VIISSEISKA. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Huhtikuu Alueelliset retkeilypäivät lauantaina 27.8.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIISSEISKA. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Huhtikuu 2005 www.metalli57.com. Alueelliset retkeilypäivät lauantaina 27.8."

Transkriptio

1 VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. Huhtikuu Alueelliset retkeilypäivät lauantaina Somerolla Lisätietoja myöhemmin! Salon metallityöväen ammattiosasto 57 Salon Työväentalolla lauantaina klo Talo täynnä myyjiä ja paljon tavaraa tarjolla! PS. Myyntipöytiä vielä vapaana B u f f e t t i Tervetuloa! Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen. Lisää sivulla 8. Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta sivu 2 Kirjoittajavieras Paavo Lipponen sivu 3 Osasto tiedottaa uutisia sivu 4 5 Ammattiosaston kehittäminen sivu 7 Työpaikkakuulumisia sivut 9 10 Työeläkeasiaa sivu 11 Metallin Murikka -opisto sivut Osaston toimikunta -esittely sivut Työehtosopimusratkaisu sivu 16 Jäsenyyden hoitovinkkejä sivu 16 Valtuustoesitykset sivu 18 Jaostot sivut 19 24

2 2 VIISSEISKA Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao. r.y. 57 puheenjohtaja Kuntapäättäjät haasteiden edessä Kuntalaisille tärkeitä asioita ovat terveyspalvelut, lääkäriin ja hoitoon pääseminen, sosiaalitoimen kotipalvelut. Lapsiperheiden peruskysymyksiä ovat mm. Lastenhoidon kysymykset, koulujen turvallisuus ja tietenkin myös neuvola- ja terveyspalvelut. Työssäkäyvä väestö odottaa kotikunnaltaan hyvää asuinympäristöä, työmatkaliikenteen sujuvuutta joukkoliikennepalveluja, harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteja esim. kirjaston, kulttuurin sekä monimuotoisen urheilu- ja järjestötoiminnan suhteen. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksissa olevat odottavat voimavaroja työssänsä jaksamiseen. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa joudutaan entistä vaativampia töitä tekemään juoksuaskelin. Hoidettavien potilasturvallisuus kärsii. Koulussa opettajat uupuvat suurten luokkien ja opetusryhmien parissa. Liian moni kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa oleva joutuu kokemaan epävarmuutta myös työpaikkansa säilymisen puolesta. Tie- ja katuverkostot muuttuvat vähin erin ajokelvottomaan kuntoon. Tässä päättäjille haastetta kerrakseen. Tähän kun vielä lisätään kuntien tyhjät kassat on tie pystyssä. Yksi ja kenties helpoin tie asian korjaamiseksi olisi tietysti taksojen tuntuva nostaminen ja erilaisten veronluontoisten maksujen lisääminen. Veroprosentin korottaminen on myös näitä helpompia usein käytettyjä keinoja loukusta pääsemiseksi. Taksojen ja verojen korottamisen tie vaan on kuntalaisen kannalta se pahin mahdollinen tie, varsinkin näin matalaprofiilisten TUPO-ratkaisujen aikaan. Esim. tuntuva vesimaksun korottaminen tekisi ison loven pieniin palkankorotuksiin. On myös käynyt niin, että asunnon vuokraa on jouduttu korottamaan, mikä sitten on vienyt TUPO-tasoiset korotukset moninkertaisesti. Näin kirjoitellessani ajatukseni kulkeutuvat vääjäämättä kuntaliitoksien puoleen. Viime aikoina monet tahot ovat hehkutelleet liitosten puolesta. Vähintäänkin yhtä monet tahot ovat puhaltaneet ne hehkut sammuksiin. Näin atk-aikana isonkaan kunnan hallinto ei ole ongelma. Onko väliä missä se kunnanvirasto sijaitsee? Kuinka moni meistä kävi viime vuonna asioimassa oman kuntansa kunnantalolla? Otetaan esimerkiksi tarkastelun alle kunnan tuottama lasten päivähoito. On tilanne, jossa kunnan laita-alueella on päiväkoti, johon ei enää riitä asukkaita, lapsia. Se siis on lähes tyhjillään. Rajanaapurikunta rakentaa lähiön omalle puolelleen. Lähiöön muuttaa lapsiperheitä, jotka tarvitsevat laskelmien mukaan lapsilleen hoitopaikan muutamaksi vuodeksi. Nyt olisi edessä päiväkodin rakentaminen tai mahdollisesti erilaiset tuet lapsien kotona hoitamiseksi. Jos tähän yleensä on varaa, on se varojen tuhlausta. Tämä edellyttää myös, että jommallakummalla vanhemmista on varaa jäädä kotiin tukien varassa. Naapurikunta ei anna tyhjiä paikkojaan rajan takaa tulossa oleville lapsille. Tilanne olisi aivan toinen, jos vastuunsa kantavat ja vastuunsa kuntalaisista tiedostavat päättäjät olisivat jo ajoissa poistaneet sen rajan siitä välistä. Tietysti erilainen yhteistyökin eri kuntien välillä on omalta osaltaan hedelmällistä, mutta siitä ei koidu säästöjä läheskään niin paljon kuin yleisesti luullaan. Yhteistyönkin ylläpitämiseen tarvitaan aina vähintäänkin kaksi tekijää. Joka kunnalla on oltava virkamiehensä, joka tekee sitä yhteistyötä toisen kunnan edustajan kanssa. Jos on jonkin alan yhteinen virkamies kahden tai kolmen kunnan kesken, tarvitaan kuitenkin joka kunnassa henkilö valvomaan ja hallinnoimaan tätä yhteistä virkamiestä. Näin jatkaessani kirjoitustani ajatukseni kulkeutuvat yhä vahvemmin kuntaliitosten puoleen. Aiemmin keväällä kansanedustaja Jukka Roos teki selvän perustellun esityksen alueen päättäjille suur Salon muodostamisesta. Liitetään Salo ja ympäristökunnat yhteen, poistetaan rajat niin, että syntyy Suursalo. Tästäkös eräät pienemmät tekijät ympäristökunnista suivaantuivat ja ampuivat Roosin idean alas tuoreeltaan. Tuntui vaan niin kovin surulliselta huomata heidän tarkoitusperänsä vastustaa Suursaloa. Selvästi näkyi, että heidän mielessään ei ollut kuntalaisten etu vaan heillä oli asiassa oma lehmä ojassa. Pikku kunta, vaikka varatonkin, on kuitenkin mukava politiikan pelikenttä. Suursalon valtuustovaaleissa saattaisi entisen pikkukunnan päättäjän äänet loppua kesken hallintopaikkoja jaettaessa. Mielestäni valtiomies Jukka Roos teki koko kansakunnan kannalta merkittävän aloitteen. Merkittäväksi sen tekee myös se, että hän teki aloitteensa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän siis uhraisi oman poliittisen pelikenttänsä yhteisen hyvän eteen. Hyvät lukijat! Edellä mainittu aloite oli mielestäni todellisen yhteiskunnasta vastuuntuntoisesti ajattelevan valtiomiehen tekemä aloite. Niinpä pyydänkin tämän lehden välityksellä Jukka Roosia ryhtymään ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Samalla pyydän myös laajaa tukea Roosille Jäsenistömme keskuudessa. Näillä ajatuksilla! Hyvää kevään jatkoa ja kesää Salon metallityöväen ammattiosaston jäsenille ja perheille sekä muille lukijoille! Täyden palvelun ammattiosastomme Metalli 57! Toimistossa Teitä palvelevat: Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Toimistomme palvelee osoitteessa Turuntie 8, 4krs., Salo Toimiston aukioloajat: Ma Ti Ke To Pe Aattopäivinä Toimistonhoitaja Kauko Helskyaho puhelin: sähköposti: eläkkeelle Tekijät: Lea Wiman Lasse Helskyaho Sambeau Sam-Koskitanner Asmo Ojanperä Toimistotyöntekijä Lea Wiman puhelin/fax: tai sähköposti: kotisivut: Tervetuloa! VIISSEISKA Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Maaliskuu Jari Sievänen Kimmo Tuominen Tuija Pajari Painos: 5500 kpl Toimistoapulainen Tuija Pajari puhelin: sähköposti: Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy/ Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2005 Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Aineisto viimeistään

3 VIISSEISKA Kirjoittajavieraat 3 Paavo Lipponen Eduskunnan puhemies EU:n laajeneminen - mitä me siitä saamme? Euroopan Unioni on laajentunut useaan otteeseen, toistaiseksi viimeinen laajentuminen tapahtui vappuna Huolimatta EU:n laajentumisesta tänne pohjoiseen ja itään Euroopan painopiste siirtyy entistä enemmän kohti Välimerta. Tähän vaikuttaa ensisijassa eteläisten alueiden voimakas väestönkasvu. Kylmän sodan jälkeen maailman poliittinen polttopiste onkin ollut selkeästi Euroopasta kaakkoon, Lähi-idässä. Olemme tällä hetkellä todellisessa käännekohdassa suhteessamme Välimeren kulttuuriin ja islamilaiseen maailmaan. Islamilaisen radikalismin vaara, 9. syyskuuta 2001 ja Irakin sota ovat luoneet epävarmuutta ja epäröintiä. Nyt olisi parempi katsoa totuutta silmiin ja ryhtyä aktiivisesti perehtymään myös islamilaiseen kulttuuriin. Turkin EU -jäsenyys toteutuu aikanaan. Meidän on tuettava Turkkia sen historiallisessa ponnistuksessa uudistaa yhteiskuntaansa. Viime kädessä Turkki tietenkin itse ratkaisee, milloin se on kypsä jäsenyyteen. Myös itälaajentumiseen liittyvät lupaukset on lunastettava ja käytettävä sen tarjoamat mahdollisuudet hyväksi. Bulgarian ja Romanian jäsenyys on muutaman vuoden päässä, samoin Kroatian. Koko Länsi-Balkanin integrointiin on panostettava vahvasti. EU:n jäsenyyden on edelleenkin oltava mahdollinen kaikille eurooppalaisille valtioille, jotka täyttävät jäsenyyden ehdot ja noudattavat yhteisiä periaatteita. Moni kysyy mitä hyötyä laajentumisesta meille on? Julkisuudessa toistellaan, että Suomi on unionissa tulevaisuudessa nettomaksajan asemassa ja että jäsenyyden hyödyt eivät kohtaa haittoja. Tässä vain yhdellä "fiskaalin", eli valtiontalouden vartijan, silmällä suoritetussa tarkastelussa ei nähdä metsää puilta. Euroopan integraation taloudelliset edut ovat kiistattomat. Kovin harva näyttää muistavan taloudellisen tilanteen, jossa Lipposen I hallitus aloitti työnsä kymmenisen vuotta sitten. Korkotaso oli kymmenen prosenttia korkeampi ja kotimainen kulutus lamassa. Yhteisvaluutta euron myötä hinnat muuttuivat yhteismitallisiksi lähes koko Euroopassa, työllisyystilanteemme on parantunut valtavasti ja asuntolainojen korot ovat Suomessa maailman alhaisimmat. Ja mikä tärkeintä, meillä on varmuus siitä että korot talous kehittyvät jatkossakin vakaasti. Suomen viennistä valtaosa suuntautuu jo tälläkin hetkellä EU:n jäsenmaihin, joten ei ole merkityksetöntä miten monesta maasta markkinaalueemme koostuu. Suomalaiset voivat tänä päivänä kulkea Euroopassa pää pystyssä. Meillä on vahva identiteetti, jossa eurooppalaiset demokratian arvot ovat ytimenä. Meillä on myös monen muun maan asukkaita enemmän pelissä siinä, että Euroopan unionin kehittämisessä onnistutaan. On kysymys vahvasta rauhan rakenteesta, työllisyyden turvaavasta taloudesta, kansalaisten turvallisuudesta sekä oman kulttuurin elinmahdollisuuksista. Suomella on myös valvottavanaan omat elintärkeät etunsa pohjoisena maana, jossa on harva asutus ja vaikeat luonnonolosuhteet. Suomen maksut Euroopan Unioniin ovat pieni hinta rauhasta, turvallisuudesta ja vakaudesta. Meillä on mahdollisuus nähdä pidemmälle kuin kenties yhdelläkään sukupolvella ennen meitä. Hyödynnämmekö tuon mahdollisuuden? Nyt kaivataan puheenvuoroja ja kommentteja ajankohtaisiin unionissa esillä oleviin kysymyksiin. Jokaisen panos tähän suomalaiseen EU-keskusteluun on tervetullut. Toivon teidän kaikkien pohtivan missä Euroopan rajat ovat ja minkälaisessa Euroopassa meidän lapsemme tulevaisuudessa elävät. Uusin työehtosopimus on ollut voimassa maaliskuun alusta lähtien. Teknologiateollisuuden (metallialan) sopimus perustuu tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Päättäjät eli Metallin liittovaltuuston jäsenet saavat usein vastata kysymykseen, että miksi ollaan mukana tupossa? Miksi ei haeta liittokohtaista tai jopa työpaikkakohtaista ratkaisua ja saada siten (mahdollisesti) suurempia palkankorotuksia. Metallityöväen liiton jäsenistö on vastannut tähän kysymykseen viimeksi liittokokousvaaleissa vuosi sitten. Silloin vaaleissa oli ehdolla eri vaaliliittojen ehdokkaita ja jäsenet voivat arvioida vaaliohjelmien ja lupausten perusteella äänestämistään. Liittokokoukseen valittiin 492 edustajaa, joista noin 460 muodosti liiton päälinjan puoluekannasta riippumatta. Loput noin 30 edustajaa äänestivät kaikkia asioita vastaan ja muodostivat periaatteellisen opposition. Liittokokousedustajat perustelivat kantaansa tupo-vaihtoehdon ensisijaisesta selvittämisestä mm. seuraavasti: Miksi tupoillaan! työttömyysturvasta ei voi neuvotella liittokohtaisesti vaan asiaan voi vaikuttaa yhteisesti neuvottelemalla samassa pöydässä työnantajien ja hallituksen kanssa samaan aikaan. työeläkkeistä ei voi neuvotella liittokohtaisesti. työelämään liittyvästä lainsäädännöstä ei voi neuvotella liittokohtaisesti. työelämään liittyvästä sosiaaliturvasta ei voi neuvotella liittokohtaisesti. palkkaverotuksesta ei voi neuvotella liittokohtaisesti. reaaliansiot turvaava indeksiehto mahdollinen ainoastaan tulopoliittisella ratkaisulla. Yhteinen hyvä tasapuoliset palkankorotukset joka alalle. tupolla annetaan tukea heikkojen liittojen neuvotteluille. varmistetaan valtiovallan toimenpiteet ostovoiman turvaamiseksi. parantaminen mahdollista ja helpompaa tupolla. aikuiskoulutuksen kehittämisestä voidaan sopia ainoastaan tupolla. valtion- ja kansantalouden kokonaisuuteen vaikutetaan tehokkaimmin tupolla. Tällä kertaa vaatimus muutosturvalainsäädännön alkuun saamiseksi oli ylitse muiden. Pää saatiin auki ja kokemuksia lain ja sopimusten toimivuudesta kerätään kahden ja puolen vuoden tupokauden aikana. Syksyllä 2007 voidaan vaatia parannuksia järjestelmään jos se ei toimi aiotulla tavalla. Metallityöväen liitto ry Varsinais-Suomen aluetoimisto Humalistonkatu 6 3. krs Telekopio (02) , TURKU Sähköpostiosoite: Metallityöväen liitto ry kotisivu: Aluesihteeri Martti Havin (02) Aluetoimitsijat Heikki Kiviaho (02) Jarmo Järviö (02) Toimistonhoitaja Eveliina Korpela (02) Työttömyysturvakäsittelijät Sirpa Willstedt (02) Kirsti Blomberg (02) Helena Suonpää (02) Heidari-Ardebili Leila (02) Lainsäädäntö Erilliskysymyksiä työaikaan voidaan käytännössä vaikuttaa ainoastaan tupolla. luottamushenkilöiden aseman Martti Havin aluesihteeri

4 4 VIISSEISKA Uusi vuosilomalaki parantaa pätkätyöläisten asemaa Uusi vuosilomalaki tuli voimaan tänään. Se korvaa vuodelta 1973 olevan vuosilomalain ja virkamiesten vuosilomasäädökset. Laki parantaa pätkätyöläisten lomaoikeuksia ja lisää mahdollisuuksia pitää loma joustavasti. Uuden lain loman antamista koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulopäivästä alkaen. Maaliskuun loppuun 2005 ansaittujen vuosilomien lomapalkat ja korvaukset lasketaan vanhan lain mukaan. Laissa on otettu huomioon EUdirektiivien työaikaa ja epätyypillistä työtä koskevat määräykset. Kokoaikaisilla ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevilla lomanansainta ja lomapalkka säilyvät ennallaan. Lomaa ansaitaan kuten ennenkin työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Uuden lain mukaan lomaa kertyy joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan riippuen siitä, työskenteleekö työntekijä vähintään 14 päivää kuukaudessa vai alle 14 päivää mutta kuitenkin vähintään 35 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkkaisten pätkätyöläisten vuosilomapalkan laskentaprosentit nousevat 8,5 ja 11 prosentista 9:ään ja 11,5 prosenttiin. Osa-aikaisten työntekijöiden asemaa parantaa myös se, että uuden lain mukaan alle 14 päivää mutta yli 35 tuntia kuukaudessa työskenteleville kertyy jatkossa lomaa ja lomapalkkaa mm. sairausloman sekä äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan ajalta. Ketjutetuissa määräaikaisissa työsuhteissa työntekijällä on halutessaan oikeus siirtää kertyneet lomaetuudet seuraavaan työsuhteeseen ja pitää ne lomana. Joustoa lomien pitoon Uutisia Uusi laki joustavoittaa lomien pitoa ja edistää näin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Jatkossa säästöön voi jättää kaksi lomaviikkoa nykyisen yhden sijasta ja kaksi viikkoa ylittävän osuuden voi siirtää seuraavan vuoden lomakauteen. Työntekijä voi halutessaan pitää viikon lomastaan myös osa-aikaisesti lyhennettynä työaikana. Loman voi pitää esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen järjestely helpottaa esimerkiksi pienten koululaisten vanhempien tilannetta. Loman osa-aikaistaminen edellyttää aina työntekijän omaa aloitetta. Sopimus loman osa-aikaisesta pitämisestä on tehtävä kirjallisesti. Osa työntekijäjärjestöistä vastusti loman osa-aikaistamista. Eduskunta edellytti tämän vuoksi, että hallitus seuraa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, millaisia sopimuksia vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana käytännössä tehdään, ja miten niissä toteutuvat työntekijän aloiteoikeus ja vuosilomaan liittyvät työsuojelunäkökohdat. Hallituksen on annettava asiasta selvitys eduskunnalle vuoden 2008 loppuun mennessä. Alkuperäiseen lakiesitykseen sisältyi myös mahdollisuus muuttaa viides lomaviikko rahaksi. Työntekijäjärjestöt vastustivat tätä vedoten työnantajan mahdollisuuteen painostaa työntekijöitä lomaviikon vaihtamiseen rahaksi. Työministeriö poisti lakiesityksestä kiistanalaisen kohdan ennen eduskuntakäsittelyä. Lähde Muutosturva - askel eteenpäin Maahamme on juuri astunut voimaan uusi tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja sen vaikutuksista olemme saaneet nauttia ainakin jo palkankorotusten osalta. Yksi vielä tuleva tupon aikaansaannos on se, että irtisanottujen ja pätkätyöntekijöiden asema paranee, eli Tupossa sovitun muutosturvapaketin valmistelu on edennyt ennätysvauhtia. Lakiuudistuksia valmistelleissa työryhmissä on jo päästy yhteisymmärrykseen työsopimuslakiin ja YTlakiin liittyvistä uudistuksista jo hyvissä ajoin maaliskuun alussa, vaikka työryhmillä oli määräaikaa maaliskuun loppuun asti. Muutosturvapakettiin sisältyvään työttömyysturvaparannukseen liittyvät lakimuutokset ovat nekin jo käytännössä sovittu, vaikka määräaika niiden osalta päättyy vasta toukokuun lopussa. Tämä muutosturvapaketti velvoittaa työnantajia aikaisempaa suurempaan sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen irtisanomisista. Muutosturvapaketissa on haettu oikeudenmukaisuutta tilanteisiin, joissa yritykset irtisanovat työntekijöitään tuotannollis-taloudellisista syistä tai pitkään kestänyt määräaikainen työ työnantajan palveluksessa päättyy. Työympäristöosaston johtaja Lauri Lyly: "Nopea työskentelytahti kertoo, että osapuolilla on ollut vahva yhteinen tahto muutosturvan toteuttamiseen ja kaikki ovat myös olleet valmiita venymään, jotta ratkaisut saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Ripeä valmistelutyö antaa hallituksen mahdollisuuden tehdä lakiesitykset eduskunnalle jo hyvissä ajoin kevään aikana, jolloin lakipaketti voi kokonaisuudessaan tulla voimaan heinäkuussa." SAK:n tuoreiden tilastoarvioiden mukaan noin palkansaajalla olisi viime vuonna ollut mahdollisuus päästä muutosturvan piiriin. Muutosturvaa koskevat lakiuudistukset on tavoitteena saada voimaan siis Muutosturvan työllistymisohjelmalisän piiriin pääsevät heinäkuun alusta alkaen 16. helmikuuta tai sen jälkeen tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotut, joille on laadittu henkilökohtainen työllistymisohjelma. Edellytyksenä on vähintään kolmen vuoden työhistoria. Muutosturvapaketti koskee myös pätkätyöntekijöitä, jotka ovat jäämässä työttömäksi vähintään kolmen vuoden määräaikaisesta työsuhteesta tai joilla on takanaan vähintään kolmen vuoden pätkätyöketju saman työnantajan palveluksessa. YT-lakiin liittyvät uudistukset tehostavat YT-menettelyä ja velvoittavat työnantajia aidompaan neuvottelutilanteeseen, jossa irtisanomisille etsitään todellisia vaihtoehtoja. Työvoimaviranomaisten ja työnantajien velvollisuus on tiedottaa työntekijöille näiden oikeudesta henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja siihen liittyvään työllistymisohjelmatukeen. Metalli 57 tukemassa paikallista urheilua vuonna 2004 Salon Vilpas jalkapallo 184 Salon Vilpas yleisurheilu 210 Perniön urheilijat 50 Urheiluseurojen tukemisessa painotetaan junioritoimintaa. Tukia myönnetään toimikunnan tarkan harkinnan mukaan. Metalli 57 tukee myös opiskelua Vuonna 2004 ammattiosaston stipendin saivat ammattiinstituutin oppilaat Ville Laaksonen Juho Koskinen Mika Lempiäinen Kukin 200. Stipendejä jaetaan metallilinjan oppilaille ja saajat valitaan opettajien suosituksesta. Ryhmähenkivakuutuksen ehdot koskemaan myös rekisteröityjä parisuhteita Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan jatkossa korvauksia myös rekisteröityjen parisuhteiden kumppaneille. Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolen EK sopivat maaliskuussa, että ryhmähenkivakuutuksen voimassa olevia vakuutusehtoja täydennetään siten, että parisuhdelain tarkoittamaa rekisteröidyn parisuhteen osapuolta pidetään edunsaajana. Ryhmähenkivakuutuksesta maksetaan korvauksia pääsääntöisesti kuolleen vakuutetun aviopuolisolle ja alaikäisille lapsille. SAK ja muut palkansaajien keskusjärjestöt ovat jo pitkään vaatineet, että rekisteröityjen parisuhteiden osapuolet olisi rinnastettava ryhmähenkivakuutusehdoissa aviopuolisoihin. Henkivakuutusalalla rekisteröity parisuhde on yleisesti rinnastettu avioliittoon parisuhdelain voimaantulon jälkeen. Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan Lähde: Salon torilla torstaina Metallin väellä on mahdollisuus näkyä ja kuulua lavalla! Kysy lisää toimistostamme! Osastollamme on torilla oma teltta. Täältä saat tietoa jäsenyydestä, osastomme toiminnasta ja tapahtumista. Tule osallistumaan kilpailuun! Lähtekää koko perhe mukaan iltatoritunnelmaan!

5 VIISSEISKA Osastomme toimitila vajoaa historiaan Toimistonhoitaja eläkkeelle 5 Uutisia Ammattiosastomme pitkäaikainen toimistonhoitaja Kauko Helskyaho jää eläkkeelle kesäkuussa Hänen tilalleen toimistonhoitajaksi siirtyy nykyinen toimistotyöntekijä Lea Wiman. Helmikuun alusta alkaen toimistolle on palkattu toimistoapulaiseksi Tuija Pajari. Jo 26 vuotta ammattiosaston toimistolla palvellut toimistonhoitaja Kauko Helskyaho on jättämässä pitkäaikaisen työtehtävänsä ja siirtymässä eläkkeelle. Hänen pitkän työhistorian aikana moni asia on muuttunut sekä ammattiosastossa että työelämässä. Toimistonhoitajan tehtävässä uusien asioiden oppiminen ja niiden sisäistäminen on tuonut haastetta jokaiselle työpäivälle. - Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen, toteaa Helskyaho. Ammattiosaston toimistolla vietetään avoimien ovien päivää maanantaina kello Tarjolla on kakkukahvit Helskyahon eläkkeelle jäämisen johdosta. Samalla on mahdollisuus tutustua myös uuteen toimistonhoitajaamme Lea Wimaniin sekä toimistoapulaiseemme Tuija Pajariin Osastomme omat toimistotilat Salon keskustassa, Helsingintie 16:ssa ovat pian historiaa. Koska talo on tuomittu nopean vajoamisensa vuoksi korjauskelvottomaksi, tullaan se lähitulevaisuudessa purkamaan. Tilalle on jo suunniteltu uutta asuinkerrostaloa ja sen yhteyteen myös uutta toimistotilaa. Osaston kevätkokous on hyväksynyt viime vuoden tilinpäätöksessä lähes euron tappiot, jotka syntyivät pääosin entisten toimistotilojemme osakkeiden arvonalennuksesta. Tällä hetkellä toimistomme palvelee Salon Osuuspankin vuokraamassa kaksiossa Turuntie 8:ssa. Osaston tappiolliseen tulokseen vuodelta 2004 ovat vaikuttaneet myös toimistohenkilökunnan lisääminen, toimistolaitteiden hankinta, ammattiosaston toiminnan kehittäminen sekä liittokokousvaalit. Ammattiosaston toimikunta suunnittelee uuden toimitilan hankintaa. Tästä tullaan järjestämään yleinen jäsenkokous, kun toimikunta on ensin selvittänyt kaikki käytännön asiat. AVOIMET OVET + kakkukahvit maanantaina Metalli 57 toimistolla Turuntie 8, 4. kerros Ovet avoinna kello Tervetuloa kaikki jäsenet! SAK:n Salon Paikallisjärjestön kuulumisia Ammattiosastomme toimistotyöntekijä Lea Wiman on valittu SAK:n Salon Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi kaudeksi Hän on ollut edustajana aiemmin Paikallisjärjestön edustajistossa ja viime syysedustajiston kokouksessa syyskuussa 2004 hänet valittiin uudeksi puheenjohtajaksi entisen puheenjohtajan Simo Vesan jättäessä tehtävät. Salon Paikallisjärjestöön kuuluu 21 alueen ammattiosastoa ja niiden kautta yhteensä yli jäsentä. Paikallisjärjestön kevätedustajiston kokouksessa oli runsaasti edustajia paikalla ja sivulla 10 on edustajiston tekemä julkilausuma Suomen sokerituotannon puolesta. Paikallisjärjestö oli esillä myös kauppakeskus Plazassa "Liikkeessä" - tapahtumallaan perjantaina 8.4. Tapahtuman tarkoituksena oli näkyä katukuvassa sekä tiedon jakaminen ammattiliiton jäsenyydestä. Mukana näkyvyystalkoissa oli myös useita aktiiveja Metallin nuorisojaostosta. Tapahtumassa jaettiin SAK:n "Viidakon lait eivät ole enää voimassa" - materiaaleja, ilmapalloja, makeisia ja yleistä tietoa ammattiliitoista ja niiden tarkoituksesta ja samalla toki myös Metalliliiton jäsenyydestä. SAK:n toimesta käytiin tiedottamassa myös Saktan eli Salon kaupan ja terveyden oppilaitos sekä Salon ammattioppilaitoksen kolmannen luokan oppilaat työelämän pelisäännöistä maanantaina Lisätietoja ammattiliittojen jäsenyydestä tullaan jakamaan myös ura- ja rekrytointimessuilla 4.5. Salon ammattioppilaitoksessa. Lehmijärven Rantapirtti Ammattiosasto 57 jäsenten perheineen - käytössä koko kesän tiistaisin Sauna ja grilli lämpiää siis tiistaisin kello (21.00) Huomio!!! Sauna EI käytössämme ti eikä ti 9.8. (Varattu muiden käyttöön) Tulossa myös nuorten, veteraanien ja yleinen jäsenilta kuljetuksen, makkaroiden ja virvokkeiden kera! Seuraa ilmoittelua Ahjossa ja ilmoitustauluilla! Nähdään Lehmijärvellä! TERVETULOA KAIKKI JÄSENET PERHEINEEN!!! Saunamajurin paikka avoinna. KYSY LISÄÄ TOIMISTOLTA!

6 6 VIISSEISKA Uudet tuulet vai vanhat virret? Pääkirjoitus Salon metallityöväen ammattiosasto on ollut muutoksen tuulissa viimeisen vuoden aikana. Ammattiosaston toimintaa on kehitetty ja uusia käytäntöjä sekä toimistossa että toimikunnassa on kokeiltu. Pääosiltaan saadut palautteet muutoksista ovat olleet erittäin myönteisiä. Toiminnan kehittäminen tulee jatkumaan edelleen askel kerrallaan. Uusien ideoiden ja toimintatapojen käyttöönottaminen on usein pitkäjänteisen työn tulosta. Muutoksien vaikutukset, niiden arviointi ja mittaaminen onnistuvat kuitenkin vasta muutaman vuoden päästä. Ensivaikutelmat kehittämisestä ovat olleet siis hyviä ja käytännössä ammattiosaston toimintaa on pyritty saamaan näkyvämmäksi ja jäseniä paremmin palvelevaksi. Tekemistä vielä on, mutta hyvä alku antaa uskoa myös tulevaisuuteen. Yksi suuri muutos tulevaisuudessa tulee olemaan Metalliliiton alueorganisaatiouudistus. Se tuo tullessaan haasteita myös oman ammattiosastomme toimintoihin. Keskustelujen tasolla seutuyhteistyö on lähtenyt muutamilla seuduilla jo pikkuhiljaa liikkeelle. Käytännössä tämä on tarkoittanut lähialueiden metallialojen ammattiosastojen yhteistyötä. Meillä osastomme toimisto on antanut jo nyt myös muiden ammattiosastojen jäsenille jäsenyysja työttömyysasioissa neuvontaa. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa neuvotteluja lähialueidemme (Halikko, Kuusjoki, Somero, Teijo, Perniö sekä Salon autoalan) ammattiosastojen kanssa. Ensimmäinen yhteinen askel voisi olla esimerkiksi yhteinen tapaaminen tai keskustelutilaisuus, jossa pohdittaisiin yhteistä tulevaisuuttamme tarkemmin. Osastojen yhteinen tiedotuslehti olisi myös varmasti helppo toteuttaa. Käytännössä me, Metalli 57, suurimpana ammattiosastona alueellamme, saamme asiassa suurimman vastuun. En silti usko, että se tulee olemaan ongelma. Ammattiosastomme jatkaa jo loistavasti alkaneella muutoksen tiellä ja tämä on vain yksi lisähaaste tulevaisuudessa. Osastomme toimintakulttuurissa on tapahtunut monia onnistuneita muutoksia, joten tehdään yhdessä myös toimiva alueorganisaatiouudistus. Tulevaisuus on haasteita täynnä, otetaan ne vastaan hyvissä ajoin ja etukäteen pohtien, ettei huominen tule täytenä yllätyksenä! Yhteistyöllä saavutetaan tuloksia. Tehdään yhdessä osastostamme vaikuttava, toimiva ja jäseniään palveleva toiminta-ajatuksemme mukaan. Sinäkin voit olla mukana kehittämistyössä. Osaston toiminnasta voit antaa palautetta mm. nettisivuillamme osoitteessa Osastolle on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Onko jäsenille eduksi se, että osastomme on aktiivinen, näkyvä ja palveleva vai passiivinen sisäpiiri, jonka toimista ei juuri tietoa ulospäin saa? Lea Wiman "NOSTE-kipsa" antaa tietoa koulutusmahdollisuuksista Kirjoittajavieraat Valtakunnallinen Noste-ohjelma käynnistettiin vuonna Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammatillista osaamista sellaisille aikuisille, joilta on jäänyt aikanaan ammatillinen koulutus suorittamatta. Ohjelma kohdentuu pääasiassa työelämässä toimiviin vuotiaisiin aikuisiin. Koulutus on maksutonta ja se toteutetaan joustavasti huomioiden opiskelijan ja työnantajan tilanteet monimuotokoulutuksena. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma periaatteella, "opiskelen vain sen mitä en ennestään osaa". Pitkään työelämässä olleet työntekijät omaavat jo vahvan ammattitaidon ja pienellä lisäkoulutuksella mahdollistuu tutkinnon suorittaminen. Samalla tulee myös päivitettyä ja täydennettyä osaaminen tämän päivän viimeisillä tiedoilla. Koulutuksen voi suorittaa näyttötutkintona osa kerrallaan. Lisäksi on mahdollisuus opiskella tietokoneen käyttöä ja suorittaa tietokoneen ajokortti. Noste-ohjelma tarjoaa myös ylimääräistä tukea opiskeluun sitä tarvitseville. Tätä mahdollisuutta on koko maassa hyödyntänyt yli henkilöä. Aloittaneista keskimäärin 67 % on ollut naisia ja pääasiallisesti opiskelijat ovat yli 40-vuotiaita. Salon aikuiskoulutuskeskuksessa on aloittanut Noste-rahoituksella 143 opiskelijaa. Noste-ohjelman lisäksi on tarjolla muitakin rahoitusmahdollisuuksia, kuten oppisopimus. Nosteesta ja muista mahdollisuuksista tiedottaminen onkin oleellinen asia. Lisätietoa Salon seudulla saa Salon aikuiskoulutuskeskuksesta. Salon aikuiskoulutuskeskus tiedottaa koulutusmahdollisuuksista mm. "Noste-kipsoilla". Kipsojen tarkoituksena on tuoda koulutuksiin liittyvä tieto helposti saavutettavaksi ja lähelle työntekijää. Jokainen koulutuksista kiinnostunut, niin työntekijä kuin työnantajan edustaja, voi henkilökohtaisesti tulla keskustelemaan ja suunnittelemaan koulutusasioista. Konkreettinen Noste-kipsa suunnittelu on tehty jo joidenkin työnantajien kanssa. Tämän kevään tavoitteena on vierailla suinkin monessa metallialan yrityksessä. Vierailut ja suunnittelu tehdään yhteistyössä SAK:n Salon paikallisjärjestön puheenjohtaja Lea Wimanin kanssa. Noste-kipsojen toteutumisen kannalta yhteistyön yritysten kanssa on avainasemassa. Käydyt keskustelut ovat olleet positiivisia ja Noste-kipsa-toiminta on lähdössä liikkeelle. Salon aikuiskoulutuskeskus Pirjo Salmela projektikoordinaattori Kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta, tylsä sanahirviökö? Jos kysyy työkavereidensa mielipidettä kansainvälisen ay-toiminnan tarpeellisuudesta saa vastaukseksi kummastuneita katseita ja olankohautuksia. Kuka nyt olisi kiinnostunut muun maailman ongelmista, kun omissakin on tarpeeksi tekemistä. Eihän koko kansainvälisestä ay-toiminnasta kukaan mitään edes tiedä. Koko sanahirviö kuulostaa tylsältä paperilta tai pitkästyttäviltä kokouksilta. Kun kysyy porukan mielipidettä lapsityövoiman käytöstä tai vaikkapa siitä, pitäisikö EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta järjestää Suomessa kansanäänestys, niin jo löytyy mielipide asiasta. Juuri sen kaltaiset asiat ovat kuitenkin kansainvälisen ay-liikkeen kannalta tärkeitä asioita. Me emme elä tyhjiössä tai "lintukodossa". Globalisaatio on päivän sana ja vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme, halusimme sitä tai emme. Se muuttaa työnjakoa koko maailmassa ja sekä tuo, että vie työpaikkoja Suomessakin. Maailmanlaajuisesti meitä työntekijöitä edustaa Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto, VAKL. Se kokoaa yhteen yli 155 miljoonaa palkansaajaa n.150 maasta. VAKL johtaa työntekijäryhmän toimintaa Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Viime aikoina VAKL on keskittynyt mm. painostamaan monikansallisia yrityksiä, jotta ne noudattaisivat työntekijöiden ay-oikeuksia kaikkialla maapallolla ja jotta kenenkään henki ei olisi vaarassa ay-toiminnan vuoksi. VAKL arvioi, että maailmassa on 250 miljoonaa lapsityöläistä, joten jo yksin siinä asiassa riittää yllin kyllin tekemistä. Euroopan Unionin päätökset vaikuttavat kaikkeen ympärillämme. Suuri osa työlainsäädäntöämmekin on yhdenmukaistettu EU:n direktiiveihin sopiviksi. Siksi ei ole yhdentekevää mitä kansainvälinen ay-liike tekee. Euroopan tasolla VAKL:ia edustaa Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö, EAY. Sen jäseniä ovat kansalliset keskusjärjestöt ( Suomesta SAK, STTK ja Akava ). EU:n komission on aina kuultava EAY:tä työ- ja sosiaalipolitiikan alaan kuuluvissa asioissa. EAY, työnantajien Eurooppalaiset järjestöt ja komissio käyvät keskenään nk. sosiaalidialogia, eli keskustelevat ja joskus jopa sopivatkin keskenään meitä työntekijöitä koskevista asioista. Myös metallialan työntekijät ovat järjestäytyneet osaksi kansainvälistä toimintaa. Skandinaviassa meitä edustaa Pohjoismainen Metalli, Euroopassa Euroopan metallityöläisten yhteisjärjestö, EMY ja maailmanlaajuisesti Kansainvälinen metallityöväen liitto, IMF. Ammattiosastosi kautta myös sinä olet osa näitä kansainvälisiä järjestöjä. Oma Metallityöväen liittomme vaikuttaa kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä ja paitsi, että antaa panoksensa niiden kautta se on myös itsenäinen toimija erilaisten projektien avulla. Viime liittokokouksen päätöksellä on Metalli varannut 1 prosentin nettojäsenmaksutuloistaan solidaarisuustoimintaan. Sen puitteissa on meneillään yhteistyöhankkeita ainakin Meksikossa, Perussa, Thaimaassa, Filippiineillä, Afrikassa, Virossa, Venäjällä ja Unkarissa. Kaikki tapahtumat ja päätökset ympäri maapallon vaikuttavat meidän elämäämme. On hyvä, että työntekijöillä on omat kansainväliset järjestönsä, jotka tekevät työtä ja tutkimusta, jotta meidän äänemme kuuluisi päätöksenteossa vähän kauempanakin. Kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta saattaa kuulostaa tylsältä, mutta on meille elintärkeätä. Outi Aaltonen 57:n kv-vastaava

7 VIISSEISKA 7 "Sanoja ja tekoja" Salon metallityöväen ammattiosaston toiminnan kehittäminen Osastomme toiminnan kehittämisestä on tehty opinnäytetyö "Sanoja ja tekoja - Salon metallityöväen ammattiosaston toiminnan kehittäminen". Työ valmistui tämän vuoden alussa. Opinnäytetyön tekijänä on ollut osastomme toimistotyöntekijä Lea Wiman. Hän oli vuorotteluvapaalla toimistotöistään viime talvena opinnäytetyön tekemistä varten. Lisäksi hän saattoi opintonsa loppuun Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön pääsisältö ja tarkoitus Tärkeimmät osa-alueet, joihin opinnäytetyössä on keskitytty, ovat ammattiosaston toiminta, näkyvyys ja imago jäsenistön suuntaan, toimiston palvelut jäsenille ja työpaikkojen luottamusihmisille sekä toimikunnan toiminta. Mielipiteitä ja näkemyksiä kehittämistoiminnasta on kartoitettu erillisen kyselyn sekä haastattelun avulla. Kysely kehittämistoiminnasta ja sen tarpeellisuudesta tehtiin Varsinais-Suomen alueen eri Metallialan ammattiosastojen puheenjohtajille ja sihteereille. Haastattelu ammattiosaston toiminnasta ja kehittämisestä tehtiin osastomme viidelle luottamusmiehelle, jotka eivät ole olleet osaston toimikunnassa mukana. Työn tavoitteena on ollut, että osaston toimintakulttuuri muuttuu ja astuu uudelle, suunnitelmallisemmalle aikakaudelle. "Valmista tietoa ei yhden, tietyn ammattiosaston kehittämistarpeista ole muualta saatavilla kuin sen omilta toimijoilta ja jäseniltä", toteaa Lea ja jatkaa: "Asioita on suunniteltu, ideoitu ja pohdittu sekä pienemmissä että isommissa ryhmissä. Toimikunnalle on järjestetty koulutusta toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta. Osaston muutostarpeita on kartoitettu ammattiosaston aktiivien eli luottamusmiesten ja toimikunnan jäsenten taholta. Yhteistyössä on ideoitu tulevien vuosien toimintaa. Kaikesta tehdystä tai uudelleen suunnitellusta ei siis vielä palautetta eikä arviointeja ole saatu." "Tämän opinnäytetyön raportin ei pidä merkitä osastossa siis kehittämisen päättämistä, vaan tämä on uuden alku", korostaa Lea. Muutoksesta ja vaikeudesta Uudenlaiset toimintatavat ja niihin johtavat muutokset eivät yleensä ole helppoja; vanhoihin rutiineihin palaamisen kiusaus on suuri. Yksi keskeisimpiä vanhoihin toimintatapoihin paluun syitä on ihmisten luontainen halu pysyä tutussa ja turvallisessa. Vanhat toimintatavat ovat syöpyneet niin syvälle selkäytimeen, että niistä poisoppiminen ei tapahdu itsestään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimikunnan täytyy sitoutua toiminnan kehittämiseen nyt ja jatkossa aina uudelleen ja uudelleen. Muutoksen ja kehityksen virran vastavoimana toimii muutosvastarinta. Oppiminen tarkoittaa muutoksia paitsi tiedoissamme ja taidoissamme, myös omassa itsessämme, minäkuvassamme ja ihmissuhteissamme. Muutokset voivat olla niin suuria, että ne huojuttavat luomiamme elämänrakenteita. Muutos voi tehdä kipeää ja tuota mahdollista kipua vastaan suojaudumme muutosvastarinnan keinoin. Osaston imagosta Imago on ulkopuolisen tai työyhteisön palveluksessa olevan henkilön työyhteisöön, sen tuotteisiin tai palveluihin liittyvien mielikuvien eli fasettien muodostama kokonaisuus. Käytännössä mielikuva usein operationalisoidaan tiedoksi tai luuloksi, johon liittyy myönteinen, neutraali tai kielteinen asenne. Kukaan ei voi ennalta tietää, millaisia mielleyhtymiä syntyy ihmisten päässä ja ihmiset suhteuttavat asioita omiin, aikaisempiin kokemuksiinsa. Monet asiat vaikuttavat ihmisten mielikuviin ja tämä on huomioitava myös ammattiosaston toiminnassa. Mielikuvat vaikuttavat jäsenten ja sidosryhmien suhtautumiseen ammattiosastoa kohtaan. Ei ole siis yhdentekevää minkälaista kuvaa jäsenistön suuntaan osaston toiminta aiheuttaa! Nuorista Nuoret ovat oikeasti erilaisia kuin vanhempansa, eivätkä ilmeisesti myöskään muutu heidän kaltaisikseen. Ajatusmaailmoissa on ollut havaittavissa suuntaus kollektiivisuudesta yksilöllisyyteen ja suurista aatteista maailmanparannusprojekteihin. Nuorten perusasenne on kuitenkin myönteinen ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Ayliikettä ei kuitenkaan tunneta, eikä tiedetä miten se liittyy Sanoja ja tekoja Salon metallityöväen ammattiosaston toiminnan kehittäminen Toiminnallinen opinnäytetyö Lea Wiman Humanistinen ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön aikuiskoulutus ov Nurmijärven koulutusyksikkö omaan itseen. Luottamusmiehillä on suuri vaikutusmahdollisuus työpaikoilla uusien ja varsinkin nuorten ammattiyhdistysliikkeen kuvan luomisessa. Nuoret haluavat ajatella itsenäisesti ja ajatusmaailmat ovat erilaiset kuin vanhemmilla. Tämä tulee ottaa huomioon siinä vaiheessa kun jäsenyyttä uudelle tulokkaalle tarjotaan. Yleinen suhtautuminen ayliikkeeseen nuorilla on kuitenkin myönteinen, joten jäsenyys ammattiliitossakaan ei liene "trendienvastaista". "Jäsenyys ammattiliitoissa ei ole enää itsestäänselvyys, jota se joskus on ollut. Uusien jäsenten eteen myös ammattiosastotasolla tulee tehdä töitä", muistuttaa Lea. Luottamusmiesten haastattelun yhteenvetoa Osaston tämän hetkiseen toimintaan ja tiedottamiseen oltiin suhteellisen tyytyväisiä. Muutamia parannusehdotuksia löytyi ja nämä tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon tulevassa toiminnassa. Toimikunnan toimintaa kohtaan tuli paljon kritiikkiä, joten toimintaan tulisi saada muutoksia, jotta toimikunnan toiminta saataisiin jäsenistön ja aktiivien suuntaan näkyvämmäksi sekä avoimemmaksi. "Tämä yksinkertainen kysely paljasti yllättävän paljon asioita osastostamme ja sen asioista aivan uudesta näkökulmasta, toteaa Lea". Nuorisojaosto sai positiivista palautetta sekä mainoksistaan että tapahtumistaan. Vastaavia nuorten järjestämiä tapahtumia toivottiin myös koko jäsenistölle. Vapaa-ajanjaoston olisi hyvä pohtia perinteisten matkojen lisäksi aivan uusia mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen. Myös vuorotyöläiset tulee ottaa huomioon tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyössä eri jaostojen kanssa saataisiin tapahtumista yleisiä, kaikille jäsenille tarkoitettuja. Tulee löytää vain uskallus kokeilla yhdessä jotain uutta. Kehittämistoiminnan vaikutukset näkyivät jo osaltaan työpaikoilla, esimerkiksi lisääntyneen tiedottamisen osalta. Tiedottaminen nähtiin hyväksi ja tarpeelliseksi asiaksi. Osaston toivottiin myös jalkautuvan yhä enemmän työpaikoille, jäsenistön keskuuteen. Tämä luonnollisesti vaatii osastolta henkilöresursseja, mutta se nähtiin hyvänä mahdollisuutena toiminnan näkyvämmäksi saattamiseen ja jäsenistön kiinnostuksen herättämiseen. Myös palautteen antamiseen ja sen käsittelemiseen toivottiin kehittämistä. Lea kertoo, että olleessa järjestäytymiskokouksessa toimikunta otti jo käytännössä askeleen toimikunnan toiminnan kehittämissä. "Toimikunta päätti, että tulevana toimintavuonna 2005, pyritään vierailemaan ainakin toimikunnan jäsenten työpaikoilla." Näin toimikunnan toiminta tulee näkyvämmäksi siellä missä jäsenetkin ovat. Ammattiosaston toimikunta saa jäsenistön keskuudessa itselleen "kasvot". "Lisäksi viime viikolla on myös osaston nettisivuille avattu palautelaatikko", kertoo Lea. Miten jatkossa? Pidemmän tähtäimen käytännön suunnitelmia ei ole vielä vuoden 2005 toimintasuunnitelman lisäksi osastossa tehty. Kokonaisvastuu toimintasuunnitelman toteutumisessa on toimikunnalla, mutta päävastuun itse toiminnan järjestämisestä kantavat jaostot. Jaostojen vastuu osaston toiminnasta on toimintasuunnitelman myötä tullut näkyväksi. Jaostot raportoivat toiminnastaan säännöllisesti myös toimikunnalle. Toiminnan säännöllisestä arvioinnista vastaa osaston puheenjohtaja yhdessä toimikunnan kanssa. Tosiasia on, että monet ympäristöarvot, ihmisten hyvinvointi ja erilaiset imagoedut ovat vaikeasti mitattavissa. Toiminnan kehittäminen, toiminnan uudelleen organisointi ja jäsenpalvelujen tietoinen parantaminen ovat olleet lähtökohtia tämän opinnäytetyön tekemisessä. Kehittämistyö vie luonnollisesti myös taloudellisia resursseja. Se, mitä kaikkea tämä kehittämistoiminta on tuonut tullessaan jo nyt toimikunnan toimintaan ja jäsenistön mielikuviin, on vaikea mitata rahallisesti. "Kaikkea ei mielestäni aina voi siis mitata rahalla", toteaa Lea ja jatkaa: "Siihen on kuitenkin helppo takertua, kun kaikki maksaa ja aina menee vain rahaa. Osaston toiminnan kehittäminen on koko jäsenkentän edunmukaista, jotta toiminnat saataisiin ajan tasalle sekä jäsenten toiveiden mukaisiksi. Osaston ei kuulu elää toimikunnan tarpeiden ja halujen mukaan, vaan jäsenistön. Jos toimikuntaa sanotaan "sisäpiiriksi", tulee sen asian eteen käytännössä tehdä paljon töitä, että tämä mielikuva saadaan muutetuksi. Näin on kaikkien toiminnan epäkohtien kanssa." "Ongelmien kautta on päästy kuitenkin voittoon tähänkin asti, joten tästä on hyvä jatkaa yhteistyöllä eteenpäin", toteaa Lea lopuksi. Artikkelin lähteenä on käytetty Lea Wimanin opinnäytetyötä "Sanoja ja tekoja - Salon metallityöväen ammattiosaston toiminnan kehittäminen". Opinnäytetyö on nähtävänä ja lainattavana osastomme toimistolta.

8 8 VIISSEISKA Luottamusmiehet ja Työsuojeluvaltuutetut koolla Metallin toimistolla! Jo perinteinen Luottamusmiesten ja Työsuojeluvaltuutettujen tapaaminen oli tiistai-iltana 8.3. Metalli 57:n toimistolla. Tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki tiedossa olevat 57:n luotot ja valtuutetut (n. 50 henkilöä). Paikalle oli saapunut lähes parikymmentä henkilöä edustaen kahdeksaa työpaikkaa. Aluksi kuultiin TES-jaoston esitykset (9 kpl) liittovaltuustolle. Esityksissä painopiste oli työn ja perheen parempi yhteensovittaminen tulevaisuudessa. Lea Wiman esitteli ansiokkaan opinnäytteensä Humanistiseen Ammattikorkeakouluun. Aiheeksi hän oli valinnut ammattiosaston toiminnan kehittämisen. Aluetoimistosta paikalla olivat Martti Havin ja Jarmo Järviö. Heidän terveisensä olivat, että parakekoulutusta ja -päivitystä on tulossa tänä vuonna. Yhteenveto ja kertausta saatiin myös uudesta työehtosopimuksesta. Varsinais Suomen piirin alueelta todettiin myös Martti Havinin mukaan mm. Wärtsilän moottoritehtaan lopettamisen vaikutus työttömyyslukuihin olleen odotettua pienempi. Telakat ovat saaneet uusia tilauksia, palkkaa lisää väkeä, Uudenkaupungin autotehdas sinnittelee edelleen elinvoimaisena ja Aluetoimitsija Jarmo Järviö kertoi tulevista palkkarakenteen koulutuksista. muutkin, varsinkin alihankintateollisuus menestyy. Salon alueelta todettiin myös, ainakin edustettuna olleiden työpaikkojen työtilanteen olevan hyvä. Varsinkin ammattitaitoisesta työväestä tuntuu olevan jopa pulaa! Rohkeimmat työnantajat ovat myös pistäneet isojakin investointeja liikkeelle. Keskustelua ja pikkuisen huolestuneisuutta aiheutti tieto, että Metalli 57:n jäsenmäärä on vähentynyt n. 500:lla! Kaikilta osin ansiokkaan iltapuhteen päätti yhteinen iltapala paikallisessa kuppilassa. Paikalla olleena Asmo Ojanperä Ajatuksia pöntön päältä Työpaikalla tupo-neuvottelujen aikaan tuli taas tarvetta lähteä suorittamaan henkilökohtaista istuntoa yksityisyyden salissa hiljaa puurtaen ja suorittaen tehtävää, joka muodostuikin varsinaiseksi vääntämiseksi. Eduskunnan salissa poliitikot saavat sentään puhua pöntössä esittää toiveita ja mollata muita puolueita. Varsinaisia sovitteluja ja vääntöjä joudutaan tekemään myös tupon palkkaneuvotteluissa. Aikani siinä tuli niskalihakset punaisena punnerrettua, kunnes taikinakone tyystin jämähti paikalleen ja silloin syntyi varsinaisia ajatuksia. Metalliliiton jäsenkato on alkanut lähteä pieneen laskuun ja miten kauan pystymme taistelemaan etujen pysymisestä ja kehityksestä puhumattakaan edes tällä tasolla johon nyt on päädytty. Ajattelin siinä happea vedellessä ja lisää punnerrusvoimaa kehittäen, että vuosikymmenien kuluttua saattaa tämäkin koppi olla varustettu kellokortilla ja korttiautomaatilla varustettuna, että palkanmaksu päättyy tai aikaveloitus vähennetään palkasta. Sisällä saattaa kohdata myös yllätys - tosiaan, nokialaista ei näy missään ja pitäisi ja pitäisi sentään saada kompostitahrat pois kumpujen ympäriltä. Aivan yllättävää syötä 20 sentin kolikko seinäaukkoon, niin saat vastaavan määrän nokialaista, ulkolaista kevytversiota jopa tuplasti. Siitä iski varsinainen tahdonvoima ja lihaskone sai lähtemään liikkeelle pitkään jumittuneen tortun. Vihdoin aines laskeutui puhtaan valkoiseen vesialtaaseen kauniin melankolisesti äänehdellen, tuli heti mieleeni, että siinäpä sopivat soinnut seuraavaan Euroviisun edustussävelmään. Siinä sitten vihdoin noustessa tuli tietenkin katsottua nuotin jälkiä ja voi kauhistus mitä näinkään? Sävellysalusta oli kirkas ja raskaan urakan näyte oli kadonnut fiktionaaliseen ihmeeseen. Oli saanut aikaan kummituskakan, kun vielä valkoinen " siemesiläinenkin"oli pysynyt puhtaana. Lämpimästä yksiöstä kotiuduttua tuntui heti kylmänväreet astuessa tehdashallin puolelle ja ajateltua, että milloin " pollen " lämmityspaikkakin on maksullinen kolikkoautomaatti, jos vain joudumme menettämään jäseniä kaikille sille, joka vain loi maan kassan ja surkutella niitä ihmisiä, jotka menettävät rahansa, eivätkä saa niille mitään vastiketta. Kyllä työnantajilla ideoita riittää, mutta pidetään me vain yhtä köyttä, niin kyllä suuremmalla massalla aina saadaan parempia voittoja aikaiseksi. Toivottavasti tämä olikin vain uni, eikä pomoille tullut liian hyviä vinkkejä. Harri Ylander Tarjoamme monipuolista koulutusta ja palvelua työelämän tarpeisiin. Olemme Salon seutukunnan suurin aikuiskouluttaja. Vaikutamme alueella yrittäjyyden lisäämiseksi, koulutustason parantamiseksi ja hyvien sidosryhmäkontaktien luomiseksi. Neuvomme työnantajaa, miten hyödyntää monipuolisia yhteiskunnallisia rahoitusmuotoja henkilöstön kehittämiseen. Aikuiskoulutus kehittää osaamista, jonka avulla yksittäinen henkilö, yritys tai yhteisö voi parantaa kilpailukykyään markkinoilla. Kone- ja metallialan koulutuksemme vastaavat seuraavien ammattiryhmien koulutustarpeisiin: koneistajat, hitsaajat, levyseppähitsaajat, koneenasentajat. Koulutukset voidaan toteuttaa muutaman päivän mittaisina henkilöstökoulutuksina tai pidempikestoisina tutkintoon valmistavina. Hitsauksen pätevyyskokeet, NC-ohjelmointi, levytyöt, perus- ja ammattitutkinnot, tulityöt ja työturvallisuuskorttikoulutus -ota yhteyttä. Lisätietoja EW- koulutuksista: IWE Reijo Halli p tai IWT Seppo Vuori p tai Koneistus: Ins. Juha Haimakka p tai DI Juho Kessel p Lisätietoja koulutuksista ja palveluista akk:n toimistosta puh. (02) , , tai Tutustu koko laajaan koulutustarjontaamme

9 VIISSEISKA Työpaikkakuulumisia 9 Toimikunta vierailee vuoden 2005 aikana Salon alueen metallifirmoissa, vierailulla on jo käyty Benefonilla ja Loglift Jonseredilla Loglift Jonsered Oy Ab Yhteinen asia Loglift Jonsered Oy Ab on Euroopan johtava puutavaranostureiden valmistaja. Sen menestys perustuu tinkimättömään laatuajatteluun, ympäristön ja kestävän kehityksen arvostamiseen sekä koko henkilöstön sitoutumiseen yhteisiin päämääriin. Pitkä kokemus puutavaranosturialalla on nostanut Loglift Jonsered Oy Ab:n huipulle, mutta yhtiö ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan. Laatuajattelu ulottuu läpi koko yhtiön, joten jokainen työntekijä on vastuussa työnsä laadusta. Viallisia tai puutteellisia tuotteita ei päästetä työvaiheesta toiseen eikä lähetetä asiakkaalle. Puutavara- ja kierrätysnostureiden valmistajana Loglift Jonsered Oy Ab ottaa toiminnassaan huomioon myös ympäristönäkökohdat. Yhtiön tuotteet edistävät metsien monipuolista ja kestävää käyttöä. Nostureiden valmistus ja käyttö on taloudellista sekä kierrätysaste korkea. Loglift Jonsered Oy Ab:n tehdas on toiminut Salossa vuodesta Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee noin 250 työntekijää suunnittelusta valmistukseen. Uusi tekniikka, pitkä kokemus Puutavara- ja kierrätysnosturit on tehty kovaan työhön vaihtelevissa ympäristöissä. Loglift Jonsered Oy Ab:n nostureiden jokainen yksityiskohta on suunniteltu - ja käytännön työssä testattu - toimimaan kaikissa olosuhteissa, tropiikin lämmöstä arktiseen kylmyyteen. Nykyään nosturit, kahmarit ja ohjaamot suunnitellaan alusta loppuun tietokoneella, mikä vaatii tehokkaita koneita ja räätälöityjä ohjelmistoja. Suunnittelun lisäksi tietokoneita käytetään simulointiin. Siten suunnitteilla olevia rakenteita voidaan kokeilla eri tilanteissa ilman prototyypin rakentamista, mikä luonnollisesti lyhentää suunnitteluaikoja. Vaikka tekninen puoli on huippuluokkaa, ei mitään tapahtuisi ilman osaavia ihmisiä. Laadulla on tekijänsä Nostureiden tuotannossa laadun on oltava taattu. Parhaan mahdollisen laadun saavuttaakseen Loglift Jonsered Oy Ab käyttää ainoastaan ensiluokkaisia materiaaleja ja työvälineitä. Osoituksena työn korkeasta tasosta yhtiö antaa kaikille tuotteilleen kattavan takuun. Suurin osa työvaiheista on automatisoitu tasaisen laadun varmistamiseksi. Esimerkiksi hitsauksessa käytetään uusimman sukupolven robotteja, jotka voidaan ohjelmoida hitsaamaan monimutkaisiakin saumoja. Tiukan laadunvalvonnan tehtävä on varmistaa, että kaikki asiakkaalle lähtevät koneet, komponentit ja osat ovat virheettömiä ja täyttävät niille asetetut turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Uusi ote puunkäsittelyyn Jatkuvaan vaativaan työhön suunniteltuja nosturivaihtoehtoja löytyy laajasta valikoimasta metsätraktori- ja harvesterinostureista järeisiin autonostureihin. Niiden rakenne on kevyt, mutta kestävä, ja tarkka, nopeatoiminen hydrauliikka takaa, että kuljettaja on aina tilanteen herra. Nosturit tilataan yhä useammin ohjaamolla varustettuina. Jo perusvarustelultaan kattaviin ohjaamoihin voidaan asentaa lisävarusteita tarpeen mukaan. Jokaiseen nosturiin on tarjolla myös sopiva kahmari, pienistä pihdeistä suuriin teollisuuskahmareihin. Logliftin ensimmäinen puutavaranosturi Tukkikurki F 6000 valmistui v Malli oli niin suosittu, että se oli tuotannossa 15 vuotta, ja sitä valmistettiin tuhansia kappaleita. Kestävyyttä kierrätykseen JONSERED on tunnettu puutavaranosturimerkki, jota on valmistettu jo yli 40 vuoden ajan. Tämän lisäksi JONSERED-nosturit ovat kautta maailman alansa ykkösiä voimaa ja monipuolisuutta vaativissa kierrätystehtävissä. Vahvatekoiset JONSEREDnosturit selviävät helposti raskaasta kierrätysmateriaalin ja puutavaran käsittelystä. Niissä on paneuduttu huolella hydrauliikan ja mekaniikan suhteeseen; juoheva ohjaus helpottaa työntekoa, ja pehmeäliikkeinen nosturi on jokapäiväisessä käytössä tehokas. JONSERED-kahmarit on suunniteltu monipuolisiin tehtäviin kierrätysmateriaalin kuormauksesta puunkäsittelyyn. Niiden muotoilu on tehty suojaamaan liikkuvia osia kuormalta ja keräämään kierrätysmateriaali mahdollisimman tehokkaasti. Jonsered aloitti puutavaraautonostureiden valmistuksen vuonna 1962 Jonseredin kaupungissa Ruotsissa, josta yhtiö on saanut nimensä. Kuvassa Logliftin luottamushenkilöitä: työsuojeluvaltuutettu Jukka Iltanen, Riitta Salonen ja pääluottamusmies Olli Lahtinen. Olli kertoo... Olen työskennelyt Logliftilla vuodesta Varsinaisessa työssäni toimin hitsarina. Menossa on ensimäinen kausi pääluottamusmiehenä. Vuodet toimin varapääluottamusmiehenä. Kuulun myös ammattiosastomme toimikuntaan ensimmäistä kautta. Alkanut vuosi on ollut kiireinen. Työnantaja pitää hyvin ajantasalla missä mennään. Perusasijat ovat suhteelisen hyvällä mallilla.välillä on tunne ettei aika riitä ja jotkut asiat voi jäädä liian pienelle huomiolle.

10 10 VIISSEISKA SAK Salon Paikallisjärjestön edustajiston kokous Julkilausuma Suomen sokerituotannon puolesta SAK:n Salon Paikallisjärjestö on huolissaan EU:n komission esityksestä unionin sokerimarkkinoiden uudistamisesta. Tuotantokiintiöiden siirto maasta toiseen, sokerin sisämarkkinahinnan huomattava alentaminen sekä tuotantokiintiöiden pienentäminen ovat uhkana maamme sokerituotannolle. Tällä hetkellä Suomi tuottaa lähes 80 prosenttia omasta sokerin kulutuksestaan. Näin ollen Suomi ei millään muotoa edistä Eurooppalaista ylituotantoa. Päinvastoin 1. Kuka olet? Olen Timo Jousikivi. Kunnossapitoasentaja Sucroksella vuodesta 1989 ja välillä ABB Servicellä neljä vuotta samassa toimipaikassa ulkoistettuna. Luottamusmiestehtävissä viimeiset kymmenen vuotta ja nyt pääluottamusmiehenä toista kautta. 2. Minkälaista on olla luottamusmies 2000-luvulla? Luottamusmiehen tehtävät ja osaaminen tulevat jatkuvasti vaativammiksi kun paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, mutta täytyy muistaa että luottamusmies on kuitenkin vain työntekijöiden edustaja ja koko porukka täytyy ottaa huomioon tehtäessä sopimuksia ja päätöksiä. 3. Työpaikkanne tilanne? Tällä hetkellä työpaikkamme ilmapiiriä painostaa huoli sokeriteollisuuden jatkosta, josta on paljon julkisuudessakin puhuttu, toisaalta olisi mukavaa saada työrauha tehtaalle, jota viimeiset viisitoista vuotta ovat kaikenlaiset SUCROS - pääluottamusmieshaastattelu muutokset häirinneet. 4. Terveisiä tai palautetta ammattiosastolle? Suomi tuo ruokosokeria maailmanmarkkinoilta. Yhden yhtiön määräävän markkina-aseman vuoksi tilanne Suomessa on jo itsessään haavoittuva. Daniscon omistamat kolme sokeritehdasta (noin 400 työntekijää) ovat vaakalaudalla jos kannattava juurikasviljely kävisi mahdottomaksi. Kerrannaisvaikutukset ulottuisivat myös muuhun paikalliseen teollisuuteen sekä maatalouteen työpaikkojen menetyksenä. Sosiaaliset vaikutukset paikallisille yhteisöille olisivat tuhoisia. Paikallinen sokerituotanto on maassamme myös kytköksissä kriisivalmiuteen, onhan Suomi poikkeuksellisen riippuvainen merellisestä yhteydestä. Kriisin sattuessa paikallinen ruokatuotanto on elintärkeää. Elintarvikealan työpaikat ovat hävinneet seudultamme. Salon alueen teollisuuden monimuotoisuuden takia on tärkeää, että sokerituotanto Suomessa ja näin myös Salossa saataisiin säilytettyä. Terveisemme lähtee Metalliliiton johdolle ja tupo-neuvottelijoille. Työpaikkakuulumisia Sulzerin Sekoitintehtaasta tuli Ceikomix Pyydämme heitä muistelemaan ketä heidän palkkansa maksaa ja ketä he edustavat neuvotteluissa. Joulun alla 2003 Sulzerin info tilaisuudessa karhulassa meille Luottamusmiehille kerrottiin, että Sulzer lopettaa toiminnan Salossa. Säiliöliiketoiminta ja Sekoitinkomponenttien valmistus sekä kaikki tilat ja laitteet myydään. Muut toiminnot siirretään Karhulaan. Siinä meikäläisenkin suu koksahti auki ja sanat juuttuivat kurkkuun. Mitä nyt, entäs työpaikat, kysymyksessä 115 ihmistä. Siinä ensimmäiset ajatukset, jotka paukahtivat päähän kun ensijärkytys helpotti. Töitä tietysti luvattiin kaikille, mutta Karhulasta 250 km:n päästä. Eipä sinne lähtijöitä löytynyt, josko oikeasti haluttiinkaan? Seurasi pitkä epävarma ja epäluulojen sävyttämä YT-neuvotteluaika. Me Luottamushenkilöt kävimme jopa Sulzerin Toimitusjohtajan juttusilla, kun hän Suomessa käväisi. Lukuisia kirjeitä ja näkemyksiä toimenpiteen järkevyydestä lähetimme myös Sulzerin Johtajille Sveitsiin. Sekoitintehtaalta ei löytynyt kuin Tehtaanjohtaja joka oli vakuuttunut toimenpiteen hyvistä puolista. Sittemmin hänestä on tullutkin Johtoryhmän jäsen Karhulassa! Kesän 2004 kynnyksellä tuli ilmoitus; Ceiko Oy Turusta on uusi omistaja. Syntyi sopimusvalmistaja CEI- KOMIX. Nyt asiat lähtivät rullaamaan, eläkeratkaisuja saatiin aikaan, suunnittelukin löysi ostajan, etätyö sopimuksia tehtiin, jotkut myyntimiehet suostuivat kulkemaan Karhulaan, maailmalla kun paljon olivat muutenkin! Moni löysi uuden työn uudessa firmassa. Lopulta Ceiko Oy tai oikeammin Ceikomix palkkasi kaikki loputkin Salon Sekoitintehtaan työntekijät, jotka alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi irtisanottu. Nykymaailma alihankinta teollisuudessa vaatii venymistä, joustoja ja paljon monitaitoista osaamista. Kuulemma! Aivan ilman arpia ei prosessista selvitty. Ainakin Luottamusmiehet kävivät kovan koulun. Nyt pajalla työt jatkuvat taas täysillä, osin uusin, osin vanhoin kuvioin. Tämän osin sekavan tarinan opetus: Vaikka menee kuinka hyvin, ei kannata tuudittautua siihen ettei, joku johtaja jossain, haluaisi jotain muuta ja mukamas vielä parempaa jonkun muun kannalta. Terveisin PLM Asmo Ojanperä Vastaa ja voita 40 euron lahjakortti Mikä on tämän lehden paras juttu? Nimi Osoite Palauta tämä kuponki osastomme toimistolle mennessä! Vastata voit myös tekstiviestillä netissä tai sähköpostilla

11 VIISSEISKA Mikä on TELA Eläketiedotus? 11 Työeläkeasiaa TELA eläketiedotuksen tehtävä on jakaa vakuutetuille tietoa maamme työeläkejärjestelmästä ja vakuutettujen eläketurvasta sekä siihen kiinteästi liittyvästä lakisääteisestä sosiaaliturvasta. Jaettava tieto pohjautuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, tehtyihin päätöksiin sekä Työeläkevakuuttajat TELA ry:n, sen jäsenyhteisöjen, Eläketurvakeskuksen tai viranomaisten kokoamiin tietoihin. TELA Eläketiedotus toimii hyvässä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. TELA eläketiedotus kohdistaa viestintänsä ensisijassa palkansaajille, yrittäjille ja työttömille työnhakijoille. Tiedottamisessa pyritään hyvään yhteistyöhön järjestöjen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tiedottamisen pääasiallisin muoto on suullinen viestintä eri tilaisuuksissa. Sitä tuetaan palvelemalla tiedotusvälineitä, tuottamalla painotuotteita sekä levittämällä tietoa uusien viestinten, kuten internetin avulla. Mihin tietoa tarvitaan? Kun ihminen tekee ratkaisuja, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä monen vuosikymmenen ajan, on päätösten hyvä perustua oikeille tiedoille. Maamme työeläkejärjestelmä on kehittynyt yli 40 vuoden aikana erittäin kattavaksi mutta myös varsin monimutkaiseksi lainsäädännölliseksi kokonaisuudeksi. Eri eläkelait poikkeavat toisistaan vaikka ne perusteiltaan muistuttavatkin toisiaan. Vuoden 2005 voimaanastuva työeläkeuudistus tuo joustavan eläkeiän, tuo muutoksia varhaiseläkkeisiin ja muuttaa perusteellisesti eläkkeen karttumista. Tietoa uudistuksesta tarvitsevat erityisesti ne vakuutetut, jotka ensimmäisten joukossa tulevat joustavan eläkeiän piiriin. He joutuvat itse ratkaisemaan oman eläkeikänsä ja päätös vaatii hyviä taustatietoja. Eläkkeen laskutavan muuttaminen Voimassa olleet työsuhteet päätettiin eläkkeen laskemisen kannalta vuoden 2004 lopussa ja Nuorille suuria parannuksia eläkeuudistuksessa niistä ansaitut eläkeoikeudet laskettiin vanhan lainsäädännön mukaan (=vapaakirjauttaminen) Vuoden 2005 alusta eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Uusi, karttunut eläke lisätään vanhan lain mukaisiin vapaakirjoihin. Henkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle ennen vuotta 2012 työsuhteesta, joka oli alkanut ennen vuotta 2005, eläke lasketaan sekä vanhan että uuden lain perusteella. Niistä maksetaan parempi. Palkattomat ajat kerryttävät myös eläkettä Vuoden 2005 alusta: Eläkkeen karttuma 1,5 % vuodessa päivärahan perustana olevasta ansiosta: % äitiys-, isyys- ja vanhempainrahassa - 75 % ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa ja vuorotteluvapaassa - 65 % muissa ansiosidonnaisissa päivärahoissa ammattikoulutusraha, erorahan aikuiskoulutuslisä, työvoimakoulutuksen ansiotuki, koulutuspäivärahan ansiotuki, kuntoutusraha, erityishoitoraha, liikennevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuksen ansionmenetyskorvaus sekä päiväraha, työeläkekuntoutusraha, sairauspäiväraha ja sotilaspäiväraha Palkattomilta alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajoilta sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta 5 vuoteen asti karttuma 538,27 euron laskennalliselta kuukausipalkalta Lähde: FAKTAA työeläkeuudistuksesta Eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa, ja eläkemenot lisääntyvät. Jokainen työntekijä ja yrittäjä rahoittaa omaa eläkettään ja samalla myös nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä. Uudistuksen tärkein tavoite on myöhentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymistä kahdella-kolmella vuodella. Se pienentää eläkemenojen nousua ratkaisevasti. Eläkeiän voi valita itse. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 vuotta täytettyään, mutta 68-vuotiaaksi jatkava saa tuntuvasti suuremman eläkkeen. Eläke lasketaan koko työuran ansioista. Eläkkeen suuruudella ei ole kattoa. Eläke alkaa karttua 18-vuotiaana. Karttuma kasvaa iän myötä merkittävästi. Jo kertyneen eläkkeen arvo pysyy palkkakertoimen avulla. Työeläkkeisiin tuli tämän vuoden alusta laajin remontti koko työeläkejärjestelmän yli 40-vuotisessa historiassa. Useimmat työntekijät hyötyvät tästä tehdystä uudistuksesta. Voittajien joukossa on etenkin nuoria, opiskelijoita ja pienten lasten vanhempia. Heidän eläkkeensä kasvaa. Eläkekarttuma jo 18-vuotiaalle Työeläkettä alkoi kertyä 18 vuoden iästä alkaen entisen 23 vuoden iän sijasta. Nuoret olivatkin pitkään vaatineet korjausta siihen, että he maksavat eläkemaksuja, mutta vanhuuseläkettä ei kartu. Näin tämäkin asia on saatu korjattua. Uudet säännöt alkavat hyödyttää niitä, jotka ovat vuotiaita vuonna 2005 tai sen jälkeen. Opiskelu ja lastenhoito Tämän vuoden alusta lähtien eläkettä karttuu myös opiskeluajalta ikään kuin henkilö olisi töissä 538,27 euron (vuoden 2005 indeksissä) kuukausipalkalla. Enintään viiden vuoden karttuman saa lukea hyväkseen henkilö, jonka opinnot päättyvät tutkinnon suorittamiseen. Enintään vuoden kestävältä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta eläkettä karttuu päivärahan perusteella olevasta palkasta eli samoin kuin työssä oltaessa. Jos äiti tai isä jää kotiin tämän ajan jälkeen karttuu eläke ikään kuin hän olisi töissä samaisen 538,27 euron kuukausipalkalla. Tämä malli jatkuu kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Rahoitus opiskelu- ja hoitovapaan eläkekarttumaan tulee valtiolta. Eläkettä ansiopäivärahoilla olon ajalta Eläkettä karttuu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaakorvauksen osalta ikään kuin oltaisiin töissä palkalla, joka on 75 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta. Muiden ansiosidonnaisten päivärahojen ajalta eläkettä karttuu ikään kuin oltaisiin töissä palkalla, joka on 65 prosenttia päivärahan perusteena olevasta ansiosta. Karttumisprosentti on molemmissa tapauksissa iästä riippumatta 1,5. Suomalaisten eliniän pitenemiseen varaudutaan Eläkkeen määrään vaikuttaa tulevaisuudessa, vuodesta 2010 alkaen, myös uusi ns. elinaikakerroin. Se lasketaan suomalaisten keskimääräisen eliniän pitenemisen perusteella. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä jos keskimääräinen elinikämme nousee ja siten pitää eläkemenomme kurissa. Toisaalta eläkkeen pienenemisen voi korvata työskentelemällä vähän pitempään. Näin osa eliniän kasvusta ohjautuisi työssäoloajan pitenemiseen. LISÄTIETOA Timo Kokko tiedottaja TELA Eläketiedotus Elinaikojen odotetaan pitenevän. Eläkekustannusten ei pidemmän maksuajan vuoksi kuitenkaan haluta kasvavan. Kun sama eläkeaikainen eläketulo jaetaan pidemmälle ajalle, pienentää se hieman kuukausieläkettä. Pienennystä voi korvata jatkamalla työssä pidempään. Palkattomilta jaksoilta kuten äitiyslomalta tai opiskelusta kertyy eläkettä. Eläketurva taataan, kun työuria pidennetään kummastakin päästä. Itse asiassa useimpien eläketurva paranee. Työuran pidentäminen on yhteinen asia. Työpaikoilla väki vaihtuu, ja työnantajille ikääntyvät, kokeneet työntekijät ovat tärkeitä. Työvoimaakin Suomessa riittää, kun töissä ollaan pidempään. Järjestelmää yhdenmukaistavalla uudistuksella helpotetaan yksityisten työsuhteiden eläkelakien yhdistämistä yhdeksi laiksi, joka puolestaan yksinkertaistaa eläkejärjestelmää.

12 12 VIISSEISKA Minäkö murikkaan? Tuo taisi olla ensimmäinen reaktioni kun työkaverini kysyi, että lähdetäänkö. Mutta kertaakaan en ole katunut, että lähdin. Kursseja löytyy moneen makuun ja tarpeeseen. Kipinä lähtemisestä tuli, kun luimme kahvitauolla pöydälle jäänyttä opinto-opasta. Olimme monta kertaa leikkimielisesti pitäneet yllä repsahtamaan päässyttä englanninkieltämme työn lomassa. Kuinka monta kertaa harmitti kun ei muistanut joitakin sanoja. Mielessämme pyöri kylläkin, että kehtaako sinne mennä, jos muut vaikka osaa kuitenkin paremmin. Mutta huoli pois, meitä oli todella mukava porukka. Ja kaikki vaan kannusti, vaikka joskus lausuikin kaikkea muuta kuin tyylikkäästi engelskaa. Täytyy vaan rohkeasti heittäytyä pieneen, rajoja kokeilevaan seikkailuun. Nyt minun Murikan opintokirjastani löytyy jopa kymmenisen kurssia. Vielä kuitenkin on muutama mitkä tarvitsisi ehdottomasti käydä. Niitä kursseja on todella monia, mikähän sinua kiinnostaisi? Jos olet rivijäsenenä ja kiinnostunut Murikka-opiston tarjoamista kursseista, voisit vaikka lähteä Ilo puhua!-kurssille, Englannin kielen alkeiskurssille, Hyvä lehtijuttu!- kurssille. Jos taas toimit järjestötehtävissä, niin sinulle oivallisia kursseja voisivat olla esim. Järjestötoiminnan ja kokoustoiminnan kurssit tai Asiakirjan aakkoset. Luottamustehtävissä toimivillekin on paljon kursseja tarjolla. Perheellistenkin voi olla helppo lähteä, koska kesäaikaan järjestettäville kursseille voi ottaa lapset mukaan. Itse nuoriin kuuluvana, voisin erityisesti suositella Toiminta tutuksi ja Poweria nuorisotoimintaan kursseja. Näillä kursseilla sinun on mahdollisuus tavata nuoria ympäri suomea, ja saada samalla tietoa millaista nuorisotoiminta on muualla tai ylipäätään. Koulutuspaikkana Murikka-opisto on aivan ihanteellinen ja sijaitsee Tampereen Teiskossa. Murikka on kauniin luonnon keskellä ja aivan Näsijärven rannassa. Majoittua voi joko yhden tai kahden hengen huoneissa. Opiston keittiö tarjoaa kunnon syömiset, kaksi kertaa päivassä seisova pöytä. Opettajat ovat mukavia ja päteviä, asiantuntemusta tuodaan kurssilaisille myös ulkopuolisilla luennoitsijoilla. Jokaiselta kurssilta maksetaan kurssitukea ja matkat korvataa. Opiskelun jälkeen voit rentoutua vaikka uimalla, kesällä ja talvella järvessä tai opiston omassa uimahallissa. Kuntoilijoille urheiluhalli suo monet mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Kun kaipaat raitista ilmaa, suuntaa lenkki- ja luontopolulle, upein paikka on luontopolun varrella, kalliolla sijaitseva laavupaikka. Eläimen omistajana minulla on myös mahdollisuus ottaa lemmikkini mukaan, kunhan muistan varata huoneen tarpeeksi ajoissa. Ei enää syyllisyyttä tai huolta hoitoonjättämisestä. Ja onhan siellää myös iltatoimtaa, Mutteri-klubilla voit pelata biljardia, heittää tikkaa, katsella tv:tä A-oikeuden omaavan baarin antimien lomassa tai tanssia jukeboxin tahdissa. Jos kiinnostuit, mene vaikka toimistolle missä on kurssi-oppaita tarjolla. Ja toimiston henkilökunta varmasti neuvoo mielellään, esimerkiksi hakulomakkeen täyttämisen kanssa. Tietoa saat myös Metalliliiton sivuilta, ja Ahjo-lehdestäkin saa tietoa kursseista. Mutta parhainten voit tutustua opistoon sen omilla koti-sivuilla; Tsekkaa ihmeessä! Ann-Marii Iso-Kokkila Mikä ihmeen Murikka? Iso koti, sokkeloinen, nykyaikainen, mieleen jäävä, tietoa jakava, hengähdyspaikka, viihtyisä - ja paljon muuta tulee itselleni mieleen Murikasta. Paljon löytyy kuitenkin jäseniä, jotka eivät saa varmasti mitään mielikuvaa tai ajatusta itselleen sanasta "Murikka". Tämän asian korjaamiseksi tarjoan tässä teille hyvät lukijat pienen Murikka-matkan. Olkaa hyvät! Faktaa lähteestä Murikka - työelämän kansanopisto Metallityöväen Murikka-opisto on ammattiyhdistyskoulutusta ja työyhteisöjen kehittämiskoulutusta tarjoava työelämän kansanopisto. Koulutuksemme on suunnattu pääasiassa aikuisille, työelämässä toimiville Metallityöväen Liiton jäsenille. Keskeisimmät kurssimme ovat luottamusmies- ja työsuojelukurssit ja järjestötoimintaan liittyvät kurssit. Lisäksi meillä voi opiskella mm. monia työelämään liittyviä valmiuksia ja yleissivistäviä aineita. Koulutus suunnitellaan yhteistyössä Metallityöväen Liiton kanssa, joka myös maksaa jäsentensä koulutuksen. Ammattiosasto tukee kurssilla kävijöitä! Kurssistipendi SAK:n ja Metallityöväen liiton kursseista ja seminaareista 10 päivässä, vähintään kahden päivän kursseilta. Pidempien kurssien avustuksista sovitaan toimikunnan kokouksessa hakemusten perusteella erikseen ennen kurssia (kuukauden ja kolmen kuukauden kurssit). Kurssistipendit on anottava kolmen kuukauden kuluessa kurssista opintokirjan kopiolla tai muulla vastaavalla kurssitodistuksella. Murikan 3 kuukauden kurssille avustetaan kahta osallistujaa vuonna Ammattiosasto maksaa Murikan tietotekniikan kursseille niille osallistujille kurssipäivärahan ja stipendin, joille Murikka ei niitä maksa, tänä vuonna 5 henkilölle. Murikka sijaitsee Tampereen Teiskossa luonnonkauniissa ympäristössä Näsijärven rannalla. Faktaa: Tuloaulasta löydät päivän lehdet. Murikan kurssitarjonnasta saat lisätietoa joko nettisivuilta tai ammattiosastomme toimistolta. Kursseja löytyy varmasti joka makuun ja myös perheelliset on otettu huomioon. Heinäkuussa on Murikassa myös koko perheelle tarkoitettuja edullisia perhekursseja!

13 VIISSEISKA 13 Ensiaskel kaikissa asioissa on aina vaikeaa - mitä minä jostain Murikasta muka saisin ja hyötyisin? Otetaanpa selvää muutamalta osastomme jäseneltä sekä yhdeltä Murikan opettajalta... tässä esittämäni haastattelukysymykset haastateltavakseni joutuneille: 1. Mitä ihmettä sinä teet nyt Murikassa? 2. Miten kuvailisit kolmella adjektiivilla Murikkaa niille, jotka täällä ennen eivät ole käyneet? 3. Miltä tuntui eka kerta Murikassa (muistuuko vielä mieleen)? 4. Miten sinä uskalsit ottaa ensiaskeleen Murikkaan? 5. Mitäs sitten opiskelupäivän jälkeen? 6. Onko Murikasta mitään hyötyä? Huhuuu... Tapaat minut Murikassa, kirjaston pihalta! Ensikertalainen kaukojäsenemme Kuopion tyttö Laura Kansanen 1. Perustehtäväni opistolla on 14 vuotena pysynyt aika samana. Olen viestintäaineiden opettaja ja tehtäväni on auttaa Metallin ihmisiä ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. Koulutus on osaltaan myös itsetuntokoulutusta, ihmiset tarvitsevat rohkaisua. 2. Avoin, inhimillinen ja yhteinen. 3. Juuuh (ja syvä huokaus) Edeltäjäni oli talosta jo lähtenyt ja puoli vuotta oli ollut sijainen. Tulin kesken vanhempainlomani. Talossa ei ollut perehdyttäjää tehtävääni, joten työt piti aloittaa heti ja mennä suoraan itse asiaan ja opettamaan luokkaa. 27-vuotiaana nuorena naisena tuntui välillä hurjalta opettaa miesvoittoista joukkoa, joka usein pyrki "tytöttelemään". 4. Näin Helsingin Sanomissa työpaikkailmoituksen, silloin en kyllä vielä tiennyt mikä Murikka on ja hain vain avoinna ollutta paikkaa. 5. Työpäivät venyvät usein pitkiksi, mutta loppupäivä on sitten pyhitetty perheelle. Kun on mielenkiintoinen työ, vie se usein mukanaan, mutta onneksi lapset osaavat irrottaa minut hyvin työstäni. 6. Itse näen hyödyn, mutta sitä on varmasti vaikea mitata ihmisten opettamisessa. Ihmiset saavat Murikassa kasvaa, luoda verkostoa, hengähtää ja kuka mitäkin. Jos se on hyödyllistä, niin vastus on kyllä. 5. Kun on hyvä porukka, tulee paljon käytyä keskusteluja koska ihmiset ovat erilaisia ja eri puolelta Suomea. Huomaa, että elämää on muuallakin kuin vain oman tehtaan porttien sisällä. Keskusteluissa selviää, että jotkut asiat ovat paremmin ja jotkut huonommin myös omalla työpaikalla. Hyvä kun huoneissa ei ole omia televisioita niin ihmisiä tapaa ja keskusteluja syntyy. 6. On, ehdottomasti. Voin suositella myös muille luottamusmiehille! Murikan opinto-oppaasta löytyy hyviä kursseja moneen lähtöön, ihan kaikille jäsenille tarkoitettuja. Pitää olla vähän oma-aloitteinen, jotta oma kurssi löytyy ja sinne lähtee. Tänne kannattaa tulla avoimin mielin. Ensikertalainen ja osastomme uusi jäsen Katja Karro Opiskelijoiden asuntolan yksiöistä avautuu rauhallinen metsämaisema. Urheilusalin toisessa kerroksesta löytyy myös kuntosali. 1. Tulin pakoon kotioloja ja olin kiinnostunut lehtikirjoittamisen kurssista. 2. Valoisa, innostava ja luokseenvetävä. 3. Tämä eka kerta jää varmasti mieleen! 4. Loistava mahdollisuus itsensä kehittämiseen pienillä kustannuksilla - tai eihän tästä kustannuksia tule, oikeastaan jää vain lähtemisen vaiva. 5. On liikuntamahdollisuuksia, hyvää seuraa ja samanhenkisiä ihmisiä. Mahtavat puitteet lähes kaikkeen! 6. Ei ole haittaakaan. Hyöty varmasti ilmenee myöhemmin. Tämä on ollut hyvä katkos arkeen. Pääluottamusmies Olli Lahtinen kolmatta kertaa Murikassa Sauna ja uinti virkistää aamuin ja illoin! Murikka-opiston opettaja Marjo Nurmi 1. Olen luottamusmiesten jatkokurssilla. Ensimmäinen viikko kurssista oli kuukausi sitten ja nyt on sitten vuorossa toinen osa. 2. Sokkeloinen talo, luonnonläheinen paikka ja virikkeellinen. 3. Ensimmäisellä kerralla vuonna 1990 ryhmä ei ollut oikein mieleinen, mutta nyt voisin tällä kurssiryhmällä käydä useampiakin kursseja. Paikkana kuitenkin Murikka on hyvä, opiskelijoista pidetään hyvää huolta ja tarjotaan hyvää ruokaa. 4. Se oli vähän pakonsanelema juttu kun tuli valituksi pääluottamusmieheksi ja tietoa piti lähteä hakemaan. 1. Olen hyvä lehtijuttu! - kurssilla. 2. Viihtyisä, ystävällinen ja mielenkiintoinen. 3. Ylitti odotukseni. Ollut todella mukavaa porukkaa ja rento meininki. 4. Kuulin, että kursseilta maksetaan matkat, ruoka ja asuminen ja että osasto tukee lisäksi vielä kymmenellä eurolla kurssipäivää kohden. Myös kurssi tuntui todella mielenkiintoiselta. Miksen olisi lähtenyt? 5. Tosi paljon löytyy vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ei varmasti kerkeä kaikkia edes kokeilemaan. Mutteri-klubi yllätti positiivisesti. 6. Varmasti on. Kirjoitan myös muuten paljon ja olen ajatellut jatkaakin kirjoittamisen opiskeluja. Hyvää yleissivistävää koulutusta muutenkin. Luontopolun varrella voi hetken huilahtaa vaikka laavulla ja nauttia upeista järvimaisemista! Ruokaa tarjoillaan seisovasta pöydästä kolmasti päivässä, päiväkahvia ja pullaa unohtamatta!

14 14 VIISSEISKA Metalli 57 toimikunta 2005 Puheenjohtaja Helskyaho Lasse puhelin: Leinovalu Oy Varapuheenjohtaja Koskela Esa puhelin: Sihteeri Tuominen Ritva puhelin: Varasihteeri Heinonen Henna puhelin: Muut toimikunnan varsinaiset jäsenet: Taloudenhoitaja Iso-Kokkila Ann-Marii puhelin : Aapio Pekka puhelin: Salon Terästyö Oy Aaltonen Outi puhelin: Hynynen Esa puhelin: Sanmina Oy Järvinen Irma puhelin: Kanko Anja puhelin : Korhonen Reijo puhelin: ja Sento Oy Malm Anne puhelin: Tuominen Onni puhelin: Leinovalu Oy Lahtinen Olli puhelin: työ: Loglift-Jonsered Oy Sam-Koskitanner Sambeau puhelin: Aspocomp halikko.salonseutu.fi Laakso Lilja puhelin: Ojanperä Asmo puhelin: Ceikomix Oy Paananen Aulis puhelin: Ceikomix Oy Westman Ritva puhelin: Rättö Kalervo puhelin: Aspocomp Oy aspocomp.com Salonen Riitta puhelin: työ: Loglift-Jonsered Oy Meidän kauttamme voit välittää kysymyksiä, ehdotuksia, asioita ja tietoja ammattiosastollemme. Palautteen anto onnistuu myös netissä.

15 VIISSEISKA Varajäsenet 15 Jalava Sanna puhelin: Koistinen Olli puhelin: Marjuaho Tomi puhelin: Järvinen Marja-Leena puhelin Kuusela Hannu puhelin: Sento Oy Högfors Loiske Merja puhelin: Sorv-Elektro Sievänen Jari puhelin: ( asti YK-joukoissa) Leino Sari puhelin: Muut valinnat vuodelle 2005: Ylander Harri puhelin: työ ja Wallius Hitsauskone Oy n.2x viikko Opintosihteeri Laaksonen Sari Kirjeenvaihtajat Helskyaho Lasse Wiman Lea (toimisto) Koulutiedottaja Sievänen Jari Koistinen Olli Www-vastaava (atk-vastaava) Tuominen Kimmo puhelin: sähköposti: Työsuojelujaosto vetäjä Salonen Riitta. Muut jäsenet Hynynen Esa, Koistinen Olli, Tuominen Onni ja Järvinen Irma. Vapaa-aikajaosto vetäjä Tuominen Ritva. Muut jäsenet: Heinonen Henna, Aapio Pekka, Jalava Sanna, Järvinen Irma ja Korhonen Reijo. SAK - Salon paikallisjärjestöön valitut: Varsinaiset Yleisvarat Eija Andersson Villman Raimo Lahtinen Olli Helskyaho Riku Ojanperä Asmo Karro Mirja Rättö Kalervo Sjöman Matti Iso-Kokkila Ann-Marii Paananen Aulis Tuominen Onni Tuominen Ritva Korhonen Reijo Hynynen Esa Heinonen Henna Kanko Anja Järvinen Irma Sam-Koskitanner Sambeau Aaltonen Outi Laakso Lilja Malm Anne Salonen Riitta Jalava Sanna Koistinen Olli (Eero) Marjuaho Tomi Järvinen Marja-Leena Kuusela Hannu Loiske Merja Sievänen Jari Helskyaho Lasse Virtanen Seppo Aalto Mauri Nurmi Taisto Nivalainen Ensio Alajärvi Aimo Koski Pirkko Merikukka Tapio Hakkarainen Stiina Isoaho Sirpa Haapavaara Jaakko Laaksonen Pentti Nuorisovastaava Sam-Koskitanner Sambeau Alueellinen nuorisojaosto Sam-Koskitanner Sambeau Iso-Kokkila Ann-Marii Kv-vastaava Aaltonen Outi Tilintarkastajat Leino Harri vara Koivisto Matti Kulmala Kari vara Lundgren Raija Murikan koulutusta Metallin täydennyskurssi -Tietolähteet verkossa Kurssilla harjoitellaan edunvalvontatehtävässä tarvittavan tiedon etsimistä internetin erilaisten tietolähteiden avulla. Kurssi on tarkoitettu lisäkoulutukseksi edunvalvontatehtävissä toimiville, jotka jo hallitsevat tietotekniikan perustaidot. Työsuojelun peruskurssi Kurssilla käydään läpi työsuojelutehtävien hoitamisen kannalta keskeisiä asioita. Metallin täydennyskurssi -Työn sisällön kehittäminen Kurssilla käsitellään mm. yrityksen muuttuvaa toimintaympäristöä sekä työn sisällön vaikutusta kuormittavuuteen ja terveyteen. Kurssi sopii täydennyskoulutukseksi työsuojelu- ja luottamusmiestehtävissä toimiville. Järjestökurssituella Toiminnan johtaminen ja organisointi Saat lisävalmiuksia ammattiosaston tai jaoston toiminnan toteuttamiseen ja johtamiseen. Eniten hyötyä saavat ne osastot, joista samalla kertaa voi osallistua useampi henkilö. Metallin eurooppalainen edunvalvonta Kurssilla käsitellään metalliteollisuuden kansainvälisiä muutoksia ja niiden vaikutuksia omalla työpaikalla. Kurssi sopii luottamus- ja työsuojelutehtävissä toimiville, EWC-työhön osallistuville sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille jäsenille Working life English Työelämän englannin perusteita kieltä jo hiukan taitaville. Kurssilla on mahdollisuus myös keskittyä oman käyttösanaston hankkimiseen opiskelijan tarpeen mukaan. Yhteisöviestinnän monimuotokurssi I lähijakso II lähijakso III lähijakso Koulutuksen aikana käsitellään yhteisöviestinnän perusteita, kotisivun tekemistä sekä sähköpostin ja verkon käyttöä viestinnän välineenä. Etäjaksojen aikana suoritetaan oman organisaation yhteisöviestinnän kehittämistehtäviä. Opiskelijalla tulee olla käytössään Internet-yhteydet kurssin ajan. Kurssi on tarkoitettu erityisesti ammattiosaston puheenjohtajille, toimikunnan ja jaostojen jäsenille ja tiedotusvastaaville. Neuvottelutaidon kurssi Kurssilla pääset analysoimaan itseäsi neuvottelijana ja suunnittelemaan eri tilanteisiin sopivia neuvottelustrategioita. Ihmissuhteet työpaikalla Kurssilla pohditaan työelämän ongelmia ja etsitään niihin ratkaisuja. Avoin viestintä, aktiivinen kuuntelu ja positiivinen ajattelu auttavat eteenpäin vaikeissakin tilanteissa. Elämänmakuinen kurssi työelämässä mukana oleville ja työyhteisön hyvinvoinnista kiinnostuneille. Kurssille toivotaan osanottajia erityisesti elektroniikka-alalta. Tietotekniikan kurssi Saat perusvalmiudet mikrotietokoneen käyttämiseen ja opit tavallisimpien työvälineohjelmien alkeita sekä tutustut Internetiin ja sähköpostin käyttöön. Liitto voi myöntää kurssipäivärahan ja stipendin luottamustehtävissä toimiville (luottamusmiehet, työsuojeluhenkilöstö ja ammattiosaston toimihenkilöt)

16 16 VIISSEISKA Työehtosopimusratkaisu vuosille TES:n voimassaoloaika Yleiskorotus tai lähinnä sen jälkeen alkavan tilikauden alusta: 0,24 /h tai 40,54 /kk, kuitenkin vähintään 2 % Työpaikkakohtainen erä 0,03 /h tai 5,24 /kk, kerrottuna tämän TES:n piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtainen erä käytetään paikallisesti sovittavalla tavalla. Erän käytössä tulee ottaa huomioon palkkarakenteen mukaisen palkkaporrastuksen toteutuminen sekä mahdollisten vinoutumien oikaisu. Ellei työpaikkakohtaisen erän käytöstä ole päästy mennessä sopimukseen, jaetaan korotus tasan työntekijöiden kesken. Työkohtaiset tuntipalkat Alinta työkohtaista tuntipalkkaa korotetaan 0,24 /h. Seuraavia työkohtaisia tuntipalkkoja korotetaan niin, että palkkasuhteet säilyy; n. 5% / porrasväli. Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR) työkohtaiset tuntipalkat ovat seuraavat kuntakalleusluokassa kaksi: TVR Palkka 1 7, Vuorotyölisät iltavuorolisä 0,98 /h yövuorolisä 1,81 /h keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyönlisä 1.81 /h, maksetaan lauantai vrk:n aikana tehdystä työstä. Tutkintopalkkio ammattitutkinto 200 erikoisammattitutkinto 300 ammattitutkinto stipendi alkaen 330 Henkilökohtainen palkanosuus (Hko %) Hko on suuruudeltaan 3 % - 20 % työkohtaisesta palkan osuudesta. Keskiarvo 9 % - 14 % välillä. Hko:n uusi määritys otetaan käyttöön heti, kun työnantaja on tarkastanut ja tehnyt tarvittavat muutokset pätevyyden mittausjärjestelmään ja siitä on sovittu työntekijöitten kanssa. Kuitenkin viimeistään Yleiskorotus korotus 1,6 % työpaikkakohtainen erä 0,3 % neljänneksen keskimääräisestä keskituntiansiosta (KTA) kerrottuna työpaikan tämän TES:n piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Käyttö samoin kuin alkaen. Vuorolisät iltavuoro 1.00 /h yövuoro 1,84 /h keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyönlisä 1.84 /h Lisäksi sovittiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa parantavista asioista, kuten säännöllisen työstä vapautuksen määrästä ja kuukausittain maksettavasta euromääräisestä korvauksesta. Myös muutosturva-asiassa saatiin ns. pää auki. Taloudellisin tai tuotannollisin syin irtisanotulla työntekijällä on oikeus ilman ansion menetystä vapaaseen käytettäväksi esim. uuden työpaikan hakemiseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään 1 kk. 2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli 1 kk, mutta enintään 4 kk 3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli 4 kk. Jäsenyyden "hoitovinkkejä": Perintäsopimus Täytä aina uusi perintäsopimus, kun työnantajasi vaihtuu tai siirryt itse maksavaksi jäseneksi tai siirryt palkansaajasta yrittäjäksi. Jäsentietojen muutosilmoitukset Toimita kirjallinen todiste ammattiosastoosi, jos: - jäät pysyvästi eläkkeelle - siirryt toiseen ammattiliittoon - olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja - opiskelet - suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - olet määräaikaisella osa- tai työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa - suoritat vapausrangaistusta Jäsenmaksuvapautukset Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos - lähdet opiskelemaan, armeijaan tai siviilipalveluun - jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle - suoritat vapausrangaistusta - olet määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä - olet työttömyyseläkkeellä. Ammattiosastosi voi hakea sinulle vapautusta jäsenmaksuista, jos joudut työttömäksi tai sairastut, etkä saa lainkaan ansiotuloja. Ilmoittaudu tällöin ammattiosastossasi vähintään puolivuosittain. Oma loma Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun liiton keskituntiansion perusteella. Lisätietoa joko ammattiosastostasi tai suoraan Metalliliitosta jäsenrekisteristä! ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Ilmoittaudu asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työpaikalla on vähintään kymmenen lomautettua, työvoimatoimistoon ei tarvitse ilmoittautua henkilökohtaisesti, vaan lomautuksen ilmoittaminen työvoimatoimistoon ja työttömyyskassaan hoidetaan ns. yhteislistalla. Jos työpaikalla käytetään yhteislistamenettelyä, ota yhteys luottamusmieheen, jolta saat ohjeet päivärahan hakemismenettelystä. Ansiopäivärahan hakemuslomakkeen saat työvoimatoimistosta, liiton aluetoimistosta, liiton keskustoimistosta tai ammattiosastosta. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa, viimeinen haettava päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Tuo hakemuksesi ammattiosastosi toimistoon. Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan seuraavat liitteet: - alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 43:lta (alkuehto) tai 34:ltä (nollausehto ja paluuehto) työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee olla eriteltyinä sekä lomarahan että lomakorvauksen määrä - lomautustodistus, jos lomautusta ei ole toteutettu ns. yhteislistamenettelyä käyttäen - todistus hakemusjakson aikana tehdyn työn palkasta. Jos työtulo on yritystuloa tai maatilatalouden tuloa, hakemukseen liitetään selvityslomake viimeksi vahvistetusta verotuksesta - päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahan määrään vaikuttavasta sosiaalietuudesta, esim. kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) - talonkirjaote, jos haet lapsikorotusta aviotai avopuolison lapsesta - alkuperäinen verokortti, jos se on portaikkokortti tai muutosverokortti. Normaalin verokortin tiedot (perus- ja lisäprosentti) kassa saa suoraan verottajalta - viimeinen jäsenmaksukuitti, jos olet tehnyt ns. itsemaksavan sopimuksen jäsenmaksun maksamiseksi - korotetun ansio-osan hakemista varten irtisanomisilmoitus, työtodistus tai muu selvitys, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Lisäksi tarvitaan työeläkeotteen ansiotyöluettelo, jos olet työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa taikka merimiehenä. Työttömyyskassa hankkii työhistoriaa koskevan ansiotyöluettelon yksityisten palvelusuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Lisätietoja saat ammattiosastosi toimistolta osoitteessa Turuntie 8, 4.krs, Salo Lähde:

17 VIISSEISKA 17 OP-Tilikeskus uuden vetäjän silmin Salon Seudun OP-Tilikeskuksen pitkäaikaisen vetäjän Maisa Lehmussaaren (oik.) jäädessä eläkkeelle vetovastuun ottaa Kirsi Ylirönni (istumassa keskellä). Muut tilitoimistopalvelun ammattilaiset ovat Sari Huuhka (vas.), Sinikka Nikander, Virve Elovaara, Markku Juva ja Kati Kulo. Salon Seudun OP-Tilikeskus on tarjonnut taloushallinnon palveluja seutukunnan elinkeinoelämälle jo yli 35 vuoden ajan. Maatalouden tuloverouudistuksesta 1968 alkunsa saanut toiminta laajeni nopeasti myös yrityspuolelle. Nykyään asiakaskuntaamme kuuluu yrityksiä ja yhteisöjä yhteiskunnan eri aloilta. Palveluitamme käyttävät niin osake-, henkilö-, kiinteistö- kuin asunto-osakeyhtiöt, unohtamatta maatalousyrittäjiä, säätiöitä sekä lukuisia eri yhdistyksiä. Lukeutuupa asiakkaisiimme kaksi sairauskassaakin. Kirjanpitopalveluiden ohella myös palkanlaskentapalveluiden kysyntä kasvaa vuosittain. Minulle hyvän tilitoimiston tunnusmerkki on laadukas palvelu. Hyvän palvelun tekijöitä on vaikea tyhjentävästi luetella tai laittaa paremmuusjärjestykseen. Toiselle hyvää palvelua ovat uudet sähköiset toimintatavat kuten e- lasku tai lomakemallit, kun taas toinen arvostaa enemmän mahdollisuutta soittaa tai käydä henkilökohtaisesti tarkistaakseen miten lasku tulisi muotoilla tai alv tilittää. Laadukas palvelu koituu eittämättä kummankin osapuolen hyväksi asiakastyytyväisyyden ja pienen asiakasvaihtuvuuden kautta. Tilitoimistopalvelun tulisikin olla asiakkaiden kokonaisvaltaista neuvomista talousasioissa, ei pelkkää kirjanpitoa ja kirjaamista. Ihmisläheisyys, positiivinen asenne ja hymy ovat vaikeasti tiliöitävissä, mutta niiden myönteistä vaikutusta niin liiketoimintaan kuin muuhunkaan kanssakäymiseen ei ole kiistäminen. Hyvässä tilitoimistossa tunnistetaan ne asiat, jotka tuottavat asiakkaalle todellista lisäarvoa. Yrittäjän tai yhdistyksen sihteerin ei ole välttämätöntä ylläpitää viimeisintä tietoutta verotuksen muutoksista tai osakeyhtiölain uusista käänteistä, vaan hänelle tulee tehdä mahdolliseksi keskittyä siihen ydintoimintaan, mikä kulloisenkin organisaation kannalta on oleellista. Meidän tilitoimistossa pitää tietää miten missäkin asiassa asiakasta palvella, sillä asiakkaiden toiminnan ja markkinoiden tuntemus, paikallinen palvelu ja osaaminen ovat ratkaisevia kilpailutekijöitä niin suunniteltaessa uutta puhelinta kuin taloushallinnon palveluita tuotettaessakin. Sähköisten etäpalveluiden, paperittomuuden tai muiden ajan ilmiöiden ei soisi muodostuvan hyvän ja henkilökohtaisen palvelun esteeksi, vaan helpottaessaan arkipäivän rutiineita antavan lisää aikaa sen tuottamiseen. Tehokkaista työvälineistä huolimatta, tai ehkä myös juuri niiden vuoksi, yhä lisääntyvä informaatio tulvii yrittäjän päälle ja puristaa hänet yhä tiukemmalle taloushallintonsa kanssa. Siksi nyt on ensiarvoisen tärkeätä tilitoimiston palvelujen monipuolisuus, palvelualttius ja tietenkin henkilökunnan ammattitaito. Kotiseudulle on aina mukava tulla takaisin. 15 vuotta Vaasassa, yritteliäällä Pohjanmaalla antaa mukavasti näkökulmaa ja kokemusta tilitoimistoalasta. Myönnettäköön, että vuosi meni Turussa Pretaxilla ennen kuin murre ja tavat olivat takaisin mielessä. Otan tehtäväni perinteikkään Salon Seudun OP-Tilikeskuksen toimistopäällikkönä vastaan toukokuussa Marja-Liisa Lehmussaaren siirtyessä eläkkeelle. Hymyn voi aina tiliöidä tuloksi. Kirsi Ylirönni Toimistopäällikkö KLT Matkatyömääräykset pykälä kirjoitettiin kokonaan uudelleen TUPO-sopimuksen yhteydessä. Keskeisiä muutoksia seuraavassa: Matkakustannukset - kymmenen kilometrin omavastuu (ei kesken työpäivän) - kohta "matkakustannukset eräissä tapauksissa" poistuu (20 km:n omavastuu) Päiväraha -yli 40 km (ennen 55 km) varsinaiselta työpaikalta - kokopäiväraha yli 10 tuntia (ennen 12 tuntia) - osapäiväraha yli 6 tuntia (ennen 8 tuntia) - päivärahat (verohallinnon ohje) - kokopäiväraha 30 - osapäiväraha 14 - ateriakorvaus 7,5 Matka-aika - työntekijän on saatava työvuorokausittain riittävä lepoaika Ateriakorvaus - kodin ja varsinaisen työpaikan etäisyys 10 km - ei makseta saman yrityksen eri työpaikoilla, jos ruokailumahdollisuudet ovat vastaavia Asunto - yli yhden kuukauden komennuksella majoitus yhden hengen huoneessa, jos mahdollista Työ ulkomailla - päiväraha (verohallinnon ohje) ei vähennä asunnon osuutta Paikallinen sopiminen -paikallinen sovellutus tehdään pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä kirjallisesti, jos matkatöitä tehdään yrityksessä yleisemmin Korvaus oman auton käytöstä - 0,40 km, jota korotetaan - 0,06 km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 0,10 km, kun kuljetetaan asuntovaunua - 0,20 km, kun kuljetetaan taukotupaa - 0,01 km, kun kuljetetaan koneita tai muita esineitä, joiden paino ylittää 80 kg tai koko on suuri tai kuljetettavana on koira - 0,08 km, kun liikutaan metsäautotiellä tai liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla - 0,01 km, kun kuljetetaan matkustajaa Saako sinun pankistasi myös lainopillisia palveluja? Asiakkaanamme sinulla on käytettävissäsi Suomen tihein pankkijuristiverkosto. AY-PANKKI

18 18 VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosaston Metalliliiton kevät valtuustolle tekemät esitykset Esitykset ovat osaksi samoja, joita osasto jo esitti liittokokoukselle toukokuussa Näitten puolesta oli myös osastosta liittokokouksessa puhumassa aktiiviryhmä, mutta koska asiat eivät edenneet tyydyttävällä tavalla, päätettiin niitä esittää nyt uudestaan kevät valtuustolle. Näin ne saavat paremman painoarvon liiton koneistossa. Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 17 mom.1 Muutos Esitämme että itsenäisyyspäivä saadaan saman arvoiseksi korvattavien arkipyhien kanssa vuorotyössä oleville. Perustelut Vuorotyöntekijöillä itsenäisyyspäivä on usein työpäivä. Nykyisen lain mukaan itsenäisyyspäivä on eriarvoinen korvattavien arkipyhien kanssa. Kyseessä on kuitenkin suuri kansallinen juhlapäivä Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 20 Mom. 7. Sairaan lapsen hoito Muutos Pykälästä tulisi poistaa sana äkillinen. Nyt vanhemmat joutuvat ottamaan palkatonta vapaata esim. lapsen joutuessa leikkaukseen ja sairaalan edellyttäessä usein molempien vanhempien läsnäoloa Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 17 Mom.1 Muutos Arkipyhäkorvausta vastaava juhlapyhäkorvaus tulisi maksaa myös lauantailta ja sunnuntailta niille työntekijöille, joilla lauantai ja/tai sunnuntai ovat työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 20 Mom. 7. Sairaan lapsen hoito Muutos Sairaan lapsen hoito koskemaan myös kolmivuorotyössä olevien vanhempien kohdalla, siten, jos toinen vanhemmista on yövuorossa ja toinen aamuvuorossa tai päivätöissä. Lapsen sairastuessa ei voi olettaa, että vanhemmat jaksavat hoitaa päivällä sairasta lasta ja aloittaa taas työt yövuorossa. Tällä hetkellä työnantaja ei korvausta maksa, vaan vetoaa vanhemman kotona oloon kyseisissä tapauksissa. Tähän pykälään olisi myös saatava kohta mikä korvaisi ansionmenetyksen, jos toinen vanhemmista hoitaa kotona lasta ja hoitaja sairastuu, koska tällöin työssä oleva joutuu jäämään pois töistä hoidon järjestämiseksi Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus 10 Erilliset lisät mom.3 vuorolisät Muutos Korotuksia vuorotyölisiin. Lisät vastaamaan vähintään toimihenkilöiden vuorotyölisiä. Vuorot rasittavat samanaikaisesti sekä työntekijöitten että työnantajapuolen edustajia, joten korvaustenkin pitäisi olla samansuuruisia Muutoskohde Metalliteollisuuden työehtosopimus mom kohta 3 Muutos Työajantasaamisvapaa on työssäolopäivien veroinen päivä Muutoskohde Vuosilomalaki 3 vuosiloman pituus Muutos Määräaikaisessa työsuhteessa oleville kertyy vuosilomaa 2,5 päivää täydeltä loman määräytymiskuukaudelta sekä lomaraha Muutoskohde Opintovapaalaki (B10), Opintovapaaoikeus 4 Muutos Esitämme opintovapaan pituutta jatkettavaksi, koska nykyisin työntekijät joutuvat päättämään työsuhteensa kahden vuoden Jäsenmaksun suuruus Jäsenmaksu vuonna 2005 on 1,7 % bruttopalkasta. Siitä on Metalliliiton osuus 1,1 prosenttiyksikköä ja Metallityöväen työttömyyskassan osuus 0,6 prosenttiyksikköä. Jäsenmaksua maksetaan kaikista ennakonpidätyksen alaisista palkoista, myös opintovapaan jälkeen, vaikka opinnot ovat ammattiin liittyviä ja kestoltaan nykyisin vähintään 3 lukuvuotta. Opintovapaaoikeus olisi vähintään kolme vuotta Muutoskohde Työaikalaki 5 luku 26 yötyö ja 27 vuorotyö Muutos Pienen lapsen (alle 15v.) toisella vanhemmalla on oltava oikeus kieltäytyä yö- ja vuorotyöstä, jos molemmat vanhemmat tekevät yö- tai vuorotyötä tai jos on yksinhuoltaja ja ilman pelkoa sanktiosta.(lopputilin pelkoa.) - Yhteiskunnan huonovointisuuden takia. mm. äitiysloman ja sairausloman ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa. Metallityöväen työttömyyskassan maksamista päivärahoista ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. ELÄKE INFO laisille n Salon Tehtaiden Työhuonekunta järjestää lla työsuhteessa oleville asiasta kiinnostuneille! Päivät: to 14.4 to 28.4 to 19.5 Aika: paikka: Klo n Luento 3, Dc-rakennus Osallistuminen omalla ajalla! Uusi eläkelaki astui voimaan v.2005 alusta. Tule kuulemaan muutoksista lakisääteisissä eläkkeissä. Alustajana Jarmo Kallio Työeläkelaitoksesta (TELA) Mahdollisuus esittää henkilökohtaisia kysymyksiä. KAHVITARJOILU! Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pääluottamusmies Marjo Nevalainen puh TSL:n Salon Seudun Opintojärjestö järjestää TILAISUUDEN ELÄKEUUDISTUKSISTA Lauantaina 7.5. klo Ilmoittautumiset Jarmo Parkkinen (02) , (02) RUOKATARJOILU! Jätä kaikki yhden kortin varaan. AY-PANKKI

19 VIISSEISKA Naisjaosto Metalli 57 naisjaosto Vetäjä/puheenjohtaja Kanko Anja, varapuheenjohtaja Loiske Merja, sihteeri Laaksonen Sari, varasihteeri Lehtonen Marja, taloudenhoitaja Westman Ritva, varataloudenhoitaja Ahonen Arja, kuittien tarkastajat Sirkiä Seija, Hellberg Riitta, muut jäsenet Harju Helena, Vuori Tuula Malin Virve ja Kallio Sirpa. 19 Opintojaosto Metalli 57 naisjaosto on iloinen ja toimiva ryhmä naisia, jotka kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa on vapaa tunnelma. Yleensä suunnittelemme jotain tapahtumaa, teatteria, kylpylämatkaa, kesäreissua tai jotain muuta. Nämä matkat ovat tarkoitettu kaikille, myös miehille ja lapsille. Toivomme, että miehet eivät ajattele, että kun naisjaosto järjestää, ei sinne voi mennä. Päinvastoin. Näillä matkoilla voi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, jos esimerkiksi kaipaa seuraa. Perheet voivat viettää yhdessä olon hetkiä, esim. kylpylämatkalla. Silloin ei tarvitse puurtaa keittiössä, koska matkalla on aina myös ruokailu. Arjen keskellä kaipaa virkistystä, jaksaa taas paremmin. Toivomme lisää naisia kokouksiin. Ilmoitukset sekä kokouksista että matkoista ovat työpaikkojen ilmoitustauluilla, Ahjo-lehdessä ja Metalli 57 toimistolla. Jos tunnet kiinnostusta ja haluat lisätietoja, voit ottaa yhteyttä sihteeriimme Sariin puh , taloudenhoitaja Ritvaan puh tai puheenjohtaja Anjaan puh Urheilujaosto Vetäjä Ylander Harri, muut jäsenet: Paananen Aulis, Hynynen Esa, Jalava Sanna, Järvinen Irma ja Tuominen Onni. Jaosto on järjestänyt useina vuosina yleisurheilukilpailuja koko perheille, mutta osanotto on ollut heikkoa. Onko mitään mieltä järjestää tapahtumia, jos 5000 jäsenestä vain promillen verran on innokkaita ja ottaen huomioon perheille tarkoitetun tapahtuman, jää tulos vielä tätäkin huonommaksi. Historia kertoo, että talvella on pidetty myös hiihtokilpailuja, joissa ei liioin ole ollut osallistujia. Nyt on uudella jaostolla haastetta löytää mielekkäitä liikuntamuotoja. Jaostossa on 6 edustajaa, joista kaksi on naispuolisia. Jaostoihin pitäisi löytää osaston toimikunnan ulkopuolelta myös innostuneita liikunnan kehittäjiä, jotka toisivat hyviä uusia ideoita. Useimmat toimikunnan jäsenet ovat useissa jaostoissa, joka ei ole hyväksi koko osaston toiminnan ja jäsenten hyvinvoinnin kannalta, TES - ja edunvalvontajaosto: sillä ideat alkavat helposti toistaa vuosien linjaa, kun taas pitäisi olla koko ajan uuden kehityksen ja tilanteen sekä kulloisenkin aktiviteetin ajan hermoilla. Ilmoittautukaa rohkeasti mukaan ja antakaa yhteystietonne toimistolle tai toimikunnan jäsenille, sillä pian on taas uusien valintojen aika ja mikäli saamme aikaan suurempia tapahtumia, niin toimitsijoille on aina tarvetta. Antakaa ideoita mikä kiinnostaa vai onko meistä tulossa "mäyräkoiran" taluttajia töllötin tantereella. Lähdemme varovasti liikkeelle uusilla haasteilla ja kokeilemme miten laskettelu Teijon rinteellä kiinnostaa. Tarjoamme kevään viimeisille hangille huikeat 50 hissilippua jäsenille laskettelua varten, jolla päästäisiin jo 1% osuuteen osastomme jäsenmäärästä. Reipasta kevättä ja liikunnallista vuotta Tesjaosto Jaoston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jaosto on aiemmin ollut nimeltään TESjaosto, jolloin sen tehtävänä oli lähinnä laatia esityksiä liiton valtuustolle ja liittokokoukselle. Ammattiosastomme onkin ollut yksi aktiivisimmista osastoista tällä alueella. Esityksemme ovat koskeneet työntekijöiden asioita laidasta laitaan. olemme kiinnittäneet huomiota mm. työn ja perheen yhteensovittamiseen ja lapsen sairastumiseen liittyviin ongelmiin, olemme toivoneet Metallityöväenliiton vaikuttavan opintovapaan pidentämiseksi vähintään 3-vuotiseksi, olemme tehneet monta esitystä vuorotyölisien korottamiseksi ja vuorotyöstä johtuvien ongelmien korjaamiseksi jne Moni esityksemme sisältyykin nykyisin liittokokouksen päätöksiin ja toivon mukaan näkyvät myös aikanaan työehtosopimuksessa ja lainsäädännössä. Kuluvan vuoden alusta jaosto sai uuden nimen, kun perään liitettiin sana edunvalvonta. Nyt haemme vasta uusia toimintatapoja, joista yksi lienee edelleen esitysten tekeminen. Toinen tehtävä jaostolla voisi olla avun ja neuvojen antaminen työpaikoille ja niiden luottamusmiehille edunvalvontatilanteissa. Tähän jaoston kokoonpano antaakin hyvät eväät, sillä jaoston jäsenien joukossa on kokeneita luottamus- ja pääluottamusmiehiä. Katsotaan, millaisiksi jaoston tehtävät aikaa myöten muotoutuvat. TES - ja edunvalvontajaoston jäsenet ovat Lasse Helskyaho, Lilja Laakso, Esa Hynynen, Kalervo Rättö, Anne Malm ja Outi Aaltonen. Opintojaosto kyselee ja selvittää osaamistarpeita, valmistelee koulutussuunnitelman ja toimii niiden toteuttamiseksi. Opintojaoston jäsenet on valittu ammattiosaston toimikunnan jäsenistä. Opintosihteeri on valittu toimikunnan kokouksessa. Opintojaostoon kuuluvat vasemmalta Tomi Marjuaho, opintosihteeri Sari Laaksonen, Henna Heinonen ja Olli Lahtinen, kuvasta puuttuu Sari Leino. Vastaa ja voita uusi kesätukka! Hei nuori! Tiedätkö, mihin olet nimesi laittanut? Haluatko tietoa työsopimuksen teosta? Hei seniori! Pelottaako atk, mutta haluaisit käydä internetissä? Haluatko tietoa internetin käytöstä? Hei sinä vuokratyöläinen ja vakityösuhteessa oleva! Mitä sinä et osaa, mutta haluaisit oppia? Metalli 57 haluaisi auttaa juuri sinua. leikkaa tästä _ Kerro ajatuksesi ja mielipiteesi meille mistä haluaisit lisää tietoa tai mitä haluaisit oppia? Nimi Osoite Puhelin Kerro ajatuksiasi ja palauta ne mennessä Metalli 57:n toimistolle Turuntie 8, 4.krs, Salo tai sähköisesti Vastata voit myös kotisivuillamme osoitteessa Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kampaamon lahjakortti Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti

20 20 VIISSEISKA Veteraanijaoston toimikunta vuonna 2005 Takavasemmalta: Eero Karjalainen, Leila Lehtiniitty, sihteeri Kalevi Ruohonen, Onni Suominen, Tauno Lahtinen ja Virpi Vireä. Edessä vasemmalta: Sinikka Kaskinen, Mirja Lintula, Leena Tuominen ja puheenjohtaja Vilho Joronen, kuvasta puuttuu Aarre Tuominen. Veteraanijaosto Hei! Sinä Metalliliiton vapaajäsen, joka olet jäänyt eläkkeelle. Tule mukaan iloiseen veteraaniporukkaamme. Kokoonnumme "pilke silmäkulmassa" kerran kuukaudessa kahvin ja mukavan rupattelutuokion merkeissä. Tapaamispäivämme on aina joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko kello Salon Työväentalolla, josta ilmoittelemme sekä Ahjo-lehdessä että Metalli 57 toimiston alaovella, Turuntie 8, Salo. Järjestämme myös rattoisia retkiä ja matkoja ynnä muuta virikkeellistä ja mieltä piristävää toimintaa. Sydämellisesti tervetuloa seuraavaan tapaamiseemme keskiviikkona Metalli 57:n Veteraanit, puheenjohtaja Vilho Joronen. Voi hyvä lukia! Olekte ollenka ajatellu et te olisi jo vanhoi? Tai ei ny nii vanhoi, mut kauemmi eläny. Nyt olis teil hyvä mahrollisuus pittä sitä vanhenemist vähä kauemppa. Tulisitte meijän ikinuortte joukko, meijä Metal 57 veteraaneihi. Meit on kiva joukko ja me tavata joka kuukauren ensmäinen keskiviikk Työväentalol. Kyl toi puh.joht. jottain kokoust enste pittä, mut kyl hää sit lopetta viimeist sit ku kahve on valmis ja pulla kans. Laivareissul mennä toukokuus, kesäkuus on kesäpäivä ja syksyl teatteri. Tulkka ihan piruuttas ens kerral mukka meijän tapaamisse työväentalol. Se voi hyvinki olla nii, et ku on yhren kerran käyny, tule helposte uurestas. Tervetulloo! Sinikka Kaskinen ja Alpo Paulamäki pistivät yhdessä pöydän koreaksi merkkipäiviensä kunniaksi Veteraanien tapaamisessa Osuuspankin "pojat" olivat kertomassa sijoittamisesta ja miten tehdään testamentti. Visertäjät muistivat johtajaansa Sinikka Kaskista 70-vuotispäivän johdosta. Onnittelijoina Pirkko Laaksonen ja Onni Suominen. Metallin veteraanit matkalla Forssan Vesihelmeen uimaan Uinnin jälkeen maistui ruoka. Kylli-tädin elämänohje Rakasta, mutta opi luopumaan. Ole rohkea, ole rehellinen. Älä katkeroidu, älä muistele kärsimääsi pahaa. Älä kosta mitään vääryyksiä, joita kenties olet saanut kokea. Opettele luopumaan, vaikka rakastat äärettömästi, intohimoisesti, hellästi miestä tai lapsiasi tai omaisia tai työtä. Älä rakasta mitään omanasi, omastaan on vaikea luopua, ja kaikesta on luovuttava. Älä jossittele menneitä äläkä murehdi tulevia. Tulevaisuuden voi rakentaa niin hyvin kuin pystyy, mutta kaikkea ei voi itse tehdä, tulevaisuus tuo mitä Luoja suo.

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n

HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n HONKALAHDEN PUUTYÖNTEKIJÄIN ammattiosasto 005 ry:n TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTA-AJATUS TARKOITUSTAAN VARTEN AMMATTIOSASTO; Hoitaa sääntöjen määräämien asioiden lisäksi jäsenasioiden, vapaa-ajan ja

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Ossi Stenholm Kati Fonsell -Laurila Eino Järvinen Jaana

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO

Lisätiedot