KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI"

Transkriptio

1 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 3/2015 Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Kolme kaupunginjohtajaa vastaa. Suomi ja Japani: Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen E18:n Hamina Vaalimaa-osuus rakentuu elinkaarimallilla Joensuussa investointitarpeisiin vastataan uusilla rahoitusmuodoilla

2 2 Huomisen tekijät KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI Huomisen tekijät 3/2015 3/2015 Timo Korhonen luotsaa Joensuun rakennushankkeita. Sivu 6 Elinkaarimallin ansiosta Hamina Vaalimaa-moottoritie toteutuu kustannusarviotaan edullisemmin ja valmistuu etuajassa. Sivu 22. Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Sivu 14 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 6 Joensuu: Investointeja kaupunkilaisten tarpeisiin Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. 10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Imatran, Turun ja Uudenkaupungin talousjohtajat vastaavat. 12 Palvelupaletti Kuntarahoitus tarjoaa ratkaisuja rahoitusprosessin kaikkiin vaiheisiin. 14 Taloudesta Suomi ja Japani ovat rahoittaneet hyvinvointivaltionsa täysin erilaisilla tavoilla. 19 Kuntavaikuttaja tutuksi Talousjohtaja Juha Huotari on Kajaanin paluumuuttaja. 20 Osavuosikatsaus Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva. 22 Liikennevirasto: elinkaarimalli tuo isoja etuja moottoritiehankkeessa Inspira toimi Liikenneviraston kumppanina E18- moottoritiehankkeen hankintaprosessissa. 26 Työn ääressä Okko Rostedt on saanut työssään jatkuvasti lisävastuuta. 28 Lahti uskaltaa kasvaa Lahdessa ei ole jääty surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta. 30 Kolumni Joukkovelkakirjalaina on myös riski, kirjoittaa Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio. Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, Helsinki, puh Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kannen kuva: Miska Korpelainen

3 3 Riskejä ja ratkaisuja Jos Kuntarahoituksen rahoitusmahdollisuudet kapenevat, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tässä Huomisen tekijöiden numerossa kuntien taloutta johtavat virkamiehet kertovat näkemyksensä hallitusohjelman vaikutuksista kuntakenttään. Hallituksella on edessään isoja haasteita, sillä talous on saatava kasvu-uralle samaan aikaan kun on pakko tehdä kipeitä säästöjä ja käynnistää välttämättömiä rakenneuudistuksia. Hallituksen peruslinjaukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta, mutta niiden toteuttamistavat eivät vielä ole selvillä. Monen keskeisen linjauksen todelliset vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtien selkiytyessä. Niiden on selkiydyttävä pian: aikaa ei ole hukattavaksi, vaan on siirryttävä nopeasti päätöksistä toimintaan. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sote-uudistukseen. Lopulliseen malliin liittyy paljon käytännön ongelmia, joiden ratkaiseminen on tärkeää kokonaisuutta rakennettaessa. Selvittämättä on esimerkiksi se, kenen hallintaan terveysasemat, sairaalat ja muut kiinteistöt siirtyvät. Sairaanhoitopiirien tai kuntien omaisuutta ei voi siirtää itsehallintoalueille ilman velkojan suostumusta eikä Kuntarahoitus pystyisi hyväksymään siirtoa, ellei uusi velallinen kuulu kuntien tavoin nollariskiluokkaan. Jos taas halutaan varmistaa, että Kuntarahoitus voi jatkossakin rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamista, se saattaa edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Kuntien näkökulmasta myös hallituksen päätös vauhdittaa asuntotuotantoa on tervetullut avaus. On tärkeää varmistaa, että uudistuksia tehtäessä varmistetaan tuotannon rahoituksen saatavuus. Kuntarahoitus on finanssikriisistä lähtien vastannut lähes yksin yhteiskunnallisen asuntotuotannon rahoituksesta. Jos Kuntarahoituksen mahdollisuus rahoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa kapenee, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tämän lehden sivuilla kerrotaan myös Suomen ja Japanin valitsemista erilaisista poluista hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Molemmat maat ovat väestön ikääntymisen kärkeä, mutta niiden tavat rahoittaa heikkenevä hoitosuhde ovat erilaisia. Artikkeli on hyvä muistutus siitä, että Suomen velkaantumiskehitys on vielä kansainvälisesti verrattuna maltillista. Suomalaisissa kunnissa toimitaan nykyisessä haastavassa taloustilanteessa järkevästi: lainanottoa harkitaan ja sen riskit tiedostetaan, mutta kasvua tukevat ja välttämättömät investoinnit tehdään kaikissa tilanteissa. Tämä on oikea tapa toimia. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

4 4 f LYHYESTI Kuvat: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy Sukupolvienkortteli tuo vanhanajan kyläyhteisön kaupunkiin Setlementtiasuntojen rakenteilla oleva talo Jätkäsaaren Sukupolvienkortteliin nousee Kuntarahoituksen rahoituksella ja erityisryhmien osalta ARAn avustuksilla. Talon valmistuttua korttelissa aloittaa toimintansa uudenlainen yhteisöpalvelu, Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja, joka kannustaa asukkaita yhdessä tekemiseen. Ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja on uudenlainen yhteisöpalvelu. Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Korttelissa voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia. Korttelivalmentajan toiminta aloitetaan kaksivuotisena kokeiluna ja toimintaa jatketaan, mikäli palvelu koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kolmen talon yhteistilat keskitetään yhteen paikkaan, jolloin yhteistiloista saadaan isompia, parempia ja monipuolisempia. Tiloja ovat muun muassa asukastila yhteisökeittiöineen, kuntosali, talopesula ompelupisteineen ja monitoimitiloja. Kortteli on kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja tapahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa korttelissa. Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa ja määrä kasvaa edelleen. Sukupolvienkorttelin filosofiana on, että jokainen voi elää omaa elämää, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin. Yhteisöllisessä korttelissa ihmiset katsovat toistensa perään ja työskentelevät yhdessä turvallisen sekä viihtyisän asuinympäristön rakentamiseksi. Juttukavereitakin löytyy heti naapurista. Setlementtiasuntojen taloon tulee 113 vuokra-asuntoa, pääasiassa kaksioita ja joitakin kolmioita sekä 20 erityistuettua yksiötä liikuntavammaisille asukkaille. Kortteliin tulee yhteensä 262 asuntoa. sukupolvienkortteli.fi

5 t Uusia asiantuntijoita Kuntarahoituksessa Eero Kairi projektipäällikkö Eero on työskennellyt Kuntarahoituksen liiketoiminnan kehitys -osastolla projektipäällikkönä toukokuusta Aikaisemmin hän työskenteli S-Pankissa kehityspäällikkönä vastaten sähköisten kanavien kehitystyöstä. Koulutukseltaan Eero on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta. Vapaaaikaansa Eero viettää lähinnä perheen parissa ja toisinaan myös kesäisin golfkentällä ja talvella uimahallissa. Mari Tuomainen laskenta-asiantuntija Mari aloitti Kuntarahoituksessa laskenta-asiantuntijana kesäkuussa Mari on työskennellyt rahoitusja vakuutusalalla kymmenen vuoden ajan eri yhtiöissä ja tehtävissä. Mari siirtyi Kuntarahoitukseen Lähitapiolasta, jossa hän toimi sijoituslaskennan asiantuntijana. Tätä ennen hänellä on työkokemusta mm. Fenniasta ja Evlistä back office asiantuntijana. Vapaa-ajalla Mari harrastaa kaikenlaista liikuntaa, viettää aikaa ystävien kanssa ja tekee vapaaehtoistyötä saattohoitokodissa. Vihreät bondit yleistymässä Kuntarahoitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen ympäristöhankkeiden rahoittamiseen keskittyviä joukkovelkakirjalainoja eli bondeja. Tämä merkitsisi erillisen vihreän lainan lisäämistä kotimaiseen tuoteportfolioon. Suomalaisille laina-asiakkaille ympäristöhankkeen rahoittaminen vihreällä lainalla tarkoittaisi merkittävää imagohyötyä. Sijoittajien kiinnostus ympäristöhankkeiden rahoittamiseen korvamerkittyihin bon- Leasingkohteena toteutettavan Nojanmaan koulun rakennustyöt alkavat Savonlinnassa Nojanmaan koulun rakennustyöt Savonlinnassa käynnistyivät elokuussa. Koulu rakennetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Leasingsopimuksen kausi on 25 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa kiinteistön jäännösarvohinnalla. Nojanmaan koulun urakkakokonaisuus sisältää uuden koulun rakentamisen, vanhan liikuntasalin peruskorjauksen sekä pahoista kosteusvaurioista kärsivän vanhan koulurakennuksen purkamisen. f Sipoo selvitti vesihuollon järjestämistä Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira kartoitti Sipoon kunnalle vesihuollon järjestämisen vaihtoehtoja. Selvityksessä vertailtiin Sipoon nykyistä taseyksikkömuotoista vesihuoltoa toiminnan liikelaitostamiseen. Uuden vesihuoltolain mukaan kunnan pitää eriyttää vesihuollon kirjanpito muusta taloudesta, mikä lisää vesihuoltomaksujen käytön läpinäkyvyyttä. Vesihuollon tukitoimintojen ja yhteisinvestointien kustannusten oikea kohdistaminen on kuitenkin vaikeaa, jos vesihuolto toimii kunnan taseyksikkönä. Halusimme selvittää, mitä hyötyjä ja mahdollisia haasteita vesihuollon liikelaitostaminen toisi toiminnan organisointiin, Sipoon tekninen johtaja Ilari Myllyvirta sanoo. 5 deihin kasvaa nopeasti. Viime vuonna vihreitä joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen 37 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Maailmanpankki on ollut veturina vihreiden varainhankintainstrumenttien kehittämisessä, ja nyt ne yleistyvät myös muiden rahoittajien valikoimassa. Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava rahoitus laitos KommunInvest toi vihreän lainan markkinoille tänä vuonna. Ennen rakennustöiden aloittamista puretaan uuden koulun tieltä vanha pienehkö uimahalliosa, jonka jälkeen rakennetaan uusi koulurakennus nykyisen koulun viereen. Uuden koulun valmistuttua ja kevätlukukauden 2016 päätyttyä puretaan vanha koulu, saneerataan voimistelusali ja viimeistellään piha-alueet pelikenttineen. Urakan sisäpuoliset osat valmistuvat kesäkuun 2016 loppuun mennessä ja ulkopuoliset osat ovat valmiina viimeistään lokakuun 2016 lopussa. Inspira selvitti vesihuoltomallien eroja kahdessa vaihtoehtoisessa volyymikasvu skenaariossa. Inspiran selvityksen mukaan liikelaitosmuoto tarjoaa parhaat edellytykset vesihuollon kehittämiselle osana kunnan nykyistä organisaatiota. Se palvelee parhaiten kunnan tavoitetta saada vesihuollon toiminnasta myös kohtuullinen korvaus pääomakustannuksista. Liikelaitostaminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja yhdistää toimintaan yritysmäisiä piirteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Samalla liikelaitosmuoto säilyttää kuitenkin vesihuollon hyvin lähellä kunnan omaa toimintaa ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa. Selvitys tehtiin elokuussa. Päätöksiä vesihuollon järjestämisestä pyritään tekemään vielä tämän syksyn aikana.

6 6 Asiakascase a Joensuu Investointeja kaupunkilaisten palvelutarpeisiin Timo Korhonen kuvattiin Joensuun Yhteiskoulun lukion työmaalla.

7 7 TEKSTI: soili helminen KUVAT: miska korpelainen Joensuussa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa linjataan sekä investointikohteet että niiden rahoitustavat. Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. Kun Helsingistä kotikaupunkiinsa palannut Timo Korhonen aloitti työt Joensuun Tilakeskuksen johtajana vuonna 2008, oli Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointitaso ollut viimeiset parikymmentä vuotta hyvin matala. Samaan aikaan kuntalaisten palvelutarpeet olivat muuttuneet, joten investointitarve oli valtava. Vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä liittyivät Joen suun kaupunkiin ja kiinteistöomaisuuden tilanteesta oli saatava kokonaiskuva. Kiinteistöomaisuuden salkutus tehtiin vuonna 2010, jolloin omia kiinteistöjä ja osakehuoneistoja oli neliötä, minkä lisäksi kunnalla oli vuokrattuja tiloja neliötä. Omien kiinteistöjen korjausvelka oli 53 miljoonaa euroa. Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta alkoi pitkä prosessi, jonka ansiosta tilatarpeita suunnitellaan pitkäjänteisemmin. Ison investointipaineen takia ei ollut mitenkään mahdollista rahoittaa kaikkia tarvittavia hankkeita kaupungin omasta taseesta. Vuosille tehtyyn investointisuunnitelmaan ei paketoitu vain tulevia investointeja, vaan myös päätökset niiden rahoituksesta. Tämä antoi Tilakeskukselle työrauhan, Timo Korhonen sanoo. Korjausvelkakin on saatu muutamassa vuodessa laskemaan 39 miljoonaan euroon. Koulut rahoitetaan leasingillä Neljän vuoden investointipakettiin kuuluu muun muassa uusia päiväkoteja, terveysaseman peruskorjaus ja laajennus sekä kaksi koulua. Näistä uudet Karhunmäen ja Nepenmäen koulut päätettiin rahoittaa leasingrahoituksella. Leasing valikoitui koulukohteiden rakentamisen rahoitusmuodoksi, koska se soveltuu parhaiten uudiskohteeseen. Olemassaolevan kiinteistön taustojen selvittäminen arvonmäärityksen perusteeksi voisi osoittautua hankalaksi prosessiksi, Korhonen sanoo. Korjausvelka on muutamassa vuodessa laskenut 53 miljoonasta eurosta 39 miljoonaan. Kouluhankkeista ensimmäisen eli Karhunmäen koulun rakennustyöt ovat juuri alkamassa. Suunnitteluprosessissa ovat olleet tiiviisti mukana koulun henkilökunta, Tilakeskus sekä kokonaisurakasta ja siten myös suunnittelusta vastaava Lemminkäinen. Karhunmäen alakoulu rakennetaan uudelle pientaloalueelle ja siihen tulee noin 300 oppilasta. Alueella aloittaa toimintansa myös kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Koulusta rakennetaan uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, jonne ei tule perinteisiä luokkatiloja vaan

8 8 muunneltavia avotiloja. Hankkeen kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Ensi vuonna käynnistyvä Nepenmäen rakennushanke on vielä mittavampi, 22 miljoonaa euroa. Nepenmäen koulukeskukseen tulee peruskouluopetuksen lisäksi muutakin toimintaa, mikä takaa tilojen tehokkaan käytön myös iltaisin ja koulun lomakausina. Karhunmäen kokonaisurakasta vastaa Lemminkäinen Talo. Nepenmäen koulun rakentamisessa eri urakoitsijoiden kanssa tehdään erilliset sopimukset, ja se monimutkaistaa sopimusprosessia melkoisesti. Korhosen tuntuman mukaan Kuntarahoitus on kompleksisissa sopimuskuvioissa osaava yhteistyökumppani. Erilaiset rahoitusmuodot kiinnostavat Joensuussa on jo pitemmän aikaa hankittu päiväkotien käyttöön vuokratiloja ja kokemukset ovat olleet hyviä. Monet päättäjät pitävät kuitenkin tärkeänä, että kaupungin toiminnan kannalta keskeiset tilat ovat sen omistuksessa. Leasing on koettu päättäjien taholta vuokraamista paremmaksi vaihtoehdoksi, koska kiinteistö saadaan siirrettyä leasingsopimuskauden jälkeen omaan taseeseen, Korhonen sanoo. Osalla päättäjistä oli se käsitys, että leasing on huomattavasti lainaa kalliimpaa: kun tutkimme eri ratkaisuja ja muualla tehtyjä hankintapäätöksiä, huomasimme että leasinghinta on hyvin lähellä lainan hintaa, kertoo talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen ratkaisun taustoista. Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta. Kiinteistöleasing Kuntarahoituksen palveluvalikoimassa palvelee hyvin meidän tavoitteitamme, Väänänen jatkaa. Elinkaarimalleihin emme ole vielä lähteneet. Sen sopimusmallit vaikuttavat vielä niin kehittymättömiltä, että sopimusprosessi tuntuu toistaiseksi liian raskaalta. Inspiralla tärkeä neuvonantajan rooli Inspira on ollut tiiviisti mukana kouluinvestointien suunnitteluprosessissa. Jo vuonna Karhunmäen koulusta tulee uuden opetussuunnitelman mukainen muunneltava oppimisympäristö. Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta, Risto Väänänen sanoo Inspira teki Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Korhosen mukaan Inspiran vahvuuksia ovat erinomainen tuntemus sekä asiakkaan että verrokkikaupunkien tilanteesta ja kova rahoitusalan osaaminen. Inspiran selvityksen tuloksia hyödynnettiin kaupungin päättäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. Joensuussa on ollut rahoituksen suhteen melko perinteinen kulttuuri eikä kiinteistöleasing aiemmin kiinnostanut päättäjiä. Vuonna 2012 leasingrahoituksen hinta ei vielä ollut kilpailukykyinen lainan kanssa, mutta sittemmin keskusteluissa Inspiran kanssa kävi ilmi, että leasingin marginaalit ovat lähellä lainarahoituksen tasoja, Timo Korhonen kertoo. Päätöstä leasingrahoituksen käyttämisestä ei olisi syntynyt ilman pohjaselvityksiä, jotka kertoivat mitä rahoitusvaihto ehtoja erityylisissä kohteissa kannattaa käyttää. Kun leasingrahoituksen käyttämiseen oli päädytty, Inspira vastasi konsulttitoimeksiantona rahoituksen kilpailutuksesta. Voittajaksi valikoitui Kuntarahoitus, ja sen kanssa neuvottelut ovat jatkuneet sopimusjumpan hiomisena. Leasingsopimuksen ehdot määräytyvät tapauskohtaisesti, ja yksityiskohtien hiominen Kuntarahoituksen kanssa on Korhosen mukaan sujunut jouhevasti. Toivon ja uskon, että leasing rahoitusmuotona yleistyy Joensuussa. Meillä on edelleen paljon investointitarpeita ja kohteita, joihin leasing soveltuu.

9 9 Joki keskellä kaupunkia Joensuussa on vireillä jättihanke Symmetrinen kaupunki, jossa kaupungin keskustaa laajennetaan joen itäpuolelle. Vuoteen 2013 mennessä kaupunkirakenteen kehittämiseen on tarkoitus investoida miljardi euroa. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa siltojen, toimitilojen sekä musiikki- ja teatteritalon ja kylpylän rakentaminen. Investoinneista kaupungin osuus on noin sata miljoonaa euroa ja valtion osuus saman verran. Valtaosa investoinnista tulee yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on antaa taloudelle lisäpotkua kaupunkirakenteen vahvistumisen avulla, panostamalla Venäjältä saatavaan kasvuun ja vahvistamalla Joensuun ympäristöosaamisen klusteria. Symmetrinen kaupunki on jo alkanut rakentua: vuonna 2014 Joensuun keskustaan valmistui kaksi uutta siltaa. Sillat ovat Joensuun keskustan rakentumisen edellytys. Musiikki ja opiskelijat pitävät alueveturin vireänä Joensuun asema alueellaan on vahva ja suomalaiselle maakuntakaupungille poikkeuksellinen. Kolmasosa kaupungin asukkaista on koululaisia tai opiskelijoita eikä Joensuulla ole omalla alueellaan kilpailevia kaupunkeja. Se pitää asuntokysynnän ja rakentamisaktiviteetin korkeana. Musiikista on muodostunut Joensuulle vahva brändi, josta saamme paljon vetovoimaa ja imagohyötyä. Teollisuudessa meillä on vahvat biotalouden ja optiikan keskittymät, kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen sanoo. Joensuu on veturina myös Pohjois-Karjalan yhteisessä Siun sote -hankkeessa, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2017 alussa. Nimensä mukaan Siun soten lähtökohtana on ollut se, ettei tehdä pelkkää hallintohäkkyrää, vaan annetaan ihmisille tilaa osallistua ja vaikuttaa. Uudistus tehdään ihmisiä varten, joten maksajaa ja asiakasta on hyvä kuunnella. Kunnianhimoista hanketta on viety eteenpäin tulevaisuuden osalta hyvin epävarmassa tilanteessa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutustavan epäselvyys onkin Väänäsen mielestä Siun soten onnistumisen suurin uhka. Hän näkee sote-uudistuksessa muitakin riskejä. Ei voi olla niin, että kunnat maksavat 75 prosenttia palvelujen tuottamisesta, mutta niillä ei ole päätösvaltaa palvelujen sisältöön: jos kunnilla ei ole päätösvaltaa, niin sitten rahoituksen pitää tulla valtiolta. Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen. KUVA: Blom

10 10 KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE Mikä on parasta ja mikä pahinta hallitusohjelmassa? Kysyimme kolmen kunnan talousjohtajalta mitä hallitusohjelma lupaa oman kaupungin näkövinkkelistä. Kvartaalin keskustelunaihe -juttusarja kertoo päättäjien näkemyksiä kuntasektoriin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kai Roslakka, talousjohtaja, Imatra Imatran lähtötilanne on hyvä: talous on tasapainossa ja tase kunnossa. Meillä on keskimääräistä parempi toleranssi sietää talouden vaikeuksia, koska elinkeinorakenteen muutosta on käyty läpi jo pitkään. Olemme perinteisesti olleet raskaan teollisuuden paikkakunta, ja teollisuuden muutoksiin on jo ehditty sopeutua, koska heikkenevät yrityssuhdanteet eivät ole meille uusi asia. Kun yhteisöveron merkitys kaupungin talouteen on varsin marginaalinen, suurin haaste on 17,5 prosentin työttömyysaste. Se vaikuttaa kaupungin talouteen välittömästi. Globaali taloussuhdanne ja Suomen syvä lama vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta Imatran erityiskysymys on Venäjän tilanne. Pakotteet ja vientikiellot vaikuttavat meihin enemmän kuin useimpiin muihin. Esimerkiksi kalan vientikiellon myötä muutamat kaupat ovat sulkeneet oviaan, ja se muuttaa katukuvaa. Idänkauppaan liittyvissä pakoteasioissa hallitus on melko hampaattomasti tyytynyt EU:sta ja USA:sta tuleviin ratkaisuihin eikä ole pyrkinyt sopimaan erityisehtoja. Itärajalla tilanne on suomalaisittain poikkeuksellinen: täällä tehdään vientikauppaa ja matkailulla on iso merkitys. Ruplan kurssin muutokset näkyvät saman tien. Vahvan ruplan aikana Imatran kaupoissa saattoi viikonloppuna olla ostoksilla kävijää. Nyt määrä on pudonnut ainakin puoleen. Hallitusohjelma rakentuu yleisen talouden tilan parantamiselle ja elpymiselle. Jos siihen ja työllisyystilanteeseen voidaan Suurin riski ja kysymysmerkki hallitusohjelmassa on sote-ratkaisu. vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvä asia. Tervetullut on myös hallitusohjelman kategorinen kannanotto, jonka mukaan kunnille ei tule lisävelvoitteita ainakaan ilman lisärahoituksen ohjaamista. Normien purku ja sen tuoma liikkumavaran lisääntyminen lupaa hyvää. Olen tosin jossain määrin skeptinen sen suhteen miten siinä onnistutaan, kun eri ministeriöilläkin on asiassa vaikutusvaltaa. Kunnan päätöshimmelien ja valvontabyrokratian keventäminen olisi tarpeen. Ei ole perusteltua, että kunnan on otettava kantaa vaikkapa solariumin tiloihin ja valvottava niiden oviaukkojen leveyksiä. Ehdottomasti suurin riski ja kysymysmerkki hallitusohjelmassa on sote-ratkaisu, joka tosin on kirjattu epämääräisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-alueilla on täysi päätösvalta ja kunnat käyttävät suurimman osan omasta budjetistaan rahoittamalla toiminnan, johon sillä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Se on iso riski kunnille. Kuva: Imatran kaupunki Jukka Laiho, talousjohtaja, Turku Turussa on jo pitkään haettu uudistamisohjelmilla kaupungin tuottojen lisäämistä ja kustannusten vähentämistä. Niiden avulla talouden vajetta on pystytty paikkaamaan suhdanteessa, jossa kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin verotulojen kasvu. Turku-konsernissa tehdyt rakennemuutokset ovat saaneet aikaan positiivisia vaikutuksia: toimintoja on yhtiöitetty ja avattu kilpailtuun markkinaan. Se on tuonut tehoa ja kustannushyötyjä ja tulouttanut varoja kaupungille. Rakenteellisesti konserni on vahva, tase on 2,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa lupaavaa Turun kannalta on linjaus kerätä osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Odotamme hyötyvämme panostuksista lääke- ja kemianteollisuuden ja meriteollisuuden keskittymiin. Samoin cleantechin asettaminen yhdeksi kärkihankkeeksi antaa meille mahdollisuuksia profiloitua alueellisena osaamiskeskittymänä. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös tavoite vahvistaa kasvukäytäviä ja luoda kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien välille: se kytkee yhteen koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen. Innovaatio- ja palvelualustojen kehittäminen on kirjattu paitsi maan hallitusohjelmaan, myös Turun kaupunkistrategiaan. Odotamme paljon mahdollisuuksista kehittää joustavia toimintatapoja ja digitalisoida palveluja. On kiinnostavaa nähdä

11 11 millaisia ovat ne yksityiskohtaiset tavat, joilla kuntien velvoitteita vähennetään ja liikkumatilaa palvelujen tuottamisessa lisätään. Riskin Turulle muodostaa nippu julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Niihin on kirjattu esimerkiksi työllisyydenhoidon vastuun siirtäminen kunnille etenkin vaikeimmin työllistyvien osalta. Miten kunta voi varmistaa nopean työllistymisen, jos työttömyys on jatkunut pitkään jo ennen kuin vastuu työllisyydestä on edes siirtynyt kunnalle? Sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus kokonaisuudessaan ovat pahasti keskeneräisiä. Riskejä liittyy myös moneen yksittäiseen osaalueeseen, esimerkiksi perusopetukseen, koulutukseen, työvoimapoliittisiin määrärahoihin, sairausvakuutuskorvauksiin ja innovaatiopanostusten muutoksiin. Jos hallitusohjelmassa luvatut hyvät asiat toteutuvat, niin kokonaisvaikutus on ehdottomasti positiivinen. Toisaalta konkretiaa on tällä hetkellä enemmän niissä toimissa, joissa kuntataloutta rokotetaan: positiivisten linjausten toteutustavat ovat vielä avoinna. Kriittisintä on se, miten onnistutaan kunnan kustannusvelvoitteiden karsimisessa tehtäviä vähentämällä ja normitusta keventämällä. Tämä on reunaehto sille, että kunnat voivat päättää itse toimintansa sopeuttamisesta. Tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä on tehty jo niin pitkään, ettei niiden avulla tehdä talouteen kengurunloikkia. Jos normit eivät kevene, niin valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen yhdessä verotulojen kasvun kanssa on katastrofi, joka kiihdyttää talouden alijäämäisyyttä. Kuva: Turun kaupunki Anne Takala, talousjohtaja, Uusikaupunki Uudessakaupungissa on nyt positiivinen vire. Työttömyysaste on laskenut 8,4 prosenttiin Valmet Automotiven autotehtaan tuotannon kasvun ansiosta: yhtiön työntekijämäärä on kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut, aiemmat lomautukset ovat päättyneet ja autovalmistus on tuonut kasvua myös muille toimijoille. Viime vuoden verokertymä näyttää hyvältä. Viime vuonna Uudenkaupungin asukasluku kasvoi ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen ja tänä vuonnakin luvassa on pientä kasvua. Ongelmana Uudessakaupungissa on väestön ikärakenne. Lasten ja työikäisten määrä pienenee ja eläkeikäisten määrä kasvaa. Aiempi muuttotappio johtui nuorten muuttamisesta pois väestörakenteesta puuttuu nyt välistä muutama ikäluokka. Kun aktiiviväestön määrä vähenee, myös verotuloja kertyy vähemmän samalla kun ikääntyvien määrä kasvaa. Uudenkaupungin huoltosuhde heikkenee poikkeuksellisen nopeasti. Parasta hallitusohjelmassa on lupaus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla velvoitteita sekä sitoumus siitä ettei uusia velvoitteita lisätä. Lisäksi on hyvä, että yksityiskohtaisesta ohjauksesta siirrytään suurpiirteisempään ja annetaan kunnille tilaa valita omat toimintamallinsa ja säästökohteensa. Ohjelma sisältää positiivisten lupausten lisäksi myös riskejä. Entä jos En usko että paras tapa saada Suomi nousuun on karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista. normien purkamista ei saadakaan käyntiin? Jos saadaan, niin millä aikataululla? Onko aidosti sitouduttu siihen ettei kunnille tule uusia tehtäviä ja velvoitteita? Aiemminkin on tehty samansuuntaisia lupauksia, ja lopputulos on ollut päinvastainen. Muutosten kustannusvaikutukset kuntien talouteen on aina arvioitu alakanttiin. Oikein tehtynä normien purkaminen on hyvä asia, mutta voi myös kääntyä itseään vastaan. Jos osaaminen heikkenee esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksista tinkimisen myötä, se näkyy huonompina palveluina ja kehittämisen loppumisena. Moniin tehtäviin ei kelpaa mikä tahansa käsipari. Huonointa hallitusohjelmassa ovat soteuudistukseen liian aikaisin tehdyt tiukat rajaukset, esimerkiksi sote-alueiden määrän lukkoonlyöminen. Uudistuksessa lähdetään rakenteista, kun pitäisi arvioida koko palveluketjua: suuri osa kustannuksesta tulee muualta kuin suorista hoitokustannuksista. On tarpeen tehdä muutoksia, mutta sote-uudistus muuttaa ratkaisevasti kuntia ja niiden tehtäväkenttää. Saadaanko aikaan aitoa julkisen ja yksityisen yhteistyötä? Kysymysmerkkejä on enemmän kuin vastauksia. Rahoitusmalli on keskeinen ratkaistava asia. Suomi elää osaamisesta. En usko että paras tapa saada Suomi nousuun olisi karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa kilpailukykyä, mutta samaan aikaan karsitaan resursseja koulutuksesta ja kehittämisestä. Kääntymällä sisäänpäin ja lopettamalla satsaukset uuteen ei voiteta mitään. Se ei ole kovin tulevaisuuslähtöistä ajattelua. Kuva: Uudenkaupungin kaupunki

12 12 PALVELUPALETTI N Kuntarahoitus on kumppanisi kaikissa rahoitusprosessin vaiheissa Kuntarahoitus-konserni tarjoaa ratkaisuja rahoitustarpeisiin vaihtoehtojen kartoituksesta riskienhallintaan. koonnut:sirpa Kestilä KUVat:Sami muhonen Selvitystemme avulla asia kas voi arvioida erilaisten rahoitusvaihtoehtojen tai toiminnan uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia ennen päätöksentekoa. Se pienentää riskiä ja säästää riihikuivaa rahaa. Jon Forssell, Inspiran apulaisjohtaja Vuodesta 2010 lähtien Inspira on toiminut neuvonantajana 325 hankkeessa. Kuntarahoitus on kumppani ja sparraaja. Asiakkaat ovat myös omistajiamme, ja aito tavoitteemme on etsiä asiak kaalle paras mahdollinen ratkaisu. Lauri Pekkilä, rahoitustoiminnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja suunnittelu

13 13 Leasingiä ei voi enää ohittaa rakennushankkeiden rahoitusvaihtoehtoja punnittaessa. Karl Lintukangas, rahoituspäällikkö Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi 2015 ensimmäisellä puolikkaalla 15 prosenttia. Ilman meitä erityisryhmille suunnattu asuntorakentaminen pysähtyisi. Jukka Helminen, rahoituksesta vastaava johtaja Kuntarahoituksen osuus ARA:n tukemasta asuntotuotannosta on 90 prosenttia. Lanseeraamme vuodenvaihteessa uuden palvelun rahoitussalkun kokonaishallintaan. Jukka Leppänen, asiakkuuspäällikkö Kuntarahoituksen johdannaiset ovat selkeitä tuotteita, jotka suojaavat asiakkaita tehokkaasti korkoriskeiltä. Mika Korhonen, rahoitusneuvoja Tyytyväinen asiakas on paras motivaattori työssäni. Riitta Jämsä, asiakkuuspäällikkö Lainan yksityiskohdat sorvataan palvelemaan parhaiten kunkin asiakkaan tarpeita. Annukka Österberg, dokumentaatioasiantuntija Suomalaiskuntien ympäristöhankkeisiin sijoittaminen kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia. Antti Kontio, rahoituspäällikkö Kuntarahoituksen varainhankinnan kokonaismäärä on 28,8 miljardia euroa. Varat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. rahoitus ylläpito ja kehittäminen

14 14 Taloudesta a Hyvinvointivaltio

15 15 Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Suomi ja Japani painivat saman haasteen kanssa: väestö ikääntyy ja paine hyvinvointivaltion palveluita kohtaan kasvaa. Tähän asti maat ovat rahoittaneet julkiset palvelunsa täysin erilaisilla tavoilla. Pohjoismaista mallia noudattava Suomi on kerännyt paljon veroja, Japani ottanut runsaasti velkaa. Nyt maiden tiet näyttävät lähestyvän toisiaan. TEKSTI:Hasse härkönen KUVitus:suvi simelius uomi ja Japani ovat hyvinvointivaltioita, joissa julkiset palvelut luovat turvaverkon ihmisille. Jatkossa maiden huoltosuhteet kuitenkin heikkenevät, kun työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa suhteessa töitä tekevien määrään. Yhä harvempien työssä käyvien on maksettava yhä useampien eläkeläisten, alaikäisten ja muiden töitä tekemättömien hyvinvointipalvelut. Syynä on maiden väestörakenteen muutos ja iäkkäiden kansalaisten osuuden merkittävä kasvu. Eläkeläiset, lapset ja nuoret tarvitsevat julkisia palveluita, jotka töissä käyvät välillisesti maksavat verojen kautta tai muuten. Mitä vanhempia suomalaiset ja japanilaiset ovat, sitä enemmän he todennäköisesti tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluja. Japanissa vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisen nopeasti. Japanin tilannetta hankaloittaa entisestään se, että maan väkiluku on alkanut pienentyä. Syntyvyys on pientä ja maahanmuutto vähäistä. Suomen väestö taas näyttää kasvavan jatkossakin. Suomessa rahastot luovat puskuria Suomessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen on varauduttu luomalla eläkejärjestelmään rahastoja. Niiden ideana on se, että rahastoitujen varojen avulla eläkejärjestelmä kantaa yli sen ajan, kun suuret ikäluokat ovat elossa. Sen jälkeen tilanne normalisoituu väestöpyramidin muuttaessa muotoaan. Eläkevarojen rahastointi on merkittävä asia Suomessa. Suurten ikäluokkien tuomasta eläkehaasteesta on puhuttu pitkään ja siitä selviämiseen on tehty suunnitelmia, ekonomisti Roger Wessman sanoo. Pääosin suomalainen eläkejärjestelmä on kuitenkin rakennettu sen varaan, että työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä olevien ikäluokkien eläkkeet, Wessman huomauttaa. Pohjoismainen malli nojaa verotuloihin Suomen ja muiden Pohjoismaiden hyvinvointimalli on perinteisesti perustunut korkeaan verotasoon. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kokonaisveroasteet ovat maailman kärkipäässä. Suomalaiset näyttävät kuitenkin maksavan veroja kohtalaisen mielellään, koska verotuloille koetaan saatavan vastinetta hyvinä julkisina palveluina. Sellaisia ovat esimerkiksi laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvä työttömyysturva sekä laadukas ilmainen koulutus. Kokonaisveroastetta ei silti voida loputtomiin nostaa, ja veroasteen kipuaminen ylemmäs näyttää tulleen Suomessa tiensä päähän. Joidenkin mielestä verotuksen yläraja on jo saavutettu ja veroastetta pitäisi laskea selvästi. Kokonaisveroasteen nousu on taittunut Suomessa, koska useista veropohjista ei yksinkertaisesti enää voida kestävästi puristaa lisää veroja. Ruotsissa kokonaisveroaste on jo tullut alas huippuvuosista, Wessman sanoo. Suomi on pärjännyt taloudellisesti hyvin, vaikka verotus on ollut ankarampaa kuin >>

16 16 OECD-maissa keskimäärin. Julkiset menot ovat olleet suuret, mutta muun muassa hyvä koulutus on antanut eväät kilpailukykyyn ja menestymiseen. Wessmanin mielestä Suomen taloudellisen menestyksen taustalla on korkean veroasteen yhdistäminen politiikkaan, jossa taloutta on kokonaisuutena hoidettu verrattain hyvin. Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa. Talouden sääntely on ollut pientä, ja Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kansainväliselle kilpailulle avoimia talouksia. Se on auttanut pitämään maiden taloudet tehokkaina, Wessman sanoo. Viime vuosina Suomi on ollut vaikeuksissa, kun osa perinteisistä menestysaloista on hiipunut ja vientivetoinen talous ei ole vetänyt vanhaan malliin. Huono taloustilanne näkyy esimerkiksi yritysten tuloksissa, mikä taas vaikuttaa valtion yrityksiltä saamiin vero tuloihin. Se osaltaan luo paineita korottaa veroja muilla alueilla tai ottaa lisää julkista velkaa. Etelä- ja Keski-Euroopassa verojärjestelmän kautta rakennettu kansalaisten turvaverkko on selvästi pienempi, ja useat valtiot ovat sen sijaan puuttuneet suoraan talouden toimintaan esimerkiksi suojaamalla kotimaisia yrityksiä kilpailulta. Sitä Wessman pitää kansalaisten perusturvan ja talouden kokonaisuuden kannalta huonommin toimivana vaihtoehtona kuin pohjoismaista mallia, jossa käytetään verotusta ja tulonsiirtoja. Japanissa palvelut rahoitettu velalla Japanissa valtion hyvinvointipalvelut on jo pitkään maksettu ottamalla velkaa. Maan julkinen velka on ennätyskorkea suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, yli 200 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka oli vuonna 2014 noin 59 prosenttia bkt:sta. Japanin julkinen velka oli vielä 1990-luvun alussa kohtuullinen, 68 prosenttia bkt:sta. Sen jälkeen velka on kasvanut nopeasti talouskriisien ja niitä lääkitsemään laadittujen toimien kuten lukuisten elvytyspakettien myötä. Japanin talous ylikuumeni 1980-luvulla ja kupla puhkesi 1989, jonka jälkeen alkoi pitkä hitaan kasvu aika. Japanissa verotus on ollut keveää ja veropohjassa on ollut aukkoja. Lisäpainetta on tuonut väestön ikääntyminen. Japanin väestörakenne on alkanut painottua vanhempaan päähän aikaisemmin kuin muissa teollisuusmaissa. Se on jo pitkään kasvattanut hyvinvointipalveluihin meneviä kuluja. Japanin erityispiirre on se, että valtio on lainannut varoja maan omilta kansalaisilta ja yrityksiltä. Julkinen velka on japanilaisten omissa käsissä. Maan yksityinen sektori on vuosikausia säästänyt paljon, ja merkittävä osa säästöistä on sijoitettu Japanin valtion velkakirjoihin. Japani on siis valtiona velkainen, mutta kansakuntana ei. Julkisen sektorin rahoitusalijäämää on rahoitettu yksityisen sektorin suurella rahoitusylijäämällä, ja maan vaihtotase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen. Japanin Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa.

17 17 valtion on ollut helppo rahoittaa velkaansa, kun sijoittajat ovat löytyneet kotimaasta. Varoja on riittänyt myös ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, ja Japani on maailman suurimpia rahoittajia. Nomura-pankin ekonomisti Masaki Kuwahara arvioi, että japanilaisten ulkomaiset sijoitukset pysyvät jatkossakin korkealla tasolla. Valuutta vaikuttaa Valuutat luovat merkittävän eron maiden välille. Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon, Japanilla on oma jeninsä. Valuutta vaikuttaa valtion talouden liikkumavaraan. Wessmanin mukaan velkaantuminen on paljon suurempi riskitekijä maalle, joka on mukana yhteisvaluutassa. Talouden kriisidynamiikka on aivan toisenlainen sellaisella maalla, jolla on oma valuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman valuutan maa voisi ottaa holtittomasti lisää velkaa kuinka paljon tahansa ja rahoittaa sillä millaista alijäämää tahansa, koska siinä kävisi huonosti ellei maalla ole Japanin kaltaista kotimaista sijoittajapohjaa, Wessman sanoo. Kuwaharan mukaan Japani ei saisi merkittävää etua, jos se olisi mukana jossain yhteisvaluutassa. Oma valuutta antaa liikkumavaraa rahapolitiikassa. Valinta oman tai yhteisen valuutan välillä tulisi perustua kunkin maan taloudelliseen, poliittiseen ja maantieteelliseen ympäristöön, hän sanoo. Maiden erona on myös se, että Suomen rahoitusmarkkinat ovat integroituneet Euroopan rahoitusmarkkinoihin, Japanissa taas on melko suljetut markkinat. Veroja vai velkaa kumpi on kestävä ratkaisu? Suomen ja Japanin tiet ovat olleet hyvin erilaiset, mutta nyt ne näyttävät lähestyvän toisiaan. Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko meillä varaa ottaa lisää velkaa vai ei, onko velan ottaminen nykyisessä hankalassa taloustilanteessa järkevää vai ei ja millaisella aikataululla velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Lisämausteen keskusteluun tuo se, että euroalueen sääntöjen mukaan valtion julkinen velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bkt:sta, ja Suomi on ylittämässä rajan. Miksi Japani ei ole Kreikka? Syyt voi tiivistää kolmeen: Japanilla on julkista velkaa huima määrä, suhteessa bkt:een paljon enemmän kuin Kreikalla. Rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan toistaiseksi olla Japanin velkaantumisesta yhtä huolestuneita kuin Kreikasta. Kreikka on kriisimaa, Japani ei. I Japani rahoittaa itse itseään kotimaisesta säästämisestä, Kreikka ei. Japanin korkea kotimainen säästämisaste ja säästöjen kanavoituminen valtion velkapapereihin ovat osaltaan auttaneet Japanin korkotason pysymistä matalana. II Japanilla on huomattava määrä sijoituksia ulkomailla. Se antaa Japanille puskuria. III Japanilla on oma valuutta, mikä antaa maalle liikkumavaraa rahapolitiikassa.

18 18 Roger Wessman Itsenäisenä konsulttina toimiva riippumaton ekonomisti. Työskennellyt aikaisemmin Nordean ja Evlin pääekonomistina. Masaki Kuwahara Japanilaisen Nomura Securities -yhtiön ekonomisti. Yhtiö on osa finanssipalveluja tarjoavaa Nomura Group -konsernia. Kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta. Perinteinen perustelu velanotolle on se, että kun taloudessa menee huonosti, niin velkaa ottamalla kulutusta tasataan ajan yli. Parempien aikojen koittaessa julkisia menoja ja investointeja supistetaan tai ainakin niiden kasvua hillitään, jolloin valtion varoja jää yli ja velkaa voidaan maksaa pois. Velanoton vaihtoehtona on supistaa valtion menot tulojen tasolle. Nykyisessä hallitusohjelmassa talouspolitiikan linja muodostuu lähtökohdalle, että velkaantuminen bruttokansantuotteeseen nähden taittuu vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä. Suomessa on perinteisesti oltu hyvin nihkeitä ottamaan velkaa. Julkisessa taloudessa on vallinnut ajattelu, että tulot ja menot pidetään jatkuvasti tasapainossa. Se on mielestäni järkevä lähtökohta julkisen talouden hoitoon, mutta kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta, Roger Wessman sanoo. Pitkällä tähtäimellä verot ovat viime kädessä ainoa kestävä keino rahoittaa julkisia menoja, koska velanotolla kustannuksia vain siirretään tulevaisuuteen. Japanilla on julkista velkaa jo hyvin paljon, ja Masaki Kuwaharan mielestä ei ole järkevää antaa velan kasvaa edelleen. Karkean laskelmamme mukaan Japanin julkinen velka voidaan vielä jonkin aikaa rahoittaa kotimaisilla sijoituksilla. Julkisten palveluiden rahoituspohjaa olisi syytä kuitenkin parantaa nyt, kun Japanilla on toimenpiteisiin vielä aikaa, Kuwahara sanoo. Päästäkseen palveluiden rahoituksessa kestävälle pohjalle Japanin pitäisi Kuwaharan mukaan joko nostaa veroja tai leikata hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Maan hallitus on tehnyt julkisten menojen tasapainottamisohjelman, jossa on mukana ideoita sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Palveluihin kohdistuvia menoleikkauksia on kuitenkin poliittisesti hankala toteuttaa, koska palveluita käyttäviä iäkkäitä äänestäjiä on paljon. Uskon että jatkossa hyvinvointipalveluita rahoitetaan enemmän verotuloilla, erityisesti kulutukseen liittyvillä nykyistä korkeammilla veroilla, Kuwahara sanoo. Malleista löytyy riskejä Suomessa lasketaan paljon tulevaisuuden talouskasvun varaan. Jos talous alkaa taas kunnolla kasvaa, se tietää lisää verotuloja ja sitä kautta varaa ylläpitää julkisia palveluita. Jos kasvua ei tule, rahaa hyvinvointipalveluihin ja -etuihin ei olekaan niin paljon kuin on kaavailtu. Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on varauduttu tuleviin isoihin eläkemenoihin. Mutta kymmenen vuotta jatkuneen nollakasvun varalle ei ole tehty suunnitelmia, Wessman kuvaa tilannetta. Jos veroastetta korotetaan jatkuvasti, jossain vaiheessa se alkaa kääntyä kokonaistalouden kannalta haitalliseksi eivätkä verotulot enää kasva. Avoimessa ja globaalisti kilpaillussa taloudessa pääoma liikkuu helposti, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen yhteisöveron tasosta tehtyihin päätöksiin. Kuwaharan ja Wessmanin mukaan Japanin velkamallissa riskinä on se, että yksityisen sektorin säästäminen voi jatkossa vähentyä. Ikääntyvät japanilaiset saattavat alkaa käyttää säästöjään ja myydä valtion velkakirjoihin tekemiään sijoituksia. Silloin Japanin valtio olisi vaikeuksissa velkansa rahoittamisessa. Samoin jos Japanin julkinen velka yhä jatkaa kasvamistaan, jossain vaiheessa se ylittää yksityisen sektorin säästämisasteen ja valtio ei enää voi saada velalleen riittävästi rahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Se taas johtaisi riskilisien voimakkaaseen kasvuun ja velan kustannusten nousuun. Tuottavuuden kasvu avainasia molemmissa maissa Työn tuottavuuden kasvu on ratkaisevan tärkeää Suomelle ja Japanille. Kun jatkossa työtä tekeviä on molemmissa maissa nykytilannetta vähemmän, heidän työnsä on oltava nykyistä tuottavampaa, jotta hyvinvointivaltioon on varaa. Japanin kohdalla Wessman pitää talouden kasvumahdollisuuksia melko pieninä, koska maan väestö ikääntyy niin voimakkaasti. Kuwahara on optimisempi sillä perusteella, että maan vahva teknologinen osaaminen antaa mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Suomessa hallitus on peräänkuuluttanut tuottavuusloikkaa, mutta sen saavuttamisen keinoista on erilaisia näkemyksiä. Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen Pankin julkaisua Kuinka Japani selviytyy suuresta julkisesta velastaan? (2010)

19 o Kuntavaikuttaja tutuksi 19 Juha Huotari talousjohtaja, Kajaani Mitä olet tehnyt työurasi aikana? Olen tehnyt töitä Kajaanin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta. Ennen Kajaaniin siirtymistäni työskentelin seitsemän vuotta tilintarkastajana Audiatorilla Oulussa ja Kajaanissa. Myös keskustan kehittämishankkeen eteneminen puhuttaa: kävelypainotteisen keskusta-alueen tarpeellisuus aiheuttaa jonkin verran kriittistä keskustelua. Suurin osa kajaanilaisista on kuitenkin tyytyväisiä, että kotikaupunki kehittyy. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Kajaanin kaupunki organisaationa oli tuttu tilintarkastustyön kautta. Talousjohtajan tehtävä kiinnosti ja kaipasin työtehtäviini muutosta. Tilintarkastustyössä asiakkaat olivat usein kaukana ja matkatyö vei paljon aikaa perheeltä. Muutto Kajaaniin ei ollut vaikea päätös, koska sekä minä että vaimoni olemme kotoisin täältä. Olen ollut tyytyväinen uravalintaani. Kaupunki on vakaa työnantaja ja perusasiat ovat kunnossa. Kaupungin johdossa on hyvä meininki, ja mukavassa porukassa omakin mielenkiinto pysyy yllä. Mitkä ovat Kajaanin johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Velkaantumisen hallinta on ollut keskiössä jo muutaman vuoden ajan ja siinä on onnistuttu hyvin. Veroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta talouden tasapainoa on parannettu muillakin keinoilla. Olemme panostaneet yritysten houkuttelemiseen ja työpaikkojen saamiseen. Nyt on aika toimia koko Kainuun tulevaisuutta ajatellen. Meidän on pystyttävä tekemään isoja linjauksia alueyhteistyön kehittämisessä, ja keskeisessä roolissa ovat etenkin maakunnan keskukset Kajaani ja Sotkamo. TEKSTI: soili helminen KUVA: Sami Lamberg Miten Kajaanilla menee? Suomen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen meillä menee kohtalaisen hyvin. Meillä on samat ongelmat kuin muillakin, mutta olemme panostaneet oikeisiin asioihin. Parhaillaan kaupungissa on meneillään historian suurimmat investoinnit, muun muassa iso koulukeskus, joka otetaan käyttöön vuonna Kaupungin isot investoinnit perusinfraan ovat olleet tärkeä piristysruiske aluetalouteen. Merkittävien työnantajien määrä on pysynyt suhteellisen stabiilina viimeisen kymmenen vuoden ajan. Toki uusia mahtuu aina lisää mukaan. Mikä kajaanilaisia tällä hetkellä puhuttaa? Eniten keskustelua on viime aikoina käyty Talvivaarasta ja Skodalle myydystä Transtechistä. Talvivaaraan liittyvät ympäristöasiat toki kuohuttavat, mutta yhtiö on myös erittäin tärkeä työnantaja. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että molempiin yhtiöihin saatiin hyvät omistajat ja että työpaikat säilyvät ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikä on Kajaanissa parasta? Luonto ja maisemat ovat Kajaanin valtti. Kaupunki on kompakti: kaikki on lähellä ja liikkuminen päiväkotiin, kouluun töihin ja harrastuksiin helppoa. Meillä on kuntakokoon nähden hyvä liikuntapalvelujen ja muiden harrastusmahdollisuuksien tarjonta. Mikä on Kajaanin isoin haaste? Väestökehitys. Kainuussa on korkea keskiikä ja alhainen syntyvyys, mutta Kajaani on onneksi alueellaan jonkinlainen valopilkku syntyvyyden suhteen. Keskeinen keino kaupungin vetovoiman lisäämiseen on työ. Meidän on pystyttävä pitämään nykyinen koulutustarjonta ja voitava tarjota työtä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on toiminut aina. Tähän asti olemme käyttäneet rahoitusmuotona pääsääntöisesti lainaa, mutta maailma muuttuu. Muutosten myötä Kuntarahoituksen rooli keskustelukumppanina korostuu jatkossa aiempaa enemmän. kuka? Juha Huotari Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Oulun yliopistosta Kotoisin: Kajaanista Nykyinen kotikunta: Kajaani Syntymävuosi: 1977

20 20 OSAVUOSIKATSAUS N Kuntarahoituksen alkuvuosi on sujunut hyvin, vaikka toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä. TEKSTI:soili helminen KUVa:istockphoto Kotimaan liiketoiminta Kuntarahoituksen asiakaskentän toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä, aivan kuten edeltävinäkin vuosina. Talouskasvun heikkous ja epävarmuus kunta-alan rakennemuutosten etenemisestä ovat vaikeuttaneet investointipäätösten tekemistä. Kuntarahoituksen palvelujen kysyntä pysytteli kuitenkin vakaana ja on joidenkin palvelujen osalta ollut jopa selvässä kasvussa. Lainarahoituksen osalta kilpailu kuntasektorin asiakkaista kiristyi tammi kesäkuun aikana. Vahvan taloudellisen asemansa ansiosta yhtiö Kuntarahoitus pystyi kuitenkin vastaamaan kilpailuun ja pitämään asemansa asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoittajana. Erityisen vahva Kuntarahoituksen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon rahoittajana. Myös johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan. Myös leasing ratkaisujen kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti, ja erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Kuntarahoitus uudisti alkuvuonna rahoitustoiminnon organisaatiotaan parantaakseen asiakkaiden kokonaispalvelua. Uudistuksella tähdätään siihen, että asiakaskunnan muuttuvasta toimintaympäristöstä nousevat palvelutarpeet tunnistetaan entistä paremmin. Tarpeisiin vastataan sekä kehittämällä sähköisiä palveluja että tarjoamalla asiakkaille uusia tuotteita ja kokonaisratkaisuja. Palvelumallin kehittäminen on tarkoittanut myös yhteistyön tiivistämistä Kuntarahoituksen ja sen tytäryhtiön Inspiran välillä. Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva Omat varat yhteensä ,5 milj. Henkilöstömäärä: ,1 milj. 559,3 milj. Omat varat yhteensä yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin: 31,75 % Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio): 1,9 %

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 3/2015 Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Kolme kaupunginjohtajaa vastaa. Suomi ja Japani: Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen E18:n Hamina Vaalimaa-osuus rakentuu

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta: 9.2.2016 klo 14.00 Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015: Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Kuntien talous soten jälkeen rahoittajan näkökulmasta

Kuntien talous soten jälkeen rahoittajan näkökulmasta Kuntien talous soten jälkeen rahoittajan näkökulmasta Jukka Helminen, Kuntarahoitus Oyj, 4.5.2017 1 Copyright Kuntarahoitus luottamuksellinen Kuntarahoitus edustaa Suomen kuntia maailmalla Vuosittain 6-7

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio. Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009

Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio. Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009 Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009 2 Kuntarahoituksen osakeanti Kuntarahoituksen osakeanti Yhtiökokous päätti osakeannista 12.3.2009

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen 2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/

Osavuosikatsaus 1-9/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2008 28.10.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja 1-9/2008 Pääkohdat 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 1-9/2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Liikevaihto 90,4 miljoonaa

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009

Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Ahlstrom Oyj Varsinainen yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus 25.3.2009 Jan Lång Johtoryhmä Jan Lång Risto Anttonen Jari Mäntylä Gustav Adlercreutz Jean-Marie Becker Tommi Björnman Diego Borello Daniele

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Oriola-KD The Channel for Health

Oriola-KD The Channel for Health Oriola-KD The Channel for Health Sijoitus Invest 14 12.-13.11.2014 Oriola-KD tänään Liikevaihto 2013 2,6 miljardia euroa Ruotsi 50 % Venäjä 33 % Suomi ja Baltia 17 % Henkilöstö 4700 työntekijää Venäjä

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot