Jari Tiainen (SLAM ry:n hallituksen puheenjohtaja) on pyytänyt minulta asiantuntijalausuntoa seuraavista seikoista:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jari Tiainen (SLAM ry:n hallituksen puheenjohtaja) on pyytänyt minulta asiantuntijalausuntoa seuraavista seikoista:"

Transkriptio

1 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Jari Tiainen (SLAM ry:n hallituksen puheenjohtaja) on pyytänyt minulta asiantuntijalausuntoa seuraavista seikoista: 1. Onko vakautussopimuksesta tullut osa työehtosopimusta? Eli onko se liitetty osaksi työehtosopimusta asianmukaisesti ja työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla, vaikka sitä ei ole julkaistu työpaikalla (ei ole nähtävillä) eikä sen neuvotteluun valtuuttavaa määräystä ole kirjallisesti julkaistu työehtosopimuksessa? Työnantaja ei ole pyydettäessäkään suostunut antamaan vakautussopimusta Tiaiselle, jonka työsuhteeseen työnantaja sitä on kuitenkin soveltanut. 2. Onko vakautussopimuksen neuvotelleilla osapuolilla ollut mahdollisuus Tiaista sitovasti sopia siitä, että Tiainen tekee vakautustyötä tai kerryttää muutoin vakautussopimuksen mukaista säästötavoitettaan? 3. Voidaanko vakautussopimuksella velvoittaa Tiainen tekemään työtä käytännössä palkatta? Vakautussopimuksessa on sidottu mahdollinen takaisinmaksu epävarmaan yhtiön taloudelliseen tulokseen, johon yhtiö voi käytännössä konsernin sisäisillä toimilla vaikuttaa. Käytännössä on käymässä niin, että mikään takaisinmaksu ei realisoidu. Näin ollen vakautustyö on palkatonta työtä. Vakautussopimus on haluttu säilyttää tiukasti talonsisäisenä asiana ja vaikutusmekanismit myös. Käytännössä yrityksen taloudellista riskiä on siirretty työntekijöille, joiden mahdollinen palkanmaksu on kytketty tulevaisuuden epävarmaan tulokseen, johon työntekijät eivät käytännössä voi vaikuttaa. Kysymykset voidaan jakaa karkeasti kahtia: vakautussopimuksen status osana työehtosopimusta ja sitovuus Tiaisen työsuhteessa sekä vakautussopimuksen materiaalisen sisällön pätevyys. Olen saanut käyttööni haastehakemuksen liitteineen 1. Lähtökohtia Oikeuskirjallisuudessa palkkojen alentamista työehtosopimuksen osapuolten ns. säännöstyskompetenssin avulla ei ole juurikaan käsitelty. Perinteisesti työehtosopimukset ovat parantaneet työntekijöiden työsuhteiden ehtoja, joten heikennysmahdollisuuksien miettiminen ei ole ollut ajankohtaista. Työehtosopimusosapuolten säännöstyskompetenssi on ilmaistu työehtosopimuslain 1 :ssä työehtosopimuksen määritelmään sisältyvänä seuraavasti: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity

2 2 työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Säännöksen sanamuoto ei sellaisenaan sisällä mitään kannanottoa sen suhteen, mahdollistaako säännöstyskompetenssi myös palkkojen alentamiset. Säänöstämiskompetenssia täydentää työehtosopimuslain säännös sopimukseen sidotuista. Lain 4 :n mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut muun muassa 1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet ja 3) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Lain sanamuodon mukaan noudattakoot nämä työnantajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtävissä työsopimuksissa työehtosopimuksen määräyksiä. 2. Lainvalmistelusta, oikeuskirjallisuudesta ja oikeuskäytännöstä 2.1. Alentamiset normaalisitovuuskentässä / yleissitovuuden nojalla? Vuosien 1992 ja 1993 aikana toiminut ns. työmarkkinajärjestelmien kehittämiskomitea katsoi työehtosopimuslain mukaisen säännöstyskompetenssin mahdollistavan sopia ainakin erilaisten kollektiivisopimusten minimitasot ylittävien käytännön työsuhde-etujen (ns. liukumien) alentamisesta. Komitean mukaan työehtosopimuslaki ei estä myöskään sopia käytännön palkkatasolle maksimirajoja. Tämä komitena tulkinta koski komitean puheenjohtajana toimineen professori Kairisen mukaan vain järjestäytyneitä ja työehtosopimukseen sidottuja osapuolia. Komitea ehdotti lainsäädännön tarkistamista siten, että työehtosopimuksella sovittujen palkkakustannusten tarkistamisen (alaspäin) vaikutukset ulottuisivat myös järjestäytymättömiin eli ei-sidottuihin työntekijöihin. Tämä ehdotus ei kuitenkaan toteutunut, joten tällaista järjestöjen normaalia säännöstyskompetenssia laajentavaa säännöstä ei työlaeissa ole. (Ks. Kairinen, Talousvaikeuksiin sopeutumisen mahdollisuus työelämän sopimuksilla / Juhlakirja Jarmo Tuomisto, Turku 2012, s ) Kairinen on todennut, että työtuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella (esim. TT , TT , TT , TT ) työehtosopimuksilla voidaan siihen sidottujen eli käytännössä järjestäytyneiden työntekijöiden palkkaetuja jäädyttää esimerkiksi poistamalla aikaisemmin sovittu käytännön palkkatason korotus. Kairisen näkemyksen mukaan osapuolia sitovan työehtosopimuksen määräyksellä voidaan käytännön palkkatasoja myös alentaa, esimerkiksi muuttamalla yleiskorotus yleisalennukseksi. Kairisen mukaan tällaisella normaalisitovan työehtosopimuksen määräyksellä voidaan työsopimuksen ehtojenkin estämättä tehdä käytännön palkkaetujen alentamisia työehtosopimukseen normaalisidotun (TehtoL) työnantajan työssä olevien järjestäytyneiden työntekijöiden osalta. (Ks. Kairinen / Tuomisto s. 82. Ks. myös s , joilla Kairinen perustellusti tuo esille myös sen, että ns. muuttumisoppi (työehtosopimuksen määräykset muuttuvat työsopimustasoisiksi ehdoiksi) ei tällaista estä.)

3 3 TT : Kahden yhtiön fuusioitumisesta aiheutuneesta viikkotyöajan pitennyksestä oli työntekijöille maksettu palkanlisä taulukkopalkan lisäksi. Kysymys siitä, oliko palkanlisä voitu poistaa uuden palkkoja koskevan työehtosopimuksen voimaantulosta lukien. Työehtosopimuksella todettu voitavan sopia, että työntekijäin henkilökohtaisissa palkoissa olevat ylitykset työehtosopimuksen mukaisista vähimmäispalkoista laskettuina säilyvät osittain tai kokonaan vähimmäispalkkojen korotusten jälkeenkin. Nyt ko. kerralla ei kuitenkaan ollut niin sovittu. TT 1979:90: Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat yhtä mieltä siitä, että kanteen vaatimusta työkohtaisuuslisien pysyttämisestä prosenttimääräisinä oli pidettävä perusteettomana työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirjan oikean tulkinnan mukaan. Työtuomioistuimella ei ollut perusteltua syytä poiketa tästä kannasta. Kysymys siitä, onko työmarkkinaosapuolilla oikeus sopia sellaisesta palkankorotusjärjestelystä, jonka seurauksena palkan sisäinen rakenne muuttui tavalla, joka jossakin kohdin merkitsi poikkeamista työnantajan ja työntekijän keskenään sopimista työsuhteen ehdoista työntekijän vahingoksi. - Perustelut: Sellaisena erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävänä asiana, josta työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 :n mukaan antaa muulle tuomioistuimelle lausunnon, työtuomioistuin ei pidä sitä laintulkintakysymystä, onko työmarkkinaosapuolilla lain mukaan yleensä oikeus sopia sellaisesta palkankorotusjärjestelystä, jonka seurauksena palkan sisäinen rakenne muuttuu tavalla, joka jossakin kohdin merkitsee poikkeamista työnantajan ja työntekijän keskenään sopimista työsuhteen ehdoista työntekijän vahingoksi. Omissa tuomioissaan työtuomioistuin on kuitenkin lähtenyt siitä käsityksestä, että työehtosopimuksella voidaan tällainen poikkeus tehdä. Samasta käsityksestä lähtevät myös sähköasennusalan työehtosopimuksen osapuolet edelle jäljennetyssä yhteisessä lausunnossaan. Raastuvanoikeudelle esitetty päivätty työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirja taas on työtuomioistuimen mielestä selvästi työehtosopimus. TT : Kysymys siitä, voitiinko vartijoiden vuosilomapalkan laskennassa aikaisemmin noudatettua menettelyä muuttaa uudella työehtosopimuksella siten, että se johti etujen heikkenemiseen. - Perustelut: Edellä selvitetty lomapalkan laskentakäytäntö on tullut osaksi työehtosopimusta. Tarvitsematta ottaa tämän jutun yhteydessä kantaa, voitaisiinko muita työsuhteen ehtoja muuttaa työehtosopimuksella työntekijän haitaksi, työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksella voidaan muuttaa aikaisemman työehtosopimuksen määräyksiä, vaikka se johtaisi aikaisemmin sovittujen etujen heikkenemiseen. Se, että vuoden 1983 työehtosopimukseen ei ollut hyväksytty aikaisemmat etuudet turvaavaa lauseketta ja että lomapalkkaetuuksia ei ole mainittu myöskään samana vuonna allekirjoitetussa pöytäkirjassa tukee sitä todistelussakin esiin tullutta käsitystä, että kaikkien vartijoiden osalta on ollut tarkoitus soveltaa STK:n ja SAK:n välistä lomapalkkasopimusta riippumatta siitä, milloin he ovat tulleet yhtiön palvelukseen tai kuinka pitkältä kaudelta heidän palkkansa on sovittu maksettavaksi. Tämä yhteinen tarkoitus on periodipalkkaisten vartijoiden osalta vielä kirjattu vuoden 1986 pöytäkirjassa tarkoittamatta määritellä uudella tavalla lomapalkkasopimuksen soveltamista vartijoihin. TT : Vakuutusyhtiö oli työehtosopimuksen mukaisen palkkaryhmäkorotuksen yhteydessä vähentänyt ja poistanut toimihenkilöille maksettuja henkilökohtaisia lisiä. Yhtiö ei alan vakiintuneen käytännön huomioon ottaen ollut työehtosopimuksen perusteella velvollinen säilyttämään toimihenkilöiden henkilökohtaisia lisiä palkkaryhmämuutoksen jälkeen entisen suuruisina.

4 4 Kairisen esittämät talousvaikeuksiin sopeutumisratkaisut ovat mahdollisia vain ns. normaalisitovuuskentässä. Työehtosopimusten yleissitovuuskentässä ei laissa ole sellaista mekanismia, jolla käytännön palkkatason tilapäinen alennus voitaisiin toteuttaa, koska yleissitovuus muodostaa vain minimisääntelyn ja sitoo lisäksi vain työnantajia yksipuolisesti. (Ks. Kairinen / Tuomisto s. 83.) 2.2. TehtoL:n 4.2 :n merkitys Esillä olevan tilanteen yhteydessä on vielä tarkasteltava sitä, miten arviointiin vaikuttaa TehtoL:n 4 :n 2 momentti. Sen mukaan (T)yönantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa. Saloheimo on todennut tämän momentin soveltamisesta seuraavasti: Työehtosopimuksen soveltaminen sinänsä ei kuitenkaan riipu siitä, ovatko työntekijät sopimukseen sidottuja vai eivät. Muiden edellytysten täyttyessä työehtosopimus tulee sovellettavaksi myös kokonaan järjestäytymättömiin työntekijöihin ja toiseen sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniin, jos he vain tekevät työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä (työehtosopimuslain 4 2 mom.). Viimeksi sanotusta on yhtenä esimerkkinä TT 2003:45. Siinä asianomaiset työntekijät kuuluivat kilpailevaan työehtosopimukseen sidottuun yhdistykseen, mutta oikea työehtosopimus määräytyi työnantajan järjestäytymisen mukaan. Äärimmäisessa tapauksessa työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi, vaikkei työnantajan palveluksessa ole yhtäkään sopimukseen osallisen tai muuten sidotun työntekijäyhdistyksen jäsentä. Näin oli tapauksissa TT 1996:93 ja TT 2006:5. (Saloheimo, Työehtosopimusoikeuden perusteet, 2008, s. 63.) Saloheimo on kuvannut tilannetta siten, että (Y)htäältä nämä työntekijät saavat vapaamatkustajina ilmaiseksi hyväkseen järjestöjen edunvalvontatyön tulokset. Toisaalta suotavana ei pidetä sitäkään, jos työnantajat voisivat palkata järjestäytymättömiä työntekijöitä halvemmin työvoimakustannuksin. (Saloheimo, emt. s. 64.) Viittaus osoittaa, että momentin sisältöä ei ole ajateltu sellaista tilannetta silmällä pitäen, että työehtosopimusta heikennetään. Mutta toisaalta mikään ei myöskään estä sen tällaista soveltamista. Työehtosopimuslain 4 :n 2 momentin tulkinnassa on kuitenkin vielä otettava huomioon se, onko sopimuksen ulkopuolella olevan kanssa sovittu työehtosopimusta paremmista ehdoista tai ylimalkaan siten, että työehtosopimuksen heikennys ei voi koskea kyseistä sopimuksen ulkopuolista työntekijää. Mikäli tällaista ns. parempaa ehtoa ei ole sovittu ja kyse on ollut vain työehtosopimuksen soveltamisesta, tällöin myöskin työehtopimuksen heikennykset koskevat tämän momentin nojalla sopimuksen ulkopuolella olevaa mutta sopimuksen tarkoittamaa työtä tekevää työntekijää Yhteenveto

5 5 Mielestäni on selvää, että nyt arvioitavana oleva Vakautussopimus ei sido Tiasta yleissitovuuden perusteella. Tämä kanta on todettu oikeuskirjallisuudessa ja lopputulos johtuu yleissitovuuden vähimmäisehtoluonteesta ja sen sitovuudesta yksinomaan työnantajaa. Haastehakemuksesta ilmenevin tiedoin tällainen tilanne voisi olla kyseessä alkaen, mikäli kantajan työnantaja ei tuolloin ole ollut Palvelualojen toimialaliitto ry:n jäsen. Jos asia on tältä osin toisin (on jäsen), silloin Vakautussopimus sinänsä sitoo Tiasta. Jos kuitenkin tältä osin tilanne on se, että Finnair Technical Services on vain aikaisemmin sopimukseen sidotun yhtiön suora seuraaja, se on silloin sidottu edeltäjänsä tekemiin sopimuksiin. Tätä aikaisemmalla ajalla, jolloin Finnair Tekniikka Oyj haastehakemuksen mukaan oli Palvelualojen toimialaliitto ry:n jäsen ja sidottu työehtosopimukseen normaalisitovuuden perusteella, Vakautussopimuksen sitovuus suhteessa Tiaiseen ratkeaa sen mukaan, onko kyseinen Vakautussopimus tullut ja miten muutoin sovellettavan normaalisitovan työehtosopimuksen osaksi. Jos Vakautussopimus on osa normaalisitovaa työehtosopimusta, se sitoo Tiaista. Tarkastelen tätä kysymystä tarkemmin seuraavaksi. 3. Onko Vakautussopimus osa normaalisitovaa työehtosopimusta? 3.1. Paikallisen ja normaalisitovan työehtosopimuksen välinen suhde 1. Saloheimon mukaan yksi epäselvyys paikallisten sopimusten yhteydessä koskee sitä, missä tapauksissa työehtosopimuksen nojalla tehty paikallinen sopimus tulee viitetyöehtosopimuksen osaksi, jolloin paikallista sopimusta on noudatettava viitetyöehtosopimuksen jatkeena työehtosopimuslaissa säädetyin oikeusvaikutuksin. Saloheimon mukaan ilmeisesti useimmissa tapauksissa näin on asian laita, jos paikallinen sopimus vain on tehty viitetyöehtosopimuksessa edellytetyin tai sallituin tavoin. Kysymys on tällöin ensinnäkin viitetyöehtosopimuksen valtuutusmäätäyksen sisällöstä ja tulkinnasta ja toiseksi myös työehtosopimuslain tulkinnasta. (Ks. Saloheimo, emt. s ) 2. Nyt esillä olevassa tapauksessa kantajan kirjallisen todisteen 1 mukaan Vakautussopimus on otettu työehtosopimuksen osaksi. Kyseisen uutiskirjeen mukaan IAU ja Palvelualojen Tomialaliitto ovat tänään sopineet jatkuvan neuvottelun periaatteella Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen täydentämisestä. Allekirjoituspöytäkirjaan on lisätty uusi pykälä, jolla paikallisesti sovittava vakautussopimus liitetaan työehtosopimuksen osaksi. Uutiskirjeen mukaan uuden pykälän sisältö on seuraava: 11 Vakautussopimus 1. Työnantajan ja alueella toimivien Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen välillä on mahdollista solmia taloudellisista syistä vuoden 2009 aikana paikallinen määräaikainen vakautussopimus. 2. Vakautussopimuksella voidaan poiketa työehtosopimuksen lomarahaa sekä työaikoja ja niiden erillisiä korvauksia koskevista määräyksistä. 3. Vakautussopimus edellyttää Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni ry:n hyväksyntää ja sen on Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen osa. Minulle ei ole esitetty muita vastaavia Vakautussopimuksia. Käsitykseni edellä kerrotusta sopimuksesta sen sanamuodon perusteella on, että se on tarkoitettu soveltamisalaltaan sikäli

6 6 suppeaksi, että se koskee vain asianomaisia allekirjoittajajärjestöjä ja heidän jäseniään. Mikään ei viittaa tässä sopimuksessa siihen, että sillä olisi tai sille olisi haluttu antaa samanlainen ulottuvuus kuin mitä on sillä ns. normaalisiotovalla työehtosopimuksella, jonka osaksi se on tullut. Se sen sijaan on mielestäni kiistatonta, että tällainen sopimus on haluttu ja ajateltu osaksi valtakunnallista normaalisitovaa työehtosopimusta. Mahdollisesti Palvelualojen Toimialaliitto on tehnyt samanlaiset soveltamisalaltaan rajoitetut sopimukset myös muiden paikallisen sopimuksen osapuolten kanssa. Tällöin tilanne on se, että kyseiset sopimukset ovat sinänsä tulleet osaksi asianomaista normaalisitovaa työehtosopimusta, mutta tehdyt paikalliset sopimukset säilyvät tästä huolimatta oman soveltamisalansa mukaisina. Niillä ei siis ole samaa ulottuvuutta sopijapuolten ulkopuolisiin tahoihin kuin sillä normaalisitovalla työehtosopimuksella, jonka osaksi ne ovat tulleet. Tällainen lopputulos ei ole sinänsä mitenkään poikkeuksellinen. Normaalistikin paikallisten sopimusten soveltamisala on ns. perussopimusta suppeampi sekä asiallisesti että henkilölliseltä ulottuvuudeltaan. 3. Koska minulla ei ole eikä kantajakaan ole saanut käyttöönsä kaikkia tehtyjä Vakautussopimuksia, kokonaisuuden arviointi on luonnollisesti ulkopuoliselle hankalaa. Minulla on kuitenkin ollut käytettävissä kantajan kirjallinen todiste 2 eli Finnair Oyj Tekniikan vakautussopimuksen soveltamisohjeet. Sen mukaan (1.2 Soveltamisalue) Vakautussopimusta sovelletaan koko Finnair Tekniikan henkilökuntaan. Mukana ovat seuraavat henkilöstöryhmät: IAU/ITA, FT, SLV, FIRY, FYT ja Tekniikan johto. Vakautussopimus on työehtosopimuksen osa ja se on myös kaikkia Tekniikassa ko työehtosopimusten soveltamisalan piirissä velvoittavia. Mielestäni tämä soveltamisohjeiden kuvaus Vakautussopimuksen soveltamisalueesta ei ole oikea. Itse olen sitä mieltä, että eri järjestöjen kanssa tehdyt paikalliset sopimukset muodostavat kukin oman soveltamisalueensa ja siitä muodostuva kokonaisuus on vain se, että Vakautussopimus koskee kaikkia paikallisten sopimusten allekirjoittajajärjestöjen jäseniä. Tällainen lopputulos vastaa paikallisen sopimisen ideaa, koska tällaisen sopimuksen osapuolet ovat halunneet itseään koskien tehdä tällaisen sopimuksen. Paikallisen sopimuksen ideaan ei sovellu se, että monista paikallisista sopimuksista muodostettaisiin normaalisitovan työehtosopimuksen mukainen kokonaisuus ja tämän kautta paikalliset sopimukset saisivat normaalisitovan työehtosopimuksen oikeusvaikutukset. Paikallisten sopimusten oikeusvaikutukset eivät myöskään kasva ulottuvuudeltaan sillä, että ne otetaan osaksi normaalisitovaa työehtosopimusta. 4. Yhteenvetona tältä osin totean, että tehdyt paikalliset Vakautussopimukset ovat edelleen luonteeltaan paikallisia, eli sitovat vain sopijapuolia ja näiden jäseniä, siitä riippumatta, että ne ovat osa normaalisitovaa työehtosopimusta. Normaalisitovan työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saa aikaan vain sellainen lisäys, jonka tekevät normaalisitovan työehtosopimuksen varsinaiset osapuolet ja koko sopimuksen soveltamisalaa silmällä pitäen Työehtosopimuksen muotovaatimukset Työehtosopimuslain 2 :n mukaan (T)yöehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus syntyy myös siten, että sen sisältö merkitään sopimuspuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan,

7 7 joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Sopimukseen osallisen työnantajapuolen on kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava se jäljennöksenä sekä sähköisesti työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle. Valtakunnalliseen työehtosopimukseen osallisen työnantajapuolen on lisäksi toimitettava mainitulle viranomaiselle tiedot jäsenyritystensä määrästä sekä näiden palveluksessa olevien työntekijöiden määrästä ryhmiteltynä heidän työsuhteissaan sovellettavien työehtosopimusten mukaisesti. Sinänsä työehtosopimus on suoraan lain nojalla määrämuotoinen sopimus. Tässä asianomainen Vakautussopimuksen taustalla oleva ns. normaalisitova työehtosopimus on tehty kirjallisesti. Työehtosopimuslain 2 :ssä on määrämuodon lisäksi säädetty tiedoista ja ilmoituksista, joita sopijapuolten on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle. Näiden velvoitteiden noudattamisella ei ole vaikutusta työehtosopimusten pätevyyteen. (Ks. Saloheimo, emt. s. 35.) Työehtosopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten muotovaatimukset määräytyvät sen mukaan, mitä viitetyöehtosopimuksessa asiasta on lausuttu. Saloheimon mukaan (O)n tavallista, että nämäkin sopimukset on viitetyöehtosopimuksen mukaan tehtävä kirjallisesti; näin etenkin kun sopimuksen tekee luottamusmies ja se koskee luottamusmiehen edustamia työntekijöitä kollektiivisesti. Jos viitetyöehtosopimuksessa ei ole sanottu paikallisen sopimuksen muodosta mitään, sopimus voi olla vapaamuotoisenakin pätevä. (Saloheimo emt. s. 35.) Mielestäni tässä tapauksessa arvioitavana oleva paikallinen sopimus ei voi olla pätemätön muotovaatimusten noudattamatta jättämisen vuoksi. 4. Onko kyse pätevästä työehtosopimuksen ehdosta? 1. Vielä on tarkasteltava sitä, onko ylipäänsä mahdollista sopia siten, kuin Vakautussopimuksessa sovittiin. Olen jo edellä todennut, että työehtosopimuksella sinänsä voidaan myös alentaa aikaisempia etuuksia. Tässä arvioin ainoastaan sitä, onko olemassa joitakin rajoja sille, millaisia tai kuinka suuria huononnuksia työehtosopimusosapuolet voivat sopia jäseniään sitovasti. 2. Vakautussopimuksen soveltamisohjeissa asia on todettu kohdassa 2. En siteeraa tässä yhteydessä kohtaa kokonaisuudessaan. Säästösumman kerryttämisen keskeinen sisältö on todettu seuraavasti: Jokaiselle henkilölle määritellään henkilökohtainen euromääräinen säästötavoite. Henkilö on saavuttanut säästötavoitteensa siirtämällä säästösummaan vuoden pv:n lomarahat, vuoden 2009 kannustinpalkkion ja tehnyt mennessä säännöllisen työajan lisäksi 128 tuntia ylimääräistä työtä. Em. 128 tunnin tuntihinta määritellään jakamalla henkilön säännöllisen työajan palkkasumma ko. aikana tehdyillä säännöllisen työajan tunneilla. Lisäksi sopimuksen soveltamisohjeissa todetaan ylimääräisestä henkilökohtaisesta bonuksesta (kohta 4) mm. seuraavaa: Ylimääräisen bonusmallin mukainen palkkio lasektaan säästösumman perusteella, joka on sopimuksen mukaan kertynyt vuosilta Palkkiota maksetaan vuosina , jos

8 8 konsernin ja/tai tekniikan toiminnallinen tulos on positiivinen. Kunakin vuonna palkkion määrä lasketaan alkuperäisestä säästösummasta (13,9 M ). Yhteenlaskettu palkkion määrä voi olla erikseen laskettuna enintään 1,25 kertaa säästetty summa konsernin osuudesta ja samoin 1,25 kertaa säästetty summa Tekniikan osuudesta. Jos vuoden 2012 loppuun mennessä toteutuu alle 75 % alkuperäisestä säästösummasta, jatketaan bonusmallia vuodelle Tapauksessa on kyse siinä määrin erikoisesta kokonaisjärjestelystä, että sen pätevyyden arviointi ei ole lainkaan yksinkertaista. Käytännössä järjestelmä on toiminut siten,että työnantaja on automaattisesti eli siis oman päätöksensä perusteella kerryttänyt säästösummaa sen mukaan, kuinka se on ollut käytännössä mahdollista (esim. jättänyt maksamatta työajan lyhennyspäiviin liittyvät saatavat, sairausajan palkan, lomarahat, kannustinpalkkion). 3. Vakautussopimuksen soveltamisohjeiden mukaan (kohta 2.1.3) säästösummaa kerrytetään tekemällä ensisijaisesti mennessä säännöllisen työajan lisäksi 128 tuntia vakautustyötä. Tätä 128 tuntia voidaan ohjeiden mukaan kerryttää myös siirtämällä säästösummaan erikseen sopimalla jotain muuta maksettavaksi erääntyvää palkkaa (säännöllisen työajan palkkaa, erilaisia lisiä, ylityön korottavaia osia, pekkaspäiviä yms. eriä) tai pitämällä palkatonta vapaata työtilanteen niin salliessa ja työnantajan suostuessa. Ohjeiden mukaan vakautustyön tekeminen on työnantaja-aloitteista, koska vakautustyötä teetetään työkuorman mukaan työnantajan aloitteesta (kohta 2.2.1). Työnantaja voi laittaa ko. tunnit työvuorolistalle sovitulla tavalla kuitenkin siten, että henkilön kokonaistyöaika ei saa, vakautustyö mukaan luettuna, ylittää työaikalain säännöllisen työajan enimmäismääriä. Soveltamisohjeissa todetaan vielä siten, että (J)os säästösumma / 128 tuntia jää toteutumatta työnantajasta johtuvasta syystä säästökauden loppuun mennessä, ei henkilö jää työnantajalle velkaa. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että muussa tilanteessa tällainen velka olisi mahdollinen ja se pitäisi kompensoida muilla säästöillä. Käytännössä vakautustyössä on kyse eräänlaisesta väliaikaisesta lisätyöhön velvoittamisesta. Lisätyöhön tarkoittaa sitä, että työntekijällä teetetään työaikalain mukaisen ja sopimukseen perustuvan työajan välinen erotus ns. lisätyönä. Ymmärrän soveltamisohjeet siten, että työnantaja voi laittaa kyseisen vakautustyön työvuorolistalle ja sopiminen koskee vain sitä, miten ne tuolle listalle sijoitetaan. Sinänsä lisätyöhön velvoittamista ei ole työaikalainsäädännössä mitenkään säännelty. Työaikalaki suojaa työntekijää vain ylityön tekemistilanteissa sikäli, että ylityön tekeminen edellyttää työntekijän suostumusta. Koska lisätyön teettämistä ei ole säännelty, ei siis ole olemassa myöskään työnantajalla velvoitetta hankkia asialle työntekijän suostumusta. Tämä lopputulos perustuu osaltaan myös siihen, että kun työehtosopimusosapuolet ovat keskenään sopineet työajan lyhenyksistä, heillä on valta myös sitä pidentää työaikalain mukaisen normaalin työajan puitteissa. Ongelmana on kuitenkin se, jos tämä lisätyön tekemisjärjestelmä johtaa käytännössä työn palkattomuuteen. Kysehän on lisätyössä henkilökohtaisen säästösumman kerryttämisestä eikä työntekijä saa työstään mitään välitöntä palkkaa tai vastiketta. Työoikeudellinen järjestelmämme lähtee kiistattomasti siitä, että työ tehdään palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Muun vastikkeen

9 9 ulottuvuutta ei ole juurikaan oikeuskäytännössä arvioitu. Tässä tapauksessa muu vastike näyttäisi olevan mahdollisuus saada ylimääräinen bonus myöhemmin. Tältä osin mielestäni kyse on lähtökohtaisesti sopimuksen osapuolen oikeudesta arvioida sopimuksen tuomien etujen ja haittojen tasapaino. Mikäli ylimääräinen bonus ei myöhemmin kerry, sopimuksessa kyse on käytännössä palkkojen alentamisesta, koska nyt sopimukseen sidotut joutuvat tekemään enemmän työtunteja samalla palkalla. Tällainen ratkaisu saattaa olla periaatteessa mahdollinen, koska lisätyön tekemisestä voidaan sopia järjestöjen toimesta eikä tälle sopimiselle sinänsä ole asetettu rajoja (eli sopiminen lisätyön tekemisvelvollisuudesta entisellä palkalla voisi periaatteessa olla mahdollinen). Tällaista sopimista tulee kuitenkin arvioida myös työoikeuden taustalla olevien työntekijöiden suojeluperiaatteen ja kohtuuden näkökulmista. Tilanteen arviointi on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa, koska ylimääräisen bonuksen kohtaloa ei vielä tiedetä. Oma kantani on kuitenkin se, että 128 lisätyötunnin teettämisoikeudesta sopiminen ilman tästä jotenkin kertyvää vastiketta on työoikeuden periaatteiden vastaista. Vastikkeena en pidä pelkästään työpaikkojen säilymismahdollisuutta. Työoikeudessa on perinteisesti arvioitu asiaa yksilötasoisesti eli työsopimuksen toisen osapuolen on pitänyt saada itselleen palkkaa tai vastiketta. Työpaikkojen säilymisintressi on etupäässä työehtosopimusosapuolten intressi. Vielä pitää arvioida sitä, voiko edes myöhemmin kertyvä ylimääräinen bonus olla työoikeudellisesti arvioiden riittävä vastike. Työoikeudellisesti arvioiden vastikkeen ei tule kertyä heti, mutta sen pitää olla jokin todellinen etuus. Tuomioistuimen tulee voida vakuuttua siitä, että asianomainen on saanut vastiketta. Mielestäni tältä osin voidaan perustellusti epäillä sitä, onko ylimääräinen bonus todellinen vastike. Minulla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta ottaa tähän asiaan konkreettista kantaa, koska asia edellyttäisi sellaista perehtymistä, johon ei haastehakemuksen nojalla ole edellytyksiä. 4. Kannustinpalkkion kohdalla on soveltamisohjeissa mainittu (kohta 2.1.2), että säästösummaan siirretään jokaiselta vuodelta 2009 toteutuva Tekniikan kollektiivinen kannustinpalkkio. Mikäli henkilöllä on henkilökohtainen tuloskortti, jonka perusteella muodostuu hänen kannustinpalkkionsa, siirretään säästösummaan kannustinpalkkiosta enintään kollektiivisen kannustinpalkkion toteutumisprosentin verran. Mielestäni järjestöillä on oikeus sopia kollektiivisen kannustinpalkkion kohtalosta soveltamisohjeista ilmenevällä tavalla. Kysehän ei tällöin ole yhdenkään yksilön omasta oikeudesta. 5. Myöskin lomarahasta sopiminen (tarkoittaen muuta kuin lomaa-ajan palkkaa) on järjestöjen kompetenssissa, koska ne ovat omalla sopimuksellaan tämän etuuden myös perustaneet, eikä kyse ole siten mistään lakimääräisestä etuudesta. 6. Muut tavat säästää kuin vuoden 2010 lomarahan ja vuoden 2009 kannustinpalkkion siirtäminen säästösummaan edellyttävät erillistä sopimista työnantajan ja työntekijän välillä. 7. Yhteenvetona totean tältä osin, että mielestäni arvioitavana oleva Vakautussopimus ei sopimuksen sisällön osalta, sikäli kuin olen siitä kantajan kirjallisista todisteista 1 ja 2 saanut oikean kuvan, on monin edellä kerrotuin osin laillinen. Vakautustyön teettämisoikeuden osalta on kuitenkin esitettävissä monenlaisia epäilyjä sen laillisuudesta. Lähinnä kyse on siitä, ovatko yksittäiset

10 10 työntekijät saaneet työn tekemisestä palkkaa tai muuta vastiketta. Tämä kysymys jää viime kädessä tuomioiistuimen ratkaistavaksi siellä esitettävän konkreettisen näytön perusteella. Sinänsä työehtosopimusosapuolilla on mahdollisuus sopia palkkojen alentamisesta. Sellaista sopimusta ei työoikeudellisesti kuitenkaan voida hyväksyä, jossa työntekijä velvoitetaan tekemään työtä ilman hänelle konkreettisesti koituvaa vastiketta. 5. Yhteenveto Olen edellä päätynyt siihen, että tehdyt Vakautussopimukset ovat vain järjestökohtaisia paikallisia sopimuksia ja siksi ne eivät ulota oikeusvaikutuksiaan normaalisitovan työehtosopimuksen tavoin järjestön ulkopuolisiin työntekijöihin. Tähän tulokseen olen tullut kantajan kirjallisessa todisteessa 1 esitellyn paikallisen sopimuksen sisällön tulkinnan avulla. Lisäksi olen esittänyt näkökohtia, joiden nojalla voidaan perustellusti katsoa, että sopimus, joka käytännössä johtaa työntekijän velvollisuuteen tehdä työtä saamatta siitä konkreettista palkkaa tai muuta vastiketta, on laiton. Lisäksi on selvää, että ainakaan ns. yleissitovuuskentässä työehtosopimusosapuolten tekemät palkan alentamis- tai muut talousvaikeuksiin sopeuttamissopimukset eivät ole sitovia. Littoinen Seppo Koskinen professori

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki

Asiamies ja prosessiosoite Tuija Vehviläinen, oikeustieteen kandidaatti Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 SOPIMUKSEN ULOTTUVUUS... 3 2 ESIMIES... 3 3 TYÖSOPIMUS... 4 4 TYÖEHDOT... 5 5 TYÖPALKAT...

Lisätiedot

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1424-07 Mikonkatu 4, PL 34 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 7.6.2007 6/2007 Lausunnonpyytäjä: Asia: Kuultava: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry Työaikalain 9 :n soveltamisesta

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Oikeuspaikka työehtosopimukseen perustuvissa työntekijän vaateissa

Oikeuspaikka työehtosopimukseen perustuvissa työntekijän vaateissa Tuula Lehtinen Oikeuspaikka työehtosopimukseen perustuvissa työntekijän vaateissa 1. Johdanto Seminaarityön tarkoituksena on havainnollistaa, miten yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen toimivaltasäännöt

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1400-05 Mikonkatu 4, PL 34 Ään. 8-1 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 3.3.2005 Diaarinro 21/2004 Lausunnonpyytäjä: Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Asianosaiset:

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa: 1 Luottamusmiessopimus 6.11.2012 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ympäristöhallinnon Tekniset VETY ry:n, Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys YHY ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

LA 127/1998 vp. Matti Vanhanen /kesk ym.: Lakialoite laeiksi työsopimuslain ja työaikalain 40 :n muuttamisesta ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LA 127/1998 vp. Matti Vanhanen /kesk ym.: Lakialoite laeiksi työsopimuslain ja työaikalain 40 :n muuttamisesta ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LA 127/1998 vp Lakialoite 127 Matti Vanhanen /kesk ym.: Lakialoite laeiksi työsopimuslain ja työaikalain 40 :n muuttamisesta ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan otettavaksi työsopimuslakiin

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja 21.01.2014 1. Koululaisten kesäharjoittelu 2014-2016 2. Uusien työehtosopimusten

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö.

1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593. Nro 1392-04 LAUSUNTO 1.4.2004. Diaarinro 2/2004. Keskusjärjestö. 1(5) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: Asia: LAUSUNTO 1.4.2004 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry X:n yliopisto Varallaolovelvollisuus

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9. SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.2015 ALKAEN OSAPUOLET Avoin yhtiö Pienkoti Kotionni Ikola & Kylkisalo Y-tunnus

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT

INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT INTUSIN TALLETUSTILIEN SOPIMUSEHDOT 1. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ Määräaikaistalletus on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti avattu talletustili. Yhdistys maksaa talletustilille korkoa talletusajan päättyessä,

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1431-08 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 5-2 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 20.11.2008 20/2008

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1431-08 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 5-2 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 20.11.2008 20/2008 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1431-08 Ratakatu 3, PL 32 Ään. 5-2 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 20.11.2008 20/2008 Lausunnonpyytäjä: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Asia: Työvuoroluettelon

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Minna Elo JÄSENKIRJE Y/9/2008 18.12.2008 1(6) VUOKRATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET VOIMAAN VUODEN 2009 ALUSTA Koeaika Vuokratyöllä tarkoitetaan

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS VUOKRATYÖSTÄ KEMIAN TOIMIALOILLA

TYÖEHTOSOPIMUS VUOKRATYÖSTÄ KEMIAN TOIMIALOILLA TYÖEHTOSOPIMUS VUOKRATYÖSTÄ KEMIAN TOIMIALOILLA PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO RY KEMIANLIITTO RY Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.... 1 2 Määräaikaiset työsuhteet... 1 3 Palkkaus..... 2 4 Palkkakausi........

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot