen. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viime vuotta koskeneen työmarkkinatutkimuksen mukaan jopa noin 70 prosenttia vastanneista saa lomalla tai viikonloppuisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin. Työmäärän kokee jatkuvasti liian suureksi yksitoista prosenttia ja ajoittain liian suureksi 45 prosenttia vastaajista. Eräänä riskiryhmänä Pekkala pitää vaativia projektitöitä ja jatkuvaa yötyötä tekeviä. Pelkästään työaikaa tarkasteleva lähestymistapa ei enää riitä, vaan työmäärä on nostettava sen rinnalle. Työaikakirjanpito pitäisi olla kunnossa jokaisessa yrityksessä, Pekkala painottaa. Se on lakisääteinen eikä siitä voi paikallisesti sopia toisin. Asiaa ei voi kuitata sillä, että työaikalaki ei koskisi esimiehiä ja erityisasiantuntijoita. Selkeää ohjeistusta kaivataan Uuden työturvallisuuslain astuttua kesällä voimaan aluehallintoviranomaiset toivovat, että yritykset ryhtyisivät toimeen ja tekisivät lain edellyttämän vaarojen selvityksen työpaikoilla. Jos selvitystä ei vielä ole tehty, asia pitää ottaa esille ja miettiä, mitkä asiat pitää ottaa mukaan selvitykseen, Pekkala neuvoo. Osalla yrityksistä asiat on kartoitettu jo vanhan lain aikana. Aluehallintovirastot eivät pysty valvomaan joka paikassa selvitysten hyvyyttä, vaan toimivat valvonnassa usein asiakasaloitteiden pohjalta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä aluehalllintoviranomaisiin. Työaikakuormitus on merkittävä osa psyko-sosiaalista kuormitusta. Työsuojeluhallinto on laatinut uuden valvontaohjeen psyko-sosiaalisen kuormituksen valvonnasta. Ohjeita on valmisteltu pitkään. Työaikoihin liittyvien vaarojen selvittämisen vaikutus nähdään muutaman vuoden kuluessa, Pekkala ennustaa. 15

16 Tarja Arkio työelämäasiantuntija, Akava Esimies, tuo määräysvallan jalo käyttäjä Sivistyssanakirjan määritelmä esimiehestä oli vielä muutama vuosikymmen sitten kovin yksioikoinen: Henkilö, joka on joidenkin toisten suhteen määräävässä asemassa, päällikkö. Aloittaessani työelämässä kuulin varsin sarkastisia kommentteja kovapalkkaisista esimiehistä ja heidän työsuhdeautoistaan. Nyt esimiestyötä ja esimiehiä ymmärretään onneksi paljon laajemmin. Akavalaisista palkansaajista noin joka viides työskentelee esimiehenä tai johtajana. Heitä on yhtä paljon kuin Porissa asukkaita, suunnilleen Joukko on ainutlaatuinen Suomen mittakaavassa. Se edustaa työelämän koko kirjoa: globaaleita suuryrityksiä ja pieniä perheyrityksiä, isoja kaupunkeja ja pieniä kuntia, järjestöjä ja valtiota ja niin edelleen. Juuri nyt, kun vienti sakkaa, elinkeinorakenteen uudistus ei löydä suuntaa, ja koko julkinen sektori on myllerryksen kourissa, akavalainen esimies löytää itsensä kaikkea muuta kuin mukavista tilanteista. Irtisanomisten ja organisaatiouudistusten keskellä he ovat päättämässä, kenen työ päättyy ja kuka saa jatkaa, ja he vievät viestiä irtisanomisista työntekijöille. Esimiehet ovat niitä, jotka organisoivat jäljelle jäävien töitä uudelleen tulospaineiden keskellä ja tietävät jo etukäteen, ettei kaikesta selvitä työajan puitteissa. Silti esimiesasemassa olevat voivat vaikuttaa. Paljon enemmän kuin rivityöntekijä, toki paljon vähemmän kuin ylin johto. Vaikeissakin oloissa esimies voi toimia suunnannäyttäjänä ja rakentaa alaisilleen mahdollisuuksia tehdä töitä järkevällä tavalla ja luoda uutta. Tämä vaatii esimieheltä paljon, mutta myös antaa. Määräävän aseman jalo käyttö kysyy ennen muuta osaamista. Johtamis- ja esimiesosaamisen merkitys suomalaiselle työelämälle on tunnustettu aina maan hallitusohjelmaa myöten. Sen viitoittamana Työterveyslaitoksen alaisuuteen on perustettu Johtamisverkosto, jossa akavalainenkin osaaminen on edustettuna. Akava ja jäsenliitot ovat yhdistäneet voimansa palvellakseen esimiesjäseniä nykyistä paremmin. Akavan esimiesverkosto käynnisti toimintansa syyskuussa. Verkossa on tietoa ja linkkejä kehittymisen lähteille. Marraskuussa käynnistyvät jäsenille suunnatut esimiesaamut eri puolella Suomea ja vuodenvaihteen jälkeen verkkokoulutukset. Esimiestyön osaamista on tässä maassa jo pilvin pimein, Akavan tavoitteena on saada osaaminen käyttöön. Eikä esimiesosaamisen kierrätyskään ole pahasta, uuden luomisesta puhumattakaan. Suomen työelämästä ollaan rakentamassa Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää, että esimiestyö on ensiluokkaista. Akavalaisilla, jos kellä, on tässä vastuunsa. 16

17 Teksti: Leena Vänni/YTN Kuva: Heli Hirvelä Vuoden yritysyhdistys luo uusia toimintatapoja Uusien toimintatapojen kehittäminen nosti Finnairin Insinöörit FIRYn valokeilaan yli sadan YTN-yritysyhdistyksen joukosta. Ylemmät Toimihenkilöt YTN palkitsi FIRYn vuoden yritysyhdistyksenä FIRY on esimerkki siitä, että yritysyhdistyksen toiminta suuren murroksen keskellä toimivassa yrityksessä on parhaimmillaan rakentavaa yhteistyötä niin työnantajan kuin yrityksen muiden yhdistysten kanssa. Yhdistys näkyy ja viestii niin jäsenille kuin myös YTN:n suuntaan. Toimintatapoja on hiottu tehokkaiksi ja niitä myös uudistetaan. Erityistä kiitosta Finnairin Insinöörit sai toiminnastaan jäsenistöään koskevissa yt-neuvotteluissa. Yhdistyksen jäsenet etsivät työpajan avulla uusia tapoja selvitä kriisistä mahdollisimman pienin henkilöstövaikutuksin. Saadut tulokset esiteltiin neuvotteluissa työnantajalle. Finnairin Insinöörit ymmärtää ja hyväksyy toiminnan lähtökohdat muuttuvassa ja vaativassa ympäristössä. Haasteet eivät lamauta, vaan lisäävät tehokkuutta ja aktiivisuutta, yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen tiivistää. Toimintaympäristö muuttuu ja muuttaa Finnairin Insinöörien puheenjohtaja Juha Marjamäki kiittää yhdistyksen toimintatapojen kehityksestä pilke silmäkulmassa Finnairia. Yrityksen vaikea taloustilanne on tehnyt sen, että yhdistyksen toiminta on muokkautunut mahdollisimman tehokkaaksi ja osaaminen kasvanut jatkuvien yt-neuvotteluiden ja säästöjen paineessa. Yhdistyksen aktiivi ja palvelutoimialojen taustaryhmän puheenjohtaja Hannu Juppi huomauttaa, että myös Finnairin näkyvyydellä on varmasti osansa siinä, että monien hyvin toimivien yhdistysten joukosta esiin nostettiin juuri Finnairin Insinöörit. Hannu Juppi (vas.), Juha Marjamäki ja Kari Lappalainen vastaanottivat palkinnon. Finnairin Insinööreillä on hyvä neuvottelusuhde työnantajaan. Myös yrityksen muiden yhdistysten kanssa tehdään toimivaa yhteistyötä. Erityisesti yhteistyö Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt ry:n kanssa on ollut tiivistä. Lisäksi Finnairin Insinöörit osaa hyödyntää YTN:stä ja liitoista saatavaa tukea ja palveluita. Oma sopimus vaatii työtä Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoden yritysyhdistys valittiin YTN palvelutoimialoilta. Palvelualojen suurimmat yritykset ovat Finnairin lisäksi Digita, Yleisradio, Itella ja VR-konserni. Palvelutoimialoilla on kaikissa yrityksissä oma työehtosopimus tai palkkapöytäkirja. Oma sopimus vaatii yhdistykseltä neuvotteluosaamista ja hyvää perehtyneisyyttä omiin työehtoihin, alan vastuullinen asiamies Anu Aspiala toteaa. Tulevaisuus avoin Finnairin Insinöörien yhteistyö saman yrityksen toisen ylempien toimihenkilöiden yhdistyksen, Finnairin Ylemmät Toimihenkilöt FYTin kanssa on toimivaa ja aktiivista. Kahden yhdistyksen järjestelylle harkitaan myös muutosta, sillä erilliset yhdistykset koetaan vanhanaikaiseksi järjestelyksi. Yksi yhdistys helpottaisi myös toimimista työnantajan suuntaan. Yhdistymisen eteen on jo tehty pohjatyötä, jäsenistö päättää tapahtuuko sitä, Marjamäki toteaa. Vuoden yritysyhdistys on valittu vuodesta

18 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock Rekrytointikanava verkossa Joka kymmenennellä suomalaisella on LinkedIn-profiili. Näistä noin suomalaisesta valtaosa on korkeasti koulutettuja, vähintään asiantuntijatason tehtävissä toimivia. LinkedInin suosio työnhaun välineenä kasvaa jatkuvasti. Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laineen mukaan vuoden 2008 jälkeen suomalaiset ovat rynnineet LinkedIniin. Kun alkoi tasainen laskusuhdanne ja yt-neuvottelut lisääntyivät, monet ymmärsivät, että tämän kanavan kautta voi saada töitä. Jo pari vuotta tätä aiemmin moni kävi tutustumassa verkostoon, mutta kääntyi pois, sillä se ei tuntunut tarjoavan mitään. Tällä hetkellä LinkedIn on isommista sosiaalisen median kanavista ainoa, jossa voi hyvin esitellä omaa osaamistaan. LinkedIn poikkeaa viihteellisimmistä, henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista sosiaalisen median välineistä. Se on ammatillisen profiloitumisen verkosto eikä ole tarkoitus, että siellä tehdään esimerkiksi päivittäisiä statuspäivityksiä. LinkedIn ei vaadi sen ihmeellisempiä kikkailuja tai erikoisia tapoja toimia, Laine huomauttaa. Hän kertoo kuulevansa viikoittain LinkedInin kautta työllistyvistä suomalaisista. Itse hän on hyvä esimerkki. Jo vuonna 2006 hän haki avoimesti töitä ja LinkedInin välityksellä työpaikka löytyi. Vuosien varrella samaa reittiä on tullut vastaan useita projektitöitä. 18 Asiantuntijoille töitä LinkedInistä on perinteisesti löytynyt teknisen alan työpaikkoja. Näissä töissä vaaditaan asiantuntijuutta ja koulutustason oletetaan olevan vähintään ammattikorkeakoulutasoista. Sen sijaan tuotantotyöntekijöiden paikkoja ei ole ainakaan tällä hetkellä tarjolla. Laine kertoo, että viimeisten vuosien aikana ict-alan henkilöiden profiilien määrä on suhteessa laskenut merkittävästi. Mukaan on tullut esimerkiksi opetushenkilökuntaa ja erilaisia bio- ja terveysteknologian osaajia. Joka toimialalta suomalaisia on rekisteröitynyt LinkedIniin, mutta painotus on korkean teknologian alalla työskentelevien henkilöiden verkottumisessa. LinkedInin yli puoli miljoonaa suomalaista on niin merkittävä osuus suomalaisesta työvoimasta, että Laineen kehotuksen mukaan siellä pitää olla läsnä Ihminen on löydettävissä kolmannelle tasolle verkostossa eli kaverin kaverin kaverit löytävät tietoa ja voivat ottaa yhteyttä. Jos ihmisellä on keskimäärin sata ihmistä verkostoissaan, kolmannella tasolla on jo miljoona ihmistä, jotka pystyvät sinut potentiaalisesti löytämään. Avoimesti ja aktiivisesti esille Kun tavoitteena on työnhaku, LinkedInprofiilista kannattaa tehdä ansioluettelomainen. Profiilissa pitää unohtaa pituusrajoitukset, joita tavallisissa ansioluetteloissa on. CV on niin pitkä kuin osaamista on kertynyt eikä esittelyä rajoiteta keinotekoisesti, Laine neuvoo. Profiilin on oltava niin hyvin tehty, että sitä lukeva ihminen vakuuttuu ja ottaa yhteyttä. Toinen avaintekijä on aktiivisuus. Verkostoa kootaan erilaisten ihmisten kesken. Heitä ovat entiset kollegat, nykyiset tutut, alihankkijat ja yhteistyökumppanit tai ihmiset, joilla on samantapaisia mielenkiinnon kohteita, Laine vinkkaa. Jos ammatillinen profiloituja verkostuu suppeasti, häntä on vaikea löytää. Toisaalta jos ei osaa tuoda omaa osaamistaan oikeilla asiasanoilla esiin, silloinkin hänet on vaikea löytää.

19 Osaamista tuodaan esille sekä profiilin että fiksujen keskustelujen kautta, Laine painottaa. Kannattaa tuoda myös reilusti ilmi, että hakee töitä. Laine arvelee, että ihmiset eivät enää ujostele työttömyyttään, kun työttömyysprosentit ovat monessa kaupungissa niin korkealla. Viimeisten tutkimusten mukaan yli kolme neljäsosaa Suomessa auki tulevista työpaikoista jää julkisesti ilmoittamatta. Sosiaalinen media mahdollistaa yrityksille ilman suuria rekrytointikustannuksia parhaiden osaajien poimimisen, oli ihminen aktiivisessa työnhaussa tai ei. Kielteisenä ilmiönä huijaukset Viimeisen puolen vuoden aikana huijausprofiilien määrä on kasvanut rajusti. Monissa tapauksissa huijausprofiilin kautta yritetään päästä käsiksi eri yritysten tietoihin. Verkottumalla yritysten työntekijöiden kanssa koetaan urkkia vaikkapa eri salasanoja, jotka auttavat tekemään esimerkiksi tietomurron. Suurin osa huijausprofiileista on niin huonosti laadittuja, että valtaosa jää kiinni. Varmasti joukossa on niin hyviä profiileja, ettei niitä pysty tunnistamaan, Laine sanoo. Hän tietää Suomessa muutamia valeprofiileja, joiden takana on headhunterit. Suomi on niin pieni markkina-alue, etteivät kaikki headhunterit halua toimia omissa nimissään, jos asiakkaina on esimerkiksi kilpailijayrityksiä. 19

20 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Tarja Hartikaisen mielestä palkitsemista ei ole koskaan liikaa. Palkita voi monella tavalla Esimiehen myönteiset sanat ja rehellinen käytös voivat palkita työntekijää siinä missä rahalliset korvaukset. Tärkeintä on avoimuuden ja luottamuksen osoittaminen. Andritzilla Savonlinnassa esimiehenä työskentelevä Tarja Hartikaisen mielestä on palkitsevaa, kun esimies kuuntelee tarkalla korvalla ja on oikeasti läsnä. Palkitsemista ei liene koskaan liikaa. Hän on toiminut varaosaryhmän esimiehenä tämän vuoden alusta lähtien. Alaisena on viisi varaosamyyjää, jotka hoitavat myynnin ja kontaktit myyntialueittain. Hartikaisen mielestä työ on haastavaa; on tunnettava erilaisia asiakaskulttuureja ja toimintatapoja sekä vientiin liittyviä asioita. Työ vaatii myös teknistä 20 asian tuntemusta, kielitaitoa, joustavuutta ja hyviä hermoja. Haasteena on saada kaikki kokemaan itsensä tasa-arvoisesti kohdelluksi ja toimia niin, että kukaan ei kuormitu liikaa töiden takia, Hartikainen kertoo esimiehen roolistaan. Hän haluaa, että ihmiset voisivat ilmaista tuntemuksiaan vapaasti, vaikka kyseessä olisi hankalakin asia. Jokapäiväisessä työssä on omat kiireensä. Jos jollakin on asiaa, silloin ei pidä lukea tai kirjoittaa sähköposteja, Hartikainen toteaa. Erityinen haasteellista Hartikaisen mielestä on työlainsäädännön soveltaminen. Se on onneksi henkilöstöhallinnon erikoisalaa. Andritzin palkitsemisjärjestelmän periaatteisiin kuuluvat aloite- ja kirjoituspalkkiot sekä palvelusvuosista ja työsuhdekeksinnöistä palkitseminen. Projektipalkkiolla huomioidaan lisäksi erityisen hyvä työsuoritus ja onnistuminen. Yhtiön bonusjärjestelmä on rakennettu siten, että esimiestehtävissä olevat pystyvät vaikuttamaan henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Koko henkilöstöä koskien tämä on hankalampaa. Ennakko-odotukset ovat yleensä kor-

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot