Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas

Transkriptio

1 Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002, on akkreditoituna tarkastajana todentanut , että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 2010 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY 1221/2009) vaatimukset.

2 EMAS-vuosipäivitys 2010 Markkinoiden elpyessä ja myynnin lisääntyessä Nokian-tehtaan tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Vulkanoitujen kumituotteiden määrä kasvoi tonnia (35 %) vuodesta Loppuvuonna 2010 tuotanto sopeutettiin vastaamaan kasvanutta kysyntää. Henkilöautonrenkaat-yksikkö siirtyi kuusipäiväiseen työviikkoon ja raskaiden renkaiden valmistus seitsemään päivään viikossa. Ympäristövaikutukset kehittyivät positiiviseen suuntaan, esimerkiksi energiatehokkuus kasvoi ja suhteellinen kokonaisjätemäärä aleni. Tuotannosta syntyvien kumijätteiden sekä romurenkaiden määriä on saatu reilusti vähennettyä. Energiatehokkuuteen on panostettu erilaisilla korjaus- ja parannustoimenpiteillä. Nokian-tehtaan ympäristövaikutukset 2010 Liuotinpäästöt eli VOC 74,5 t/a Haju HIUKKASET eli pöly < 1,5 t/a MELU < 50 db PANOKSET Energia 169,2 GWh Vesi kunnallinen 188,7 m 3 /d Nokianvirta m 3 /d Raaka-aineet kemikaalit t kumit t puolivalmisteet t TUOTTEET t renkaita ja pinnoitteita JÄTTEET kaatopaikka 64 t hyötykäyttö t ongelmajäte 208 t VESI viemäriin 356 m 3 /d Nokianvirtaan ~ m 3 /d Yllä olevassa kuvassa on yhteenveto tehtaan toiminnasta ja ympäristövaikutuksista. Raaka-aineita käytettiin yhteensä noin tonnia. Raaka-aineet ovat kumeja, puoli valmisteita ja kemikaaleja. Kemikaaleista merkittävimmät ovat noki, pehmittimet, vaaleat täyteaineet sekä aktivaattorit. d = päivä m 3 = kuutiometri a = vuosi t = tonni

3 Energiankulutus Nokian-tehtaassa kulutettiin energiaa vuonna 2010 kaikkiaan MWh. Tuotantoon suhteutettuna energiankulutus oli 3,46 MWh/t, mikä on selvästi edellisvuotta parempi. Energiatehokkuuden kasvuun ovat vaikuttaneet käyntipäivien lukumäärän lisääntyminen sekä erilaiset korjaus- ja parannustyöt energian jakelussa. Nokian Renkaat käyttää energiaa höyrynä, teollisuusvetenä ja sähkönä. Noin 45 % käytetystä energiasta on sähköä, 32 % höyryä ja 23 % teollisuusvettä. Sähkö on kokonaisuudessaan vesisähköä eli vesivoimalla tuotettua ekosähköä. MWh Energiankulutus MWh/t 5, , , , ,00 0 MWh MWh/t 0, ,06 3,01 2,83 2,63 2,53 2,31 2,50 2,51 3,95 3,46 = R R = A/B, jossa A = vuosittainen kokonaispanos MWh B = organisaation vuosittainen kokonaistuotos = t

4 Vesi- ja jätevesivirtaamat Rengastehtaassa käytetään jäähdytys-, pesu- ja talousvettä. Jäähdytysvesi otetaan Nokianvirrasta oman vedenpuhdistamon kautta ja palautetaan suljetusta kierrosta takaisin koskeen. Kun koskivettä käytetään pesuvetenä, jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2010 koskivettä otettiin m 3 eli 1 510,5 m 3 /h. Kun vedenotto ja jätevesivirtaama suhteutetaan tuotantoon, on tehokkuus parantunut huomattavasti edellisvuodesta. Kaupunginverkosta on otettu puhdasta vettä 0,81 m 3 /t ja johdettu jätevetenä kunnalliselle puhdistamolle 1,54m 3 /t. Parannus- ja korjaustöitä on tehty eri osastoilla, jotta vedenottoa on saatu vähennettyä sekä estettyä jäähdytysvetenä käytettävän koskiveden laskemista jätevesiviemäreihin. m 3 /h 18,00 Vesi- ja jätevesivirtaamat ,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Vesi Jätevesi ,07 4,79 4,98 4,82 6,46 5,96 8,17 7,96 7,64 7,86 5,21 5,15 5,85 6,07 6,97 7,06 8,35 11,85 15,79 14,83 m 3 /tuotetonni 2,50 Vesi- ja jätevesivirtaamat ,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Vesi Jätevesi ,49 0,71 0,68 0,58 0,70 0,68 0,83 0,81 1,04 0,81 0,82 0,76 0,80 0,74 0,75 0,80 0,85 1,20 2,14 1,54 = R 1 = R 2 R 1 = A/B, jossa A = m 3 B = t R 2 = A/B, jossa A = m 3 B = t

5 JätEMÄÄRÄT Jätteiden määrä suhteutettuna tuotantoon laski edellisvuodesta. Hyötykäyttöön ohjattiin vuonna 2010 kaikkiaan 94,4 % muodostuneista jätteistä. Tavoitteet hyötykäyttöasteesta sekä kokonaisjätemäärästä (<100 kg/ tuotetonni) täyttyivät. Tuotetonneihin suhteutettuna jätettä kertyi 98,7 kg/tuotetonni. Osa tuotannossa syntyvästä vulkanoimattomasta kumijätteestä sekä karhennuspuru kierrätetään omassa tuotannossa sekoitusten raaka-aineina. tonnia Kokonaisjätemäärä kg/tuotetonni Hyötykäyttöön Hyödyntämätön jäte yhteensä R = A/B, jossa A = kg B = t Jätettä kg/tuotetonni = R Hyötykäyttöön koko määrästä (%) Tavoite 2010: hyötykäyttö koko määrästä > 80 % ja jätettä < 100 kg/tuotetonni Sekajäte 120,9 112,9 99,02 125,7 68,2 63,58 Ongelmajätteet 261,5 291,7 297,2 324,8 169,8 207,71 Vulkaanoimaton kumijäte kaatopaikalle 2 322, , ,6 3, Hyötykäyttöön ohjatut jätteet , , , , , ,22 Jätettä yhteensä kg/tuotetonni 98,5 115,2 110,8 109,5 125,6 98,7 Hyötykäyttöön % 64 70,9 76,7 94,8 94,8 94,4

6 Hyötykäyttöön toimitettu jäte Hyötykäyttöön toimitetaan hyvin erilaisia jäte-eriä. Hyötykäyttöä helpottavat monelle eri jätejakeelle tarkoitetut kansalliset keräys- ja hyödyntämiskanavat. Suurin osa hyötykäytöstä on materiaalihyödyntämistä. Lajiteltavan energiajätteen lisäksi vain osa puujätteestä hyödynnetään energiana. Nokian Renkaat huolehtii pakkausten hyötykäytöstä yhdessä pakkausalan tuottajayhteisön Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Jätteiden hyötykäyttöön t vuonna 2010 Romurenkaat...19 % Vulkanoimaton kumijäte...36 % Muovi...3 % Energiajäte...4 % Sekajäte materiaalihyötykäyttöön...2 % Rauta- ja teräsromu...7 % Pahvi...1 % Paperi...1 % Puu...26 % Muut (kirkas jäteöljy, biojäte ja lasi)...<1 % Ongelmajätejakauma Vuonna 2010 ongelmajätteiden kokonaismäärä oli 207,7 tonnia eli 4,25 kg/tuotetonni (vuonna 2009 määrä oli 169,8 tonnia eli 4,7 kg/tuotetonni). Kaikki ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraisille ongelmajätteiden käsittelijöille. Ongelmajätejakauma 2010 Kiinteät öljyiset jätteet...8 % Öljyinen jäteneste...9 % Maalijätteet, liuotinjäte...9 % Kemikaalijäte (siivous, pesuaineet, pöly)...34 % Siipitiivisteöljy...39 % Akut, paristot, loisteputket ja elohopealamput sekä muut...1 %

7 TUOTANNON LIUOTINPÄÄSTÖT Kumiteollisuudessa liuottimia käytetään tyypillisesti erilaisina liimoina lisäämään tarttuvuutta. Haihtuvat hiilivedyt aiheuttavat alailmakehän otsonia, minkä vuoksi EU on asettanut tavoitteita liuotinainepäästöjen vähentämiseksi. Nokian Renkaat ei pystynyt saavuttamaan VOC-direktiivin mukaista, alakohtaista päästörajaarvoa, joka on enintään 25 % päästöä käytettyjen liuotinaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2010 päästön osuus oli 53 %. Ympäristöluvan mukaisesti VOC-päästöä saisi tulla maksimissaan 55 tonnia vuodessa, joten Nokian Renkaat ylittää ympäristöluvassa annetun päästöraja-arvon. Nokian Renkaat jätti ympäristöluvan muutoshakemuksen VOC-päästörajaan liittyen viranomaisille lokakuussa Joulukuussa 2010 muutoshakemusta vielä täydennettiin viranomaisten pyynnöstä. Loppuvuodesta 2009 laadittiin Nokian Raskailla Renkailla hankesuunnitelma VOC-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on kehittää Nokian Raskaiden Renkaiden toimintaa, tuotantoprosesseja ja tuotteita niin, että ympäristölainsäädännön edellyttämät liuotinpäästörajat voidaan täyttää vuoden 2012 loppuun mennessä ja kehityshankkeiden kokonaishyöty voidaan maksimoida. Liuotinaineiden kokonaiskäytön vähentämisen tavoitteena on -60 % vuoteen 2013 mennessä vuoden 2008 suhteelliseen tasoon verrattuna. Hankkeessa on tarkoitus keskittyä kumisekoitusten materiaalikehitykseen, tuotantoteknologiaan sekä mahdollisen hajapäästöille tarkoitetun puhdistustekniikan löytämiseen raskaille renkaille soveltuvin osin. Pinnoitetuotannon liuotin höyryt johdetaan kokonaisuudessaan katalyyttiseen polttolaitokseen. tonnia Liuottimien käyttö ja VOC-päästö Nokian Raskaat Renkaat ja pinnoitus kg/tuotetonni 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Toteutunut VOC-päästö Tavoite (25 % ostosta) Päästö kg/tuotetonni = R R = A/B, jossa A = kg B = t

8 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS Nokian Tehtaan kokonaispinta-ala on m 2, josta rakennettua alaa on m 2. Rakennettu ala tuotantoon suhteutettuna on 0,42 t/m 2. Biologiseen monimuotoisuuteen tehtaalla ei ole vaikutusta. HAJUSELVITYS Kesällä 2010 teetettiin Nokian-tehtaan hajupäästöistä hajuselvitys sekä hajumallinnus. Suomessa ei ole annettu ohjearvoja hajujen esiintymiselle ja meillä ohjearvoina käytetään Saksan arvoja. Näiden ohjearvojen mukaan saa hajua esiintyä asuin- ja haja-asutusalueella enintään 10 % vuoden kokonaistunneista. Kolme prosenttia kokonaisajasta hajua ylittyy hyvin pienillä alueilla tehtaasta lounaaseen. Hajun esiintyvyys on 0,5 2,5 % kokonaisajasta laajasti joka suuntaan tehdasta.

9 Tilastoidut häiriöt ja palautteet 2010 Tilastoidut häiriöt ja palautteet 2010 Laitekatkos Häiriöilmoitukset Aiheuttaja Katalyyttisen polttolaitoksen ohitusta 23 tuntia logiikka-, taajuusmuuttaja- ja alipaineventtiilivikojen vuoksi. Vuonna 2010 ei tullut valituksia tai häiriöilmoituksia naapureilta. Laitekatkoksista on ilmoitettu välittömästi Nokian kaupungille ja Pirkanmaan ympäristökeskukseen. KESKEISET TOIMET VUONNA 2010 Kohde Tavoitearvo 2010 Totetuma 2010 Selite/tulos REACH-asetuksen toimeenpano Projektisuunnitelman mukaisesti Tehty suunnitelman mukaisesti Vuosittaiset päästömittaukset VOC-, jäähdytys- ja jätevesi sekä Tehty suunnitelman mukaisesti hiukkasmittaukset. Melu- ja hajuselvitykset leviämismalleja käyttäen VOC-päästö < 25 % ostetuista liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen 53 % ostetuista liuotinmääristä Liuottimien käyttöä ei ole pystytty vähentämään suunnitel lusti. Projekti jatkuu suunnitelman mukaisesti yhdessä viranomasiten kanssa. CO 2 -päästöt Tuotteen hiilijalanjäljen määrittäminen Projekti loppuraporttia vailla. Jatkettu aikataulua 4/11 Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, hyötyaste >95 % Vulkanoimatonkumijäte < t (1 537 t 2009) Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti 98,7 kg/tuotetonni, hyötyaste 94,4 % t Jätekartoitus Nokian tehtaalla Suunnitelman mukaisesti Kartoitus tehty ja parannusmahdollisuudet huomioitu Turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 2 krt/osasto Nokian ja Vsevolozhskin sisäinen Vuoden 2010 aikana Vsevon tehdas auditoitu. ristiinauditointi Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristöohjelmanmukaisesti Toteutettu

10 KESKEISET TOIMET VUONNA 2011 Kohde Osa-alue Tavoite Aikataulu Lainsäädäntö REACH- ja CLP asetuksen toimeenpano Projektisuunnitelman mukaisesti 12/11 Ilmapäästöt VOC-päästö < 25 % ostetuista 12/11 liuotinmääristä, NRR:n henkesuunnitelman mukainen eteneminen (jatkuu) Ilmapäästöt CO 2 -päästä Tuotteen hiilijalanjäljen 4/11 määrittäminen Ilmapäästöt Mastisointi Projektisuunnitelman mukaisesti 12/11 asennetaan sekoituskoneelle pesurit hajuhaittojen minimoimiseksi. Jätehuolto Kokonaisjätemäärä < 100 kg/tuotetonni, 12/11 hyötyaste > 95 % Jätehuolto Vulkanoimatonkumijäte < t (1 537 t 2009) 12/11 Osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti Hallintajärjestelmä Turvallisuuskatselmukset 2 krt/osasto 12/11 Kemikaalivalvonta Kemikaalien käytönvalvonta Tarkastuskierrokset/auditoinnit 12/11 (kemikaalien varastointi sekä käyttö) vuosineljänneksittäin Viestintä Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristöohjelmanmukaisesti 12/11 REACH EU:n uusi REACH-asetus asettaa aineiden maahantuojille ja valmistajille sekä jatkokäyttäjille velvoitteita. Valmistajien ja maahantuojien tulee tietää markkinoimiensa tuotteiden kemikaalisisältö, sillä valmistajien ja maahantuojien on pyydettäessä annettava lausunto tuotteen ns. SVHC-ainesisällöstä (Substances of Very High Concern). SVHC-aineet ovat ns. erityistä huolta aiheuttavia aineita. Nokian Renkaat ei käytä omassa tuotannossaan kyseisiä aineita. Jo vuonna 2009 varmistettiin, että sopimusvalmistajatkaan eivät käytä tuotannossaan SVHC-aineita. EU-direktiivin mukaan rengasvalmistajien oli luovuttava syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien HA-öljyjen käytöstä vuoteen 2010 mennessä. Sopimusvalmistajilta edellytettiin HA-öljyjen käytöstä luopumista jo kesäkuuhun 2009 mennessä. Nokian Renkaat on lopettanut ensimmäisenä rengasvalmistajana kyseisten öljyjen käytön jo vuonna Nokian Renkaat Oyj huolehtii kaikista REACH-asetuksen tuomista velvoitteistaan. Yrityksen ajan tasalla oleva REACH-lausunto löytyy kotisivuiltamme. Todennettu Tuula Leppänen Pääarvioija DNV Certification Oy Ab, FI-V-0002 Julkaistu selonteon vuosipäivitys täyttää EMAS-asetuksen vaatimukset