Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta
|
|
- Aleksi Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eteen- ja taaksepäin nuolinäppäimillä ( ) ( ), (esc) siirry Adobe Acrobat normaalitilaan Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta Miika Lehtonen 2003
2 Isä Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen Aikuinen-aikuinen
3 Lapsen huoltajuuskäsitys yleisesti eri diskursitasoilla Isä Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen
4 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla
5 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi
6 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta
7 Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan
8 Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
9 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
10 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
11 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi
12 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus
13 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Isä lapsen lähivanhempana
14 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Äiti lapsen lähivanhempana
15 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus
16 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa
17 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi
18 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana
19 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta
20 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa
21 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
22 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla
23 Meidän tulee päästä tilanteeseen missä mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla keskustelu alkaa oikeasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti lapsen edusta ja vanhempien tasa-arvosta lapsen huoltajina Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa
24 Erovanhemmuus lapsen toiseen vanhempaan olevaa, kehittyvää tai muodostuvaa kiintymyssuhdetta rakentavana tai tuhoavana psyykkisenä ja toiminnallisena vuorovaikutuksena Lapsen kiintymyssuhdetta toiseen vanhempaan ja sukuun tukeva tai vieraannuttava psyykkinen ja toiminnallinen vuorovaikutus
25 Lapsen kiintymyssuhdesysteemi ydinperheessä osana ekologista teoriaa Kiintymyssuhdesysteeminen taso
26
27
28
29
30 Sisarukset Media
31 Sisarukset Media
32 Sisarukset Media
33 Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät
34 Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät
35 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä
36 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä
37 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut
38 Mistä ei puhuta?
39 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Ihmisen kiintymyskäyttäytyminen on perusmuodossaan biologista vaistotoimintaa. Vaaratilanteissa tai halutessaan hoivaa lapsi hakeutuu aikuisen läheisyyteen saadakseen turvaa, hoivaa ja lohdutusta. Aikuisen sensitiiviset ja johdonmukaiset reaktiot lapsen hätään suojaavat kehittyvää keskushermostoa liialliselta stressiltä ja siihen liittyen keskushermoston kehitykselle haitallisilta korkeilta kortisolipitoisuuksilta ja ovat turvallisen kiintymyssuhteen perusta. Lapsella on erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään. Nämä suhteet eivät aina ole samantyyppisiä, mutta ne ovat molemmat tärkeitä ja eri muodoissaan voivat tasapainottaa toisiaan. Näissä suhteissa lapselle rakentuu ns. sisäisiä työskentelymalleja, jotka ovat merkittävällä tavalla sekä lapsuusajan psyyken että hänen myöhemmän minuutensa perusta.
40 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Useimmiten molemmat vanhemmat ovat ns. turvallisen kiintymyksen kohteita, lapsesta riippuen hieman eri tavoilla. Van Ijzendoorn ja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45 %) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17 %, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18 % ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20 %.
41 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jo vauvaiässä lapsi kykenee solmimaan merkittävän valikoivan kiintymyssuhteen kolmen-neljän aikuisen kanssa. Lapselle on tärkeää saada kiintyä syntymästään lähtien useaan häntä hoitavaan aikuiseen. Tällaisessa ympäristöissä elänyt turvallisesti kiintynyt lapsi on asunut ympäristöissä, jossa asiat ovat tapahtuneet johdonmukaisesti ja jossa tunteiden ilmaiseminen on johtanut hoivaajien myötätuntoiseen lähestymiseen ja sitä seuraavaan huojennukseen eikä hän ole joutunut väkivalloin luopumaan hänelle tärkeistä kiintymyksen kohteista. Voidaan todeta, että usein emotionaalinen kiintymyssuhdeympäristö on fyysistä tärkeämpi. Tällaisista ympäristöistä tulevat turvallisesti kiintyneet lapset osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta; he ovat empaattisia ja usein toveripiirissäkin suosittuja.
42 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jopa alle vuoden ikäinen lapsi hahmottaa kolmenkeskisiä suhteita. Myös toinen vanhempi on myös psyykkisesti edustuneena jokaisen vanhemman mielessä ja myöhemmin myös kielessä vaikuttamassa suhtautumisessa lapseensa. Kiintymyssuhteitakin tulisi tarkastella systeemisesti ja yhteydessä muihin elämäntilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin. Myös muu lapselle läheinen, kuten rakastava isovanhempi voi olla lapsen tärkein turvallisuuden lähde. Turvattomat kiintymyssuhteet kaventavat psyykkistä liikkuma-alaa, lisäävät riskiä nuoruudessa suuntautua eri tyyppisiin ei rakentaviin sosiaalisiin verkkoihin kodin ulkopuolella ja niiden vaikeat muodot ovat yhteydessä myöhemmän kehityksen ongelmiin ja psykopatologiaan sekä altistavat myös aikuisiässä muille riskitekijöille, kuten runsaalle alkoholinkäytölle, stressille ja heikommille aikuisiän sosiaalisille suhteille ja vähäisemälle sosiaaliselle tuelle, jopa väkivallalle.
43 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On myös tärkeää, että lapselle muodostuu kuva häntä hyvin hoitavien ihmisten erisukupuolisuudesta, kuva siitä että sekä naiset että miehet ovat erityisesti riittävän hyvän äitiyden ja isyyden kautta edustuneena psyykkisen kehityksen ja kasvun rakennusainena. Tätä kautta lapsi samaistuu sekä samaa, että erisukupuolta olevaan vanhempaan niin hoivan, kiintymyksen ja turvan kuin ohjaavan, rajoittavan kasvatuksen sekä leikin ja yhdessäolosta saatavan tyydytyksen ym. lähteinä. Nämä kokemukset paitsi auttavat rakentamaan psykososiaaliselta ja psykoseksuaaiselta kehitykseltään tervettä minuutta ja auttavat rakentamaan sukupuolisuuteen rakentavasti liittyviä sisäisiä työskentelymalleja.
44 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Pahimmillaan nykyinen sosiaalitoimen huoltajuuden määrittämisen traditio tuottaa eräissä tapauksissa lapsia, joilla syntyy hyvin välttelevä kiintymyssuhde erilaisten hylkäämiskokemusten takia tai pahimmillaan ei ole syntynyt spesifistä kiintymyssuhdetta kehenkään äärimmäisen deprivaation ja lukuisien hylkäämiskokemusten johdosta. Kiintymyssuhde voi olla myös hyvin riippuvainen erilaisten hylkäämiskokemusten ja avo- tai avioerojen jälkeen, joissa lapsi käytännössä menettää usein tärkeän kiintymyksen kohteen. Äärimuodoissaan kiintymyssuhteiden vauriot voivat johtaa reaktiiviseen kiintymyssuhdehäiriöön (RAD). Häiriöstä on kaksi muotoa, estoton ja estynyt. Estottomassa muodossa lapsi suhtautuu valikoimattoman sosiaalisesti aivan tuntemattomiinkin ihmisiin; estyneessä muodossa hän on vetäytynyt kontaktien ulottumattomiin vältellen läheistä suhdetta kaikkiin ihmisiin.
45 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erityisesti omat vanhemmat ovat turvallisen kiintymyksen kannalta avainasemassa koska geneettinen samankaltaisuus ja lapsen odotus luo molemmille vanhemmille otollisen maaperän synkronisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta turvallisen ja syvän kiintymyssuhteen ja rakkauden syntymiselle. Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on hyvin tärkeää ja hyväksi, että tärkeitä toisia [significant others], vanhempia ja hoitajia, on enemmän kuin yksi. Vallalla oleva äitimyytti lasten huoltajuudessa on vailla perusteita, jopa vahingollinen. Sekä isä, että äiti voivat imetystä lukuun ottamatta olla tasavertaisia vanhempia lapselleen. Pulloruokintakaan ei ole vaarallista. Mieluiten tietysti yhdessä, mutta myös erikseen. Isä voi luoda aivan samantyyppisen, joskus syvemmänkin kiintymyssuhteen lapseensa kuin äiti. Eräillä alueilla muun muassa Geigerin tutkimuksissa isien kyky vastata lapsensa tarpeisiin ylitti verrokkiryhmien äitien toiminnan vastaavassa tilanteessa.
46 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteesta ei tarvitse, eikä tulisi kilpailla. Erityisen tärkeää lapsen kannalta on se, että hänellä on useita turvallisia kiintymyssuhteita, se on hyväksi hänelle erityisesti ristiriitatilanteissa ja itsenäistyessä, jolloin hän voi säädellä paremmin kiintymystään ja psyykkistä etäisyyttä eri ihmisiin osana itsenäistymiskehitystä. Tämä korostuu erityisesti avo- tai avioerotilanteissa, joissa lasten pitkien kiintymyssuhteiden säilymisen tulisi olla edellä esitetysti etusijalla. Uusien kiintymyssuhdetutkimusten tulisi myös pikaisesti muuttaa myös kasvatusta ja erityisesti, vahvasti traditioihin ja asenteisiin tutkitun tiedon sijaan, perustuvia lastensuojelun sekä huoltajuuden määrittelyn työ-orientaatioita. Suomalaisen kasvatuksen ja myös yhteiskuntapolitiikan ihanteena on liian pitkään ollut lapsi, joka ei valita pienestä, ja jonka kiintymyssuhteita toisiin tärkeisiin ihmisiin, edes vanhempiin, äitiä lukuun ottamatta, ei juuri ole kunnioitettu.
47 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On haluttu karaista lapset joka merkitsee sitä että ihan pienestä asti on pyritty tietoisesti ja voimakkaasti opettamaan ettei pidä valittaa tai turvautua toisiin ihmisiin koska apua ei ole saatavilla tai sen kuitenkin menettää. Lapsen ihmissuhteita tärkeisiin toisiin ei ole myöskään kunnioitettu. Tällainen karaiseva asenne tuottaa ja on osa kulttuurisesti siirtyvää vältteleväksi kiinnittymiseksi tai vältteleväksi kiinnittymysmalliksi psykologiassa kutsuttua ilmiötä, joka tarkoittaa sitä, että viimeiseen asti sukupolvesta periytyvä tapa pärjätä yksin, ettei ole tai saa olla riippuvainen toisesta, ja jos on, niin tuota suhdetta ei ainakaan kunnioiteta.
48 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin, lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Aikuisiässä sattuneiden vaikeiden elämäntapahtumien jälkeen masentuneisuutta esiintyi todennäköisemmin niillä, jotka olivat kokeneet vaikeita tapahtumia ja kiintymyssuhteiden katkeamisia lapsuudessa. Nämä lapsuuden tapahtumat altistivat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Kun lapsiperhe joutuu vaikeaan elämäntilanteeseen, kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta molempia vanhempia pitäisi tukea erityisesti ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin. Tästä näkökulmasta katsoen esimerkiksi nykyinen sosiaalitoimen toiminta on liian useissa tapauksissa kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta hyvin taitamatonta, jopa osin täysin vahingollista.
49 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös muut lapsen kiintymyksen kohteet ovat silloin erityisen tärkeitä, esimerkiksi raskaassa avo- tai avioerotilanteessa kun moni kokee, ettei jaksa olla hyvä vanhempi voivat isovanhemmat, tädit, sedät tai kummisedät ja -tädit tai kuka tahansa lapselle läheinen voi silloin olla turvana ja täydentävänä kiintymyssuhdeobjektina lapsille ja auttaa vanhempia myös taakan kantamisessa. Kiintymyssuhdekokemuksilla ja muilla siihen liittyvillä suojaavilla tekijöillä on erityisen suuri merkitys lapsen ja nuoren myöhemmän mielenterveyden kannalta: Hyvä suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin lapsuudessa suojaa pessimismiltä vaikeita tapahtumia lapsuudessa kokeneilla, jopa siten että vanhempien avioeron kokeneilla aikuisiän optimismi oli muita todennäköisempää silloin kun suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin myös avioeron jälkeen oli ollut läheinen ja lämmin. Nämä kiintymyssuhteet säilyvät kuitenkin vain riittävässä lapsen ja vanhemman arjen yhdessäolossa.
50 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden vauriot näkynevät myös surullisella tavalla avioerotilastoissamme, mottona ei ole liian usein yhteistyö ja yhdessä pärjääminen vaan kiintymyssuhdevauriot sävyttävät myös aikuisten elämää estäen aitoa sitoutumista sekä puolisoihin että myös surullista kyllä aina edes lapsiin. Ei olla positiivisella tavalla riippuvaisia toisesta edes parisuhteissa. Tämä kotivammaisuus tai äiti- ja isävammaisuus joita käsitteitä ensimmäinen TV-psykiatrimme Eero Paloheimo jo aikanaan käytti, periytyy surullisilla tavoilla sukupolvista toisiin ellei joku sukupolvi ryhdy sitä katkaisemaan. Avo- ja avioerot ovat siis lasten kiintymyssuhteiden kannalta äärimmäisiä riskitekijöitä. Niillä on myös surullisella tavalla kierteenomainen tapa lisätä avioeron kokeneen lapsen omien parisuhteiden ongelmia aikuisena.
51 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erokierrettä selittäänee tutkimusten mukaan myös vanhempien suhteen seuraaminen ja siitä oppiminen. Lapset oppivat parisuhteeseen liittyviä vuorovaikutusmalleja, arvoja ja asenteita vanhemmiltaan, muun muassa sen mitä tarkoittaa toiseen sitoutuminen. Nämä mallit saattavat heijastua myöhemmin omissa suhteissa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi eronneissa perheissä kasvaneet lapset eroavat aikuisena muita herkemmin. Monet vanhempiensa eron kokeet lapset vannovat, etteivät heidän lapsensa joudu kokemaan samaa, mutta ilmiö siirtyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi amerikkalaistutkimuksissa havaittiin, että jos toinen puoliso tulee eroperheestä, voi se nostaa perheen hajoamisen riskin kaksinkertaiseksi. Jos vanhempien ero on molempien taustalla, nostaa se riskin kolminkertaiseksi verrattuna ehjien perheiden lapsiin.
52 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avo- tai avioeron yleisyys on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat suomalaislapset saavat kokea äidin ja isän pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään, ja sen erityinen riski lapsen kannalta on, että äidin ja isän suhteen kariutuminen vaarantaa lapsen suhdetta poissa olevaan vanhempaansa, yleisimmin isään. Myös uusperheiden solmimis- ja hajoamisvaiheet ovat lapselle kiintymyssuhdeteoreettisesti tarkastellen riskitekijä. Jokainen ero uudesta vanhemman kumppanista häiritsee useimmiten myös lapsen kehitystä. Toisaalta ero voi olla lasten kannalta myös hyvä ratkaisu, jos liittoa kuormittaa vakavat ristiriidat. Mutta aivan yhtä vakavat seuraukset lapselle voi olla eroon päätymisestä silloin, kun vanhempien väliset ristiriidat ovat varsin pieniä. Olisi pikaisesti pyrittävä myös ilmiön ennaltaehkäisyyn näiden ristiriitojen ratkaisun tukemisen kautta.
53 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Yksinhuoltajuus myös helposti altistaa erityisesti äitejä, mutta varmasti myös isiä joko paineiden alla huolehtimaan puutteellisesti tai vastaavasti sitomaan lapsiaan ja hakemaan heistä myös korvaajaa hajonneelle parisuhteen tunnetyhjiölle mikä voi vahingoittaa lasta. Pahimmillaan äiti kasvattaa poikalapsestaan tai isä tyttölapsestaan itselleen puolison korvikkeen, joka muodostaa psyykkistä insestisuhdetta lähellä olevan rakennelman ja vahingoittaa lasta syvästi. Jo Winnicott 1964 puhui siitä, kuinka kaksi vanhempaa tasoittaa ja turvaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.
54 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Suuri riski on myös siinä, että toinen huoltaja, tyypillisesti äiti pyrki solmimaan lapsensa kanssa lapsen sukupuolesta riippumatta liittolaisuussuhteen jonka tehtävänä on sulkea toinen vanhempi, tyypillisesti isä, tämän suhteen ulkopuolelle ja pyrkiä kaikin tavoin haavoittamaan ja loukkaamaan häntä. Tällainen äiti hautoo itse kostoa entistä puolisoaan vastaan ja vetää lapsensa tuhoisalla, lasta vahingoittavalla tavalla tähän toimintaan. Pahimmillaan lapsi toistaa aikuisiässä lapsuudessa kokemiaan traumoja useaan otteeseen eri ihmisten kanssa joko naisena tai miehenä, siinä voi olla yksi syy ja mekanismi myös avioerojen jatkuvaan kasvuun, jota ei sen arkaluontoisuudesta johtuen haluta tunnustaa.
55 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös toisen vanhemman, tyypillisemmin isän puute näkyy eri tavoin, kuten esimerkiksi väestöliiton psykologi Raisa Cacciatore toteaa, kunhan sitä vain viitsitään tai halutaan tutkia. Isän puute näkyy sekä tytöillä, että pojilla. Enemmän kuitenkin pojilla. Se näkyy poika- ja tyttölapsilla eri tavoilla. Poikalapsen erityinen riski on siinä, että joko hän menettää miehisen identiteettinsä rakentamiseen tarvittavan mies- ja isyyskokemuksen tai hän pyrkii suojautumaan naisten maailmaa vastaan, joka yrittää tukahduttaa hänen sukupuolisuuttaan, menemällä erilaisten kaikkivoipaisuuskuvitelmien ja karrikatyyrimäisen mieheyden taakse, jonka malleja esim. mediasta tai tietokonepeleistä ei tarvitse kauan etsiä. Sieltä voi poimia karrikatyyrimieheyden huonoimmat piirteet: Kovuuden, tunteettomuuden ja aggressivisuuden jopa väkivallan.
56 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Silloin ei ole mikään ihme, että esim. Joidenkin tutkimusten mukaan yksinhuoltaja(äidin) pojalla voi olla kahdeksankertainen riski syyllistyä karrikatyyrimiehen persoonaan kuuluviin rikoksiin kuten väkivaltaan. Useissa tutkimuksissa on toistettu sama tutkimustulos, että aikuisiällä hyvin elämässä selvinneillä lapsilla on ollut oman kokemansa ja kertomansa mukaan hyvä suhde sekä isäänsä että äitiinsä. Heikoimmin elämässään selviytyneillä on taas useimmin huono tai puuttuva lapsi-vanhempisuhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai se puuttuu kokonaan, ja toiseksi huonoimmin selviytyneillä huono tai puuttuva suhde vastakkaista sukupuolta edustavaan vanhempaansa.
57 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avioerojen ja tilastoimattomien avoerojen määrä on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat saavat kokea isän ja äidin pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään ja sen erityinen riski on, että äidin ja isän suhteen kariutuinen vaarantaa lapsen suhteen poissa olevaan vanhempaansa, yleisemmin isään. Eron puolisosta ei kuitenkaan tule koskaan tarkoittaa lapsen eroa vanhemmastaan. Tutkija Jouko Huttunen on puhunut samasta asiasta ohenevana isyytenä. Elatusrästien suuri määrä - vuosi sitten puoli miljoonaa euroa - kielii pois muuttaneiden vanhempien vähäisestä huolenpidosta. Sen tilalla on lapsen suru ja kaipaus yleisimmin isää kohtaan.
58 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kun vanhemmat päätyvät eroon niin uusin tieteellinen näyttö tukee avioerotilanteiden jälkeen erityisesti kahden kodin mallia. Lapset, jotka kokevat jaetun vanhemmuuden, voivat paremmin kuin ne avioerolapset, jotka - syystä tai toisesta - ovat pääasiassa toisen vanhemman hoidossa. Todennäköisin syy tähän tilanteeseen on se, että jaetun vanhemmuuden ratkaisut säilyttävät lasten pitkät ja tärkeät emotionaalisesti syvät kiintymyssuhteet molempiin vanhempiin. Itse asiassa kummankin luona asuvat lapset kehittyvät yhtä tasapainoisiksi kuin ehjien perheiden lapset. Kiistaton tosiasia on, että lapsi kehittyy tasapainoisimmin perheissä, joissa lapsilla on läheinen ja turvallinen suhde vanhempiin ja joissa vanhemmat valvovat lasta riittävästi ja pitävät hänestä huolta. Sama pätee myös avioeron jälkeen.
59 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Lapset, jotka jakavat arjen tasapuolisesti äidin ja isän kanssa, kokevat muita avioerolapsia useammin kummankin itselleen läheiseksi. Läheinen suhde, joka syntyy psyykkisellä tasolla kiintymyssuhteesta ja tuottaa sitä. Se syntyy kuitenkin vain riittävästä arjen yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Se edellyttää taas riittävää lapsen ja vanhemman mahdollisuutta arjen yhdessäoloon. Juuri arjessa lapsi voi kokea aidon huolenpidon, kun vanhempi voi ohjata lasta niin älyn ja tunne-elämän alueilla kuin ihmissuhdetaidoissakin.
60 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Sama on havaittu myös maassamme tehdyissä laajoissa ihmisen elämänkaaren pitkittäistutkimuksissa sekä epidemiologisissa lapsuuden riski- ja suojaavia tekijöitä kartoittavissa tutkimuksissa. Keskeisiksi myönteistä kehitystä tukeviksi kasvuolojen piirteiksi todettiin hyvä suhde molempiin vanhempiin, vanhempien hyvä keskinäinen suhde, erityisesti lapsen hyvä suhde isäänsä ja äidin huolehtivuus ja kannustavuus sekä kielteinen suhde väkivaltaan ja ruumiilliseen kuritukseen. Ne luovat lapsilähtöistä kasvatusilmapiiriä. Läheinen suhde molempiin vanhempiin ennustaa lapsen suotuisaa sosioemotionaalista kehitystä, menestystä elämässä ja koulussa sekä psyykkistä hyvinvointia. Kiintymyssuhteet säilyttävän jaetun vanhemmuuden myönteiset vaikutukset ilmenevät eron jälkeen niin lapsuus- kuin nuoruusiässä ja myös aikuisuudessa. Myös vanhempien keskinäinen vuorovaikutus toimii paremmin kuin muissa avioeroperheissä.
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015
ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotSuomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu
Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotLAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
Lisätiedot14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä
14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotLapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotSIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA
SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotKunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola
Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten
LisätiedotVanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa
Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotNaisen väkivalta. Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry
Naisen väkivalta Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry Maria Akatemia ry Valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija-
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
Lisätiedot