s. 2 s. 5 s Porin kaupungin henkilöstölehti Liisa Jokisen Pussinperä Toiminnalliset muutokset Nuoret ammattilaiset esillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 2 s. 5 s. 10-11 Porin kaupungin henkilöstölehti 1 2014 Liisa Jokisen Pussinperä Toiminnalliset muutokset Nuoret ammattilaiset esillä"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Liisa Jokisen Pussinperä s. 2 Toiminnalliset muutokset s. 5 Nuoret ammattilaiset esillä s

2 2 Pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää - tulokset puhukoot puolestaan Heti viime kuntavaalien jälkeen ripeästi laadittu valtuustosopimus antoi kaupungin taloudesta vastaaville viranhaltijoille erinomaisen ohjenuoran vuoden 2013 talousarvion toteuttamiseen. Tilivuoteen lähdettiin runsaan seitsemän miljoonan euron takamatkalta ja - kiitos niin konsernihallinnon kuin kaikkien hallintokuntien päädyimme ylijäämäiseen tilinpäätökseen. Monet pienet virastot loistivat hyvillä tuloksilla, mutta kustannusvaikuttavin toimintomme eli perusturva teki eittämättä historiansa parhaimman tilinpäätöksen. Perusturva on saanut paljon julkista kiitosta yhteistoimintaalueen muista kunnista. Itse olen saanut seurata erityisesti porilaista terveydenhuoltoa sisältäpäin aina vuodesta 2001 ja nostan vilpittömästi hattua perusturvan nykyiselle kehittämismyönteisyydelle ja rohkeudelle. Vanha klisee norsun syömisestä haarukkapaloina pätee tänäkin päivänä ja pala palalta perusturvan toimintoja on hiottu kilpailukykyiseen kuntoon. Itse olen viime aikoina saanut olla mukana seuraamassa, miten perusturvan, nuorisotoimen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen yhteistyönä lanseerataan uutta toimintamallia, ns. Ankkurimallia nuorten ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Malli on kehitetty Kanta-Hämeen poliisilaitoksella ja hyväksi havaittu. Porin perusturvan yhteistoimintaalue on mielestäni antanut erinomaiset näytöt ja omaa täydet valmiudet sote-uudistuksen toimeenpanoon alueellamme. Viime vuosi viesti siitä, että olemme oikealla tiellä kehittäessämme kaupungin toimintoja määrätietoisesti ja hallitusti toiminnallisen muutosten kautta. Ymmärrän hyvin niitä kaupunkeja, jotka hädän tullen ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöään, mutta mielestäni se ei edelleenkään ole Porin tie. Vaikka tänä talvena ei ole tarvinnut kolata lunta kuin kerran, voidaan kuntien lomautuksia verrata lumen kolaamiseen se on ongelmien työntämistä hamaan tulevaisuuteen. Samat talouden ongelmat ovat vastassa lomautuksia seuraavana vuotena. Kunnallisessa palvelutoiminnassa ei ole sellaisia kysynnän vaihteluita kuin vaikkapa telakkateollisuudessa, jossa tilauskannan loppumisesta automaattisesti seuraa lomautuksia ja irtisanomisia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnässä on odotettavissa vain kasvua ikäihmisten määrä kasvaa ja vaikka vanhukset ovat entistä terveempiä ja pitempään toimintakykyisiä, tarvitsevat he ennen pitkää palveluja. Nuorisoikäluokat pienenevät, joten koulutuspaikkojen määrä tulee eittämättä vähenemään ja voimavaroja tullaan siirtämään niitä tarvitseville. Vain toimintaprosesseja uudelleen arvioimalla ja nykyaikaistamalla voimme vastata näihin tulevaisuuden haasteisiin. Vaikka kunnallisen palvelutuotannon automaatioastetta ei voida nostaa samassa määrin kuin teollisuustuotannossa, on esimerkiksi sähköisten palvelujen potentiaalin hyödyntäminen suomalaisessa kunnallishallinnossa vielä täysin alkutekijöissään. Vapaaehtoinen kuntaliitosselvitys on meneillään alueemme kymmenessä kunnassa. Kuluvan vuoden aikana kunnat tekevät päätöksensä siitä, liittyvätkö uuteen kuntaan. Olennaista niin Porin kuin muidenkin mukana olevien kuntien kannalta on, että toiminnallisia muutoksia koskevia päätöksiä ei lykätä uuden kunnan tehtäviksi vaan ne tehdään etukäteen ja uusi kunta saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Aiemmista monikuntaliitoksista on tarpeeksi huonoja esimerkkejä olkaamme me täällä Porin seudulla rohkeita ja ennakkoluulottomia vaikeidenkin päätösten teossa ja muistakaamme, että kunta on olemassa kuntalaisiaan varten. Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Kuva Kalle Aaltonen Pussinperällä Liisa, tiäks mitä. Pori o yks iso umpikuja, sanoi siskonpoikani Lauri, paljasjalkainen porilainen, tuolloin 4-vuotias. Mietteliäs pikkumies osui niin naulaan kantaan, että ensin mykistyin, sitten räjähdin epäuskoiseen nauruun. Miten voi noin pieni ihminen osata tiivistää jotakin noin nerokkaasti! Mielessään hänellä oli varmaankin rautatie, joka johtaa vain joko pois Porista tai takaisin Poriin. Muita suuntia ei ole. Laurilla oli jo takanaan muutama junamatka Tampereelle ja Helsinkiin. Pori on pussinperä. Monen korvissa tämä kuulostaa järkyttävältä ja ahdistavalta, paikkakunnalta jonka suuntaan ei kannata vilkaistakaan. Mutta minulle Porin eristyneisyys tarkoittaa pelkästään hyviä seikkoja. Uskon, että tämä yhden raiteen päässä nököttäminen on tehnyt Porista Porin, Suomen ainutlaatuisimman paikan. Eikä kyse ole vain fyysisestä eristyneisyydestä, vaan henkisestä olotilasta. Porissa ja porilaisissa on tinkimättömyyttä ja sopivaa jääräpäisyyttä, täällä kuljetaan omia polkuja pohtimatta mitä muut nyt mahtavat meistä ajatella tai vertaamatta koko ajan muiden saavutuksiin ja tekemisiin. Tämä asenne synnyttää etenkin kulttuurin ja taiteen alueella ällistyttäviä tuloksia. En keksi toista kaupunkia, jossa syntyisi niin poikkeuksellista ja omaperäistä taidetta. On vaikea uskoa, että samaa tekemisen vapautta voisi saavuttaa kaiken ytimessä, jossa vertailukohteita on liikaakin. Kirjailija, toimittaja Anna-Kaari Hakkarainen opiskeli 2000-luvun alussa Porissa. Ja rakastui. Hakkaraisen mielestä Porissa on parasta kaupungin aitous, hienostelemattomuus ja ylpeys ota tai jätä -asenne. Porissa ei pokkuroida, ei ihmisille eikä asioille. Porin kauneus ei ole ilmiselvää vaan se löytyy sille, joka osaa etsiä. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Pori ei ole niitä paikkoja, joihin rakastuu ensi silmäyksellä. Minun piti muuttaa moniksi vuosiksi pois, toisiin kaupunkeihin, jotta aloin oivaltaa porilaisuuden hienoutta. Juuri nyt elämässäni parasta on se, että voin aina hypätä Satakunnan Liikenteen pikavuoron kyytiin kun pääkaupungin meno alkaa ahdistaa, tylsistyttää tai ärsyttää. Ja tiedän, että periltä löytyy muutakin kuin Ruistrio ja Yyterin sannat. Löytyy aina myös läjäpäin kiinnostavia keikkoja, näyttelyitä ja mikä parasta, porilaisia tyyppejä. Porin omalaatuisuutta ei voi selittää, analysoida ja lokeroida. Pori on Suomen suurin salaisuus. En tajua sitä vielä itsekään ja tuskin koskaan tajuankaan. Liisa Jokinen Liisa Jokinen on Porissa kasvanut vapaa toimittaja ja valokuvaaja. Perustanut Hel Looks -katutyylisivuston ja Vaatelainaamon.

3 Henkilöstöasioita Työtä ja terveyttä Työterveyshuolto on puhuttanut Vastauksia keskusteluun Mitä työterveyshuolto on? Porin kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto teki joulukuun kokouksessaan kolme päätöstä, jotka kaikki liittyvät siihen, miten menetellään, kun sairastuu työaikana tai tarvitsee terveydenhuollon palveluita työaikana. Päätökset koskivat työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa vuodelle 2014, uusia ohjeita työajan käyttämisestä terveydellisiin tarkastuksiin, tutkimuksiin ja hoitoihin sekä esimiehen oikeutta myöntää 1-7 päivän poissalo sairauden takia. Kaikki päätökset ovat luettavissa Patarummussa. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Porin kaupungilla on vuodesta 2010 ollut työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta toistaiseksi voimassa oleva sopimus Satakunnan työterveyspalvelut liikelaitoksen kanssa. Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä on voimassa olevat sopimukset paikallisten kunnallisten palvelujen tuottajien kanssa. Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Palkanmaksu ratkaisee Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan sisältö ja laajuus. Porin kaupungin henkilöstölle järjestetään kokonaisvaltainen työterveyshuolto sisältäen lakisääteisen, ennaltaehkäisevän että työnantajalle vapaaehtoisen, työterveyshuoltopainotteisen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon toimintasuunnitelmassa esitetyin rajoituksin. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa on palvelujen käyttöoikeus rajattu palkanmaksuun. Näin ollen, jos olet jäämässä opintovapaalle tai vuorotteluvapaalle, palkattomalle työlomalle tai pitkälle virkavapaalle, jolloin palkanmaksu keskeytyy, on hyvä ottaa tämäkin huomioon. Tutkimukset ja hoidot työajan ulkopuolella Lähtökohtana on, että terveydelliset tarkastukset, tutkimukset ja hoidot tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään työajan ulkopuolella. Mikäli terveyspalveluiden käyttö todellisen tarpeen johdosta on kuitenkin välttämätöntä työaikana, on työntekijälle järjestettävä vapautus työstä. Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus tai hoito ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tarve. Ohjeessa on tarkasti määritelty, miten eri tilanteissa toimitaan. Akuutit infektiot hoidetaan työterveyshuollossa Esimies voi myöntää työntekijälleen sairauslomaa 1-7 kalenteripäivää. Mikäli sairaus jatkuu, on työntekijän ilmoitettava esimiehelle, että lääkäri on määrännyt sairauslomaa tai toimitettava työnantajalle sairaudestaan lääkärin todistus. Tällaisessa tilanteessa työntekijän tulee ennakoida Työterveyshuollon tavoitteena on : Terveellinen ja turvallinen työympäristö Hyvin toimiva työyhteisö Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy tilanne kuntonsa mukaisesti, jotta ilmoitus lääkärissä käynnistä on tehtävissä tai lääkärintodistus esitettävissä työnantajalle ensitilassa. Ohjeessa kerrotaan menettelystä: Pelkkä sähköpostiviesti ei riitä Esimiehen tulee huolehtia ESSkirjauksista Työterveyshuollon palvelut ovat henkilöstön käytettävissä sillä tavalla kuin vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa on määritelty. Akuutit infektiotkin hoidetaan työterveyshuollossa. Esimies voi edellyttää 1-7 päivän aikana, että työntekijä hakeutuu työterveyshuoltoon, mikäli hän ei osaa arvioida sairauden laatua tai muusta erityisestä syystä. Työntekijällä on luonnollisesti vastuu omasta terveydentilastaan. Mikäli sairaus on heti alkuunsa jotain aivan muuta kuin edellä esitettyjä, tulee työntekijän hakeutua asianmukaisesti työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen. Teksti Helena Metsälä Kuvat Marianne Ståhl Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Stipendien haku on käynnissä Henkilökunnan stipendirahastosta myönnettävillä stipendeillä palkitaan kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä omaehtoisesta koulutuksesta, joka edistää työntekijän ammattipätevyyttä tai lisää osaamista nykyisissä tehtävissä. Jos olet saanut opintosi hiljattain päätökseen, täytä stipendihakemus, joka löytyy Patarummusta henkilöstöpalveluiden lomakkeista. Hakemukseen on liitettävä kopio tutkinto- tai kurssitodistuksesta. Hakemukset toimitetaan osoitteella Porin kaupunki, henkilöstöpalvelut, Valtakatu 15, Pori. Stipendien hakuaika päättyy Henkilöstöjaosto!!! päättää myönnettävistä stipendeistä touko kesäkuussa. Teksti Riitta Saarinen

4 4 Henkilöstöasioita Vuosilomamääräykset muuttuvat Miten toimia kun sairastut vuosiloman aikana? Loman siirto työkyvyttömyyden johdosta edellyttää lääkärintodistusta. KVTES:n vuosilomamääräykset muuttuvat lukien. Työkyvyttömyyden johdosta vuosiloma tai säästövapaa siirtyy toiseen ajankohtaan, mikäli viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä. Uutta on nyt se, että siirto-oikeus on jo ensimmäisestä vuosilomapäivästä lukien. Aiemmin vuosiloman siirrossa oli ns. seitsemän päivän karenssi. Uudistunut määräys koskee vuosilomia, joita pidetään jälkeen siitä riippumatta miltä lomanmääräytymisvuodelta loma on ansaittu. Työntekijän tai viranhaltijan tulee pyytää vuosiloman siirtoa. Pyyntö tapahtuu käytännössä samassa yhteydessä kun työntekijä tai viranhaltija ilmoittaa henkilökohtaisesti tai puhelimitse työnantajalle työkyvyttömyydestään mahdollisimman pian työkyvyttömyyden alkamisen jälkeen. Hallintokunnissa päätetään se, kenelle ilmoitus tosiasiassa milloinkin tehdään. Työntekijän/viranhaltija tulee toimittaa työnantajalle lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Työntekijän tai viranhaltijan pyydettyä vuosiloman siirtoa, vuosiloma muuttuu sairauslomaksi. Tältä ajalta maksetaan palkka sairasajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Vuosiloman siirto tarkoittaa sitä, että ne lomapäivät, jotka osuvat työkyvyttömyysaikaan siirtyvät myöhemmäksi. Huomattava on, että siirretyt vuosilomapäivät eivät pidennä jo vahvistettua vuosilomaa automaattisesti, vaan siirretty loma annetaan myöhemmin työnantajan määräämänä ajankohtana. Työkyvyttömyyden johdosta siirtynyt niin sanottu kesäloma annetaan pääsääntöisesti vielä lomakautena ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Osa-aikatyö ja vuosilomapalkka Myös vuosilomapalkan laskentaa koskeviin määräyksiin on tulossa muutoksia. Määräyksen piirissä ovat vain ne, joiden työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet sopimuksen perusteella (esim. osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikainen sairausloma, osittainen hoitovapaa) lomanmääräytymisvuoden aikana tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista. Näissä tilanteissa vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomalle lähtöhetken täysi varsinainen palkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla. Uutta määräystä sovelletaan alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan eli ensi kesän kesälomiin. Teksti Kaisa Harjunpää Kuva Marianne Ståhl Toimintaohjeet 1. Käy lääkärissä saadaksesi lääkärintodistuksen 2. Ilmoita työnantajalle työkyvyttömyydestä ja pyydä loman siirtoa heti kun mahdollista 3. Toimita lääkärintodistus työnantajalle seitsemän päivän kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Liikkeen luovutuksesta seurasi hämmennys Epävarmuus. Tällä sanalla voi kuvata työtoimintayksikkö Jopin henkilöstön ajatuksia, kun he kuulivat Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvakeskuksen laatimasta liikkeenluovutussopimuksesta. Jopi siirtyi edellisestä jälkimmäiseen. Mielenterveyshoitajat Anne Jokinen, Anne Lehtola ja Irma Ojala sekä sairaanhoitaja Jussi Mäkelä ovatkin kaikki läpikäyneet viimeisten kuukausien aikana muutosprosessin. Prosessissa petrattavaa Ensimmäisen kerran liikkeen luovutuksen mahdollisuus nousi esille jo vuonna Tuolloin asia ei kuitenkaan edennyt poliittisessa päätöksenteossa. Vaikka asia oli ollut ilmassa jo aiemmin, tuli viime syksyn uutinen henkilöstölle täytenä yllätyksenä. Vielä toukokuussa annettiin ymmärtää, että sairaanhoitopiiri haluaa kehittää Jopin toimintaa, Mäkelä sanoo. Henkilöstö on elänyt viime kuukausina läpi koko tunteiden kirjon. Kiukku on kohdistunut vanhaan työnantajaan ja koetussa prosessissa on ollut petrattavaa. Jotain myönteistäkin tilanteesta löytyy silti. Uusi työnantaja on ottanut meidät hyvin vastaan. Alun pienet näkemyserot on hoidettu mallikkaasti. Jokisen, Lehtolan, Ojalan ja Mäkelän mukaan kiitos tästä kuuluu heidän uudelleen esimiehelleen Niina Salovaaralle. Hän on tehnyt ison työn. Yhteishenki kantanut Jopin henkilöstö on työskennellyt yhdessä jo vuosia. He uskovat työkavereiden tuttuuden ja keskinäisen hyvän yhteishengen kantaneen heitä eteenpäin muutostilanteessa. Myös mielekäs työ on auttanut jaksamaan. Salovaara pitää liikkeen luovutuksen sujumisen kannalta olennaisena sitä, että uusi esimies on mukana prosessissa alusta asti. Anne Jokinen (vas.), Irma Ojala, Anne Lehtola ja Jussi Mäkelä sanovat liikkeen luovutusta seuranneen muutosprosessin olevan edelleen käynnissä. Tulevaisuuden he kaikki näkevät kuitenkin myönteisenä. Itse joutuin hyppäämään liikkuvaan junaan kesken prosessin. Siksi hän kehottaakin vastaavissa tilanteissa varaamaan riittävästi aikaa siirtyvän yksikön toimintaan tutustumiseen ja ymmärryksen saavuttamiseen. Pelkkien ennakkokäsitysten varaan ei kannata jäädä. Mahdollisuus kehittämiseen Hoitajanelikko uskoo, että uusi työnantaja ja tilanne tarjoavat mahdollisuuden työtoiminnan uudenlaiseen kehittämiseen. Samaan uskoo vastaava ohjaaja Salovaarakin. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että seuraavien muutosten aika on aikaisintaan keväällä. Työntekijät ovat joutuneet kestämään paljon epävarmuutta, eikä vastauksia kaikkiin kysymyksiin ole vieläkään. Siksi tilannetta on hyvä katsoa rauhassa, Salovaara toteaa. Jopin henkilöstö harmittelee, että yksikön toiminta jäi sairaanhoitopiirin sisällä varsin näkymättömäksi. Perusturvaan siirtymisen he odottavat kasvattavan toiminnan painoarvoa ja moniammatillista työotetta. Toivottavasti se lisää myös kuntoutujien työllistymismahdollisuuksia kaupungin organisaatioihin. Vastaava ohjaaja Niina Salovaara pitää tärkeänä, että uusi esimies voi olla mukana muutosprosessi alusta asti. Työtoimintayksikkö Jopi Kuntouttava työyhteisö, jonka toiminnassa painottuu yhteisöllisyys. Kuntoutuksen keinoja ovat alihankintatyöt, keittiötyöt sekä liikunta ja virkistystoiminta. Toiminnan tavoitteena on kuntoutujan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Muutosprosessia arvioidaan kuntoutussuunnitelmin ja verkostopalaverein. Lisäksi tarjotaan tietoa, tukea ja toivoa. Paikkoja kuntoutujille 50. Työntekijät ovat mielenterveystyön ammattilaisia. Teksti ja kuvat Salla Rajala

5 Henkilöstöasioita Rakenneuudistus pakottaa toimimaan Toiminnallisia muutoksia tulossa Toiminnallisia muutoksia esitellään Kaarisillan koulussa. Esitysvuorossa kasvatusja opetusviraston talouspäällikkö Martti Kujanpää. Säästäminen ei ole mikään uusi asia. Kunnissakin menojen karsimisesta on puhuttu jo kauan. Miten nykytilanne eroaa totutusta, taloussuunnittelupäällikkö Tuomas Hatanpää? Aiemmin säästöillä on useimmiten tarkoitettu hetkellisiä tai kertavaikutteisia säästötoimenpiteitä, joilla on reagoitu vuoden aikana ennakoituihin muutoksiin, esimerkiksi tiettyjen virastojen talousarvioylityksiin tai verotulojen laskuun. Nyt kaupungin toiminnasta haetaan pysyviä säästöjä, joissa toiminnallisten muutosten kautta sopeutetaan kaupungin kulurakennetta lähinnä valtionosuuksien leikkausten kautta laskeneeseen tulotasoon. Miksi? Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman vuosille Kyseisessä taloussuunnitelmassa tuli hallintokuntien tietoon vaadittavia lisäkarsintoja 2,2 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja 9,4 miljoonaa euroa vuodelle Tämän lisäksi esitetty valtionosuusuudistus rokottaa toteutuessaan Poria ylimääräisillä lisäkarsinnoilla. Helmikuun lopussa olleen tiedon mukaan lisäkarsintapaine olisi 4,2 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja 8,3 miljoonaa euroa vuodelle Lisäkarsintoja pitäisi siis tehdä yhteensä 6,4 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja yhteensä 17,7 miljoonaa euroa vuodelle Valtionosuusuudistuksen tuoma rasitus kasvaa vielä entisestään näistä luvuista vuosina 2017 ja 2018, kertoo Hatanpää. Vuosi vuodelta vähemmän rahaa Puhutaan siis todella suurista summista, mikä tarkoittaa sitä, että Porilla on tulevaisuudessa vuosi vuodelta merkittävästi vähemmän rahaa. Tilannetta voi verrata omaan taloudenpitoon jos tulotaso ratkaisevasti pienenee, on pakko tehdä vaikeitakin ratkaisuja. Porin kaupungin hallintokuntia tilanne koettelee siten, että säästöpaine on jaettu hallintokuntien talousarvioiden koon mukaisessa suhteessa. Tulosalueilla on toukokuun loppuun asti aikaa valmistella suunnitelmansa niistä toiminnallisista muutoksista, joilla karsitun taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Yhteistoimintalain mukaisesti myös henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Tämä tapahtuu osallistumalla järjestettyihin työpaikkakokouksiin, olemalla aktiivinen, tekemällä ehdotuksia, haastamalla muita, olemalla positiivinen ja katsomalla eteenpäin ratkaisuja etsien. Työn etenemistä seurataan myös hallintokuntien ja kaupunkitason yhteistyötoimikunnissa, kertoo henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Voiko työntekijä oikeasti vaikuttaa? Ilman muuta. Jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija ja tietää, miten asioita voidaan tehdä toisin, tehokkaammin ja taloudellisemmin. Olemme osa jotain prosessia, jossa samoja asioita tehdään ehkä monta kertaa tai useassa paikassa. Kun jokainen antaa asiantuntemustaan oman prosessinsa kehittämiseen, voidaan saada oivalluksia asioiden toisin tekemisestä. Aina ei ole kyse siitä, että voidaan suoraan säästää euroja. Kuitenkin säästämällä prosessiin käytettyä kokonaistyömäärää, lisäämällä nopeutta tai poistamalla turhiksi osoittautuneita työvaiheita voidaan lopulta saada kaupunkitasolla säästöjä, Metsälä selittää. Kymmeniä työpaikkakokouksia Myös Tuomas Hatanpää korostaa sitä, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, että toimitaan järkevästi. Silloin veroina kerätyt eurot tulevat käytettyä kuntalaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnallisten muutosten aikataulu etenee siten, että valmisteluaikaa on toukokuun loppuun asti. Sitä ennen on kaikissa hallintokunnissa ehditty pitää kymmeniä työpaikkakokouksia. Asiaa on käsitelty ja tullaan vastaisuudessakin käsittelemään eri yhteistyötoimikunnissa. Teknisessä palvelukeskuksessa työpaikkakokouksia on ehditty pitää johtaja Jukka Kotiniemen mukaan ainakin kaksikymmentä. Parhaimmillaan yksittäiset vastuualueet ehtivät pitää kaksikin. Tämä osoittaa, että suunnittelu on otettu vakavasti. Alustavaa tekstiä on laadittu tähän mennessä yli viisikymmentä sivua ja vaikka kaikki ei päädy lopulliseen tekstiin, osoittaa se sitä tahtoa, joka henkilöstöllä on viedä asiaa eteenpäin. Myös tekninen lautakunta on ottanut asian omakseen. Huoli tulevasta Kasvatus- ja opetusviraston henkilökunnan toimenpide-ehdotuksia on jo ehditty käsitellä yhteistyötoimikunnassa sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan seminaarissa. Kouluverkkoon kohdistuvat muutokset ovat olleet esillä jo syksyllä ja luonnollisesti aihe askarruttaa henkilöstöä. Muutokset tulevat väkisinkin koskettamaan työntekijöiden työarkea, kasvatus- ja opetusviraston hallintopäällikkö Esa Kohtamäki toteaa. Kulttuuripuolellakin aihe herättää tunteita. Meillä toiminnallisten muutosten käsittely käydään myös arvokeskustelun kautta. Pinnalle nousee huoli kuntalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta. Keskustelut ovat olleet osin kipakoita ja napakoita, sanoo kulttuurijohtaja Jaana Simula. Koska suurin osa toimintamenoista koostuu henkilöstöstä, merkittäviä säästöjä toimintamenoissa voidaan saada aikaan vain henkilöstömenoja karsimalla. Määrää pitää vähentää ja sen tulee tapahtua luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen sekä määräaikaisten käyttöä vähentämällä. Kun Tietoa Patarummusta puhutaan henkilöstömäärän vähentämisestä, saattaa myös oma tulevaisuus askarruttaa. Irtisanomisista tai lomautuksista ei Porissa kuitenkaan ole puhuttu. Meillä on voimassa paras-lainsäädännön mukainen irtisanomissuoja tämän vuoden loppuun. Mikäli uusia kuntaliitoksia tai uusi kunta syntyy, muodostuu henkilöstölle uusi viiden vuoden irtisanomissuoja. Irtisanomissuoja koskee taloudellisia ja tuotannollisia syitä, ei henkilöperusteisia syitä, Helena Metsälä selventää. Teksti Anna Kyhä-Mantere Kuvat Marianne Ståhl ja Esa Kohtamäki Ajankohtaista tietoa toiminnallisista muutoksista löytyy Patarummusta. Patarumpuun päivitetään esimerkiksi asiaa koskevat tiedotteet ja yhteistyötoimikuntien pöytäkirjat. Aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan Patarummussa. Kysymyksiä voi lähettää viestintäyksikköön josta ne ohjataan edelleen vastattaviksi.

6 6 Henkilöstöasioita Kaksi palvelussuhdepäällikköä: Esimiehet, pitäkää yhteyttä! Henkilöstöpalveluissa on nyt kaksi palvelussuhdepäällikköä, Anna Elenius ja Kaisa Harjunpää. Molemmat ovat koulutukseltaan juristeja. Merkittävä osa heidän työstään on esimiesten ohjausta ja neuvontaa henkilöstöasioissa. Ohjeilla luodaan linja, miten meillä Porissa tehdään. Hyviä esimerkkejä ovat määräykset vuosilomasta ja lääkärissä käynnit. Kun työpaikalla tulee ongelma tai erimielisyys esimerkiksi palkasta tai työajoista, palvelussuhdepäällikkö tulkitsee asioita työnantajan näkökulmasta. Työntekijä keskustelee tuossa tilanteessa luottamusmiehensä kanssa, esimies palvelusuhdepäällikön kanssa. Elenius ja Harjunpää korostavat, että heidän tehtävänsä ei ole pitää yleistä neuvontatiskiä. Heillä on työssään kaksi suuntaa, toisaalla esimiehet ja henkilöstöasioita hoitavat, toisaalla pääluottamusmiehet. Neuvotteluja, neuvotteluja Anna Elenius on ollut henkilöstöpalveluissa kohta kolme vuotta. Kaisa Harjunpää aloitti tämän vuoden alussa. Hän tuli Porin oikeusaputoimistosta. Vuodessa voi sata mennä rikki, arvelee Elenius, kun hän laskee neuvottelujen määrää. Porin kaupungilla on kymmenen pääluottamusmiestä. Jos neuvottelussa ei saada asian tulkinnasta yksimielisyyttä, se menee kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon. Jaosto tekee asiassa Porin kaupunkia sitovan päätöksen. Näkemyserot saattavat olla suuria. Vastapainoksi neuvottelusuhteet ovat hyvät ja asialliset. Haastattelun aikana toistuu sana kritiikki. Sitä palvelussuhdepäälliköille tulee runsaasti, kritiikki on kuulemma juristin etuoikeuksia. Pahoja haavoja ei näytä jääneen, kritiikistä puhutaan hymy huulilla. Palvelussuhdepäälliköt Kaisa Harjunpää ja Anna Elenius. Tämä on sellainen tehtävä, kuittaa Elenius kriittisen palautteen. Harjunpää kuvaa omaa tilannettaan tutustumisvaiheeksi, mutta maallikon korva sanoo, että sisäänajo on tehty hyvin. Me toivomme, että esimiehet ottaisivat rohkeasti yhteyttä meihin. Paljon muuta Eleniuksen ja Harjunpään keskinäinen työnjako ei ole aivan ehdoton. Eleniuksella on kasvatus- ja opetusvirasto sekä pal- veluliikelaitos. Harjunpään sarkana on iso perusturva, samoin yhteistoiminta-asiat. Tekninen palvelukeskus on pääosin muiden työtä, tarvittaessa myös palvelussuhdepäälliköt ovat mukana. Molemmat osallistuvat kaupunkitason yt-toimikunnan asioiden valmisteluun. Myös kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon he valmistelevat asioita. Koulutusta Anna Elenius ja Kaisa Harjunpää järjestävät paljon. Pienryhmäkoulutuksesta tuorein esimerkki on päiväkotien johtajat. Palvelussuhdepäälliköiden työpaikka on vanha iloinen Otava. Vaikeihin asioihin heillä on vastalääke pannaan päät yhteen ja mietitään. Teksti Tapio Furuholm Kuva Marianne Ståhl Porin satama yhtiöitetään Kuntalain muutos viime vuodelta vaatii, että kunnan organisaatiossa ei saa tapahtua markkinoilla kilpailtua toimintaa. Porin kaupungin tapauksessa kyse on esimerkiksi satamasta tai energialaitoksesta, joista jälkimmäinen on jo yhtiöitetty. Yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että satama muutetaan kaupalla tai liiketoimintasiirrolla liikelaitoksesta osakeyhtiöksi ja sen hallintomalli yhtiömuodon mukaiseksi. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen mukaan suurimmat muutokset näkyvät nimenomaan hallinnollisella puolella, eikä suurin osa työntekijöistä todennäköisesti edes huomaa yhtiöittämisen tuomaa eroa. Erityisesti satamissa muutokset näkyvät hyvin pieninä ja käytännön toiminta jatkuu suurin piirtein samanlaisena. Pitkällä tähtäimellä varmasti tapahtuu joitain muutoksia organisaation kehittyessä, mutta niinhän on tapahtunut tähänkin asti, Hannus toteaa. Hannus lisää, että asiakkaan kannalta yhtiöittäminen mahdollistanee sujuvamman päätöksenteon. Kaikki päätöksenteot eivät kuitenkaan ole enää julkisia, koska kyse on nyt yhtiöstä eikä liikelaitoksesta. Kaupunki pysyy omistajana Yhtiöittämistä on suunniteltu jo kolme vuotta, mutta lainmuutoksen käsittelyn viivästymisen myötä projektia alettiin viedä läpi loppuvuodesta Tarkoitus on, että huhtikuun loppuun mennessä projekti olisi sillä mallilla, että ainakin periaatepäätös sataman yhtiöittämisestä voitaisiin tehdä touko- tai kesäkuun kaupunginvaltuustossa. Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa yhtiöittäminen ei Hannuksen mukaan tuo minkäänlaisia uhkia. Kaikki vanhat työntekijät siirtyvät liikelaitokselta osakeyhtiölle. Tilanne on tasapainoinen, eikä työntekijöitä ole liikaa eikä liian vähänkään. Hannuksen mukaan sataman omistajuudesta ei ole kahta sanaa. On tärkeää painottaa, että kyseisen projektin tavoitteena ja lähtökohtana on, että Porin Satama Oy jää sataprosenttiseksi tytäryhtiöksi Porin kaupungille aivan kuten Pori Energiakin on tällä hetkellä, Hannus kertoo. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Jouni Koivukoski Logistiikkakeskus aloitti toimintansa Tekniseen palvelukeskukseen on perustettu logistiikkakeskus, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kertoo logistiikkapäällikkö Jani Sädemaa. Logistiikkakeskukseen on yhdistetty Luontotalo Arkissa sijaitseva kaupungin hankintapalvelut ja Ulasoorissa olevat TPK:n varastopalvelut ja ajoneuvokeskus. Logistiikkakeskus kilpailuttaa kaupungin hankinnat, vuokraa, huoltaa ja korjaa kaupungin ajoneuvot sekä välittää tavaraa ja yksityistä raskaskonekalustoa kaupungin työmaille. Lisäksi logistiikkakeskus hoitaa eri hallintokuntien postinjakelua ja pientavarakuljetuksia. Alkuvaiheessa logistiikkakeskuksen toiminta ei juurikaan tule näkymään hallintokunnissa. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että kaupungin logistiset toiminnat tullaan keskittämään logistiikkayksikköön, sanoo Sädemaa. Logistiikkayksikön tehtävänä on kehittää kustannustehokkaat ratkaisut kaikkien kaupungin toimialojen käyttöön. Teksti Päivi Valkonen Kuva Kalle Aaltonen

7 Henkilöstöasioita Vuoden 2013 palkitut työyhteisöt: Ruokaa rakkaudella, huolellista kehittämistä Uudistuva työyhteisö -kilpailu on suunnattu Porin kaupungin työyhteisöille. Kilpailun tavoitteena on kannustaa työyhteisöjä kehittämään toimintaansa, tavoittelemaan tuloksellisuutta ja kustannussäästöjä. Vuoden 2013 kilpailuun ilmoittautui 13 työyhteisöä. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta päätti palkita kaksi työyhteisöä: Palveluliikelaitoksesta Länsi-Porin koulun keittiö ja perusturvasta lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoyksikkö. Positiivista energiaa Länsi-Porin koulun keittiö on osa Porin Palveluliikelaitosta. Koululla järjestettiin oikea juhlatilaisuus kakkukahveineen Uudistuva työyhteisö -palkinnon kunniaksi. Juhlatilaisuuden tunnelma oli erittäin lämminhenkinen. Samalle päivälle osui lukion oppilaskunnan ideoima halaus- ja positiivisuuspäivä: kaikilla oli kaulassaan Nina Aronen ja Merja Virtanen. paperinen sydän, johon halaaja kirjoitti nimensä. Sydämet olivat täynnä nimiä. Tämä kertoo yhteishengestä, joka koululla vallitsee. Oppilaita on yläkoulussa lähes viisisataa ja lukiossa kolmesataa. Keittiön yhteistyö Länsi-Porin koulun opettajien ja oppilaiden kanssa on saumatonta. Lukion rehtori Mika Ruuhiala ja yläkoulun rehtori Tapio Mäkelä olivat mukana onnittelemassa keittiöhenkilökuntaa Uudistuva työyhteisö kilpailun palkinnosta. Keittiömiljöö on aina huoliteltu ja viihtyisä, henkilökunta ystävällistä ja oppilaat huomioivaa. Ystävällisyys on kahdensuuntaista. Oppilaat käyttäytyvät hyvin ja Tämä joukko tekee vaativaa lastensuojelutyötä. Palkinto tuli kehitystoiminnasta, jonka pohja on hyvässä yhteistoiminnassa. osoittavat arvostavansa keittiöhenkilökunnan työtä, sanoo Tapio Mäkelä. Nuori kaipaa aikuisen kohtaamista, eikä tämän aikuisen aina tarvitse olla opettaja, lisää Mika Ruuhiala. Myös oppilailta keittiöhenkilökunta sai onnitteluhalaukset ja kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Koulumme keittiö on todella ansainnut palkinnon. Ruoka on hyvää ja työntekijät aina hyväntuulisia, kiittelee lukiolainen Roosa Riihimäki. Sydän on mukana Vaikka oppilaita on paljon, porrastettu ruokailu toimii hyvin. Meillä on yhteen hiileen puhaltava tiimi. Haluamme, että tekijän kädenjälki näkyy. Laitamme ruokaa rakkaudella, sanoo kokki Erja Söderlund. Kun sydän on mukana, asiakkaat ovat tyytyväisiä. Se on meille ensiarvoisen tärkeää. Istumme yhdessä pöydän ääressä käsittelemässä palautteita ja pohtimassa ideoita. Kaikkia kuunnellaan, jatkaa ruokapalveluesimies Merja Virtanen. Esimerkiksi abit suunnittelivat yhdessä keittiön kanssa penkkaripäivän tarjoilun. Myös kollegojen kesken käydään vuoropuhelua. Palveluliikelaitoksella on säännölliset emäntäpalaverit, jotka ovat tärkeitä vertaistuen kannalta. Tänne on hyvä tulla töihin, toteaa yhdistelmätyöntekijä Sirpa Ahonen. Myös huumori on työyhteisössä tärkeää, lisää ruokapalvelutyöntekijä Natalia Rauvola. Tavanomaisuus ei riitä Toinen voittaja on perusturvan lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto -yksikkö. Myös tämä on pieni porukka, jossa yhteen hiileen puhaltaminen ja yhdessä kehittäminen ovat toiminnan kulmakiviä. Yksikön esimies, johtava sosiaalityöntekijä Lauri Heino sanoo, että kehittämispäiviä on keskimäärin joka toinen kuukausi, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kehittämistyö edellyttää yhteistä pohdintaa. Tavanomaiset työpaikkakokoukset eivät riitä. Emme järjestä kehittämispäiviä oman yksikön kokoustiloissa, vaan hakeudumme muualle, sanoo Heino. Vuoden 2013 kehittämispäivinä työstettiin Alkuvaiheen tuen malli jälkihuollossa suunnitelmallisesti itsenäistymiseen, joka on tarkoitettu huostaan otettujen nuorten itsenäistymisen tukemiseen. Vuoden 2014 kehittämisteemaksi on valittu Vanhemmuus ja sen tukeminen sijaishuollon aikana. Tavoitteessa halutaan onnistua entistä paremmin, jotta voidaan harkita lasten kotiuttamista. Näin saadaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Työntekijän on helpompi tehdä kotikäyntejä suunnitelmallisen mallin avulla, huomauttaa sosiaalityöntekijä Teija Aaltonen ja sosiaaliohjaaja Anne Jalonen. Kun lasta tuetaan sijaishuollossa, hän pystyy vahvana lähtemään aikuisuuteen, lisää sosiaalityöntekijä Marja Rekola. Työlle vastapainoa Sosiaalihuollossa vaihtuvuutta on paljon ja uusia työntekijöitä on vaikea saada. Nytkin yksikössä on kaksi avointa virkaa, joihin ei ole saatu hakijoita. Yhteiset tapaamiset ovat odotettuja, sillä työ lastensuojelussa on työntekijöitä kuormittavaa. Toiminnan kehittämisen lisäksi ne ovat tarpeen yhteishengen lujittamiseksi, työprosessien selkeyttämiseksi sekä työssä jaksamisen edistämiseksi. Sijaishuollon työryhmän kokonaisvahvuus on 13 henkilöä. Lapsia on sijoitettuna ympäri Suomea. Huostaan otettuja on tällä hetkellä noin 200 ja jälkihuollossa reilut sata nuorta. Porissa on pystytty lisäämään perhehoitoa, joka lain mukaan on ensisijainen hoitomuoto. Se on myös laitoshuoltoa edullisempaa. Alle kouluikäisille sijoitusperhe löytyy helpommin kuin nuorille. Jälkihuolto on tarkoitettu vuotiaille. Lauri Heino kiittää perheitä, joiden kanssa yhteistyö jatkuu usein sijoituksen jälkeenkin. Teksti Riitta Saarinen Kuvat Marianne Ståhl

8 8 Kesäyliopisto osaksi kansalaisopistoa yhteistyöllä ammatillista koulutusta Porin kesäyliopisto aloitti toimintansa vuodenvaihteessa Porin seudun kansalaisopistossa. Toimisto sijaitsee kansalaisopiston katutasossa (Gallen-Kallelankatu 14). Kesäyliopisto jatkaa osin Länsi-Suomen kesäyliopiston lähes 50 vuotta kestänyttä toimintaa, nyt tiiviimmin Porin alueella. Myös omistuspohja on muuttunut, sillä organisaatiota ylläpitää Porin kaupunki. Porin seudun kansalaisopisto toimii Porin ja Ulvilan kaupunkien alueella. Toiminnan kivijalkoina ovat avoimen yliopiston opintojen tuottaminen alueelle sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestäminen. Myös yleisöluennot, ikäihmisille suunnatut tilaisuudet sekä koululaisten kurssit kuuluvat kesäyliopiston työhön. Porin kesäyliopiston rehtorina toimii kansalaisopiston rehtori Jari Kaasinen. Suunnittelusta vastaa koulutussuunnittelija Tiina Pakkasela yhdessä kansalaisopiston henkilökunnan kanssa. Yhteistyö lisää tarjontaa Porin seudun kansalaisopisto tarjoaa asiakkailleen entistä monipuolisemmin kursseja nyt kun kesäyliopisto on saman katon alla. Koko talon kurssitarjotin löytyy kansalaisopiston koulutusoppaasta sekä nettisivuilta www. pori.fi/kansalaisopisto. Kesäyliopiston ensimmäiset kurssit ovat herättäneet mukavasti kiinnostusta ja ilmoittautumisia on tullut hyvin. Suuri kiitos tästä kuuluu juuri kansalaisopiston laajalevikkiselle koulutusoppaalle, minkä ansiosta Porin kesäyliopistokin on saanut näkyvyyttä hyvin. Ammatillisen täydennyskoulutuksen aiheet tulevat työnantajilta ja asiakkailta itseltään. Kesäyliopisto tekee yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa ja suunnittelee koulutukset näiden toiveiden mukaisesti. Perusajatuksena on toimia ennakoivasti ja muovata koulutuksiksi yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja uudistukset nopeallakin aikavälillä. Uusia mahdollisuuksia henkilöstökoulutukselle Porin kaupungin henkilöstöpalvelut ja kesäyliopisto tekevät yhteisen kyselyn koulutustarpeista hallintokuntiin maalis-huhtikuussa. Vastaamalla voit vaikuttaa henkilöstölle suunnattavan koulutuksen tarjontaan. Luonnollisesti voit laittaa ideoita myös suoraan kesäyliopistoon! Teksti Tiina Pakkasela Kuvat Marianne Ståhl Rehtori Jari Kaasinen. Avoin yliopisto on yliopiston ulkopuolelle tuotettua, yliopiston vaatimukset täyttävää opetusta. Nämä opinnot ovat kokonaisuuksia (esimerkiksi taidehistorian tai hallintotieteen perusopinnot) tai lyhyitä kursseja (englannin kielen tekstin ymmärtäminen), ja niitä voi käyttää hyödyksi yliopistollisessa tutkinnossa. Avoin yliopisto tarjoaa myös mahdollisuuden hakea pääaineopiskelijaksi johonkin yliopistoon nk. väylä-opintojen kautta. Kuvassa kirjastotyöntekijä Minna Kataja ja siviilipalvelusmies Elias Sinervo. Satakirjastot 20 kuntaa 20 pääkirjastoa 21 lähikirjastoa 3 kirjastoautoa 1 Satakunnan keskussairaalassa toimiva kirjasto yli 1000 kuljetuskilometriä viikossa laatikkoa yhdessä kuljetuksessa 15 kg yhden laatikon paino n. 30 kirjaa yhdessä laatikossa Kirjaston kellarin kautta koko Satakuntaan Porin pääkirjaston kellarissa oleva logistiikkaosasto näyttää tavalliselta varastohuoneelta kirjalaatikoineen. Huonetta kiertää kahdenväriset laatikot ja lattialla on tilaa kärryille. Neljänä päivänä viikosta huone täyttyy täysistä laatikoista, joissa on asiakkaille menevää ja palautuvaa materiaalia. Satakirjastoihin kuuluu kirjastoja 20 kunnan alueelta ja yhden euron varausmaksulla asiakas voi tilata aineistoa omaan kirjastoonsa mistä tahansa Satakirjastosta. Muutamassa päivässä aineisto on perillä ja siitä lähetetään asiakkaalle ilmoitus. Kaikki tämä aineisto kulkee Porin kirjaston logistiikkaosaston kautta. Säpinää on riittänyt Vuodesta 2010 toiminut Satakirjastojen yhtenäisjärjestelmä toi säpinää Porin kirjaston kellariin. Jo ennen Satakirjastoja Porissa oli käytössä aineistokuljetus maakunnan kirjastoihin mutta yhtenäisjärjestelmä kymmenkertaisti kuljetusmäärät, sanoo kirjastotyöntekijä Minna Kataja. Hyvin suunnitellusta pohjatyöstä kertoo se, että suuria muutoksia ei ole tarvinnut tehdä, vaikka määrät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ennätyspäivänä viime joulukuussa logistiikassa purettiin 90 laatikkoa. Pieni eteistila vaihtui kellarin logistiikkaosastoksi, mutta perustyö on pysynyt samana, muistuttaa Kataja. Seutulainoja, vapaat palautukset Seutulainoja kuljetetaan jokaisesta Satakirjastosta kaksi kertaa viikossa. Eteläiseen ajokiertoon kuuluu yksitoista kirjastoa ja pohjoiseen kahdeksan. Yhdessä kuormassa Porin logistiikkaan tulee laatikkoa. Laatikoissa on asiakkaan tilaamaa aineistoa, mutta myös omiin kirjastoihin kotimatkalla olevaa aineistoa. Nämä laatikot siis tyhjennetään käsin. Logistiikkaosaston työpäivää rytmittävät kuljetukset. Seutulainalla tarkoitetaan materiaalia joka on lähetetty jostain toisesta Satakirjastosta asiakkaalle. Seutulainamäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja viime vuonna seutulainoja tilastoitiin jo yli kappaletta. Tilasto ei kuitenkaan kerro ollenkaan sitä määrää, mitä palautuu eri kirjas- toihin. Satakirjastojen sisällä kun on mahdollisuus palauttaa aineistoa mihin tahansa kirjastoon. Myös nämä palautukset kulkevat Porin logistiikan kautta. Matkalla äärirajoille? Kysymykseen, mennäänkö nyt äärirajoilla, Minna Kataja naurahtaa. Mikäli laatikkomäärä vielä kasvaa, ensimmäisenä tila loppuu kuljetusliikkeen pakettiautossa. Logistiikassa työskentelee Minna Katajan lisäksi kaksi muuta työntekijää ja tarvittaessa tilapäisesti enemmänkin. Eikä työ pääty siihen, kun aineisto on siirretty omaan laatikkoonsa. Poriin palautunut materiaali palautetaan, hyllytetään omalle paikalleen ja varattu aineisto siirretään odottamaan asiakasta. Matkamittari kirjan selässä voisi kertoa ihan oman tarinansa. Teksti Arja Palonen Kuva Marianne Ståhl

9 Näin perusturvassa Virkut tarjoaa kuntoilua ja kulttuuria Ensin verrytellään reippaalla kävelyllä. Siitä jatketaan rytmikkäillä hypyillä ja kyykyillä. Lopulta siirrytään laitteille. Ohjaaja piiskaa naisia vetämään täysillä. Näyttöpääteillä ja asiakastyössä jumiutuneet lihakset alkavat sulaa liikkeessä. Kuntosalilla rehkivien naisten ilmeet ovat keskittyneitä. Välillä myös nauretaan yhdessä. Virkut on toimikunta, joka tarjoaa perusturvan henkilöstölle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Työkyvyn ylläpitämisen aktivointia On torstai-iltapäivä. Paikkana on kuntoutus- ja sairaalapalveluiden kuntosali Maantiekadulla. Kuntopyörää polkee tiukasti terveydenhoitaja Sirpa Formunen, joka on Virkkujen puheenjohtaja. Minuutin kuluttua on aika siirtyä seuraavalle laitteelle. Sitä ennen Formunen ehtii kertoa Virkkujen toiminnasta. Tavoitteena on aktivoida ihmisiä liikkumaan, hoitamaan omaa terveyttään ja työkykyään. Kuntosaliharjoittelun lisäksi Virkut tarjoaa monenlaista puuhaa. Viime vuonna se järjesti kahvakuulan tekniikkakursseja, mahdollisuuden tutustua liitokiekkoon, patikkamatkan, pilatesta, useita teatterimatkoja, retken kädentaitomessuille sekä musiikkitalon konserttiin Helsinkiin. Virkkujen pitkäaikainen aktiivi Tuula Santanen kertoo vatsalihasten treenaamisen lomassa toiminnan nojaavan pitkälti henkilöstön toiveisiin. Virkut tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi uusien lajien kokeiluun. Yhdessä liikkuminen motivoi Virkkujen toiminnan viehätyksen Formunen ja Santanen sanovat olevan yhdessä tekemisessä. He myöntävätkin esimerkiksi juuri porukassa liikkumisen motivoivan heitä erilailla kuin yksin puurtamisen. Lisäksi tässä tapaa uusia ihmisiä henkilöä työllistävän perusturvan henkilöstössä uusia tuttavuuksia riittää. Virkkujen toiminnassa heistä on kuitenkin vain pieni osa. Formunen ja Santanen toivovat, että yhä laajempi joukko perusturvalaisista löytäisi mukaan toimintaan. Uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia ideoita ja takaavat toiminnan jatkuvuuden, Santanen sanoo. Hän kantaakin huolta perinteen jatkumisesta, sillä Virkkujen toimintaa suunnittelevan toimi- kunnan runko on pysynyt miltei muuttumattomana jo vuosia. Uusi kahdeksanhenkinen ryhmä aloitti toimikautensa tammikuussa. Seuraava valitaan kahden vuoden päästä. Teksti ja kuva Salla Rajala Virkkujen kiertoharjoittelun harjoituspaikkana toimii kuntoutus- ja sairaalapalveluiden kuntosali Maantiekadulla. Laitoshoidon purkaminen istuu perusturvan tavoitteisiin Hallituksen viime vuoden lopulla tekemä linjaveto vanhusten laitoshoidon purkamisesta on herättänyt laajaa huolta ja pelkoa vanhusten, omaisten ja kuntapäättäjien keskuudessa. Porin perusturvakeskuksen vanhuspalveluissa linjausta pidetään kuitenkin hyvänä. Vanhuspalveluiden päällikkö Taina Granholm-Rantala ja esimies Sari Virta toteavat myös, ettei linjauksessa ole varsinaisesti mitään uutta. Porin perusturvakeskuksessa on jo vuosia pyritty vähentämään iäkkäiden kallista laitoshoitoa. On keskitytty kotihoitoon ja muihin kotiin annettaviin palveluihin. Linjaveto on samansisältöinen kuin se, joka sisältyy viime heinäkuussa voimaan astuneeseen vanhuspalvelulakiin. Virran ja Granholm-Rantalan mukaan myös useimmat iäkkäistä asiakkaista valitsevat itse kotona asumisen, jos se suinkin on mahdollista. He kuitenkin muistuttavat, että tilanne jokaisen asiakkaan kohdalla on aina arvioitava yksilökohtaisesti. Vaikuttavuutta pitkällä tähtäimellä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan vanhustenhoidon mallin uudistaminen alentaisi tuleville vuosille ennustettua kustannusten kasvua. Granholm- Rantala ja Virta eivät pidä ajatusta mahdottomana, mutta huomauttavat, ettei laadukas kotihoitokaan synny ilman resursseja. Naiset muistuttavatkin esimerkiksi tukipalvelujen ja apuvälineiden tarpeesta. Lisäksi he kaipaavat jo nykyisellään lisäresurssien kohdentamista teknologiaan. Määrärahojen vaikuttavuus on nähtävä pitkällä tähtäimellä, Granholm-Rantala toteaa. Muun ohella molemmat haluavat lisää rahaa omaishoidontukeen. Lisäksi he haluavat nostaa keskusteluun henkilöstön kasvaneet osaamisvaatimukset ja sen myötä lisääntyneen tarpeen koulutukselle. Jatkuva muutos tuo haasteita myös esimiestyöhön, Virta sanoo. Granholm-Rantala toivoo lisää tukea erityisesti muutosjohtamiseen. Julkisuudessa kuultu puhe on keskittynyt pitkälti vertailemaan kotona asumista ja laitoshoitoa. Granholm-Rantala ja Virta tietävät näiden rinnalle tarvittavan myös erimuotoisia palveluasumisvaihtoehtoja, kuten hoiva- ja ryhmäkoteja sekä perheasumista. Virta muistuttaa kolmannen sektorin roolista ja toivoo yksityisiä palveluntarjoajia apuun vaihtoehtojen tarjoajina. Poikkihallinnollista vastuunottoa tarvitaan Ennaltaehkäisevä työ on yksi Porin perusturvakeskuksen tulevien vuosien panopistealueista. Virta ja Granholm-Rantala uskovat sen roolin tärkeyteen. Perusturvan sisällä se tarkoittaa esimerkiksi terveystarkastusten, ennakoivien kotikäyntien sekä tiedottamisen ja varhaisessa vaiheessa aloitetun kuntouttamisen lisäämistä. Myös lähipalvelukeskus- ja arviointiyksikkötoimintamallien hiomista tarvitaan. Niiden ohella Virta ja Granholm- Rantala kaipaavat myös nykyistä laajempaa poikkihallinnollista vastuunottoa vanhusasioista ja muistuttavatkin perusturvan vanhuspalveluiden täyttävän vain pienenen osan ikäihmisten tarpeista. Jos ennaltaehkäisyä halutaan tehdä laajamittaisesti, on keskus- telu ulotettava vanhusten asumisen ja terveyden ohella myös liikenteeseen ja liikkumiseen sekä kulttuuriin ja opetustarjontaan. Granholm-Rantala haluaa myös vanhuuden arvostamista. Teksti ja kuva Salla Rajala Vanhuspalveluiden esimies Sari Virta sanoo, että ikäihmisten kotona asumista voidaan tukea muun muassa päiväkeskustoiminnalla. Noormarkun päivätoimintakeskuksessa ruokaillaan, vietetään aikaa, harrastetaan sekä tavataan muita ihmisiä.

10 10 Työn ääniä Nuoret ammattilaiset Porin henkilöstö on kunta-alan keskiarvoja iäkkäämpää. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä kuitenkin aleni jo kolmantena vuonna peräkkäin. Suunta on oikea. Tällä hetkellä kaupungilla työskentelee jo useita satoja nuoria pysyvissä työsuhteissa. Ympärivuorokautista apua Tiia Kultanen-Laineen ansioluettelo on varsin mittava. 25-vuotiaan yhteisöpedagogin työura alkoi koulun ohessa vuonna 2007, jolloin hän jo työskenteli nuorten parissa. Viime syyskuussa Kultanen-Laine siirtyi Etsivästä työstä kasvatusohjaajaksi Meri-Porin kouluun. Hän halusi keskittyä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Kasvatusohjaajan työ on osittain rinnastettavissa kuraattorin tehtäviin. Kultanen-Laineen toimenkuvaan kuuluu pääasiassa nuorten vapaa-aika ja siinä auttaminen kellonajasta riippumatta. Koulussa nähdään vain se arki, mitä tapahtuu kello kahdeksan ja kolmen välillä. Pyrin auttamaan nuoria estsiytymään harrastusten pariin. Nuorille järjestetään myös ryhmätoimintaa. Kultanen on mukana syyskuussa käynnistetyssä Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeessa. Hanke on osoitettu Porin kaupungin alueille, joissa työttömyysluvut ovat korkeita. Tavoitteena on auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia perheitä ja kuroa nuorten välistä harrastusmahdollisuuksien kuilua umpeen. Etsimme yhdessä harrastuksia ja meillä on omat väylät saada taloudellista tukea esimerkiksi varusteiden hankkimiseen. Harrastuksiin ja erilaisiin tapahtumiin tarjotaan kyytejä. Päästään sinne minne kaveritkin, vaikka vanhemmat eivät omistaisikaan autoa, Kultanen-Laine kertoo. Alati liikkeessä Perusturvan alaisena Ulvilan kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Heidi Nummijärvi, 23, koki hoitoalan kiinnostavaksi jo yläasteella. Sosiaalisena persoonana Nummijärvi on aina halunnut tehdä töitä ihmisten kanssa. Kesällä 2010 valmistunut lähihoitaja teki kolmisen vuotta sijaisuuksia, kunnes hän sai vakituisen paikan loppuvuodesta Nummijärven työ pitää hänet liikkeessä. Tehtäviin kuuluu muun muassa käynnit vanhusten koteihin, joissa hän suorittaa hoi- dollisia tehtäviä kuten lääke- ja haavahoitoa kuntouttavalla työotteella. Tarkoituksena on turvata iäkkäiden asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Jokainen hoidetaan yksilöllisesti, koska kaikilla on omat erityiset tarpeensa, Nummijärvi selittää. Lähihoitajan työ on vaativaa, mutta samalla äärimmäisen tärkeää. Nummijärvi on kuitenkin kokenut olevansa oikealla alalla kouluajoilta lähtien. Erityisesti suitsutusta saavat työkaverit, työnantaja sekä työn monipuolisuus. Työ on vastuullista ja haasteellista, mutta on ihanaa tuoda vanhusten päivään iloa auttamalla ja olemalla läsnä. Ktässä on kyse ihmisten asioista, on osattava arvioida tilanteet oikein ja tehtävä ratkaisut nopeasti. Tähän vaaditaan pelotonta asennetta. Harrastus muuttui työksi 30-vuotias Jari-Matti Toivonen haki ja pääsi Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueen tekniseksi asiantuntijaksi. Sopimuspalokuntataustainen työteknikko omaa tietoa ja kokemusta sekä tekniikasta että pelastustöistä. Aiheet olivat entuudestaan tuttuja. Työ on pääsääntöisesti rakentamista, mutta kun tehdään pelastusharjoitusaluetta, vaaditaan myös pelastusalan näkemystä, Toivonen selventää. 38 hehtaarin kokoinen harjoitusalue valmistuu lopulliseen varustukseen ja toimintaan vuoden 2014 aikana. Toivonen vastaa alueen ylläpidosta, suunnittelusta sekä sen kehittämistä. Lisäksi hän antaa muun muassa alkusammutuksen koulutuksia aluetta käyttäville ryhmille. Toivonen kertoo muun muassa poliisin, puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen käyttävän harjoitusaluetta. Myös yritykset käyvät kouluttautumassa alueella. Alueella pystytään jo nyt tekemään lähestulkoon kaikki pelastusalan harjoitteet, Toivonen kertoo.

11 Työn ääniä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 48 vuotta. Vakinaisia palvelussuhteita vuoden aikana solmittiin 333. Vakinaisista alle 35-vuotiaita oli vuoden lopussa 721 henkilöä eli 14,6 %. Kokoaikaiselle eläkkeelle viime vuonna jäi 176 henkilöä. heistä on moneksi Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Kalle Aaltonen, Marianne Ståhl Monipuolista mutta tarkkaa Kemia, fysiikka ja matematiikka ovat aina kiinnostaneet raumalaislähtöistä 24-vuotiasta Pilvi Penttilää. Tutustuessaan erilaisiin lukion jälkeisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin, katseen vangitsi laboratorioanalyytikon koulutus Helsingin Metropolialla. Penttilä toimii tällä hetkellä laboranttina Porilabin kemian ryhmässä, jossa työkuvaan kuuluu muun muassa erilaisten elintarvikkeiden ja vesien tutkiminen. Mielenkiinnon kohteena ovat esimerkiksi metallit, nitriitit, pharvot, typpi sekä sähkönjohtavuus. Vedellä on monia laatuvaatimuksia. Saamme näytteitä esimerkiksi Porin veden eri pisteiltä ja tehtävänämme on tutkia, että täyttävätkö vesinäytteet niille annetut vaatimukset, Penttilä selventää. Penttilää miellyttää työssään eniten mahdollisuus omatoimisuuteen. Lisäksi laborantin työ on monipuolista, eikä aina tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Laiteanalytiikassa käytettävät välineet ovat kiinnostavia. Myös työn kiinnostavuus on kyseisissä laitteissa ja niiden käytössä, Penttilä kertoo. Vain mielikuvitus rajana Kulttuuri on vienyt 30-vuotiasta Martti Koskea mukanaan jos useamman vuoden niin työn kuin vapaa-ajan merkeissä. Kitaraa soittava Koski on tehnyt sekalaista työtä Satakunnan Museolla vuodesta Tällä hetkellä hän on asiakaspalveluassistenttina Luontotalo Arkissa. En ymmärrä työkaluista mitään, en ole teknisesti lahjakas, en ole kieli-ihmisiä enkä osaa paikata hampaita, joten tämä työ sopii minulle, Koski naurahtaa. Asiakaspalveluassistenttina Koski huolehtii tilojen avaamisesta, opastuksista sekä museon kehittämisestä. Koski tekee tiiviistä yhteistyötä myös muiden kaupungin museoiden kanssa erilaisten projektien parissa. Tällä hetkellä suunnitteilla on kesällä ohjelmistoon tuleva Porin vanhan hautausmaan kierros. Siinä käydään läpi alueen ja kaupungin historiaa hautausmaan vinkkelistä. Myös hautausmaalta löytyvien keskeisten sukujen välisiä myrskyjä ja myötätuulia yritetään puida. Yleisesti ottaen Porin kaupunki tarjoaa Kosken mukaan erinomaiset mahdollisuudet työskennellä kulttuurin parissa. Viikon sisällä saatan tehdä töitä kaikille neljälle yksikölle. Tässä työssä saa käyttää omia mieltymyksiään hyödyksi ja vain mielikuvitus on rajana, Koski toteaa. Hymy palkitsee Joskus oma ala saattaa löytyä sivusta seuratessa. Näin kävi Taru Nordlundille, 30. Hän työskenteli ensin laitoshuoltajana, kunnes hakeutui opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Laitoshuoltajana pääsin seuraamaan läheltä sairaanhoitajien työtä ja päätin, että minä haluan joskus tehdä tuota työtä, Nordlund muistelee. Tällä hetkellä Nordlund työskentelee sairaanhoitajana Noor- markun lähipalvelukeskuksen osastolla. Työtehtäviin kuuluu muun muassa vanhusten lääkejaperushoidosta huolehtiminen. Nordlund on myös mukana Noormarkkuun perustettavassa arviointiyksikössä. Kartoitamme erilaisten testien avulla pärjäävätkö vanhukset kotona vai tarvitsevatko he mahdollisesti laitospaikan tai palveluasunnon. Nordlundin mukaan sairaanhoitaja ei ole koskaan valmis. Uutta tietoa tulee koko ajan, lääkkeet vaihtuvat ja ammattitaitoa on kartutettava. Työ antaa Nordlundille paljon. Joka päivä oppii jotain uutta. Se tunne, kun vanhukset hymyilevät ja kiittävät heitä autettaessa, on todella palkitsevaa, Nordlund toteaa.

12 12 Väkivaltaa ehkäistään kiinnipidolla Palkittu opinnäytetyö korostaa koulutuksen tärkeyttä Muutama nuori päätti karata. He aseistautuivat harjan varrella ja teräaseella. Harjanvarrella lyötiin paikalla ollut vartija tajuttomaksi ja teräaseella uhaten saatiin kaikki työntekijät sekä tajuttomana ollut vartija teljettyä turvahuoneeseen. He varastivat kännykät ja auton avaimet, minkä jälkeen lähtivät autolla pakoon, kertoo MAPAkouluttaja Sven Soldehed yhden esimerkin väkivaltatilanteesta lastensuojelulaitoksessa. Väkivaltatilanteet ovat tuttuja lastensuojelulaitoksissa. Asian tietää myös SAMKista sosionomiksi (AMK) valmistunut Laura Saariola, jonka aihetta käsittelevä opinnäytetyö Ota kiinni jos saat: työntekijöiden mielipiteitä kiinnipito- ja väkivaltatilanteista lastensuojelulaitoksissa palkittiin parhaana Suomen Sosionomit ry:n järjestämässä kilpailussa. Soldehed antoi haastattelun opinnäytetyöhön. Tilanteet ovat yleistyneet hirveästi, mutta niistä ei puhuta, Saariola sanoo. Kiinnipitoon ryhdytään, kun suullinen rajaaminen ei rauhoita ja lapsi vahingoittaa itseään tai muita käytöksellään, rikkoo paikkoja tai heittelee tavaroita. Sillä pyritään palauttamaan keskusteluyhteys lapseen. Tilanteet saattavat olla myös henkisesti raskaita hoitajille. Sosiaalialan koulutus on haussa SAMKissa kevään valtakunnallisessa yhteishaussa Opiskelijoiden valmiuksia alalle Sosiaalialalle valmistuvia koulutetaan hyvin vähän kiinnipito- ja väkivaltatilanteiden varalta. Koulutusta pitäisi olla. Kiinnipitotilanteisiin liittyviä väärinkäsityksiä tulee helposti ja olisi ehdottoman tärkeää käsittää asiat alusta asti oikealla tavalla, Saariola kertoo opinnäytetyön kyselyyn vastanneiden mielipiteitä. Ohjaajan on tiedettävä, mistä on kyse ja millä tavalla kiinnipito toteutetaan. Vakavien tilanteiden hallinta on tiimityötä. Kaikkien tietyssä yksi- kössä työskentelevien täytyy osata ja tietää, miten toimitaan poikkeustilanteessa. Isoin riski on loukkaantumisissa. Työntekijä ottaa liian isoja riskejä, toimii yksin ja tuottaa vammaa nuorelle tai loukkaantuu itse, Soldehed kertoo. SAMKissa on otettu edistysaskelta välivaltatilanteiden ja kiinnipidon tuomiseksi osaksi opiskelua. Marraskuussa 2013 järjestettiin ensimmäinen MAPA-koulutus opinnäytetyön pohjalta. Opiskelijat pitivät sitä hyödyllisenä, kertoo opinnäytetyön ohjaaja Marjatta Majuri-Kylväjä. MAPA = Management of Actual or potential Aggression. Keelen yliopistossa ja Cheddletonin St Edwardsin sairaalassa sekä Birminghamin Reaside-klinikalla kehitetty koulutusmalli, jonka menetelmiä hyödynnetään aggression ja väkivallan kohtaamistilanteissa. Sosiaalialalla on paljon erilaisia mahdollisuuksia toimia eri työtehtävissä. Vaikka opiskelu oli rankkaa, kun sen ohessa teki vielä töitä, on nyt sellainen olo, että voisi opiskella lisää. En ainakaan alan vaihtamista harkitse, Laura Saariola sanoo. Miksi juuri tälle alalle? Laura Saariola mietti pitkään monelle varmasti tuttua kysymystä; mitä sitä isona oikein tekisi? Pitkään harkittuani hakeuduin sosiaalialalle ja valmistuin alle kolmessa vuodessa. Aiemmin opiskellessani menin takariviin piirustelemaan kuvia, nyt istuin eturivissä ja opiskelu kiinnosti.. Opinnoissa harjoittelut ovat yksi tärkeä osa. Kun valitsee monipuolisesti, oppii eniten. Hyvästä harjoittelusta saa eniten irti. Hyvää ovat myös vierailevat puhujat sekä tutustuminen yrityksiin ja yhteisöihin. Saariola työskentelee tällä hetkellä lastensuojelulaitos Viikarikodissa. Olin ensin pienen pätkän kesätöissä, suoritin harjoittelun ja lopulta jäin tekemään sijaisuuksia. Nyt olen ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti töissä. Lastensuojelussa on vuotiaita lapsia, joiden kanssa tehdään samoja asioita kuin vanhemmat lasten kanssa tekisivät kotona. Meillä on erilaisia ongelmia ratkottavana, ohjaamista ja kasvattamista. Lastensuojelussa tulee myös yllätyksiä, mitä kaikkia ongelmia lapsilla ja aikuisilla on. Vaatii tietynlaisen luonteen, että pystyy tekemään tätä työtä. Jos on murehtija ja heikko luonne, ei pää varmaan kestäisi. Opinnäytetyö verkossa: Teksti ja kuva Marika Virtanen

13 Mielipide Tietohallinnon johtaja: Tietotekniikan tulevaisuuden piirtoja Porin kaupungille Aloitin helmikuun alussa kaupungin tietohallintojohtajana ja palasin näin kaupungin palvelukseen kolmen vuoden tauon jälkeen. Vastaanotto on ollut joka puolella hieno. Kiitokset siitä! Kolmessa vuodessa moni asia niin Porin kaupungilla kuin koko yhteiskunnassa on muuttunut.? Nopein kehitys on ollut tietotekniikassa ja teknisissä järjestelmissä. Viimeiset vuodet ovat olleet kunnissa nopean kehittymisen aikaa. Hyöty onkin usein käyttäjälle näkymätöntä. Vaikka loppukäyttäjä joutuu muuttamaan työtapojaan joskus jopa työläämmiksi, muuttuvat ennen valtavasti työvoimaa vaatineet prosessit automaattisiksi ja tehokkaimmiksi. Tilastoinnit, yhteenvedot, arkistoinnit, laskutukset ja seurannat vaativat toimiakseen uudenlaisia järjestelmiä. Teknologian älykkään hyödyntämisen on oltava osa Porin tulevaisuutta. Tavoitteet on asetettava korkealle. Pori ei saa jäädä tässä kehityksessä jalkoihin, vaan kaupungin tulee olla teknologian hyödyntäjänä valtakunnan kärkeä. Pelkästään kaupungin talouden haasteet ovat niin valtavia, että teknologian hyödyntämistä huomattavasti nykyistä laajemmassa mittakaavassa on tarkasteltava vakavasti. Älykkään teknologian käyttö tulee olla osa kaikkea kaupungin toimintaa käsillä olevasta sisäis e s t ä valjastaa palvelemaan tätä kehitystä. Mikäli emme ole valmiita tarkastelemaan ja muuttamaan omia työtapojamme, ei teknologiastakaan ole kovin paljon hyötyä. Kaupunkilaiset mukaan palvelutarjontaan Perinteisesti tietohallinto on ymmärretty kaupungin sisäisenä palveluna. Sen tehtävänä on ollut vastata teknologiaan liittyvästä palvelutarjonnasta. Kasvavat tietojärjestelmät levittäytyvät kuitenkin yhä laajemmin myös kaupunkilaisten käytettäväksi. Moni perinteinen kaupungin tuottama palvelu voidaan jo nyt toteuttaa asukkaille teknologian avulla. Tämä kehityssuunta tulee muuttamaan kaupungin palvelurakennetta. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta voisi olla kaupunkilaisen itse hoitama verenpaineen tai sokeriarvojen mittaus. Mittauksen jälkeen saadaan tulos luotettavalla tavalla osaksi asiakkaan potilastietoja. Osa tiedoista voidaan kerätä vielä suoremmin. Ne saadaan esimerkiksi asiakkaan kädessä olevasta rannetietokoneesta. Potilas pystyy hoitamaan mittauksen itsenäisesti ja teknologian avulla tiedot voidaan siirtää turvallisesti ja automaattisesti. Järjestelmään, joka on aiemmin ollut ainoastaan kaupungin henkilökunnan käytettävissä, otetaankin tietoa myös suoraan asiakkaalta. Vastaavia esimerkkejä löytyy valtavasti ja monipuolisesti myös muilta kaupungin toimialoilta. Tavoitteena tämänkaltaisissa uudistuksissa on tehokkuuden ja taloudellisuuden lisäksi parantaa kaupunkilaisille tarjottavia palveluita ja ottaa teknologian suomat mahdollisuudet osaksi kaupungin palveluita. Teknologia tulee olemaan yhä suurempi osa toimivaa yhteiskuntaa. Porin tulee pysyä tässä kehityksessä mukana! Teksti Heikki Haaparanta Kuvat Kalle Aaltonen Kolme vuotta sitten moni nyt käytössä oleva palvelu oli vasta kehitteillä. Uusia sähköisiä palveluita ollaan erityisesti suurimmissa kaupungeissa ottamassa käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Lähitulevaisuudessa tähän kehityskulkuun ei ole tulossa muutosta, vaan tietotekniikkaa ja tietoteknisiä palveluita käytetään entistä laajemmin. Olen saanut jo ensimmäisten viikkojen aikana tutustua lukuisiin Porissa ja muissa kaupungeissa kehitteillä oleviin uudistuksiin. Tietotekniikka, verkot ja erilaiset laitteet ovat läsnä jokaisessa työprosessissamme. Miksi uutta teknologiaa? Uutta teknologiaa ei oteta käyttöön pelkästä tietotekniikan käytön ilosta. Kaikessa on taustalla toiminnan ja palveluiden parantaminen, ja tehostaminen. Työntekijälle uuden teknologian käyttöönotto saattaa näyttäytyä usein vaikeana. Vanha ei sähköinen toimiva työtapa tuntuu usein helpolta, yksinkertaiselta ja turvalliselta. Porille visio teknologian hyödyntämiseen Olen lähtenyt pohtimaan tietohallinnolle ja teknologian hyödyntämiselle Porissa uutta suuntaa. Olemme rakentamassa visiota siitä, millainen teknologian käyttäjä Porin kaupungin työtekijä ja kaupunkilainen on 5-10 vuoden päästä. Muutosten vauhti on niin suuri, että niiden ennakoiminen on vaativaa. Tarvitsemme kuitenkin jonkinlaisen tavoitteen, jota kohti kaupungin organisaation tulisi lähteä. Tehtävien muutosten ja valintojen tulee hiljalleen johtaa kohti asettamiamme tavoitteita. viestinnästä terveydenhuoltoon. On lähdettävä tarkastelemaan laajasti kaikkia kaupungin prosesseja ja teknologian mahdollisuuksia. Tietotekniikka ei saa olla vain kustannus. Sen tulee olla väline, jolla toimimme entistä kustannustehokkaammin. Tätä ei saada aikaan pelkällä teknologian lisäämisellä. Pääpaino tulee olla uusien työtapojen ja organisaatioiden kehittämisessä. Tietotekniikka tulee?

14 14 Jokainen työntekijä viestii Sinäkin. Me, kaupungin työntekijät, olemme osaltamme viestijöitä ja viestintä on olennainen osa kaupungin julkisuuskuvaa. Muun muassa näin todetaan kaupungin päivitetyssä viestintäsuunnitelmassa. Sävy, jolla me työpaikastamme puhumme vaikuttaa olennaisesti siihen, miten Porin kaupunki työnantajana koetaan. Harvemmin tätä kuitenkaan ehkä tulee arjessa ajatelleeksi, toteaa Porin kaupungin viestintäpäällikkö Anna Kyhä-Mantere. Viestintäsuunnitelma ei siis ole tarkoitettu minkään rajatun porukan käyttöön vaan kaikille. Siihen on koottu Porin viestinnän periaatteita ja toimintatapoja, jotka kaikkien on hyvä tietää. Niidenkin, jotka eivät koe olevansa viestijöitä. Lisäksi suunnitelmaan on lisätty konkreettisia ohjeita aktiivisten ja vähemmän aktiivisten viestijöiden käyttöön. Ohjeita löytyy verkkosivujen päivittämisohjeista sosiaalisen median pelisääntöihin. Niiden tarkoituksena on auttaa jokaista viestimään kaupungista parhaalla mahdollisella tavalla. On selvää, että isossa organisaatiossa tulee olla yhtenäinen linja, miten viestitään. Ohjeet myös helpottavat arjen työtä hallintokunnissa kun pohditaan tiedottamiseen liittyviä haasteita. Kyhä-Mantere viestintäyksikköineen on päivittänyt suunnitelmaan viestinnän tavoitteita. Niihin kuuluvat muun muassa verkkoviestinnän roolin vahvistaminen sisäisessä viestinnässä, sosiaalisen median aseman vahvistaminen yhtenä kaupungin viestintäkanavana sekä verkkodemokratian ja kuntalaisten osallisuuden edistäminen. Sisäisessä tiedonkulussa Patarumpua tulee jatkossa pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin kuitenkaan unohtamatta niitä, jotka eivät työssään tietokoneen ääressä istu. Vuorovaikutteisuus kasvaa Uusissa viestintäohjeissa on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaaliseen mediaan. Kaupunki kannustaa hallintokuntia ja yksiköitä käyttämään sosiaalista mediaa viestinnässään, koska sosiaalinen media edistää vuorovaikutteisuutta ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Yhteisöpalveluja on useita, joten sopivan palvelun löytäminen voi olla haastavaa. Facebook on Suomen käytetyin yhteisöpalvelu ja monella kaupungin toimijalla se on jo nyt käytössä. Samalla esimerkiksi Twitteriä käytetään Suomessa yhä enemmän. Meillä se on kokeiluasteella, mutta esimerkiksi kaupunginvaltuuston kokouksissa Twitter toimii hyvin reaaliaikaisuutensa ja ytimekkyytensä takia, sanoo Kyhä-Mantere. Vakiintunein ja ylivoimaisesti suosituin vuorovaikutuskanava on verkkosivujen Kysymystori, jossa kuntalaiset voivat esittää kysymyksiä suoraan viranhaltijoille. Eri väestöryhmille on tarjolla Porissa myös omia osallisuuden kanavia. Tavoitteena on edistää verkkodemokratiaa ja kuntalaisten osallisuutta vuorovaikutteisilla verkkopalveluilla. Jatkossa ei voida vain tarjota foorumeita palautteelle ja kysymyksille, vaan kuntalaisille tulee antaa mahdollisuus ottaa osaa kunnan toiminnan kehittämiseen, Kyhä-Mantere miettii. Graafinen ilme on sitova Kaupungilla on yhtenäinen, hallintokuntia sitova, visuaalinen ilme. Sillä on suuri merkitys kaupungin palveluita käyttäville ja se auttaa esimerkiksi asukkaita tunnistamaan kaupungin tarjoamat palvelut. Kaupungin graafinen ohje on viestintäsuunnitelman ohessa päivitetty. Olemassa olevaa ilmettä päivitetään tasaisin väliajoin voimassa olevaa logoa ja värimaailmaa hyödyntäen. Viestintäohjeiden ohella myös graafinen ohjeistus löytyy Patarummusta, muistuttaa Kyhä- Mantere. Uutuutena kaupungin henkilökunnan käyttöön on avattu Patarummussa myös kuvapankki, johon on tallennettu noin kuvaa. Valokuvia voi käyttää vapaasti esimerkiksi esitysmateriaaleissa ja verkkosivuilla. Ylipäätään kaikki viestintään liittyvä materiaali on pyritty laittamaan selkeästi esille Patarumpuun, jotta siitä olisi aidosti hyötyä käyttäjille. Mikäli jotain puuttuu, ole yhteydessä meihin. Kaikenlainen palaute on muutenkin tervetullutta, Kyhä-Mantere summaa. Teksti Tiina Salminen Kaupungin painatustyöt Winnovalle Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että tietohallinto-yksikön alaisuudessa toimivan painatuskeskuksen toiminta loppuu. Sähköinen kokouskäytäntö on vähentänyt esityslistojen ja muun materiaalin painatustarvetta. Kaikki Porin kaupungin painatustyöt teetetään ja tilataan oppilastöinä Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan Rauman pisteestä. Epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että sähköpostilla tehtävät tilaukset olisivat mahdollisimman selkeitä. Aineistoa ja malleja lähetettäessä tilauksesta voi keskustella myös puhelimitse, sanoo Winnovan painoviestinnän lehtori Klaus Sjöblom. Sjöblom lisää, että Porin kaupungin graafisesta ohjeistosta löytyy paljon painomateriaalin suunnitteluun liittyvää tietoa. Teksti Kalle Aaltonen Tilaukset toimitetaan: Klaus Sjöblom puh Veijo Laitila puh Logo vs. vaakuna Porin kaupungin tärkein tunnus on vaakuna, jota tulee käyttää arvonsa mukaisesti virallisissa, tarkasti harkituissa tilanteissa (esim. kutsut, kunniakirjat sekä työ- ja koulutodistukset). Vaakunaa saa käyttää ainoastaan erillisellä luvalla, jonka myöntää hallintopäällikkö. Tekstilogoa käytetään kirjeissä, kirjekuorissa, lomakkeissa ja muussa vapaamuotoisemmassa materiaalissa. Tekstilogossa voidaan käyttää myös hallintokunnan nimeä. Tekstilogot eri tiedostomuodoissa ja väreissä Patarummussa. Viestintäsuunnitelma, ohjeet ja kuvapankki Patarummussa viestinnän sivuilla! Yhdenmukainen logo ja graafinen ilme tuovat voimaa kaupungin viestintään ja markkinointiin. Viestintä on strateginen menestystekijä.

15 Kuva Satakunnan Museon kokoelmat, Voitto Niemelä Kuva Marianne Ståhl Porin silta korjataan Lemmensillan uudet vaatteet Porin silta on suljettu autoliikenteeltä seuraavat seitsemän kuukautta. Vuonna 1926 valmistunut professori Jalmari Castrenin suunnittelema Porin silta sulkeutui maaliskuussa. Siltaremontissa haurastuneet betonirakenteet ja ruostuneet rautarakenteet korvataan uusilla. Silta saa uuden vesieristetyn kansirakenteen, kertoo suunnitteluinsinööri Markku Rantamäki teknisestä palvelukeskuksesta. Remontin tarpeessa olevan siltarouvan peruskorjausta aikaistet- tiin, koska marraskuussa avautuvan Puuvillan kauppakeskuksen liikenteestä osa tulee kulkemaan Porin sillan kautta. Tällä ensimmäisellä Kokemäenjoen ylittäneellä kiinteällä rautasillalla on aiempaakin kokemusta suurista liikennevirroista. Jo valmistuessaan Porin silta oli valtakunnallisesti merkittävä, sillä Kokemäenjoen ylittävää kiinteää siltaa ei aiemmin ollut. Joen ylitys oli pitkään liikenteen solmukohta matkustettaessa Turusta Pohjanmaalle. Charlotan korvaaja Porin siltaa edeltänyt vuonna 1855 rakennettu puinen ponttoonisilta Charlotta toimi tehtävässään hyvin kesäaikaan, mutta jäiden tullessa ja lähtiessä, kelluvan Charlotan kanssa oli ongelmia. Liikennemäärien kasvaessa Porin sillan tarpeellisuus vain korostui, sillä valtatie kahdeksan kulki Porin sillan kautta aina Linnansillan valmistumiseen asti, vuoteen Alun perin osa Porin sillan kannesta voitiin avata. Kun sahatavaran proomuliikenne Mäntyluotoon ja Reposaareen loppui, avausmekanismi jäi tarpeettomaksi. Viimeksi sillan pohjoisin kansiosa on avattu 1960-luvun alkupuolella. Vaikka sillan käyttötarkoitus on vuosien aikana muuttunut, Porin silta on edelleen sekä liikenteellisesti että kulttuurihistoriallisesti arvokas. Silta on suojeltu. Porin siltaa voitaneen kutsua myös lemmen sillaksi, sillä sillankaiteeseen on kiinnitetty keskieurooppalaiseen tapaan parisenkymmentä lemmenlukkoa. Lemmenlukot joudutaan ilmeisesti poistamaan korjaustyön takia, mutta toivottavasti siitä ei kuitenkaan seuraa avioeroja, naurahtaa Rantamäki. Korjattu Porin silta on tarkoitus avautua liikenteelle tämän vuoden lokakuussa. Teksti Päivi Valkonen Valmistui vuonna 1926, pituutta n. 150 m Sulkeutui moottoriliikenteeltä peruskorjauksen takia Avataan liikenteelle lokakuussa 2014 Korjausbudjetti n Urakoitsija: Destia Oy Kesätyöntekijät tulevat Oletko valmis MTV3:n uutiset tiistaina 4. maaliskuuta. Aiheena on Kokkolan kaupungin lomautukset. Porissakin tutuksi tullut toimittaja Outi Airola kääntää taitavasti juttuun uuden kulman: kuinka käy kesätyöntekijöiden, kun työnantaja lomauttaa. Porissa ei tätä ristivetoa ole. Tulevana kesänä Porin kaupunki tarjoaa työtä yli 500 nuorelle ja lisäksi kaupunki antaa tukea yrityksille noin 800 nuoren työllistämiseen. Ei siis ihan pikkujuttu. - Meille pelmahtaa toukokuun ja syyskuun välillä satoja nuoria. Voimme tarjota unelmien kesäduunin, mutta voimme myös luoda uskoa tulevaisuuteen. Kunnat tarjoavat tulevaisuudessa mielenkiintoisia töitä, lupaa henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä. Hän viittaa vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, mutta muistuttaa heti perään: nuorten työllistämisestä on hyötyä sekä kesätyöntekijälle että kaupungille. Työnantajalle se on sijoitus tulevaisuuteen. Suhtautuminen kuin vakituisiin Helena Metsälällä on selkeä viesti esimiehille ja kaikille kaupungin palveluksessa oleville. Kesätyöntekijään tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin kaikkiin muihinkin. - Nuoret tarvitsevat muita enemmän ohjausta ja perehdytystä. Hekin haluavat vaativia töitä, palautetta ja arvostusta. Kuntatyönantajat (KT) teki viime kesänä kyselyn kesäväelle. Vastaajia oli 2523 ja vain viisi prosenttia oli täysin tyytymättömiä kesätöihinsä. Peräti 85 prosenttia kertoi viihtyneensä kesätöissä ja 79 prosentti oli valmis suosittelemaan kuntatyönantajaa ystävälleen. Komeita lausuntoja paljon parjatulta nuorisolta! Myös esimiehet ja työtoverit saivat hyvät lausumat. Edellisten kanssa sujui 92 prosentin mielestä hyvin ja vain kolme prosenttiyksikköä jäivät työkaverit jälkeen. Ensimmäiset kesätyöntekijät tulevat kaupungille 2. toukokuuta ja viimeiset lähtevät syyskuun lopussa. Heidän tuloonsa kannattaa valmistautua työpaikoilla hyvin. Se auttaa molemminpuoliseen tyytyväisyyteen. Ei ole yhdentekevä asia, mitä nuoret kaupungista työnantajana ajattelevat. Teksti Tapio Furuholm Kuva Heli Koskela

16 16 Juuret Porissa Peter Lund, Porin poikia Rohkea energiapersoona Työpaikat tulevat uusista asioista. Suomalaisessa energiakeskustelussa Peter Lund on kiistelty mies. Kun professori antaa lausunnon, laineet lyövät sen verran korkeina, että niistä pitäisi kertoa merisäässä. Kysymykseen, onko hän mielenkiintoinen persoona, voi olla vain yksi vastaus. Äärimmäisen mielenkiintoinen. Kun me porilaiset usein kieriskelemme tääl ei ol mittää, tää o ny vaa tämmöst -tunnelmissa, kannattaa katsoa millaisia tyttöjä ja poikia kaupunki on kasvattanut. Peter Lund kelpaa mannekiiniksi. Valtava asiantuntemus, rohkeita näkemyksiä, kova itsetunto, itseironinen ja sujuva ulosanti kuten porilainen asian muotoilee. Hän on teknillisen fysiikan professori, mutta se harhauttaa. Lukeneisuus ja oivallukset esimerkiksi kielitieteestä ja Suomen historiasta ovat kunnioitettavaa luokkaa. - Luulen, että valintani oli suomalaisen historiantutkimuksen onni. Olisin vain sekoittanut koko tieteenalan, virnuilee hän oman innostuksensa tietäen. Pori, virikkeellinen koti, kuusi vuotta Björneborgs Svenska Samskolania ja kuusi vuotta Porin lyseoa, erikoinen miksaus. Siinä Peter Lundin kivijalka maailmalle, kansainvälisesti arvostetuksi, vaihtoehtoisten energiamuotojen asiantuntijaksi. - Nuoren on saatava kasvaa ja elää. Kun lukioita pannaan paremmuusjärjestykseen, annetaanko arvo oikeille asioille, kysyy professori. Peter Lund arvostelee erityisesti suomalaista tapaa erottaa energiaratkaisut muusta teollisuuden rakentamisesta. Hän harmittelee, että näin on menetetty valtava etu kotimarkkinoilla. Jos toisin olisi tehty, oppi, osaaminen ja hyvät tuotteet olisivat kelvanneet vientiin. Ei, ei hän pidä peliä menetettynä. - Työpaikat tulevat uusista asioista. Cleantech on uusi Nokia. Aurinko, tuuli ja bioenergia ovat 300 miljardin euron bisnes maailmalla. Kotimaisten ratkaisujen puolesta hän heittää muutaman luvun. Porin seutu käyttää energiaan arviolta miljoonaa euroa vuodessa. Öljy ja kaasu maksavat Suomelle kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Kontrasti tulee Saksasta; maan energiakäännös tuo uutta työpaikkaa. Raha kiertää Saksan sisällä, samaa Lund suosittelee Suomelle. - Jos ratkaisuissa ei voi suosia suomalaista, ruksit yli, on professorin ohje. Pori: raideliikenne kuntoon! Esimerkki on Tanskaa lähempänäkin. Korsnäs ei ole kaukana Porista. Siellä kuntalaiset olivat rakentamassa tuulivoimaa. - Ukot katselevat Korsnäsissä myllyjä. Aina kun lapa heilahtaa, lompakkoon kilahtaa 20 senttiä, maalailee Lund. Edellä sanotusta seuraa kriittinen asenne ydinvoimaan. Perustelu tulee taloudesta: kolme ydinvoimalaa maksaa 20 miljardia euroa. - Rahasta menee 75 prosenttia pois Suomesta. Lisäksi toiminnassa olevat ydinvoimalat työllistävät heikosti, pyöreät 500 henkilöä per voimala. Peter Lund esittää asiansa taitavasti, vetoavasti, mutta ei tupaten. Suorasukaisesti hän sanoo: Porin on saatava raideliikenne kuntoon. Kun junaradat ovat kunnossa ja yhteydet hyvät, alueelle tulee uusia mahdollisuuksia. - Nyt olisi isojen investointien aika, on hänen johtopäätöksensä. Ajattelun takana on ilmastonmuutos. Hän kiittää Eurooppaa sen ottamista askelista ja pohtii samalla Aasian jättivaltioiden elintason nousua. - Meidän on autettava esimerkiksi Afrikkaa ja Intiaa puhtaan teknologian rakentamisessa. Vaikka tulen tekniikan maailmasta, myös eettis-moraaliset näkökulmat ovat tärkeitä. Porin ylistystä Peter Lund arvostaa Poria ja on tosissaan kiinnostunut kaupungin tulevaisuudesta. Hän luettelee oma-aloitteisesti, kunnioitus äänessään, Rosenlewin aikanaan aloittaman robotiikan kehittämisen, off shoren, leikkuupuimurit, Aurubisin ratkaisut aurinkoenergian käytössä. Sulavasti hän siirtyy designiin ja Villa Maireaan. Oman yliopiston puuttumista professori harmittelee, mutta arvioi keskisuurella kaupungilla olevan myös monia etuja. - Porissa on valtava potentiaali ja fiksuja ihmisiä. Peter Lundilla ei ole sukusiteitä Poriin, mutta hyviä tuttuja runsaasti. Perheen kesämökki on veljen omistuksessa. Köörtilässä professori sanoo käyvänsä joka kesä. Vahvalla lämmöllä hän muistelee kouluvuosiaan. - Lyseon opit ovat auttaneet minua elämässä. Arvostin Jorma Särkän matematiikan opetusta. Hänen tunneillaan käytöstavat opittiin kahdessa minuutissa. Teksti ja kuva Tapio Furuholm Sattumalle mahdollisuus Edellä sanottu nivoutuu Peter Lundin omaan kokemukseen, ja niin seuraavakin: aina kannattaa jättää sattuman vara. - Kun lähdin opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, otin riskin. En pelannut varman päälle. Olin reaktorifyysikko ja pidin keväällä 1979 esitelmän aurinkoenergiasta. Siihen koukkuun jäin. Ja koukku on lujassa, kuin ahvenen leuassa. Peter Lund on varsin ehdoton tuulivoiman kannattaja, totta kai. Ei kuitenkaan ilman lisäsovellutuksia. - Se on energiaa, jonka rakentamiseen paikalliset ihmiset pitää saada mukaan. Muussa tapauksessa he vastustavat sitä. Sanelua ja pakkolunastuksia ei pidä tehdä, neuvoo Peter Lund. Hän käyttää esimerkkinä Tanskaa. Paikallisille asukkaille on annettava 20 prosenttia osakkeista. Tanskassa ihmistä omistaa tuulivoimaa. - Uusista energiatekniikoista tulee päävirta. Huomenna on paremmin kuin eilen. - Rakentajat kysyvät paikallisilta, minne tuulivoimaa kannattaisi rakentaa. Vihreän puolueen miehiä vilahtevat väitteet nettipalstoilla. Peter Lund vastaa tyylinsä mukaisesti. En ole. Otan jokaisen puolueen pullasta parhaat rusinat. Tässä Lund ekologisessa ympäristössä, Helsingin rautatieasemalla.

17 Kaupungin osat Pinomäki, maaseutu lähellä keskustaa Moni porilainen käy Pinomäessä jopa päivittäin ulkoillessaan Porin metsän suositulla Katinkurun lenkkipolulla. Nykyisten Helsingin ja Rauman pikateiden sekä Porin metsän ja Lattomeren välinen alue oli alkujaan karjalaidunta. Myöhemmin vanha vesijättömaa ojitettiin ja muokattiin viljelykelpoiseksi maaksi, jota Porin kaupunki vuokrasi viljelijöilleen. Talvisodan jälkeen alueelle tehtiin 53 viljelytilaa. Aluetta kutsuttiin Lattomeren pika-asutusalueeksi, kun se sai ensimmäiset asukkaansa Länsi-Kannaksen johannekselaisesta väestöstä. Elettiin kovia aikoja. Asunnot olivat kylmiä ja vedestä oli pula. Asuminen jäikin lyhyeksi ja karjalaiset siirtolaiset lähtivät takaisin Kannakselle. Kesällä 1944 tuli toinen lähtö Johanneksesta. Karjalaisten uusi asuttaminen alueelle alkoi heti. Nyt Pinomäeksi nimettyä aluetta asuttivat myös satakuntalaiset. Aluetta ryhdyttiin elvyttämään toden teolla. Taloja korjattiin ja rakennettiin, pellot pistettiin kasvamaan ja karja tuottamaan. Pinomäen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Samoihin aikoihin alueelle saatiin ensimmäiset sähkövalot sekä osuuskauppa. Asukkaat ryhtyivät vähitellen kotiutumaan alueelle. Kylä pysynyt aktiivisena Vuonna 2014 Pinomäki ei edelleenkään ole tiheään asutettua aluetta. Se käsittää 140 taloutta ja noin 300 asukasta. Jonkin verran on rakennettu lisää, mutta kylällä on edelleen kauniin maaseutumainen ilme. Pellot ovat aktiiviviljelyssä, hevosaitauksia ja -laitumia näkyy siellä täällä. Karjaa alueella ei enää ole, mutta hevosia senkin edestä. Hevoset ovat lähinnä ravi- ja ratsukäytössä. Alueella on Pinomäen hevosyhdistyksen ylläpitämiä hevosteitä sekä ratsastuskenttä. Maasto onkin täynnä kavionjälkiä ja tarkkanenäinen huomaa ilmassa leijuvan vienon hevosen hajun. Hevosurheilun lisäksi alueella on myös muita harrastustoimia. Vanhan koulun viereisellä urheilukentällä on valaistu jääkiekkokaukalo talvisin ja ruohokenttä kesäisin. Satakunnan ampujien ampumarata sijaitsee Katinkurun lenkkipolun päässä. Ampumaradan ympäristö vaikuttaa karulta, mutta ajaa asiansa. Savikiekkorata tuo mieleen golf rangen, jossa pallot ja tiit on korvattu hylsyillä ja oranssilla kiekkosilpulla. Jälkimmäistä löytyy kentältä käsittämätön määrä. Pinomäen koulu sulki ovensa keväällä vuonna Koulun lakkauttamisesta käytiin kovaa vääntöä kyläyhdistyksen ja kaupungin välillä. Siitä lähtien koulu on toiminut vilkkaan harrastamisen keskuksena. Sitä on vuokrattu juhla- ja kokouskäyttöön ja käytetty majoitustiloina Pori Jazzin aikana. Tällä hetkellä koulun kodinomaisissa tiloissa toimii yksityinen ryhmäperhepäivähoitola. Samainen kyläyhdistys on edelleen voimissaan ja ajaa aktiivisesti Pinomäen asioita. Yhdistys huolehtii kylän yhteisestä omaisuudesta talkoovoimin ja pyrkii lisäämään kyläläisten harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi kyläyhdistys järjestää kyläläisille vuosittain erilaisia tapahtumia. Pinomäki on pieni, rauhallinen ja yksinkertainen kaupunginosa. Ylä- ja alamäistä huolimatta alue on pysytellyt maalaismielisenä, mutta samalla nykyaikaisena kaupunginosana. Hyvä niin. Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Kalle Aaltonen ja Heli Nukki

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Sekä kisapaikka että MM-kulta olivat Viinamäen ensimmäiset. Porin kaupungille yksi maailmanmestari lisää Koulunkäyntiohjaaja Jenni Viinamäki oli tammikuussa voittamassa ringeten MM-kultaa Kanadan North Bayssa. Luvian Kiekon hyökkääjä muutti Poriin Lempäälästä osittain harrastuksen, osittain työn perässä. Luistimet tulivat tutuiksi jo pienenä, kun Viinamäki otti en- simmäiset potkunsa isoveljensä perässä 3-4-vuotiaana. Kuusivuotiaana Viinamäki meni pelaamaan jääkiekkoa poikien joukkueeseen, kunnes parin vuoden päästä laji vaihtui. Lempäälän Hockey Teamissa alkoi ringette ja katsoin, että siellä pelaa pelkkiä tyttöjä. Ajattelin, että se voisi olla kivempaa, kun ei tarvitse olla poikien kanssa, Viinamäki muistelee. Muutto Poriin Viinamäki on aiemmin urallaan pelannut Tampereen Ilveksessä sekä Järvenpään Haukoissa. Kunnianhimon kasvaessa kasvoivat myös halut vaihtaa maisemaa. Teki myös mieli vaihtaa joukkuetta. Haaveena oli pelata Luvian kaltaisessa tasokkaassa joukkueessa, Viinamäki perustelee. Viinamäki päätti muuttaa Poriin ja hakea kaupungista oman alansa töitä. Unelmista totta Tiilimäen koululla koulunkäyntiohjaajana työskentelevä Viinamäki pelaa Luvialla nyt neljättä kauttaan. Viimeiset kolme kautta kuluivat niin sanottuna matkapelaajana, kunnes ajoreitti Lempäälä-Luvia-Lempäälä kävi puuduttavaksi. Kauden aikana ringette ei jätä aukkoja Viinamäen kalenteriin. Pelit ovat yleensä viikonloppuisin, jääharjoituksia oheisharjoituksineen on kolme kertaa viikossa. Lisäksi pelaajat tekevät omatoimisia harjoituksia pari kertaa viikossa. Kova työ palkittiin, kun Viinamäki valittiin tänä vuonna ringeten maajoukkueeseen. Hän on aiemminkin ollut leirijoukkueessa, mutta kisajoukkueeseen valinta oli uran ensimmäinen. MMkisoissa Suomi voitti Kanadan suoraan kahdessa finaalissa. Se oli palkinto kaikelle vuosien aikana tehdylle työlle. Myös maajoukkuepaikka itsessään on jo henkilökohtainen palkinto, Viinamäki pohtii. Viinamäen kausi jatkuu edelleen Luvian Kiekossa. SM-tasolla palkintokaapista löytyy jo kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, mutta kirkkain mitali puuttuu. Kun tavoitteet ovat korkealla, voittamisen tärkeys korostuu. Tuloksia ei saavuteta ilman oikeanlaista joukkuehenkeä. Työskentely yhteisen tavoitteen eteen on palkitsevaa, mutta välillä myös raskasta. Pukukopissa istuu viisitoista naista ja peli ei aina suju, Viinamäki hymähtää. Jenni Viinamäki pitää joukkueessa urheilemista yhtenä ringeten parhaimpana asiana. Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Kalle Aaltonen, Jenni Viinamäki Valmiina kokkisotaan Helsingin messukeskuksessa järjestetään valtakunnallinen kouluruokakilpailu. Toista kertaa järjestettävässä kilpailussa nähdään myös porilaisväriä. Cygnaeuksen koulun ruokapalveluesimies Katja Nyroos sekä kokit Sirpa Grönman ja Anne Järvinen osallistuvat kilpailuun ensimmäistä kertaa. Kolmikko lähtee kilpailuun avoimin mielin ja sopivasti jännittäen. Mitään varsinaisia tavoitteita ei ole, sillä jo finaaliin pääseminen tuntuu melkein voitolta, Grönman toteaa. Kokonaisuus valttia Porilaisjoukkueen lisäksi kilpailuun osallistuu kouluja Kotkasta, Mustasaaresta, Sipoosta sekä Turusta. Kouluruokakilpailun tavoitteena on tuottaa uusia reseptejä, luoda iloa kouluruuan suunnitteluun sekä nostaa kouluruuan ammattilaisten kunnioitusta. Kilpailun ateriakokonaisuuden tulee koostua yhdestä keitosta, yhdestä kasvisruuasta sekä yhdestä liha-/kala- tai kanaruuasta. Porilaiskolmikko aikoo valmistaa raadille lihakeittoa, juustoista kasviskeittoa, broileri-nuudelivuokaa ja perunarieskaa. Erityisesti keitot ovat hyviä, mutta menu kokonaisuutena tulee olemaan vahvuutemme, kolmikko arvelee. Finalistien reseptejä pääsee lopulta arvioimaan kaikki Suomen koululaiset, kun reseptit annetaan koulukeittiöiden käyttöön valtakunnallisesti. Kilpailun voittaja pääsee opintomatkalle Brysseliin. Tavoitteita tai ei, tuntuu palkintomatka selkeästi houkuttelevalta. No totta kai, hyvänen aika! kolmikko naurahtaa. Porilainen kouluruoka maittaa Koulujen ruokalistat ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana huimasti. Ruoka on yhä monipuolisempaa ja arkea saatetaan piristää erilaisilla teemaviikoilla. Koululaisten mieltymyksistä on ilo huomata, että vanhat suosikit pitävät pintansa. Lapset pitävät yksinkertaisesta perusruuasta. Sellaisesta, mikä on tuttua, turvallista ja ilman mitään kommervenkkeja, Nyroos toteaa. Esimerkiksi makaronilaatikkoa menee valtavat määrät. Myös puurot ovat olleet lasten suosikkeja kautta aikain, Grönman lisää. Kouluruokakilpailu on kolmikolle myös oiva tilaisuus lisätä porilaisten tietoisuutta oman kaupunkinsa kouluruuasta. Kouluruoka puhuttaa tasaisin väliajoin, mutta ruuan tasosta Porin kouluissa tuskin tarvitsee keskustella. Me teemme hyvää ruokaa hyvistä raaka-aineista, ammattitaidolla ja hyvissä olosuhteissa. Broileri on parasta fileetä, liha laadukasta ja kala tuoretta, Nyroos kertoo. Teksti ja kuva Kalle Aaltonen Katja Nyroos, Anne Järvinen sekä Sirpa Grönman käyvät taistoon hymyssä suin.

19 Sipiläinen-Salosta vuoden hortonomi Hortonomien Yhdistys on valinnut Vuoden Hortonomiksi neuvontahortonomi Pirjetta Sipiläinen-Salon, joka työskentelee Porin kaupungin puistotoimen satakunnan Vihertietokeskuksessa. Sipiläinen-Salo toimii aktiivisesti viheralan kehittämiseksi sekä työssään että vapaa-ajallaan. Tunnustus tuli yllätyksenä, kun katsoin ketä sen on aiemmin saanut. Olen erittäin ylpeä saamastani huomionosoituksesta, Sipiläinen-Salo toteaa. Pirjetta Sipiläinen-Salo on osallistunut ansiokkaasti erityisesti rakennuslupa-asioiden kehittämiseen. Hänen ansiokseen luetaan mm. valtakunnallisesti edistyksellinen käytäntö, jonka mukaan Porissa uudisrakennukselle myönnettävän rakennusluvan edellytyksenä olevaa pihasuunnitelman esitysvelvoitetta on kehitetty, ja se on vakiintunut osaksi rakennuslupa-asiakirjoja. Hortonomiyhdistys pitää tätä valtakunnallisesti edistyksellisenä käytäntönä. Kyseinen huomio luo toivottavasti valtakunnallisestikin vihreämpää ja parempaa kaupunkikuvaa, Sipiläinen-Salo sanoo. Teksti ja kuva Kalle Aaltonen Paavo Paunulle Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinto Säätiön hallituksen puheenjohtaja Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala luovutti taidemaalari Paavo Paunulle 5000 euron palkinnon pidetyssä tilaisuudessa. Paunun valintaan vaikuttivat muun muassa hänen taiteestaan välittyvä syvällinen taidehistorian tuntemus. Paunu valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä vuodesta Hän on veistoksellisen tilan maalari, joka haastaa katsojansa jo pelkästään teostensa koolla. Teksti Kalle Aaltonen Kuva Heli Koskela Paavo Paunu opettaa maalausta Porin taidekoulussa. Letkutornin juurelta blogataan Satakunnan pelastuslaitoksen uusi blogi Letkutornin juurelta valottaa pelastuslaitoksen työsarkaa eri näkökulmilta. Pelastuslaitoksen ryhmäblogia kirjoittavat seitsemän Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijää, kaikki oman alansa ammattilaisia. Kirjoittajat avaavat lukijoille omaa työtään pelastusalalta. Kirjoituksissa lukijoille pyritään antamaan tietoutta turvallisuudesta, ohjeita ja neuvoja arkeen sekä hyvän mielen joskus jopa pilke silmäkulmassa kirjoitetuista artikkeleista. Lukijat voivat kommentoida kirjoituksia, esittää kysymyksiä ja ehdottaa kirjoituksien aiheitakin. Blogia voit seurata osoitteessa Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori Päätoimittaja Toimituspäällikkö Toimitusneuvoston puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere viestintä Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto, Päivi Valkonen, tekninen palvelukeskus. KANSIKUVA Opetusta ja opiskelua Kaarisillan koulussa. Kuva Esa Kohtamäki

20 20 Framilla Heli Välimaa tuli Noormarkusta Monisärmäistä ympäristötyötä Suomessa pistetään nyt kuntia yhteen urakalla. Keskustelu sinkoilee ronskisti pakon ja vapaaehtoisuuden välillä. Jotkut näkevät liitokset ainoana mahdollisuutena, toiset epäilevät turmion tulevan. Tämä juttu ei ole kannanotto mihinkään, ei puolesta eikä vastaan. Sitä tosiasiaa emme välttele, että ympäristösuunnittelija Heli Välimaasta tuli Porin kaupungin työntekijä, kun Noormarkku liittyi Poriin. - Kaikki on sujunut hyvin ja helposti. Tunsin Porin väen hyvin, ei ollut eikä ole jännitteitä, sanoo Heli Välimaa, joka jo ennen Poriin siirtoaan tunsi ympäristöviraston nykyistä yhteistoiminta-aluetta hyvin. tyihin kaupunginosiin suunnattu rakennetun ympäristön valvontakierros. Rakennusvalvonta tarkastaa rakennusten ja rakennelmien kuntoa ja ulkovarastointia. Ympäristönsuojelun puolelta keskitytään yleisten ja piha-alueiden siisteyteen, ja roskaantumiseen kuten esimerkiksi autonromuihin. Lisää sarkoja. Maasto- ja vesiliikennelupa-asiat ovat myös Välimaan reviiriä. - Mönkijät ja moottorikelkat ovat tulleet tutuiksi. Jos toiminta on jollakin alueella toistuvaa, liikkumiseen, harjoituksiin ja kilpailuihin tarvitaan lupa, muistuttaa Välimaa. Hymy nousee ympäristösuunnittelijan kasvoille, kun hän mainitsee ojituskiistat. Tilanteet ovat hetkittäin kireitä, puheita ja argumentteja on runsaasti, kun vesilakia toimeen pannaan. Välimaa on ollut alalla viisitoista vuotta, Porissa vuoden 2010 alusta. Aiemmin hänen virkansa oli Noormarkussa, jolta Pomarkku osti palvelut. Vielä aikaisemmin hän oli vuoden sijaisena Ulvilan kaupungilla, ja hoiti tuolloin myös Luvian kunnan ympäristönsuojelutehtäviä. - Asioiden sujuminen selittyy osittain sillä, että tällä alueella viranhaltijat ovat tehneet tiivistä, hyvää yhteistyötä parikymmentä vuotta. Mitä merkitsee? Heli Välimaa sanoo saman asian, joka vilisee kuntaliitoskeskusteluissa: kun on vain yksi työntekijä esimerkiksi ympäristönsuojelussa, saattaa tulla ongelmia. - Täällä meitä on laaja osaajien joukko erikoistuneita asiantuntijoita. Uskon, että tilanne parantaa myös Noormarkun ympäristöasioiden hoitoa. Hän muistuttaa alkeistotuudesta. - Ympäristökysymykset eivät noudata kuntarajoja. Heli Välimaan työ jakaantuu kahteen osaan. Puolet on suunnittelijan työtä, toinen puoli valvontaa. Tuollaisiin tehtäviin hän on valmistunut lukemalla maantiedettä ja ympäristötiedettä. Oppiarvo on filosofian maisteri. Ympäristökasvatusta kouluihin Suunnittelija tekee lausuntoja kaavoituksesta ja ympäristövaikutusten arvioinneista. Heli Välimaa mainitsee tuoreita esimerkkejä Tahkoluodon kaasuterminaali, se LNG ja lukuisat tuulivoimalahankkeet. Tuollaiset työtehtävät leimaavat myös ajankäyttöä: on ohjausryhmiä, kokouksia ja neuvotteluja. Koulujen ympäristöviikon organisointi on myös yksi hänen tehtävistään. Viime syksynä tilai- suuksiin osallistui lähes 1200 koululaista opettajat päälle. Pääpaino on alakouluissa. - Koululaiset ottavat hyvin vastaan informaatiota. Lukiolaiset tiedostavat oikein hyvin ympäristöön liittyviä kysymyksiä, sanoo Välimaa ja huomauttaa, että hän ei ole ainoa virastossa, joka työskentelee koulujen kanssa. Valvonta välttämätöntä Ympäristösuunnittelijan työstä iso osa tehdään kirjoituspöydän takana. Valvonta on kokonaan toinen juttu. Nyt on menossa toinen vuosi, kun Heli Välimaa keskittyy pelkästään Porin asioihin. Virasto vastaa myös Luvian, Eurajoen ja Pomarkun ympäristönsuojelutehtävistä. Kaupungissa on 160 erilaista laitosta, joilta vaaditaan ympäristölupa, esimerkiksi teollisuutta, eläinsuojia, kalankäsittelyä, pesulaa ja montaa muuta sorttia. Valvottavat paikat on jaettu usean ympäristötarkastajan kesken. - Jätehuollon valvonnassa tulee aina keväällä piikki. Tarkoitus on taas järjestää erillinen tiet- Ja vielä yksi sarka, joka näkyy meille ulkopuolisille vain parhaina paloina. Tulevana kesänä Porissa on viisitoista isoa kesätapahtumaa. Niiden ympäristöasioiden valvonta on jaettu kahteen koriin: meluun ja jätteisiin. - Työt täällä saattavat joskus olla hankalia, mutta viihdyn hyvin. Ympäristövirastossa on erinomainen yhteistyön henki, vakuuttaa Heli Välimaa. Elää kuten opettaa On piste iin päälle, että ympäristösuunnittelija asuu maaseudulla. - Luonto on minua lähellä. Kun Heli Välimaa sanoo noin, tulee toimittajan hetki. Kalastat? - En aktiivisesti, mutta meri on osa elämää. Varmemman kalansaaliin saa kotikylän ammattikalastajalta. Marjastat? - Vähäsen kotitarpeiksi. Parantamisen varaa siis vielä on ympäristösuunnittelijallakin. Kelläpä ei olisi. Teksti Tapio Furuholm Kuva Heli Välimaan kotiarkisto

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen(ohm 132 b)

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen(ohm 132 b) Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

- KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone - KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 6/2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sivu 62 KOKOUSAIKA 15.10.2013.2013 klo 18.00- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Teemu Pakarinen, pj Seija

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille OPINTOVAPAAN MYÖNTÄMINEN 1 Opintovapaan pituus Opintovapaan myöntäminen perustuu opintovapaalakiin ja - asetukseen. Opintovapaajärjestelmä ei koske oppisopimuslaissa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot