Syyskokous Aulangolla

Transkriptio

1 Syyskokous Aulangolla Sairaankuljetuslupien hakijat uusien haasteiden edessä Laadun todentaminen kilpailutuksissa välttämätöntä Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter -ambulanssit ovat valmiina no peisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajär jestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisävarusteena saatava auto maatti vaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajo vakauden hallintajär jestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Veho Group Oy Ab Ambulanssimyynti Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Talvea odotellessa kannattaa miettiä laatua ja yhteistyötä Tätä kirjoittaessani syksy on pitkällä ja jo kuudes edunvalvontavuoteni palveluksessanne on alkanut. Tästä syksystä ja talvesta, mutta myös varmaan koko ensi vuodesta, tullee kiireellinen edunvalvontavuosi, niin kuin arvoisan puheenjohtajan palstalta ilmenee. Monet uudesta terveydenhuoltolaista johtuvat alemman tason säännökset ovat nyt tapetilla, ja nekin vaikuttavat meidän päivittäiseen toimintaamme. Tällä hetkellä tapetilla on mm. ensihoitopalveluasetus, lääkkeellisen kaasun toimittamisesta johtuvat määräykset ja koko terveydenhuoltoa koskevat rahoituskuviot. Tässä vaiheessa on hyvä myös mainita, että työehtosopimuksen toisen osan palkkaneuvottelut ovat alkamassa, vaikkakin vasta parin kuukauden päästä. Monet muut asiat ovat myös jonossa, vaikka mielessä pilkahtaa tulevat eduskuntavaalit ja niiden läheisyys. Sehän ei estä virkamiehiä tekemästä suunnitelmia ja valmisteluja seuraavalle hallituskaudelle. Liitto piti syyskokouksensa Aulangolla Hämeenlinnassa ja järjestelyt menivät odotetun mukaisesti hyvin, kiitos järjestäjien ja hotellin henkilökunnan ammattitaidon. Kiitokset esittäisin myös laajalle ja ammattitaitoiselle luennoitsijakaartille, joka ammattitaidolla luennoi meille kaikille tärkeistä ja mielenkiintoisista aiheista. Syyskokouksen johdosta haluaisin toiston uhallakin vielä kerran muistuttaa teitä paikalla olleita ja kaikkia jäseniä ottamalla esille puheessani esittämäni pari kolme tärkeätä seikkaa. Ensiksi haluan muistuttaa, että meidän on edelleenkin varauduttava muutoksiin mm. lainsäädännön jatkuvasti muuttuessa. Kuten tiedämme, toimialamme rahoituskysymykset, liikenneluvat ja monet muut asiat muuttuvat ja tarkentuvat vuodesta 2011 alkaen. Uusi lupajärjestelmä on astunut voimaan, ja sen mukanaan tuomat muutokset työllistävät alaa jatkuvasti enemmän. Uuden terveydenhuoltolain mukaan ollaan siirtymässä suurempiin toimintaalueisiin. Lisäksi valtioneuvoston kunta- ja rakenneuudistussuunnitelmat vaikuttavat jatkossakin toimintaamme, ja meidän on avoimin mielin suunniteltava tulevaisuutta tämän mukaisesti. THL-esityksessä kaikki Kansanterveyslaista johtuvat valmiussopimukset loppuvat viimeistään Tämä tarkoittaa liitolle, sen hallitukselle ja yrit täjille, että joudumme siirtämään painopistettä kunnista sairaanhoitopiireihin, niiden päättäviin elimiin ja virkamiehiin jo vuoden 2010 loppupuolella ja siitä eteenpäin. Muistakaa että kehityssuunta edellyttää entistä enemmän yrittäjien tiivistä keskinäistä solidaarisuutta, yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Yrittäjyyteen on jatkossakin panostettava entistä enemmän, jos haluamme pärjätä. Viimein liitolla on hyvä ja toimiva sertifioitu laatujärjestelmä, joka on saanut laajan hyväksynnän ja tunnustuksen koko terveyssektorilla. Järjestelmää kehitetään ja asiakaspalautejärjestelmän parantamista jatketaan entisestään. Asiakastyytyväisyyttä mittaava järjestelmä on avoin kaikille liiton jäsenyrityksille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tutkittua tietoa asiakkaittensa tyytyväisyysasteesta. Asiasta on oma artikkelinsa tässä lehdessä. Muistakaa että laatusertifiointi tulee jatkossa olemaan yksi pakollinen vaatimus, kun sairaanhoitopiirit kilpailuttavat ensihoitopalveluja. Viimeistään nyt on yrittäjien, joilla ei vielä ole laatusertifikaattia, viipymättä aloitettava toimet sen hankkimiseksi, jos haluavat pysyä markkinoilla jatkossa. Lopussa on kiitoksen paikka. Kiitoksen sanat kohdistuvat liiton puheenjohtajaan Teuvo Kontioon siitä, että hänellä riittää virtaa ajaa yhteisiä asioitamme ja että te jäsenet annoitte hänelle valtuudet jatkaa tässä toimessa. Onnittelut taas kohdistan kolmelle henkilölle, eli Matti Kivelälle, Keijo Talviolle ja Jali Smolanderille. Kivelälle ja Talviolle jaettiin kultaiset ansiomerkit 15 vuoden työstään ja tunnustukseksi yksityisen sairaankuljetuksen hyväksi suorittamastaan ansiokkaasta toiminnasta. Smolander sai ansiomerkkinsä kymmenen vuoden työstä ja tunnustukseksi yksityisen sairaankuljetuksen hyväksi suorittamastaan ansiokkaasta toiminnasta. Lopuksi onnittelut SSK ry:n uusille hallituksen jäsenille, jotka nimettiin syyskokouksessa. Toivon paneutumista asioihin ja innovointia, niin että yhteistyöllä saavutettaisiin yksityiselle ensihoitopalvelulle hyvät mahdollisuudet toimia myös jatkossa. Näillä sanoilla toivotan lukijoille ja jäsenille hyvää syksyn jatkoa Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Kohti uutta ensihoitopalvelua Terveydenhuoltolaki etenee vääjäämättömästi. Lakiehdotusta käsitellään tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja uskoisin, että myös tarvittavin osin muissa valiokunnissa. Tämän hetken tiedon mukaan laki olisi tulossa eduskunnan suuren salin käsittelyyn ja päätettäväksi vielä tämän vuoden puolella. Valiokuntavaiheessa on asiaan vielä mahdollisuus vaikuttaa, mutta eduskunnassa vaikutusmahdollisuutta ei juuri enää ole. Moneen kertaa muuttunut lain voimaantulopäivä olisi tämän hetken tietämyksen mukaan toukokuun alussa ensi vuonna. Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alussa. Tässä vaiheessa kysymyksessä on sisältölaki, jossa ei oteta kantaa rahoitukseen. Perustuuko tulevaisuuden rahoitus yhteen, kahteen vai nykyisen kaltaiseen järjestelmään? Se on seuraavan lainvalmistelun päänvaiva ja selviää aikanaan. Maalaisjärjellä ajatellen järjestys on kummallinen, kun ensin mietitään, mitä ja miten tehdään, ja sitten vasta pohditaan, mistä saadaan rahat. Kodin remontin keskellä sopinee vertaus, että ensin tehdään remonttityöt ja sen jälkeen katsotaan, mistä saadaan rahat tarvikkeisiin ja palkkoihin. Uskon, että rakennusyrityksessä ei moinen toimintajärjestys olisi mennyt läpi. Ensin tehdään ja maksetaan, jos jaksetaan. Varmaa on kuitenkin, että terveyspalveluiden kustantajina ovat tavalla tai toisella veronmaksajat. Asetusteksti putkahti lausunnolle syyskuun lopussa, ja se on valmisteltu täysin virkamiesvoimin. Lokakuun aikana SSK:n täytyy sorvata lausunto ja ottaa kantaa sellaisiin seikkoihin, joilla on merkitystä jatkossa yritysten toiminnalle. Asetustekstissä ei sinänsä ole mitään yllättävää tässä vaiheessa, kun sitä on luettu pinnallisesti, eli ilman punakynää. Silmään pistää lähinnä päivämäärä, joka mahdollistaa nyt hoitotasolla olevan lähihoitajan tai vastaavan toimiluvan säilymisen aina vuoden 2017 loppuun aikaisemmin määritellyn, hyvin kin lyhyen siirtymäajan sijaan. Uskoisin virkamies portaan todenneen, että lyhyt siirtymäaika aiheuttaisi väistämättömän notkahduksen koko maan ensihoitopalvelun tasossa. Laki- ja asetustekstissä puhutaan ensihoitopalvelusta ja ambulanssista, joten sairaankuljetus ja sairasauto on poistettu käsitteiden joukosta. Tämäkin kuvannee osaltaan täydellistä profiilin muutosta koko toiminnan luonteessa. Tulevaisuus näyttää vuosien saatossa, tuleeko operatiivinen toiminta kokemaan yhtä rajun muutoksen kuin termistö. Uusi laki ja asetus ovat tuomassa merkittävän tason korotuksen ensihoitopalveluun ja sairaanhoitopiirit tulevat vastaamaan jatkossa selkeästi hallinnollisesta ja toiminnallisesta johtamisesta riippumatta siitä, kenen tai minkä organisaation toimesta palvelut tuotetaan. Siinä suhteessa ollaan siis asettamassa eri palveluntuottajat ainakin toiminnallisesti samalle viivalle. Eduskunnassa olevan lain kirjaukseen ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen ensihoitopalvelun tuottajan valintamenettelyn osalta. Tulevaisuuden ensihoitopalvelun järjestäjien on alle kahden vuoden aikana vastattava merkittävään haasteeseen rakentaa palvelujärjestelmä toimintakuntoon aivan perustuksista alkaen. Käyttääkseni edelleen vertausta rakentamisesta tarvikkeet ovat olemassa, mutta ne täytyy sommitella aivan uusien piirustusten mukaan. Tammikuussa 2013 järjestelmä ei saa olla ainakaan huonompi ja typistetympi kuin nykyinen, niin toimimattomaksi parjattu kuntavetoinen systeemi. Joissain sairaanhoitopiireissä on kuuleman mukaan kaavailuja siitä, miten palvelu järjestetään, mutta suurimmassa osassa odotellaan lain voimaantuloa ja vasta sitten rykäistään toiminnan suunnittelu käyntiin. Rahatkin ovat edelleen etsittävinä, joten kiire tulee. Entä Suomen Sairaankuljetusliitto mis tä sen tulee päättää? Liitossa on aloitettu toiminnan uudelleenorganisointi. Ympäröivän yhteiskunnan ja terveyspalvelujärjestelmän muuttuessa SSK:n toiminnan ehdoton edellytys on sen oma muuttuminen vastaamaan vuonna 2013 ja sen jälkeen vallitsevia olosuhteita. Alustavat valmistelut on tehty siten, että olisimme siirtymässä suorajäsenyyteen vuoden 2012 alusta. Liiton nykyisten sääntöjen mukaan näin merkittävä asia täytyy käsitellä kahdessa liittokokouksessa, jotta se saa lain voiman. Toki muitakin muutoksia on tulossa ja hallituksessa käytyjen keskustelujen pohjalta asiaa valmistellaan ja esitys tulee aikanaan jäsenistölle tarkemmin pohdittavaksi. Pitkän taipaleen tehneen liiton (46 vuotta) vaiheisiin liittyy paljon historiaa ja hyvin tunnepohjaisia yksityisseikkoja. Uudistuksen tarkoitus ei ole unohtaa ja romuttaa historiaa tai saavutettua asemaa vuosien varrelta. Uudistuksen tarkoitus on päivittää liiton säännöt ja rakenne tulevaisuuden tarpeita ja edunvalvontaa vastaaviksi. Tarkoitus on jatkossakin huolehtia jäsenistön toimintaedellytyksistä ja asemasta merkittävänä ensihoitopalveluiden tuottajatahona koko Suomen alueella riippumatta siitä, onko kyseessä pieni vai iso yritys. Kiitokset jäsenistölle tultuani valituksi viidennelle kaudelle ensimmäisen puheenjohtajan pestiin. Aikanaan tulin sanoneeksi, että uusi laki katsotaan loppuun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensi vuoden alussa olisi liitolla uusi henkilö piikkipaikalla. Aikataulut ovat menneet moneen kertaan uusiksi, joten tulevat kaksi vuotta mennään näin, jos Luoja suo. Kiitokset luottamuksesta. Hyvää syksyä ja alkavaa talvea Teuvo Kontio I puheenjohtaja

3 Ambulanssi SSK:n syyskokouksessa huolta ja toivonkipinää terveydenhuoltolain vaikutuksista Uudelleen kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja Teuvo Kontio muistutti Suomen Sairaankuljetus liitto ry:n syyskokouksessa Hämeenlinnassa, etteivät pelastuslaitokset ota heti terveydenhuoltolain voimaan tullessa kaikkea sairaan kuljetusta omakseen. Lain ollessa valiokuntavaiheessa siihen voidaan vielä vaikuttaa ja myöhemmin asetustekstejä laadittaessa niihin tullaan esittämään yksityisten palveluntuot tajien kannalta keskeisiä lausumia. Syyskokouksessa todettiin yleisesti, että tulevan lain kanssa on voitava elää. Kilpailu kiristyy sairaanhoitopiirien ja vastaavien tullessa sopimuskumppaneiksi. Toisaalta uusi järjestelmä voi tuoda yrityksille myös uusia mahdollisuuksia. SSK:n jäsenyrittäjien kaikki sopimukset kuntien kanssa tulevat raukeamaan viimeistään , mutta vielä ei tiedetä, millaiseksi uusi järjestelmä käytännössä muotoutuu. Kontio uskoi, ettei kaikissa sairaanhoitopiireissä silloinkaan heti tapahdu ensihoitopalveluissa mitään uutta. Terveydenhuoltolakiesityksen lausuma siitä, että sairaanhoitopiirit voivat sopia ensihoitopalveluista pelastuslaitoksen kanssa kilpailuttamatta, on herättänyt yksityisten palveluntuottajien keskuudessa suurta levottomuutta. Yritysten toimintamahdollisuuksien jatkumista on epäilty, ja SSK järjesti mielenilmauksen 41 ambulanssin voimalla Eduskuntatalon edessä Puheenjohtaja Kontio arvioi ensihoitopalveluiden järjestämisen tapahtuvan lain voimaantulon jälkeen hyvin erilaisilla aikatauluilla eri puolilla maata. Palveluntuottajien kannalta huomattavin muutos koskee hoitotason toimilupaan sisältyviä, toiminnasta vastaavan johtajan pätevyyskriteereitä. Johtajan tulee olla laillistettu ja itsenäisesti ammattiaan harjoittava lääkäri. Työvuorossa tulee olla autokohtaisesti vähintään yksi laillistettu sairaanhoitaja (esim. ensihoitaja AMK) ja toisen henkilön tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund sanoi tärkeimmän viestin päättäjille nyt olevan, että sairaanhoitopiirien tulisi käydä läpi kriteerit, joilla ensihoitopalvelu järjestetään. Ensi keväänä voimaan tulevan sisältölain jälkeen säädetään järjestämislaki, josta Söderlund sanoi olevan tärkeintä miettiä, miten se rahoituksen osalta laaditaan. Kontio tiivisti SSK:n jäsenyrittäjien tunnelmat sanomalla huolen olevan päällä, mutta myös toivonkipinän olevan olemassa. Söderlund tähdensi, että nyt on aika loppujenkin yritysten hakeutua laatukoulutuk- seen ja hankkia sertifikaatti toimintansa takeeksi. Hän suositteli liiton käyttämää laatujärjestelmää ja sanoi, että joku muukin laaduntunnustus tulee kysymykseen mutta ilman ei kiristyvillä markkinoilla ole menestymisen mahdollisuutta. Söderlund sanoi laatusertifioinnin tulevan jatkossa olemaan yhtenä sairaanhoitopii rien vaatimuksena niiden kilpailuttaessa ensihoitopalveluitaan. Syyskokouksessa hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa todetaan liitolla olevan nyt hyvä ja toimiva sertifioitu laatujärjestelmä, joka on saanut laajan hyväksynnän ja tunnustuksen koko viranomaissektorilta. Järjestelmää kehitetään ja jatketaan asiakaspalautejärjestelmän parantamista entisestään. Asiakastyytyväisyysjärjestelmä on avoin kaikille liiton jäsenyrityksille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tutkittua tietoa asiakkaittensa tyytyväisyysasteesta. Asiasta on toisaalla tässä lehdessä erillinen artikkeli. Yritysten toimintakenttä muuttuu liiton muututtava mukana SSK:n hallitus on todennut toimintakentän ja sopimuskumppanien muuttumisen edellyttävän sääntömuutoksia. Ajan mittaan syntynee paineita myös nimen muuttamiseen, mutta tässä vaiheessa hallitus esittää pohdittavaksi, että lyhenne SSK sisällytettäisiin liiton nimeen. Sääntöjen muuttamiskeskustelulle on aikaa ensi vuosi. Päätökset on suunniteltu tehtäviksi vuonna Liiton hallitus on luonut suuntaviivat sääntömuutoskeskustelulle. Lähtökohtana on suorajäsenyys sen sijaan kuin tähän saakka alueyhdistykset ovat olleet liiton jäseniä ja yritykset niiden jäseniä. Hallitus tulisi valittavaksi ERVAalueittain. Kultakin alueelta valittaisiin kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Hallituskausi olisi kaksi vuotta. Liitolla olisi ehdotuksen mukaan yksi yleinen kokous vuodessa. Nykyiset kevätja syyskokouk set korvaisi kolmipäiväinen syksyllä pidettävä vuosikokous. Se käsit täisi markkinapäivän, koulutuspäivän ja Matti Kivelä Ylöjärveltä sai liiton kultaisen ansiomerkin ja onnittelukukat. Luovuttajina II puheenjohtaja Claus Harju-Jeanty (edessä), toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja I puheenjohtaja Teuvo Kontio. varsinaisen ko kouksen. Jäsenmaksun määräy tymisestä ja äänioikeudesta vuosikokouksessa on hallituksella myöskin uusia näkökulmia. Vuosikokouksen osanottajille ehdotetaan äänikattoa, mistä johtuen yksittäinen jäsen ei voisi edustaa enempää kuin 10 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä. Hallitus on suunnitellut perustettavaksi eettisen valiokunnan ratkaisemaan laadullisia, kurinpidollisia ja muita vastaavanlaisia asioita. Siihen valittaisiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan kolme hallituksen jäsentä ja kaksi ulkopuolista esimerkiksi Valvirasta ja Laatusertifiointi Inspectasta. Liiton toiminnanjohtaja toimisi valiokunnan sihteerinä. Valiokunta voisi asian luonteesta riippuen kuulla muita ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhdeksän uutta sertifikaattia Syyskokouksen yhteydessä luovutettiin ylöjärveläiselle yrittäjälle Matti Kivelälle liiton kultainen ansiomerkki. Hopeisen ansiomerkin sai Jali Smolander Ikaalisista, joka oli estynyt tulemasta paikalle. SSK:n laatusertifioinnin piiriin kuuluu nyt 72 yritystä. Syyskokouksessa sertifioitiin yhdeksän uutta yritystä: Sairaankul jetus Juha Louet Ay, Tunturi-Lapin Ensihoito Oy, Ambulanssipalvelu Manninen, AP-Ensi Oy, Sydän-Hämeen Ensihoito Oy, Med Group Pirkanmaa Oy, Lohtaja-Himangan Sairaankuljetus Ay, Varpaisjärven Ensihoito Oy ja Uudenmaan Sairaankuljetus Oy. Kokouksessa johti puhetta Tero Vainio ja toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Jalkanen. Sihteereinä toimivat Ville Peisa ja Claus Harju-Jeanty. Puheenjohtaja Teuvo Kontion valinta jatkamaan tehtävissään oli odotettu eikä aiheuttanut minkäänlaista keskustelua. Itse hän muistutti olevansa nyt kiittämässä luottamuksesta kahdeksatta kertaa ja toivoi, että kahden vuoden kuluttua hänen paikallaan olisi joku muu. Kontio on johtanut liittoa kahdeksan vuotta ja oli jo sitä ennen II puheenjohtajana. Syyskokouksen sääntömääräiset asiat käsiteltiin ripeästi ja todettiin liiton talouden olevan hyvässä kunnossa. Hallitukseen valittiin seuraavat alueyhdistystensä edustajat (varsinaiset jäsenet lihavoidulla tekstillä): UUSIMAA: Tero Vainio Antti Korsisaari LOUNAIS-SUOMI Juha Lahti Teuvo Arvola POHJANMAA Juha Tiainen Timo Koivula PIRKANMAA Eero Kulju Jali Smolander ETELÄ-SAVO Jussi Naukkarinen Maarit Tulla SAVO-KARJALA Kalevi Niskanen Mika Jetsonen POHJOIS-SUOMI Aatos Manninen Toni Långström KESKI-SUOMI Kustaa Piha Jari Määränen Lounais-Suomen edustaja Juha Lahti on hallituksessa uusi. Uudeltamaalta valittu varajäsen Antti Korsisaari on aikaisemmin ollut hallituksessa, mutta ei tänä vuonna. Pirkanmaan Eero Kuljulla on aikaisemmilta vuosilta pitkä kokemus hallituksessa, mutta hänkään ei kuulunut siihen tänä vuonna. Savo-Karjalan Kalevi Niskasellakin on aikaisempaa hallituskokemusta, mutta kuluvana vuonna alueyhdistystä on edustanut Juha Turunen. Hämeen alueyhdistys on lopettanut toimintansa eikä siten ole nimennyt edustajaansa hallitukseen. AJ Sertifioitujen yritysten edustajat vasemmalta lukien Ville Peisa, Uudenmaan Sairaankuljetus Oy, Petteri Hirsikangas, Tunturi-Lapin Ensihoito Oy, Petri Santonen, Lohtajan-Himangan Sairaankuljetus Ay, Juha Luomala, Sydän-Hämeen Ensihoito Oy, Niina Ruonakangas ja Aatos Manninen, Ambulanssipalvelu Manninen, Pertti Pälä, AP-Ensi Oy, Kustaa Piha, Med Group Pirkanmaa Oy, Matti Kivelä, Med Group Ylöjärvi Oy, Eero Savolainen ja Jukka Vepsäläinen, Varpaisjärven Ensihoito Oy.

4 4 Ambulanssi Moni asia muuttuu terveydenhuollossa miten ja millä rahalla? SSK:n syyskokouksen luennoissa kosketeltiin moneen kertaan tulevan lainsäädännön vaikutuksia hoidon saatavuuteen, tasoon ja rahoitukseen. Avoimia kysymyksiä on paljon mm. kilpailuttamisessa. Alan yrittäjille ennus tettiin työlli syyttä jatkossakin, kun palveluntarve kasvaa väestön ikääntyessä ja terveyden huollon toimipisteet keskit tyvät suurempiin yksiköihin. Janne Virta - Ensihoito on tähän saakka Suomessa ollut alueellista puuhastelua, sanoi HYKS ensihoidon lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava osastonlääkäri Janne Virta. Hänen mukaansa ensihoitoa ei ole keskitetysti suunniteltu eikä johdettu mistään. Lainsäädäntö on ollut puutteellista ja alueelliset erot ovat muodostuneet valtaviksi. Terveystoimella ei ole ollut osaamista eikä halua ensihoidon kehittämiseen. - Jopa HUS:n alaisilla sairaanhoitoalueilla on keskinäisiä eroja, Virta mainitsi. Osaavista ensihoidon johtajista on hänen mielestään pulaa koko maassa. Siten ei ole myöskään riittävää sitoutumista alan kehittymiseen. Päätoimisia ensihoidon vastuulääkäreitä on liian vähän. - Koska talossa ei ole ollut isäntää, ovat pelastuslaitokset kaapanneet monin paikoin ensihoidon itselleen ikään kuin se olisi automaattisesti kuulunut niille. Niinpä ensihoidon johtamissuhteet ovat jääneet epäselviksi. Alalla esiintyy runsaasti synergian ja yhteistyön puutetta. Janne Laakkonen Virran mukaan ensihoidon vastuulääkäriksi on usein nimetty terveyskeskuksessa uusin ja tuorein lääkäri. Kyse on ollut siitä, kenelle Musta Pekka jää käteen. - Ensihoidon koordinaation tarve kasvaa, kun väestö vanhenee ja päivystyspisteitä keskitetään ja vähennetään. Kaikki hoidot tulevat keskittymään koko maassa. Kuljetukset tulevat lisääntymään ja entistä huonokuntoisempia potilaita kuljetetaan myös toiseen suuntaan. Uusia haasteita syntyy siitä, kuka kuljettaa ja millä hoitotasolla, ennusti Virta. Hän sanoi, että kuljetusten koordinointia on tehostettava, koska lain mukaan potilailla on oikeus tasavertaiseen hoitoon. - Terveydenhuoltolain vaikutuksesta ensihoidon työnkuva tulee muuttumaan entistä vaativammaksi ja vastuu laajenemaan. Ohjaus, koulutus ja valvonta paranevat, jolloin potilaalla on mahdollisuus saada parempaa hoitoa. - Ensihoito ei voi olla irrallinen kokonaisuus, vaan sairaaloiden on otettava huo- mioon koko hoitoketju. Tarvitaan päivystyslääketieteen erityispätevyyttä, jotta sairaaloiden päivystyksissä ei olisi aina potilasta tutkimassa nuorin ja kokemattomin lääkäri. Päinvastoin siellä tarvitaan kokemusta, jotta päivystäjä osaisi priorisoida kiireellisintä hoitoa vaativat suuresta potilasvirrasta. Virta ennusti ensihoitoyksiköillä oleva jatkossa enemmän tehtäviä potilaiden kodeissa, koska se tulee halvemmaksi kuin esimerkiksi 200-kilometrinen kuljetus. Siinä on hänen mukaansa myös palveluntuot - ta jien suuri mahdollisuus. - Vastuu kasvaa ja työnkuva muuttuu, pienemmillä paikkakunnilla voi samalla tarjota muutakin palvelua. - Ensihoitokeskusten perustaminen on laissa ilmaistu laveasti ja sen tulkinta tulee vaihtelemaan. Ensihoitokeskuksessa tulee olla päivystävä lääkäri ympäri vuorokauden. Se ei välttämättä tarkoita, että keskus olisi sijoitettu yksistään tiettyjen seinien sisälle. Sen on kuitenkin vastattava koko alueensa ensihoidon osaamisesta. Luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat lääkintä-, pelastus- ja poliisiviranomaiset. - Ensihoitoon pitää saada kenttäjohtajat, jotta koko ketju saataisiin hallintaan, tähdensi Virta. Hän painotti myös, että lääkinnällinen sektori johtaa onnettomuuspaikoilla itse itseään. Sanoman kärki oli siinä, että lääkinnällistä toimintaa ei johda pelastusviranomainen, mutta lääkintäjohtajakaan ei puutu pelastustoimiin. - Ensihoitolääkärin roolina kohteessa on kouluttaa muita, sillä ala ei kehity, jos tietoa ei jaeta. Tehtävä, jossa lääkäri on mukana, on aina myös opetustilaisuus. - Kenttäjohtajien tulee olla ensihoitopalvelun operatiivisen työn johtajina ja heillä tulee olla tiivis yhteys hätäkeskuksiin. Kenttäjohtaja on koko toiminta-alueensa ensihoitajien esimies. Hän toimii suuronnettomuus- ja monipotilastilanteissa lääkintäjohtajana. Lääkäri on hoitojohtaja, selitti Virta. Kenttäjohtajalla tulee olla riittävästi valtaa ja tarvittava tietotekniikka tukenaan. Uudet kilpailutukset viimeistään vuonna 2013 Terveystaloustieteen maisterin tutkintoa suorittava juristi ja ekonomi Janne Laakkonen arvosteli terveydenhuoltolain valmistelussa vallinnutta hiljaisuutta, kun esimerkiksi HUS:lle ei asiasta esitetty lausuntopyyntöä. Laakkonen on merkittävissä asemissa sekä HUS:n itsensä että siihen kuuluvan Lohjan sairaanhoitoalueen päätöksentekoelimissä. - Terveydenhuoltolaki on erittäin merkittävä siinä, miten ja missä muodossa alan yrittäjyys tulee jatkumaan, luonnehti Laakkonen. - Nyt eduskunnan käsiteltävänä on sisältölaki, mutta vaalien jälkeen huhtikuussa 2011 on alettava valmistelemaan järjestämislakia. Terveydenhuoltolakiesityksessä on 200 sivua ja 79 pykälää, eli siinä on vasta puolet koko lakiuudistuksesta. Laakkosen mukaan keskeinen kysymys on, kuka rahoittaa terveydenhuoltouudistuksen ja miten se tapahtuu. - Uudet kilpailutukset ovat edessä viimeistään vuonna 2013, sanoi Laakkonen ja kysyi, miten on mahdollista, että alalla voisi olla yksi toimija, jota kilpailutus ei koskisi. Edessä on uskomattoman kova kilpailutusruuhka, mutta vielä ei pystytä luomaan sen kriteereitä valtakunnallisesti. Laakkonen muistutti SSK:n jäsenyrittäjiä, että he ovat asiantuntijoita omalla alallaan kilpailutusta koskevissa kysymyksissä ja kehotti heitä ottamaan yhteyttä oman vaalipiirinsä kansanedustajiin ja eduskuntaehdokkaisiin. - Tärkeitä kysymyksiä ovat, miten kilpailutus tulee tapahtumaan, miten hoidetaan rahoitus ja tulevatko yritysfuusiot lisääntymään. Suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina ja sairaankuljetuspalvelut tulevat lisääntymään, puhuja arvioi. AJ Sairaankuljetuslupien hakijat uusien haasteiden edessä Sairaankuljetuslupien siirryttyä osaksi yksityisen terveydenhuollon lupajärjestelmää tulee palveluntuotta - jien lupia haettaessa täyttää lukuisia uusia vaatimuksia, joita aikaisemmin ei ole edellytetty. Terveydenhuollon palveluista vastaavaa johtajaa sekä perus- että hoitotasolla ja autokohtaisesti työvuorossa olevaa henkilökuntaa koskevat pätevyysvaatimukset herättänevät eniten huomiota. Ne aiheuttanevat myös alan entisille toimijoille paljon suunnittelun ja uudelleen organisoinnin tarvetta. Valvira on sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto. Valvira parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin elinympäristön terveysriskien hallintaa sekä oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valvira syntyi tammikuussa 2009, kun Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) yhdistyivät. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo sen toteuttamista. Valvira valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden toimintaa ja ratkaisee terveydenhuollon kanteluita. Valvira ratkaisee kantelut silloin, jos kysymyksessä on kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen johtanut hoitovirhe-epäily. Aluehallintovirastot ratkaisevat muut kantelut. Valviran vastuulle tuli alkaen myös sosiaalihuollon valtakunnalliseen ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus ja valvonta Valvirassa lujittaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä. Kansalaisten näkökulmasta tavoitteena on yhdenvertainen asema palvelujen käyttäjänä joka puolella Suomea. 1) Lupa-asioista vastaava johtaja Jussi Hol - malahti Valvirasta luennoi SSK:n syyskokouksessa Hämeenlinnassa. Seuraava teksti perustuu ko. luentoon, jos ei toisin mainita. Tässä artikkelissa keskitytään lehden peruslukijakunnan kannalta olennaisimpiin asioihin. Valvira valvoo potilasturvallisuuden ja terveydenhuollon palvelujen laadun varmistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa, käytännössä heidän ammatinharjoittamiskykyään ja ammatinharjoittamisensa laatua. Julkisuudessa eniten olleita äärimmäistapauksia, joissa Valviran lausunnolla on ollut keskeinen merkitys, ovat esimerkik - si myrkkyhoitajan ja valelääkärin tapaukset kuten myös erään sairaanhoitajan toiminnasta aiheutuneet murhasyytteet. Lääkäreiden toimintalupa-asioista tehdään

5 Ambulanssi vuosittain noin 1000 kantelua, joista suurin osa ei aiheuta toimenpiteitä. Valvira valvoo myös terveydenhuollon toimintayksikköjen (kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ja mielenterveyslain mukaista) toimintaa sekä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Terveydenhuollon valvonta Ns. reaktiivinen valvonta on yleensä yksittäistapausten jälkivalvontaa, jolloin käsitellään erilaisia kanteluita, ilmoituksia yms. Valvontasuunnitelmiin perustuva valvonta käsittää valtakunnallisten valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimista ja niiden perusteella tehtävää valvontatyötä. Siihen sisältyvät riskinarviointi, valvonnan kohdentaminen ja viranomaisten keskeinen työnjako raportit, tilastot ja tiedot > valvontatoimenpiteiden kriteerit Valvottavien ohjaus ja neuvonta on ns. ennakoivaa valvontaa, johon kuuluvat myös koulutus ja konsultointi eri muodoissaan. Terveydenhuollon valvontaan liittyvät asiantuntijalausunnot, ns. vakuutuslääketieteelliset lausunnot koskevat vammojen syy-seuraussuhteita ja haitta-asteita yms. Lausunnon pyytäjiä ovat tuomioistuimet ja kuluttajariitalautakunnat. Valvonnan tarkoituksena on: edistää ja varmistaa potilasturvallisuutta ja asiakasturvallisuutta sekä parantaa oikeusturvaa ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa ehkäistä elinympäristöstä ihmiselle aiheutuvia terveyshaittoja, joihin kuuluvat myös tupakan käytöstä aiheutuvat riskit ehkäistä alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja Johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta. Terhikki-rekisteri Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa. Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko (17 nimikettä). Edellä mainittuja ammatteja saa harjoittaa vain ao. laillistettu ammattihenkilö. Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen em. ammatteihin. Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat terveydenhuollon am - mattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi (13 nimikettä). Vuoden 2008 alusta voimaan tulleella asetusmuutoksella apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja -nimikkeet poistettiin asetuksesta, koska kyseisiä koulutuksia ei enää järjestetä Suomessa. Samalla poistettiin koulutettu-etuliite kiropraktikon, naprapaatin ja osteopaatin nimikkeistä. Edellä lueteltujen nimikkeiden mukaisen nimikesuojauksen saaneet katsotaan kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään. Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin eli Terhikki-rekisterin julkinen tietopalvelu perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin ja asetukseen. Tietopalvelusta voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. 2) Terhikin julkinen tietopalvelu avattiin syyskuussa Se on kaikille avoin, eikä tietojen saamiseksi tarvita rekisteröitymistä eikä salasanaa. Rekisteristä selviävät mm. ammatillisen pätevyyden rajoitukset, mutta eivät esimerkiksi lääkäreiden yksilöintitunnukset eli entiset sv-numerot. Jos ammatinharjoittamisoikeudet on poistettu kokonaan, ei henkilöä löydy rekisteristä. Tietoja ei löydy, jos haussa ei käytetä henkilön koko nimeä, vaan pelkästään kaksiosaisen etu- tai sukunimen toista osaa. Terveydenhuollon luvat / Sairaankuljetus Terveydenhuollon palvelujen tuottami nen yksityisesti edellyttää lupaviranomaisen myöntämää lupaa. Palvelut käsittävät myös potilaan kotona annettavan hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen. Sairaankuljetukseen liittyvät luvat tulivat osaksi yksityisen terveydenhuollon lupajärjestelmää Luvat myöntää se aluehallintoviranomainen, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Palveluntuottajan haettua aikaisemman käytännön mukaan toimilupaa usean aluehallintoviranomaisen (läänit) alueelle lupa piti hakea erikseen jokaiselle alueelle. Tämä on merkinnyt lääninhallintojärjestelmän aikana parhaimmillaan viittä erillistä lupaa. Aluehallintovirastot ovat hoitaneet alkaen seuraavia entisten lääninhallitusten tehtäviä: peruspalvelujen arviointi, sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät tehtävät, opetustoimen tehtäviä, kuluttaja- ja kilpailuasiat, pelastustoimi sekä poikkeusoloihin varautuminen. 3) Valvira on myöntänyt alkaen luvat kahden tai useamman läänin (aluehallintoviraston) alueilla toimiville palveluntuottajille. Yhden aluehallintoviraston alueelle myöntää luvan edelleen ko. virasto. Siirtymisellä yhden valtakunnallisen luvan järjestelmään on tarkoitus vähen - tää palvelujen tuottajille ja viranomaisille lupame nettelystä aiheutuvaa hallinnollista työtä. Lupa hakemuksessa esille tuotavat asiat käyvät ilmi Valviran verkkosivuilta Sairaankuljetuslupia (terveydenhuoltolakiesityksessä ensihoitopalvelut) myönnettäessä painottuvat lääketieteellinen asianmukaisuus ja potilasturvallisuus. Lupahakemukset käsitellään samojen periaatteiden mukaisesti kuin muitakin yksityisen terveydenhuollon lupahakemuksia. Sairaankuljetuspalveluita ei voi tuottaa rekisteröitymällä itsenäiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi, vaan edellytetään lupaa yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Sairaankuljetus edellyttää lupaa, ellei kyseessä ole valtion, kunnan, kuntayhtymän, tai sairaalan hallinnassa olevalla sairasautolla tehty sairaankuljetus. Sairaankuljetuksessa olennaisia muutoksia, jotka edellyttävät luvan muutosta, ovat mm. terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan vaihtuminen, uusi asemapaikka ja sairaankuljetustason muutokset. Sairaankuljetuksen lupavaatimukset Luvan myöntämisen edellytyksinä ovat asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo ja sen varustus sekä asianmukainen koulutus toimintaan osallistuvilta henkilöiltä. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa hoitotasolla terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan on oltava itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus ensihoito- tai vastaavasta työstä lääkäriksi valmistumisen jälkeen. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa perustasolla terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan on oltava laillistettu sairaanhoitaja tai laillistettu ensihoitaja (AMK), jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus ensihoidosta tai vastaavasta työstä sairaanhoitajaksi tai ensihoitajaksi valmistumisen jälkeen. Siirtymäaika saakka. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa hoitotasolla, tulee henkilökunnassa olla autokohtaisesti työvuorossa vähintään yksi laillistettu sairaanhoita ja/tai ensihoitaja (AMK) ja toisen henkilön tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa perustasolla, tulee henkilökunnassa olla autokohtaisesti työvuorossa vähintään yksi nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on ensihoitoon suuntautunut ja toisen henkilön tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja. Yllämainitun henkilökuntarakenteen tulee toteutua mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään Näiden vaatimusten täyttymisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti lupaviranomaisille. Ajoneuvo sairaankuljetuspalveluissa Sairaankuljetuspalveluja annettaessa on oltava asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo varusteineen. Sairaankuljetuspalveluja tarkastettaessa tulee toimitilojen /sairaankuljetusajoneuvon tarkastuksen yhteydessä käyttää yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön käyttöönotto-tarkastuskertomus -lomakkeen lisäksi liitteenä erillistä Ambulanssin varusteet -lomaketta. Lisäksi palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Omavalvontasuunnitelma Useammassa kuin yhdessä toimipaikassa toimivalta palvelun tuottajalta vaaditaan omavalvontasuunnitelmaa. Kirjallisen omavalvontasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen on kirjattu lakiin toimijoiden lakisääteiseksi velvollisuudeksi (6. ). Palvelujen tuottajan toimiessa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa vastaavan johtajan on laadittava toiminnan laadun varmistamiseksi palvelujen tuottajan ja sen erillisten toimipaikkojen toiminnan kattava omavalvontasuunnitelma. Valtuutus määräykselle kirjattu lain 6. :än. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. Omavalvontasuunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle palveluntuottajan aloitusilmoituksen liitteenä. Omavalvontasuunnitelmassa tulisi analysoida ja kuvata seuraaviin lakisääteisiin asiakokonaisuuksiin liittyvät menettelyt ja toimintatavat yrityksessä Tiedot palvelun tuottajasta Toimipaikkojen nimet ja osoitteet Vastaavan johtajan tiedot Toiminnan kuvaus ja laadunhallinta Henkilökuntaan liittyvät tiedot Tilat Laitteet Hygieniakäytännöt Potilasasiakirjahallinto Toimintatavat palvelun laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Potilasturvallisuuden varmistaminen Lähdeviitteet: 1) 2) 3) AJ

6 6 Ambulanssi SSK:n palvelu yrittäjille ennakoi tulevaa Laadun todentaminen on kilpailutuksissa välttämätöntä Lakimuutosten myötä myös sairaankuljetusyritykset joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota toimintansa laatuun ja sen todentamiseen. Tätä tarkoitusta varten liitto on rakentanut jäsentensä käyttöön asiakastyytyväisyystutkimuksen yhteistyössä tutkimusyrityksen kanssa. Mukana on jo toistakymmentä yritystä, mutta SSK:n toiminnanjohtaja Mikael Söderlund patistelee muitakin heräämään. Tilanne liittyy läheisesti alalla tapahtuviin järjestelymuutoksiin. Tulossa olevan terveydenhuoltolain myötä sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtynee kunnilta sairaanhoitopiireille, jotka voivat toteuttaa palvelun omana toimintanaan, yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai kilpailuttamalla alan toimijoita. Sairaankuljetusyrityksille muutos merkitsee kilpailutilanteen kiristymistä. -Laatua on seurattava ja sen todentaminen on kilpailutuksissa välttämätöntä. Liitto ennakoi tilannetta hankkimalla asiakastyytyväisyyden mittaamiseen keskitetyn järjestelmän. Järjestelmä on tehty rauhassa ennakkoon eikä kiireellä pakon edessä, Söderlund muistuttaa. Mukana on jo useita yrityksiä, mutta Mikael Söderlund patistelee muitakin mukaan. Alan tilanteesta johtuen juuri nyt on hyvä aika. - Asiakastyytyväisyyden seuranta on uskottava, kun tutkimuksen tekee ulkopuolinen taho. Vanhojen sopimusten päättyminen kannattaa ennakoida jo etukäteen ja lähteä mukaan ajoissa. Ensimmäisiä kilpailutuksia järjestetään jo ensi keväänä. Kun nyt lähtee mukaan, dataa ehtii kertyä muutaman kyselykierroksen verran, Söderlund painottaa. Sen jälkeen voikin keskittyä tulosten tarkasteluun, korostaa Innolinkin viestintäpäällikkö Etta Partanen. Söderlund muistuttaa, että tiedon kerääminen palvelee sekä yrittäjää että liittoa. - Yrittäjä voi kehittää palautteen avulla toimintaansa ja todentaa laadun. Liitolle data tarjoaa sisältöä ja tietoa edunvalvontaan. Kun vastauksia kertyy yli 1000, voidaan alkaa puhua yleistettävästi sairaankuljetusyrityksien palvelun laadusta ja tulla asialla julkisuuteen. Kriittinen palaute herättelee yrittäjää Järjestelmään on lisätty uutena myös ominaisuus, joka hälyttää yrittäjän, kun asiakkaalta on saapunut erittäin kriittinen palaute. - Tämän avulla järjestelmä herättelee yrittäjää viimeistään käymään Internetissä katsomassa, mitä palaute koskee. Jos se koskee toistuvasti esimerkiksi palvelun ystävällisyyttä tai omavastuulaskutuksesta kertomista, on syytä pohtia, miten näitä asioita voisi parantaa, Partanen muistuttaa. Palvelu on yrittäjälle myös huomattavan edullinen verrattuna erillistutkimukseen. - Nyt kannattaisi jättää miettiminen ja ottaa vaikka ihan pieni riskikin varautuen tulevaan, Söderlund kannustaa. INFO: SSK:n asiakasapalautejärjestelmästä ja siihen mukaantulosta lisätietoa antavat liitossa Mikael Söderlund puh , Innolinkissä Meiju Mäkelä puh ja Etta Partanen Vantaalaisyrityksellä myönteiset kokemukset Asiakastyytyväisyyden taso korkea Tällä hetkellä järjestelmässä on yli 600 palautunutta vastausta. Asiakastyytyväisyyden taso on erittäin korkea, kriittisimmät tekijät liittyvät ambulanssin saapumisen nopeuteen ja hätäkeskuspäivystäjien toimintaan. Henkilökunnasta välittynyt vaikutelma saa yleensä myönteisiä arvioita. Potilaat arvioivat henkilökunnasta esimerkiksi ensivaikutelmaa, ystävällisyyttä, ammattitaitoisuutta ja kykyä tiedottaa asioista. Vain runsas neljännes tänä vuonna vastanneista on tiennyt, että palvelun tuottaa yksityinen yritys. Kuva 1. Tiedätkö, kuka sairaankuljetuspalvelun tuottaa? Ville Peisa (vasemmalla) ja Jan-Ove Paul Uudenmaan Sairaankuljetus Oy.stä. Tavallisimmin ambulanssin arvioidaan saapuneen minuutissa. Tänä syksynä järjestelmään on lisätty kuljetuksen kiireellisyysluokitus, jonka avulla tuloksia pystytään jatkossa syventämään. Kuva 2. Kuinka nopeasti arvioit avun saapuneen? Tieto kehittää yrityksiä ja palvelee myös edunvalvontaa Järjestelmä on laadittu yhteistyössä Innolink Research Oy:n ja Suomen Sairaankuljetusliiton kanssa. Useimmat mukana olevat yritykset jakavat kyselylomakkeita muutaman kerran vuodessa omavastuulaskutuksen mukana. Halutessaan lomakkeita voi jakaa myös jatkuvasti tai esimerkiksi 3 4 kertaa vuodessa. Potilaalle lähetetään palautuskuori, jolla hän palauttaa vastauksen suoraan tutkimusyritykselle. Tulokset tallennetaan internetpohjaiseen tutkimusjärjestelmään, johon jokainen mukaan lähtevä yritys saa käyttäjätunnukset. Tutkimukseen perustuva tiedonkeruu on monille uutta. - Järjestelmä on pyritty tekemään yrittäjille helpoksi, jotta he voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa. Vaivaksi jää kaavakkeiden postittaminen ja haluttaessa tulostaminen. Uudenmaan Sairaankuljetus Oy lähettää kaikille omavastuuosuuden maksaville asiakkailleen kyselyn heidän tyytyväisyydestään saamaansa palveluun. Niin ollen kaavakkeita lähtee noin 500 kuukaudessa ja niistä palautuu täytettyinä noin prosenttia. Yritys on muutenkin tutkinut tarkkaan oman toimintansa perusteet, sillä se on osallistunut SSK:n laatukoulutukseen ja sertifioitiin syyskokouksessa Hämeenlinnassa. - Asiakastyytyväisyystutkimuksen palautetta on voitu käyttää hyväksi niissä asioissa, joita toiminnassa on muutenkin kehitetty, kertoo 13 vuotta yrittäjänä Vantaalla toiminut Jan-Ove Paul. Toimialueeseen kuuluu lisäksi Keravan kaupunki, jolloin asukaspohja toimialueella on noin henkilöä. Paul ja hänen yhtiökumppaninsa Ville Peisa saivat vuoden 2009 syyskokouksessa tietoa asiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmästä, josta luennoi Innolink Research Oy:n viestintäpäällikkö Etta Partanen. - Ajatus jäi muhimaan ja myöhemmin todettiin, että tarjolla ollut asiakastyytyväisyyden mittausmenetelmä on parempi vaihtoehto kuin tutkimisen kilpailuttaminen tai toteuttaminen omana toimintana. Parempi, että mittaus on täysin puolueeton. Yrittäjät pitävät järjestelmän selvänä etuna, että se on kehitetty nimenomaan SSK:n jäsenyritysten tarpeisiin. He ovat yllättyneet siitä, kuinka vähän muut sitä käyttävät, sillä kustannukset eivät heidän mielestään muodostu ylitsepääsemättömiksi. Kokemuksensa perusteella he suosittelevat varauksetta tätä menetelmää muillekin. Uudenmaan Sairaankuljetus Oy aloitti asiakastyytyväisyyden tutkimisen viime huhtikuussa. Vakioituja kysymyksiä kaavakkeessa on noin 50 lähtien henkilökunnan käytöksestä. Paitsi vastaamalla yksilöityihin kysymyksiin asiakas voi antaa palautetta myös kaavakkeen vapaamuotoisella osiolla. Yrittäjät kertovat, että negatiivisen palautteen kärki ei kohdistu suoraan yritykseen, vaan enemmänkin hätäkeskuksen toimintaan ja pitkiin odotusaikoihin. He ovat pyrkineet vastaamaan asiakkaiden odotuksiin yhteistyöllä muiden yritysten kanssa, joita ovat lähinnä Esperi Care Oy, Espoon Sairaankuljetus Oy, Korsisaari-yhtiöiden sairaankuljetus ja Vihdin Sairaankuljetus Oy. Tavoitteena toimintatehon parantamiseksi on maksimoida auton käyttöaste. - Positiivinen palaute tulee yleensä suoraan kuljetuksen yhteydessä, negatiivinen jälkeenpäin. Palautejärjestelmän avulla ovat toimintaa koskeneet puhelinsoitot vähentyneet. Yritykselle annetut tehtävät ovat pääosin ns. kiireettömiä; C-luokkaan lukeutuu noin 18 %, B-tehtäviin noin 10 % ja A-tehtäviin noin 2 % hälytyksistä. Potilaita on vuodessa noin 7000 ja työntekijöitä palkkalistoilla 25. AJ

7 Ambulanssi Peruskuntien hankinta- ja osto-osaamista parannettava Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjät ry:stä luennoi SSK:n syyskokouksessa aiheenaan terveydenhuolto yrittäjäjärjestön näkökulmasta. Pesosen mukaan kunnilla on paitsi vastuu ja velvollisuus, myös aidot mahdollisuudet kehittää palvelumarkkinoita nykyistä toimivampaan suuntaan. Hän ennusti, että tulevaisuudessa pärjäävät parhaiten ne kunnat, jotka pystyvät kehittämään mahdollisimman monipuoliset ja kilpailuneutraalit palvelumarkkinat osaksi omaa lakisääteistä palvelutuotantoansa. Pesonen sanoi, että kunnilla ja kuntayhtymillä on lähtökohtaisesti järjestämisvastuuseen liittyvä kysyntämonopoli. Suomen Yrittäjien kantana hän esitti, ettei palvelujen tuottamistapa ole itseisarvo, vaan palvelut on tuotettava niiden toimesta, jotka pystyvät ne kokonaistaloudellisimmin tuottamaan. - Kuntien haasteena on oman tuotannon todellisten kustannusten määritteleminen uskottavan kustannusvertailun tekemiseksi. Niin ikään haasteina ovat palveluiden laatuun ja tuotteistamiseen liittyvät epävarmuudet. - Se, mikä kunnilta on vähiten yrittäjälähtöistä toimintaa, on niiden kilpaileminen omalla toiminnallaan yksityisten palveluntuottajien kanssa. - Palveluiden ulkoistaminen on usein vailla suunnitelmallisuutta, jolloin tapahtuu pakkoulkoistamista toiminnoissa, joissa ei ole markkinaa. Kuntien pitäisi pystyä arvioi maan, millä kustannustehokkuudella ne pystyvät itse palvelunsa tuottamaan. Suomessa ei ole puolueetonta hinnan ja laadun arviointielintä kuten Ruotsissa, Pesonen mainitsi. Luennoijan mukaan haasteena on lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä elinkeinotoimen heikohko vuoropuhelu erityisesti tilanteissa, joissa markkinat voisivat lähteä kehittymään. Ostopalvelun hankaluudet Klassisen ostopalveluasetelman hankaluutena Pesonen piti sitä, että ostaminen tuntuu olevan jo lähtökohtaisesti hankalaa julkiselle sektorille. - Uusien yritysten syntyminen on kysynnän keskittymisestä ja jaksottumisesta johtuen haastavaa kilpailutusten välissä. - Hankintakäytännöt johtavat usein tilanteeseen, jossa kilpailutus suosii esimerkiksi pelkästään paperilla olevia yrityksiä. - Kilpailutuksia ei päästä toteuttamaan kilpailuneutraalissa toimintaympäristössä, koska mukana on myös järjestöjä sekä kun- nallisia osakeyhtiöitä ja liikelaitoksia. - Kunta voi säästää rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua vain kilpailuttamalla monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa, tiivisti Pesonen. Hänen mukaansa julkisella sektorilla on osto-osaamisen puutetta ja hän heittikin kysymyksen, ovatko kilpailutukset enää kilpailutuksia vai neuvottelumenettelyjä. Ns. palvelusetelilaki astui voimaan Lähtökohtana oli, että palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva palveluiden järjestämistapa. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Edelleen kunnat päättävät myös siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään. Pesonen arvioi palvelusetelikäytännön lähteneen huonosti käyntiin siihen liittyvien arvovalintojen ja tunnepohjaisin argumentein tapahtuneen vastustuksen takia. Lain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Luennossa mainitut Suomen Yrittäjien keskeiset näkökohdat kuntahankinnoista olivat seuraavat:. - Hankkijoilla on vastuuta markkinoiden kehittämisestä. Pienten ja keskisuurten yritysten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin on varmistettava. Hankintapolitiikkaa on ohjattava osana elinkeinopolitiikkaa. Peruskuntien hankintaosaamisen tasoa on parannettava. Peruskuntien markkinatuntemusta on parannettava. Pienhankintojen avoin ja läpinäkyvä ohjeistus on välttämätöntä erityisesti kynnysarvojen noustessa. Palveluiden tuotantovastuun siirtäminen esimerkiksi kuntayhtymälle ei saisi vaikuttaa ratkaisevasti hankintakäytäntöihin. Pesonen tähdensi, että kuntien ja julkisen sektorin on pidättäydyttävä kaikesta yksityisen sektorin kanssa kilpailevasta liiketoiminnasta. Poikkihallinnollista politikointia Käynnisssä olevista lainsäädäntö- ja kehittämishankkeista Pesonen sanoi, että mi nisteriötason keskeisin lähtökohta tuntuu olevan julkisen sektorin tilaaja-aseman vahvistaminen. - Taustalla on esimerkiksi STM:ssä vahva huoli markkinoiden kehittymisestä. Silti esillä olevat ratkaisut nopeuttavat yrittäjävetoisen palvelumarkkinan alasajoa ja tuotannon keskittymistä. - Toisaalta taustalla on myös vahva toivotaan toivotaan -henki, joka näkyy esimerkiksi keskusteluna ja avauksina yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Terveydenhuollon uudistamista luennoija piti hyvänä esimerkkinä vahvasta poikkihallinnollisesta politikoinnista lopputuloksesta piittaamatta. a division of Medtronic Käsitellessään pienten yritysten asemaa kuntahankinnoissa Pesonen ennusti, että hankintojen keskittämiskehitys valitettavasti jatkunee edelleen. Keskittämisestä huolimatta yksittäisillä kunnilla on edelleen suuri rooli siinä, miten hankintoja tehdään. - Yrittäjien toiveet hankinnoista ovat kohtuuden rajoissa tarkoituksena on kylläkin saada tasapuoliset edellytyksen osallistua kilpailutuksiin. - Palveluiden tuotantovastuun siirtäminen esimerkiksi kuntayhtymälle ei saisi ratkaisevasti vaikuttaa hankintakäytäntöihin. - Hankintaraja-arvojen korottamisen vaikutus jää nähtäväksi. Kunnalliset osakeyhtiöt hämärtävät julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan rajapintaa myös jatkossa, arvioi Pesonen. AJ Uusi Standardi LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli 50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori. LIFEPAK 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön tehtyyn LIFEPAK TOUGH defibrillaattoriin. Lisätietoja LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK -tuotteista saatte puhelimitse tai www- sivuiltamme

8 8 Ambulanssi Liikenneturvallisuus vaatii rahaa ja työtä varautuminen ja valvonta säästävät henkiä Suomessa sattui paljon kuolemaan johtaneita tapaturmia, ennen kaikkea hukkumisia, ennätyshelteisellä kesällä Elokuun alussa säväytti ja kaikki uutiskynnykset ylitti Pohjois-Karjalassa sattunut kuuden nuoren kuoleman aiheuttanut liikenneonnettomuus. Nyt ovat ajankohtaisia syksyn ongelmat, pimeys ja ensimmäiset liukkaat kelit. Parhaimmatkaan tiet, auton renkaat tai muut ajoturvallisuutta lisäävät ratkaisut eivät pelasta turmilta, kun sattuu inhimillinen erehdys tai paha liikennerikkomus. Jotakin on tehtävä ja tehtykin onnettomuustilastojen kääntämiseksi laskuun, mutta täydellisiä kuljettajia ei ole. Siksi liikenneturmia tulee edelleen tapahtumaan. Eräänä tekijänä liikenneturmien lisääntymisessä tai vähenemisessä on teiden kunto. Se taas on, kuten kaikki muukin yhteiskunnassa, kiinni määrärahoista ja priorisoinneista. Liikennevirasto valmistelee teiden kunnossapitopolitiikaksi eräänlaista kaksitasoista järjestelmää. Neljäsosa Suomen pääteistä pyrittäisiin pitämään muuta runkoverkkoa paremmassa kunnossa. Suomessa on yhteensä noin kilometriä pääteitä, joista noin 3000 kilometriä priorisoitaisiin kunnossapidon ja kehittämisen ykkösluokkaan. Suomi hakee Euroopan unionin vuosittain myönnettävää TEN-tukea 17,15 miljoonaa euroa vuodelle TEN-tuki on tarkoitettu yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen. Suomi hakee vuotuista tukea neljään kohteeseen: E18-tien osuuden Koskenkylä- Kotka valmistelutyöt, E18-tien suunnittelu, Seinäjoki Oulu rataosan palvelutason parantaminen ja Kokkola Ylivieska kaksoisraide-hankkeen valmistelutyöt. Koskenkylä Kotka valmistelutyö sisältää suunnitelmat tien täydentämiseksi moottoritieksi Koskenkylästä Loviisaan ja moottoritien rakentamiseksi Loviisasta Kotkaan. Valmistelutöiden kokonaiskustannus on 3,5 miljoonaa euroa, johon Suomi hakee tukea 1,75 miljoonaa euroa. Vastaavasti E18-tien Kehä III:sta, Haminan ohikulkutietä ja Hamina Vaalimaa moottoritietä koskeviin rakennussuunnitelmiin Suomi hakee tukea 6,9 miljoonaa euroa. Suunnitteluvaiheen kokonaiskustannus on 13,8 miljoonaa euroa. Syksy tuo tutut ongelmat Syksypimeällä ja jo päivän painuessa hämärän rajamaille on hirvikolarien aika käsillä. Tämän lehden ilmestymiseen mennessä on luultavasti tiedotusvälineissä ollut monta hirvikolariuutista tältä syksyltä. Onnettomuustiheys on tietysti suorassa suhteessa hirvikantaan. Metsästysaika on alkanut vähän ennen tämän lehden ilmestymistä. Jokasyksyinen näky ensiliukkaiden tultua. Auto on kirjaimellisesti ojassa.. Hirvikolarien määrä on Suomessa laskenut 2000-luvun puolella. Niitä tapahtuu suunnilleen saman verran kuin 1990-luvun puolivälissä, joten määrä on pudonnut noin puoleen huippuvuosista. Samalla kuitenkin liikennemäärät ovat kasvaneet vuosittain 3 4 prosenttia. Hirvikantaa pystytään säätelemään kaatoluvilla, joita siten tulee olla oikeassa suhteessa, jotta se vaikuttaisi onnettomuuksien määrään. Liikkuvan Poliisin liikennevalvonnasta vastaava tiedottaja ylikonstaapeli Jussi Pohjonen sanoo hirvikolarien vaaran olevan kuitenkin keväällä syksyä suuremman. - Hirvet vierottavat edellisvuoden vasojaan, jotka sitten herkästi törmäilevät tielle. Holtiton liikennekulttuuri ja moottoriajoneuvojen kuljettajien riskikäyttäytyminen saavat paljon huomiota tiedotusvälineissä, eivätkä syyttä. Mulle kaikki heti -asenne on valitettavan yleinen liikentees säkin, mutta tuhoisinta jälkeä syntyy, kun ryhdytään kilpa-ajoon, johon ei ole mitään oikeaa syytä. Kostomentaliteetti ja autojen merkeillä ylvästely voivat koitua kohtalokkaiksi. Elokuun lopussa uutiskynnykset jälleen ylittyivät, kun jotkut olivat ryhtyneet kilpaan normaalilla liikenneväylällä. Kova vauhti ja vesiliirto johtivat kahden henkilön kuolemaan. Ylikomisario Kari Miettinen Liikkuvan Poliisin Lahden yksiköstä muistuttaa, että syksyn tullen on ajoneuvon kunto syytä tarkistaa. - Onnettomuuksien syynä on hyvin harvoin ajoneuvon tekninen ongelma, mutta esimerkiksi rengaspaineilla on merkitystä ajoturvallisuuteen. Suomi on moottoriurheilussa tunnettu maa mikahäkkisten, kimiräikkösten ynnä muiden ansiosta. Joskus kuitenkin vaikuttaa siltä, että esimerkkiä otetaan väärällä tavalla ja näytetään oletettuja ajotaitoja väärissä paikoissa. Miettisen mukaan kilpa-ajoa esiintyy muillakin kuin nuorilla kul jettajilla. Nuoret mopoilijat riskiryhmänä Mopopojat on tunnettu kylänraittien ja kaupunkitaajamien äänekkäänä ja monesti myös vähiten liikenneturvallisuudesta ymmärtävänä moottoriajoneuvojen kuljettajaryhmänä. Ymmärtämättömyyttä enemmän lienee kuitenkin esiintynyt ikäkaudelle tyypillistä piittaamattomuutta ja uhmaa. Nykyisin mopoilijoista on tullut onnettomuusherkimpiä tielläliikkujia. Aikaisemmin riskialttein ryhmä oli alle 20-vuotiaat autoilijat. Nuoriso motorisoituu nyt aikaisempaa laajemmin. Viime vuonna jo puolet 15-vuotiaista suomalaisista hankki mopokortin. Siten kuluneen vuoden aikana teille ja kaduille ilmaantui uutta mopoilijaa. Viime vuosina mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin mopojen määrä. Viiden viime vuoden aikana on kuollut keskimäärin 10 ja loukkaantunut 887 mopoilijaa vuodessa. Eniten onnettomuuksia tapahtuu risteyksissä. Tietty riskikäyttäytyminen ainakin kaupunkiliikenteen mopoilijoilla on jokapäiväistä. Vauhti on usein ajoneuvon ja kuljettajan kokoon nähden liian suuri, kun mopoja viritellään lainvastaisesti. Poliisi valvoo edellä mainittua käytäntöä siinä määrin kuin resurssit yltävät. Rinnakkain ajaminen ja matkustajan kyyditseminen vaarantavat jalankulkijoidenkin turvallisuutta. Kari Miettinen on pannut merkille, että mopoilla ja skoottereilla ajaa nyt aikaisempaa enemmän tyttöjä. Hän ei halua erotella tyttöjä muita huonommiksi kuljettajiksi, mutta kysyy, onko kaikilla uusilla mopojen ja skoottereiden kuljettajilla riittävät valmiudet kohdata syksyn muuttuvat liikenneolosuhteet. - Kevyen liikenteen riskejä lisää usein valojen ja heijastinten puuttuminen polkupyöristäkin. Miettinen muistuttaa, että uutena tienkäyttäjäryhmänä ovat nyt myös mopo autot, jotka tulee ottaa huomioon selväs ti muuta liikennettä hitaampina ajoneuvoina. Ylikonstaapeli Jussi Pohjonen ei pidä mopoautojen määrää pääkaupunkiseudulla huomattavana. Sen sijaan hänestä Tampereen seudulla on menossa jonkinlainen boomi. - Nehän ovat auton kokoisia ja oloisia ajoneuvoja, mutta niissä on takana hitaan ajoneuvon kilpi. Niitä ohitettaessa pitää muistaa riittävä tilan tarve kuten yleensä autojen kohdalla. Sumuinen kosteus ja kura haittaavat näkyvyyttä tieliikenteessä. Autojen takaikkunat ovat usein läpinäkymättömässä kunnossa. Isoja tietyöalueita ympäri vuoden otettava etukäteen huomioon Kari Miettinen kertoo toimialueensa olosuhteista, että viitostiellä Lusista pohjoiseen on edelleen isoja työmaita, joiden toiminta jatkuu myös talviaikana. - Alueella on nopeusrajoituksia alennettu sekä ajoneuvojen kuljettajien ja matkustajien että tienrakentajien turvallisuuden takaamiseksi. - Lusi Vaajakoski välillä nelostiellä Päijänteen itäpuolella on useita vähäisempiä liittymiä, joissa saattaa tulla äkkinäisiä jarrutustilanteita, jos edellä ajavan kääntymisaikeita ei ajoissa havaita. Liikennevirta tökkii ja peräänajojen vaara kasvaa. Tieosuudelle tyypillistä on sekaliikenne, johon liittyy paljon raskaita ajoneuvoja. - Siellä joudutaan isommilla risteysalueella pitämään kesälläkin nopeusrajoitusta 80 kilometriä tunnissa. Rahaa ei ole löytynyt riittävästi, jotta risteykset voitaisiin rakentaa siten, että sadan kilometrin rajoitus voitaisiin asettaa pitemmille osuuksille. Automaattista nopeusvalvontaa siellä ei vielä ole, mutta tulossa on ensi vuonna. Ylikomisario Matti Pulkkinen Liikkuvan Poliisin Mikkelin yk siköstä pitää viitostien Mikkelin ja Juvan välistä osuutta vaarallisena. - Profiililtaan tie on mutkaisuutensa ja kapeutensa vuoksi huono, mutta vilkasliikenteinen. Alueella sattuu paljon henkilövahinkoihin ja kuolemiin johtavia onnet tomuuksia. Tie vaatii pikaista korjausta, mistä suunnitelmat ovatkin jo valmiina. Ainoastaan rahoitus ja korjaustöiden aloitusaika on hämärän peitossa, kertoo Pulkkinen. Jussi Pohjonen sanoo, että pääkaupunkiseudun onnettomuus altteimpia teitä ovat suurten liikennemääriensä vuoksi kehätiet. - Pienikin mitättömän tuntuinen peräänajo tukkii pitkäksi ajaksi koko liikennevirran, kun toinen kaista joudutaan sulkemaan. Tätä tapahtuu viikoittain. Viime kesä oli niin poikkeuksellisen kuuma, että heräsi ajatuksia sen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Tässä artikkelissa haastatellut eivät usko sen erikoisemmin vaikuttaneen. - En ole havainnut. Kymenlaaksossa liikennekuolemiin johtaneet sai rauskohtaukset ovat kasvussa, mutta vielä en osaa sanoa, onko kuumalla kesällä ollut vaikutusta tuskin, sanoo ylikomisario Jari Strengell Liik kuvan Poliisin Kouvolan yksiköstä. - Tietysti kuumalla ilmalla kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee helpommin ja saattaa johtaa ongelmiin, mutta tämäkään ei ole näkynyt tilastoissa. Strengell muistuttaa, että valtatie 6:lla myös Lappeenrannan ja Imatran välillä tehdään isoa tien perusparannusta. - Tietyömaat hidastavat ja vaikeuttavat kulkemista vielä tämän ja ensi vuoden. Liikenteen ohjausmerkkeä ja nopeusrajoituksia on noudatettava. Kokonaistilanne parantunut valvonnalla ennalta ehkäisevä vaikutus Kari Miettisen mukaan julkinen liikenne ei vielä pysty harvaan asu tussa Suomessa kilpailemaan omilla autoilla liikkumisen kanssa. Väestö ikääntyy ja sen mukana korostuu myös terveydentilan merkitys ajoturvalli suuteen. Miettinen sanookin, että kun pimeänä aikana tulee kiinnittää huomiota tuulilasien puhtauteen ja puhdistaa myös pyyhkijöiden sulat, on omatkin lasit pidettävä kirkkaina. - Oman ajoneuvoryhmän hallinta ja tunte-

9 Ambulanssi mus sekä yhteispeli liiken teessä lisäävät turvallisuutta. Syksyllä tulee ajoissa huomioida muuttuvat ajo-olosuhteet valaistuksen ja kelin suhteen. Renkaiden vaihdot tahtovat tapahtua aina hieman takapainotteisesti. Jari Strengell sanoo, ettei pinttyneitä tapoja muuteta syksyn tultua. - Aamulla lähdetään työ- tai koulumatkalle samaan aikaan kuin ennenkin, vaikka tuulilasit olisivat jäässä tai huurussa. Aamuliuk kaus yllättää monen autoilijan joka syksy. Loppuun ajetuilla kesärenkailla ajetaan mahdollisimman pitkään, vaikka syksyn märällä ja liukkaalla renkaiden tulisi olla parhaimmillaan. Matti Pulkkinen muistaa, että viitostiellä on sattunut joka syksy onnettomuuksia, useita kuolonkolareitakin, kun jäisellä tienpinnalla on ajettu kesärenkailla. - Syyspakkaset ja talvikelit yllättävät meidät suomalaiset joka vuosi. - On vaikea määritellä paljonko liikennettä pitää valvoa, Liikkuvan Poliisin liikennevalvonnasta vastaava tiedottaja Jussi Pohjonen sanoo. Se kuitenkin on hänen mielestään varmaa, että lopetettaessa valvonta kokonaan onnettomuusluvut kasvaisivat rajusti. Valvontaa suoritetaan kiinnijäämisriskin ylläpitämiseksi, mutta ei ole varmaa, että valvonnan määrää nostettaessa onnettomuudet vastaavasti vähenisivät. - Liikenneturvallisuus on Suomessa vuosi vuodelta parantunut ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on saatu laskettua noin 250:een vuodessa. - Yksi onnettomuustyyppi ei kuitenkaan ole minnekään kadonnut ja sellainen on nuorten miesten kännikolari. Tyypillisessä onnettomuus kuvassa on noin 20-vuotiaita miehiä ajoneuvo täynnä. Turvavöitä ei ole käytetty ja kova uho on päällä. Ajoneuvo on kuljet tajan taitoihin nähden ylitehokas. Joka kevät sattuu näitä turmia, joissa auto on lopulta tien ulkopuolella puun ympärillä. - Toisaalta esimerkiksi kohtaamisonnettomuudet ovat tieliikenteessä vähentyneet. Kuitenkin Suomessa jää kiinni noin 2000 rattijuoppoa kuukaudessa. Vuosittainen määrä on siten noin Vakavista onnet tomuuksista joka kolmannessa on kysymys rattijuopumuksesta. Kesä kuukaudet ovat sesonkiaikaa. Huumeiden vaikutuksen alaisten autoili joiden määrä nousi voimakkaasti 2000-luvun puolessa välissä, mutta nyt kasvu on tasaantunut. Huumekuljettajia tavataan nykyisin noin 4000 vuodessa. ANTTI JÄRVINEN SSK MC FINLAND -motoristit Baltiassa Yhteiskuvassa vas.: Viljo Långström, Eero Savolainen, Jouni Korpela, Pertti Penttilä, Kristiina Niskanen, Irma Pajuoja, Sami Ulmonen, Heikki Pajuoja, Raimo Sipponen, Kalevi Niskanen ja Pekka Salasuo. Tervehdys motoristikerhosta! Kulunut kesä oli motoristien kannalta erittäin hyvä. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti. Ajellessa olo oli, kuin olisi oltu etelän lämpöisessä. Monelle moto ristille tuli ehkä ennätysmäärä kilometrejä, niin myös allekirjoittaneelle. Kävimme motoristikerholaisten kanssa Virossa alkukesästä. Aluksi lähtijöitä oli enemmän, mutta yhteensattumien vuoksi peruutuksia tuli vielä viime hetkillä. Muutamat motoristit tapasivat toisensa kohtaamispaikalla Pyhännällä. Siitä pohjoispohjanmaalaiset ja kainuulaiset lähtivät Kiuruveden kautta kohti Pielavettä, josta Savon porukka saatiin mukaan. Pielaveden Säviällä paikallinen sairaan kuljetusyritys tarjosi maittavan ruuan erikoisessa vanhasta meijeristä tehdyssä ravintolassa. Siitä kiitos Kristiina ja Kalevi Niskaselle. Sadekuurojen saattelemana lähdimme jatkamaan matkaa ensimmäiseen yöpymispaikkaan Suomen puolella, Hotelli Satulinnaan Hirvensalmelle. Kristiina oli suunnitellut meille mahtavan maisemareitin Keiteleen, Vesannon, Konneveden, Hankasalmen ja Kangasniemen kautta. Sattuipa matkalla pieni pakollinen pysähtyminen, kun allekirjoittaneen pyörästä katosi virta. Kiitos Pertti Penttilälle, joka teki kaiken sen, mitä piti tehdä. Korjasi kuluneen johdon, vaihtoi sulakkeen ja tulihan niitä hyviä nevojakin. Huumori ei loppunut siinäkään, vaikka vettä satoi melko reilusti. Todettiin vaan, että eipä ole sääskiä. Satulinnaan saavuttaessa olimme melko Hyvät yrittäjät! Etsimme alkavaan laaturyhmään innovatiivisia, laatutietoisia ja eteenpäin pyrkiviä sairaankuljetusyrityksiä. Laatusertifiointi on keskeisessä roolissa uudessa Terveydenhuoltolaissa ja yksi tärkeimmistä kriteereistä uuden lain kilpailutuksissa. Profilen tehdas Tallinnassa. Koulutus alkaa alkuvuodesta Suunnitelman mukaan arviointi ja laadun tunnustus on noin puolentoista vuoden kuluttua eli syksyllä Mukaan otetaan max hakemusten perusteella valittua jäsenyritystä per alkava ryhmä. Ehdot mukaan pääsylle: alueyhdistyksen jäsenyys sitoutuminen laatukoulutukseen märkiä, mutta eipä hätää. Siellä meitä odotti ystävällinen henkilökunta saunan ja kuumien makkaroiden kera. Saunan jälkeen uni maistui. Aamulla ystävällinen henkilökunta huiskutteli meille ja matka jatkui kohti aurinkoista Helsinkiä. Satamassa odotti loppu porukka ja sitten laivaan ja kohti Tallinnaa. Satamasta oli vain lyhyt matka seuraavaan yöpymispaikkaan Reval Hotel Centreen. Otimme huoneet ja jokainen shoppaili Tallinnassa kuten parhaaksi katsoi. Illalla kävimme vanhassa kaupungissa syömässä ja menimme ajoissa nukkumaan. Aamulla taas pyörän selkään ja etsimään Profilen Tallinnan ambulanssitehdasta. Sieltähän se kanala monien vaiheiden jälkeen löytyi. Iso ja pitkä tehdashalli on nimittäin entinen kanala. Siellä meidät otti vastaan myyntijohtaja Andres Talva. Hänen kanssaan tutustuimme tehtaaseen, jossa oli paljon rakenteilla olevia ambulansseja. Kiitimme kahvitarjoilusta, tehtaan esittelystä ja jatkoimme matkaa. Lähdimme Keilan kautta Haapsaluun, jossa pidimme pidemmän tauon. Jatkoimme matkaa Pärnuun, jossa seuraava yöpyminen oli Tervis-kylpylässä. Kylpylä on todella hieno ja siisti. Siellä rentouduttiin ja saatiin kuntoa kohotettua. Aamulla lähdimme ajamaan Rakvereen reittiä Kilingi-Nõmme, Viljandi, Põltsamaa, Adavere, Jõgeva ja Rakke. Adaveressä kävimme eksoottisessa paikassa syömässä. Suuresta tuulimyllystä on tehty ravintola. Rakveressa yövyimme rauhallisessa motellissa. Aamulla lähdimme rannikkoa seuraten kohti Tallinnaa. Tallinnassa yövyimme samassa hotellissa kuin menomatkalla. Seuraavan aamuna nousimme laivaan ja kokka osoitti kohti Helsinkiä. Satamassa viimeiset vitsit, hyvästelyt ja toteamukset, että matka oli hieno ja antoisa. Ei ajettu liian pitkiä päivämatkoja. Saimme pysähdellä ja katsella sopivissa paikoissa maisemia ja muutenkin olla vaan, motoristihenkiset ihmiset keskenämme. Kiitos kaikille matkalla olijoille ja erityisesti Pertti Penttilälle, joka oli matkan järjestäjä! Toivotan kaikille Hyvää ja Turvallista Syksyä. Terveisin VILJO LÅNGSTRÖM, puheenjohtaja Tulkaa ihmeessä mukaan! Laatu on avainsana tänään ja varsinkin jatkossa uuden lain siirtymäajan umpeutuessa vuoden 2012 lopussa. Vapaamuotoiset hakemukset tulee osoittaa kirjeellä tai sähköpostilla viimeistään mennessä osoitteella: Suomen Sairaankuljetusliitto ry, Nuijamiestentie 7, Helsinki tai teuvo.kontio@kotinet.com Tarkempia tietoja antaa I puheenjohtaja Teuvo Kontio, puh Lopuksi vielä motoristikerholaisien mieltä lämmittävä sähköpostiviesti, joka tuli palaut teena yrityksemme nettisivujen kautta : Nimi: Rva Autoilija Viesti: Upeaa Ohitimme 4-tiellä joukon teidän motoristeja ja ihailumme ansaitsitte huomioliiveistä. Kerrankin motoristeja, jotka eivät olleet kuin haamuja vasten asvalttia vaan näkyvyys heidän osaltaan loistava ja ajotavat turvalliset, myös meille muille tielläliikkujille.

10 10 Ambulanssi Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Seulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät vält tämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa. Terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen lukijakunnan työhön. Miten sairaita ja haavoittuneita hoidetaan pysyvän kriisin ja hengenvaaran alueella? Israelin ja palestiinalaisten jatkuvat sotilaalliset konfliktit vaativat vuosittain suuren määrän ihmishenkiä ja aiheuttavat valtavasti vakavia loukkaantumisia. Avun toimittaminen palestiinalaisalueiden siviiliväestölle on ajoittain ollut mahdotonta. Tällä hetkellä Gazan alueen taloussaartoa on lievennetty ja jälleen kerran yritetään saada aikaan rauhansopimusta. Ei tarvitse ottaa poliittista kantaa, eikä valita puolta, jos näkee loppumattoman sodankäynnin inhimillisten kärsimysten ja siviilien kokeman tuhon mittasuhteet oikeassa valossa. Siihen kuuluu myös yleisen kansainvälisen avun ja lääkintähuollon vaikeuksien ymmärtäminen. Täysin noita asioita ei voi hahmottaa, ellei ole itse ollut tapahtumien keskellä. Seuraavat tiedot perustuvat lähdeluettelossa mainittuun artikkeliin ja sen kirjoittajan omin silmin näkemään todellisuuteen Gazan alueella haavoittuu ja kuolee joskus myös terveydenhuollon työntekijöitä, joiden pitäisi hoitaa sodan siviiliuhreja. Samalla vaurioituu sairaaloita ja terveyskeskuksia, joissa hyökkäyksissä haavoittuneiden ja muuten loukkaantuneiden tulisi saada apua. Yhden hyökkäysoperaation aikana voi tuhoutua kymmeniä ambulansseja. Haavoittuneiden saaminen hoitoon on ajoittain hyvin vaikeaa. Ambulanssien kulkua voivat estää sortuneitten talojen rauniot, mutta aktiivisen sodankäynnin aikana niitä myös suoraan tulitetaan. Ensihoitajien/sairaankuljettajien työ on silloin tehtävä täysin katastrofaalisissa olosuhteissa potilaiden ollessa taistelualueen keskellä tai raunioitten alla. Sodan keskellä monet pitävät ambulanssimiehistöjä suurimpina sankareina, sillä he tekevät työtään oman henkensä kaupalla auttaakseen muita. Osittain on vaikeasti vammautuneita potilaita saatu Egyptiin hoitoon, kun gazalaiset ambulanssit ovat ajaneet raja-asemalle jopa potilasta päivässä. Alustavan tarkastuksen jälkeen heidät on siirretty egyptiläisillä ambulansseilla joko Pohjois-Siinain yliopiston sairaalaan Al Arishiin tai muihin egyptiläisiin sairaaloihin. Sairaiden hoito on noissa olosuhteissa yleisestikin hyvin vaikeaa ja välillä mahdotonta, kun sairaaloita ja niiden uudisrakennuksia tuhoutuu. Niihin hakeutuu siviiliväestöä turvaan myös ilman sairautta tai vammaa. Lähietäisyydeltä ammuttu tykkituli on kuitenkin armoton kaikille. Tuho on sairaaloiden lisäksi kohdannut myös mm. Punaisen Puolikuun ( Punainen Risti ) keskus ambulanssiasemaa. Terveydenhuollon laitosten tuhoutuessa häviää taivaan tuuliin myös suuria lääkevarastoja ja hoito-organisaation toiminta vaikeutuu entisestään. Rakennustarvikkeiden viennin ollessa Gazan alueelle estetty on terveydenhuollon rakennusten korjaaminen mahdotonta. Niinpä jotkut terveyskeskukset toimivat yksityistaloissa tai Lääkärit ilman rajoja -järjestön pystyttämissä teltoissa. Noissa olosuhteissa kirurgit voivat joutua kohtaamaan hyvin oudosti syntyneitä vammoja, kun ulkoisia vamman merkkejä ei löydy, mutta siihen problematiikkaan perehtyminen vaatisi kokonaan oman artikkelinsa. Lähde: Vuori Hannu: Gaza on saarrettu kumpaankin suuntaan; Suomen Lääkärilehti 26/2010, vsk 65, s Onko diabeetikolla suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin? Uusi EU-direktiivi tarkentaa diabeetikon ajoluvan edellytyksiä. Ryhmän 1 ajokorttia ei saa myöntää, jos diabeetikolla on ollut toistuvia vakavia hypoglykemioita ja/tai heikentynyt hypoglykemioiden aistimiskyky. Ryhmän 2 ajokortin edellytyksinä on, että vakavia hypoglykemioita ei ole ollut 12 kuukauteen ja että kuljettajalla on täydellinen hypoglykemioiden aistimiskyky sekä ymmärrys hypoglykemioiden aiheuttamista riskeistä liikenteessä. Edellä oleva käy ilmi Suomen Lääkärilehden artikkelista Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista arviointia. Tutkijat toteavat, että diabeetikon kykyyn kuljettaa moottoriajoneuvoa voivat vaikuttaa hypoglykemia, hyperglykemia sekä diabeteksen liitännäissairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttama äkillinen tajunnanhäiriö, näköä uhkaava diabeettinen verkkokalvosairaus tai perifeerinen neuropatia. Yleisesti suoraan diabeteksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia on pidetty harvinaisina. Aikaisempien tutkimusten mukaan tyypin I diabeetikoilla onkin vain hieman suurentunut vaara joutua liikenneonnettomuuteen verrattuina terveisiin henkilöihin. Yleisesti tunnettuja merkittäviä onnettomuuksien riskitekijöitä ovat kuljettajien nuoruus, miessukupuoli sekä alkoholin käyttö. Yleisimpiä sairauksia kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien taustalla ovat sydänsairaudet, verenpainetauti, epilepsia ja diabetes Sairaus- ja tajuttomuuskohtaukset aiheuttavat noin 8 9 % liikenneonnettomuuksista, kerrotaan ko. artikkelissa. Autodiab-tutkimukseen osallistui 11 pitkään diabetesta sairastanutta, joilla oli sairauden komplikaatioita ja hypoglykemian tunnistamisen ongelmia, kuusi muutoin tervettä tyypin 1 diabeetikkoa, sekä 10 tervettä. Tutkittavat ajoivat ajosimulaattorilla ja tekivät reaktiokykytestit normaalin verensokeritason, verensokeritason laskun ja hypoglykemian aikana. Diabeetikon riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa, jos hänellä on alentunut kyky tunnistaa verensokeritason lasku. Tutkimuksessa ei komplisoitunutta diabetesta sairastaneista 36 % tunnistanut hypoglykemiaa, Diabeetikoiden hoitomuoto, taudin kesto, liitännäissairaudet sekä hypoglykemiatuntemukset vaihtelevat suuresti. Tutkijoiden mielestä olisi tärkeää pystyä tunnistamaan diabeetikoiden joukosta sellaiset henkilöt, joilla on suurentunut riski joutua liikenneonnettomuuteen. Aikaisemmin on arvioitu 5 15 % diabeetikoiden liikenneonnettomuuksista johtuneen hypoglykemiasta. On myös tiedetty, että hypoglykemia heikentää kognitiivisia toimintoja, jotka ovat keskeisiä edellytyksiä turvalliselle ajoneuvon kuljettamiselle. Ajolupia myönnettäessä tai evättäessä on ollut tärkeää tunnistaa diabeetikot, jotka ovat alttiita ajamaan hypoglykemian aikana. Autodiab-tutkimuksen mainitaan ko. artikkelissa opettaneen mm., ettei potilaan iän tai diabeteksen keston perusteella voida ennustaa, kuinka hyvin potilas tunnistaa hypoglykemiansa. Kyseistä Autodiab-tutkimusta voidaan tulevaisuudessakin käyttää arvioitaessa ajoluvan myöntämisperusteita diabeetikoille. Tutkimuksen ulkopuolelta on syytä todeta, että erityisesti ammattimaisessa liikenteessä toimivilla diabeetikoilla on oltava tiivis ja toimiva suhde työterveyshuoltoon tai muuhun perusterveydenhuollon yksikköön. Tauti voi muuttaa muotoaan ja oirekuvaansa iän lisääntyessä, joten on parasta varmistua säännöllisillä asiantuntijatapaamisilla siitä, että työtoiminta pysyy itselle ja siihen liittyville muille henkilöille turvallisena. Lähde: Kemppainen J, Leino A, Janatuinen T, Mikola H, Kärki T, Hurme S, Rönnemaa T, Nuutila P: Autodiab-tutkimus helpottaa ajokyvyn objektiivista arviota; Suomen Lääkärilehti 33/2010 vsk 65 s Alkuperäistutkimus. Liukkaat kelit tulevat ja ranteet murtuvat Jokainen terveyskeskuksen tai sairaalan päivystyksessä työskennellyt tuntee ensiliukkaiden tyypillisimmän käsivamman, radiusmurtuman (radius = värttinäluu). Toki se kuten muutkin käsivammat voivat syntyä muulloinkin kuin ensilumien aikana, mutta on varmaa, että esiintymistiheys kasvaa pian tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Osassa maata sataa lunta ja teiden sekä katujen pinnat jäätyvät. Vamma liittyy tavallisesti kaatumiseen, kun liukastuessa yritetään ottaa kädellä Hyväasentoisen radiusmurtuman kipsaus perinteisellä kalkkikipsillä. vastaan. Tällainen reaktio on tyypillisempi naisilla. Vanhemmat naishenkilöt ovatkin radiusmurtumissa hyvin edustettuina heikentyneen liikekoordinaationsa ja mahdollisen osteoporoosin seurauksena. Radiusmurtuma ei ole minkäänlainen kovan ensihoidon eikä kiireellisen ambulanssihälytyksen aihe, jollei siihen liity muita vammoja, mikä ei sekään ole kovin harvinaista. Pelkällä virka-ajallakin terveyskeskuksissa työskentelevät ovat vuoden lopulla taas tekemisissä erilaisten luunmurtumien kanssa. Silloin joudutaan huomioimaan sekin, onko tapaturmalla mahdollisen liukkaan kelin lisäksi sellaisia syitä, jotka suoraan liittyvät potilaan perussairauksiin. Radiusmurtuman perushoito on tuttu dorsaalinen kipsilasta, jos murtumalinjat eivät ole reponointia vaativassa virheasennossa. Murtumalinjojen vetäminen paikoilleen eli repositio suoritetaan varsin usein polikliinisesti paikallispuudutuksessa ja samal - la asetetaan radiuslasta. Paikallisesti on erilaisia käytäntöjä siinä, käytetäänkö primaaristi vielä perinteistä kalkkikipsiä, vai synteettistä materiaalia. Lastan pehmustamisessakin on erilaisia käytäntöjä, mutta aikaisemmin perinteistä radiuskipsiä ei pehmustettu, vaan sen erotti ihosta ainoastaan ohut sukka. Reponoidun rannemurtuman asento tarkistetaan röntgenkuvauksella ja suoritetaan tarvittaessa uusintarepositio. Aina asentoa ei saada tyydyttäväksi, jolloin päädytään leikkaushoitoon. Toisinaan siitä päätetään vasta muutaman päivän kuluttua tapaturmasta, kun potilas tulee sovittuun kontrolliin. Reponoitaessa ranne koukistetaan asentoon, joka aluksi saattaa ihmetyttää potilasta ja hänen lähipiiriään (fleksio, ulnaarideviaatio ja pronaatio). Tarkoituksena on ehkäistä murtumalinjojen luistaminen uudelleen virheasentoon. Kontrolleissa ja kipsin vaihdoissa asento vähitellen normalisoidaan Tässä kuvatut seikat liittyvät aikuisen potilaan (tyypilliseen) distaaliseen radiusmurtumaan. Tapaturman seurauksena hoitoon hakeutuvan potilaan käsi roikkuu ranteesta alaspäin ja ranne alkaa turvota. Erityistä huomiota vaativat toisaalta iäkkäiden henkilöiden osteoporoottisen luun murtumat ja toisaalta kasvuikäisen lapsen vastaa-

11 Ambulanssi vat vammat. Noinkaan yksinkertainen vamma ei aina ole hoidon kannalta niin yksioikoinen kuin ensiksi voisi luulla. Jos vammamekanismi on korkeaenerginen ja tullut esimerkiksi pudotessa korkeammalta kuin yhden metrin korkeudelta, tulee lähes aina kysymykseen leikkaushoito. Kaikissa radiusvammoissa vasta röntgenkuvaus paljastaa murtuman laadun ja mahdollisen pirstaleisuuden, jonka perusteella kirurgi määrää hoitolinjan. Joskus radiusmurtuman yhteydessä murtuu myös viereisen luun (ulna, kyynärluu) distaalipää. Lasten ja nuorten murtumat poikkeavat aikuisten murtumista lasten luiden elastisuuden, sitkeän luukalvon ja avointen kasvutumakkeiden vuoksi. Niinpä lasten murtumat vaativat erityistä asiantuntemusta, jotta hoidolla ei vaarannettaisi luun normaalia kasvua. Käden tai jalkaterän murtuma voi joskus olla niin vähäoireinen, ettei potilas osaa hakeutua hoitoon ja murtuma voi jäädä diagnosoimatta. Hyväasentoiset ja pienet murtumat voivat parantua itsestään hoidottakin. On kuitenkin hyvä muistaa, että vähäoireinen ja viattomalta näyttävä murtuma voi hoitamatta tai väärin hoidettuna aiheuttaa potilaalle myöhemmin hankaliakin toiminnallisia ongelmia. Lähteet: Havulinna Jouni: Rannemurtuman hoito (distaalisen radiusmurtuman hoito), Kousa Petteri: Pikkuluiden murtumat kädessä ja jalkaterässä, Pajulo Olli: Lasten tyyppimurtumat. Luennot (lyhennelmät) Tampereen lääkäripäivät AJ SSK:n perustajajäsen Reino Vilén kuollut Seniorikerhon kuulumisia Yksi SSK:n perustajajäsenistä, Reino Olavi Vilén kuoli Ylöjärvellä 83-vuotiaana. Hän harjoitti taksiliikennettä vuodesta 1949 alkaen ja aloitti sairaankuljetuksen vuonna 1962 Nokian nimismiespiirin alueella. Lisäksi Vilén harjoitti myös kuorma- ja pakettiautoliikennettä. Puoliso ja lapset osallistuivat käytännön yritystoimintaan ja tytär jatkoi sairaankuljetusta isänsä jälkeen. Sairaankuljetusta Reino Vilén itse harjoitti vuoteen 1989 saakka. Samaan aikaan SSK:n toiminnassa mukana olleet muistavat hänet rauhallisena ja hiljaisena hämäläisenä, mutta toimeliaana yrittäjänä. Erityisen hyvin hänet muistetaan SSK:n vapaa-ajanviettopaikasta Juvan Sällintaipaleelta, jossa hän soitteli liiton muiden musiikkimiesten kanssa haitaria. Monien mieliin ovat jääneet juhannustanssit, joita Vilén tahditti soitollaan samaan aikaan, kun osa joukosta kisaili tikanheitossa ja osa soutukilpailussa. Reino Vilén kiihdytti poljentoa soiton edetessä ja illan vaihtuessa yöksi kunnes tanssijoiden jalat alkoivat väsyä. Liiton kokouksissa hän oli vakiokävijä ja silloinkin valtakunnallisten kokousten saunailloissa tarvittiin musiikin tuottajaa. Hän oli mukana SSK:n opintomatkoilla eri maissa ja vuonna 1977 siinä joukossa, joka oli noutamassa Elämän Tähteä USA:sta Suomen Sairaankuljetus ry:n viralliseksi tunnukseksi. Reino Vilén on siunattu Ylöjärven kirkossa ja muistotilaisuus on vietetty perhepiirissä. Kuva: Pertti Kiiran arkisto YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Suomen kesä on takana ja on aika palauttaa mieliin, miten seniorit ovat sen viettäneet ja mitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa. SSK:n kevätkokous Naantalissa Syyskuun päivinä pidettiin SSK:n syyskokous Hämeenlinnassa ja seniorit kokoontuivat lauantaina omaan palaverinsa. Muistelimme Lapuan Karhumäellä pitämäämme kokousta. Siellä oli paikalla 31 reipasta senioria. Lapualla käytössämme oli oma talo, jossa omien huoneiden lisäksi oli runsaasti yhteistä kokoontumistilaa. Lähistöllä oli myös upea kota, jossa puheenjohtajamme Reinon oli hyvä paistaa sponsorien lahjoittamia makkaroita. Muutenkin siellä vietetyt illat olivat mukavia ja laulu raikui. SSK:n syyskokouksen yhteydessä Aulangolla pohdimme myös tulevaa ohjelmaamme. Taisto Kortesmaa ja puheenjohtaja olivat tehneet suuren työn etsiessään ensi kesän kokouspaikkaa. Kohtuuhintainen meille sopiva paikka on löytynyt Kangasniemeltä Leppäniemen lomakartanosta. Paikka on alustavasti varattu käyttöömme Tarkemmat ohjeet lähetetään kirjeitse, kun asia on ajankohtainen. Meille sopivanhintaisia paikkoja on niin vähän, että varaus pitää tehdä näin aikaisin. Vaarilla ei ollut mukana kameraa, mutta ainakin Pertti Kiira otti paljon kuvia, joista yksi on ohessa elävöittämässä tätä kirjoitusta. Vaari toivottaa kaikille lukijoille kaunista syksyä ja hyviä hiihtokelejä talvella. Olkaa myös varovaisia, ettette lankea, varsinkin tytöt. Terveisin Esko-vaari Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, Helsinki puh. (09) faksi (09) toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Taitto: Ad Helena Oy adhelena@adhelena.fi Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2010 Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 50. Aikakauslehtien Liiton jäsen

12 12 Ambulanssi Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Huollamme yleisimmät ensihoitoyksiköiden käyttämät merkit. Olemme laitevalmistajien valtuuttama huoltoliike. Säännöllinen huolto lisää laitteenne toimintavarmuutta - suoritamme vuosihuollon yhteydessä vaatimusten mukaiset sähköturvallisuusmittaukset. Jos määräaikaishuolto ei juuri nyt ole ajankohtainen, ota yhteys asiakaspalveluumme vian tai huoltotarpeen ilmettyä. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: tarjoaa laboratorio-, tutkimus- ja lääkintälaitteiden laatusertifioitua huoltopalvelua koko Suomen alueella. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore KAIKKEA MIKÄ LIIKKUU SSK ry: Mikael Söderlund Yhteistyökumppanit: Kriisiapuvakuutus tukea vaikeisiin onnettomuustilanteisiin. Turvatakseen yrittäjien ja yrityksen henkilöstön nopean toipumisen ja työkyvyn säilymisen työssä tapahtuvien traumaattisten tilanteiden jälkeen, A-Vakuutus kehitti kriisiapuvakuutuksen. Kriisiapuvakuutus sisältyy lisäturvana A-Vakuutuksen Extra-vakuutuksiin! Ota yhteyttä puh , tai käy lähimmässä konttorissamme. E-palvelu on kätevä tapa hoitaa yrityksesi vakuutusasiat helposti, turvallisesti ja aikaa säästävästi verkossa. Palvelun löydät osoitteesta /epalvelut.