TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 2 2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Elina kannustaa työyhteisöjä avoimuuteen 10 Kipalan tiimit ahertavat tehokkaasti 6 15 Vinkkaa uusi Tampereen tekijä VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Laitoshoito on muutosten toteuttajien etujoukkoa Globaalissa maailmassa ja länsimaisen yhteiskunnan perusrakenteissa tapahtuu suuria muutoksia, jotka heijastuvat työelämään. Suomalaisten elämään vaikuttavat erityisesti ikärakenteen muutokset. Koska vanhusten määrä lisääntyy ja ihmisten elinikä pitenee, hoivantarve kasvaa. Jotta ikäihmisten lisääntyvä hoivantarve pystytään täyttämään, vanhusten hoivan muodot tulevat muuttumaan pysyvästi. Vanhuksia hoidetaan entistä enemmän kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan uusia työnteon muotoja ja kulttuureja. Perusluonteeltaan ihminen on konservatiivi, joka pyrkii tasapainon tilaan ja hallinnan kokemukseen. Niinpä on luonnollista, että muutokseen liittyvistä tunteista osa on kielteissävyisiä, kuten suuttumusta ja hämmennystä. Pysyvyys ja erilaiset rutiinit tuovat jatkuvuuden ja hallinnan tunnetta. Muutos Muutokset ovat onnistuneet henkilöstön sitoutumisen ansiosta. haastaa rutiinit, joten muutos tuntuu vaikealta. Eri ihmiset näkevät muutoksen hyödyt ja haitat eri tavalla. Muutoksen merkitys ja tarkoitus on miellettävä omakohtaisesti. On vältettävä korostamasta muutoksen aikaansaamia kielteisiä tunteita, koska tuntemukset ovat myös innostuksen ja toivon tuntemuksia. Oma suhtautumisemme ratkaisee paljon. Muutos avaa aina myös mahdollisuuksia, siksi muutokseen kannattaa mennä mukaan ja osallistua. Muutos, joka tehdään meille, koetaan uhkaksi. Muutos, jota olemme itse tekemässä, koetaan mahdollisuudeksi. Me laitoshoidossa teemme palvelurakenteen muutosta käytännössä. Meille palvelurakenteen muutos ei ole pelkästään paljon käytetty ilmaisu, vaan todellista muutosta vanhusten arjessa ja työntekijöiden työssä. Olemme nopeuttaneet sairaaloiden kuntoutusta sekä laajentaneet geriatrista poliklinikkatoimintaa ja aloittaneet kotikuntoutuksen. Lisäksi yli sata sairaaloiden pitkäaikaispotilasta on muuttanut tehostettuun palveluasumiseen. Muutokset ovat onnistuneet, koska henkilöstö on innokkaasti ja sitoutuneesti osallistunut muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Meidän päälliköiden ja johtajien tehtävä onkin mahdollistaa henkilöstön aito osallistuminen. Onnistuneet muutokset ovat rakentaneet luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Me laitoshoidossa olemme ylpeitä, että saamme olla muutosten toteuttajien etujoukoissa. ARI JÄRVELÄ Ella Suojalehto laitoshoidon johtaja SISÄLTÖ SUSANNA LYLY 12 4 Lomalla sairastuminen ei vie lomapäiviä SUSANNA LYLY Juha-Pekka suunnittelee joukkoliikennettä 10 Reetta kokkaa koulussa ja kisaa silinterinä ARI JÄRVELÄ VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 50. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Tampereen Logistiikan asiakkuusvastaava Elina Tiainen ihailee näyttävää sydänmaalausta esimiespäivänä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2 VILKKU

3 TEKSTI Outi Aaltonen KUVA Ari Järvelä TAPETILLA Fysioterapeutti Satu Stelin-Reko ohjaa Irja Räisästä polkemaan jalkarestoraattoria Impivaara-kodin oleskelutilassa. Työ tehostetun palveluasumisen kodinomaisessa yksikössä on monipuolista. Impivaarassa eletään arkea asukkaiden kanssa Tänään on tulossa valoku vaaja, laitetaan huulipunaa ja lait tau dutaan vähän, juttelee fysioterapeutti Satu Stelin-Reko uuteen kotiinsa Impivaara-taloon muuttaneelle Irja Räisäselle. Koko Impivaaran henkilökunta työskentelee niin että kuntoutumista tukeva hoitotyö toteutuu. Autan kodin asukkaita apuvälineiden tarpeen kartoituksessa ja välineiden hankinnassa, mutta olen mukana pesuista papiljottien laittoon ja lettujenpaistoon. Tehostetun palveluasumisen yksikössä myös yhteistyö omaisten kanssa on lisääntynyt, selvittää Stelin-Reko. Miinuspuolena työssäni on ehkä se, että asiakkaita on vähän enemmän kuin aiemmin. Toimin neljässä ryhmäkodissa ja asiakkaita on yhteensä yli 50. Virikeohjaaja Katri Mäkelä työskenteli vanhainkotiosastolla 20 vuotta ennen Impivaaraa. Olin valmis uusiin haasteisiin ja hakeuduin työhön tehostettuun palveluasumiseen. Voimme hyödyntää omaa osaamistam me yli perinteisten ammattiryhmärajojen, koska elämme arjessa asukkaiden mukana koko työvuoron. Täällä korostuvat yhteinen tekeminen ja sen kodinomaisuus: leivomme asukkaiden kanssa vaikka pullaa tai laitamme lämpimiä voileipiä, kertoo Mäkelä. Asiakkaan omat voimavarat korostuvat Kaupin sairaalasta Impivaaraan siirtynyt lähihoitaja Paavo Tienari on aiemmalta koulutukseltaan koneenasentaja. Hoitoalalla hän on työskennellyt jo lähes kuusi vuotta. Vaihto sairaalatyöstä monipuolisiin tehtäviin ryhmäkodissa on positiivinen muu tos, sillä täällä työ ei ole niin kaavamais ta. Tykkään sekä keittiöhommis ta että seurustelusta vanhusten kanssa, kertoo Tienari. Laitosmaisuus on kaukana: päivä alkaa pehmeämmin ja esimerkiksi ruokailuja voi rytmittää tarpeen mukaan. Sairaanhoitaja Louise Fagerlund on työskennellyt kotihoidossa sekä kunnan että yksityisen työnantajan palveluksessa ja myös kotisairaanhoidossa. Pidän siitä, että täällä korostetaan asiakkaan omia voimavaroja päivän toimintaan osallistumisessa. Arvostan kivoja työkavereita, yhteishenkeämme ja näitä tiloja maisematerasseineen. On myös mahdollisuus joustavaan työvuorojen suunnitteluun. Työyhteisön laaja ikähaitari Impivaaran toisena palveluesimiehenä toimii Charlotta Kallio, jonka vastuulla ovat ryhmäkodit Venla, Eero ja Tuomas. Ensimmäiset toimintakuukaudet ovat olleet täynnä vilskettä, käytäntöjen hiomis ta ja yllättäviäkin haasteita. Ryhmäkotien työntekijät toimivat kotikerroksen lisäksi myös yhdessä tai kahdessa muussa ryhmäkodissa Impivaarassa. Työyhteisöömme on onnistuttu löytämään ammattitaitoiset työntekijät. Henkilöstösuunnittelussa olemme päässeet kiinnittämään huomiota tiimien osaamisen monipuolisuuteen. Oman mausteensa tuo sekin, että joukossa on niin 1950-luvulla kuin 1990-luvullakin syntyneitä työntekijöitä ja useita jokaiselta vuosikymmeneltä. Charlotta Kallion mukaan haasteena ovat henkilöstöresurssien mitoitukset, jotka ohjaavat taloutta tiukasti. Kaupunki avasi loppuvuonna ensimmäiset omana tuotantonaan järjestettävät tehostetun palveluasumisen yksiköt Koukkuniemen Jukola-Impivaarassa. Lisää on tulossa tänä vuonna. Tarkoituksena on pystyä vähentämään pitkäaikaissairaala- ja vanhainkotipaikkoja. VILKKU

4 TAPETILLA TEKSTI Marika Haapala Vuosilomaa voidaan nyt siirtää Ikäihmisten palveluja uudistetaan yhdessä tekemällä Ikäihmisten palvelujen uudistuksessa kehitetään uusia ja muutetaan nykyisiä työ- ja toimintatapoja. Kun laitoshoitoa puretaan, vanhukset saavat yhä useammin hoidon kotiinsa. Se puolestaan edellyttää uudenlaista ajattelua, työotetta sekä osaamista kaikilta työntekijöiltä tuotantoalueesta riippumatta, kertoo uudistusta vetävä hankejohtaja Armi Lampi. Kevään aikana selvitetäänkin, kuinka paljon ikäihmisten parissa työskentelee henkilöstöä nyt ja kuinka paljon tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa eri palveluihin. Syksyllä henkilöstölle lähetetään kysely, jossa kysytään osaamisesta, koulutustarpeista sekä toiveista oman työn suhteen, jatkaa Lampi. Uudistuksia viedään eteenpäin yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä. Muutoksen vuoksi on aloitettu yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena on mahdollistaa henkilöstön osallistuminen kehittämiseen ja antaa mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Ikäihmisten palveluissa kaikkien työpaikat säilyvät, mutta työtehtäviin tai työntekopaikkaan saattaa tulla muutoksia. Jo nyt henkilöstöä on siirtynyt esimerkiksi sairaaloista uudenlaisiin tehtäviin tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteihin Impivaaraan ja Jukolaan sekä kotikuntoutukseen. Hoitoketju ei saa katketa Uudistuksessa painottuu asia - kasnäkökulma: vanhuksen hoi - toketju ei saa katketa orga nisaatiorajoihin. Tämän vuoksi tuotantoalueita uudistetaan yh distämällä palvelut loogisiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2015 alusta alkaen kolme tuotantoaluetta tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Vanhoista tuotantoalueista avopalvelut säilyy, uusia tuotantoalueita ovat kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Uudelle kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueelle siirtyvät kotihoito avopalveluista sekä tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito laitoshoidosta. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tuotantoalueeseen taas yhdistyvät erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon sairaalapalvelut, kertoo palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 10. helmikuuta tekemän päätöksen mukaan uusien tuotantoalueiden organisoinnista ja johtamisjärjestelmän valmistelusta vastaa konsernihallinto. Ikäihmisten palvelujen uudistus on osa TampereSeniorhanketta. Henkilöstö voi esittää uudistukseen liittyviä ideoita, ehdotuksia tai kysymyksiä henkilöstön infotilaisuuksissa ja työpajoissa tai lähettää hankejohtajalle esimerkiksi Loorassa Ikääntyvien palvelujen uudistaminen -sivulla olevalla lomakkeella. Ikääntyvien palvelujen uudistaminen Uudet työ- ja virkaehtosopimukset tulivat voimaan maaliskuun alussa. Uuden sopimuksen mukaan sairausloman karenssiaika vuosilomalla sairastuttaessa poistuu. Jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan, siirtyvät lomapäivät myöhäisempään ajankohtaan. Loman aikana alkaneesta sairastumisesta pitää toimittaa aina lääkärintodistus. os viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan. Ehtoina siirrossa on, että viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Vuosiloman ja säästövapaan aikana alkaneesta työkyvyttömyydestä pitää toimittaa aina lääkärintodistus. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun vastaavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Uusia määräyksiä sovelletaan siitä riippumatta, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta on kysymys. Kysymyksiin vastaa henkilöstösuunnittelija Tuija Laulunen henkilöstöyksiköstä. Riittääkö esimiehen lupa tai terveydenhoitajan todistus, jotta vuosiloma siirtyisi sairausloman alta? Ei. Näissä tapauksissa vaaditaan aina lääkärintodistus. Mitä tarkoittaa, että työntekijä pyytää siirtoa? Ensisijaisesti pyyntö tehdään esimiehelle henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Myös lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ennen loman alkamista tai ilman aiheetonta viivytystä katsotaan pyynnöksi siirtää vuosilomaa tai säästövapaata. 4 VILKKU

5 TEKSTIT Sanna-Maria Röör KUVA Susanna Lyly sairastumisen takia Mikä osa lomasta siirtyy? Vain työkyvyttömyysajalle osuvat päivät siirtyvät. Lääkärintodistus on toimitettava viikon sisällä todistuksen allekirjoituspäivämäärästä tai muutoin ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Tässä noudatetaan normaaleja Tampereen kaupungin sairauslomakäytäntöjä. Esimiehen on merkittävä Taloushallinnon palvelukeskukseen Kipalaan toimitettavan lääkärintodistuksen taakse, että vuosiloma siirtyy. Siirtyvätkö vuosiloma tai säästövapaat myös muun työkyvyttömyyden vuoksi? Ne siirtyvät vain, kun henkilö on sairauden, synnytyksen tai tapaturman takia työkyvytön. Milloin siirtynyt loma voidaan pitää? Jos kyseessä on siirretty kesäloma, sen voi pitää ensisijaisesti lomakauden loppuun mennessä. Jollei se ole mahdollista, voi loman pitää lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana mennessä. Jos sekään ei ole mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus, ellei toisin sovita. Kun kyseessä on siirretty talviloma, sen voi ensisijaisesti pitää ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua, mutta jos se ei ole mahdollista, voi loman pitää seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos sekään ei ole mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus. Työnantaja voi sopia työnte kijän tai viranhaltijan kanssa vuosiloman ajankohdasta myös toisin. Sopimista rajoittavat vuosilomamääräykset. Lisä tie to ja asiasta saa työehtosopimuksista. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kaksi viikkoa aikaisemmin tai jos se ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen. Vuosilomapalkan maksaminen muuttuu Vuosilomapalkan laskeminen muuttuu silloin, kun viranhaltijan tai työntekijän säännöllinen työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana tai ennen vuosiloman alkamista. Tällöin vuosilomapalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen kuukausipalkka lomamääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla. Tämä tarkoittaa, että jos olet palannut osa-aikatyöstä lokakuun alussa ja työaikasi on muuttunut 50 prosentista 100 prosenttiin, sinulle maksetaan sen lomanmääräytymisvuoden lomapäivien vuosilomapalkka 50-prosenttisesti. Nämä tapaukset koskevat osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaista sairauslomaa tai osittaista hoitovapaata tai työntekijän tai viranhaltijan omaan pyyntöön perustuvaa osa-aikatyötä. Sääntö koskee myös tuntipalkkaisia, mutta heillä on erilaiset laskentaperusteet. Lisätietoja saa tarvittaessa Kipalan palkkatiimeistä. Muutos vaikuttaa jo tämän vuoden alusta alkaen pidettyihin lomiin. Säästövapaisiin se ei yleensä vaikuta, sillä aina työajan muuttuessa olennaisesti pitämättä jääneiltä säästövapaapäiviltä tulisi maksaa lomakorvaus. Kun vuosilomaa säästetään sellaisena ajankohtana, kun työaika on muuttunut, vuosilomapalkka korvataan uuden säännön mukaan. Lomaraha maksetaan samansuuruisena kuin aiemminkin. Käsitteet Lomanmääräytymisvuosi: 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso. Lomavuosi: Se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi: 2.5. alkava ja päättyvä ajanjakso. Vuosilomapäivät: ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa. Vuosiloma-aika: vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä työ- ja vapaapäiviä. VILKKU

6 LÄHIKUVASSA TEKSTI Anna Kankainen KUVAT Susanna Lyly Kipalassa palkkoja lasketaan tiimeittäin Taloushallinnon palvelukeskuksessa eli Kipalassa hoidetaan sekä Tampereen kaupungin että joidenkin ulkoisten asiakkaiden palkanlaskenta, ostolaskujen käsittely, laskutus, perintä ja kirjanpito. Työ täällä on tarkkuutta vaativaa ja erittäin aikataulusidonnaista, sanoo Fyrkka-tiimin palkkapalvelusihteeri Pirjo Sainio. Kipalan työntekijät on jaettu neljään palkanlaskentatiimiin, joiden nimet ovat Fyrkka, Etu, Ansio ja Lipari. Tiimien kuvaavat nimet ovat henkilöstön keksimiä. Palkanlaskentatiimit hoitavat eri asiakasyrityksiä. Fyrkka - tiimille kuuluu kaupungin liikelaitoksia sekä kulttuuri- ja vapaaaika palvelut. Fyrkka on neljästä tiimistä ainoa, joka käsittelee sekä kuukausi- että tuntipalkkoja. Tehokasta työtä Meillä on kuukaudessa monta maksupäivää, sillä kuukausipalkkaisilla ja tuntipalkkaisilla on omat maksupäivänsä, ja niitäkin on useampia. Kalenteri on yksi tärkeimmistä työkaluistamme, Pirjo Sainio kertoo. Aikataulujen kanssa on oltava tarkkana, jotta palkat ovat tilillä palkkapäivänä. Palkanlaskijoiden, kuten kaikkien Kipalan työntekijöiden, päivittäiseen työhön kuuluu asiakasneuvontaa. Kysymyksiä tulee niin palkansaajilta, yhteyshenkilöiltä kuin esimiehiltä. Olemme apuna työnjohtajille, toteaa myös Fyrkka-tiimiin kuuluva palkkapalvelusihteeri Erna Nurmiranta. Yhteydenottoja tehdään yhä useammin sähköpostitse. Silti puheluitakin tulee. Yleisimmin kysymykset koskevat palkanlaskentaa, mutta myös verotuksesta ja palkkalisistä kysellään. Sähköistyminen on vähentänyt käsityötä huomattavasti. Nykyään tietoa saadaan suoraan erilaisista sähköisistä järjestelmistä. Kipalassa suunnataan jatkuvasti paperittomampaan toimistoon. Tämän vuoden aikana käyttöön otettava lomien ilmoitukseen tarkoitettu Essi-järjestelmä karsii käsityötä entisestään. Essi on ollut meillä Kipalassa käytössä jo muutaman kuukauden. Nyt Essin käytön laajetessa odottelemme, kuinka se tulee vaikuttamaan omaan työhömme, Sainio pohtii. Tiimeissä kukaan ei käsittele yksin yhtä yksikköä, vaan vastuualueet jaetaan. Näin yhtäkkinen poissaolo ei aiheuta hankaluuksia, kun kaikki hallitsevat tiimissä tehtävät työt. Fyrkka-tiimiin kuuluu yhteensä 14 henkilöä, joista 10 hoitaa kaupungin palkkoja. Viime kuussa tiimillä oli käsiteltävänään palkkalaskelmaa. Yhteensä Kipalassa tehtiin helmikuun aikana yli palkkalaskelmaa. Palaute on tärkeää Erna Nurmiranta on löytänyt Kipalaan töihin koulun kautta. Ensin olin koulun harjoittelussa, minkä jälkeen sain sijaisuuksia. Yhteensä olen ollut täällä neljä ja puoli vuotta. Nyt olen vakituinen, kertoo Nurmiranta. Sainio on ollut Kipalassa töissä sen perustamisesta lähtien. Palkkapalvelusihteereiden mielestä parasta työssä on monipuolisuus. Samanaikaisesti työn alla on monenlaisia eri asioita. Työssä kokee myös onnistumisen tunteita, kun kaiken saa tehtyä tiukan aikataulun mukaan. Erityisen mukavaa on, kun asiakkaat antavat positiivista palautetta. Myös työpalaverit ovat antoisia. Silloin saa keskustella toisten ihmisten kanssa, eikä kaikki vuorovaikutus tapahdu sähköpos- 6 VILKKU

7 < Fyrkkalaiset ahertavat monien työ- ja virkaehtosopimuksien parissa. Minna Hiltunen, Liisa Eloranta, Pirjo Sainio ja Erna Nurmiranta työskentelevät tiimitovereina. Palkanlaskentatiimit Fyrkka Puhelin: Sähköposti: Asiakkaat: Tampereen vesi, Tampereen infra, Tampereen kaupunkiliikenne, Tampereen logistiikka, Tampereen tilakeskus Ansio Puhelin: Sähköposti: Asiakkaat: konsernihallinto, toimeksiantosopimukset, vammaisten avustajat, avopalvelut, luottamustoimipalkkiot tin välityksellä. Työpalavereissa kehitetään työntekoa. Mietimme jatkuvasti erilaisia tapoja tehdä tehokasta työtä, Sainio toteaa. Kipalan Loora-sivuilla on säh - köinen asiakaspalautelomake, jon ka kautta asiakkaat voivat lähet tää palautetta. Se on tärkeää > Nurmiranta ja Sainio pitävät työnsä monipuolisuudesta. Molemmat palkkapalvelusihteerit hoitavat sekä kuukausi- että tuntipalkkoja. Etu Puhelin: Sähköposti: Asiakkaat: laitoshoito, erikoissairaanhoito, Tampereen ateria, Tullinkulman työterveys, aluepelastuslaitos Lipari Puhelin: Sähköposti: Asiakkaat: päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus, taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus, työllisyydenhoidon palveluyksikkö Kipalan toiminnan ja palvelun kehittämi sen kannalta. Korjaavat palautteet auttavat parantamaan työntekoa. Palautteeseen voi kirjoittaa myös uusia ideoita siitä, kuinka asiat hoituisivat mahdollisimman onnistuneesti. Lisäksi kiitok set Ideoi, löydä tai kyseenalaista hyvin tehdystä työstä ovat tervetulleita. Organisaatio ja johtaminen > Taloushallinnon palvelukeskus > Asiakasyhteistyö Henkilöstöä haastetaan löytämään sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole perustehtävämme kannalta aivan välttämättömiä ja joista voisimme kenties luopua. Kerro rohkeasti villitkin ideat ja itsestäänselvyydet, kyseenalaista ja löydä hukalta tuntuva työ. Hallinnon keventämisen selvitys on aloitettu konsernihallinnosta, mutta vaikutukset arvioidaan kuitenkin koko kaupungin näkökulmasta. Keventämisel lä tar koitetaan mahdollisten päällekkäisyyksien purkamista, hallintoon kuluvan työajan vähentämis tä sekä hallinnon tehokkuuden parantamista. Hallinnon keventämisen selvitystyö kestää vuoden loppuun. Muutossuunnitelma tehdään useaksi vuodeksi. Selvitystyössä käydään läpi konsernihallinnon tehtäväkokonaisuudet ja roolien selkeyttämiset myös suhteessa palvelukeskuksiin. Työ vaatii paljon yhteistyötä ja edellyttää arviointia siitä, mitä voidaan tehdä toisin tai jättää tekemättä tai miten siirtää organisaation resursseja järkevästi. Organisaatio ja johtaminen > Konserniohjaus > Hallinnon keventäminen Projektijohtaja Tuija Keskinen Palkkoja nostetaan heinäkuussa 20 euroa Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) on tullut muutamia muutoksia. Tämän vuoden heinäkuun alussa peruspalkat ja tehtäväkohtaiset palkat nousevat 20 euroa. Osa-aikatyössä oleville korotus maksetaan työajan suhteessa. Esimerkiksi 50 prosentin työaikaa tekevä saa 10 euron korotuksen. Henkilökohtaista lisää korotetaan 0,88 prosentilla. Myös vähimmäispalkat nousevat 20 eurolla. Uusi sopimus on voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen Lisätarkistuksia on tulossa seuraavan kerran Jos on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman takia työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhemmin pidettäväksi, mikäli työntekijä tai viranhaltija pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Jos säännöllinen työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, se vaikuttaa myös vuosiloma-ajalta maksettavaan palkkaan. Vuosilomapalkka määritellään tällöin keskimääräisellä työaikaprosentilla. VILKKU

8 Esimiehet luottavat yhteistyön ja vuorovaikutuksen voimaan Mistä on Tampereen kaupungin esimiehet tehty? Ammattitaidosta, reiluudesta ja huumorin kukkasista. Tämän todisti Tampere-talossa järjestetty esimiespäivä, jonka aikana pomot pääsivät vaihtamaan kuulumisiaan, arvioimaan omaa työtään ja inspiroitumaan Pauli Aalto-Setälän puheesta. Puolitoista vuotta sitten esimiehet visioivat tulevaisuuden tavoitteitaan kuvataiteen keinoin. Maalausten aiheeksi annettiin Me Tampereen tekijät hyvien töiden Tampere. Tällä kertaa esimiehet tulkitsivat teoksia ja pohtivat, onko tavoitteita saavutettu. Koukkuniemen osastonhoitajat Anne Kortteinen, Marita Pausola ja Marjukka Kiuru tulivat toisilleen tutuiksi, kun he päätyivät sattumalta samaan maalausryhmään. Taulun köynnös merkitsee jatkuvuutta ja yhdessä tekemistä. Köynnöksen kukkaset kuvastavat työntekijöitä, jotka antavat voimaa toisilleen, Pausola kertoo. Kortteisen mukaan tämän vision toteuttaminen on vaatinut osaston työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Tukea toisista yksiköistä Johtaja Harri Mäkelä Kuusikon perhetukikeskuksesta ja perhehoidon tuen yksikön johtaja Eeva Pulkkinen Kissanmaan perhetukikeskuksesta ihailevat taulua, jossa laiva keikkuu aallokossa. Maalaukseen kädenjälkensä jättäneen Pulkkisen mukaan kuva ilmentää sitä, että yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Olemme viime vuosina lisänneet yhteistyötä yli yksikkörajojen, Pulkkinen sanoo tyytyväisenä. Mäkelä kertoo, että itsensä likoon laittaminen ja epämukavuusalueelle astuminen mahdollistaa sen, että Kuusikon perhetukikeskuksessa saadaan entistä enemmän TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly Esimiehet Harri Mäkelä, Eeva Pulkkinen ja Pekka Ihalainen ohittavat karikot kannustamalla, kuuntelemalla ja keskustelemalla. 8 VILKKU

9 Ilo ja innostus vaikuttavat sekä fyysisesti että emotionaalisesti koko kehoon. Pauli Aalto-Setälä muistuttaa, että jokaisella on lupa iloita onnistumisestaan. Tunteita ei tarvitse peittää. aikaiseksi nykyisillä resursseilla. Mies on ylpeä työyhteisöstään. Olemme onnistuneet muuttamaan ajatteluamme ja toimintatapojamme entistä asiakaslähtöisemmiksi. Kehuja ja keskustelua Yksi esimiehen tehtävistä on ylläpitää työpaikalla hyvää ilmapiiriä. Sitä ei voi saavuttaa ilman avointa vuorovaikutusta, johon kaikki työyhteisön jäsenet osallistuvat. Esimiehet tietävät, että työntekijöiden kannustaminen ja kehuminen vahvistavat yhteishenkeä. Esimiespäivillä moni puhuja muistutti, että myös johtajat ovat ansainneet kehuja. Hatanpään sairaalan siivoustyönjohtaja Mia Äikäs kertoo saaneensa hyvää palautetta työntekijöiltä. Minulle on sanottu, että olen esimies, jolle on helppo puhua. Tampereen Infran korjaamon etumiehet Ari Leppälä ja Juha Leiniö uskovat, että miesvaltaisissa työporukoissa vuorovaikutus on suorasukaisempaa kuin naisvaltaisilla aloilla. Nauru piristää työmiesten arkea. Meidän huumorimme korjaamossa on rasvaista, Leppälä veistelee. Tampereen Logistiikan asiakkuusvastaava Elina Tiainen ihailee näyttävää sydänmaalausta. Hänen mielestään taulu kuvastaa työtä, jota tehdään suurella sydämellä. Vaalin työyhteisössäni avoimuutta, sillä jokapäiväinen vuorovaikutus vahvistaa esimiehen ja työtekijöiden välistä luottamusta, Tiainen sanoo. Anne Kortteisen, Marita Pausolan ja Marjukka Kiurun mukaan työ on kuin köynnös, jota kaupungin strategiset linjaukset vahvistavat. Innostu ja innosta työkaveriasi Esimiespäivän odotetuin hetki koitti, kun mediavaikuttaja Pauli Aalto-Setälä päästettiin irti. Hänen rohkaiseva puhetyylinsä sai heti alkumetreillä yleisön rentoutumaan. Aalto-Setälän mukaan työyhteisön onnistumisen ydin muodostuu yhteisistä arvoista ja teoista. Motivoivassa puheessa toistuvat sanat vuorovaikutus, dialogi, innostuminen, huumori ja palaute. Vaikka kaupungin strategia näyttää paperilla hyvältä idealta, tavoitteisiin ei päästä, jos kukaan ei innostu strategiasta, Aalto-Setälä sanoo. Onneksi innostuminen on mahdollista jokaiselle. Aalto-Setälä viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan ei ole olemassa sellaista ihmistyyppiä, joka ei osaa lainkaan innostua. Tosin suomalaisia pidetään tuppisuina. Kukaan muu ei pysty salaamaan niin täydellisesti tunteitaan kuin suomalainen. Aalto-Setälän mukaan ei ole olemassa yhtä temppua, jonka avulla väki saadaan innostumaan. Työyhteisössä pitää olla erilaisia ihmisiä: innostujia, kriitikoita, mentoreita ja verkostoitujia. Kun nämä henkilöt ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään, syntyy ideoita, innostumista ja tekoja, joilla päästään tavoitteisiin. Aalto-Setälä varoittaa, että vaikeneminen voi latistaa työkaverin innokkuuden. Esimiehellä pitää olla aikaa kuunnella työntekijöitä, katsoa heitä silmiin ja antaa positiivista palautetta. VILKKU

10 OLLI-PEKKA LATVALA Infra teki ylijäämäisen tuloksen Tampereen infra liikelaitos saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen. Liikeyli jäämää kertyi 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Hen kilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen. Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuo den 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja kaupungin viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin. Auto- ja koneasentaja Jussi Anttilalla, kuten muullakin Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä pitää Tampereen pyörät pyörimässä. Tulos parani lähes 3 miljoonaa Edellisvuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla. Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan. Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa. Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä, eikä henkilöstöä ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvän tuloksen syntymistä auttoivat loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys. Tampereen Infra käy läpi valtuuston päättämää viiden vuoden vaativaa kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet. Kiitos siitä, että pääsemme joutuisasti bussilla töihin, kuuluu paitsi liikennöitsijöille ja bussikuskeille, myös joukkoliikenneyksikölle, jonka tilaamana joukkoliikenne Tampereella toimii. Kesäkuun lopusta lähtien järjestämme joukkoliikenteen myös Pirkkalassa, Nokialla, Lempäälässä, Vesilahdella ja Kangasalla, kertoo suunnittelupäällikkö Juha- Pekka Häyrynen. Tampereellakin tulee samaan aikaan isoja linjastomuutoksia. Muutamilla alueilla linjoja selkeytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi Pirkkalassa linjat vaihtuvat linjaan 1, ja 11 alkaa kiertää Toivion ja Partolan kautta. Seutumuutos on työllistänyt meitä parisen vuotta, ja isoin urakka alkaa olla takana. Olemme suunnittelussa aina vähintään puoli vuotta nykyhetkeä edellä. Nyt viimeistelemme ensi talven bussilinjoja. Joukkoliikenneyksikön suunnittelutehtävissä on Juha-Pekka Häyrysen lisäksi kaksi joukkoliikenneinsinööriä ja yksi joukkoliikennelogistikko. Suunnittelijat elävät tulevaisuuden lisäksi vahvasti myös nykyhetkessä. Tehtäviä ei ole jaoteltu kovin tarkasti, vaan kaikki pyrkivät tekemään kaikkea. Suunnittelijoiden on oltava valmiita myös vuoropuheluun kuntalaisten kanssa. Olemme mukana kaavasuunnittelussa sekä seuraamme liikennöintisopimusten toteutumisia ja päivittäistä asiakaspalautetta. Osallistumme kaupungin järjestämiin yleisötilaisuuksiin ja järjestämme omia tilaisuuksia. Poikkeusreittien suunnitteluunkin kuluu yllättävän paljon aikaa. Akuuteissa ongelmatilanteissa sammutamme tulipaloja yhdessä liikennöitsijöiden kanssa, Häyrynen kuvailee. Sakari Suominen Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Juha-Pekka Häyrysen tehtävänimike muuttui pari vuotta sitten 10 VILKKU

11 SUUNNITTELUN AMMATTILAISET TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly suunnittelupäälliköksi, ja hänen tehtäviinsä kuuluu myös suunnittelun koordinointia. Valmistelen asioita seudulliselle joukkoliikennelautakunnalle. Seutu-uudistuksessa suurin työ oli hallinnossa, sillä päätökset kierrätettiin kaikissa kunnissa. Oli selvitettävä, miten kunnissa halutaan satsata joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen järjestäminen ei ole kunnille lakisääteinen velvollisuus, mutta yleensä sitä on tuettu ainakin rahallisesti. Tampereella on tehty vuosikymmenet työtä joukkoliikenteen eteen, ja tasoero on iso verrattuna naapurikuntiin. Seutumuutoksessa naapurikuntien joukkoliikenteeseen tulee parannuksia, ja Pirkkalassa taso alkaa olla Tampereen luokkaa. Seuraavan ison suunnittelurysäyksen tuo ratikka, joka toteutuessaan ajoittunee kymmenen vuoden päähän. Työtä riittää tasaisesti, sillä joukkoliikennepalvelut eivät ole koskaan täysin valmiita. Häyrynen pitää tilaaja tuottaja-mallin isona etuna sitä, että joukkoliikenne on samassa tilaajayksikössä kuin muu kaupunkiympäristön suunnittelu. Joukkoliikenne voidaan huomioida jo kaavoituksessa. Esimerkiksi Vuores on kaavoitettu ihanteellisesti joukkoliikenteen kannalta. Aluetta halkoo leveä katu, jota bussit kulkevat sujuvasti. Alueet voidaan suunnitella asuntotarjonnaltaan monipuolisiksi, joten joukkoliikennekin voidaan järjestää tehokkaammin. Joukkoliikenteen suunnittelija on ehtinyt jo ensi talveen Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrystä innostaa nähdä suunnitteluratkaisun tulokset käytännössä. Työssä oppimisen kannalta on tärkeää, että on mukana koko prosessissa alusta loppuun. Työ ei lopu vielä siihenkään. Kuukauden matkat parin päivän parkkimaksuilla Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat viime vuosina kasvaneet reilusti, mikä on ollut kaupunkistrategian tavoitteena. Kasvu alkoi vuosina , ja vuonna 2012 kasvu oli peräti viisi prosenttia. Vuonna 2013 kasvu oli enää puolisen prosenttia, mihin vaikutti työmatkaliikenteen väheneminen huonon työllisyystilanteen takia, Juha-Pekka Häyrynen toteaa. Kasvumahdollisuuksia joukkoliikenteen käytölle on. Koetamme lisätä sitä hyvillä joukkoliikennepalveluilla sekä viestinnällä ja markkinoinnilla. Tukieuroihin suhteutettuna joukkoliikenne pärjäilee hyvin. Tampere tukee joukkoliikenteen käyttöä maksaen matkalipun hinnasta noin 27 prosenttia. 46 euron hintaisella matkakortilla voi matkustaa 30 vuorokauden aikana rajattomasti, mutta sama rahamäärä riittää vain neljän päivän pysäköintiin keskustassa. Suunnittelupäällikkö on itsekin joukkoliikenteen ahkera käyttäjä. Teen noin kaksi kolmasosaa matkoista bussilla. Siten asiakasnäkökulma pysyy hyvin mielessä. Tampereen joukkoliikenne on perustoimiva. Pääasia on, että bussi tulee ajallaan ja sillä pääsee määränpäähän. Hienosäätöä riittää tie tysti aina, hän summaa. VILKKU

12 YKSI MEISTÄ TEKSTI Matliisa Lehtinen Vapaalla nostellaan tyttöjä ja töissä vuokia Kokkina työskentelevä Reetta Viitala haluaa opiskella edelleen työn ohessa ja tähtää esimieheksi. Kapteeni Reetta Viitala on napsinut mitaleita kilpacheerleadingjoukkueensa kanssa kisoissa ympäri maailmaa. ARI JÄRVELÄ Pienenä Viitalan Reetta keräsi jäähallin lattialta kimaltavia huiskun suikaleita ja ilmoitti äidille päättävästi, että musta tulee silinteri. Hämmästynyt äiti oivalsi lopulta vinkin ja ilmoitti 8-vuotiaan cheerleading-joukkueen karsintoihin. Nykyään Reetta on kilpacheerleading-seura DreamTeamin edustusjoukkueen jäsen ja Tampereen aterian kokki. Välillä harmittaa, että yhä edelleen kilpacheerleading sekoi tetaan jäähallissa väliajalla tans si viin tyttöihin, Reetta Viitala sanoo. Suomessa kilpacheerleading on lajina vielä yllättävän tuntema ton, vaikka Suomesta tulevat kovatasoisimmat joukkueet lajin kotimaan USA:n lisäksi. Vuosi sitten Reetta Viitala ja DreamTeamin edustusjoukkue Wildcats voitti kultaa Pariisissa European Spring Open -kilpailuissa. Joukkue on napsinut mitaleita aikaisemmin kin, muun muassa EM-kultaa vuonna 2005, hopeaa 2006 ja pronssia useamman kerran. Viitala on kilpaillut USA:ssa, Venäjällä, Norjassa ja Italiassa. Kilpailuohjelma kestää 2,5 rankkaa minuuttia, johon mahtuu akrobatiaa, voltteja, hyppyjä, näyttäviä pyramideja ja tanssiosuus, joka muistuttaa lähinnä kilpa-aerobiciä. Minä olen alimpana ja heittelen muita, Reetta Viitala tiivistää roolinsa joukkueessa. Heittäjällä on oltava voimaa ja räjähtävää nopeutta. Kolme heittäjää tekee keskenään tarkkaa ryhmätyötä. Katsekontakti, oikea ajoitus ja oikea suunta ovat elintärkeitä, kun tyttö heitetään lähes kolmeen metriin. Pelottaako koskaan? Totta kai! Mutta tiimissä on luotettava toisiin. Joka kilpailussa meillä on vieressä varmistajat, jotka puuttuvat tilanteeseen, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Itselleni ei ole sattunut mitään vakavampaa; viime kaudella selässä oli ongelmia ja nuorempana meni solisluu sijoiltaan. Äiti tietysti pelkää katsomossa edelleen. Valmentaja ja isosisko nuoremmille tytöille Reetta Viitalan oma suosikki kilpailuohjelmassa on tanssiosuus. 12 VILKKU

13 Pyramidin juurella sitä vain irvistää kaikki lihakset piukalla, mutta tanssiessa saa käyttää luovuutta ja esiintyä. Tällä hetkellä Viitala toimii edustusjoukkueen kapteenina ja valmentaa 8 11-vuotiaita. Samalla olen jonkinlainen isosisko, huolehdin ja katson matkoilla perään. Edustusjoukkueessamme nuorimmat ovat 15-vuotiaita. Laji vaatii sitoutumista, yhteistyökykyä ja pitkäjänteisyyttä. Reetta Viitala harjoittelee 4 5 kertaa viikossa jopa kolme tuntia kerrallaan. Lisäksi oheisharjoituksia tulisi olla kolmisen kertaa viikossa. Harjoittelussa korostuvat tekniikka, voima, vartalonhallinta sekä nopeus ja liikkuvuus. Lähden aamulla kuuden maissa töihin Koivistontien Tre duun, pääsen kolmelta, sitten lenkille, treeneihin ja nukkumaan, hän summaa perusarjen. Urheilijan asenne heijastuu työhön Työn ja kilpaurheilun yhdistäminen sujuu luonnostaan: työssä jaksaa, kun kunto on hyvä. Minulla on tavallaan kaksi työtä, jotka ovat molemmat fyysisesti raskaita. Töissäkin nostellaan, tosin ei tyttöjä vaan Junaliput matkatilaajalta vuokia, Reetta Viitala nauraa. Kilpaurheilijan asenne heijastuu myös työhön. Haasteet on tehty voitettaviksi. Reetalla onkin selvä näkemys myös työurastaan. Haluan esimieheksi. Olen omalla alallani ja haluan tietysti edetä. Kokopäiväinen opiskelu ei kiinnosta, mutta opiskelu työn ohessa sitäkin enemmän. Koivistontien Tredussa Viitala on viihtynyt hyvin ja asiakaskunta on mukavaa. Olen ollut monessa eri toimipaikassa, saanut erilaisia näkökulmia ja oppinut tuntemaan myös itseäni paremmin. Tärkein tässä työssä on asiakas. On aina yhtä kiva nähdä, että asiakas tulee uudelleen! Määrätietoinen ja positiivinen Reetta Viitala on valmis tekemään töitä onnistumisen eteen ja auttaa ja opastaa mielellään myös työkavereitaan. Viime syksynä Tampereen aterian henkilökunta äänesti hänet toiseksi ehdokkaakseen hotelli-, ravintola- ja cateringalan valtakunnalliseen Pro2014- kilpailuun. Viitala selviytyi kisan finaaliin Finlan dia-talon juhlagaalaan, jossa Wildcatsien kapteeni edusti tällä kertaa Tampereen ateriaa ja koko Tampereen kaupunkia. Kaikki Tampereen kaupungin junaliput täytyy hankkia matkatilaajan kautta. Jos matkustaja hankkii liput itse esimerkiksi luottokortilla rautatieasemalta tai nettikaupasta, menetetään kaupungille myönnetty alennus, joka on prosenttia lipun hinnasta. Mikäli henkilö hankkii lipun omatoimisesti, vähennetään matkalaskulla junalippujen korvauksesta alennus, jonka kaupunki olisi saanut hankkiessaan lipun matkavaraajan kautta. Esimerkiksi junalippu välille Tampere Helsinki Tampere maksaa suoraan asemalta ostettuna 71 euroa. Kaupungin hinta olisi ollut 51 euroa, eli korvausta maksetaan matkustajalle vain tämä summa. Kaupungin sopimusalennus VR:lle on 15 prosenttia ja sen lisäksi sarjalippualennus on 30 matkan sarjoissa 15 prosenttia ja 10 matkan sarjoissa 10 prosenttia. TEKSTI Tuuli Oinonen Toimintamallin arviointi on vauhdissa Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi on alkanut aineistonkeruulla. Kevään aikana keskitytään arvioimaan erityisesti mallin vaikutuksia kaupungin henkilöstöön, eli miten toimintamalli on muuttanut johtamista ja palvelujen tuotannon työtapoja. Samoin selvitetään vaikutuksia talouteen, hallintoon ja päätöksentekoon. Valmistelemme parhaillaan kyselylomaketta, jonka avul la kokoamme laajasti henkilös tön mielipiteet. Tämän lisäksi ainakin osaan teemoista haastattelemme väkeä, kertoo tut kimusjohtaja, dosentti Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Useita tutkimustiimejä on pitänyt ja pitää palavereja kaupungin edustajien kanssa, lisää Rannisto. Edullisempaa ja toimivampaa? Toimintamallia eli tilaaja tuottaja-mallia, pormestarimallia ja asiakaslähtöisyyden mallia arvioidaan tämän vuoden aikana. Arviointi toteutetaan monitieteellisenä yhteistyöhankkeena Tampereen yliopiston kanssa. Arviointi selvittää, miten toimintamalli on vaikuttanut kaupungin talouteen ja hallinnollisiin rakenteisiin. Onko palveluita onnistuttu tuottamaan aiempaa edullisemmin ja onko mallin vuoksi syntynyt päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä tai ylimääräisiä hallinnon tasoja? Lisäksi tutkitaan sitä, kuinka hyvin poliittinen päätöksentekoprosessi on toiminut verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin ja muihin tilaaja tuottaja-mallia soveltaneisiin kaupunkeihin, strategiajohtaja Reija Linnamaa sanoo. Tänä vuonna arvioidaan myös toimintamallin merkitystä palvelujen käyttäjille ja sidosryhmille, kuten naapurikunnille. Toimintamallin merkitystä palvelutuotannon innovatiivisuudelle selvitetään tarkastelemalla, miten palvelujen kehittäminen ja innovointi on toteutunut tilaajan ja tuotannon yhteistoiminnassa. Merkitystä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin arvioidaan sekä asukkaiden, palvelujen käyttäjien että politiikan näkökulmasta. Arvioinnissa tutkitaan lisäksi, kuinka toimintamalli vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous ohjaa toimintamallin arviointia. Ensimmäisiä arviointiin perustuvia kehittämistarpeita nostetaan esille toukokuun suunnittelukokouksessa. strategiajohtaja Reija Linnamaa tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu VILKKU

14 METSON SULKAKYNÄSTÄ TEKSTI Jari Missonen TUULI OINONEN Näissä oloissa mahdotonta 14 VILKKU Kirjaston vaikutuksia ja yhteiskunnallista merkitystä ei voi mitata tai tilastoida oikeastaan millään tavalla. Tämä on yksi kirjastotoimen keskeisimmistä ongelmista. Lainausluvut, kävijämäärät tai tarjolla olevan aineiston määrä asukaslukuun suhteutettuna eivät varsinaisesti onnistu sisällyttämään itseensä kansalaisten hyvinvoinnin lisäämistä, yleisen sivistystason kohentamista, kaikinpuolista tasa-arvon edistämistä tai syrjäytymisen ehkäisemistä, jotka kaikki voidaan lukea maksuttomien ja helposti saatavilla olevien kirjastopalvelujen ansioihin. Mikä harmillisinta, poliittisten päättäjien silmissä kirjastot näyttäytyvät helposti pelkkinä menoerinä. Etenkin taloudellisesti ankarina aikoina kirjastopalveluista tulee otollisia kohteita säästöille, vaikka kirjastopalvelujen tarve ja käyttö lisääntyvät lamakausina, ja tavallisen kuntalaisjärjenjuoksun mukaan tällöin tulisi nimenomaisesti panostaa yhteistä hyvää edistäviin julkisiin palveluihin. Meillä Suomessa on poikkeuksellisen kattava kunnallinen kirjastoverkosto. Olisi kovin lyhytnäköistä laiminlyödä sen toimintaedellytysten turvaaminen niin triviaaleista kuin taloudellisista syistä. Niin kuin legendaarinen amerikkalaisjournalisti Walter Cronkite aikanaan totesi: Millaisia kustannuksia kirjastojen ylläpitämisestä tuleekin, se on pieni hinta verrattuna siihen mitä tietämätön kansakunta tulee maksamaan. Internet ja sen mukanaan tuoma tiedonpaljous ei ole ratkaisevasti muuttanut asetelmaa. Kun tiedontarpeet kuitenkin tyydytetään etupäässä Google-hakuammunnalla ja Wikipedialla, on koetellun ja hyväksi havaitun kirjatiedon tyyssijalle yhä paik- Vilkun sulkakynäilijä korostaa, että lamaaikoina pitäisi satsata kirjastopalveluihin. Niiden tarve ja käyttö lisääntyvät aina silloin. kansa maailmassa. Erona on oikeastaan vain se, että jos kirjastot ennen tarjosivat sivistyksen keitaita tietämättömyyden autiomaassa vaeltaville, nyt ne ovat majakkasaarina tärkeitä maamerkkejä ja tukikohtia niille, jotka ajelehtivat tiedontulvan aikaansaamalla rannattomalla ulapalla. Niin tai näin, toisinaan käy mielessä sellainenkin skeptinen miete, että jos yleistä kirjastoa ei olisi vielä keksitty ja joku saisi päähänsä sellaisen perustamista ehdottaa, idea mitä todennäköisimmin tulisi tyrmätyksi taloudellisin perustein ja arkistoiduksi yhdessä maksuttoman joukkoliikenteen kanssa kansioon Periaatteessa mielenkiintoisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen on näissä oloissa mahdotonta. Eivät päättäjät toki yksin syyllisty kirjastopalvelujen arvioimiseen vain kustannusten perusteella. Tavalliset kuntalaiset ovat siihen yhtä lailla kykeneviä. Mieleeni on jäänyt, kuinka eräässä 1980-luvulla uuden pääkirjastorakennuksen saaneessa Tamperetta pienemmässä kaupungissa muuan veronmaksaja huomautti paikallislehden yleisönosastossa pian avajaisten jälkeen, että kirjastoon käytetyillä rahoilla olisi saatu hankituksi jokaiselle kuntalaiselle oma kirja. Tämän havainnon pohjalta voisikin hieman yleistäen tiedustella, kuinka moni olisi valmis vaihtamaan laajan ja monipuolisen, jatkuvasti uudistuvan ilmaiseksi käytettävissä olevan jul kisen aineistokokoelman yhteen ikiomaan kirjaan. Vastausta tähän visaiseen rahat vai kolmipyörä -pähkinään itse kukin tykönään pohtikoon.

15 MARJO VÄISÄNEN Pirkko Lindberg aloitti kirjastopalvelujohtajana Oulun kaupungin kirjastopalveluiden johtaja, filosofian maisteri Pirkko Lindberg on aloittanut Tampereen kaupungin uutena kirjastopalvelujohtajana. Lindberg on toiminut yli 20 vuotta kirjastoalan esimiestehtävissä, vuodesta 2007 alkaen aiemmassa virassaan Oulussa. Edellinen kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto siirtyi Helsingin kaupunginkirjaston johtajaksi. Pirjo Lindberg Timo Antikainen Timo Antikainen elinkeinojohtajaksi Tampereen kaupungin elinkeinojohtajaksi on valittu DI Timo Antikainen. Hän aloittaa tehtävässään maalis huhtikuun taitteessa. Timo Antikainen, 53, on työskennellyt Suomeen yrityksiä ja investointeja hankkivan Invest in Finlandin johtavana konsulttina. Hänellä on ollut keskeinen rooli muun muassa datakeskusten saamisessa Suomeen. Antikaisella on erityisosaamista ennen kaikkea kansainvälisten yritysten ja pääomasijoitusten hankinnassa sekä yritysten rahoitusjärjestelyissä ja kansainvälistymisessä. Ennen Invest in Finlandin tehtäviin siirtymistään Timo Antikainen oli Ailocom Oy:n toimitusjohtaja. Tätä aikaisemmin hän teki pitkän uran tamperelaisessa teollisuudessa muun muassa Patria-konsernissa myyntipäällikkönä ja myyntijohtajana. Antikainen on myös osaaikainen yrittäjä ja Tammerkosken yrittäjien jäsen. Uuden Tampereen tekijän vinkkaajalle palkkio Uusien Tampereen tekijöiden etsintä työvoimapula-aloille jatkuu. Kaupunki haluaa vauhdittaa uusien tekijöiden löytymistä ja lupaa vinkkaajalle 600 euron palkkion. Vinkkauspalkkion tavoitteena on saada uusia Tampereen tekijöitä aloille, joissa on pulaa ammattilaisista. Haluamme myös lisätä kaupungin kiinnostavuutta työnantajana, sanoo henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Pulaa on muun seuraavista ammattilaisista: erityisopettajat, fysioterapeutti, hammashoitaja, koulukuraattori, kaikki lastentarhanopettajat, kaikki lääkärit, psykologi, puheterapeutti, rakennusmestari, röntgenhoitaja, kaikki sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijä, kaikki terveydenhoitajat, työmaapäällikkö ja työpäällikkö. Nimikkeet on valittu hakijamäärien perusteella. Puutteelliset hakemukset hidastavat korvausten maksua Saadaksesi vakuutuskassasta sairaanhoitokorvauksen mahdollisimman nopeasti, toimita alkuperäiset tositteet ajoissa kassaan. Vakuutuskassan mukaan korvauksia haetaan kopioilla ja myöhässä. Kassan sääntöjen mukaan korvauksia tulee hakea alkuperäisillä tositteilla. Korvausten hakuaika on kuusi kuukautta siitä, kun lasku, josta korvausta haetaan, on maksettu. Puutteelliset hakemukset aiheuttavat lisätyötä sekä asiakkaille että hakemusten käsittelijöille ja hidastavat korvausten maksamista. Ohjeita korvausten hakemi seen saa kassan nettisivuilta toimistosta sekä sähköpostitse 600 euron vinkkauspalkkion ehdot: Vinkkaus on tehty ulkoisessa haussa avoinna oleviin vakituiseen työvoimapulaalan tehtävään vuonna Vinkkaaja on Tampereen kaupungin palveluksessa sekä vinkatessaan että palkkion maksun aikana. Työnhakija mainitsee vinkkaajaan nimen työhakemuksessaan. Työnhakijalla ei ole voimassaolevaa palvelussuhdetta Tampereen kaupungilla, ja hän ei ole ollut aikaisemmin vastaavassa tehtävässä Tampereen kaupungin palveluksessa. Valintapäätöksen tekee aina rekrytoiva esimies. Uusi Tampereen tekijä on hakemassaan vakituisessa palvelussuhteessa vielä koeajan päättymisen jälkeen. Vinkkauspalkkio haetaan lomakkeella ja palkkio maksetaan henkilöstöyksiköstä, kun valitun Tampereen tekijän koeaika on päättynyt. Henkilöstön kehittämispäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen Henkilöstösuunnittelija Jaana Halonen Kiitokset Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua monin eri tavoin jäädessäni eläkepäiville. Leena Tuominen- Saarela Vakuutuskassan jäsenenä voit hakea korvausta mm. sairaalan perimistä hoitopäivistä poliklinikka- ja päiväkirurgiamaksuista fysioterapiasta, hieronnasta, naprapatiasta ja kiropraktisista hoidoista sarja- ja synnytysmatkoista tuista ja sidoksista silmälaseista, piilolinsseistä ja silmien taittovirheleikkauksista hammashoidosta hammaslääkärin määräämistä ortopantomografia- ja padtutkimuksista terveyskeskusmaksuista erikoislääkärin palkkioista Tarkemmat tiedot korvaussummista ja -ehdoista VILKKU

16 VILKKUVAT TEKSTI Anna Kankainen KUVA Ari Järvelä Kuntalaisten osallistumiskanava Valma uudistuu Eija Uurtamo ja Annamaria Valanto-Pyhältö odottavat uutta Valmaa, jonka kautta kuntalaiset voivat vaikuttaa käsiteltävänä oleviin asioihin. Tampereen kaupungin sähköinen, internetissä toimiva osallistumisväline Valma uudistuu. Valma on kaupungin kuntalaisille tarjoama palvelu, jonka kautta voi lähettää mielipiteensä ja olla mukana vaikuttamassa käsiteltävinä oleviin asioihin. Uudistuksen pitäisi valmistua kevään aikana. Uusi Valma tulee Tampereen kuntalaisportaaliin, jonne on tulossa muitakin sähköisiä palveluja. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa kaikki sähköiset palvelut löytyvät samasta paikasta, sanoo vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö. Kaupunki tekee palveluita kuntalaisille, joten heidän mielipiteidensä kuunteleminen on tärkeää. Erilaisia keinoja saada kuntalaiset osallistumaan etsitään jatkuvasti, lisää kuntademokratiasuunnittelija Eija Uurtamo. Valmassa kuntalaisen on mahdollista kommentoida kaupungin valmisteilla olevia asioita. Mielipiteet julkaistaan Valman internetsivuilla, jos kommentoija niin haluaa. Mielipiteensä voi kertoa myös rekisteröitymättä ja pelkällä nimimerkillä, tai lähettää kommenttinsa vain asiaa valmistelevalle virkamiehelle. Lopullisessa päätöksenteossa otetaan huomioon kuntalaisten mielipiteet, korostavat Valanto-Pyhältö ja Uurtamo. Uusi Valma on aiempaa monipuolisempi. Rekisteröidyttyään uuteen palveluun käyttäjä saa tiedotteita Valmassa olevista kyselyistä kuntalaisportaalissa olevaan postilaatikkoonsa tai halutessaan myös omaan sähköpostiinsa. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjä tallentaa osoitteensa portaaliin, minkä ansioista kaupunki voi lähettää kyselyitä kohdistetusti asuinpaikan mukaan. Tiedotteita voidaan lähettää ainoastaan rekisteröityneelle kuntalaiselle, ja heitä myös muistutetaan käynnissä olevista kyselyistä. Lisäksi Valmaan tulee mahdollisuus kannattaa toisten kirjoittamia mielipiteitä. Kuntalainen voi seurata Valman kyselyssä ollutta asiaa myös vaikutusajan jälkeen. Valmassa näkee, mitä asioista on lopulta päätetty. Valman uudistuksia tehtäessä on kuultu sekä käyttäjiä että luottamushenkilöitä. Lisäksi on haastateltu apulaispormestareita ja tutustuttu muihin vastaaviin palveluihin. Seuraa myös sosiaalisessa mediassa Tunnetko jo kaupungin kanavat FACEBOOKISSA, TWITTERISSÄ, YOUTUBESSA, FLICKRISSÄ ja LINKEDINISSÄ? Tule ja tykkää, seuraa ja keskustele! 16 VILKKU

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuusto 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 Täydennetty kaupunginvaltuusto 14.11.2016 72 Voimaantulo 1.1.2017 1 Soveltamisala

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Niina Pietikäinen

Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Niina Pietikäinen Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2016 1 (5) 28 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot TRE:6778/01.03.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Niina Pietikäinen Niina.Pietikainen@tampere.fi Valmistelijan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien SuPerin PLM neuvottelupäivät 17.4.15 Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset 1.6.2015 lähtien Vuosiloma Vuosiloma ja jaksotyö Vuosilomaa kuluttavat vain ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA

PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA YTY-ryhmä 8 29.03.2016 YTY-ryhmä 10 04.04.2016 Kunnanhallitus 125 11.04.2016 Kunnanhallitus 159 26.04.2016 PYSYVÄISMÄÄRÄYS VUOSILOMAOHJEISTUKSESTA JA OHJE SÄÄSTÖVAPAAN ANTAMISESTA MUHOKSEN KUNNASSA 230/0/00/001/2013

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95 Forssan kaupunki PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Voimaantuloajankohta 1.1.2013 Kv. 28.1.2013, muutos 4 :ään Voimaantuloajankohta 1.2.2013 Kv. 3.3.2014, lisäys 2 :ään Voimaantuloajankohta

Lisätiedot

Palvelussuhteen hallinta. Kiekun infotilaisuus

Palvelussuhteen hallinta. Kiekun infotilaisuus Palvelussuhteen hallinta Kiekun infotilaisuus 12.5.2010 Sisältö Henkilöstöhallinnon prosessit Henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuus Keskeiset muutokset nykytilaan verrattuna Organisaatiorakenne Työroolit

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 SOVELTAMISALA Kaupunginvaltuuston 26.11.2001 hyväksymä, voimaantulo 1.1.2002, kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen

Eurajoen kunnan palkanmaksupäivät/lomarahan maksupäivä/eurajoen kunnan palkanmaksupäivät alkaen Yhteistyötoimikunta 12 10.06.2010 Yhteistyötoimikunta 18 22.06.2010 Kunnanhallitus 178 29.06.2010 Yhteistyötoimikunta 3 03.03.2015 Kunnanhallitus 77 17.03.2015 Yhteistyötoimikunta 14 28.09.2016 Yhdistymishallitus

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET

HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi Varavaltuutettu Antti Ahosen ja kahden muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite: Lapsiperheissä on tulevaisuus lasten kotihoidontuen Hämeenlinna-lisään on löydyttävä kestävä, pysyvä ratkaisu KV

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot