Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta"

Transkriptio

1 Eteen- ja taaksepäin nuolinäppäimillä ( ) ( ), (esc) siirry Adobe Acrobat normaalitilaan Lapsen huoltajuusdiskurssi yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa Suomen lain ja lapsitutkimuksen näkökulmasta Miika Lehtonen 2003

2 Isä Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen Aikuinen-aikuinen

3 Lapsen huoltajuuskäsitys yleisesti eri diskursitasoilla Isä Äiti Rakkaus- ja kiintymyssuhde (attachment / bonding) Lapsi-aikuinen

4 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla

5 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi

6 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta

7 Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan

8 Lapsen huoltajuuskäsitys diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla

9 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla

10 Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Lapsen huoltajuuskäsitys ydinperheessä eri diskursitasoilla Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti portinvartijana lapsen ja isän suhteessa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla

11 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi

12 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus

13 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Isä lapsen lähivanhempana

14 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Äiti lapsen lähivanhempana

15 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus

16 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa

17 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi

18 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana

19 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta

20 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa

21 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla

22 Haluttu tilanne mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla Suomen lainsäädännön mukainen, lapsen edusta ja miehen ja naisen tasa-arvosta lähtevä diskurssi Punnitaan aidosti eri vaihtoehdot: Molemmat lapsen lähivanhempana, jaettu vanhemmus Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Sosiaalitoimen selvitysten ja naisen tasa-arvoliikkeiden lapsen ja miehen etua vähättelevä epätasa-arvodiskurssi Äiti lapsen lähivanhempana Huoltajuusdiskurssi jonka lähtökohta on väitetty liioitellun yleinen miesten naisiin ja lapsiin kohdistama väkivalta Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa Nämä ovat diskursseja jotka eivät edusta lapsen etua ja ovat rakenteellista väkivaltaa lapsia ja miehiä kohtaan Nykyinen keskustelu, diskurssi lasten huoltajuudesta liikkuu vain näillä tasoilla

23 Meidän tulee päästä tilanteeseen missä mahdollisen eron jälkeen eri diskursitasoilla keskustelu alkaa oikeasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti lapsen edusta ja vanhempien tasa-arvosta lapsen huoltajina Tämä on diskurssi joka edustaa tutkimusten mukaista lapsen etua, Suomen lakia ja tasaarvoa Äiti lapsen lähivanhempana, isä kokonaan poissa

24 Erovanhemmuus lapsen toiseen vanhempaan olevaa, kehittyvää tai muodostuvaa kiintymyssuhdetta rakentavana tai tuhoavana psyykkisenä ja toiminnallisena vuorovaikutuksena Lapsen kiintymyssuhdetta toiseen vanhempaan ja sukuun tukeva tai vieraannuttava psyykkinen ja toiminnallinen vuorovaikutus

25 Lapsen kiintymyssuhdesysteemi ydinperheessä osana ekologista teoriaa Kiintymyssuhdesysteeminen taso

26

27

28

29

30 Sisarukset Media

31 Sisarukset Media

32 Sisarukset Media

33 Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät

34 Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät

35 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä

36 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut Työelämä

37 Talous Talous Sosiaalipalvelut Isovanhemmat Muut sukulaiset Kaverit Päivähoito Lähiystävät Naapurit Työelämä Koulu Harrastusviiteryhmät Muut viiteryhmät Äiti Muu(t) lähihoitaja(t) Sisarukset Isä Koulu Muut viiteryhmät Isovanhemmat Muut sukulaiset Päivähoito Lähiystävät Naapurit Kaverit Harrastusviiteryhmät Sosiaalipalvelut

38 Mistä ei puhuta?

39 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Ihmisen kiintymyskäyttäytyminen on perusmuodossaan biologista vaistotoimintaa. Vaaratilanteissa tai halutessaan hoivaa lapsi hakeutuu aikuisen läheisyyteen saadakseen turvaa, hoivaa ja lohdutusta. Aikuisen sensitiiviset ja johdonmukaiset reaktiot lapsen hätään suojaavat kehittyvää keskushermostoa liialliselta stressiltä ja siihen liittyen keskushermoston kehitykselle haitallisilta korkeilta kortisolipitoisuuksilta ja ovat turvallisen kiintymyssuhteen perusta. Lapsella on erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään. Nämä suhteet eivät aina ole samantyyppisiä, mutta ne ovat molemmat tärkeitä ja eri muodoissaan voivat tasapainottaa toisiaan. Näissä suhteissa lapselle rakentuu ns. sisäisiä työskentelymalleja, jotka ovat merkittävällä tavalla sekä lapsuusajan psyyken että hänen myöhemmän minuutensa perusta.

40 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Useimmiten molemmat vanhemmat ovat ns. turvallisen kiintymyksen kohteita, lapsesta riippuen hieman eri tavoilla. Van Ijzendoorn ja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45 %) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17 %, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18 % ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20 %.

41 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jo vauvaiässä lapsi kykenee solmimaan merkittävän valikoivan kiintymyssuhteen kolmen-neljän aikuisen kanssa. Lapselle on tärkeää saada kiintyä syntymästään lähtien useaan häntä hoitavaan aikuiseen. Tällaisessa ympäristöissä elänyt turvallisesti kiintynyt lapsi on asunut ympäristöissä, jossa asiat ovat tapahtuneet johdonmukaisesti ja jossa tunteiden ilmaiseminen on johtanut hoivaajien myötätuntoiseen lähestymiseen ja sitä seuraavaan huojennukseen eikä hän ole joutunut väkivalloin luopumaan hänelle tärkeistä kiintymyksen kohteista. Voidaan todeta, että usein emotionaalinen kiintymyssuhdeympäristö on fyysistä tärkeämpi. Tällaisista ympäristöistä tulevat turvallisesti kiintyneet lapset osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta; he ovat empaattisia ja usein toveripiirissäkin suosittuja.

42 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Jopa alle vuoden ikäinen lapsi hahmottaa kolmenkeskisiä suhteita. Myös toinen vanhempi on myös psyykkisesti edustuneena jokaisen vanhemman mielessä ja myöhemmin myös kielessä vaikuttamassa suhtautumisessa lapseensa. Kiintymyssuhteitakin tulisi tarkastella systeemisesti ja yhteydessä muihin elämäntilanteeseen vaikuttaviin tekijöihin. Myös muu lapselle läheinen, kuten rakastava isovanhempi voi olla lapsen tärkein turvallisuuden lähde. Turvattomat kiintymyssuhteet kaventavat psyykkistä liikkuma-alaa, lisäävät riskiä nuoruudessa suuntautua eri tyyppisiin ei rakentaviin sosiaalisiin verkkoihin kodin ulkopuolella ja niiden vaikeat muodot ovat yhteydessä myöhemmän kehityksen ongelmiin ja psykopatologiaan sekä altistavat myös aikuisiässä muille riskitekijöille, kuten runsaalle alkoholinkäytölle, stressille ja heikommille aikuisiän sosiaalisille suhteille ja vähäisemälle sosiaaliselle tuelle, jopa väkivallalle.

43 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On myös tärkeää, että lapselle muodostuu kuva häntä hyvin hoitavien ihmisten erisukupuolisuudesta, kuva siitä että sekä naiset että miehet ovat erityisesti riittävän hyvän äitiyden ja isyyden kautta edustuneena psyykkisen kehityksen ja kasvun rakennusainena. Tätä kautta lapsi samaistuu sekä samaa, että erisukupuolta olevaan vanhempaan niin hoivan, kiintymyksen ja turvan kuin ohjaavan, rajoittavan kasvatuksen sekä leikin ja yhdessäolosta saatavan tyydytyksen ym. lähteinä. Nämä kokemukset paitsi auttavat rakentamaan psykososiaaliselta ja psykoseksuaaiselta kehitykseltään tervettä minuutta ja auttavat rakentamaan sukupuolisuuteen rakentavasti liittyviä sisäisiä työskentelymalleja.

44 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Pahimmillaan nykyinen sosiaalitoimen huoltajuuden määrittämisen traditio tuottaa eräissä tapauksissa lapsia, joilla syntyy hyvin välttelevä kiintymyssuhde erilaisten hylkäämiskokemusten takia tai pahimmillaan ei ole syntynyt spesifistä kiintymyssuhdetta kehenkään äärimmäisen deprivaation ja lukuisien hylkäämiskokemusten johdosta. Kiintymyssuhde voi olla myös hyvin riippuvainen erilaisten hylkäämiskokemusten ja avo- tai avioerojen jälkeen, joissa lapsi käytännössä menettää usein tärkeän kiintymyksen kohteen. Äärimuodoissaan kiintymyssuhteiden vauriot voivat johtaa reaktiiviseen kiintymyssuhdehäiriöön (RAD). Häiriöstä on kaksi muotoa, estoton ja estynyt. Estottomassa muodossa lapsi suhtautuu valikoimattoman sosiaalisesti aivan tuntemattomiinkin ihmisiin; estyneessä muodossa hän on vetäytynyt kontaktien ulottumattomiin vältellen läheistä suhdetta kaikkiin ihmisiin.

45 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erityisesti omat vanhemmat ovat turvallisen kiintymyksen kannalta avainasemassa koska geneettinen samankaltaisuus ja lapsen odotus luo molemmille vanhemmille otollisen maaperän synkronisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta turvallisen ja syvän kiintymyssuhteen ja rakkauden syntymiselle. Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on hyvin tärkeää ja hyväksi, että tärkeitä toisia [significant others], vanhempia ja hoitajia, on enemmän kuin yksi. Vallalla oleva äitimyytti lasten huoltajuudessa on vailla perusteita, jopa vahingollinen. Sekä isä, että äiti voivat imetystä lukuun ottamatta olla tasavertaisia vanhempia lapselleen. Pulloruokintakaan ei ole vaarallista. Mieluiten tietysti yhdessä, mutta myös erikseen. Isä voi luoda aivan samantyyppisen, joskus syvemmänkin kiintymyssuhteen lapseensa kuin äiti. Eräillä alueilla muun muassa Geigerin tutkimuksissa isien kyky vastata lapsensa tarpeisiin ylitti verrokkiryhmien äitien toiminnan vastaavassa tilanteessa.

46 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteesta ei tarvitse, eikä tulisi kilpailla. Erityisen tärkeää lapsen kannalta on se, että hänellä on useita turvallisia kiintymyssuhteita, se on hyväksi hänelle erityisesti ristiriitatilanteissa ja itsenäistyessä, jolloin hän voi säädellä paremmin kiintymystään ja psyykkistä etäisyyttä eri ihmisiin osana itsenäistymiskehitystä. Tämä korostuu erityisesti avo- tai avioerotilanteissa, joissa lasten pitkien kiintymyssuhteiden säilymisen tulisi olla edellä esitetysti etusijalla. Uusien kiintymyssuhdetutkimusten tulisi myös pikaisesti muuttaa myös kasvatusta ja erityisesti, vahvasti traditioihin ja asenteisiin tutkitun tiedon sijaan, perustuvia lastensuojelun sekä huoltajuuden määrittelyn työ-orientaatioita. Suomalaisen kasvatuksen ja myös yhteiskuntapolitiikan ihanteena on liian pitkään ollut lapsi, joka ei valita pienestä, ja jonka kiintymyssuhteita toisiin tärkeisiin ihmisiin, edes vanhempiin, äitiä lukuun ottamatta, ei juuri ole kunnioitettu.

47 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta On haluttu karaista lapset joka merkitsee sitä että ihan pienestä asti on pyritty tietoisesti ja voimakkaasti opettamaan ettei pidä valittaa tai turvautua toisiin ihmisiin koska apua ei ole saatavilla tai sen kuitenkin menettää. Lapsen ihmissuhteita tärkeisiin toisiin ei ole myöskään kunnioitettu. Tällainen karaiseva asenne tuottaa ja on osa kulttuurisesti siirtyvää vältteleväksi kiinnittymiseksi tai vältteleväksi kiinnittymysmalliksi psykologiassa kutsuttua ilmiötä, joka tarkoittaa sitä, että viimeiseen asti sukupolvesta periytyvä tapa pärjätä yksin, ettei ole tai saa olla riippuvainen toisesta, ja jos on, niin tuota suhdetta ei ainakaan kunnioiteta.

48 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin, lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Aikuisiässä sattuneiden vaikeiden elämäntapahtumien jälkeen masentuneisuutta esiintyi todennäköisemmin niillä, jotka olivat kokeneet vaikeita tapahtumia ja kiintymyssuhteiden katkeamisia lapsuudessa. Nämä lapsuuden tapahtumat altistivat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Kun lapsiperhe joutuu vaikeaan elämäntilanteeseen, kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta molempia vanhempia pitäisi tukea erityisesti ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin. Tästä näkökulmasta katsoen esimerkiksi nykyinen sosiaalitoimen toiminta on liian useissa tapauksissa kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta hyvin taitamatonta, jopa osin täysin vahingollista.

49 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös muut lapsen kiintymyksen kohteet ovat silloin erityisen tärkeitä, esimerkiksi raskaassa avo- tai avioerotilanteessa kun moni kokee, ettei jaksa olla hyvä vanhempi voivat isovanhemmat, tädit, sedät tai kummisedät ja -tädit tai kuka tahansa lapselle läheinen voi silloin olla turvana ja täydentävänä kiintymyssuhdeobjektina lapsille ja auttaa vanhempia myös taakan kantamisessa. Kiintymyssuhdekokemuksilla ja muilla siihen liittyvillä suojaavilla tekijöillä on erityisen suuri merkitys lapsen ja nuoren myöhemmän mielenterveyden kannalta: Hyvä suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin lapsuudessa suojaa pessimismiltä vaikeita tapahtumia lapsuudessa kokeneilla, jopa siten että vanhempien avioeron kokeneilla aikuisiän optimismi oli muita todennäköisempää silloin kun suhde ja kiintymyssuhde vanhempiin myös avioeron jälkeen oli ollut läheinen ja lämmin. Nämä kiintymyssuhteet säilyvät kuitenkin vain riittävässä lapsen ja vanhemman arjen yhdessäolossa.

50 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kiintymyssuhteiden vauriot näkynevät myös surullisella tavalla avioerotilastoissamme, mottona ei ole liian usein yhteistyö ja yhdessä pärjääminen vaan kiintymyssuhdevauriot sävyttävät myös aikuisten elämää estäen aitoa sitoutumista sekä puolisoihin että myös surullista kyllä aina edes lapsiin. Ei olla positiivisella tavalla riippuvaisia toisesta edes parisuhteissa. Tämä kotivammaisuus tai äiti- ja isävammaisuus joita käsitteitä ensimmäinen TV-psykiatrimme Eero Paloheimo jo aikanaan käytti, periytyy surullisilla tavoilla sukupolvista toisiin ellei joku sukupolvi ryhdy sitä katkaisemaan. Avo- ja avioerot ovat siis lasten kiintymyssuhteiden kannalta äärimmäisiä riskitekijöitä. Niillä on myös surullisella tavalla kierteenomainen tapa lisätä avioeron kokeneen lapsen omien parisuhteiden ongelmia aikuisena.

51 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Erokierrettä selittäänee tutkimusten mukaan myös vanhempien suhteen seuraaminen ja siitä oppiminen. Lapset oppivat parisuhteeseen liittyviä vuorovaikutusmalleja, arvoja ja asenteita vanhemmiltaan, muun muassa sen mitä tarkoittaa toiseen sitoutuminen. Nämä mallit saattavat heijastua myöhemmin omissa suhteissa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi eronneissa perheissä kasvaneet lapset eroavat aikuisena muita herkemmin. Monet vanhempiensa eron kokeet lapset vannovat, etteivät heidän lapsensa joudu kokemaan samaa, mutta ilmiö siirtyy valitettavan usein sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi amerikkalaistutkimuksissa havaittiin, että jos toinen puoliso tulee eroperheestä, voi se nostaa perheen hajoamisen riskin kaksinkertaiseksi. Jos vanhempien ero on molempien taustalla, nostaa se riskin kolminkertaiseksi verrattuna ehjien perheiden lapsiin.

52 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avo- tai avioeron yleisyys on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat suomalaislapset saavat kokea äidin ja isän pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään, ja sen erityinen riski lapsen kannalta on, että äidin ja isän suhteen kariutuminen vaarantaa lapsen suhdetta poissa olevaan vanhempaansa, yleisimmin isään. Myös uusperheiden solmimis- ja hajoamisvaiheet ovat lapselle kiintymyssuhdeteoreettisesti tarkastellen riskitekijä. Jokainen ero uudesta vanhemman kumppanista häiritsee useimmiten myös lapsen kehitystä. Toisaalta ero voi olla lasten kannalta myös hyvä ratkaisu, jos liittoa kuormittaa vakavat ristiriidat. Mutta aivan yhtä vakavat seuraukset lapselle voi olla eroon päätymisestä silloin, kun vanhempien väliset ristiriidat ovat varsin pieniä. Olisi pikaisesti pyrittävä myös ilmiön ennaltaehkäisyyn näiden ristiriitojen ratkaisun tukemisen kautta.

53 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Yksinhuoltajuus myös helposti altistaa erityisesti äitejä, mutta varmasti myös isiä joko paineiden alla huolehtimaan puutteellisesti tai vastaavasti sitomaan lapsiaan ja hakemaan heistä myös korvaajaa hajonneelle parisuhteen tunnetyhjiölle mikä voi vahingoittaa lasta. Pahimmillaan äiti kasvattaa poikalapsestaan tai isä tyttölapsestaan itselleen puolison korvikkeen, joka muodostaa psyykkistä insestisuhdetta lähellä olevan rakennelman ja vahingoittaa lasta syvästi. Jo Winnicott 1964 puhui siitä, kuinka kaksi vanhempaa tasoittaa ja turvaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.

54 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Suuri riski on myös siinä, että toinen huoltaja, tyypillisesti äiti pyrki solmimaan lapsensa kanssa lapsen sukupuolesta riippumatta liittolaisuussuhteen jonka tehtävänä on sulkea toinen vanhempi, tyypillisesti isä, tämän suhteen ulkopuolelle ja pyrkiä kaikin tavoin haavoittamaan ja loukkaamaan häntä. Tällainen äiti hautoo itse kostoa entistä puolisoaan vastaan ja vetää lapsensa tuhoisalla, lasta vahingoittavalla tavalla tähän toimintaan. Pahimmillaan lapsi toistaa aikuisiässä lapsuudessa kokemiaan traumoja useaan otteeseen eri ihmisten kanssa joko naisena tai miehenä, siinä voi olla yksi syy ja mekanismi myös avioerojen jatkuvaan kasvuun, jota ei sen arkaluontoisuudesta johtuen haluta tunnustaa.

55 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Myös toisen vanhemman, tyypillisemmin isän puute näkyy eri tavoin, kuten esimerkiksi väestöliiton psykologi Raisa Cacciatore toteaa, kunhan sitä vain viitsitään tai halutaan tutkia. Isän puute näkyy sekä tytöillä, että pojilla. Enemmän kuitenkin pojilla. Se näkyy poika- ja tyttölapsilla eri tavoilla. Poikalapsen erityinen riski on siinä, että joko hän menettää miehisen identiteettinsä rakentamiseen tarvittavan mies- ja isyyskokemuksen tai hän pyrkii suojautumaan naisten maailmaa vastaan, joka yrittää tukahduttaa hänen sukupuolisuuttaan, menemällä erilaisten kaikkivoipaisuuskuvitelmien ja karrikatyyrimäisen mieheyden taakse, jonka malleja esim. mediasta tai tietokonepeleistä ei tarvitse kauan etsiä. Sieltä voi poimia karrikatyyrimieheyden huonoimmat piirteet: Kovuuden, tunteettomuuden ja aggressivisuuden jopa väkivallan.

56 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Silloin ei ole mikään ihme, että esim. Joidenkin tutkimusten mukaan yksinhuoltaja(äidin) pojalla voi olla kahdeksankertainen riski syyllistyä karrikatyyrimiehen persoonaan kuuluviin rikoksiin kuten väkivaltaan. Useissa tutkimuksissa on toistettu sama tutkimustulos, että aikuisiällä hyvin elämässä selvinneillä lapsilla on ollut oman kokemansa ja kertomansa mukaan hyvä suhde sekä isäänsä että äitiinsä. Heikoimmin elämässään selviytyneillä on taas useimmin huono tai puuttuva lapsi-vanhempisuhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa tai se puuttuu kokonaan, ja toiseksi huonoimmin selviytyneillä huono tai puuttuva suhde vastakkaista sukupuolta edustavaan vanhempaansa.

57 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Avioerojen ja tilastoimattomien avoerojen määrä on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat saavat kokea isän ja äidin pysyvän suhteen. Avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään ja sen erityinen riski on, että äidin ja isän suhteen kariutuinen vaarantaa lapsen suhteen poissa olevaan vanhempaansa, yleisemmin isään. Eron puolisosta ei kuitenkaan tule koskaan tarkoittaa lapsen eroa vanhemmastaan. Tutkija Jouko Huttunen on puhunut samasta asiasta ohenevana isyytenä. Elatusrästien suuri määrä - vuosi sitten puoli miljoonaa euroa - kielii pois muuttaneiden vanhempien vähäisestä huolenpidosta. Sen tilalla on lapsen suru ja kaipaus yleisimmin isää kohtaan.

58 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Kun vanhemmat päätyvät eroon niin uusin tieteellinen näyttö tukee avioerotilanteiden jälkeen erityisesti kahden kodin mallia. Lapset, jotka kokevat jaetun vanhemmuuden, voivat paremmin kuin ne avioerolapset, jotka - syystä tai toisesta - ovat pääasiassa toisen vanhemman hoidossa. Todennäköisin syy tähän tilanteeseen on se, että jaetun vanhemmuuden ratkaisut säilyttävät lasten pitkät ja tärkeät emotionaalisesti syvät kiintymyssuhteet molempiin vanhempiin. Itse asiassa kummankin luona asuvat lapset kehittyvät yhtä tasapainoisiksi kuin ehjien perheiden lapset. Kiistaton tosiasia on, että lapsi kehittyy tasapainoisimmin perheissä, joissa lapsilla on läheinen ja turvallinen suhde vanhempiin ja joissa vanhemmat valvovat lasta riittävästi ja pitävät hänestä huolta. Sama pätee myös avioeron jälkeen.

59 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Lapset, jotka jakavat arjen tasapuolisesti äidin ja isän kanssa, kokevat muita avioerolapsia useammin kummankin itselleen läheiseksi. Läheinen suhde, joka syntyy psyykkisellä tasolla kiintymyssuhteesta ja tuottaa sitä. Se syntyy kuitenkin vain riittävästä arjen yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Se edellyttää taas riittävää lapsen ja vanhemman mahdollisuutta arjen yhdessäoloon. Juuri arjessa lapsi voi kokea aidon huolenpidon, kun vanhempi voi ohjata lasta niin älyn ja tunne-elämän alueilla kuin ihmissuhdetaidoissakin.

60 Lapsen etu lapsi- ja kiintymyssuhdetutkimuksen näkökulmasta Sama on havaittu myös maassamme tehdyissä laajoissa ihmisen elämänkaaren pitkittäistutkimuksissa sekä epidemiologisissa lapsuuden riski- ja suojaavia tekijöitä kartoittavissa tutkimuksissa. Keskeisiksi myönteistä kehitystä tukeviksi kasvuolojen piirteiksi todettiin hyvä suhde molempiin vanhempiin, vanhempien hyvä keskinäinen suhde, erityisesti lapsen hyvä suhde isäänsä ja äidin huolehtivuus ja kannustavuus sekä kielteinen suhde väkivaltaan ja ruumiilliseen kuritukseen. Ne luovat lapsilähtöistä kasvatusilmapiiriä. Läheinen suhde molempiin vanhempiin ennustaa lapsen suotuisaa sosioemotionaalista kehitystä, menestystä elämässä ja koulussa sekä psyykkistä hyvinvointia. Kiintymyssuhteet säilyttävän jaetun vanhemmuuden myönteiset vaikutukset ilmenevät eron jälkeen niin lapsuus- kuin nuoruusiässä ja myös aikuisuudessa. Myös vanhempien keskinäinen vuorovaikutus toimii paremmin kuin muissa avioeroperheissä.

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot