Vapaaehtoinen ammattilaisen rinnalla: Auttajan monet kasvot. sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoinen ammattilaisen rinnalla: Auttajan monet kasvot. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Suvi Aherto, Espoo Jukka Kekkonen: Maailma, muutos ja käsitteet Juhani Kortelainen Yksityinen sosiaalitoimisto Kun työhön paluu pelottaa Kuka kasvattaisi vanhempia? Perhetyötä murkkuikäisille Espoossa Yhteiskunnallisten yritysten valtakausi Englannissa Vapaaehtoinen ammattilaisen rinnalla: Auttajan monet kasvot Tarvitaanko VERKossa Äänestä sosiaalialalla vuoden vapaaehtoisia? valopilkkua! Kerro mielipiteesi

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) π 3 pääkirjoitus Mitä seuraa järjestöjen toiminnan hiipumisesta? Leif Jansson 4 6 ajankohtaiset moniammatillisen työn kehittäminen, mobiilipalvelut, moniammatillinen yhteistyö, koulutus plussat ja miinukset luottamushenkilö vastaa napsitut uutisia lyhyesti tuomisia ja viemisiä Potilaasta päättäjäksi New Yorkin klubitalossa Mikko Reijonen muut teemat Perhetyötä murkkuikäisille ja heidän perheilleen Mia Hemming muut teemat Ei enää tavallista bisnestä sosiaali- ja terveyspalvelut yhteiskunnallisiin yrityksiin Briitta Koskiaho Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Colourbox/muokkaus Panu Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 60 euroa/kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN laina ja palaute Perhekuntoutusta tarvitaan nykyistä enemmän Hanna Heinonen 8 13 kärkiteema Auttajan monet kasvot näkökulma kolumni lukijakolumni pinnan alta Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuonna pyysimme sosiaalialan ammattilaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä kirjoittamaan siitä, miten sujuu ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhteispeli. Tässä numerossa julkaisemme kirjoituskilpailun parhaat. 1. palkinto Vesa Sinervä Kahvia, kiitos! 2. palkinto nimimerkki Kesäkuu Viaton katse 3. palkinto Laura King Vapaaehtoistyö osaksi suomalaista sosiaalityötä juristin nurkkaus Millä edellytyksillä vaikeavammainen voi saada henkilökohtaista apua? Tapio Räty lakiuutiset tutkimusta käytäntöön Kielioppia Jari Salonen kirjat oma ura kuvat: Colourbox/ muokkaus Panu Pälviä 2 sosiaalitieto 7 8 I11

3 kuva: Colourbox Leif Jansson Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Ahvenanmaan Punaisen Ristin entinen toiminnanjohtaja Pääkirjoitus 16. elokuuta 2011 seuraavassa numerossa 9 11 Mitä seuraa järjestöjen toiminnan hiipumisesta? Suomessa ja muissa Pohjoismassa on vahva järjestö- ja yhdistystoiminnan sekä vapaaehtoistyön perinne. Euroopan unionin kansalaisista suomalaiset ovat kuudenneksi aktiivisimpia vapaaehtoistyöntekijöitä. Yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja lähes 80 prosenttia kansalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä kuulunut johonkin järjestöön. Miehet ja naiset ovat lähes yhtä aktiivisia vapaaehtoisia. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii lähes miljoona ihmistä, heistä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa. Suomi oli pitkään köyhä maa, jonka oloja parannettiin vilkkaalla ja monipuolisella järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalla. Nuori ja sotia kokenut valtio ei pystynyt ottamaan kaikkia tehtäviä hoitaakseen. Kun maa pikku hiljaa vaurastui, 1960-luvulta lähtien alettiin rakentaa sosiaaliturvajärjestelmää ja julkisia palveluita. Monet järjestöjen hoitamat tehtävät siirtyivät valtion ja kuntien hoidettaviksi. Esimerkiksi 1973 voimaan tullut päivähoitolaki lisäsi kunnallista päivähoitoa ja vähensi kiinnostusta ylläpitää pieniä yksityisiä, järjestöjen päiväkoteja. Vaikka järjestöt tuottaisivat palveluita palkkatyönä, toimintaan kuuluu usein vapaaehtoisten työpanosta. Järjestöjen päiväkotien lakkauttaminen vähensi vapaaehtoistoimintaa päivähoidossa: äidit lopettivat verhojen ompelun ja isät lelujen korjaamisen. Riittää, kun maksamme veroja, vanhemmat tuumivat. Kun Suomi taas köyhtyi 1990-luvun laman aikana, järjestöjä huudettiin apuun. Syntyi etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Sosiaalihuollossa ei ollut vuotta sitten lainkaan suoraa voitontavoittelua. Nyt yksityisiä, myös voittoa tavoittelevia palveluntuottajia, on yhä enemmän ja ne kaikki, järjestöt mukaan lukien, kilpailevat keskenään markkinoilla. Monet järjestöt ovatkin yhtiöittäneet palvelutuotantonsa. Viime vuonna EU-komissiossa käsiteltiin kysymystä yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden arvonlisäverotuksesta. Verokohtelu huolestuttaa yhdistyksiä satoinetuhansine jäsenineen. Moni pelkää, että pienet ja keskisuuret yhdistykset joutuvat lopettamaan toimintansa lisääntyvän byrokratian ja taloushuolien vuoksi. Mitä seurauksia yhteiskunnalle on järjestöjen toiminnan hiipumisesta? Sitä pitäisi nyt analysoida ja siitä pitäisi keskustella. Vapaaehtoistoimintaa tarvitaan. Se rakentaa yhteisöllisyyttä ja lisää ihmisten hyvinvointia. Siinä tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja näkee tekemisensä tulokset, oppii uusia asioita ja saa uusia ystäviä. Monille ihmisille vapaaehtoinen tarjoaa korvaamatonta tukea. Tämä vuosi on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, jota vietetään kaikissa EU-maissa. Vapaaehtoistoiminta on myös Sosiaalitiedon tämän vuoden kirjoituskilpailun aihe. Tässä lehdessä julkaistavat kilpailukirjoitukset kertovat vapaaehtoistoiminnan suuresta merkityksestä. Taistelkaamme järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ja kukoistamisen puolesta! Kärki I Olemmeko varautuneet ikääntyvään yhteiskuntaan? Toimintaterapeutin työ lastensuojelulaitoksessa Mitä merkitsee toimeentulotukiasiakkaan oikeus tavata sosiaalityöntekijä? Sosiaalitieto 9 / 11 postitetaan lukijoille 13. syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 7 8 I11 3

4 + Työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahat. Työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan ja kuntien yhteisestä palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. + Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta. Yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen tulee viisi miljoonaa euroa. + Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yksineläjän toimeentulotuen perusosa nousee käytännössä 80 senttiä päivässä, kun toimeentulotuen perusosaa korotetaan kuudella prosentilla. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kuntien valtionosuuksista leikataan 631 miljoonaa euroa. ps. plussaa luvassa + ajankohtaista Hallitusohjelman plussat Hallitusohjelman miinukset Sosiaalialan ammatinharjoittamislain valmistelu aloitetaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröintiä ja valvontaa koskevia säännöksiä aletaan valmistella. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi hallitusneuvottelut-2011/neuvottelutulos/fi.pdf 4 sosiaalitieto 7 8 I11 MONIAMMATILLISEN TYÖN KEHITTÄMINEN Jyväskylässä kehitetään moniammatillista työtä ja korkeakoulujen käytännön opetusta. Miten ihmissuhdetyön asiantuntija toimii silloin, kun asiakkaalla on monta yhtäaikaista tarvetta tai ongelmaa? Koettaako hän ensin itse vastata niin moneen tarpeeseen kuin mahdollista ja kääntyy muiden asiantuntijoiden puoleen vasta huomattuaan tämän mahdottomaksi? Vai toimiiko hän päinvastoin: tarjoaa tukeaan ja ymmärrystään vain siihen rajattuun ongelmaan, joka on hänen omaa alaansa? Tällaisten kysymysten puntaroinnista lähti liikkeelle Keski-Suomessa vuonna 2010 alkanut Sarana-hanke. Sen tavoitteena on rakentaa sosiaalialan moniammatillinen oppimisen ja kehittämisen areena ja toimintamalli, joka kokoaa yhteen koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän toimijat. Saranan aikana kehitetään moniammatillista asiakastyötä sosiaaliasemien sosiaalityössä ja -ohjauksessa, perhetyössä ja aluepsykologityössä. Varsinaisia työrukkasia ovat Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalveluiden työntekijät asiakkaineen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön sekä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön ja psykologian laitoksen opettajat ja opiskelijat. Ideana on yhdessä kehittää moniammatillista verkostotyötä ja moniammatillista tilannearviota dokumentointeineen. Jatkuvan arvioinnin ajatukseen perustuva kehittämistyö huipentuu kahdesti vuodessa 5 6 viikon intensiivijaksoon, jolloin toimijat kokoontuvat yhdessä mallintamaan ja kehittämään moniammatillisia käytäntöjä. Jyväskylän kaupungin työntekijät pitävät mallia hedelmällisenä oman työn kehittämisen välineenä. Asiakkaiden ja opiskelijoiden mukanaolo ja aito toimintaympäristö syventävät kehittämisen mahdollisuuksia. Sarana on luonut mahdollisuuden määritellä oma perustehtävä uudelleen. Se on myös laittanut pohtimaan, kuinka sektoroitunut palvelurakenne meillä on ja mitä mahdollisuuksia on ylittää sektoreiden välisiä rajoja niin, että asiakkaan ongelmat eivät jää niiden ulkopuolelle, pohtii Saranan kehittämistyöhön osallistunut johtava psykologi Eeva-Liisa Liimatainen Jyväskylän kaupungilta. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sen toteuttajia ovat Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja sosiaalityön yksikkö sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Vuonna 2013 päättyvän hankkeen rahoitus tulee valtaosin Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hanke limittyy Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta -työryhmän (2007) ideoihin paikallisista opetus- ja tutkimusklinikoista. Niitä rakennetaan eri puolilla Suomea yhteistyössä muun muassa valtakunnallisen Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys -hankkeen kanssa. Kati Närhi & Johanna Moilanen MOBIILIPALVELUT Alun perin pääkaupunkiseudulla ruiskuhuumeita käyttäville terveysneuvontaa ja ohjausta tarjonnut Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelu on laajentunut valtakunnalliseksi ja uusien ryhmien käyttöön. Pääkaupunkiseudulla on toiminut vuodesta 2005 Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelu ruiskuhuumeita käyttäville, lähinnä terveysneuvontapisteiden, Vinkkien asiakkaille. Viime keväänä palvelu laajeni kaikkien Suomen 23 terveysneuvontapisteen asiakkaiden käyttöön. Matkapuhelin on lähes jokaisella, joten palvelu tavoittaa asiakkaat ajasta ja paikasta riippumatta. Sitä voi käyttää anonyymisti. Mobiilivinkki toimii tekstiviesteillä. Asiakas lähettää hakusanan numeroon ja saa muutaman sekunnin kuluttua automaattisen vastauksen hakusanalleen. Palvelujärjestelmä sisältää yli 300 hakusanaa, myös slangisanoja. Ne on jaettu seitsemään ryhmään: aloitus- ja ohjeviestit, ensiapu, huumaus- ja lääkeaineet, pistäminen ja käyttäminen, seksuaaliterveys, taudit ja sairaudet sekä yhteystiedot. Kun palveluun lähettää vaikkapa hakusanan lakka, saa neljässä eri tekstiviestissä tietoa tämän huumeen käytön riskeistä, kuten sekavuudesta, krampeista ja hengityslamasta, vieroitusoireista, yhteisvaikutuksista esimerkiksi alkoholin kanssa sekä yliannostuksen vaarasta. Palvelu ei korvaa henkilökohtaista asiakasneuvontaa vaan toimii muiden palveluiden rinnalla. Mobiilivinkistä tulee nettiversio ensi vuoden alusta. Se tarjoaa vertaistuki-, uutis- ja neuvontapalveluita. Mobiilivinkin ovat tuottaneet Elämä On Parasta Huumetta (EOPH), Helsingin Diakonissalaitos ja A-klinikkasäätiö. Ne aloittivat vuonna 2009 Mobiiliapu-hankkeen, joka on valtakunnallistanut palvelua ja levittänyt sitä uusille ryhmille, kuten HIV-tukikeskuksen, Pro-tukipisteen ja Rikosuhripäivystyksen asiakkaille. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Mikä on työllistänyt eniten Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaa? Palveluverkkouudistus. Kaikki palvelut käydään läpi kokonaisuutena ja katsotaan, mikä olisi sopiva määrä toimipisteitä eri palveluille, mitkä ovat lähipalveluita ja mitkä voivat olla kauempana. Mitä painotatte? Lasten ja perheiden palvelut ovat olleet painopistealueena nyt useamman vuoden ajan. Jatkossa painotus siirtyy ikäihmisten palveluihin. Onko yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöä linjattu? Etsimme tarkoituksenmukaisimpia ratkaisuja. Tärkeintä on se, miten palvelut toimivat ja vaikuttavat, eikä se, miten ne tuotetaan. Palveluseteliä käytetään esimerkiksi vammaisten henkilökohtaisessa avussa, ikäihmisten ympärivuorokautisessa asumisessa ja lapsiperheiden perhetyössä. Mikä tökkii? Terveyspalvelut ovat olleet tapetilla. Lääkäreitä ei ole saatu tarpeeksi, virkoja on täyttämättä. Lautakuntatyöskentelyssä emme ole onnistuneet tarpeeksi tiukasti linjaamaan työnjakoa virkamiesten kanssa. Lautakunta käsittelee välillä sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä kuuluisi sen toimenkuvaan. Päivittäisjohtamisen pitäisi antaa olla virkamiehillä. Luottamushenkilöiden tehtävä on keskittyä strategioihin. Mikä on hyvällä mallilla? Viime aikoina on eniten kehuja tullut neuvolapalveluista. Espoo tarjoaa neuvolaikäisten lasten vanhemmille muun muassa netissä toimivan Vastaamo-palvelun, jossa voi anonyymisti kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta mieltään askarruttavista asioista. Vanhemmat saavat neuvolasta palvelusetelin, jonka tunnuksella palveluun pääsee: jokaisella vanhemmalla on oikeus viiteen kysymykseen. Myös vammaispalveluista on tullut myönteistä palautetta. Erilaisten ryhmien tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, ja esimerkiksi autismin kirjon henkilöitä on pystytty tukemaan. Vaikka vammaispalveluissa on tehty paljon hy- Espoossa asuva Suvi Aherto (kok.) on kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja lautakunnan alaisen perhe- ja sosiaalipalvelujen jaoston varapuheenjohtaja sekä varavaltuutettu. Aherto on alunperin Sodankylästä, mutta ylioppilaaksi hän kirjoitti Oulusta. Valtiotieteen maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta sosiaalipolitiikka pääaineena. Reilut neljä vuotta hän työskenteli kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaalipoliittisena sihteerinä. Nyt hän työskentelee sosiaali- ja terveysministerin erityisavustajana. vää, paljon on parannettavaa, muun muassa vammaisten henkilöiden asumisen järjestämisessä. Espoo on onnistunut vähentämään tuntuvasti nuorisotyöttömyyttä. Onko sosiaali- ja terveyslautakunnalla tässä osaa tai arpaa? Kaupungin sosiaalipuoli on ollut tässä aktiivisesti mukana. Kun tuli taantuma, päätimme ottaa nuoret painopisteeksi. Sosiaalityöntekijät ovat tehneet hyvää yhteistyötä TE-toimiston virkailijoiden kanssa: nuoria on saatu kaupungin työhönvalmennuskeskukseen, työpajoihin ja työharjoitteluun. Espoo lisäsi reippaasti työharjoittelupaikkoja, parhaimmillaan niitä on ollut jopa tuhat. Työharjoittelua koordinoi aikuissosiaalityö. Lisäksi nuorille on vertaistukiryhmiä, joissa he ovat porukoissa pohtineet, miten tästä eteenpäin. Moni on saanut sitä kautta tsemppiä ja onnistunut työllistymään. Jatkossa Espoo panostaa entistä enemmän työllistämiseen. Siinäkin nuoret ovat yksi painopiste. Mitä pidät kaupungin pahimpina sosiaalisina ongelmina? Ihmisten syrjäytyminen on pahin sosiaalinen ongelma koko yhteiskunnassa. Syrjäytymisen kierre on yritettävä katkaista saamalla niin nuoret kuin pitkäaikaistyöttömätkin ajoissa palveluiden piiriin. Se edellyttää muun muassa kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä ja henkilöstöä sinne. On lisäksi pidettävä huolta siitä, että myös työ- tai opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolella olevat saavat laadukkaat terveyspalvelut. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus käynnistää syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman. Siitä hyötyy myös Espoo. Haluatko vielä nostaa jonkin asian esille? Oma lempilapseni on lastensuojelu. Sijaishuollon laitosvaltaisuutta on purettava. Jos omassa perheessä ei voi elää, lapsi tai nuori pitäisi pyrkiä sijoittamaan sijaisperheeseen, lähemmäs tavallista arkielämää. Tämä poistaisi samalla lastensuojelun jälkihuollon ongelmaa: meillä on nyt aivan liikaa täysi-ikäisiä nuoria laitoksissa odottamassa tukiasuntoon pääsyä. Lea Suoninen-Erhiö NAPSITUT Tapani Ruokanen Suomen Kuvalehti 30/2011 Norjan tragedian pitäisi osoittaa koventuneen poliittisen keskustelun ja vihankylvön vaarat: sanat ovat tekoja. Jokainen on vastuussa omasta kielestään, jonka tuhovoima moninkertaistuu internetin aikana. Jouko Kajanoja Diakonia 3/2011 Palveluasumisen yksityistäminen palveluseteleineen on lisäämässä hyvä- ja huono-osaisten vanhusten eriytymistä. Varakkaat voivat korvata julkisen järjestelmän heikkenemisen yksityisillä hankinnoilla. Yksityistämisen ja palvelusetelien myötä vanhuspolitiikka edistää luokkayhteiskunnan paluuta. Paul Polansky, Pristinassa toimivan Kosovon romanipakolaisten säätiön puheenjohtaja Helsingin Sanomat Romanit tarvitsevat apua, ja heitä on hyljeksitty liian kauan. Toisaalta romanien täytyy myös itse auttaa itseään ja ponnistella tullakseen hyväksytyiksi. Kerjääminen ei auta heidän asiaansa. Romanikulttuurissa on monia arvokkaita perinteitä, joiden toivon säilyvän ja joita toivon enemmistön kunnioittavan. Kerjääminen ei kuitenkaan kuulu niihin. Vihreydestä vireämpi vanhuus -juttu äänestettiin Sosiaalitiedon 5-6/2011 parhaaksi jutuksi. Kirjapalkinnon voittivat Mika Forsberg Lahdesta, Helena Käyhkö Varkaudesta ja Minna Taskinen Leppävirralta. sosiaalitieto 7 8 I11 5

6 ajankohtaista UUTISIA LYHYESTI Katukulttuurilehti Iso Numero tuo tuloja köyhille. Sitä myyvät kerjäläiset, asunnottomat ja muut vähävaraiset Helsingin toreilla, puistoissa ja kaduilla. Lehti maksaa 4 euroa, josta myyjälle jää 3 euroa. Lehden sisällöstä vastaa yli 20 suomalaista kulttuuri- ja tiedelehteä, Sosiaalitieto muiden mukana. Lehden suuren suosion takia siitä otettiin jo alkukesästä toinen, kappaleen painos. Lehden on julkaissut Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry kannanottona köyhyyttä ja ihmisten eriarvoistumista vastaan. Tukholmalaisvanhukset saavat kuusi tuntia kotipalvelua kuussa itse valitsemaansa tarkoitukseen. Avun saamiseksi ei tarvita kuin 80 vuoden ikä elämäntarinaansa tai sairauskertomustaan ei tarvitse tilittää viranomaiselle. Palvelu maksaa 197 kruunua, noin 21euroa, tunnilta, pienituloisilta vähemmän. Nuoret pelissä -aineisto auttaa kasvattajia ymmärtämään pelimaailmaa ja pelaamisen riskejä. Se tarjoaa myös tietoa tuki- ja hoitopalveluista. Monia kasvattajia huolestuttaa lasten ja nuorten kännykkä-, tietokone- ja konsolipelaamiseen käyttämä aika ja pelien haitalliset sisällöt. Nuoret pelissä -aineiston on tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Elämä On Parasta Huumetta ry:n Pelitaito-projektin kanssa. Rahapelaamisen ikärajat muuttuivat heinäkuun alusta. Kaikki rahapelaaminen on kielletty alle 18-vuotiailta. Alaikäisten rahapelaaminen on ollut Suomessa yleistä. Arpajaislain muutos toi Suomeen muualla Euroopassa yleisesti noudatettavat ikärajat. Rikoksentorjuntaneuvosto on koonnut teemasivustolle tietoa väkivallasta ja hyviä käytäntöjä sen vähentämiseksi. Uusien tutkimusten mukaan väkivalta työpaikoilla on lisääntynyt ja parisuhteissa myös miehet kokevat väkivaltaa yhtä paljon kuin naiset. Sivustolla esitellään muun muassa menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida parisuhdeväkivallan uusiutumisriskiä. Isien määrä perheiden auttamispalveluissa on lisääntynyt, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton kysely. Esimerkiksi ensikodeissa isien määrä on lähes kolminkertaistunut 10 vuoden aikana. Heitä on nyt neljännes asiakkaista. Palveluja on kehitetty paremmin koko perhettä ajatellen, mutta isät myös haluavat olla entistä aktiivisemmin mukana perheen asioissa. Yli puolet apua hakevista isistä tarvitsee tukea vanhemmuuden, parisuhdeongelmien ja eron muodostamaan vyyhtiin. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sosiaalityöntekijät ja poliisit kohtaavat toisensa maahanmuuttajakysymyksissä, etenkin lasten ja nuorten asioissa. Tähän moniammatiliseen yhteistyöhön on paneuduttu EU-hankkeessa Immigrants, Police and Social Work, IPS. Sosiaalityöntekijöille ja poliiseille järjestettiin alkuvuodesta yhteinen täydennyskoulutus moniammatillisesta yhteistyöstä ja kulttuurien välisestä osaamisesta. Osallistujien mukaan yhteistyön tarve tulee enemmän esiin lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä kuin aikuissosiaalityössä. Esimerkiksi koulu- ja lähipoliisin työllä on useita yhtymäkohtia ehkäisevään sosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Yhteistyön lähtökohta on oman perustehtävän selkeyttäminen sekä itselle että toiselle osapuolelle. Oleellista on toisen työn tunteminen. Yhteyksien luominen ja henkilökohtaisen verkoston rakentaminen ovat ensimmäinen askel käytännön yhteistyöhön. Osallistujista oli tärkeää pysähtyä yhdessä moniammatillisen yhteistyön ja kulttuurien välisen kohtaamisen kysymysten äärelle niitä ei tule ajatelleeksi arkityön keskellä. Hyväksi koettiin keskustelumahdollisuus ja lupa kysyä toiselta osapuolelta avoimesti eri asioita. Uutena avauksena tuli esiin yhteyksien vahvistaminen maahanmuuttajayhteisöjen ja näiden edustajien kanssa. Turun ammattikorkeakoulun koordinoima IPS-hanke on tuottanut kansainvälisen julkaisun Working together for Better Integration, jossa esitellään hankkeessa mukana olevien maiden, Suomen, Ruotsin, Hollannin, Ison-Britannian ja Espanjan esimerkkejä poliisin ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöstä maahanmuuttajakysymyksissä. Esimerkiksi Hollannissa työ on jalkautettu maahanmuuttajayhteisöihin kouluihin, lähiöihin ja kaduille. Espanjassa taas on hyviä kokemuksia monikulttuuristen alueiden naapuruussovittelusta. Suomessa hanke on toteutettu yhdessä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Heidi Tuominen & Sari Vanhanen Lisätietoa Immigrants, Police and Social Work -projekti Working Together for Better Integration. Immigrants, Police and Social Work. Migration studies C/8, Siirtolaisinstituutti > Julkaisut > Web-raportit > Muut online-julkaisut Riikka Susi & Elli Heikkilä: Maahanmuuttajat, poliisi ja sosiaalityö. Hyviä käytäntöjä Suomesta. Web Reports 67. Siirtolaisuusinstituutti 2011.www.migrationinstitute.fi > Julkaisut > Web-raportit > Web Reports KOULUTUS Pirkanmaalla kerätyn työelämäpalautteen mukaan sosionomi (AMK) -tutkinnon laaja-alaisuus ja monipuolisuus on yhtä aikaa sen vahvuus ja heikkous. Laaja-alaisuutta arvostetaan, mutta toisaalta kaivataan erityisosaamista, joko jatkokoulutuksen tai valinnaisuuksien, pääaineen kautta. Tämä käy ilmi Tampereen ammattikorkeakoulun tekemästä kyselystä Pirkanmaan sosiaalialan työnantajille. Kyselyyn vastasi 36 työelämän edustajaa julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Sosionomitutkinnon vahvuuksiksi mainittiin ammattieettinen ja asiakas- ja voimavaralähtöinen työorientaatio. Asiakaslähtöinen palveluprosessi korostuu myös työnantajien näkemyksissä tulevaisuuden työstä: Luukuttaminen vähenee ja on oltava monipuolisempi ja työntekijän on osattava kiertää luukulta luukulle. Työnantajat näkivät eniten kehitettävää sosionomien palvelujärjestelmän ja lainsäädännön tuntemuksessa, talousosaamisessa ja esimiestaidoissa. Koulutuksen yhteiskunnallista orientaatiota kiitetään, mutta samalla todetaan, että asiakkaiden asioiden ajaminen ja vaikuttamisosaaminen eivät välttämättä näy käytännössä. Tarvitaan rohkeutta tuoda esiin sosiaalinen näkökulma moniammatillisessa tiimityössä. Työnantajien mielestä sosionomeilla on sosiaalityöntekijöitä paremmat valmiudet toimia eri asiakasryhmien kanssa. Heillä on sosiaalityöntekijöitä laajempi asiakastyön orientaatio, koska he ovat mukana palveluprosessin eri vaiheissa ja kulkevat asiakkaan rinnalla. Sosiaalialan työnjakoa työnantajat hahmottavat niin, että lähihoitajat hoitavat ja hoivaavat, näkevät palvelujärjestelmän asiakkaan tasolta. Sosionomien työ taas perustuu käsillä olevaan hetkeen he etsivät arjen ratkaisuja. Sosiaalityöntekijät tekevät pitkäjänteiset päätökset tulkitsemalla lakeja ja ohjeita. Merja Borgmanin ja Ulla-Maija Koivulan tekemän Työelämäkyselyn perusteella sosionomeilla on selvä paikka sosiaalialalla ja heidän kysyntänsä uskotaan kasvavan. Heitä tarvitaan erityisesti ohjaukselliseen työhön ja lähiesimiestyöhön. 6 sosiaalitieto 7 8 I11

7 laina ja palaute palaute I Hanna Heinonen Perhekuntoutusta tarvitaan nykyistä enemmän Tästä puhutaan Toimitukset ovat saaneet viime kuukausina kutsuja monenlaisiin lastensuojeluyksiköihin, ja kutsuja on tullut myös päihdekuntoutusyksiköiltä. Aihe on ollut sama: yksikön aloittama perhekuntoutus. Ideana on se, että koko perhe menee kuntoutukseen sen sijaan, että lapsi sijoitettaisiin laitokseen tai vanhempi menisi päihdekuntoutukseen. Kertooko tämä lastensuojelun uusista painotuksista vai onko kyse jostain muusta? LAINA SOS-Lapsikylä, Kutsumme Sinut tai toimituksesi edustajan kuulemaan ja keskustelemaan SOS-Lapsikylän käynnistämän perhekuntoutuksen merkityksestä ja siitä saaduista kokemuksista. Kirkkopalvelut, Ruusun perhekuntoutusmalli tarjoaa turvallisen ja luotettavan ratkaisuvaihtoehdon ongelmallisissa tilanteissa eläville perheille. Sosiaalitieto 4/2011 Perhekuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä on tarkoitettu lapsiperheille ja myös lasta odottaville perheille. kuva: Katriina Roiha Perhekuntoutus on jo vakiintunut osaksi lastensuojelun avohuoltoa. Sitä ovat toteuttaneet lähinnä kunnat ja järjestöt. Perhekuntoutuksen käsite on kuitenkin määrittelemätön ja sen sisällöt vaihtelevat paljon. Ideana on kuntouttaa koko perhettä samanaikaisesti. Perheen tarpeista rakentuva kuntoutus on intensiivistä ja usein myös pitkäkestoista. Se on yksi tukevimmista avohuollon toiminnoista, jota tarjotaan silloin, kun perinteiset kotiin annetut tukimuodot eivät tue riittävästi lapsen ja/tai perheen kuntoutumista. Perhekuntoutusta voidaan tarjota päivisin tapahtuvana tai ympärivuorokautisena tukena. Parhaassa tapauksessa sen tavoitteet on rakennettu yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Perhekuntoutusta ei tulisi koskaan käyttää uhkailun tai kiristyksen keinona, jolloin vanhemmille sanotaan kuntoutuksen olevan viimeinen mahdollisuus ryhdistäytyä tai suoremmin puhuttaessa sitä edellytetään, jottei huostaanottoon tarvitse turvautua. Perhekuntoutuksen tulee perustua lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Tämä edellyttää avoimuutta: kuntoutuksen on oltava sisällöltään selkeää ja sen toteutusta on voitava muotoilla asiakkaiden tarpeiden perusteella. Siten on melko sama, kuka perhekuntoutusta järjestää, kunhan varmistetaan toimiva ja intensiivinen yhteistyö lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhekuntoutuksen toteuttajan kanssa. Nykyisin kuntoutusta tuottavat myös yksityiset palveluntuottajat. Uusia toimijoita tarvitaan, sillä perhekuntoutusta tulisi olla saatavilla nykyistä enemmän ja sitä tulisi kyetä räätälöimään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perhekuntoutus ei saa keskittyä pelkästään lapsen tilanteeseen ja lapsen kuntouttamiseen vaan vanhempien kuntouttamisen tulee olla keskiössä. Vain vanhempia kuntouttamalla voidaan tukea sellaista vanhemmuutta, jonka avulla lapsi voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan. Yksityiset palveluntuottajat ovat yleensä motivoituneita toimimaan annettujen reunaehtojen mukaan. Ne ovat joustavia, kun palveluja suunnitellaan, ja huolehtivat laadun valvonnasta esimerkiksi hyvän dokumentoinnin avulla. Yksityiset palveluntuottajat voivat tukea julkisen vallan toteuttamaa suunnitelmallista lastensuojelutyötä, kunhan lapsen vastuusosiaalityöntekijä on tiiviisti mukana kuntoutuksen toteuttamisessa. Hanna Heinonen, ohjelmajohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto Vanhempien kuntouttamisen tulee olla keskiössä. sosiaalitieto 7 8 I11 7

8 kärki Lea Suoninen-Erhiö Auttajan monet kasvot Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuonna halusimme tehdä kirjoituskilpailulla näkyväksi vapaaehtoisten panosta auttamistyössä. Kirjoituksia toivoimme sekä sosiaalialan ammattilaisilta että vapaaehtoistyöntekijöiltä. Miten sujuu ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhteispeli? kuvat: Colourbox/ muokkaus Panu Pälviä 8 sosiaalitieto 7 8 I11

9 Kirjoittamisen työ ja tuska Lämmin kiitos jokaiselle kirjoituskilpailuun osallistuneelle. Tekstin tuottamisen ammattilaisina tiedämme, miten vaikeaa kirjoittaminen on. Usein sanojen laittaminen paperille on työn ja tuskan takana. Kilpailuun tuli 12 kirjoitusta. Tyyli vaihteli: oli tiukkaa asiatekstiä, mielipidekirjoitusta sekä sosiaaliproosaa. Arvioimme tekstejä sekä sisällön että tyylin perusteella. Puhuttelevimmat kirjoitukset olivat tarinamuodossa: Helppolukuiset kertomukset tavoittavat vapaaehtoistyön merkityksen pintaa syvemmältä. Ne vievät elävään todellisuuteen ja koskettavat lukijan tunteita. Tämän tyyppinen kirjoittaminen on näennäisestä keveydestään huolimatta vaativaa: on ymmärrettävä se asia, josta kirjoittaa ja on kyettävä heittäytymään siihen maailmaan, josta kirjoittaa. Kirjoituksissa oli yleistä pohdintaa vapaaehtoistyön merkityksestä sekä ideoita sen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Joissain kirjoituksissa käsiteltiin ammatti- ja vapaaehtoistyön rajoja. Osa kirjoituksista ei varsinaisesti käsitellyt vapaaehtoistyötä tai käsitteli sitä vain sivulauseissa. Yksikään kirjoitus ei käsitellyt vertaistukea tai vertaisryhmien toimintaa, vaikka viime vuosina juuri tämän tyyppistä toimintaa on paljon kehitetty. Ehkä sitä ei mielletä vapaaehtoistoiminnaksi. Monesta kirjoituksesta oli rivien välistä luettavissa hierarkkinen asetelma: Ylimpänä ovat ammattilaiset, alimpina apua tarvitsevat. Vapaaehtoiset ovat siinä välissä. Asetelma olisi voinut olla toisenlainen, jos mukana olisi ollut myös vapaaehtoistyöstä elämäänsä helpotusta saaneiden kirjoituksia. Vapaaehtoisten työpanoksen merkitys nousi esiin erityisesti vanhustyössä. Yksinäiset vanhukset kaipaavat juttuseuraa ja tähän on avuksi ystävätoiminta. Vanhuksille järjestettyihin juhliin ja tapahtumiin saadaan helposti näyttelijöitä, laulajia ja soittajia esiintymään talkoohengessä. Ammattilaisten kirjoituksista välittyi vapaaehtoisten arvostus, mutta niissä ilmeni myös se, että aina yhteispeli ei ole helppoa. Esimerkiksi vanhusten ulkoiluavuksi ryhtyneet vapaaehtoiset saattavat pyyhältää palvelutaloon etukäteen ilmoittamatta. Hoitohenkilökunnan oletetaan jättävän muut työnsä ja pukevan ja laittavan vanhuksen ulkoilukuntoon siltä seisomalta. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja ne on kerrottava myös vanhuksille. Muuten he eivät voi tietää, että vapaaehtoinen ei ole hoitaja eikä häneltä voi odottaa samoja asioita kuin hoitajalta. Joillekin vapaaehtoisille tuottaa tuskaa se, että heille on alkanut tulla liikaa vastuuta ja myös ammattilaisille kuuluvia tehtäviä, kuten lääkkeiden anto. Sekin nousi esille, että vapaaehtoistyötä täytyy jonkun organisoida se ei suju itsestään. Lisäksi ammattilaista tarvitaan vapaaehtoisten tueksi: myös vapaaehtoisille on tarjottava joskus virkistystä ja heistä on pidettävä huolta, muuten he uupuvat. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT TUOMAREINA Kirjoituskilpailun tuomareina toimivat tänä vuonna Sosiaalitiedon toimituspäälliköt Erja Saarinen ja Lea Suoninen-Erhiö. 1. palkinto Vesa Sinervä: Kahvia, kiitos! 2. palkinto Nimimerkki Kesäkuu: Viaton katse 3. palkinto Laura King: Vapaaehtoistyö osaksi suomalaista sosiaalityötä kuva: Fanni Schildt sosiaalitieto 7 8 I11 9

10 1. palkinto Vesa Sinervä Kirjoituskilpailun voittaja Vesa Sinervä työskentelee ikäihmisten palvelutalon johtajana. Sitä ennen hän teki päihdetyötä kuusi vuotta. Kahvia, kiitos! on fiktiivinen tarina, joka perustuu hänen päihdetyökokemuksiinsa. Sinervä on koulutukseltaan teologian maisteri. Lisäksi hänellä on yhteisöhoidon koulutus ja hän on suorittanut johtamisen erikoistumisopinnot. Sosiaalityön opiskelija hän on ollut vuodesta Sinervä harrastaa kirjoittamista. Hänestä on antoisampaa ja hauskempaa kirjoittaa ja myös lukea tarinaa kuin asiatekstiä. Kahvia, kiitos! nainen on varmaan vähän tärähtänyt, päättelin ties kuinka monennen kerran. Kärvistelin päiväkeskuksen nahkasohvalla kahvin kylmetessä mukissani ja toivoin, että hän lähtisi eikä tulisi ihan heti takaisin. En voinut kuitenkaan tuo työroolini vuoksi muuta kuin siemaista kahvia, nyökytellä ja esittää vilpittömän kiinnostunutta. Me tarvitsimme jokaisen vapaaehtoistyöntekijämme, täytyi osata vain työntää henkilökohtaiset reaktiot sivumpaan. Kenties naisen epätasapainoinen käytös auttoi häntä aidosti kohtaamaan päihde-ehtoisia asiakkaitamme. Kuka täysin järjissään oleva edes tekisi pyyteettömästi työtä juoppojen parissa? Kiitos Luojan, ovi kävi. Ehkä saataisiin lisää järkeä tähän keskusteluun, jota olimme kaksistaan käyneet noin vartin verran. Ojentauduin sohvalta sen verran, että näkisin, kuka tulija oli. Se oli Riipinen ja lievästi pöllyissään, kuinkas muutenkaan. Ponkaisin pystyyn kahvimukini kanssa. Kuule Riipinen, täällä on nollaraja, kyllähän sä sen tiedät. Ai hei, Kimmo, huudahti vapaaehtoistyöntekijämme äänensävyllä, joka kutsui tulijaa kertomaan juurta jaksain kaikki kuulumisensa. Sun täytyy nyt kyllä valitettavasti lähteä, Riipinen, määräsin ja ohjasin miestä takaisin ulkoovea kohti. Tuossa kohtaa miehen päässä raksutti humalatilasta huolimatta nopeammin kuin olisi usko- nut. Hän oli jo tajunnut, ettei minulta heruisi mitään, mutta ehkäpä... Marja-Leena, tuu käymään tossa pihalla, mulla olis kato asiaa. Marja-Leenan kasvoille levisi aurinkoinen hymy, hän oli jo ovella ja kyselemässä Riipisen vointeja. En jaksanut ymmärtää naisen hyysäviettiä. Se oli kuin äidillisten hoivatarpeiden aalto, joka peitti alleen kaiken järjellisen ajattelun ja pohdinnan. Mikä oikeasti auttaa tuotakin vanhan oksennuksen hajuista langan laihaa miestä, joka jalat vapisten odotti auttajaansa? Sekö, että hän saa neljän promillen humalassa ensin sääliä ja sen jälkeen muutaman euron vipin, jota ei tietenkään tarvitse maksaa takaisin? Vai se, että hänelle asetetaan selvä raja? Puoli tuntia kului. Kimmo ja Marja-Leena olivat saaneet asiat selviksi ja Marja-Leena kolusi taas eteisessä. Kyllä oli taas kuule Kimmolla suruja. Isänsä oli kuollut ja Keskeytin naisen: Kuule, sen isä on kuollut jo kolme vuotta sitten. Mutta tämä oli kasvatti-isä, jatkoi Marja-Leena vilkaisten toruvasti miespolon sanoja epäilevää päihdetyöntekijää ja jatkoi vuodatustaan. Oli pakko täyttää kuppi kahvilla, vaikka edellisetkin meinasivat jo pursuta korvista ulos. Jaksoi paremmin seurustella. Kului tunti ja Marja- Leena oli saanut pajatsonsa tyhjennettyä. Hän ei enää keksinyt sanottavaa, huikkasi kiitokset kahveista ja lähti jatkamaan matkaansa. Vääntäydyin takki tyhjänä päiväkeskuksen toimistoon kuuntelemaan tietokoneen näppäimistön hiljaista naputusta. Ehtisin vielä tehdä iltapäivän rutiinit ennen kotiin lähtöä. Avatun ikkunan takana koivun oksat havisivat tuskin kuuluvasti. Miksi minä oikeastaan tein tätä työtä? Oliko ammatillisuus minulle vain tekosyy olla välittämättä Marja-Leenan tavoin sydämelläni asiakkaistani? Halusinko vain täyttää velvollisuuteni kunnon kansalaisena ja kuitata palkkani kerran kuukaudessa? Hieraisin silmiäni ja karistin itsesyytökset takaisin alitajunnan hämäriin. Juuri kun olin sammuttanut tietokoneen, ovi kävi. Vieläkö täällä on kahvia, löysin sinulle uuden kaverin, kailotti Marja-Leena oviaukossa. Kävelin hieman epäuskoisena eteiseen ja pakottauduin hymyilemään, vaikka sisälläni kiehui. Olisin mieluusti jo lähtenyt kotiin, mutta Marja-Leena oli roudannut kyliltä uuden asiakkaan. En voinut muuta kuin laittaa kattilan kannen sisälläni kiinni ja ojentaa käteni miehelle, joka katsoi minua jotenkin arasti, kuin koira, joka oli tottunut lyönteihin. Hän tarttui käteeni ja astui epäröiden oviaukosta. Kyllä meillä kahvia on, en ihan ehtinyt kaataa sitä vielä viemäriin. Otatko? Mies nyökkäsi ja väläytti varovaisen hymyn. Minun täytyy mennä, mukava, että et ollut vielä lähtenyt, totesi Marja-Leena ja katosi. 10 sosiaalitieto 7 8 I11

11 Ohjasin miehen istumaan, arkuus ja silmät kertoivat minulle monien päihdetyövuosien kokemuksella, että hän oli vesiselvä. Vasta kolmannen kupillisen kohdalla mies alkoi kertoa itsestään. Oli saanut tarpeekseen kolmenkymmenen vuoden ryyppäämisestä ja tahtoi lopettaa. Kuuntelin häntä aidosti kiinnostuneena. Lupasin selvittää heti seuraavana päivänä, onko hänellä mahdollisuutta päästä kuntoutukseen. Hän puolestaan lupasi tulla käymään päiväkeskuksessa. Pääsin kotiin kaksi tuntia suunniteltua myöhemmin, mutta olin silti hyvilläni. Tuntui, että olin saanut olla oikeasti avuksi jollekin tuntemattomalle alkoholistille. Seuraavana päivänä Marja-Leena ilmestyi aurinkoisena jo hieman ennen avaamisaikaa odottamaan uutta tuttavuuttaan. Pyörittelin silmiäni hänen sinisilmäisyydelleen. Mutta ennen kuin ehdin lausua tuomioni miehen riippuvuuden aiheuttamasta epäluotettavuudesta, ovi aukesi ja mies seisoi arkana edessäni. Oletko ehtinyt saada selvyyttä kuntoutuspaikasta, hän kysyi ällistyksekseni. Mies tuli päiväkeskukseen tuon päivän jälkeen miltei joka päivä ja pääsi lopulta myös kuntoutukseen. Sen jälkeen hän jatkoi käymistä päiväkeskuksessa, kunnes eräänä kauniina päivänä nimitimme hänet vapaaehtoistyöntekijäksi. Missä hän olisikaan ilman Marja-Leenaa ja Marja-Leenan epäammatillista hoivaviettiä? Sitä kysyn itseltäni aina, kun si en kahvia päiväkeskuksen nahkasohvalla ja kuuntelen Marja-Leenan juttuja. TUOMARIEN PERUSTELUT Jo alku tempaa mukaansa: se vie lukijan suoraan päähenkilön henkiseen ja fyysiseen tilaan, näyttää ammattilaisen turhautumisen niin työhönsä kuin naiivisti ihmiseen uskovaan vapaaehtoistyöntekijään. Kirjoituksessa on syvyyttä ja vahva eettinen ulottuvuus. 2. palkinto nimimerkki Kesäkuu TUOMARIEN PERUSTELUT Kirjoitus alkaa arvoituksellisesti: miten hevosen hankinta liittyy vapaaehtoistyöhön? Tarina imee mukaansa ja vastaus selviää. Myötäelämisen kyky, yhdessä tekeminen ja ajan antaminen vievät eteenpäin. Viranomaistyönä tämä ei aina onnistu. Viaton katse hevostallilla yksi olento erottuu joukosta. Viaton, apaattinen katse tarkkailee minua pitkän otsaharjan alta. Takkuinen turkki täynnä täitä, lohjenneet kaviot. Luut paistavat selästä läpi, kun tämä hauras olento kävelee hitaasti luokseni. Minuun sattuu satuloida se, hevonen luimuilee ja yrittää osua minuun kavioillaan. Se yrittää viestiä, että sattuu. Istahdan selkään, tunnen yhä kuinka hevoseen sattuu. Pyydän sitä kävelemään pari askelta, huojuen se alistuu tahtooni. Puistan päätäni ja hyppään alas. Tämä me kyllä otetaan. Viikon kuluttua hevosauto kaartaa tallimme pihaan ja ulos astelee tuo hauras olento. Se on niin laiha, että pelkään sen hajoavan käsiini. Se on niin väsynyt, että ei jaksa puolustella. Hevonen nielee ilmaa; huumaa itsensä imppaamalla. Sillä on niin paljon kipuja, että se on keksinyt tavan, jolla sulkea kivut pois. Aloitamme oikealla ravinnolla ja vain pienellä määrällä liikuntaa kerrallaan. Pesemme täit pois ja vuolemme kaviot. Lääkäri tutkii hevosta säännöllisesti. Haemme imppaamiseen apua ulkomailta, jotta saamme uusimman tutkimustiedon imppaavan hevosen hoidosta. Kun hevonen saa lisää voimia, se alkaa oireilla psyykkisesti. Enää ei ole huolta fyysisestä jaksamisesta. Hevosella on energiaa näyttää vihansa ja pelkonsa ihmisiä kohtaan. Alamme tehdä yhdessä asioita maasta käsin; peruutuksia, väistöjä ja muita perusasioita. Hevosestamme ilmenee uusia asioita; se on vieroitettu emästään liian aikaisin, ja sen takia sillä ei ole sosiaalisia taitoja. Edellisessä kodissaan se on ollut puutteellisella ruokinnalla ja psyykkisesti liian raskaissa tehtävissä. *** Neljä vuotta myöhemmin olen tehnyt tukihenkilösopimuksen. Vilma alkaa käydä tallilla kanssani säännöllisesti. Hevosellamme tehdään nyt pitkiä laukkalenkkejä päivittäin ja sen psyykkinenkin vointi on parantunut. sosiaalitieto 7 8 I11 11

12 Ensimmäisellä kerralla käymme hevosen tarhassa. Vilma on hiljainen, eikä puhu vielä mitään. Näytän tytölle, miten hevonen on koulutettu. Näytän hevoselle sormella merkin koskematta siihen, hevonen väistää heti sivuun kuten pyysin. Heilautan narua kerran, ja hevonen peruuttaa pari askelta taakse. Kerron tytölle, että hevosemme on koulutettu siihen, että mitään ei toteuteta väkivallalla tai väkisin. Annamme hevoselle aikaa miettiä ja pohtia oikeita ratkaisuja, meillä ei ole kiire opettaa hevoselle kaikkea heti. Tätä sanotaan luonnolliseksi hevosmiestaidoksi. Kun Vilma ensimmäisellä kerralla taluttaa hevosta, hevonen vie häntä. Se ei pidä tyttöä vielä johtajana. Opetan tytölle, miten hän voi käyttää elekieltään, hengitystekniikkaansa ja olemustaan hevosen kanssa toimiessaan. Hevoset eivät puhu eivätkä turhaan potki. Ne kommunikoivat elekielellä. Tyttö oppii olemaan olemukseltaan jämäkkä jo viiden tallipäivän jälkeen. Hiljaiselle ja ujolle tytölle tämä on suuri saavutus. Kun hevosen kanssa tehdään johtajuusharjoituksia, välillä on laitettava itsensä likoon. Se ei aluksi näytä hienolta eikä kaikki mene heti miten haluaa. Kuudennen kerran jälkeen Vilma alkaa jutella kanssani. Hän kysyy, miksi hevonen tietyissä tilanteissa joskus luimuilee. Kerron hänelle lisää hevosesta. Sillä on rankka tausta, joka yhä vaikuttaa sen olemukseen. Sillä tulee aina olemaan huonoja muistoja joistakin asioista. Meidän tehtävämme on vapauttaa se stressistä ja huonoista muistoista. Tyttö nyökkää ja rapsuttaa hevosta sanoen samalla ääneen: Ymmärrän miltä sinusta tuntuu. *** Kirkkaat loisteputkivalot valaisevat huoneen, jonka seinille on ripustettu värikkäitä tauluja, abstrakteja taideteoksia. Huoneesta on pyritty tekemään kodikas. Kättelen sosiaaliohjaajaa, sosiaalityöntekijää, perhekodin työntekijää ja koulun edustajaa. Vilmaa en kättele, mehän tunnemme jo entuudestaan. Hän katselee ympärilleen epävarmana mihin hän nyt istahtaisi? Työntekijät pyytävät meitä istumaan. Vilma katselee minua kysyvästi, hieman arkaillen. Nyökkään, ja hän istahtaa. Neljä työntekijää katsoo tyttöä hymyillen. He haluavat luoda lämpimän ilmapiirin. Siirrän oman tuolini työntekijöiden ja tytön välille. Sosiaaliohjaaja avaa huoneen ikkunan. Ulkona tuulee hieman. Linnut laulavat, on ihana keväi- nen iltapäivä. Sisällä huoneessa on lämmintä, aurinko paistaa pistelevästi melkein suoraan tytön silmiin sälekaihtimien välistä. Työntekijät puhuvat tytön jaksamisesta koulussa. Arvosanat ovat aluksi parantuneet, mutta nyt tytöllä on ollut pitkiä poissaolojaksoja. Koulun edustaja luettelee poissaolopäivät ja poissaolotuntien määrät. Minä en kirjaa mitään ylös. Muut työntekijät kirjaavat kaiken omiin ruutuvihkoihinsa. Tyttö siristelee silmiään ja väistelee päällään aurinkoa. Siirrä tuolia vaan, sanon hiljaa. Vilma hymyilee hieman arkana, ja siirtyy sivummalle istumaan. Muut työntekijät hiljenevät hetkeksi ja hymyilevät. He jatkavat keskustelua siitä, mistä tytön poissaoloissa voisi olla kyse. Tyttö kohauttaa olkapäitään ja hymyilee ujosti. Kun häneltä kysytään, hän ei tiedä. Hän ei aina tiedosta ahdistustaan, tiedän sen. Perhekodin työntekijä sanoo, että Vilma on hyvin rauhallinen ja hiljainen tyttö. Hänen pitäisi oppia sanomaan vastaan, oppia pitämään puoliaan. Sosiaalityöntekijä kysyy, onko tyttö viihtynyt kanssani. Vilma nyökyttelee tyytyväisen näköisenä. Kerron työntekijöille, että hän on oppinut jo pitämään puoliaan tallilla. Hän osaa itse tarttua asioihin, kuten aloittaa karsinan siivoamisen ja hakea hevosen sisälle. Työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että tallilla käyminen on selvästikin vahvistanut tyttöä henkisesti. *** Minun tehtäväni on tasapainoilla viranomaisja ystäväsuhteen välillä, sillä suhteemme ei ole kumpaakaan. Pyrin vahvistamaan tyttöä henkisesti ja ohjaamaan häntä kohti itsenäistä elämää ja hyvää elämänhallintaa. Viranomaisetkin pyrkivät samaan, mutta eivät pääse yhtä lähelle eivätkä välttämättä ehdi lähestyä tyttöä samalla tavoin. Meillä on Vilman kanssa yhteiset harrastukset ja samat kiinnostuksen kohteet. Tytön ollessa oma itsensä ja touhutessa harrastuksensa parissa hänestä tulee esiin paljon enemmän kuin viranomaistapaamisissa. Kun olen kertonut hevoseni menneisyydestä, Vilma on oppinut tiedostamaan sen, että myös hän oireilee joskus oman menneisyytensä takia. Aurinko paistaa ja ulkona on raikas, sateenjälkeinen tuoksu. Vilma hyppää reippaasti hevosen selkään ja pyytää sitä kävelemään. Hevonen tottelee ja luottaa tyttöön. Pitkä työ on tuottanut tulosta. 3. palkinto Laura King Laura Kingin kirjoitus Vapaaehtoistyö osaksi suomalaista sosiaalityötä sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Kirjoitus perustuu hänen kokemuksiinsa vapaaehtoistyöstä asunnottomien asuntolassa Englannissa vuosina Sen jälkeen hän jatkoi asuntolassa projektityöntekijänä pari vuotta. Nykyään King työskentelee palveluohjaajana Vantaan kaupungin aikuissosiaalityön asumispalvelujen toimintayksikössä. Sosionomiksi (AMK) hän valmistui jouluna 2007 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta. TUOMARIEN PERUSTELUT Nostimme kilpailussa kolmanneksi mielipidekirjoitustyyppisen tekstin sen sisällön vuoksi. Kirjoitus tuo keskusteluun ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhteistyöstä uuden idean Englannista, jossa vapaaehtoistyö on opiskelu- ja urasuunnitelmiaan miettivien nuorten suosiossa. 12 sosiaalitieto 7 8 I11

13 o Vapaaehtoistyö osaksi suomalaista sosiaalityötä ma kokemukseni vapaaehtoistyöstä sosiaalialalla on Englannista, jossa moni nuori toimii vapaaehtoisena ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Jotkut haluavat kokeilla, onko ala itselle sopiva. Jotkut taas haluavat vain kokemuksen vuoksi viettää välivuoden sellaisella alalla, johon eivät aio suunnata. Vapaaehtoistyö vetää puoleensa myös työikäisiä ihmisiä. Jotkut haluavat tehdä oman työnsä ohella jotain erilaista. Toiset taas miettivät aikuisopintoja tai uran vaihdosta. Englannissa vapaaehtoistyö on luonnollinen osa työelämää. Se nähdään kokemusten tarjoajana ja ponnahduslautana työelämään. Itse olin EU-rahoitteisessa vapaaehtoisvaihdossa lontoolaisessa asunnottomien asuntolassa. Siellä oli vapaaehtoisia lyhyemmillä ja pidemmillä jaksoilla kokopäivätyössä: oma pestini kesti vuoden. Vapaaehtoiset hoitivat joitakin rutiinitehtäviä asuntolan työntekijöiden rinnalla: työtä tehtiin tiimeissä, ja yhteistyö sujui. Vastuu oli varsinaisilla työntekijöillä, ja he myös tukivat vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset olivat tulleet asuntolaan omasta halustaan: he olivat motivoituneita työskentelemään siellä. Jokaisella vapaaehtoisella oli oma työntekijä ohjaajana. Tämän kanssa tehtiin yksilökohtainen suunnitelma vapaaehtoisjaksolle. Oma ohjaaja toimi monelle myös niin sanottuna tutorina, joka tarvittaessa kannusti ja motivoi vapaaehtoista sosiaalialan urasuunnitelmissa. Oma vapaaehtoisjaksoni vahvisti haluani opiskella sosiaalialaa ja päästä alan töihin. Se oli arvokasta aikaa ammatilliselle kasvulleni ja antoi ainutlaatuista työkokemusta, joka kantaa minua edelleen työelämässä. Suomessa vapaaehtoistyö näyttää kiinnostavan lähinnä työttömiä ja eläkkeelle jääneitä ihmisiä, joilla on halua auttaa ja aikaa siihen. Vapaaehtoistyö on irrallaan sosiaalialan tavallisesta työstä. Tällaiselta se ainakin vaikuttaa nykyisen kuntatyöni näkökulmasta. Vapaaehtoistyö on usein satunnaista ja palvelujen ulkopuolella tapahtuvaa. Sitä tekevät ihmiset eivät välttämättä sitoudu työhön kovinkaan pitkäksi aikaa. Toimintaa organisoivat erilaiset yhdistykset yksin tai yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa. Toiminta vaikuttaa hajanaiselta ja vaikeasti hallittavalta. Entäpä jos vapaaehtoistoiminta juurrutettaisiin osaksi jo toimivia palveluja? Se vietäisiin sinne, missä asiakkaat ovat. Vapaaehtoistyö kannattaisi Suomessakin integroida osaksi työelämää. Se ei auttaisi ainoastaan niitä, jotka haluavat kerätä sosiaalialan kokemusta tulevaisuutta varten, vaan myös niitä, jotka vielä miettivät, onko ala heitä varten. Vapaaehtoisjakso sosiaalialalla lisäisi alan houkuttelevuutta työkenttänä. Kun alan työt tulisivat lähemmäksi ja helpommin lähestyttäviksi, myös alaan kohdistuvat ennakkoluulot voisivat hälvetä. Suomalaisia nuoria lähtee vapaaehtoistyöhön Eurooppaan ja muualle maailmaan. Vapaaehtoistyötä pitäisi voida tehdä yhtä lailla oman maan kamaralla ja oman maan hyödyksi. Suuri osa lontoolaisen asuntolan vapaaehtoiskavereistani oli englantilaisia. He halusivat tehdä vapaaehtoistyötä ennen korkeakouluopintoihin hakeutumista. Englannissa systeemi toimii oman yhteiskunnan hyödyksi. Vapaaehtoistyön tukeminen vaatii yhteiskunnan panostusta. Pidemmillä vapaaehtoistyön jaksoilla oleville pitäisi maksaa jonkinlaista päivärahaa. Opiskelijoille pitäisi sallia opintoputkeen aukkoja, jolloin he voisivat kokeilla siipiään vaikkapa vapaaehtoistyössä. Panostaisin nimenomaan siihen, että nuoria opiskelu- ja urasuunnitelmiaan miettiviä kannustettaisiin kokeilemaan sosiaalialan töitä. Uskon, että työstä saatu käytännön kokemus vähentäisi mahdollisia vääriä opiskelupäätöksiä. Vapaaehtoistyö myös auttaisi nuorta saamaan jalan sosiaalialan oven väliin, poikisi ehkä kesätyöpaikkoja ja myöhemmin parantaisi mahdollisuuksia saada alan töitä. Vapaaehtoistyöhön voisi helposti yhdistää myös koulutusväyliä, kuten oppisopimuskoulutusta tai muita työssä suoritettavia opintoja. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien käyttäminen vaatisi asennemuutosta sosiaalialan työpaikoilta ja alan avautumista muullekin kuin ammattilaistyövoimalle. Vapaaehtoistyön voimin olisi mahdollista monipuolistaa ja kehittää vapaa-ajan ja viriketoiminnan muotoja muun muassa eri asiakasryhmien palveluasumisessa ja tuetussa asumisessa. Ammattityöntekijöillä ei ole useinkaan resursseja eikä oman työnsä ohessa aina voimia tai motivaatiotakaan pyörittää erilaisia ryhmiä ja kerhoja, järjestää retkiä, saattaa asukkaita asiointikäynneille tai pitää seuraa. Ajatustapa ja käytännön ratkaisut eivät muutu hetkessä, mutta uusiin ja innovatiivisiin työtapoihin kannattaisi panostaa, kun sosiaaliala yrittää tulevaisuudessa vastata kasvaviin asiakasmääriin yhä niukkenevilla resursseilla. sosiaalitieto 7 8 I11 13

14 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Kotipalvelu muuttui terveysteoiksi Olin mukana ryhmässä, joka tutki kodinhoitajien työtä Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Kööpenhaminassa oli hyvä harjoitella havainnointia, sillä ymmärsin puheista enintään puolet. Oslossa psykiatrinen potilas kertoi kodinhoitajan antavan parasta hoitoa, mitä hän saa. Helsingissä olin jo edennyt osallistuvaksi havainnoijaksi. Tamppasin parvekkeella ennätyspölyisiä mattoja. Tukholmalainen kotipalvelu oli vertaansa vailla. Kodinhoitaja oli todella oppinut tuntemaan vanhan naisen ja hänellä oli aikaa tehdä asioita yhdessä jutustellen, sillä tavalla kuin toinen halusi. Kaupunginosan kotipalvelu oli yksityistetty kahden vuoden koeajaksi. Sen jälkeen yksikön oli palattava kaupungin organisaatioon tai kilpailtava muiden yritysten kanssa jatkosta. Yksikön johto ja työntekijät olivat tyytyväisiä. Ilmapiiri ja organisointi olivat parantuneet: Olisi hienoa jatkaa näin, mutta emme voi. On mahdotonta selviytyä hintakilpailussa kansainvälisiä siivousfirmoja vastaan. Yksikään ammattitaitoinen kodinhoitaja ei halua työskennellä niiden tavoilla. Edessä oli paluu kaupungin leipiin. Yksityinen palvelu voi olla hyvää tai huonoa. Halpa massapalvelu on huonoa, sen tietää jokainen kuluttaja. Niin myös vanhat ihmiset, jotka saavat kokea kustannustehokasta kotipalvelua. Tietämättömiksi tekeytyvät vain tilaajat ja tuottajat. Tiedon voi korvata auditoinneilla ja värikkäillä esitteillä. Täytyy siis kertoa heille. Kotipalvelussa aika on laatua: kymmenen minuuttia ei ole viisikymmentä. Määrä taas ei ole laatua: viisitoista eri hoitajaa kuukaudessa ei pysty samaan kuin yksi tai kaksi. Laatu ei varmistu valvomalla hoitajan paikallaoloa. Laatu on oikeiden asioiden tekemistä taitavasti. Jos lääkkeiden ottaminen jätetään muistisairaan potilaan vastuulle, se ei ole laatua. Hiusten pesemättä jättäminen ei ole laatua. Valvontavastuun siirtäminen viranomaiselta yritykselle on häikäisevän vastuutonta. Anneli Anttonen sanoo, että kotipalvelusta on kadonnut hoiva. Huomaan, että jäljelle ovat jääneet välttämättömät terveysteot. Jos nekin lopetettaisiin, täyttyisivät sairaaloiden kellarit ja hissit potilaista. En uskalla kysyä, miksi köyhä Suomi katsoi 1950-luvulla yhteiskunnallisen hoivan niin arvokkaaksi, että sitä piti ryhtyä verovaroilla tuottamaan? lukijakolumni satakunta sanaa sanottavana Mikä mieltäsi askarruttaa? Mitä haluaisit jakaa muiden kanssa? Kirjoita lukijakolumni sana on vapaa, kunhan tiivistät asiasi noin sataan sanaan. Ota yhteyttä Jouni Nummi työskentelee Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän johtajana. Aito kehittäminen perustuu virheisiin Miten sosiaalihuollon organisaatiota kannattaa johtaa ja kehittää? Organisaatio näivettyy ilman tulevaisuuden visioita. Johtajan tärkein tehtävä on uudistaa ja innostaa. Oppivan organisaation johtaminen on avointa: virheitä ja ongelmia ei yritetäkään peitellä eikä niitä tarvitse pelätä. Päinvastoin: oppiminen perustuu virheiden tunnistamiseen ja niistä raportointiin. Virheet ovat hyvä kehittämisen perusta. On harhaa kuvitella, että aitoa muutosta syntyy, jos kehittämishankkeissa luodaan pelkkiä ideaaleja. Kehittämishankkeiden tulee perustua epäkohtiin ja organisaation tekemiin virheisiin ja niistä oppimiseen. Parhaimmat innovaatiot syntyvät usein paikallisesti ja lähellä käytäntöä. Ja usein vielä niukkuuden vallitessa. Maailma on epävarma ja täynnä virheitä. Johtajan on osattava johtaa tässä maailmassa. Epävarmuutta on opittava hyödyntämään kehittämisessä. Mahdollistaako sosiaalihuollon johtaminen kehittämisen? 14 sosiaalitieto 7 8 I11

15 PUHEENVUORO Kuka kasvattaisi vanhempia? Opettaja-lehdessä oli syyskuussa 2010 Hannu Laaksolan pääkirjoitus Koulun tehtävänä ei ole kasvattaa vanhempia. Se oli saanut pontta Maria Kaisa Aulan näkemyksistä: lapsiasiavaltuutetun mukaan koulun tulisi nykyistä enemmän tukea vanhempia kasvatustyössä, olla korostetummin myös kasvattaja. Laaksola on Aulan kanssa yhtä mieltä siitä, että vanhemmat tarvitsevat tukea. Heillä on entistä vähemmän arjen tukirakenteita, kuten isovanhempia, sukulaisia ja ystäviä apunaan. Lähiympäristön aikuisten puuttumista lasten käytökseen paheksutaan helposti. Naapureiden huomautukset voivat herättää närkästystä. Lapset eivät ole tottuneet auktoriteetteihin, mutta silti ihmetellään sitä, että opettajilta puuttuu auktoriteettia. Laaksola kirjoittaa: Nykyään monilla vanhemmilla on kuitenkin vaikeuksia ymmärtää, mitä koko kasvatuksella tarkoitetaan. Se mielletään liian usein kaveruudeksi tai jonkinlaiseksi tasavertaisuudeksi. Kun vanhemmat ovat tavallaan laskeutuneet lapsen tasolle, kasvatuksen rajat ovat hämärtyneet ja koko käsitettä on alettu korvata oppimisen käsitteellä. Vanhempien ja lasten välisen voimatasapainon muuttuminen näkyy niin, ettei ikäviin asioihin uskalleta, osata tai haluta puuttua ja rajojen tai sääntöjen asettaminen on vaikeaa. Koulun tehtävänä on Laaksolan mukaan tukea vanhempia kasvatustyössä ja etsiä yhteisiä kasvatustavoitteita. Perheiden auttaminen kuuluu kuitenkin sosiaalitoimelle, sosiaalityön paikka ei hänen mukaansa ole koulussa. Lasten kehityksen erot ovat suuria. Samalla luokalla olevien lasten eroja määrittävät myös perheen varallisuus ja kasvatukselliset tiedot, taidot ja tavoitteet, perherakenne sekä vanhempien näkemykset ja periaatteet. Perinteinen esimerkki tukea tarvitsevasta perheestä on köyhä yksinhuoltajaäiti lapsineen. Hän ottaa kiitollisena vastaan tukea kasvatuskysymyksissä. Jotkut vanhemmat voivat vältellä palvelujärjestelmän edustajia, etenkin jos heillä on päihdeongelmia ja ilmassa on lasten huostaanoton uhka. Vanhemmilla voi myös olla oppimisvaikeuksia ja hyvin konkreettisia tuen tarpeita. On vaikea tukea lasta arjessa tai auttaa häntä koulutehtävissä, jos ei itse osaa lukea tai jos omassa arjen hallinnassa on ongelmia. On myös vanhempia, jotka eivät kykene vastaa- maan lasten tarpeisiin, mutta jotka eivät yhteiskunnallisen asemansa takia ota apua vastaan. Sosiaalityöntekijän tie lapsen luo voi pysähtyä perheen yksityisyyttä suojaavaan kulissiin ja muuriin. Lapsen näkökulma on käynyt ilmi muutamista tunnettujen henkilöiden elämäkerroista, kuten Pekka Herlinistä kertovasta Koneen ruhtinas -kirjasta. Myös vanhempien julkisuushakuisuus, perheelämän ja omien parisuhdepettymysten käsittely julkisuudessa, voivat haavoittaa lasta. Näiden asioiden käsittely leviää helposti lapsen kaveripiiriin. On myös vanhempia, joiden kasvatusnäkemyksiin kuuluu lapsen täydellinen hyvinvointi ja palveleminen. Heitä kuvaa käsite curling-vanhemmuus, joka on yleistynyt sen jälkeen, kun tanskalainen psykologi Bent Hougaard käytti sitä 2000 ilmestyneessä kirjassaan Curlingforældre og servicebørn. Ruotsalaisten, ylihuolehtivaa vanhemmuutta pohtineiden Maria Carlingin ja Elisabeth Cleven mukaan curling-vanhemmuus on keskiluokkaista vanhemmuutta: Suinkaan kaikilla ei ole aikaa eikä rahaa harjata jäätä sileäksi lastensa edeltä. Curling-vanhemmat ovat ahkerasti töitä tekeviä, stressaantuneita ja kunnianhimoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa lasten hyvinvoinnin eteen. Jos lapsen tielle ilmaantuu este, vanhempi rientää salamana siirtämään sen pois. Puhutaan myös aina apuun rientävistä helikopterivanhemmista. Vanhemmat tarjoavat lapsilleen täydet palvelut. Näin Carling ja Cleve kirjoittavat vuonna 2006 suomennetussa kirjassaan Ylihuolehtivat vanhemmat: curling-perhe parempaan tasapainoon: Kaikki curling-vanhempien tarjoamat palvelut, joiden tarkoituksena on useimmiten säästää aikaa, riistävät lapsilta mahdollisuuden opetella omassa tahdissa selviytymään itse. Aamulla heille annetaan valmiita voileipiä, maito kaadetaan lasiin, pakattu reppu ripustetaan selkään, jalat työnnetään kenkiin ja kengännauhat solmitaan. Vanhemmat uhraavat ison osan kallisarvoisesta ajastaan, jotta aikaa säästyisi jostain muusta. Kello käy ja pyörä pyörii. Lapsikeskeisyys on kirjoittajista hyvä asia, mutta vanhempien on ymmärrettävä, että kaikella, mitä he tekevät lastensa eteen, ei välttämättä ole myönteisiä seurauksia. Curling-vanhemmuus aiheuttaa ongelmia erityisesti varhaisteini-ikäisille lapsille, joiden pitäisi jo pärjätä itsenäisemmin. Vaikka vanhemmuutta, etenkin äitiyttä pidetään hyvin normittuneena, vanhemmuuden kirjo on kuitenkin laaja. Kuka edellä olevien esimerkkien vanhemmista tarvitsisi tukea vanhemmuuteensa? Lapsen näkökulmasta tuen tarve voi olla kiireellinen, mutta kuka tekee asiasta arvion ja millä valtuuksilla? Kuka ottaa asian vanhempien kanssa puheeksi? Lastensuojelun yhteydenotto voi tuottaa curlingvanhemmille järkytyksen ja vastareaktion, samoin omaa professionaalista osaamistaan korostaville julkisuushakuisille vanhemmille. Kasvatus on yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan. Valtiovarainministeriön tänä vuonna julkaiseman Eurooppa-neuvoston talous- ja työllisyysstrategian Eurooppa 2020 Suomen kansallisen ohjelman visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitteena on...pitää koulupudokkaiden osuus alle 8 prosentissa sekä vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää. Talouden kasvu vaatii paljon työtä. Jo nykyisellä työtahdilla yli puolella suomalaisista ei valtakunnallisen Hyvinvointibarometrin mukaan ole riittävästi aikaa lepoon. Vaikka suomalaiset vastasivat voivansa pääasiallisesti hyvin, joudutaan riittävän levon lisäksi tinkimään ihmissuhteista. Vain 9 prosenttia vastaajista totesi ajan riittävän erittäin hyvin ihmissuhteiden hoitoon. Tähän yhtälöön on vielä usein sovitettava huolenpito ikääntyvistä läheisistä. Tähän kysymykseen Eurooppa strategia antaa vähän eväitä. Carling ja Cleve arvelevat, että curling-vanhemmuus johtuu kiireestä ja väsymyksestä. Jos tunnelma kotona on jatkuvasti kiireinen, ei kukaan voi hyvin. Ystävyyssuhteiden vähäisyys tai niiden puute rapauttaa väistämättä myös lasten turvaverkostoa. Eurooppa strategiassa annetaan palkkatyölle suuri arvo. Suomen ohjelman tavoitteena on kuitenkin myös hyvinvoiva yhteiskunta. Jää nähtäväksi, miten nämä tavoitteet toteutuvat perheiden arjessa ja tuen tarpeissa, ja miten ne näkyvät koulutyössä. Koulu olisi neutraali foorumi, jossa voitaisiin eri toimijoiden, kuten perheneuvoloiden työntekijöiden tuella käsitellä vanhemmuutta ja kasvatuskysymyksiä. Koulujen nykyisillä resursseilla niille on kuitenkin turha tarjoilla nykyistä laajempia tehtäviä. Koulu tarvitsee enemmän tukea vanhempien kasvatukseen. Aila Kantojärvi Kirjoituksen lähteet Sosiaalitiedon sivuilla > Lehti sosiaalitieto 7 8 I11 15

16 pinnan alta merkitystä teroittava osa kriminaalipolitiikan kokonaisuudessa on heikentynyt. Mitä tapahtuu todella? Sosiaalipolitiikan Pentti Jukka Kananen, Kekkonen, ylitarkastaja, oikeushistorian sosiaali- ja roomalaisen ja terveysministeriö oikeuden professori, Helsingin yliopisto Maailma ja sitä kuvaavien käsitteiden muutos Euroopan yliopistoissa on tuhatvuotiset perinteet maailman ilmiöiden hahmottamisessa ja eri yhteiskuntaryhmille tärkeiden ongelmien ratkaisemisessa. Yliopistollisen, tai laajemmin akateemisen, tutkimuksen vaikuttavuus on ollut suurimmillaan silloin, kun yliopistojen oppineet ovat kyenneet tarjoamaan ajantasaista tietoa ja uusia näkökulmia. Eri aikakausilta on peräisin joukko käsitteitä, joilla on ollut suuri merkitys tietyssä valtiossa tai laajemminkin. Valistuksen kaudella 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kiteytettiin tänään tunnetut oikeusvaltion keskeiset periaatteet ylimmän yhteiskunnallisen vallan jakaminen, laillisuusperiaate, yhdenvertaisuuden periaate ja kansalaisten perusoikeudet johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Suomessa ja 1970-luvun taitteessa kriminologit Inkeri Anttila ja Patrik Törnudd formuloivat uuden, kriminaalipolitiikkaa modernisoineen doktriinin, joka tunnetaan nimellä rationaalinen ja humanistinen kriminaalipolitiikka. Se oli uuteen tutkimustietoon ja länsimaisiin perusarvoihin sitoutuva tapa hahmottaa rikollisuuden ongelmia yhteiskunnassa. Kumpikin esimerkki kuvaa aikansa haasteisiin hyvin vastannutta oppirakennelmaa. Niiden esittämiselle oli eittämättä molemmissa tapauksissa vahva sosiaalinen tilaus; yhteiskunnallinen muutos oli aiheuttanut tilanteen, jossa vallitsevia rakenteita ja käytäntöjä pidettiin laajalla rintamalla aikansa eläneinä ja epäoikeudenmukaisina. Valistuksen kaudella nouseva kolmas sääty, porvaristo ja sitä alemmat yhteiskuntaryhmät, vaati yksinvaltaisen sääty-yhteiskunnan eriarvoisuuden, erityisesti aatelissäädyn etuoikeuksien, poistamista. Kritiikin kohteeksi joutui myös yksinvaltaisen hallinnon harkinnanvarainen ja rikosoikeudessa julmia rangaistuksia kurin ylläpitämisen nimissä käyttänyt oikeuslaitos. Humaanin ja rationaalisen kriminaalipolitiikan kannattajat halusivat puolestaan luoda oikeudenmukaisemman kontrollijärjestelmän, jossa eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja punnittaisiin järkiperäisesti. Yksi olennainen lähtökohta oli havainto rikollisuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä, josta puolestaan seurasi ajatus siitä, että sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Kun suuri osa rikollisuudesta nähtiin yhteiskunnallisten syiden, kuten köyhyyden ja huonojen kasvuolojen, aiheuttamaksi, oli luonnollista, että juuri noihin syihin vaikuttaminen sosiaalipoliittisin keinoin nostettiin esille. Esiteltyjen ja muiden vastaavien tapausten analyysin peruskysymys on, mikä aiheutti muutoksen? Se ei suinkaan ollut mainittujen oppien, käsitteiden ja niiden kehittelijöiden ansiota, vaan taustalla olivat yhteiskunnalliset muutokset, tarkemmin yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutokset. Juuri ne loivat maaperän, sosiaalisen tilauksen, uusille opeille. Havainto on tärkeä, koska akateemisen tutkimuksen maailmassa elää vahvana näkemys, jossa käsitteiden ja doktriinien merkitys nostetaan liian suureksi. Kysymys on tällöin eräänlaisesta muna kana-ongelmasta. Jos esimerkiksi väitetään, että tietty yhteiskunnallinen tai oikeudellinen muutos ei olisi ollut mahdollinen ilman uusia käsitteellisiä välineitä, on astuttu askel vaaralliseen suuntaan. Ensiksi: käsitteet eivät synny tyhjiössä. Ja toiseksi: doktriinit nousevat merkittäviksi vain silloin, kun niitä riittävästi kannatetaan. Ne eivät saa suosiota automaattisesti, vaan sosiaalisesti valikoiden. Valistuksen opit kelpasivat yksille, mutta eivät kaikille. Uudistuksia vastustivat kiivaasti vanhan yhteiskunnan valtaryhmät, erityisesti aatelissääty ja papiston ja porvariston ylimmät kerrostumat. Samoin humanistinen ja rationaalinen kriminaalipolitiikka jakoi mielipiteitä. Sitä kannattivat radikaalin oikeuspolitiikan kaudella, noin , erityisesti vasemmisto ja liberaali keskusta. Sen sijaan sitä vastusti suuri osa oikeistosta ja konservatiivisesta juristikunnasta. Sittemmin humanistinen ja rationaalinen kriminaalipolitiikka saavutti vankan jalansijan oikeusministeriön asiantuntijoiden keskuudessa. Sen nimiin vannotaan edelleenkin näissä samoin kuin akateemisissa piireissä. Maailma on kuitenkin muuttunut. Näyttää selvältä, että sosiaalipolitiikan merkitystä teroittava osa kriminaalipolitiikan kokonaisuudessa on heikentynyt. Sosiaalipoliittiset keinot kun eivät tuota nykypolitiikan kaipaamia nopeita ja näyttäviä tuloksia. Yhteiskunnan muutos on siten johtanut opin sisällön muuttumiseen. Sama ilmiö näkyy myös siinä, mikä rooli akateemisessa tutkimuksessa annetaan käsitteille; tänään on yhtä tavallista kuin muodikastakin korostaa käsitteiden merkitystä todellisuuden luojana. Jokainen voi kuitenkin miettiä aiheuttiko käsite jytky perussuomalaisten vaalivoiton vai löytyvätkö sen taustasyyt Suomen poliittisen järjestelmän tilasta ja demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien tasosta. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla > Artikkelipankki > Sosiaalipolitiikka > Pinnan alta nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. 16 sosiaalitieto 7 8 I11

17 Potilaasta päättäjäksi New Yorkin klubitalossa Jäseniä, ei potilaita Klubitalot syntyivät Yhdysvalloissa, kun psykiatrisesta sairaalahoidosta kotiutuneet potilaat alkoivat muodostaa vertaisryhmiä. He halusivat välttää eristäytymistä ja auttaa yksinäisiä. Ryhmät alkoivat pitää yhteyttä sairaaloihin ja kutsuivat kotiutuvia potilaita mukaan tapaamisiinsa. Samalla huomattiin, että vaikka sairaalahoito ja lääkitys ovat hyvänä apuna mielisairauksien hoidossa, ne eivät voi tuoda apua asunnottomuuteen, köyhyyteen tai työttömyyteen. Tarvitaan jotain muuta. Syntyi idea klubitalosta, jossa ihmiset ovat jäseniä, eivät potilaita. Jäsenet voivat työpainotteisten päivien ja yhteisön tuella kuntoutua yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi. Siirtymätyöohjelman avulla he voivat palata takaisin työelämään. New Yorkin Fountain Housessa on noin jäsentä ja päivittäinen kävijämäärä lähentelee 400:ää. Klubitalo on jaettu toiminnallisiin yksiköihin: Keittiöyksikössä valmistetaan ruokaa jäsenille omakustannehintaan, koulutusyksikössä tuetaan jäsenten opiskelua, tutkimusyksikössä tehdään kävijäseurantaa ja tutkimusta, hyvinvointiyksikössä huolehditaan kunnosta ja terveydestä ja puhtaatuomisia ja viemisiä New Yorkin Fountain House -klubitalo on toiminut yli 60 vuotta esimerkkinä ja innoittajana maailman yli 400 klubitalolle. Aamun työnjako on ohi ja kaikki kiirehtivät tehtäviinsä, yksi lajittelemaan kukkakaupan leikkokukkalähetystä, toinen hoitamaan salin kasveja ja kolmas valmistamaan tervehdyskortteja sairaalassa oleville klubitalon jäsenille. Minäkin saan työnjaolla tehtävän. George ojentaa minulle kaksipiikkisen ph-mittarin ja ottaa itse esille raportointikirjan. Pian olemme kierroksella New Yorkin Fountain House -klubitalon puutarhayksikön kasvisairaalassa. Työnnän mittarin piikit huonokuntoisten kasvien multaan ja luen laitteen näytöltä ääneen kosteus- ja ph-lukemat, jotka George tarkasti toistaa ja merkitsee raporttikirjaan. Kuivat kasvit hän ennättää heti kastelemaan ja kohta taas kasvisairaalan raporttikirjaan ilmestyy tarkastetun kasvin kohdalle merkintä: päivittäisen hoidon antoivat Mikko ja George. Olin Porvoon klubitalon taustaorganisaation edustajana viikon koulutuksessa maailman ensimmäisessä, 1940-luvulla perustetussa maineikkaassa New Yorkin Fountain House -klubitalossa. Ensimmäisen työorientoituneen päivän vietin puutarhayksikössä, jossa tehtäviä ovat muun muassa salaatin kasvatus ja toimitus keittiöyksikköön sekä kukka-asetelmien teko klubitalon toimitiloihin. napitoyksikössä tilojen viihtyisyydestä. Tärkeimpiä toimijoita ovat jäsenet. Toimintaa ohjaavat klubitalojen yhteiset standardit ja jäsenten elimet tekevät tärkeimmät päätökset. Hei, täältä klubitalolta soitetaan Vien sinut tutustumaan kuntoutusasuntoihin ja talon taidegalleriaan, mutta ensin meidän täytyy hoitaa yksi juttu, huikkaa Mitch, klubitalon jäsen jo vuodesta Hän tulostaa tietokoneelta kymmenen nimen listan ja alkaa soittaa sen henkilöille: Hei, täältä klubitalolta soitetaan, mitä kuuluu, sinua ei ole näkynyt pitkään aikaan. Tule käymään, olet meille tärkeä, olisi mukava nähdä. Kutsumme näitä reach out -puheluiksi, Mitch selittää. Jos jäsentä ei näy muutamaan päivään klubitalolla, soitamme hänelle. Ja jos joku jäsenistämme joutuu sairaalaan, käymme tervehtimässä häntä tai lähetämme parane pian -kortin. Jäsenet ovat meille kaikki kaikessa. Ei tämä homma muuten pyöri. Suomen 22 klubitaloa saa rahoitusta RAY:ltä ja kunnilta. Amerikassa vain pieni osuus rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta. Suurin tuki tulee hyväntekeväisyyslahjoituksina ja tunnettujen näyttelijöiden ja urheilijoiden tähdittämien gaalaillallisten tuotoista. Myös useat Manhattanilla toimivat yritykset ohjaavat osan liikevaihdostaan mielenterveyskuntoutujien tukemiseen. Tästä kertovat pienet tarrat ravintoloiden ja kauppojen ovenpielissä. Viikko työpainotteista opiskelua ja päivittäistä keskustelua klubitalotoiminnasta saivat minut miettimään yhteisöllisyyttä ja ohjaajien ja jäsenten vuorovaikutusta. Ei ole tarpeellista, että ohjaaja jakaa aamulla työtehtävät tai kertoo missä vaiheessa päivää tapahtuu mitäkin. Jäsenet voivat hoitaa sen itse. Kaikki tapahtuu jäsenten ehdoilla. Klubitalo on heidän talonsa ja sen tarkoituksena on edistää heidän elämänlaatuaan ja kehittymistään sekä poistaa häpeää mielenterveysongelmien ympäriltä. Niin New Yorkin Fountain Housessa kuin sadoissa mielenterveyskuntoutujien klubitaloissa ympäri maailman näitä tavoitteita eletään joka päivä todeksi. Mitch esittelee ylpeänä joukkonsa tunnusta: WANA WeAreNotAlone Me emme ole yksin. JÄSENET PÄÄTTÄVÄT Koko talon viikkokokous kokoaa jäsenet suunnittelemaan tulevaa toimintaa. JÄSENTEN EHDOILLA Klubitalossa kaikki tapahtuu jäsenten ehdoilla. Päivittäin kävijöitä on lähes 400. Kirjoittaja: Mikko Reijonen Mikko Reijonen toimii Porvoon klubitalon neuvoa-antavan hallituksen puheenjohtajana. sosiaalitieto 7 8 I11 17

18 muut teemat Mia Hemming Espoolaisnuorille ja heidän perheilleen tarjotaan uudenlaisia lastensuojelupalveluja, kuten tehostettua perhetyötä ja päivätoimintaa. Tukemalla perheitä varhain yritetään estää tilanteen kriisiytyminen. Perhetyötä murkkuikäisille ja heidän perheilleen Espoossa panostetaan avohuollon tukitoimiin ja yritetään välttää huostaanottoja. Apua viedään nuorten ja perheiden arkeen, lähiympäristöihin ja verkostoihin. Laitostyötä tehneet työntekijät ovat siirtyneet avohuollon työhön, Poijupuiston lastensuojelupalvelujen johtaja Paula Rahko kertoo. Uusi lastensuojelun yksikkö perustettiin viime vuoden lopulla tuottamaan lastensuojelupalveluita vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen tai sijaisperheilleen. Nimenomaan nuorten huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat viime vuosina lisääntyneet. Koska sijoitusaika jää lyhyeksi, tulokset eivät aina ole kovin hyviä. Uusien asiakkaiden lisäksi Poijupuiston palveluita käyttävät lapsena perhehoitoon sijoitetut nuoret, jotka ovat alkaneet oireilla murrosikäisinä. Osa asiakkaista on aika- 18 sosiaalitieto 7 8 I11 Perhetyön tarkoitus on perheen voimavarojen löytäminen, ja niiden käyttöönotto on kuntoutumista. kuva: Colourbox

19 naan sijoitettu muualle Suomeen, ja he haluavat palata täysi-ikäistyttyään kotikaupunkiinsa. Heille tarjotaan jälkihuoltoa. Tukea myös sijaisperheille Poijupuiston palvelut sisältävät vastaanottokodin, kotiutus- ja tukityöryhmän sekä tehostettua perhetyötä. Vastaanottokoti hoitaa nuorten kiireelliset sijoitukset, nuoren ja perheen tilanteen arvioinnin ja tiiviin perhetyön, jotta nuori voisi palata kotiin. Tuemme myös niitä perheitä, joihin on sijoitettu nuoria. Ne tarvitsevat apua erityisesti nuoren murrosiän aikana, jolloin hän voi ryhtyä oireilemaan taustaansa. Yritämme välttää sen, ettei nuorta tarvitsisi sijoittaa taas uuteen paikkaan, Rahko sanoo. Uusia palveluita ovat myös kotiutuspalvelut; sijaishuollosta kotiin siirtyville nuorille ja heidän perheilleen tarjotaan tukea, ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua. Ilman tällaista tukea laitoksesta kotiutuva nuori jää liian usein ikään kuin tyhjän päälle ja sen tähden kotiutuminen toisinaan epäonnistuu. Poijupuistossa avohuollon tukitoimiin sisältyy myös vertaisryhmätoiminta. Ryhmissä keskustellaan asioista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Perhehoitoon sijoitetut nuoret osallistuvat vertaisryhmiin, ja heidän perheensä käyvät omissa ryhmissään. Näin syntyy yhteisöllisyyttä, joka voimauttaa nuoria ja perheitä. Toimivan arjen rakentamista Poijupuiston lastensuojelupalveluissa tuetaan asiakasperheitä myös tehostetulla perhetyöllä. Se vaatii onnistuakseen nuoren, perheen ja sosiaalityöntekijöiden vahvaa sitoutumista. Varsinkin alussa tuki on intensiivistä, ja esimerkiksi perheen ihmissuhteita käsitellään perusteellisesti. Puhumme asiakkaiden kanssa suoraan oikeista ongelmista eikä mitään jätetä käsittelemättä esimerkiksi hienotunteisuuteen vedoten. Kaikkiin asiakkaisiin eivät pure samat menetelmät vaan työntekijä löytää intuitiollaan oikean lähestymistavan. Toisten kanssa käytetään tunnekortteja tunteiden kuvaamiseen, toisten tunteet tulevat paremmin ilmi jossakin toiminnassa, Rahko kertoo. Kuntouttaminen on elämänläheistä toimintaa. Työntekijä auttaa nuorta ja perhettä pääsemään sopimukseen kotiintuloajoista ja muista arkea säätelevistä käytännöistä. Perheissä on aina jotakin sellaista perustaa, jonka päälle voidaan rakentaa toimivaa arkea. Perhetyön tarkoitus on perheen voimavarojen löytäminen, ja niiden käyttöönotto on kuntoutumista. Tehostettua perhetyötä tehdään enimmäkseen perheiden kotona, mutta joissain kulttuureissa koti on kuitenkin pyhitetty perheelle eikä sinne haluta ulkopuolisia. Silloin kunnioitetaan perheiden toiveita, ja työskennellään Poijupuistossa tai käytetään toiminnallisia menetelmiä eri paikoissa. Tukea myös koulunkäynnille Tehostetussa perhetyössä tuetaan myös nuoren koulunkäyntiä. Yhteistyötä tehdään Espoonlahdessa sijaitsevan Merisaappaan koulun kanssa, joka on koulunkäynnin tukea ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien oppilaiden koulu. Yksi koulun opettajista pitää Poijupuistossa yläasteen opetusta sellaisille nuorille, jotka eivät omien kriisiensä tai kiusaamisen takia halua tai voi mennä omiin kouluihinsa. Voi myös olla, että koulusta on ilmoitettu, etteivät he pärjää nuoren kanssa. Poijupuisto tukee nuoria saamaan peruskoulun loppuun. Suurin osa nuorista käy Poijupuistossa koulua väliaikaisesti ja palaa kuntouduttuaan omaan kouluunsa. VERTAISRYHMÄT KÄYTTÖÖN Paula Rahko suosittelee avohuollon työmuotojen kehittämistä ja vertaisryhmien käyttämistä. Avo- ja laitospalvelut jouhevasti yhdessä Paula Rahko pitää hyvänä sitä, että Poijupuiston tiloissa toimii avohuollon palvelujen lisäksi vastaanottokoti. Osastolla on tilaa seitsemälle nuorelle. Nuori voi tulla ensin tehostetun perhetyön asiakkaaksi. Jos se ei riitä, hän voi siirtyä vastaanottokotiin. Tai nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti vastaanottokotiin, mutta arvioinnin jälkeen hänet kotiutetaan tehostetun perhetyön turvin. Toimiminen fyysisesti samassa tilassa tekee asiakastyöstä jouhevaa. Poijupuiston kotiutustyöryhmässä on neljä ohjaajaa, ja tehostetun perhetyön tiimissä ohjaajia on seitsemän. Molempiin kuuluu lisäksi vastaava ohjaaja, ja perhetyön asiantuntija toimii neuvoaantavana tukena. Myös työntekijöitä motivoi se, että he voivat ehkäistä tilanteen kriisiytymisen. Tällaisissa avohuollon ja sijaishuollon nivelvaiheissa heillä on paremmat mahdollisuudet muuttaa perheen ja nuoren elämänsuuntaa. Toivoa ja uusia mahdollisuuksia Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet ja lisääntyvät edelleen. Työntekijöiden määrä ja palvelut eivät ole kuitenkaan lisääntyneet vastaavasti. Toisinaan on jopa evätty pääsy lastensuojelun asiakkaaksi, koska uusien asiakkaiden tukemiseen ei ole ollut resursseja. Lastensuojelutyötä hankaloittavat sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus ja heidän työtaakkansa kasvaminen. Rahko toivoisikin sosiaalityöhön lisää resursseja. Espoossa on palkattu lisää sosiaaliohjaajia, mutta lain mukaan sosiaalityöntekijä vastaa lastensuojelun prosessista. Tarvetta olisi lisätä pikemminkin sosiaalityöntekijöiden vakansseja. Ehkä työntekijöiden vaihtuvuutta voitaisiin vähentää myös niin, että sosiaalityöntekijöiden koulutukseen lisättäisiin käytännön työtä. Vastavalmistuneilla ei aina ole käsitystä työn todellisuudesta, ja siksi he uupuvat. Lastensuojeluun voitaisiin myös suhtautua myönteisemmin, sillä tässähän on kyse toivosta ja uusista mahdollisuuksista. kuva: Mia Hemming sosiaalitieto 7 8 I11 19

20 muut teemat Briitta Koskiaho Britanniassa yhteiskunnalliset yritykset olivat työväenpuolueen hallituksen lempilapsi, mutta nyt konservatiivien ja liberaalidemokraattien hallituskausi on osoittautunut niiden valtakaudeksi. Suomessa elinkeinoelämä ja työntekijäjärjestöt ovat vielä epävarmoja suhtautumisessaan niihin. Ei enää tavallista bisnestä sosiaali- ja terveyspalvelut yhteiskunnallisiin yrityksiin Toimiva vaihtoehto myös muualla Yhteiskunnallisilla yrityksillä on myös takana loistava menneisyys. Ne ovat olleet Euroopassa osa varhaista teollista vallankumousta osuustoimintaliikkeineen. Ne olivat osa nousevaa työväenliikettä ja maaseudun modernisaatiota. Niiden esikuvana olivat skotti Robert Owenin osuuskuntaideat 1800-luvun alussa. Vaihtoehtoisen liiketoiminnan idea on saanut brittien kiinnostuksen ansiosta nostetta myös muualla 1990-luvulta lähtien. Ruotsissa uusia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu uudistetun osakeyhtiölainsäädännön pohjalta. Vuodesta 2006 on ollut mahdollista perustaa erityisiä rajoitetun voitonjaon yhtiöitä. Tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet hyväkseen etenkin uudet vapaat koulut ja yksityiset lääkäkuva: Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui pari vuotta sitten apuun brittiasiantuntijan, joka teki suomalaisia varten selvityksen siitä, mitä yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan ja miten tällaiset yritykset toimivat brittiyhteiskunnassa, yhteiskunnallisten yritysten luvatussa maassa. Tämän jälkeen on istunut ministeriön työryhmä, joka antoi alkuvuodesta selvityksensä siitä, miten yhteiskunnalliset yritykset sopisivat Suomen oloihin. Aloittakaamme kuitenkin brittiläisestä yhteiskunnallisen yrityksen ymmärryksestä. Sosiaalinen yritys ja yhteiskunnallinen yritys Englantilaisessa kielenkäytössä social firm tarkoittaa sitä, mistä Suomessa käytetään käsitettä sosiaalinen yritys. Termi on varattu käsittämään yritykset, jotka tukevat vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä takaisin tavallisille työmarkkinoille. Social firm on osa laajempaa käsitettä social enterprise, joka on suomennettu yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Englantilaisessa kielenkäytössä sillä on sosiaalinen luonne, koska yhteiskunnalliset yritykset tuottavat enimmäkseen hyvinvointipalveluita. Suomen keskusteluissa yrityksen sosiaalinen luonne on pyritty häivyttämään. Yhteiskunnallisista yrityksistä halutaan tehdä normaali vaihtoehto puhtaasti kaupallisille yrityksille. Social firm on tiukasti viranomaisten säätelemää toimintaa. Brittiläinen yhteiskunnallinen yritys taas poikkeaa kaupallisesta yrityksestä siinä, että voitonjakoa rajoitetaan. Voittoa jaetaan osittain henkilökunnalle tai osuuskunnan jäsenille ja loput käytetään yrityksen kehittämiseen tai koko voitto käytetään yrityksen kehittämiseen. On monenkaltaisia yhteiskunnallisia yrityksiä, kuten keskinäisiä, osuustoiminnallisia ja työntekijöiden omistamia yrityksiä. Keskinäisen yrityksen asiakkaasta tulee automaattisesti yrityksen osakas, kun hän käyttää yrityksen palveluita. Työntekijät perustamaan yrityksiä Yhteiskunnallisista yrityksistä tuli Britanniassa työväenpuolueen, Labour-hallituksen silmäterä Vuodesta 2005 on ollut käytössä rajoitetun voitonjaon yritystyyppi nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi monet suurimmista vanhusten hoitokoteja ylläpitävistä yrityskonserneista ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka käyttävät voittonsa omaan toimintaansa. Labour-hallitus edisti sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät perustaisivat yhteiskunnallisia yrityksiä. Ne ovat usein osuuskuntia. Yhteiskunnalliset yritykset ovat kiinnostuneita perustamaan myös ketjuyritystoimintaa sosiaalipalveluihin. Varsinainen yhteiskunnallisten yritysten valtakausi on alkanut nykyisellä konservatiivien ja liberaalidemokraattien hallituskaudella. Hallituksen perusideoihin kuuluu se, että liike-elämälle tulee luoda toimiva vaihtoehtoinen linja, jossa voiton maksimointi ei enää ole perustarkoitus. No more business as usual -manifesti julkaistiin helmikuussa 2010 vaalikamppailun aikoihin. Toinen periaate on siirtää mahdollisimman monet julkiset palvelut näiden vaihtoehtoisten yritysten ja myös vapaaehtoisten hoidettaviksi. 20 sosiaalitieto 7 8 I11

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot