Asiointia pienin keinoin

Transkriptio

1 Sosiaalivakuutus

2 Sosiaalivakuutus

3 pääkirjoitus Asiointia pienin keinoin Kuva Nana Uitto Kelan asiakaspalvelutiskissä virkailija on riittävän kohtelias, kun hän asioinnin alussa tervehtii asiakasta, katsoo tätä ja odottaa rauhallisesti sitä hetkeä, jolloin asiakas on valmis aloittamaan. Asiakas tekee Kelassa aloitteen. Tutkija Marja-Leena Sorjosen mielestä virkailijan aloite ja kysymys asiakkaalle esimerkiksi Kuinka voin auttaa? saattaisi johtaa jopa epätoivottaviin tuloksiin. Tutkijan mielestä kysymyksen oikea ajoittaminen olisi vaikeaa. Hän kuvailee tilanteen: Asiakas kävelee Kelan tiskille. Hänellä on kädessään papereita tai hän vielä kaivelee niitä. Jos virkailija silloin kysyisi Kuinka voin auttaa? tai Miten voin palvella?, asiakas voisi tuntea virkailijan hoputtavan ja kiirehtivän. Tämän osoittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen videoinnit Kelan asiointitilanteista. Tutkijat Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara ovat niistä katsoneet, miten asioinnin aloitukset sujuvat suomen kielen näkökulmasta. Ei näytä olevan yhdentekevää sekään, mitä pieniä sanoja ja sanamuotoja Kelan virkailija käyttää asiakaspalvelussa. Jokaisella pienelläkin muotoiluilla on oma viestinsä. Marja-Leena Sorjosen mukaan esimerkiksi asiakkaan aloituslauseeseen Mulla olis tämmönen asumistukiasia virkailijan vastaus Joo-o toimii keinona, jolla virkailija osoittaa ymmärtäneensä asian, mutta kuulee, että asiakkaan asia on vielä kesken ja pyytää asiakasta jatkamaan. Asiakkaan Näitten kera -aloituksessa, jossa asiakkaalla on kuitteja ja todistuksia mukanaan, virkailija saattaa sanoa No nii. Se on eri keino kuin Joo-o. Ilmaisulla No nii virkailija sanoo ottaneensa vastaan paperit, ymmärtäneensä asiakkaan asian ja samalla ilmaisee, että on valmis hoitamaan asiaa alusta lähtien. Tähän sisältyy viesti siitä, että kyseessä on isompi asia. Myös virkailijan yhteispeli asiakkaan kanssa näkyy pienissä kielellisissä keinoissa. Liisa Raevaaran mukaan virkailijan yhteispeliä asiakkaan kanssa osoittaa esimerkiksi virkailijan Katotaas-puheenvuoro, kun asiakas on ojentanut paperinsa. Passiivimuoto rakentaa tutkijan mukaan tilanteesta yhteisen: virkailija lähtee viemään asiakkaan asiaa itse eteenpäin, mutta passiivimuotoisella verbillä ottaa asiakkaan toimintaan mukaan. Asiakkaan ja Kelan virkailijan lähitapaaminen tiskin ääressä on yksi niistä perustekijöistä, joista asiakkaan luottamus koko Kelaan saattaa kummuta. Tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu Kelasta kertovat artikkelissaan, että Suomi kuuluu korkean luottamustason maihin. Luotettavien yhteiskunnallisten instituutioiden listalla poliisi on kärjessä. Kela on neljäntenä. Kirjoittajat sanovat, että modernissa hyvinvointivaltiossa luottamus hallinnollisiin instituutioihin on olennainen yhteiskunnallisen järjestelmän hyväksyttävyydelle. Tärkein ominaisuus, joka tekee hallinnolliset laitokset luotettaviksi, on puolueettomuus ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus. HILKKA AROLA Sosiaalivakuutus

4 Kelan julkaisema sosiaali- ja terveysturvan aikakauslehti FPAs tidskrift om social trygghet och sjukförsäkring A journal focusing on issues of social and health protection published by the Social Insurance Institution of Finland Sosiaalivakuutus vuosikerta 44 årgången Volume 44 Julkaisija Utgivare Publisher Kansaneläkelaitos PL 450, Helsinki Päätoimittaja Huvudredaktör Editor in chief Mikko Tuohi Toimituksen sihteeri Redaktionens sekreterare Editorial assistant Christel Stenström Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Assistant editor Hilkka Arola Taitto Layout Jari Mattila Kansi Omslag Cover Mauri Helenius Sosiaalivakuutuslehden aineisto on vapaasti lainattavissa mainitsemalla lähde. Kirjoituksissa esiintyvät kannanotot eivät välttämättä vastaa Kansaneläkelaitoksen kantaa, vaan niistä vastaavat kirjoittajat itse. Sosiaalivakuutus ilmestyy kuutena numerona vuodessa. Lehden vuosikerta maksaa 20. Tidskriften Sosiaalivakuutus får citeras med angivande av källan. Artikelförfattarna svarar själva för de åsikter som företräds i artiklarna. Tidskriften utkommer med sex nummer om året. Prenumerationspris 20 /år. Permission is granted to quote from this journal with the customary acknowledgement of the source. Authors alone are responsible for views expressed in signed articles. The Sosiaalivakuutus comes out six times a year. (20 a year) Paino Tryck Printed by Kainuun Sanomat Oy ISSN Sosiaalivakuutus

5 sisältö Pääkirjoitus 4 Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden Asiantuntijana osastopäällikkö Erkki Meriläinen Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden 4 8 Uutisia 11 Kirja-arvio: Filosofit töissä Kirjoittaja Hannu Kaskinen 12 Luotettavien listalla poliisi kärjessä, Kela neljäntenä Kirjoittajat tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu 14 Uutisia Kelan etuuksista 17 Luettavaa 18 Yhteisvastuu on kadonnut Asiantuntijana tukija Jyri Liukko Uutisia Kelan etuuksista Pienetkin kielelliset muotoilutavat ovat tärkeitä Asiantuntijoina tutkijat Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara 25 Asiakaskirjeet ja kirjoittamisen vaikeus Kirjoittaja Kati Liinamaa-Pasma 26 Asiointitilanteiden vuorovaikutuksen tutkimus Kirjoittajat Marja-Leena Sorjonen, Liisa Raevaara ja Hanna Lappalainen 28 Terveysviestintää viitoitetaan 30 Kolumni: Lakkautetaan joulu ja suomalainen taide Kirjoittaja vastaava tutkija Tuula Helne 32 Omaura onvaihtoehto peruskoululle Asiantuntijana KT Elsi Veijola Yhteisvastuu on kadonnut Työ ja perhe-elämä tasapainoon Kirjoittaja vastaava tutkija Pentti Takala 36 Kelalla kehittyvä rooli työvoiman palvelukeskuksissa Kirjoittajat palvelupäälliköt Heli Hokkinen ja Mari Pirinen Kelasta 38 Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat kasvaneet Kirjoittajat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi 42 Hammashuollon tiedot vertailukelpoisiksi Asiantuntijana tohtori Heikki Korhonen Yhdeksän kuntaa kehittää yhdessä hammashuoltoa Yhdeksän kuntaa kehittää yhdessä hammashuoltoa 47 Sammandrag / Summary Sosiaalivakuutus

6 Osastopäällikkö Erkki Meriläinen Kelasta: Uusi rahoitusjärjestelmä turvaa tulevaisuuden 4 Sosiaalivakuutus

7 Kuva Hilkka Pietiläinen Sairausvakuutuksen uusi rahoitusjärjestelmä turvaa sairausvakuutuksen tulevaisuuden ja etuuksien säilyvyyden. Uudistus vahvistaa osaltaan myös hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen vastuullisuutta huolehtia vähäosaisistaan. Tätä mieltä on Kelan talousosaston osastopäällikkö Erkki Meriläinen sairausvakuutuksen uudesta rahoitusjärjestelmästä. n TEKSTI HILKKA AROLA, TOIMITTAJA, KELAN VIESTINTÄ, hilkka.arola@kela.fi Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus on toteutettu niin, että se l on voimaan tullessaan kustannusneutraali mikään osapuoli ei voita eikä häviä, sanoo osastopäällikkö Erkki Meriläinen Kelan talousosastolta Helsingissä vuoden alussa voimaan tulleesta sairausvakuutuksen uudesta rahoitusjärjestelmästä. Uudistuksen suunnitelleet osapuolet ovat valtio, Kela, vakuutettuja edustaneet palkansaajajärjestöt sekä yrittäjät ja työnantajat. Kaikki ovat olleet tarkkoina, ettei Sosiaalivakuutus

8 Kuva Annika Söderblom Yksityislääkärin palkkioiden korvaukset on otettu huomioon uudistuksessa, joten siltäkin osin usein keskustelun alaisena olleeseen asiakkaiden tukemiseen yksityissektorilla ei ole tulossa muutoksia, Erkki Meriläinen sanoo. tapahdu kustannusten jaon siirtymiä. Siihen tavoitteeseen on päästy. Uudistus on ollut valmistella useita vuosia, koska sairausvakuutuksen rahoitus on pitkään ollut epävarmalla pohjalla. Kela on tarvinnut asiakkaittensa lakisääteisten sairausvakuutusetuuksien rahoitukseen vuosittain yhä enemmän valtiolta takuusuorituksia ja arvonlisäveron tuoton tilityksiä. Eri osapuolten rahoitusvelvollisuudet ja vastuut ovat nyt selkeät ja sairausvakuutuslaissa säädettyjen etuuksien rahoituksen riittävyys on turvattu. Vakuutusperiaate vahvistuu Erkki Meriläisen mukaan uudistus vah- vistaa sairausvakuutuksen vakuutusperiaatetta, joka on rahoituksen epävarmuuden aikoina hämärtynyt: Nyt tiedetään täsmällisesti, miten palkansaajat ja yrittäjät sekä työnantajat rahoittavat työtulovakuutusta ja miten valtio ja vakuutetut rahoittavat sairaanhoitovakuutusta. Rahoitus on entistä läpinäkyvämpää. Etuuksilla ja maksuilla on läheisempi yhteys. Eri osapuolilla on varmasti myös suurempi kiinnostus seurata etuuksien kehittymistä. Vaikka maksuilla ja etuuksilla on selkeä yhteys, uudistus ei Erkki Meriläisen mukaan loukkaa hyvinvointivaltion yhteisvastuuperiaatetta: Varmasti edelleenkin on iso joukko henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole voineet maksaa sairausvakuutusmaksuja. He saavat uudistuksen jälkeenkin tarvitsemansa etuudet. Yhteisvastuullisuuden periaate toteutuu. Rahoitusuudistus ei ole hänen mukaansa askel kohti kovempaa yhteiskuntaa: Paremminkin päinvastoin. Jatkossa valtio rahoittaa kaikki vähimmäismääräiset päivärahat ja kuntoutusrahat. Näin vahvistuu hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuus huolehtia myös vähäosaisten terveysturvasta. Valtio on ottanut merkittävän rahoitusvastuun myös sairaanhoitovakuutuksessa 50 prosentin osuudella kustannuksista. Vakuutetut osallistuvat yhtä suurella osuudella. Sairaanhoitovakuutus ja työtulovakuutus n Sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2006 alusta siten, että sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu kahteen osaan: sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Rahoitettavia sairaanhoitoetuuksia ovat Kelan maksamat lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset, korvaukset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle sekä EU-maihin maksettavat sairaanhoidon kustannusten korvaukset Rahoitettavia työtuloetuuksia ovat Kelan maksamat sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat, työterveyshuollon korvaukset sekä vuosilomakorvaukset vanhempainloma-ajalta. l 6 Sosiaalivakuutus

9 Sairausvakuutus Työtulovakuutuksen etuudet Sairaanhoitovakuutuksen etuudet - sairauspäivärahat - lääkekorvaukset - vanhempainpäivärahat - korvaukset lääkärinpalkkioista - kuntoutusrahat - korvaukset hammaslääkärinpalkkioista - työnantajille maksettavat - korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan - matkakorvaukset vuosilomakustannuksista sekä - kuntoutusmenot pl. kuntoutusrahat työterveyshuollon järjestämisestä - maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset Työtulovakuutuksen rahoitus - korvaukset Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle - EU/ETA-maihin maksettavat sairaanhoidon kustannusten Valtio korvaukset maksaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, erityishoitorahat sekä kuntoutusrahat Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Työnantajat maksavat 73 % muista etuuksista Palkansaajat ja yrittäjät maksavat 27 % muista etuuksista Sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen osallistuvat valtio ja vakuutetut yhtä suurella osuudella lukuun ottamatta EU/ETA-maihin maksettavia sairaanhoidon kustannusten korvauksia, jotka valtio rahoittaa. Työtulovakuutuksen maksut 2006 Sairaanhoitovakuutuksen maksut 2006 Palkansaajan päivärahamaksu 0,77 % palkasta Palkansaajan sairaanhoitomaksu 1,33 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta Yrittäjän päivärahamaksu 0,77 + 0,25 % 1) yrittäjän työtulosta Yrittäjän sairaanhoitomaksu 1,33 % yrittäjän nettotyötulosta 2) Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,06 % palkasta Eläkkeen- ja etuudensaajan 1,50 % kunnallisverotuksessa sairaanhoitomaksu verotettavasta ansiotulosta 1) 0,25 % maksulla katetaan omavastuuajan lyhentämistä. Korotus ei koske maatalousyrittäjiä. 2) Työtulot - tuloverotuksen vähennykset Tilastoryhmä/Kela KM Rahoituksessa kasvupaineita Rahoitusuudistus koskee suuria rahasummia: tänä vuonna sairausvakuutuksen kulut tulevat olemaan noin 3,8 miljardia euroa. Uudistus toteutui hetkellä, jolloin sairausvakuutuksen kustannukset ovat kasvusuunnassa. Erityisen voimakkaassa kasvussa ovat lääkekorvausmenot: Niistä aiheutuu yhteiskunnalle kaikkein suurimmat sairausvakuutuksen kustannukset. On iso kysymys, miten sairausvakuutuksen kustannukset jatkossa kehittyvät. Varsinkin sairaanhoitovakuutus tulee aiheuttamaan keskustelua - eihän voida olettaa, että esimerkiksi lääkekorvausmenot pienenisivät tai edes pysyisivät nykyisellä tasolla. Tämän vuoksi Erkki Meriläisen puheessa korostuu maininta uudistuksen kustannusneutraalista luonteesta juuri uudistuksen voimaantulohetkellä. Päätöksentekijöillä on tietysti mahdollisuus aina päättää etuuksien tason muuttamisesta tai uusista etuuksista, jotka tulevat rahoitettaviksi tai luopua joistakin etuuksista. Erkki Meriläisen mukaan rahoitusuudistusta suunniteltaessa pohdinnassa ei kuitenkaan ollut mistään etuudesta luopuminen. Työtulovakuutuksen piiriin kuuluvien etuuksien määrän kehitys on paremmin ennakoitavissa ja arvioitavissa kuin sairaanhoitovakuutuksen jos mitään kovin kummallista ei tapahdu. Kuva siitä, miten työtulovakuutukseen kuuluvat sairausvakuutusetuudet kehittyvät tulevaisuudessa, on selkeä. Toivottavasti emme joudu Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa sairauspoissaolot ovat kasvaneet ja aiheuttaneet toimenpiteitä sikäläisen sairausvakuutuksen rajoittamiseen. Suomessa eletään vakaampia tulevaisuuden näkymiä. Yhdenmukaisuutta työeläkejärjestelmän kanssa Sairausvakuutuslaissa on määritelty tarkkaan ne tulot, joista sairaanhoito- ja työtulovakuutuksen maksuja kannetaan. Siinä on myös määritelty ne kohteet eli etuudet, joihin kansalaiset ovat oikeutettuja. Lain 11. luvussa on mm. monta sivua pitkä määrittely päivärahaetuuksista. Tämä on yksi kaikkein vaikeimmista osista koko uudistusta, Erkki Meriläinen arvioi. Hänen mukaansa onneksi työnantajille ja verottajalle kuitenkin aiheutuu uudistuksesta vain hiukan lisätyötä. Uudistuksessa on pyritty siihen, että Kelan hoitamien sairausvakuutusetuuksien myös kansaneläkevakuutusetuuksien maksujen määräytymisperusteet ovat hyvin samankaltaisia kuin työeläkepuolella. Yhdenmukaisella menettelyllä työeläkejärjestelmän kanssa verottaja ja työnantajat välttyivät kohtuuttomilta lisäkustannuksilta. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus tuo työntekijöiden palkkakuittiin näkyviin erittelyn siitä, minkä verran he ovat maksaneet palkansaajan päivärahamaksua. Se on työeläkemaksujen tapaan vähennyskelpoinen verotuksessa. Palkkakuitin kautta voimme itsekin seurata, miten osallistumme sairausvakuutuksen rahoitukseen. Näinkin vakuutusperiaate korostuu. n Sosiaalivakuutus

10 uutiset Monen lääkkeen hinta halpeni Kuva Annika Söderblom n Liki 40 prosenttia kaupan olevista lääkepakkauksista halpeni vuodenvaihteessa, kun valtio leikkasi Kelan korvaamien lääkkeiden korvausperusteisia tukkuhintoja. Monen lääkelasku keveni myös siksi, että lääkevaihdon piiriin tuli lisää lääkkeitä. Enemmistö suomalaisista hyötyy myös lääkekorvausten muutoksista. Jos käytössä on paljon etenkin kalliita lääkkeitä, saattavat korvaukset pienentyä ja asiakkaan lääkekustannukset nousta. Lääkekorvausten piiristä poistui vuodenvaihteessa noin 80 lääkepakkausta, mm. joitakin vahvoja kipulääkkeitä ja syöpälääkkeitä. Näissä lääkkeissä lääkeyritykset ja Lääkkeiden hintalautakunta eivät päässeet yhteisymmärrykseen korvausperusteiksi hyväksyttävistä tukkuhinnoista. Valtaosin lääkeyritykset kuitenkin hyväksyivät lääkkeidensä tukkuhintojen 5 prosentin alentamisen, ja korvattavina säilyy yli 98 prosenttia viime vuonna korvausten piirissä olleista lääkepakkauksista. l 8 Sosiaalivakuutus

11 Lääkevaihto laajeni n Apteekissa asiakkaan suostumuksella tehtävän lääkevaihdon piiriin tulee vuoden alussa yli 500 uutta lääkevalmistetta. Jatkossa esimerkiksi tabletit ja kapselit voidaan katsoa keskenään vaihtokelpoisiksi, jos ne muuten täyttävät Lääkelaitoksen asettamat vaihtokelpoisuuden kriteerit. Myös säädellysti lääkeainetta vapauttavat valmisteet kuten depottabletit ja depotkapselit voivat olla keskenään vaihtokelpoisia, jos samanarvoisuuden edellytykset muuten täyttyvät. Uutena lääkeryhmänä vaihdon piiriin tuli psykoosilääkkeet. l Ulkomailla asuvien terveydenhoitokustannukset valtiolle n Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä päätti tammikuussa, että ulkomailla asuvien terveydenhoitokustannusten rahoitusvastuu sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen ja muiden oikeuspsykiatristen selvittelyjen rahoitusvastuu siirretään kunnilta valtiolle. Lisäksi päätettiin siirtää kuluttajaneuvonnan järjestämis- ja rahoitusvastuu sekä holhoustoimilain mukaisen yleisen edunvalvonnan järjestäminen ja rahoitusvastuu kokonaisuudessaan valtiolle. Siirto tehdään kustannusneutraalisti valtio-kunta suhteen kannalta. Ministeriryhmä totesi mm., että elatustuen siirto Kansaneläkelaitokselle, valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien sosiaalihuollon erityispalveluiden turvaaminen ja vammaispalvelut siirtyvät jatkovalmisteluun. l Työmarkkinatukeen vastikkeellisuutta n Työmarkkinatukeen lisättiin pitkäaikaistyöttömien tuen vastikkeellisuutta ja otettiin käyttöön ns. aktiivikausi. Työvoimatoimisto tarjoaa vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Tämän tehostetun palvelujen tarjoamisen eli pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun tarkoituksena on pitkittyneen työttömyyden katkaiseminen tarjoamalla lisääntyneitä työllistymismahdollisuuksia. Työmarkkinatukiuudistukseen sisältyy myös työnantajalle suunnatun työllistämistuen muuttaminen palkkatueksi. Edelleen uudistuksessa muutetaan valtion ja kuntien välistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta niin, että valtio korvaa kunnille täysimääräisesti niille uudistuksesta koituvat lisämenot. l Ulkomailla asuvien eläkkeensaajien lähdeverotus muuttui n Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perhe-eläkelain mukainen eläke ovat myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen lähdeverotettavasta ansiotulosta myönnetään vähennys, joka on 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Progressiivisen tuloveroasteikon mukaan verotettavista tuloista on lisäksi maksettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen henkilö- ja perhekohtaiset vähennykset sekä luonnolliset vähennykset myönnetään myös rajoitetusti verovelvolliselle, kun tulo verotetaan verotusmenettelylain mukaisesti. l Kunnalliselle työeläkkeelle useampi kuin koskaan n Vuoden 2005 aikana kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä. Tämä on enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Vuoteen 2004 verrattuna lisäys oli 804 henkilöä eli vähän yli 7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi eniten, yhteensä vanhuuseläkkeille siirtyi henkilöä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 458 henkilöä eli vähän alle 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä nousi henkilöön, lisäystä vuodesta 2004 oli 361 henkilöä eli vajaat 8 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat varsinainen työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke, määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet eli kuntoutustuki ja osakuntoutustuki sekä poistumassa oleva yksilöllinen varhaiseläke. Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi noin henkilössä. Vuonna 2005 kaikkien kunnalliselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta, mikä on 0,3 vuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. l Sosiaalivakuutus

12 uutiset Kuva Hilkka Pietiläinen Lääkärimäärä kasvaa, yksityissektori laajenee n Lääkäreiden päätoimisten yksityisvastaanottojen määrä on kasvanut yli 50 prosenttia kymmenessä vuodessa. Päätoimista yksityisvastaanottoa piti viime maaliskuussa lääkäriä. Se on noin kymmenen prosenttia työssä olevista lääkäreistä. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton tekemästä kyselystä. Sivutoimista yksityisvastaanottoa piti työikäistä lääkäriä. Lisäksi 714 yli 63-vuotiasta lääkäriä ilmoitti hoitavansa potilaita yksityisesti. Kaikkiaan yksityislääkärinä toimivia oli Työssä olevien lääkärien määrä on kasvanut viime vuosina keskimäärin runsaalla 200 lääkärillä. Vuoden aikana kasvoi eniten terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä. Lääkäreiden kokonaismäärä oli maaliskuussa 2005 yhteensä , joista työikäisiä oli Heistä Suomessa työskenteli lääkäriä. Työssä olevista lääkäreistä lähes puolet (47 %) toimii sairaaloissa ja vajaa neljännes (23 %) terveyskeskuksissa ja opetuksen ja tutkimuksen parissa vajaa seitsemän prosenttia, työterveyshuollossa kuusi prosenttia ja muissa tehtävissä kahdeksan prosenttia ammattikunnasta. l 10 Sosiaalivakuutus

13 lukulamppu Filosofit töissä Jakke Holvas aan perustuvaa työtä. Kirjoittajat väittävät, että musta käsitellyt Juha Siltala ja Jussi Vähämäki: Odotustila. Pamfletti uudesta työstä. Aloitteellisuus edellyttää toimijoilta suurta itsenäisyyttä, ja sen voi taata vain yritysten ja valtion haluaman osaajan monipuolisuus tarkoittaa vain joustavuutta on korostanut toivon merkitystä. Holvas ja Vähämäki taas kunnon älykköinä ovat Teos 2005, 215 sivua, toimiva perustulojärjestelmä. työmarkkinoiden kulloinkin synkkiä. He toivovat varovasti noin 21 euroa, Ajatus perustulosta roiskais- tarjoamiin tehtäviin ei osaa- tilanteen jatkuvaa huono- ISBN taan kirjan muutamassa koh- jan innovatiivisuutta. nemista, jolloin kansalaisten dassa, mutta sitä ei visioida Ennen haaveiltiin, ettei mitta kenties joskus täyttyy. n Filosofit Jakke Holvas ja pidemmälle. tarvitsisi tehdä työtä. Nyt Jussi Vähämäki haastavat Uuden sosiaaliturvan toivotaan, että tarvitsisi tehdä Hannu Kaskinen ajattelemaan työn merkitystä. pitäisi työhön sitomisen vain työtä. Pätkätyöläiseltä Free lance -toimittaja Yksi heidän kiusallinen kysy- sijasta edistää työstä pää- näet odotetaan työpäivän hannu.kaskinen@surfeu.fi myksensä kuuluu: Halutaanko syä, työpaikan vaihtoja ja päätteeksi verkostoitumista unohtaa kysymykset hyvästä persoonallisuuden kasvatta- ja kouluttautumista seuraavia elämästä, kun ne häiritsevät mista. Vain siten voi vastata töitä varten. Yksilön on mai- työntekoa? työmarkkinoiden muuttuviin nostettava itseään ja vastatta- Akateeminen filosofia ei vaatimuksiin. va työllistäjän kutsuun arkena ole koskaan helppoa, ja alan Filosofit eivät tyydy ja pyhinä. tutkijoiden tulkitseminen käy siihen talouskeskustelun Holvas kutsuu esimerkiksi työstä. Odotustila-teos on toteamukseen, että kustan- päätetyöskentelyä haltioitu- kuitenkin työn pohtimisesta nusten alentaminen johtaa miseksi, palasilla leikkimisek- kiinnostuneen maallikonkin tuotannon ulkoistamiseen. si. Vastakohtana olisi lumou- seurattavissa. Holvas on He selittävät ulkoistamisen tuminen, joka kohdistuisi vuosikaudet kirjoittanut muun johtuvan siitä, että näin voi koko asiaan ja veisi muka- muassa Helsingin Sanomien hyödyntää alihankkijoiden ja naan. Työnteossa se merkitsi- taloussivuille. Hän väittelee verkottuneiden palveluntar- si työhön uppoutumista. piakkoin tohtoriksi taloudel- joajien järjestelmässä tietoja, Eikö kuitenkin valiteta, listen arvojen rajoista. Valtio- suhteita ja merkityksiä. että työhön uppoutuminen tieteen tohtori Vähämäki on Holvas ja Vähämäki vie lapsilta vanhemmat? kunnostautunut eurooppalai- mainitsevat oivalluksiensa Tätäkin Holvas on miettinyt. sen filosofian tuntijana. jääneen pimentoon siksi, Hän kirjoittaa, että pääoman Tutkijoiden mukaan koti- koska elämme siirtymäkautta. viesti on mennyt perille, kun työstä, matalan tuottavuuden Tehtaan varjo sallii nähdä lasten hoitaminen ja avioliitto työstä ja kolmannen sekto- vain aineellisen tuotannon hidastavat kiusallisesti voiton rin työstä on muodostunut perinteiset paikat. tekemistä. Holvas ironisoi, uuden, laadullisen informaatiotyön malli. Sillä kentällä Työelämä vie koko elämän että onneksi uutta työtä voi tehdä rauhassa sosiaalisilta käydään taistelu tulevan työn velvoitteilta, sillä lasten vaa- arvosta ja arvostuksesta. Keskustelu epätyypillisistä timuksia ja perhettä paetaan Todellinen laadullinen työsuhteista toistaa sitä, että työpaikalle. kasvu merkitsee jonkinlaista uusi työ pitää saada laissa Kun työ ja elämä sekoit- kolmannen sektorin vallan- säädellyksi. Kirjoittajat myön- tuvat, kamppaillaan elämästä kumousta. Se tapahtuu vain tävät tarkoituksen hyväksi, ja elämän laadusta eikä nostamalla matalan tuotta- mutta vastustavat ajatusta, työstä ja sen jatkuvuudesta. vuuden työn hintaa. Tämä sillä tällöin aineeton aivotyö Kun nykyaikainen työelämä tarkoittaa järjestelmiä, jotka alistettaisiin valmiille tavoit- panee koko elämän töihin, pakottavat kehittämään tästä teille ja tulosvaatimuksille. ainoa kohtuullinen korvaus on työvoimavaltaisesta tuotan- Sellainen on innovoinnista korvaus elämästä. nosta älyyn ja älyteknologi- kaukana. Ansiokkaasti työuupu- Sosiaalivakuutus

14 n TEKSTI Tutkimusprofessori Katri Hellsten ja tutkimusassistentti Merja Komu, Kela Suomi kuuluu korkean luottamustason maihin Luotettavien listalla poliisi kärjessä, Kela neljäntenä Piirros Juho Juntunen n Luottamuksen käsite on viime vuosina noussut sosiaalisen pääoman käsitteen vanavedessä yhteiskuntatieteilijöiden keskustelun ja analyysin kohteeksi. Aluksi oltiin kiinnostuneita (horisontaalisesta) luottamuksesta muihin ihmisiin yhtenä sosiaalisen pääoman osatekijänä. Sittemmin sen rinnalle on noussut vertikaalisen luottamuksen käsite, luottamus järjestelmiin instituutioihin ja organisaatioihin. Rothsteinin (2004,108) mukaan ihmisten välisen luottamuksen syntyyn vaikuttaa se miten julkiset instituutiot ja erityisesti politiikkaa toimeenpanevat, hallinnolliset instituutiot toimivat. (myös Halvorsen 2005.) Wil Arts ja Loek Halman (2004, 40 41) ovat eurooppalaisen arvotutkimuksen (European Values Survey) aineistojen pohjalta vertailleet luottamuksen tasoa Euroopan eri maissa vuosina ja Luottamusta muihin ihmisiin on mitattu kysymyksellä: Tuntuuko Teistä yleisesti ottaen siltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa, vai että koskaan ei voi olla liian varovainen. Luottamus muihin ihmisiin ei kaiken kaikkiaan ole Euroopassa kovin vahva. Kuitenkin Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Suomi poikkeavat tästä yleistrendistä. Ne ovat korkean luottamustason maita. Noin 60 prosenttia kunkin maan väestöstä uskoi, että useimpiin ihmisiin voi luottaa ja luottamus näytti lievästi lisääntyneen luvun lopulla Pohjoismaissa ja Hollannissa. World Values Survey (WVS) on laaja kansainvälinen tutkimus ihmisten asenteista, arvoista ja uskomuksista, jota on tehty vuodesta Suomen aineiston on kerännyt TNS Gallup Oy (ent. Suomen Gallup Oy) ja viimeisin aineiston keruu tehtiin alkusyksystä Otoksessa oli kaikkiaan 1016 henkilöä. Haastattelulomakkeessa on myös kysytty luottamuksesta muihin ihmisiin. Vuonna 2000 suomalaisista 58 % oli sitä mieltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa ja vuonna 2005 samaa mieltä oli 59 %. Naiset ja miehet eroavat merkittävästi luottamuksessa toisiin ihmisiin, samoin eri ikäryhmiin kuuluvat. Vuonna 2005 naisista 63 % ja miehistä 55 % vastasi, että useimpiin ihmisiin voi luottaa. Ikäryhmistä keskimääräistä luottavaisempia ovat vuotiaat, ja vähiten muihin ihmisiin luottavat yli 65-vuotiaat. Alueellisesti luottamus ihmisiin on vähäisintä Etelä-Suomessa ja vahvinta Länsi-Suomessa (65 %). Luottamus muihin lisääntyy selvästi koulutustason kohoamisen myötä. Vähän koulutusta saaneista vajaa puolet on sitä mieltä, että useimpiin voi luottaa. Myös eri elämäntilanteessa olevien välillä on merkittäviä eroja. Luottamus instituutioihin lisääntynyt Suomessa Luottamuksessa yhteiskunnallisiin instituutioihin ei Artsin ja Halmanin tekemän maavertailun mukaan löytynyt yhtä selkeää mallia kuin luottamuksessa muihin ihmisiin. Tanska, Islanti, Suomi sekä Malta ja Irlanti muodostavat kuitenkin klusterin, missä luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on suurin. Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on Euroopassa 12 Sosiaalivakuutus

15 yleensä pysynyt tasaisena tai poliisiin, puolustusvoimiin, jon sosiaaliturvajärjestelmään nmukaisuus.(rothstein 2004, lisääntynyt lukuun ottamatta tuomioistuimiin ja kirkkoon luottaa 77 % suomalaisista ) l Irlantia ja Pohjois-Irlantia.(Arts latautuivat samalle faktorille. Luottamus on vuodesta 2000 ja Halman 2004, ) Sitä voisi luonnehtia ehkä vahvistunut kuudella prosent- KIRJALLISUUS: Vuoden 2005 World Va- järjestykseen liittyvän turvalli- tiyksiköllä. Ikäryhmistä 18 Arts, Wil & Halman, Loek (2004) lues Surveyn mukaan suoma- suuden ulottuvuudeksi. 24-vuotiaat luottavat eniten European value changes in laiset luottavat eniten polii- Luottamus Kelaan, sosiaaliturvajärjestelmään the second age of modernity. siin. Erittäin paljon tai melko sosiaaliturvajärjestelmään ja (82 %) ja toisaalta Pohjois- Julkaisussa Arts, Wil & Halman, paljon poliisiin luottavia on julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa luotetaan vahvasti Loek (ed.) European Values at the 92 % suomalaisista. Toiseksi muodostaa oman ulottuvuu- (85 %). Turn of the Millenium. Leiden: eniten luotetaan puolustusvoimiin. Kolmanneksi eniten suomalaiset luottavat tensa, sosiaalisen turvallisuuden tai hyvinvointi faktorin. Kelan julkisuuskuvaa koske- Luottamus on olennainen hyväksyttävyyden perusta Koninklijke Brill NV. Halvorsen, Knut (2005) Legitimacy of Welfare States in Transitions tuomioistuimiin ja neljänneksi vassa kyselyssä on ollut väit- from homogeneity to Multicultu- eniten Kelaan (79 %). Kirkko tämä On yhteiskunnan tur- Modernissa hyvinvointival- rality: A Matter of Trust? Paper sekä hyväntekeväisyys- ja hu- vaverkko, jota ilman ihmiset tiossa luottamus hallinnollisiin presented for the Espanet 2005 manitaariset järjestöt jäävät joutuisivat heitteille. Vuonna instituutioihin on Bo Roths- Conference, University of Fri- selvästi jälkeen luottamukses vastaajista 87 prosenttia teinin mukaan olennainen bourg, Switzerland, September ta Kelaan. katsoi, että luonnehdinta sopi yhteiskunnallisen järjestelmän 22 24, Luottamus lähes kaikkiin kuvaamaan Kelaa hyvin tai hyväksyttävyydelle. Ensinnä- Rothstein, Bo (2005) Social Traps yhteiskunnallisiin instituu- melko hyvin. Kolmea muuta kin näiden toiminnoilla on rat- and the Problem of Trust. Cam- tioihin näyttää Suomessa ulottuvuutta voi luonnehtia kaiseva merkitys kansalaisten bridge: Cambridge University lisääntyneen vuodesta 2000, poliittishallinnolliseksi (luot- hyvinvoinnille. Jos laitosten Press jolloin edellinen WVS-aineisto tamus eduskuntaan, hallituk- edustajat toimivat epäeetti- kerättiin. Kela ei ollut mukana seen, poliittisiin puolueisiin, sesti ja/tai epäpätevästi, voi vuonna 2000 luottamusta virkamieskuntaan), järjestölli- tapahtua asioita, jotka ovat koskevassa kysymyssarjassa. seksi ja mediaulottuvuudeksi. välittömästi ja vakavasti epä- Gallupin tekemissä Kelan julkisuuskuvaa koskevissa kyselyissä vuosina 2000, 2002 Keski-ikäiset luottavat Kelaan muita vähemmän miellyttäviä yksilölle. Toiseksi useimmissa yhteiskunnissa väestö on usein tekemisissä ja 2003 oli väite Luotettava demokratian hallinnollis- ja toimintavarma kansalaisten Ei ole yllätys, että yli 65-vuo- ten instituutioiden kanssa, palvelija. Vuonna 2000 vas- tiailla on vahvin luottamus useammin kuin esimerkiksi taajista 73 % oli sitä mieltä, (84 %) Kelaan. Muutoin edustuksellisten laitosten että väite sopii hyvin tai ikäryhmien välillä ei ole suuria kanssa. Tämä koskee erityi- melko hyvin kuvaamaan Ke- eroja, paitsi että vuo- sesti laajoja hyvinvointival- laa. Vastaava osuus oli 82 % tiaiden ryhmässä luottamus tioita. Kansalaisten suorilla vuonna Julkisuuskuva- on keskimääräistä vähäisem- kokemuksilla siitä, kuinka kyselyn ja arvotutkimuksen pää. Eri elämäntilanteessa heitä on kohdeltu julkispalve- aineistot eivät kuitenkaan ole olevista opiskelijoilla on lulaitoksissa, on huomattava täysin vertailukelpoisia. eniten luottamusta. Suurim- vaikutus heidän poliittisiin Neljä eniten suomalai- mat erot luottamuksessa ovat näkemyksiinsä ja ideologisiin sissa luottamusta herättävää alueellisia. Luottamus Kelaan suuntautumisiinsa. Hallinnol- yhteiskunnallista instituutiota on vahvinta Itä-Suomessa listen laitosten tehtävä on näyttäisivät olevan tekemi- (88 %) ja Pohjois-Suomessa kansalaisten demokraattisten sissä turvallisuuden tuottami- (90 %). ja sosiaalisten oikeuksien toi- sen kanssa. Faktorianalyysi Kysymyspatterissa meenpano. Tärkein ominai- kysymyksistä, jotka mittaavat kysyttiin myös luottamusta suus, joka tekee ne luotetta- luottamusta instituutioihin sosiaaliturvajärjestelmään. vaksi, on puolueettomuus ja tuotti viisi faktoria. Luottamus Erittäin paljon tai melko pal- menettelytavallinen oikeude Sosiaalivakuutus

16 uutisia Kelan etuuksista Lääkekorvaus suoraan lääkkeen hinnasta n Vuoden 2006 alusta alkaen lääkekorvaus on laskettu prosentteina suoraan lääkkeen hinnasta. Ostokertakohtaiset kiinteät omavastuut poistuivat. Lääkekorvauksia maksetaan edelleen kolmessa eri korvausryhmässä: peruskorvaus, alempi erityiskorvaus ja ylempi erityiskorvaus. Vuoden alusta alkaen peruskorvaus on 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Esimerkiksi 20 euron hintainen peruskorvattava lääke maksaa nyt potilaalle 11,60 euroa. Potilaan saama lääkekorvaus nousee näin 5 eurosta 8,40 euroon. Vuoden alusta alkaen alempi erityiskorvaus on 72 prosenttia. Sairauksia, jotka kuuluvat tähän alempaan erityiskorvausryhmään ovat mm. astma sekä krooninen verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Vuoden alusta alkaen ylempi erityiskorvaus on 100 prosenttia 3 euron lääkekohtaisen omavastuun ylittävältä osalta. Lääkekohtainen omavastuuosuus peritään samalla kertaa ostetusta, enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Ylempään erityiskorvausryhmään kuuluvat mm. diabetes, epilepsia, syöpäsairaudet sekä vaikeat mielenterveyden häiriöt. Lisäkorvaukseen omavastuu Asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jos lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 616,72 euroa vuonna Lisäkorvaus on 100 prosenttia lääkekohtaisen 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta. Lääkekohtainen omavastuuosuus peritään jokaisesta lääkkeestä, josta maksetaan lisäkorvausta. Se peritään samalla kertaa ostetusta, enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Vuonna 2005 lääkekustannusten vuotuinen omavastuu oli 606,95 euroa. Viime vuonna maksetuista lääkekustannusten omavastuista voi hakea lisäkorvausta vielä kesäkuun 2006 loppuun saakka. Lääkeannosjakelun korvausta kokeillaan tarkistettu. Korvaus on 42 % annosjakelupalkkiosta. Jos yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden jakelusta perittävä palkkio on suurempi kuin 2 euroa, korvaus suoritetaan 2 euron suuruisen palkkion määrästä. l Yrittäjien sairauspäivärahaan parannuksia huhtikuussa n Yrittäjien eläkelain (YEL) mukaan vakuutetuille yrittäjille korvataan osa sairauspäivärahan omavastuuajasta huhtikuun alusta alkaen. Säännöstä sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta 2006 lukien. Yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan alkaa, kun hakijan työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Yrittäjän sairauspäiväraha määritellään YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon perusteella. Omavastuuajan jälkeen päivärahassa huomioidaan YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon lisäksi myös muut mahdolliset työtulot. Muutos ei koske maatalousyrittäjiä. joiden toimeentulo on jo aikaisemmin turvattu ns. mela-päivärahalla. l Työterveyshuoltoon yhtenäinen korvaustaso n Ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten korvauksissa on otettu käyttöön yhtenäinen 60 prosentin korvaustaso. Se koskee sekä työnantajia, jotka ovat järjestäneet ehkäisevän työterveyshuollon palveluksessaan oleville työntekijöille, että maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia yrittäjiä, jotka ovat järjestäneet itselleen ehkäisevän työterveyshuollon. Korvaustason muutos koskee yrittäjille tai sen jälkeen aiheutuvia kustannuksia. Työnantajilla muutos koskee tilikautta, joka alkaa tai sen jälkeen, ja tilikautta, joka on alkanut vuonna 2005 ja josta yli puolet sijoittuu vuoden 2006 puolelle. Vuoden 2006 alusta alkaen yrittäjällä on ollut oikeus saada korvausta myös sairaanhoitopalvelujen kustannuksista, jos hän on tehnyt sopimuksen myös ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä. Korvauksen piiriin kuuluu yleislääkäritasoinen avosairaanhoito. Sairaanhoidon kustannusten korvaustaso on sekä yrittäjillä että työnantajilla 50 prosenttia tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. l Tänä vuonna aloitetaan kolmivuotinen kokeilu, jossa yli 75-vuotiaalle henkilölle korvataan osa apteekin perimästä annosjakelupalkkiosta. Korvauksen edellytyksenä on, että asiakas käyttää vähintään kuutta korvattavaa lääkettä ja asiakkaan lääkitys on 14 Sosiaalivakuutus

17 Enimmäisasumismenoihin korotus n Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja on korotettu kautta maan 0,25 eurolla neliötä kohden kuukaudessa. Tämä vastaa asumistuen saajien keskimääräistä vuokrien nousua. Myös vesimaksuja sekä omakotitalojen muita hoitokuluja on korotettu keskimääräistä kustannusten nousua vastaavasti. Enimmäisasumismenojen korotukset otetaan huomioon asumistukien vuositarkistuksissa tai olosuhteiden muutosten vuoksi tehtävissä välitarkistuksissa vuonna l Kuva Hilkka Pietiläinen Indeksikorotus kansaneläkkeisiin ja vammaisetuuksiin n Kansaneläkkeisiin, perhe-eläkkeisiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin, sotilasavustukseen, maahanmuuttajan erityistukeen, pitkäaikaistyöttömän eläketukeen ja eläkkeensaajien asumistuen rajoihin tuli vuoden alusta vajaan 1,1 prosentin indeksikorotus. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärää korottiin paikkakunnasta riippuen 0,20 0,29 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa vuoden alusta alkaen. Lämmitys- ja vesinormit säilyvät ennallaan. Omakotitalojen kunnossapitokustannukset korottuivat 34,73 euroon kuukaudessa. Täysi kansaneläke on nyt yksinäisellä henkilöllä I kuntaryhmässä 510,80 euroa ja II kuntaryhmässä 489,85 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien hoitotuki nousi 52,55 euroon, korotettu hoitotuki 130,83 euroon ja erityishoitotuki 261,64 euroon kuukaudessa. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki nousivat 78,46 euroon kuukaudessa. Lapsen korotettu hoitotuki ja korotettu vammaistuki nousivat 183,09 euroon kuukaudessa. Lapsen erityishoitotuki ja erityisvammaistuki nousivat 340,03 euroon kuukaudessa. l Kansaneläkkeen tasokorotus syksyllä n Kansaneläkkeet nousevat syyskuun 2006 alkaen 5 eurolla kuukaudessa. Korotus hyödyttää sekä pelkkää kansaneläkettä saavia että myös niitä, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeen tasoon sidottuja etuuksia, joita ovat leskeneläkkeet, ylimääräiset rintamalisät, sotilasavustukset, maahanmuuttajien erityistuet sekä pitkäaikaisesti työttömien eläketuet ja lisäksi maatalousyrittäjien luopumistuet ja sukupolvenvaihdoseläkkeet. l Sosiaalivakuutus

18 uutiset Kuva Hilkka Pietiläinen Työttömyysturvaan korotus n Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat vuoden alusta 23,24 eurosta 23,50 euroon päivässä, mikä merkitsee noin 5,59 euron korotusta kuukaudessa. Korotukset koskevat myös Kelan maksamaa koulutustukea, vuorottelukorvausta ja koulutuspäivärahaa. Myös työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan lapsikorotukset nousivat. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,45 euroa, kahdesta 6,54 euroa ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 8,43 euroa. Soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa osa-aikaista tai sivutyötä tekeville edelleen vuoden 2007 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäismaksuaika täyttyisi. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei enää vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos siis esimerkiksi äiti hoitaa lapsia kotona ja saa lasten kotihoidon tukea ja lisäksi vanhempainpäivärahaa, ei kotihoidon tuki enää vähennä isän työttömyysetuutta. Myös koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytyksiä on muutettu siten, että koulutuspäivärahan saannin edellyttämä työttömyysaika lyhennetty 65 työttömyyspäivää vastaavaksi. Tätä edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Koulutuspäivärahan saamisen työssäoloaikaedellytystä on muutettu lisäksi siten, että sitä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös työhön rinnastettavia aikoja, kuten perhevapaaaikoja. Koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteistä enimmäiskestoa on muutettu siten, että se olisi enintään 565 päivää. Koulutuspäivärahan enimmäiskesto on pysynyt ennallaan 500 päivässä. l Työttömille päihdekuntoutujille oikeus kuntoutusrahaan n Työttömät ovat saaneet vuoden alusta alkaen oikeuden kuntoutusrahaan päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen ajalta. Päihdekuntoutusrahaa koskeva päätös voidaan tehdä aluksi enintään kolmen kuukauden eli 75 arkipäivän ajaksi. Kuntoutusrahan myöntämisen kannalta riittävänä pidetään sitä, että kuntoutuspäätös on tehty päihdehuoltolain perusteella ja että kuntoutus perustuu sosiaali-huoltolain perusteella laadittuun huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain perusteella laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Lisäksi edellytetään, että kuntoutus annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa, joka täyttää sille asetetut edellytykset. l Pitkäaikaistyöttömän asumistuki n Asumistukilaki muuttuu maaliskuun 2006 alkaen siten, että pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tuen tarkistamisajankohtaa siirretään kolmella kuukaudella. Nyt tuki lakkautetaan tai se pienenee heti ensimmäisen kokonaisen työssäolokuukauden alusta lukien. Asumistuen tarkistuksen muutos koskee niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Silloin tulojen noususta johtuvaa asumistuen tarkistusta ei tehdä heti, vaan vasta kolmen kuukauden kuluttua työllistymisestä. Uudistuksella pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömän sijoittumista ja sen arvioidaan koskevan noin tuensaajaa. l 16 Sosiaalivakuutus

19 luettavaa Käsikirja tietosuojasta sosiaali- ja terveydenhuollossa n Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa on perusteos, joka antaa vastaukset käsikirjana sosiaali- ja terveydenhuollossa päivittäin esiin tuleviin asiakirjajulkisuutta, salassapitoa ja tietosuojaa koskeviin kysymyksiin. Teoksessa selvitetään asiakirjajulkisuuden ja tietosuojan käsitteet ja niiden taustalla oleva kansallinen ja kansainvälinen säännöstö. Asiakirjojen laadintaa, käsittelemistä, säilyttämistä ja luovuttamista sekä muutoksenhakua koskevia normeja käsitellään perusteellisesti. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaa koskevat säännökset sekä erityiskysymyksenä muun muassa sähköisiä asiakirjajärjestelmien tietosuojakysymykset huomioidaan teoksessa. Myös salassapitoa koskevia säännöksiä sivutaan. Irma Pahlman (toim.), Heta Gylling, Ilpo Paaso, Maija Kleemola, Arja Myllynpää, Riitta-Maija Jouttimäki: Asiakirjajulkisuus ja tietosuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sarja: Edilex libri. Edita Publishing Oy sivua, nid. ISBN: Hinta: 62 euroa Maahanmuuton katselmus n Kirja Olemme muuttaneet on maahanmuuton katselmus monelta suunnalta katsottuna. Suomen väestökysymyksestä ja maahanmuutosta kirjoittaa Ismo Söderling, monikulttuurisista avioliitoista ja arjen elämästä Elli Heikkilä, maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnin edellytyksistä Anne Alitolppa-Niitamo, työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista maahanmuuttajista ja kokemuksista kotouttamistoiminnasta Anna Mikkonen ja maan vaihtumisesta ja roolien muuttumisesta Anita Novitsky. Kirjassa on monia muitakin kirjoittajia, joilla on kokemusta ja asiantuntemusta maahanmuutosta. Anne Alitolppa-Niitamo, Ismo Söderling ja Stina Fågel (toim.): Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos ja Kotipuu ISBN Hinta 20 euroa+postikulut. Apua ihon ongelmiin n Kirja Iho ystäväksi sisältää tietoa ihon rakenteesta ja toiminnasta, ihotyypeistä sekä valon, ravinnon, stressin ja ikääntymisen vaikutuksista ihoon. Kirjassa käsitellään yleisimpiä iho-ongelmia, kuten aknea, atopiaa ja proriasista, erilaisia allergisia reaktioita sekä hiuspohjan ongelmia, kuten hiustenlähtöä. Kirja kertoo näiden ongelmien yleisyydestä, oireista, ja erilaisista hoitokeinoista. Kirja on tarkoitettu iho-ongelmista kärsiville, terveydenhoidon ja kuntoutuksen ammattilaisille sekä alan potilasyhdistysten kuntoutuskurssien käyttöön. Riitta Vaara: Iho ystäväksi apua ihon ongelmiin. Edita Publishing Oy sivua. ISBN Hinta 40 euroa. Opas naisille sydämen terveydestä n Suomen Sydänliiton Naisen Sydän -ohjelman tavoitteena on ehkäistä naisten sairastumista valtimotauteihin ja vähentää terveyden ja hoidon eriarvoisuutta. Ohjelma herättää suomalaiset naiset, terveyden ammattilaiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat tiedostamaan naisen valtimotautien erityispiirteet, tarjoaa tietoa ja kannustaa naisia tekemään sydämensä terveydestä henkilökohtaisen asian. Opas Nainen ja valtimotaudit auttaa naista pitämään huolta sydämensä terveydestä. Opas on 34-sivuinen tietopaketti naisen sydänterveyteen vaikuttavista asioista. Se sisältää tarkat selvitykset naisen valtimotaudeista ja niiden erityispiirteistä, sekä riskitekijöistä, joihin nainen voi elintavoillaan vaikuttaa. Opasta voi tilata Suomen Sydänliitosta tilaukset@sydanliitto.fi Toinen tieto haastaa virallista tietoa n Stakesin kustantama Toinen tieto on Sakari Hännisen, Jouko Karjalaisen ja Tuukka Lahden toimittama teos, joka kertoo totutusta poikkeavista tiedontuotannon menetelmistä. Eri alojen asiantuntijat pohtivat virallisesta tiedosta poikkeavan tiedon ilmenemismuotoja ja huono-osaisuutta. Toisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka on mahdollisimman yksityiskohtaista, kokemuksellista, paikantunutta, ihmettelevää, paljastavaa ja pohdiskelevaa. Yhteiskuntien hallinta sen sijaan nojaa pitkälti viralliseen tietoon. Se katsoo kohteitaan useimmiten kaukaa, etäisyyden päästä sekä pyrkii asioiden ja ihmisten hallittavuuden lisäämiseen. Toinen tieto haastaa ja kiistauttaa virallista tietoa. Kirjassa pohditaan totutuista menetelmistä poikkeavia tiedontuotannon mahdollisuuksia. Eri artikkeleissa tarkastellaan muun muassa virallista tietoa haastavia yhteiskuntatieteen teoriaperinteitä, mikrohistoriaa ja taidetta. Kirjan toinen läpäisevä teema on huono-osaisuus. Kirjassa kommentoidaan ajankohtaisia huono-osaisuusilmiöitä ja esitellään niitä lähelle meneviä tutkimusmenetelmiä. Kaikki kirjan artikkelit käsittelevät tavalla tai toisella jotakin toisen tiedon tyypeistä: täsmätietoa, hiljaista tietoa, vastatietoa tai heikkoa tietoa. Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen ja Tuukka Lahti (toim.): Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Stakes ISBN Hinta 29 euroa. Sosiaalivakuutus

20 Yhteisvastuu on kadonnut Riskistä tuli myönteinen 18 Sosiaalivakuutus