MatkailuEuro -esiselvitys. Minna Kurttila

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MatkailuEuro -esiselvitys. Minna Kurttila"

Anne-Mari Lehtonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MatkailuEuro -esiselvitys Minna Kurttila

2 Taustaa Ulkomaalaisia asiakkaita tarvitaan lisää Kuntatalous näyttää heikkenevän vuodesta toiseen ja EUrahoitusmahdollisuudet kapenevat >Matkailualalla on tulevaisuudessakin rahoitustarpeita, jotka ovat useita matkailuyrityksiä ja keskuksia kattavia laajoja kokonaisuuksia, esimerkiksi yhteismarkkinointi ja viestintä sähköisen kaupankäynnin kehittäminen saavutettavuuden kehittäminen ja ylläpito turvallisuuden kehittäminen kansainvälisten suurtapahtumien kehittäminen ja toteutus Mistä rahat? 2/14

3 Taustaa Matkailumarkkinointiin ja kehittämishankkeisiin liittyvät käytännöt ovat Suomessa kirjavia ja lyhytjänteisiä. Rahoituskanavia on useita, hallinnointi on byrokraattista ja kunta- ja maakuntarajat asettavat turhia esteitä. Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa esimerkiksi asiakkaan majoituslaskun yhteydessä peritään erillinen maksu, joka käytetään markkinointiin ja kehittämiseen. Tätä käytäntöä on yritetty viedä Suomessa eteenpäin jo luvulla, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Matkailueuro esiselvitys käynnistetty kesällä 2011 ja se valmistuu tammikuussa toteutetaan KOKO-Matkailu -toimenpidehankkeena ja työtä hallinnoi Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Mukana ovat myös Kalajoki, Tunturi-Lapin Kehitys ry ja Rovaniemen Kehitys Oy. laatimisesta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy ja siellä vastaavana projektipäällikkönä Minna Kurttila. työtä ohjaa projektiryhmä, jonka jäseniä ovat Outi Saastamoinen, Liisa Mäenpää, Sanna Kortelainen ja Anne Anttiroiko-Takala. 3/14

4 Taustaa Esiselvitystyössä nousee esiin kaksi keskeisintä näkökulmaa; yrittäjät sekä valtio ja maakuntaliitot Yrittäjien näkökulmaa edustaa myös MaRa (matkailu-, hotelli-, ravintola- ja vapaaajanpalvelualan edunvalvoja ja työmarkkinajärjestö), jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä Myös matkailukeskusten alueorganisaatiot edustavat yrittäjäkentän näkökulmaa Yrittäjät Vaikutukset liiketoimintaan Kulurakenteiden muodostuminen Tasapuolisuus eri kokoisten ja tyyppisten yritysten kesken Matkailueuron tuomat hyödyt ja kehitettävän toimintamallin luotettavuus Jne. MaRa Valtio, maakuntaliitot Lainsäädännön asettamat reunaehdot Toimeenpanon järjestäminen Varojen korvamerkintä ja niiden osoittaminen matkailun kehittämistoimintaan ja yhteismarkkinointiin Jne. Alueorganisaatiot 4/14

5 Taustaa Matkailueuron kulkureitti? Asiakas maksaa matkailueuron matkailupalvelun osana Yrittäjä kerää maksun ja tilittää sen taholle, joka kokoaa varat ja osoittaa ne yhteismarkkinointiin tai matkailun kehittämistoimintaan Matkailueuroina kootut varat palautuvat takaisin matkailuyrittäjän hyödyksi Myös asiakas hyötyy parempana palveluna, infrana jne. Asiakas Matkailusta hyötyvä yritys Rahoituksen kokoava taho Yhteismarkkinointia ja kehittämistoimintaa toteuttava organisaatio 5/14

6 Työvaiheet ja aikataulu Työsuunnitelma koostuu kolmesta päätyövaiheesta 1. Muiden valtioiden käytännöt 2. Suomen valmiudet ja mahdollisuudet 3. Pilottikokeilun valmistelu 2. Suomen valmiudet ja mahdollisuudet Kysely Testaus 1. Muiden valtioiden käytännöt 3. Pilottikokeilun valmistelu Raportointi heinä elo syys loka marras joulu 1 2 I 3 II 4 5 Työpajat (2 kpl) Kokoukset (5 kpl) tammi 6/14

7 Muiden maiden käytäntöjä Itävalta/Burgenland, UK/Cumbria, USA/Lake Tahoe ja Italia/Rooma UK:ssa asiakkaalle vapaaehtoinen maksu, muissa pakollinen Itävallassa ja USA:ssa maksu liittyy vain majoitukseen, Italiassa mukana myös museot, sightseeing-bussit ja jokilaivat. UK:ssa majoituksen lisäksi tuotemyynti ja lahjoitukset. Itävallassa ja Italiassa tietty summa per yö tai neliö tai palvelu, USAssa prosenttiosuus majoituksen hinnasta. Varojen kerääjänä Itävallassa osavaltio tai paikallistason viranomainen, USAssa lääni, UK:ssa alueorganisaatio, Italiassa kaupunki UK:ssa raha käytetään rajattuihin projekteihin, esim. luontopolkuihin ja järvien kunnostukseen. Italiassa parannetaan infrastruktuuria ja palveluita. Itävallassa varat käytetään strategioiden mukaisiin toimenpiteisiin ja USAssa master planin toteutukseen ja erilaisiin tutkimuksiin. Lisää muiden maiden käytännöistä 7/14

8 Pakollisuus North Lake Tahoe/USA Rooma/Italia Burgenland/Itävalta Cumbria/UK Vuodevero 9-10 % huonehinnasta Pakollinen asiakkaalle ja majoitusyrittäjälle Tulo/vuosi Kaudella ,9 M Matkailijamaksu 1-3 /yö (ei lapset eikä hostellit). Sightseeing -bussit, jokilaivat Tiberissä sekä kaupungin museot 1 /lippu. Pakollinen asiakkaalle ja yrittäjille sekä kaupungin museoille. Ei vielä tietoa (käyttöönotettu ) Matkailijavero yöpymisistä (0,58 1,43 /yö). Vero vapaa-ajan asunnoista neliömäärän mukaan ( /vuosi) Pakollinen asiakkaalle, vapaa-ajan asunnon omistajille ja majoitusyrittäjille. Visitor Payback Scheme (VPS). Esim. asiakas voi lisätä maksettavaan loppusummaan valittavana olevan lahjoitusmaksun. Muita keräysmenetelmiä ovat tuotemyynti ja lahjoitukset. Vapaaehtoinen? Keskim /vuosi Matkailijoiden määrä/v.? 30 miljoonaa 2,9 miljoonaa 15 miljoonaa Määrittely Vuodevero määritelty liittovaltion laissa Kaupungin valtuusto Osavaltion määrittelemä matkailulaki Kerääminen Lääni Kaupunki Osavaltio Alueorganisaatio 60 % NLTRA:n 1) toimintaan, Olemassa olevan, Strategioiden mukaiset Ennalta määriteltyyn Käyttö 40 % läänin yleiseen rapistuvan infrastruktuurin toimenpiteet matkailukohteen kehitys- ja kassaan sekä palveluiden luonnonsuojelutyöhön parantaminen Kuka päättää käytöstä NLTRA Kaupunki Osavaltio ja/tai kunta Alueorganisaatio Huom. 1) North Lake Tahoe Resort Association (NLTRA) on yleishyödyllinen järjestö, jonka tehtävänä on edistää matkailun ja talouden kehittämistä alueella. 8/14

9 Miten Suomessa? Mikä sopii ja onnistuu meillä? Kaikki mahdollisuudet esille ja pohdittavaksi! 9/14

10 Mistä summista puhutaan? Lapissa Rekisteröityneitä yöpymisiä 2,2 miljoonaa v Matkailualan liikevaihto 407 miljoonaa euroa v Majoitusala 165 milj. euroa Ravitsemus 135 milj. euroa Ohjelmapalvelut 107 milj. euroa Esimerkkejä Jos jokaisesta yöpymisestä perittäisiin 1 euro > 2,2 miljoonaa matkailueuroa Jos myyntihintaan lisättäisiin 1 % matkailuvero > liikevaihto 411 miljoonaa, josta matkailueuroja noin 4 miljoonaa euroa 10/14

11 Maksun vapaaehtoisuus/pakollisuus? Asiakkaalle vapaaehtoinen vai pakollinen? Edut ja haitat? Yritykselle vapaaehtoinen vai pakollinen? Edut ja haitat? Jos matkailueuron kerääminen on yritykselle pakollista, kyse on verosta tai veroluonteisesta maksusta. vapaaehtoista, täytyy yrittäjällä olla selkeä käsitys rahankäytöstä ja sen hyödyistä, jotta motivoituu sen keräämiseen ja tilittämiseen 11/14

12 Minkälaisten yritysten asiakkaat maksaisivat matkailueuroja? Vain majoitus/matkailuyritysten vai katsotaanko asiaa laajemmin eli mukaan myös kaupat, rakennusliikkeet, kuljetusyhtiöt, vesilaitokset yms.? Kotimaiset yritykset vai myös ulkomaiset? Paikalliset, valtakunnalliset, kansainväliset? Matkailutulon laskennassa käytetään TOL-luokitusta > otetaanko se luokittelu tässäkin käyttöön? Jos useita yritystyyppejä mukana, maksu jakautuu pienempiin osiin. Matkailueuron vaikutus ei saa kuitenkaan nousta liian isoksi yhtä matkailijaa kohti, vaikka hän maksaisikin matkailueuromaksua ruokailuista, majoituksista, ohjelmapalveluista jne. Tavoitteena pitäisi olla, että ne yritykset keräävät ja tilittävät matkailueuromaksuja, jotka hyötyvät (ainakin suoranaisesti) matkailun kasvusta ja menestyksestä 12/14

13 Perintä ja tilitys? Erilaisia vaihtoehtoja pohdittava, esim. Yritys perii asiakkaalta esim. x euro/palvelu ja tilittää sen eteenpäin Selkeä laskenta- ja tilitysperuste, raha vain kulkee yrityksen kassan läpi Dokumentointi ja todentaminen voi olla työlästä Matkailueuron laskentaperusteena on esim. yrityksen liikevaihto, kiinteistövero, veden-/sähkönkulutus tms. ja yritys perii rahan asiakkailtaan hintoja nostamalla Helppo laskentaperuste? Mahdollistaa laajemman yritysjoukon mukaanoton (esim. yritykset matkailukeskuksissa ja matkailuyritykset kuntakeskuksissa) Kaikki muutkin yritykset joutuvat nostamaan vähän hintojaan, joten on myös tasapuolinen 13/14

14 Rahan käyttötarkoitus? Yhteinen hyvä? yhteismarkkinointi ja viestintä sähköisen kaupankäynnin kehittäminen saavutettavuuden kehittäminen ja ylläpito turvallisuuden kehittäminen kansainvälisten suurtapahtumien kehittäminen ja toteutus mitä muuta? Yksittäiset kehittämishankkeet? Rajautuvat jonkin tietyn alueen, matkailukeskuksen tai muun yksittäisen kohteen, tuotteen, palvelun tai teeman kehittämiseen 14/14

15 Yhteydenotot Kerro näkemyksesi ja ideasi! Minna Kurttila tai Outi Saastamoinen Tule juttelemaan asiasta tähän auditorioon, kun seminaaripäivä päättyy. Päivystämme klo asti ja odotamme mielipiteitänne. 15/14

Samankaltaiset tiedostot

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy MATKAILUEURO -ESISELVITYS Loppuraportti Matkailueuro -esiselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 1.1 Esiselvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Työn tarkoitus...