Mistä virtaa syksyyn? Sivu 3. Nuorta työtä ja työhyvinvointia. Tukea perheiden solmutilanteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä virtaa syksyyn? Sivu 3. Nuorta työtä ja työhyvinvointia. Tukea perheiden solmutilanteisiin"

Transkriptio

1 ELINVOIMAINEN KULTTUURIKAUPUNKI Kaupungin tiedotuslehti syksy 2011 Nuorta työtä ja työhyvinvointia Sivut 6 ja 11 Mistä virtaa syksyyn? Tukea perheiden solmutilanteisiin Sivut 7 ja 8 Edessä on pitkä talvi ennen seuraavia kesälomia, mutta onneksi harrastuksista saa piristäviä väripilkkuja harmauteen, omilta kotikulmilta. Ovatko hienostuneet kulttuuririennot, hikiset urheilutreenit vai joku ihan muu sinun juttusi? Kaksi energistä järvenpääläistä kertovat omat vinkkinsä. Sivu 3 Kulttuurisyksyn tapaus II kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu kajahtaa ilmoille lokakuuta. Sivu 4 Kehittämistyö tuottaa tulosta Sivu 10 Julkinen tiedote

2 PÄÄKIRJOITUS Terveys vaatii vähän asennetta Mitä kuuluu? Toivottavasti voit hyvin: olet liikkunut riittävästi, nukkunut sopivasti ja syönyt terveellisesti. Meidän jokaisen vointi on pienen pieni puro isossa virrassa, jota kutsutaan hyvinvointivaltion kansanterveydeksi. Ja mitenköhän tämä hyvinvointivaltio voi? Tällä hetkellä sen tulevaisuus on usvan peitossa. Erilaisissa ennusteissa (HS, Teema 1/2011) hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. On näkymä, jossa suomalaiset lamaantuvat väestön ikääntymisen edessä. Jos näin käy, sanotaan, että kukaan ei tietenkään halunnut lakkauttaa hyvinvointivaltiota, mutta niin vain kävi. Toisen näkymän mukaan verot, menot ja valtionvelka on saatu alas, mutta hyvinvointivaltiosta ei jäänyt paljonkaan jäljelle ja köyhät laitetaan kyykkyyn. Kolmannessa vaihtoehdossa enemmistö voi entistä paremmin, mutta vähemmistöllä menee yhä huonommin. Tätä voidaan pitää palkansaajan paratiisina. Ja sitten on vielä neljäs tie, iloisten veronmaksajien onnela. Siinä työllisyys on korkealla ja lapsia syntyy enemmän kuin ennen. Köyhäkin saa tarvitsemansa avun mutta veroja maksetaan paljon. Nykyään panostamme mittavasti hyvinvoinnin edistämiseen. Valitettavasti panostukset joudutaan kuitenkin kohdistamaan entistä enemmän ihmisten oman käyttäytymisen seurauksista syntyvään pahoinvointiin. Ylipainoisuus, huono ravitsemus, alkoholinkäyttö ja syrjäytyminen aiheuttavat merkittäviä terveysongelmia. Myös esimerkiksi vanhempien päihdeongelmista johtuvat lasten huostaanotot ovat lisääntyneet järkyttävällä tavalla. Näiden päivittäisten ongelmien hoitaminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Kansalaisen vastuu omasta hyvinvoinnista on ratkaiseva. Ympäristön tulee luonnollisesti eri tavoin tukea näitä pyrkimyksiä. Järvenpään kaupunki tekee parhaansa pitääkseen asukkaat hyvinvoivina ja terveinä. Suurin osa palveluistamme onkin jo ennaltaehkäisevää palvelua. Näitä ovat muun muassa koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan, varhaiskasvatukseen sekä äitiys- ja lastenneuvolaan liittyvät palvelut. Asukkaan oma aktiivisuus yhdistettynä asuinkunnan ennaltaehkäiseviin palveluihin tuottaa aina hyvää tulosta. Suurin vastuu terveyden ja hyvien elämäntapojen edistäjinä on lasten vanhemmilla. Lapsilla on oikeus saada kotikasvatuksena liikunnallinen elämänasenne, terveet ravintotottumukset ja kielteinen asenne päihteisiin. Järvenpään kaupunki sai tänä syksynä yli viiden vuoden tauon jälkeen myyntiin omakotitontteja uudelta asuntoalueelta. Syys lokakuun vaihteessa tarjouskilpailuun laitetaan 23 tonttia Saunaniityn alueelta sekä muutama Mikonkorvesta ja Haarajoelta. Ensi vuonna myyntiin on tulossa ainakin saman verran tontteja. Järvenpään kaupungin väestömäärä laski vuonna Tilanne on varsin poikkeuksellinen kasvavalla pääkaupunkiseudulla. Suurin syy väestökatoon on ollut tonttipula ja muuttajat ovat mitä ilmeisimmin olleet omakotitontista haaveilevia lapsiperheitä. Nyt suunta toivottavasti kääntyy. Kaupungin pääperiaatteena on kaavoittaa vain itse omistamaansa maata. Kaavoituksella ja kunnallistekniikan rakentamisella maa jalostetaan myyntikuntoon, ja myyntivoittovaroilla ostetaan lisää maata sekä maksetaan kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamat kustannukset. Näin kustannukset kohdistuvat sinne minne ne kuuluvatkin. Tällainen toiminta tunnustetaan yleisesti hyväksi maapolitiikaksi. Huonoa maapolitiikkaa olisi se, että maan jalostamisen kustannukset maksatettaisiin veronmaksajilla ja syötäisiin näin palvelujen tuottamiseen tarvittavaa pääomaa. Maata kaupunki hankkii ensisijaisesti vapaaehtoisilla maakaupoilla. Vapaaehtoisia kauppoja ei kuitenkaan ole vuosien varrella syntynyt. Vaihtoehtoisia keinoja maanhankintaan ovat maankäyttösopimukset ja lunastukset. Maankäyttösopimusten suurin riski on, ettei maanomistajia kyetä kohtelemaan tasa- Järvenpää kasvaa taas arvoisesti. Lunastuksissa maanomistaja pakotetaan myymään maata yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeisiin tarkoituksiin. Kun käytettävissä olevia keinoja ei ole tai ei ole haluttu käyttää, on pattitilanne valmis. Jalostettavaa maata ei ole ollut. Vasta viime vuosina maakauppojen rintamalla on alkanut tapahtua. Kaupunki on tehnyt vapaaehtoiset maakaupat Paloheimon säätiön ja kansainvälisen rahaston kanssa. Maata on lunastettu pari vuotta sitten valtion omistamalta Senaatti-kiinteistöiltä ja parhaillaan on käynnissä yksi lunastus. Maankäyttösopimuksia on tehty joidenkin asemakaavamuutoksien yhteydessä. Parhaillaan neuvotellaan seurakuntaopiston kanssa. Kaupungilla on nyt jonkin verran maareserviä ja omakotitontteja pystytään laittamaan myyntiin noin kappaletta vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Vuonna 2012 jatketaan Saunaniityssä, vuonna 2013 myyntiin tulevat Pajalanpihan ja Reservikompanian tontit ja seuraavina vuosina ollaan jälleen liikkeellä Lepolan alueella. Kerrostalokohteita valmistuu niin ikään tasaisesti ympäri kaupunkia. Suhdanteet vaikuttavat kaupungin kasvuun, mutta silti varaudumme lähivuosina noin kahden prosentin vuosittaiseen väestön kasvuun. Se tarkoittaa lähes 800 uutta asukasta joka vuosi. Uudet asukkaat tarvitsevat uusia palveluja ja se asettaa kaupungille omat haasteensa, joiden kanssa riittää tekemistä tulevina vuosina. Minna Karhunen Kehitysjohtaja Järvenpään kaupunki laittaa lähivuosina omakotitonttia vuosittain myyntiin. Shutterstock Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, syksy 2011 Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Päätoimittaja: Anju Asunta puh Hallintokatu 2 PL 41, Järvenpää Taitto: Innocorp Oy Toimituskunta: Tuula Alkula Johanna Huotari Satu Hänninen Marika Karhula Kati Kottila Riitta Murtokare Anu Savonne Taru Syrjänen Kannen kuvat: Virpi Tynkkynen Anju Asunta Heikki Tuuli Shutterstock Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää syksy 2011

3 Teksti ja kuvat Virpi Tynkkynen Mistä virtaa syksyyn? Kesä meni ja syksyn harmaus sateineen on uhkaavasti tulossa. Mikä saisi jaksamaan pitkän talven ennen seuraavia lomia? Järvenpäästä löytyy monipuolisesti erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Käynti kulttuuritapahtumassa voi olla hyvinkin virkistävä kokemus. Toisaalta taas säännöllinen liikuntaharrastuskin antaa voimia. Kyselimme kahdelta energiseltä järvenpääläiseltä, Anu Uhleniukselta ja Mikko Ahoselta, mistä he saavat virtaa. Rohkeasti teatteriin tai vaikka taidenäyttelyyn Uusi Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Uhlenius saa virtaa kulttuurin tekemisestä ja kokemisesta. Anu Uhlenius on ennättävä nuori nainen. Hän toimii Järvenpään teatterin puheenjohtajana, opettaa järvenpääläisiä nuoria ilmaisutaiteeseen ja näyttelee itsekin. Viimeksi Uhlenius nähtiin palkitussa Tarpeettomia ihmisiä -näytelmässä. Viime syksystä asti Uhlenius on toiminut myös Sykettä ja sinfoniaa -yhdistyksen toiminnanjohtajana. Tehtävä on intohimoiselle Järvenpään puolestapuhujalle mieleinen. Siinä pääsee yhdistämään kuntalaiset ja Järvenpään palvelutarjonnan. Kulttuurin suurkuluttajana Uhlenius liputtaa kulttuurin piristävää vaikutusta jaksamiseen. Hänellä on yksiselitteinen neuvo, mistä saa virtaa syksyyn: Käynti teatterissa tai muussa kulttuuritapahtumassa erityisesti lähialueella, hän sanoo. Uhlenius muistuttaa, ettei suinkaan tarvitse lähteä vaikka Helsinkiin katsomaan teatteria. Läheltä voi löytyä yllättävän virkistäviä kokemuksia. Ainutlaatuinen jaettu hetki Uhlenius innostui näyttelemisestä 12-vuotiaana Järvenpään työväenopiston näytelmäkurssilla. Siitä asti teatteri on ollut kiinteänä mukana naisen elämässä ja se on hänen rakkain harrastuksensa. Sitä on myös toimiminen vuotiaiden nuorten teatteriryhmän kouluttajana. Uhlenius vetää kaikkiaan kolmea eri porukkaa. Hän haluaa jakaa teineillekin innon näyttelemiseen. Nuoret ovat Uhleniuksen mukaan innokkaita ja taitavia esiintyjiä. Uhlenius sanoo, että näytelmän harjoitteleminen, siihen keskittyminen ja itse esiintyminen rentouttavat. On uskomattoman rentouttavaa keskittyä tiiviisti vain yhteen hetkeen ja siihen ainutlaatuisen yhteisen jakamisen tunteeseen. Näyttelijät ja katsojat ovat yhdessä juuri siinä hetkessä kokemassa jotain ainutlaatuista. Siitä syntyy mielestäni teatterin lumo, hän tiivistää. Näytteleminen yhdistää aivan erilaisista taustoista olevia ihmisiä. Uhlenius nauraakin säännöllisesti hämmästyvänsä, kun tajuaa, että joku jonka on tuntenut vuosia teatterista, onkin ammatiltaan vaikka myyntimies tai farmaseutti. Kaikki tervetulleita mukaan toimintaan Puheenjohtaja on syystäkin ylpeä ensi vuonna 40 vuotta täyttävästä Järvenpään teatterista. Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa kaupunkilaisten parissa. Tällä hetkellä ohjelmistossa pyörii suuren suosion saanut Amadeus-näytelmä. Tulevan vuoden pyöreitä juhlistetaan suurmusikaalilla Evita. Sen ohjaa Tiina Brännäre. Lokakuun alussa pidetään Järvenpään teatterin hakutilaisuus, johon vapaehtoiset voivat tulla. Kaikille löytyy jotakin tekemistä teatterin parissa. Vaikka ei näyttelijäksi tai laulajaksi haluakaan, löy- tyy tehtäviä esimerkiksi lavastuksessa tai puvustossa, Uhlenius lupaa. Amadeuksen tai Evitan lisäksi Järvenpää teatteri tekee pienemmän budjetin näytelmiä. Tänä vuonna tuotannossa ollut Tarpeettomia ihmisiä -näytelmä menestyi erinomaisesti syyskuussa Seinäjoen teatteripäivillä tullen jaetulle ensimmäiselle sijalle ylistävien tuomaripalautteiden saattelemana. Järvenpään teatterin kotitalo on Järvenpää-talo, jossa heillä on oma vajaan 100 paikan kellarinäyttämö ja puvustamo. Keskustan kehittäjän haaveet Uhlenius haaveilee päivästä, jolloin Järvenpään elinvoimainen ja vireä keskusta ulottuu Järvenpää-talosta Tuusulanjärven rantaan asti. Uudelle Sykettä ja sinfoniaa -yhdistyksen toiminnanjohtajalle haave on hyvinkin toteuttamiskelpoinen. Järvenpään keskustan kehittämisyhdistyksen toiminta on monipuolista. Yksi tehtävistäni on erilaisten kävelykadun aktiivisuutta ja vetovoimaisuutta lisäävien tapahtumien järjestäminen yhteistyössä yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tavoitteena on, että Järvenpään keskusta pysyisi aktiivisena ja kuntalaiset löytäisivät oman kaupungin palveluntarjoajat, Uhlenius tiivistää. Lokakuussa on tulossa perinteinen muotinäytös, jossa yritykset esittelevät yhdessä kauneimmat syys- ja talvimallistot. Marraskuun lopussa on puolestaan joulukadun avajaiset. Jouluun asti Jannella on jo neljättä vuotta kojuja, missä käsityöläiset ja leipurit voivat myydä tuotteitaan. n Personal trainer ei päästä lusmuilemaan Kaikkihan me tiedämme, että pitäisi liikkua monipuolisesti ja syödä terveellisesti. Mutta miksi se on niin vaikeaa? Ystävän kanssa yhteisesti aloittaminen saattaa olla hyvä keino. Uuden lajin kokeileminen voi myös toimia. Tai entäpä jos palkkaisit oman personal trainerin, joka asettaa sinulle realistiset tavoitteet ja varmistaa, että tavoitteet myös toteutuvat? Ammattilaisen kanssa treenaamisesta tulee mukavaa ja mielekästä. Liikunnan lisäksi myös syömisesi selvitetään. Liikuntaneuvoja Mikko Ahonen Järvenpään KuntoSaluksesta tuntee järvenpääläisten liikuntainnostuksen tuulet. Hän ohjaa ryhmäliikuntatunteja, toimii personal trainerina, tekee henkilökohtaisia liikuntasuunnitelmia ja suunnittelee Personal Trainer Mikko Ahonen neuvoo, että liikunnassa kannattaa olla tavoite. Tällöin kuntoilija seuraa omaa kehitystään ja motivaatiotaso pysyy korkeammalla. kuntosaliohjelmia. Ja hän tietää, miten liikuntainnostuksen saa jatkumaan. Liikunnassa kannattaa olla tavoite, jolloin treenaamiseen tulee enemmän sisältöä. Tällöin kuntoilija seuraa omaa kehitystään ja motivaatiotaso pysyy korkeammalla, Ahonen selvittää. Tavoitteena pysyvä muutos Pari vuotta personal trainerina työskennellyt Ahonen sanoo, että yhä useammat haluavat kuntoilla ammattilaisen ohjeistuksella. Intoa on lisännyt kansainväliset televisioformaatit, joissa tehdään isoja muutoksia lyhyessä ajassa. Myös Ahonen lupaa, että parissa viikossa saa jo näkyvää ja pysyvää muutosta aikaiseksi, kunhan treenaus on tiivistä ja syöminen kontrolloitua. Mutta lopullinen tarkoitus on tehdä liikunnasta vakituinen osa elämää. Silloin painokin pysyy hallinnassa. Se vaan on niin mielettömän upea tunne, kun on ensin treenannut, sitten käy suihkussa ja vielä venyttelee lopuksi, hän hehkuttaa. Ahosen mukaan jumppaamisessakin on trendejä. Tällä hetkellä suuntauksia on kaksi. Suosittuja ovat rauhalliset kehonhallintaa lisäävät tunnit. Toisaalta taas paljon liikkuvat hakevat liikkumisesta omanlaisia extreme-kokemuksia ja haluavat treenata raskaasti. Myös miehet ovat rohkaistuneet ryhmäliikuntatunneille. Esimerkiksi spinning- ja pump-tunneilla miehiä voi olla jopa enemmistö. Vaan kehuu Ahonen miesten käyvän zumbassa ja venyttelyssäkin. Miesten on helpompi rohkaistua mukaan, kun ohjaajanakin on mies, hän uskoo. Mutta mikä on paljon liikkuvalle se oma lempilaji? Jalkapallo joko katsomossa tai pelaamassa, Ahonen nauraa. n Järvenpää syksy

4 Teksti Laura Sallinen Kulttuurisyksyn tapaus II kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu Kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu tarjoaa ainutlaatuisia musiikkielämyksiä ja kihelmöivää kilpailutunnelmaa lokakuuta. Alle 35-vuotiaille Pohjoismaiden ja Baltian laulajille avoin kilpailu järjestetään Järvenpäässä nyt toista kertaa. Ensimmäinen kilpailu vuonna 2007 onnistui erinomaisesti, ja myös tällä kerralla tapahtumasta on lupa odottaa todellista syyskauden kulttuuritapausta. Heikki Tuuli Sibelius-laulukilpailu käynnistyi jo toukokuussa esikarsinnalla, jonka tuomariston puheenjohtajana toimi kilpailun taiteellinen neuvonantaja Jorma Hynninen. 74 laulajan korkeatasoisesta joukosta varsinaiseen kilpailuun valikoitui 24 laulajaa. Kilpailuun osallistuvat suomalaiset Katariina Heikkilä, Mia Heikkinen, Ann- Marie Heino, Annami Hylkilä, Terttu Iso-Oja, Satu Kristina Jaatinen, Ronnie Karlsson, Eeva-Maria Kopp, Petteri Lehikoinen, Pauliina Linnosaari, Emili Losier, Juha-Pekka Mitjonen, Olga Nikolskaja-Heikkilä, Anna Maria Parkkinen, Hedvig Paulig, Elina Rantamäki, Linda Rolig, Jenny Sandelin, Saara-Maija Strandman ja Talvi-Maaria Turunen, ruotsalainen Josefine Andersson, islantilainen Lilja Eggertsdóttir sekä virolaiset Annika Lumi ja Egle Veltman. Sibelius-laulukilpailussa naiset ja miehet kilpailevat samassa sarjassa. Alku- ja välierät ovat pianosäestykselliset. Finaalissa laulajia säestää Helsingin kaupunginorkesteri, jota johtaa ylikapellimestari John Storgårds. Sibeliusta, Mahleria, Straussia ja muuta Kilpailun ohjelmisto keskittyy lied-musiikkiin. Kaikissa vaiheissa kilpailijat esittävät Sibeliuksen rakastettua laulutuotantoa. Alku- ja välierissä kuullaan romantiikan ajan tunnetuimpien liedsäveltäjien musiikkia sekä uutta musiikkia kilpailijoiden kotimaista. Loppukilpailussa ohjelmistoon kuuluu Gustav Mahlerin ja Richard Straussin lauluja. Laulukilpailuun saapuu arvovaltainen, nimekäs tuomaristo. Tuomariston puheenjohtajana toimii upean kansainvälisen uran luonut suomalaisbaritoni Tom Krause. Viisihenkisen tuomariston muut jäsenet ovat saksalainen baritoni Olaf Bär, latvialainen sopraano Inessa Galante, ruotsalainen sopraano, hovilaulaja MariAnne Häggander sekä sopraano Päivi Nisula. Laulukilpailun avajaisia vietetään Järvenpää-talolla sunnuntaina Tuolloin arvotaan kilpailujärjestys, joka pysyy samana läpi koko kilpailun. Alkuerät kuullaan ja välierät Loppukilpailu, johon tuomaristo valinnee kuusi laulajaa, on lauantaina Sibelius-laulukilpailun finaalissa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan ylikapellimestari John Storgårds. Kilpailun gaalakonsertti pidetään uudessa Musiikkitalossa Helsingin kaupunginorkesteri järjestää Sibelius-laulukilpailun gaalakonsertin uudessa Musiikkitalossa heti kilpailun jälkeen, 1. marraskuuta. Ylikapellimestari John Storgårds valitsee konsertin solistit kilpailun finalistien joukosta. Konsertin ohjelmassa on Sibeliuksen lauluja sekä suomalaista orkesterimusiikkia, säveltäjäniminä Sibeliuksen lisäksi Uljas Pulkkis ja Einojuhani Rautavaara. n II kansainvälinen Sibeliuslaulukilpailu Järvenpää-talon Sibelius-salissa Avajaiset klo 19 (vapaa pääsy) Alkuerät klo 16 & 19 (8 / 5 ) Välierät klo 16 & 19 (8 / 5 ) Loppukilpailu klo 19 (28 / 24 / 12 ) Kilpailupassi (sisältää kaikki kilpailutilaisuudet) 50 / 40 / 20 Liput Lippupisteen myyntipisteistä, Teksti Tiina Kuronen Rentoutumisesta voimaa On hiljaista. Loppukesän ilta hämärtyy ja laineiden liplatus hiljenee, järvi on tyyni. Astun alas saunan rappusia ja kävelen rantaan, huomaan alkusyksyn tuoksun. Höyry nousee iholtani, kunnes pulahdan viileään veteen. Jostain kaukaa kuuluu vaimeasti kuikan kaihoisa huuto. Uin rauhallisin vedoin kohti vastarantaa, kylmyys salpaa melkein hengitykseni. Käännyn takaisin kotirantaan ja sukellan pimeyteen. Nousen vedestä ja kietoudun pyyhkeeseen, istun laiturin reunalle ja katson järven selälle. Hengitän syvään. Olen tässä hetkessä, kaikilla aisteillani. Selviä terveydellisiä vaikutuksia Ihmisellä on synnynnäinen taito rentoutua, mutta sen voi kadottaa helposti arjen pyörteissä. Rentoutumisen avulla voi kuitenkin välttyä uupumiselta työelämässä. Nykyisin käytetyt rentoutustekniikat ovat useimmiten yhdistelmiä idän uskontojen rituaaleista. Hiljainen ympäristö, mantrojen toistaminen ja hengityksen syventäminen ovat olennaisia rentoutumismenetelmissä. Kiinnostus rentoutumisen ja mietiskelyn tutkimiseen on herännyt länsimais- Shutterstock sa lääketieteen puolella stressi-ilmiöiden yleistyessä. Rentoutumiskeinoja on useita, mutta useimmiten käytetään itsesuggestiota, jännitys rentoutus-menetelmää tai erilaisia mielikuvamenetelmiä. Rentoutuminen vaikuttaa aineenvaihduntaan, hengitykseen, lihaskipuihin ja unensaantiin. Sillä on edullinen vaikutus myös muun muassa verenpaineeseen, kolesterolin määrään, veren stressihormonipitoisuuksiin ja psykosomaattisiin oireisiin. Rentoutumismenetelmät voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin menetelmiin. Molemmissa tavoissa hengitys on keskeisessä roolissa. Tärkeää on, että jokainen valitsee itselleen sopivan ja luontevan rentoutumistavan, johon hän voi luottaa. Yleisesti suositellaan, että rentoutumisharjoitukset aloitetaan aktiivisista (fyysisistä) menetelmistä ja niistä siirrytään vähitellen mielikuvapohjaisiin suggestiomenetelmiin (psyykkisiin). Äänitteen käyttäminen harjoittelun alkuvaiheessa voi helpottaa rentoutumaan oppimisessa ja useimmista kirjastoista saa äänitteitä lainaksi. Jokaisella menetelmällä voidaan varmasti päästä hyvään lopputulokseen, jos harjoitellaan riittävästi ja säännöllisesti. Tutkimusten mukaan rentoutumista voidaan käyttää muun muassa keskittymiskyvyn parantamiseen, työssä jaksamiseen, kivun ja stressin poistamiseen, itsetuntemuksen kehittämiseen ja mielen tasapainottamiseen. Lisäksi rentoutumisen avulla unensaanti helpottuu. Rentoutumista, tietoisen läsnäolon taitoja ja venyttelyä pääsee kokeilemaan Järvenpään liikuntapalveluiden ohjatuissa ryhmissä. Näitä osa-alueita painotetaan erityisesti senioreille suunnatuissa Venytellen vetreäksi -ryhmissä sekä kehonhallintaryhmässä. Lisätietoa ohjatuista ryhmistä n 4 Järvenpää syksy 2011

5 Teksti Hanna Nikander Taide parantaa, lohduttaa ja antaa iloa! Museokokemuksella on tutkimusten mukaan monia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Parhaimmillaan taideteokset voivat auttaa tunteiden ilmaisemisessa, antaa syviä elämyksiä ja samastumismahdollisuuksia. Museokäynti, opastus tai työpajavierailu voi vaikuttaa vaikkapa viihtyvyyteen, paikallisidentiteetin vahvistamiseen, kotoutumisen tukemiseen tai syrjäytymisen vähentämiseen. Näyttelyt rakentavat taiteen välityksellä siltoja menneisyyden ja tulevaisuuden välille sekä valta- ja vähemmistökulttuurien kesken. Näyttelyt myös tarjoavat mahdollisuuksia erilaisten identiteettien tunnistamiseen, kokemiseen ja oman identiteetin rakentamiseen. Tavoitteena on antaa kävijälle mahdollisuus kokea osallisuutta johonkin tärkeään ja mielekkääseen. Tervetuloa syksyn ja talven aikana lisäämään hyvinvointia Järvenpään taidemuseolle museon kokoelman ja Piruparkojen seurassa! Piruparat! Hannu Hyrske ja Hugo Simberg KKA/ Hannu Aaltonen Hugo Simberg, Leikkitoverit, n. 1897, viivasyövytys, Valtion taidemuseo. Hugo Simbergin piruparka kulkee usein yksin, mutta saa seuraa myös muista kulkijoista. Välillä se näyttää faunilta, välillä huilua soittavalta Panilta tai sitten itse paholaiselta. Simbergin pirut kulkevat myös kansan parissa. Talonpoikien luona vierailevat tragikoomiset pirut kuvaavat ihmisen pienuutta ja avuttomuutta elämän eri tilanteissa. Piru onkin muodonmuutoksen mestari, jonka kasvoista heijastuvat viittaukset niin keskiajan legendoihin kuin taiteilijan omiin kokemuksiin tai unikuviin. Vaikka aikalaiset eivät arvostaneet Simbergin taiteessa mukana kulkeneita piruja, koki taiteilija aiheen itselleen hyvin tärkeäksi. Järvenpääläisen taidegrafiikan taitajan Hannu Hyrskeen oliot, oudot kulkijat, eläimet ja satuhahmot keskustelevat näyttelyssä Simbergin kanssa. Hyrskeen pienikokoisissa ja tiheätunnelmaisissa etsauksissa välittyvät sympaattisten hahmojen kokemukset ja tunteet. Teosten pieni koko kätkee sisäänsä usein suuren tarinan. Humoristiset teokset kutsuvat katsojan matkalle maailmaansa. Minusta taideteos on jotain, joka puhuu minulle toisesta maailmasta ja virittää sellaiseen tunnelmaan, jonka taiteilija on halunnut tuoda esiin. Hugo Simberg 1896 Hannu Hyrske Hannu Hyrske, Systema Naturae, 2002, etsaus+akvarelli. Kokoelma kuljettaa kurkistuksia paikkoihin ja maisemiin Tuusulanjärvi, Koli, Tvärminne, Hiidenvesi kokoelman kautta pääsemme matkalle Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin kanssa. Kotimaan lisäksi liikkuvaiset taiteilijat ikuistivat maisemiinsa myös paikkoja ja kaupunkeja Euroopasta. Näyttely tutkii, minne asti taiteilijat lähtivät ja millaisen kartan heistä piirtää taidemuseon kokoelma. n Järvenpään taidemuseo Näyttelyt asti Sanoin, kuvin, elein Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt ja Maggie Gripenberg asti Väriniekat! Paul Osipow ja Antti Vuori Piruparat! Hannu Hyrske ja Hugo Simberg Kokoelma kuljettaa kurkistuksia paikkoihin ja maisemiin Järvenpää Ennen, tänään ja huomenna. Valokuvanäyttely Järvenpää-talon ylälämpiössä Yleisöopastukset taidemuseolla sunnuntaisin klo 13 Yhteystiedot Kirjastokatu 8 puh. (09) Avoinna: lokakuu huhtikuu ke 14 20, to su Opastukset ryhmille 15 Taidemuseon tapahtumat klo 18 Piru parka! Jan Simbergin luento Hugo Simbergistä klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja klo 13 Taiteilijatapaaminen Hannu Hyrske klo 12 Välittämisen viikon Grafiikkaa lapsille-työpaja Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä klo 13 Isänpäivän teemaopastus klo 12 Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja klo 13 Kurkistuksia kansallismaisemaan -opastus Helmikuu 2012, Outi Ikkala ja Seppo Kärkkäinen taidemuseon vieraina -näyttely Teksti Tuomas Ravea Piristäviä elämyksiä taidemuseolta Hanne Ruotsala / Järvenpään taidemuseo Järvenpään taidemuseo tarjoaa tänä syksynä vierailleen runsaasti virkistävää ohjelmaa. Kaupungin juhlavuoden kunniaksi Järvenpää-talon ylälämpiöön avataan kuukauden ajaksi valokuvanäyttely Järvenpää Ennen, tänään ja huomenna. Näyttelyssä kuvataan Järvenpään muutosta maalaiskylästä kukoistavaksi kulttuurikaupungiksi vuosikymmenien aikana. Näyttely onkin oiva tilaisuus palata virkistämään muistia menneiden vuosikymmenten pariin. Menneisyyden lisäksi näyttelyssä voi nähdä ripauksen lähitulevaisuuden Järvenpäästä. Syksyn Piruparat! Hannu Hyrske ja Hugo Simberg -näyttely tuo museolle myös taiteilijatapaamiset, kun Hannu Hyrske saapuu kertomaan museovieraille omista teoksistaan ja työskentelytavoistaan. Mahdollisuus uppoutua syvemmälle Hugo Simbergin taiteeseen avautuu taiteilijan pojanpojan Jan Simbergin saapuessa kertomaan isoisästään. Museon omiin kokoelmiin pääsee syventymään teemaopastuksessa, jossa pohditaan miten kansallisuus ja kansainvälisyys näkyvät Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin tuotannossa. Samalla tarkastellaan miten maisema ilmaisee tunteita ja tunnelmaa. Tekemistä lapsille Erittäin suosittuja vauvojen (5 12 kk) värikylpyjä järjestetään jälleen ja Ilmoittautumisessa kannattaa olla nopea, sillä vapaat paikat menevät hyvin nopeasti. Järvenpään taidemuseo osallistuu yhtenä toimijana marraskuussa pidettävään Välittämisen viikkoon. Tuolloin vanhemmille tenaville on tarjolla mahdollisuus grafiikan tekoon pidettävässä Grafiikkaa lapsille -työpaja järjestetään taidemuseolla. Grafiikkaa lapsille -työpajassa. Pajassa tutustutaan miten kohopainomenetelmällä painetaan kuvia paperille. Työpaja on suunnattu koko perheelle ja vanhemmat ovat tervetulleita mukaan lastensa kanssa. Taidemuseolla on tarjolla tilauksesta myös muita työpajoja lapsille, jotka sopivat hyvin vaikkapa osaksi syntymäpäivien ohjelmaa. Pajoihin voi tutustua Järvenpään taidemuseon Internet-sivuilla. n Järvenpää syksy

6 Teksti ja kuva Anju Asunta Nuorta työtä -messut valloittaa Järvenpää-talon tammikuussa Nuoret tulevaisuuden tekijöitä Useimmissa hakuun avautuvissa työpaikoissa edellytetään työkokemusta. Mutta mistä kokemusta saa, kun on nuori eikä ovi ensimmäiseen työpaikkaan meinaa aueta? Tai mistä ylipäätään nuoret saavat tietoa oman paikkakuntamme yrittäjistä ja toimijoista? Vastauksia näihin kysymyksiin saa Nuorta työtä -messuilta Alun perin MetropoliAreenassa syntynyt messuidea oli niin lupaava, että Järvenpään Nuorisoparlamentti päätti aktiivisesti alkaa ajamaan asiaa. Saimme ensin muutaman päivän työpestin Uudenmaan Yrittäjiltä, jonka aikana kehitimme ideaa eteenpäin ja valmistelimme messuista rahoitusesitystä Järvenpään kaupunginhallitukselle, kertovat hankkeen puuhanuoret Eveliina Karjalainen ja Maija Kilpeläinen. Kun kaupungin päättäjät näyttivät hankkeelle vihreää valoa, Eveliina ja Maija jatkoivat messuvalmisteluja kaupungin kesätyöntekijöinä. Kuukauden kesätyöjakso alkoi kaupungin tarjoamalla palvelukorttikoulutuksella. Valmistelutyö oli hyvin itsenäistä: kokouksia, kirjoittamista ja sähköpostien lähettelyä. Messujen valmistelun edettyä rupesimme panostamaan enemmän visuaaliseen ilmeeseen ja markkinointiin. Käyntikortteja ja t-paitoja painatettiin, valmistuneille nettisivuille tuotettiin sisältöä, kirjoitettiin artikkeleita ja pidettiin myyntipuheita, kuvaavat nuoret naiset monipuolista työsarkaansa. Nuorisopalvelujen koko henkilökunnan tavoittaa nyt yhdestä paikasta, kun va. nuorisotoimenjohtaja Jari Ahola pakkasi syyskuun alussa kimpsunsa ja siirsi nuorisotoimiston kaupungintalolta Myllytie 3:n nuorisotalolle. Myllytie toimii tukikohtana myös nuoriso- ja erityisnuorisotyöntekijöille sekä nuorten liikunnanohjaajalle. Nuorisotoimisto noudattaa kaupungin virastojen aukioloaikoja (ma ke klo 9 15, to klo 9 18 ja pe klo 8 13). Tärkeimmät tapaamisajat kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen. Nuorisopalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut ja Järvenpään opisto ovat tiivistäneet yhteistyötään uudenlaisen nuorisotoiminnan järjestämisessä. Esimerkiksi School s In -tapahtumaviikko elokuussa sai uutta potkua, kun kirjasto ja sen musiikkiosasto olivat mukana järjestelyissä. Perinteisten torikoriksen ja muiden tapahtumien rinnalla järjestettiin kirjaston liepeillä Jeanbalot-bänditapahtuma Rocktietäjävisoineen. Tule Nuorta työtä -messuille! Järvenpää-talossa pe klo Antia nuorille, vanhemmille, oppilaitoksille, yrittäjille, työnantajille Ilmoittaudu esittelijäksi -sivujen kautta Lisätietoa messukoordinaattori Sari Hämäläiseltä, puh , Nyt Nuorta työtä -messuhankkeessa ovat Järvenpään kaupungin Työllisyysyksikön ja Nuorisopalveluiden lisäksi mukana Järvenpään Yrittäjät ja Uudenmaan Yrittäjät. Lisäksi järjestelyihin osallistuu koko joukko Eveliinan ja Maijan rekrytoimia vapaaehtoisia nuoria. Nuorta työtä -messujen tehotiimi, Maija Kilpeläinen, messukoordinaattori Sari Hämäläinen, Eveliina Karjalainen, messupäällikkö Olli Keto- Tokoi (takana), sekä messujen suojelija kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen toivovat Järvenpää-talon täyttyvän nuoresta energiasta tammikuussa. Nuoret ja työnantajat yhteen Nuorille ilmaisen Nuorta työtä -tapahtuman päätavoite on saattaa nuoret ja työnantajat yhteen. Järvenpää-taloon odotetaan noin nuorta Järvenpäästä ja lähikunnista. Messujen pääantia on oman paikkakunnan työpaikkojen ja palveluiden esittely nuorille. Samalla myös kerrotaan erilaisista ammateista, eri alojen työllistymismahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä. Messut ovat oivallinen paikka aloittaa myös kesätyöntekijöiden rekrytointi ainakin Järvenpään kaupungin kesätyöpaikat avataan tapahtumassa. Luvassa on myös elämyksellistä ohjelmaa. Toivomme, että mahdollisimman moni järvenpääläinen yritys tulisi mukaan esittelijäksi, sillä näin voimme konkreettisesti osoittaa, että me välitämme oman paikkakuntamme nuorista ja haluamme auttaa heitä työelämän alkuun, messukoordinaattori Sari Hämäläinen vetoaa. n Teksti Jari Ahola Nuorisotoiminnassa uutta ja vanhaa Timo Jansson School s In -viikkojen Jeanbalot -bänditapahtuman yllätysesiintyjiksi saatiin The Tädit. kui kesä heinäkuun vaihteessa. Reilun viikon mittaiselle leirille osallistui helteisessä kesäsäässä 14-henkinen ryhmä. Invalla majoittunut porukka sai tuta kaupunkia vir- Ystävyyskaupunkivierailut jatkuvat Nuorisoleiriyhteistyö Järvenpään unkarilaisen ystävyyskaupungin Vácin kanssa jatkeimmillään, Puistobluesin tahdittamana. Ensi kesänä onkin järvenpääläisten vuoro vierailla Vácissa juhlistaen yhteistyön 25. juhlavuotta. Ryhmän koko sekä vierailun ajankohta ovat vielä sopimatta. Asiasta kannattaa olla kuulolla keväällä Tunnetko erityisnuorisotyön? Nuorisotyöntekijöiden joukossa meillä on kaksi erityisnuorisotyöntekijää, jotka ovat erikoistuneet pulmallisten asioiden hoitoon. Heidän kanssa voi jutella silloin, kun joku asia kummastuttaa tai tuntuu olevan pielessä jos vaikkapa kavereitten käytös pelottaa ja huolestuttaa, tai päihteidenkäytön tai koulunkäynnin kanssa on ongelmia. Erityisnuorisotyöntekijät voivat monin tavoin auttaa vuotiaita nuoria ja heidän perheitään selviytymään eteenpäin. Heidät voi tavata kouluissa, nuorisotaloilla, tapahtumissa ja Facebookissakin. Nykäise hihasta, mailaa, chattaa tai soita!!! Erityisnuorisotyöntekijät Eliisa Elsu Ahlstedt, puh ja Riitta Leskinen, puh , n Menovinkkejä Jäken nuorille LEIREJÄ Tyrskypurjehdus Kaljaasi Inga-Lill lä Pe 14. Su Leiri vuotiaille purjehduksen merkeissä Suomenlahdella, Helsingin edustalla. Hinta 30 /osanottaja, max 30 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä Erika Salminen tai Riitta Leskinen , Syysloma Kesärinteellä Ma 24. Ke Varnuleiri luokkalaisille Kesärinteen leirikeskuksessa Rusutjärven rannalla. Hinta 30 /osanottaja. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä Tommi Lappi tai Jussi Uusitalo , Kysy vapaista paikoista jälkeenkin! Pe Disco Kyrölän nuorisotalo Loimulla vuotiaille klo Ilmainen sisäänpääsy. To 24. Pe Loimublues 11 Kyrölän nuorisotalo Loimulla kuullaan sekä paikallisia että lähialueiden bändejä bluessahtavassa ilmapiirissä. Ilmainen sisäänpääsy. Ke Varnukarnevaalit luokkalaisille Kyrölän nuorisotalo Loimulla. Maksuton tapahtuma. Pe Pikkujouludisco vuotiaille Kyrölän nuorisotalo Loimulla klo Ilmainen sisäänpääsy. Sukellus digikuvauksen maailmaan Nuorten valokuvauskurssi ma ma , 3 iltana yht. 9 oppituntia. Ilmoittautuminen Järvenpään Opiston kautta. Toimintaa ja tekemistä Luvassa mm. talvilomadisco, sarjakuvaleiri-/ kurssi, lasketteluretki - lisätietoja nuorisotaloilta, seuraa ilmoittelua! 6 Järvenpää syksy 2011

7 Teksti Anju Asunta Yksin ei kannata jäädä, jos tuntuu siltä, että omat keinot eivät perheen ongelmatilanteiden ratkaisuun enää riitä. Koordinaatiota perheen solmutilanteisiin Onko kotona hullunmylly? Loppuuko voimat? Meneekö maltti? Perhe-elämä voi joskus tuntua sietämättömän vaikealta, mutta jos tahtoa ja rakkautta löytyy, löytyy apukeinojakin. Shutterstock Jokainen perhe on omanlaisensa siihen voivat kuulua vanhempi tai vanhemmat, muut huoltajat ja omia tai toisen lapsia, kukin omalla persoonallaan ja ominaisuuksillaan varustettuna. Perhe-elämän sujuvuus ja onnellisuus, tai sujumattomuus ja onnettomuus, syntyvät enimmäkseen oman kodin seinien sisällä, perheen jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Useimmiten perheet selviävät huolistaan keskenään: asiat puhutaan selviksi tai aika vain hoitaa pulmat. Joskus kuitenkin ulkopuolinen apu on tarpeen, eikä sitä kannata pelätä pyytää tai ottaa vastaan. Verkostoneuvonpidosta selviytymissuunnitelma Korhosen perheellä (nimi muutettu) oli alkuvuodesta 2010 suuria vastoinkäymisiä. Perheen isällä oli päihdeongelma eikä häntä juuri kotona näkynyt. Äiti taas uupui jäätyään yksin kahden pienen lapsen kanssa ja sairastui masennukseen. Kun voimia ei ollut, ei ollut kärsivällisyyttäkään, ja tiukan paikan tullen oli käsi tukistanut tai läpsäissyt ennen kuin pää ehti estämään. En halunnut olla äiti, joka lyö lapsiaan. Tajusin, että tarvitsen apua ja soitin sosiaalitoimistoon tavallaan ilmiantaen itseni. Toimistosta sanottiin, että tosi hyvä, kun soitit, he nostavat hattua rohkeudelleni. Ja sain apua heti, äiti muistelee. Perheen tilanne oli pantu merkille muuallakin: lasten päiväkodissa oli otettu puheeksi lasten erityinen vakavuus, neuvolan terveydenhoitaja tunsi lasten taustat, mielenterveysyksikkö tunsi äidin tilan Kun perheen asioita käsiteltiin niin monella taholla, ehdotti varhaiskasvatuksen erityisopettaja perheelle verkostoneuvonpitoa. Korhoset olivat ensimmäisessä verkostoneuvonpidossaan keväällä 2010 ja toisessa kevättalvella Mukana oli joukko perheen kanssa työskenteleviä ammattilaisia päiväkodin hoitajista perhevalmentajaan ja mielenterveystyöntekijään. Järvenpään kaupungilla työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluttamat verkostokonsultit vetivät tapaamiset. Vetäjät eivät neuvo tai ota kantaa asioihin, vaan varmistavat sen, että jokainen pääsee kertomaan oman kantansa ja lopputulemana syntyy asiakkaan tilannetta selkeyttävä suunnitelma. Parasta tapaamisissa oli se, että sai puhua rauhassa, kaikkia kuunneltiin ja sitten pystyttiin yhdessä koordinoimaan mitä seuraavaksi tehdään ja kuka hoitaa ajanvaraukset, isä kertoo. Oli hienoa, että ensimmäisellä kerralla saattoi vain tulla paikalle eikä muusta tarvinnut tietää. Toisella kerralla meille tuli jo enemmän omia vastuita. Korhosille verkostoneuvonpidot ovat olleet käänteentekeviä. Kyllä ulkopuolinen apu vaan joskus on parasta. Siinä joutuu oman ylpeytensä nielemään ja ottamaan itseensä. Minä vaan päätin, että päihdetyöntekijöitä en ainakaan enää tarvitse, isä pohtii onnistumisen syitä. Ne pelastivat perheemme hajoamiselta, emme olisi tässä ilman apua. Päihteitä ei meillä enää ole ja saimme isin takaisin. Olen myös oppinut tuntemaan paremmin omat rajani ja saanut johdonmukaisuutta äitiyteen. Lapsistakin sen huomaa: he ovat vilkkaampia ja uskaltavat olla enemmän omia itsejään, äiti iloitsee. n Varhaista ja avointa yhteistyötä Järvenpään kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelut tarjoavat monia erilaisia tukimuotoja perheiden erilaisiin tarpeisiin. Perhekoulu on apuna haastavasti käyttäytyville 3 7-vuotiaille, heidän vanhemmilleen ja lasten kanssa työskenteleville, kuten päivähoidon työntekijöille. Verkostoneuvonpidossa pyritään luomaan asiakkaan, hänen läheistensä ja eri ammattilaisten kanssa tilannetta selkeyttävä suunnitelma. Läheisneuvonpidossa etsitään yhdessä ratkaisuja perheiden solmutilanteisiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Käsikynkkä -ryhmissä Perhekeskus Maahisessa tuetaan vanhemman ja leikki-ikäisen lapsen välistä vuorovaikutusta. Kaikista tukimuodoista voi kysyä esimerkiksi neuvolan tai koulun terveydenhoitajalta tai perhekeskus Maahisesta. Teksti ja kuva Anju Asunta Perhekoulusta selviytymiskeinoja lapsiperheen arkeen Saaren perheellä on kaksi aivan erilaista poikaa: vilkas Jere, jolle sattuu ja tapahtuu sekä harkitsevaisempi pikkuveli Roni. Jeren taaperovuosista asti meno oli ollut kotona ja päivähoidossa aika villiä, ja esimerkiksi leikkipuistossa oli syytä pysyä Jeren perässä, ettei vahinkoja sattunut. Asia nousi erityisesti puheeksi Jeren 5-vuotisneuvolakäynnillä, jolloin terveydenhoitaja suositteli perheelle avuksi perhekoulua. Niinpä Heidi ja Tomi Saari päätyivät perhekoulun penkille loppusyksyllä Yhteensä koulua käytiin 10 kertaa, 1,5 tuntia kerrallaan. Mukana olivat vetäjät perhevalmentaja Kirsi Heikinheimo ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Anne Leppänen sekä viiden perheen vanhemmat. Vähän se koulu-sana epäilytti. Enkä olisi halunnut, että asioita käytäisiin läpi jotenkin henkilökohtaisella tasolla, sormella osoittaen, Tomi kertoo ennakkokäsityksistään. Huolet olivat kuitenkin turhia. Ohjaajat osoittautuivat hyviksi ja toiset perheet mukaviksi, joten tunnelma kehittyi nopeasti luottamukselliseksi. Meillä oli porukassa tosi hyvä henki. Oli helppo puhua omista kokemuksista, kun toiset nyökyttelivät vieressä, että juuri tuollaista se on, tiedän tunteen Aika kului aina tosi nopeasti, Heidi kuvailee. Saaren perheessä leikitään nykyään enemmän lasten ehdoilla, mutta aikuisten asettamissa rajoissa. Perhekoulussa vanhemmat saavat tietoa haastavan lapsen käyttäytymisen syistä, apukeinoja arjen tilanteisiin ja uusia tapoja suhtautua lapseen. Tehtäväksemme annettiin esimerkiksi leikkiä lapsen kanssa, lapsen ehdoilla. Siinä pitää asennoitua ihan uudella tavalla kun ei saakaan vaikka legoilla rakennellessa ohjata tai opettaa. Mennään vaan lattialle ja katsotaan mitä tapahtuu, Tomi kuvailee. Heidi ja Tomi saivat perhekoulusta yhteistä kieltä käsitellä asioita ja johdonmukaisuutta vanhemmuutta vaativiin tilanteisiin. Nyt kasvattamisen metodit ja tavoitteet ovat yhteiset, mikä heijastuu sujuvampaan kotielämään. Me ennakoimme asiat aiempaa paremmin. Selitämme aina lapsille heidän sanoillaan etukäteen, mitä ja milloin tapahtuu. Otimme myös käyttöön viiden sormen taktiikan näytämme sormilla kuinka paljon aikaa on jäljellä, jolloin lapset ymmärtävät helpommin ajan kulumisen, Heidi kertaa perhekoulusta käyttöönotettuja oppeja. n Järvenpää syksy

8 Teijo Valo, Tepa, palasi kuin kotiinsa Auerkulmaan viettämään talon 40-vuotisjuhlaa. Eero Poikonen meinasi vanhasta muistista temmata pojan syliinsä takana kun ovat 10 yhteistä kasvun vuotta. Teksti ja kuva Anju Asunta Auerkulmasta suuntaa elämälle Perhetukikeskus Auerkulma on jo 40 vuoden ajan ollut monen järvenpääläisen lapsen ja nuoren koti. Talon asukkaat tulevat ja menevät, mutta yksi säilyy: Auerkulmassa pyritään antamaan lapselle hyvä suunta kasvaa eheäksi aikuiseksi, vaikeasta startista huolimatta. Kun Auertielle avattiin lokakuussa 1971 uusi ja moderni lastenkoti, se tuli tarpeeseen. Järvenpään noin 80:stä huostaanotetusta lapsesta 24 sijoitettiin jo saman syksyn aikana Auerkulmaan. Kaikkiaan talossa on vuosien varrella asunut yli 600 lasta ja nuorta. Auerkulman aurinkoisessa 40-vuotisjuhlassa talon asukkaille antoi äänensä siellä 1980-luvulla kasvanut Teijo Valo, kavereiden kesken Tepa. Ankkuri harrastuksista Tepa huostaanotettiin 8-vuotiaana, kun alkoholisoitunut yksinhuoltajaäiti ei enää kyennyt perheen kuopuksesta huolehtimaan. Niinpä hän kasvoi poikavuosista täysi-ikäiseksi Auerkulmassa ja palaa sinne edelleen silloin tällöin kuin kotiinsa. Ei Auerkulma kuitenkaan aina kodilta tuntunut. En minä tänne päässyt vaan jouduin. Olihan se aluksi outoa ja vaikeaa. Mutta arki sujui kuten tavallisessa kodissa: aamulla syötiin yhdessä aamupalaa, lähdettiin kouluun ja tultiin takaisin Ja talon tavoille kun oppi, alkoi saada kavereitakin, Tepa muistelee alkuaikojen kotiutumista. Lapsen kodin rikkoutuessa, syyn tai toisen vuoksi, jää lapsi helposti tuuliajolle elämän suunnitelma ja suunta joutuvat hukkaan. Tässä on Auerkulman työntekijöiden keskeinen haaste: jokaiselle lapselle tulisi löytää joku kiinnekohta, ankkuri, joka sitoo hänet kiinni mielekkääseen arkeen ja kasvamiseen. Tepaa kiinnosti pikkupoikana erityisesti junat. Niinpä henkilökunta tarttui tähän ja tuki häntä junaharrastuksessa. Tepa osallistui seurakunnan junakerhoon ja hänellä oli oma pienoisjunaratakin, johon käytiin yhdessä ostamassa Helsingistä osia. Äiti oli VR:llä töissä ja sieltä ratapihoilta se intohimo lähti. Päätin, että mi- nusta tulee isona veturinkuljettaja. Nyt olenkin VR:llä töissä, en kyllä veturinkuljettajana vaan konduktöörinä, Tepa kertoo. Tietoa Auerkulmasta 13 hoitopaikkaa, joissa eripituisin hoitojaksoin vuodessa n. 40 lasta ja nuorta Asukkaiden keski-ikä 14 vuotta, taustalla usein päihteitä, karkailua, koulupinnausta, mielenterveysongelmia Sijoituksia tulee kaikista yhteiskuntaluokista Ensisijainen tavoite on muuttaa takaisin kotiin, esim. perhekuntoutuksen tuella. Tepan kanssa tehdyt junaretket muistaa myös jo tuolloin töissä ollut ja edelleen Auerkulmassa työskentelevä vastaava ohjaaja Eero Poikonen. Nykyäänkin pyrimme siihen, että jokaisella nuorellamme olisi joku hyvä harrastus. Mutta jos nuorella itsellään ei ole kiinnostusta, ei se mene läpi ketään ei voi pakottaa harrastuksiin. Tepa ei usko, että hänestä olisi tullut kovinkaan erilainen, vaikka lapsuus olisi mennyt toisin. Yksi oppi on ainakin kokemuksesta juurtunut syvään: asiat pitää saada puhutuksi halki, muuten ne jäävät kaivelemaan. Tämä taisi poikavuosina toteutua joskus aika äänekkäästikin. Kerran olin ollut pahoilla teillä ja jouduin arestiin. Eero (Poikonen) ja Pena (Pentti Kurula, nykyinen Auerkulman johtaja) istuivat vahtimassa etten karkaa, toinen oven ja toinen ikkunan edessä. Ei auttanut muu kuin pysyä huoneessa ja lauhtua, muistelee Tepa erästä kasvun paikkaa. Sinulla oli pienenä hirveän lyhyt pinna, se paloi hetkessä. Mutta kun isompana purit tuossa pihan kulmalla moottoripyörän osiin ja pistit pyörän kuntoon, niin kyllä me sitä ylpeinä ihmeteltiin, Eero jatkaa. Omien sanojensa mukaan kauhukakarasta kasvoi Auerkulman arjessa, harrastuksissa ja esimerkiksi leiriohjaajan ja kerhonvetäjän hommissa hyvin elämässä pärjäävä aikuinen. Tiukin paikka tuli, kun alkoi 18 vuoden ikä lähenemään ja oli talon vanhin. Sain kuitenkin hyvät elämänohjeet ja tukea omaan kotiin muuttoon, Tepa kiittää. Perhekeskeistä työtä Nykyään Auerkulmassa toimivat lastenkoti, akuuteissa tilanteissa auttava vastaanottoyksikkö sekä todennäköisesti ensi vuonna toisiin tiloihin muuttava asiakasperheiden kodeissa työtä tekevä perhetukiyksikkö. Työlle on edelleen tarvetta, sillä Järvenpäässä on tänä syksynäkin 107 lasta sijoitettu kodin ulkopuolelle. Kaikkiaan Järvenpäässä on lastensuojelun tukitoimenpiteillä tuettuna 730 lasta. Ennen moniin lasten vanhempiin menetettiin kosketus huostaanoton jälkeen, mutta nyt tehdään paljon työtä sen eteen, että kotiin voisi palata. Pyrimme saamaan vanhempia aktiivisesti mukaan toimintaan ja he tulevatkin mielellään, Eero kertoo. Kenenkään palvelumme piiriin tulevan perheen tilanne ei ole helppo. Yhdessä keskustellen, ketään syyllistämättä ja toisiamme kunnioittaen, koetamme löytää positiivisia ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen, Eero vakuuttaa. n Teksti Taru Syrjänen Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistuminen viivästyy Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskukselle varatulla tontilla ovat kunnallistekniikan valmistelutyöt ja tulevaan rakennukseen liittyvät katujärjestelyt jo työn alla. Huhtikuussa Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon hallitus valitsi neljän SRurakkatarjouksen joukosta projektin toteuttajaksi Skanska Talonrakennus Oy:n, jonka tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Valinnan jälkeen hankkeen rattaisiin lyötiin kuitenkin kapula, kun tarjouskilpailun muut osallistujat veivät päätöksen markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon toimitusjohtaja Pekka Valkaman mukaan markkinaoikeuden ratkaisu asiassa on odotettavissa alkuvuodesta Vaikka varsinaisia rakennustöitä emme ennen päätöstä pääse aloittamaan, voimme tällä välin kuitenkin kehittää eteenpäin sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintakonseptia sekä viilata omia tarpeitamme rakennuksen suhteen vielä tarkemmiksi. Valitettavaa on, että uusia sosiaali- ja terveyskeskuksen tiloja joudutaan odottamaan vielä tovi pidempään, Valkama toteaa. n 8 Järvenpää syksy 2011

9 Teksti Taru Syrjänen Shutterstock Hoitosopimus kädenpuristus asiakkaan ja suun terveydenhoidon ammattilaisen välillä Järvenpääläisten suun terveydentilaa kohennetaan nyt myös Hoitosopimuksen avulla. Hoitosopimus on nimensä mukaisesti sopimus asiakkaan ja suun terveydenhoidon ammattilaisen välillä siitä, että asiakkaan suun terveydentila laitetaan yhteistyössä kuntoon ja jatkuva hoidon tarve saadaan kuriin. Keinoina ovat hyvinkin tutut, monelta unohduksiin jääneet jutut: Illalla hip, aamulla hop, hampaiden harjaus on nyt pop! Vielä 1990-luvulla Suomi edusti maailman huipputasoa suun terveyttä tarkastelevissa tutkimuksissa, mutta nyt tilanne on muuttunut. Suun infektiot ovat määrällisesti suomalaisilla lisääntyneet ja näyttäisivät vielä usein kasautuvan samoille ihmisille. Tunnusomaista tälle suun ongelmista kärsivälle ryhmälle on, että he eivät hakeudu hoitoon riittävän usein ja omahoitokin on rempallaan. Onneksi kuitenkin suurin osa ihmisistä huolehtii suunsa terveydestä edelleenkin hyvin sekä omahoidon että säännöllisten suun terveystarkastuksien muodossa, johtava hammaslääkäri Joonas Pulkkinen kertoo. Yhä useammin kuitenkin myös järvenpääläisen suusta löydetään toistamiseen hammaslääkärin hoitoa vaativia ongelmia. Ja mikä harmillisinta, usein nämä ongelmat olisi voitu ehkäistä huolehtimalla paremmin suun perushoidosta. Tähän huolestuttavaan kehitykseen oli löydettävä apu mitä pikimmiten. Pähkinää purtiin koko Järvenpään suun terveydenhoidon työyhteisön voimalla ja ratkaisukin löytyi Hoitosopimus. Suuri osa suun terveydenhuollossa tehtävästä työstä on vielä tällä hetkellä korjaavaa, eli jo syntyneiden ongelmien hoitamista. Asiakas hakeutuu hoitoon, Hampaiden huolellinen harjaus aamuin illoin on peruslähtökohta suun terveyden ylläpitoon, niin lapsilla kuin aikuisillakin. kun hammasta särkee tai tulehtunutta ientä jomottaa. Näille usein korjaavaa hoitoa tarvitseville asiakkaille tarjotaan yksilöllistä Hoitosopimusta, jotta hoitokierre saataisiin katkaistua ja ennen kaikkea asiakkaan suun terveydentila kohenemaan. Pyrimme saamaan asiakkaamme sitoutumaan hoitoon ja ymmärtämään oma vastuu suun terveyden ylläpitämisessä. Hoitosopimusta on kiitelty suun tarvitseman remontin aikatauluttamisesta, sekä ohjauksesta ja tuesta ennaltaehkäisevän omahoidon toteuttamisessa, Pulkkinen sanoo. Hoitosopimuskäytännön vielä laajetessa ja sen ennaltaehkäisevien vaikutuksien tullessa esiin voimme pikku hiljaa suunnata työnjakoamme uudella tavalla. Esimerkiksi hammaslääkäreiden työaikaa voidaan painottaa vahvemmin vaativampien tapauksien hoitamiseen. Motto oikea asiakas oikeassa paikassa pätee myös meillä. Tulevaisuudessa haluamme kasvattaa ennaltaehkäisevän toiminnan osuutta perinteisemmän korjaavan hammashoidon rinnalla. Hoitosopimus on askel kohti tätä tavoitetta, Pulkkinen summaa. n Teksti Taru Syrjänen Väestövastuujärjestelmästä luovuttiin asiakaslähtöisyyden parantamiseksi Shutterstock Järvenpään terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärivastaanotoilla luovuttiin väestövastuujärjestelmästä alkaen. Tähän asti väestövastuuperiaatteen mukaisesti kullekin asukkaalle on ollut asuinpaikan mukaan nimettynä oma vastuulääkäri ja viime vuosina myös oma sairaanhoitaja. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen myötä järvenpääläiset tulevat saamaan vastaanottopalveluita aiempaa tasapuolisemmin, kun lääkäreiden ja hoitajien työpanosta voidaan helpommin jakaa apua tarvitsevien kesken. Väestövastuujärjestelmästä oli syytä luopua, sillä se ei enää toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Viime vuosien lääkäripulassa järvenpääläiset ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, onko heidän väestövastuualueellaan ollut omaa lääkäriä vai ei. Hoitajien vastuulla ollut potilasohjaus on ollut haasta- Terveyskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat ovat entiset Myllytien ja Vanhankylänniemen terveysasemat avoinna ma, ti ja to klo 8 16 ke ja pe klo Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset puhelimitse ma pe klo ja , oman alueen sairaanhoitajalta Sairaanhoitajien suorat puhelinnumerot löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Ensiapupäivystys kiireellistä hoitoa tarvitseville Vanhankylänniemen terveysasemalla joka päivä klo 8 22, ohjeellinen ajanvaraus numerosta (09) Ensiapupäivystys kello 22 8 välisenä aikana: Hyvinkään sairaalassa, Sairaalankatu 1, Hyvinkää, puh. (019) vaa, kun lääkäriaikoja ei ole ollut annettavaksi ja jonotusajat lääkärin kiireettömälle vastaanotolle ovat ajoittain venyneet kohtuuttomiksi. Samoin yhteydensaantia terveysasemalle on saattanut joutua odottamaan pitkään, kertoo avosairaanhoidon ylilääkäri Jarja Ijäs. Väestövastuujärjestelmästä luopumisen myötä potilas voi, kuten voimaan tullut terveydenhuoltolakikin edellyttää, aidosti itse vaikuttaa muun muassa siihen, kuka häntä hoitaa. Enää ei tarvitse odottaa omalääkärin seuraavaa vapaata aikaa, vaan potilaalle voidaan tarjota toiselta lääkäriltä aiemmin vapautuva aika. Entiset omalääkäri- ja omahoitajasuhteet voidaan myös pitää ennallaan, kun potilas niin haluaa. Tavoitteena on, että yksittäiset hoitojaksot hoituisivat kuitenkin aina saman työparin toimesta alusta loppuun. Lääkärin vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi Järvenpään terveyskeskus lähti mukaan valtakunnalliseen Hyvä vastaanotto -hankkeeseen tammikuussa Asetimme päätavoitteeksi, että vuoden 2012 alusta lähtien potilas pääsee kiireettömässä tapauksessa viikon sisällä lääkärin vastaanotolle. Olemme muun muassa luoneet yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin kriteerit sekä uudistaneet lääkäreiden työvuorolistoja ja työnjakoa vastaanotoilla, ylilääkäri Ijäs listaa. Jatkossa pystymme tarjoamaan nopeammin potilaille lääkäriaikoja ja toteuttamaan potilaiden toiveita myös hoitavan lääkärin suhteen. Vaikka väestövastuujärjestelmästä on luovuttu, lääkäri hoitaja-työparitoimintatapa sekä vastaanottopalveluiden yhteydenottokanavat potilaille puhelinnumeroineen säilyvät ennallaan, Ijäs summaa. n Senioripysäkki -keskusteluryhmään Järvenpään kaupungin kotihoito käynnistää järvenpääläisille eläkeläisille ja yli 60-vuotiaille maksuttoman Senioripysäkki -keskusteluryhmän. Ryhmässä vaihdetaan ajatuksia elämän suurista muutoskohdista, elämäntilanteista ja niiden herättämistä tunteista. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niiden vetäjänä toimii koulutettu ryhmäohjaaja. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoaamupäivinä Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Ryhmäläiset valitaan haastattelujen perusteella. Haastatteluajan voi varata Heidi Pelliltä, puh n Järvenpää syksy

10 Teksti ja kuva Kati Kottila Sosiaalivirasto auttaa arjen ongelmatilanteissa Suunnitellaan elämää Järvenpään kaupungin aikuissosiaalityön yksikössä uudistettiin sosiaalityön toimintatapoja maaliskuussa. Eri alojen rajapinnoilla liikkuva työ sai mallin, jossa positiivinen muutos näkyy asiakkaan hyvinvoinnin lisääntymisenä. Aikuissosiaalityön yksikössä arvioidaan mitä palveluita ihmiset tarvitsevat erilaisissa elämäntilanteissaan. Yksikön tiimijaon uudistus paransi palveluiden asiakaslähtöisyyttä, sillä nyt eri asiakasryhmien erityistarpeet tunnistetaan aiempaa paremmin. Aiemmin asiakkaat jakautuivat työntekijöille sukunimen mukaan, eivätkä iän tai elämäntilanteen mukaan, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Tanja Bergman. Uusille asiakkaille tarkoitettu vastaanottotiimi on malliesimerkki onnistuneesta uudistuksesta. Heidän kanssaan työskennellään intensiivisesti ja samalla yritetään ehkäistä pitkäaikaista asiakkuutta, Bergman kertoo. Sosiaalityössä tarvitaan toimiva palveluverkosto. Asiakkaalle tehdään elämän suunnitelma. Se tarvitsee monia yhteistyökumppaneita toteutuakseen, Bergman kuvailee. Sosiaalityöntekijä Hanne Niemi kertoo asiakkaiden palvelun nopeutuneen. Kun asiakkuuksia keskitetään, työntekijä pystyy erikoistumaan asioihin, hän toteaa. Erikoistuminen vie aikaa, mutta sekä Bergman että Niemi näkevät sen luomat mahdollisuudet. Pystyy tarjoamaan asiantuntevampaa palvelua, Niemi huomauttaa. Wärttinästä voimaa elämiseen Niemen vastuualueelle kuuluu toimintakeskus Wärttinä, jossa asutetaan asunnottomia ja päihdekuntoutujia. Siellä muutos näkyy pysyvyytenä. Saarinen, Niemi ja Lappalainen (oik.) ihastelevat Wärttinän piha-aluetta. Saarisen kädenjälki näkyy muun muassa istutuksissa. Omaksi ja muidenkin iloksi minä näitä teen, hän virkkaa. Sama sosiaalityöntekijä vie prosessin alusta loppuun, Niemi kertoo. Tarkoitus on saada asunnottomille koti ja samalla lisätä elämänhallintakykyä. Myös Wärttinän päihteettömässä päiväkeskuksessa on paljon kävijöitä. Päiväkeskuksessa voi käydä suihkussa tai pestä vaikka pyykkiä. Se on avoin kaikille kuntalaisille, Bergman muistuttaa. Muutos vie aikaa, mutta Niemen mukaan suunta on hyvä niin asiakkaan kuin työntekijänkin osalta. Tulevaisuuden näkymä on selkeä. Positiivinen muutos asiakkaan elämässä. Siihen pyritään, Niemi kiteyttää. n Kiinnostuitko Wärttinästä? Päiväkeskus Wärttinä (Wärtsilänkatu 14B A1) avoinna ma pe klo 8 21, la klo Wärttinän asiakaspuh. (09) Tukipilarit elämälle yhdessä Wärttinän päiväkeskuksessa käy vilinä heti aamusta. Joku lukee lehtiä, toinen hörppii kahvia, kolmas etsii tietokoneelta työpaikkoja. Kaikkia yhdistää yksi asia päihteettömyys. Sininauhasäätiön ohjaaja Annika Lappalainen tervehtii iloisesti. Yksi vakiokävijöistä on Wärttinässä asuva Lauri Saarinen. Saarinen on Lappalaisen mukaan paikan todellinen luottomies. Muut suunnittelee ja Lauri tekee, hän naurahtaa. Saarinen on otettu kohteliaisuudesta. Edellisenä päivänä valmistettiin myyjäisiin tavaroita. Yhdessä tekeminen kannustaa pitämään elämän hallinnassa. Yhteisöllisyys on kantava voima. Kolme vuotta sitten kuntoni oli toinen ja tänne pääseminen sai aikaan suuren muutoksen, Saarinen toteaa. Wärttinä on auttanut myös hänet eroon päihteistä ja saamaan elämästä kiinni. Yksi elämän tukipilari on ylitse muiden. Asunto. Se pitää kiinni elämässä ja mahdollistaa sen, että pystyy toimimaan arjessa, Saarinen huomauttaa. Lappalaisen mukaan Wärttinä tarjoaa turvallisen ympäristön niin asukkaille kuin päiväkeskuksen kävijöillekin. Päiväkeskus on hyvä paikka aloittaa elämänmuutos, Lappalainen korostaa. Sosiaalityössä tapahtuneen muutoksen johdosta myös Wärttinän toiminta on muuttunut selkeämmäksi. Kaikille asukkaille on tehty palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat, Lappalainen kertoo. Myös Saarinen on tyytyväinen nykyiseen. Nyt menee oikein hyvin. Tulevaisuudensuunnitelma on tehty, Saarinen iloitsee. Silmät tuikkivat onnellisuutta. Elämä jatkuu. n Teksti ja kuva Kati Kottila Pihlavistokoti muutti Jampankiven palvelutaloon Oma koti kullan kallis Palvelutalo Jampankivi 3:n Pihlavistokodissa on täysi tohina päällä syyskuisena tiistaina. Talon asukkaat viettävät kahvihetkeä ja hoitajat tekevät askareitaan. Muuttoprojekti on ohi ja tilat ovat hiomista vaille valmiita. Uusi koti on rakentunut. Uusi Pihlavistokoti on koti noin 50 vanhukselle, jotka tarvitsevat tuettua asumista. Tuettu asuminen käsittää hoitajien läsnäolon lisäksi virikkeellisyyden ja aidon välittämisen. Pihlavistokoti on kaukana entisten tilojen laitosmaisuudesta. Muutto oli raskas projekti, mutta vaivan arvoinen. Se on mahdollistanut paljon uusia käytäntöjä sekä luonut vanhuksille mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään. Tämä on asukkaiden koti, toteaa Järvenpään kaupungin pitkäaikaishoidon johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen. Aikaa arvostaa, aikaa olla lähellä Jotta asukkailla on hyvä olla, on hoitajien toiminnan oltava ihmisläheistä. Täällä ei ole listoja siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan liikkeelle lähdetään asukkaan tarpeesta. Vanhassa Pihlavistokodissa hoitajien aika kului paljolti perushuoltoon, koska tilat eivät mahdollistaneet tehokkaampaa toimintaa. Nyt ehditään vaikka ulkoilla. Me haluamme että asukkailla on tavallista ihmisen arkea. Talon yhteisöllisyyttä lisäävät työntekijöiden ja asukkaiden yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Ihmiset ovat erilaisia ja tarvitsevat eri asioita. Asukasta kuunnellaan ja mennään hänen tarpeen ja toiveen mukaan. Lahnalampi-Lahtinen toteaa muuton mahdollistaneen uusien toimintatapojen etsimisen. Koko toimintakulttuuri meni uusiksi. Tarkoituksena on tehdä kunnallisesta vanhustenhuollosta turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka, koti vanhuksille. Nyt luodaan asukaslähtöistä konseptia tehdä tätä arvokasta vanhustyötä. Muutos näkyy työntekijöiden arjessa. Pienemmissä yksiköissä on rauhallisempi työskentelyilmapiiri, mikä mahdollistaa työn hyvän tekemisen. Muutos lähtee siitä, että ihmiset itse ymmärtävät ja oivaltavat. Nyt on mahdollisuus lähteä luomaan uutta puhtaalta pöydältä, Lahnalampi- Lahtinen kannustaa. n Herrat tutkailevat Jampankiven pihatyömaata. Pihalle rakennetaan puukiukaalla varustettu perinnesauna, jonne pääsee sisään vaikka sängyllä. Myös rakentuva pihagrilli ja perinnekasvimaa houkuttelevat ulkoilemaan. 10 Järvenpää syksy 2011

11 Teksti ja kuva Tuula Alkula Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään Oman terveyden vaaliminen on meille jokaiselle tärkeää. Hyvinvoinnin ylläpitäminen lähtee aina meistä itsestämme, mutta viime vuosina myös työnantajat ovat panostaneet työntekijöidensä työssä jaksamiseen. Näin on tehty myös Järvenpään kaupungissa. Järvenpään kaupunki lähti muutama vuosi sitten tietoisesti satsaamaan henkilöstönsä työhyvinvointiin. Kaupunki tukee henkilöstönsä liikkumista ja hyvinvointia liikunta- ja kulttuurisetelein. Henkilöstö on osallistunut myös AinoActive-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on ylläpitää fyysistä kuntoa ja vähentää terveysriskejä. Työntekijöiden jaksamista tuetaan myös erilaisin henkilöstökoulutuksin ja kehittämällä esimiestyötä. Henkilöstö on meidän tärkein voimavaramme. Jotta kaupunki voisi tuottaa kuntalaisille palveluja, tarvitsemme osaavan ja työssään jaksavan henkilöstön. Vuoden 2010 henkilöstön työhyvinvointikyselyssä Järvenpää työnantajana sai yleisarvosanaksi 7,85. Tavoitteenamme on, että Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka ja kyselyn tulos osoittaa, että tätä kohden olemme menossa, henkilöstöjohtaja Päivi Autere kertoo. Järvenpään kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi tämän vuoden alusta, mikä osaltaan edesauttaa henkilöstöä terveellisten elämäntapojen noudattamisessa. Kaupungin työyhteisöissä vietetään syksyisin työhyvinvointiviikkoa, jolloin erilaisin tempauksin tuodaan esille liikunnan ja hyvän olon merkitystä. Työmotivaatiota ja tyytyväisyyttä työhön lisää myös, kun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Tähän henkilöstöä kannustetaan laatu- ja innovaatiokannusteilla sekä Sukkela-pikapalkkiolla, joita myönnetään henkilöstölle hyvistä työsuorituksista ja oman työn kehittämisestä. Parempi kunto, virkeyttä työpäivään Työnkehittäjä Tanja Hiilinen-Häsä lähti nostamaan omaa kuntoaan kaupungin tarjoaman AinoActive-työhyvinvointiohjelman kautta. Hiilinen-Häsä oli mukana vuoden kestävässä ohjelmassa, jossa aktiviteettimonitorin avulla seurattiin omaa liikkumista. Mitä Hiilinen-Häsälle kuuluu nyt, kun kunto-ohjelmasta on vierähtänyt jo jonkin aikaa? Sain liikkumisen myötä virkeämmän olon, paremman kunnon ja jopa paino on laskenut. Mielestäni on todella tärkeää, että työnantaja tukee työntekijän hyvinvointia, vaikka kokonaisvastuu onkin työntekijällä itsellään. Kyllä se niin on, että hyvinvoiva ihminen tekee tuottavaa duunia!, heläyttää Hiilinen-Häsä innoissaan. Tanja Hiilinen-Häsä huomasi olotilassaan positiivisen muutoksen heti, kun hän lähti lisäämään liikunnan määrää. Hän osallistui henkilöstölle tarjottaviin liikunnallisiin tyhy-kursseihin ja lisäsi tietoisesti myös omaa arkiliikuntaansa. Tanja Hiilinen-Häsä löysi liikunnan ilon. Sauvakävely, nyrkkeily ja tanssi kuuluvat nyt hänen viikko-ohjelmaansa. Työpäivän aikana taukojumpataan välillä kahvakuulankin kanssa. Ruokavalio meni myös remonttiin. Huonot hiilihydraatit saivat kyytiä, vaikka kesällä sallittiinkin satunnaiset grilliherkut. Hiilinen-Häsän mielestä kuntoilu oli motivoivaa, kun oman kunnon kehittymistä pystyi seuraamaan netistä monitoripalvelun kautta. n Teksti Tuula Alkula Resinan kautta lyhytaikaisia sijaisuuksia Resina välittää lyhytaikaisia sijaisia erilaisiin tehtäviin terveydenhoitoon, päivähoitoon, vanhus- ja hoivapalveluihin, sosiaali- ja vammaispalveluihin sekä perusopetukseen. Sijaisia välitetään erityisesti Järvenpäähän ja Etevan vammaispalveluyksiköihin Keski- Uudellamaalla sekä myös muihin Keski- Uudenmaan kuntiin. Välityksiä on päivittäin lähes 50. Tällä hetkellä Resinassa keikkailee aktiivisesti noin 400 työntekijää. Resinan keikkatyö sopii niin alan opiskelijoille kuin kokeneillekin ammattilaisille, jotka ovat etsimässä lisäansioita ja -kokemuksia. Työ käy hyvin myös eläkkeellä oleville, jotka haluavat vielä olla mukana työelämässä omilla ehdoillaan. Resina tarjoaa myös mahdollisuuden henkilöille, jotka ovat palaamassa työelämään esimerkiksi hoitovapaan jälkeen. Resinan keikkalainen otetaan työyhteisöissä hyvin vastaan. Keikkalainenhan tulee täydentämään henkilöstöpulaa ja näin ollen hän helpottaa työyhteisön työtaakkaa. Resinan kautta voi myös saada jalkansa oven väliin eli keikkalaisella on mahdollisuus työllistyä pidempiaikaiseen tai jopa vakinaiseen työsuhteeseen. Lisää keikkalaisia tarvitaan jatkuvasti, kertoo Resinan palvelupäällikkö Saku Tihveräinen. Resina tuo helpotusta esimiehen arkeen, kun esimiehen ei tarvitse soitella ja etsiä sijaisia hyvinkin äkkinäisiin henkilöstövajauksiin. Tällöin esimies voi keskittyä varsinaiseen työhönsä, kun Resina etsii sijaiset työyhteisöön. Millainen on sitten hyvä keikkalainen? Millaisia ominaisuuksia häneltä vaaditaan? Hyvä keikkalainen on joustava ammattilainen, joka osaa tarttua töihin ja kysyä, kun kysyttävää ilmenee. Kukaan ei voi tietää monen eri työpaikan omia käytäntöjä, vaan ne selviävät vain kysymällä. Oma-aloitteisuutta ei voi korostaa liikaa, kiteyttää Tihveräinen. Syksyn aikana Resina kiertää kertomassa toiminnastaan Keski-Uudenmaan oppilaitoksissa ja osallistuu myös eri ammattialojen messuille. Resinan tavoitteena on olla tunnettu Järvenpäässä, mutta myös laajemmin radan varrella ja Keski-Uudellamaalla. n Tule töihin Resinaan! Jätä hakemus Resina rekrytointi- ja sijaisvälitysyksikkö PL 41, Hallintokatu 2, Järvenpää. Puh Nahkalinnasta uuteen lukioon Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion senioriyhdistyksen vuosikokous ja symposium Tervetuloa mukaan lauantaina Järvenpään lukioon! (Lukionkatu 1) Ohjelma: Klo Senioriyhdistyksen vuosikokous Klo kaikille avoin SYMPOSIUM Tilaisuuden avaus (Lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi) Yhdistyksen kotisivujen esittely (Jaakko Harjuvaara) Musiikkiesityksiä (Musiikkiluokan oppilaat) Nahkalinnasta lukioon (Arkkitehti Virpi Tervonen) Esitelmä (Säveltäjä ja seniori Paavo Heininen) Ajatuksia uudesta lukiosta opiskelupaikkana 2000-luvun opiskelijoiden silmin (Ville Savoranta ja Teemu Sintonen) Muisteloa Järjestäjinä toimivat JYKLS ja Järvenpää-Seura. Tarkempia tietoja: ja Järvenpää syksy

12 Teksti Satu Hänninen Teknisen toimialan uutisia Saunaniityn tontit myynnissä Saunaniityn alueen omakotitontit ovat parhaillaan myynnissä tarjouskilpailuun perustuen. Haku alkoi ja se päättyy kello 12. Saunaniityssä tontteja on myynnissä 23 kpl, Haarajoella 2 kpl ja Mikonkorvessa yksi. Saunaniityn kunnallistekniikka rakennetaan ensi vuoden aikana, jolloin osa tonteista on rakentamiskelpoisia jo elokuussa Haarajoelle ja Mikonkorpeen pääsee rakentamaan heti. Kaupunginvaltuusto päätti tonttihinnoittelun vähimmäishinnaksi 320 euroa kerrosneliöltä Saunaniityn alueella. Tontinsaajille pyritään antamaan ilmoitus lokakuun aikana ja tonttikauppoihin päästään vuoden loppuun mennessä. Liikenneturvallisuuttamme parannettu palkinnon arvoisesti Järvenpään liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajalle liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresmalle myönnettiin liikenneturvallisuusalan ansiomitali Työryhmä edistää ja koordinoi Järvenpäässä tehtävää liikenneturvallisuustyötä eri liikkujaryhmät monipuolisesti huomioiden. Joukko on ollut innokkaasti mukana ideoimassa ja toteuttamassa erilaisia kampanjoita ja tapahtumia, esimerkiksi rautatieturvallisuusmateriaalin välittämistä kouluihin, turvallisesti mopolla -koulutuksia ja liikennevalokampanjoita. Työryhmän toiminta nykyisellään on aktiivista ja tuloksellista, mutta Saresman mukaan parannettavaa aina löytyy. Me parannamme liikenneturvallisuusasioista tiedottamista ulospäin ja jatkamme onnettomuustietojen keruuta ja analysointia. Aiomme myös ottaa uusista tie- ja katusuunnitelmista keskustelemisen pysyväksi käytännöksi, Saresma summaa. Teksti ja kuva Satu Hänninen Rakentaminen näkyy katukuvassa Järvenpään kadut ovat monessa kohtaa auki ja poikkeukselliset liikennejärjestelyt aiheuttavat päänvaivaa kaupunkilaisille. Järvenpään kaupungin kaupunkitekniikan yksiköllä on juuri nyt useita kunnallistekniikan rakennushankkeita meneillään. Suurimmat myllerrykset ovat käynnissä tulevan sosiaali- ja terveyskeskuksen kulmilla, Kartanontiellä ja Myllytiellä sekä Sipulitien ja Terholantien alueella. Osa töistä on uuden kunnallistekniikan rakentamista, osa vanhojen putkistojen ja pintojen kunnostusta. Näissä kohteissa työt valmistuvat loka marraskuun aikana. Lisäksi Lepola I -alueella tehdään viimeistelytöitä. Rakenteilla on jalkakäytävä Jäppilänkadulle ja vesihuoltolinjoja Savikontiellä ja -kujalla. Syksymmällä vielä aloitetaan Saunaniityn uuden pientaloalueen kunnallistekniikan työt sekä peruskorjaustyöt Pikku-Ainon puiston ja Kartanonpuiston alueilla. Muitakin pieniä kohteita rakennetaan katuverkon korjausohjelman mukaisesti. Keväällä valmistuneessa ohjelmassa huomioidaan myös Järvenpään Veden saneerausta ohjaava toimintasuunnitelma, minkä ansiosta kohteiden korjaukset voidaan yhteensovittaa samaan ajankohtaan ja näin vähentää katujen aukaisemista. Heli Randellin vuosi katupäällikkönä on ollut monipuolinen ja työntäyteinen monine haasteineen. Haasteellista johtamista Jo vuoden ajan kaupunkitekniikan vastuualuetta johtanut Heli Randell nimitettiin virallisestikin katupäälliköksi elokuussa Nyt hänen vastuualueenaan on kaupungin suunnittelu- ja rakentamispalvelut, kunnossapito- ja konepalvelut sekä viherpalvelut. Mennyt vuosi on ollut monipuolinen ja työntäyteinen. Kaupungin asettama tavoite asiakaslähtöisestä prosessimaisesti johdetusta kaupunkiorganisaatiosta on Teksti Satu Hänninen Lepolan alue rakentuu asettanut myös omat kehittämishaasteensa, Randell toteaa. Olen saanut paljon palautetta muun muassa työnaikaisten liikennejärjestelyjen toimivuudesta. Luonnollisesti rakennustöistä aiheutuu haittaa asukkaille ja liikenteelle. Me pahoittelemme sitä ja pyrimme varmistamaan mahdollisimman sujuvan työnaikaisen liikennöinnin. Jatkossa valmistuvat kohteet onneksi helpottavat liikkumista ja lisäävät osaltaan viihtyvyyttä, Randell muistuttaa. n Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy Koirankakkaroskistarroja saatavilla Järvenpään kaupunki jakaa ilmaisia koirankakkaroskistarroja teknisen toimialan palvelupisteessä. Näin kaupunki tukee osaltaan hyvää ideaa, jolla voidaan vähentää pientaloalueiden jalkakäytävien haisevia yllätyksiä ja parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä. Koirankakkaroskistarran liimaaminen pientalon roskiksen kylkeen merkitsee sitä, että ohikulkevalle koiranulkoiluttajalle annetaan lupa laittaa koirankakkapussinsa kyseiseen roskikseen. Koirankakkaroskis-verkkosivulla voi halutessaan lisätä oman roskiksensa kartalle. Sen avulla koiranulkoiluttajat voivat suunnitella ulkoilutusreittinsä sen mukaan, missä roskiksia on. Hae lisätietoa teknisen toimialan asioista Teknisen toimialan palvelupiste, puh. (09) , Seutulantie 12, Lepola II -alueesta on kaksi vaihtoehtoista luonnosta, joiden pohjalta suunnittelua jatketaan. Kuvassa on vaihtoehto 2. Lepola I -alueella asumisrakentaminen on täydessä käynnissä. Alueen koirapuisto on parhaillaan rakenteilla ja alueelle on tulossa myös pysäköintialue kuorma-autoille. Maanalainen urheiluhalli Juholanmäellä on sisällytetty varauksena Lepola I -kaavaan, mutta sille ei toistaiseksi ole vielä määrärahoja. Sipoontien alikulkukäytävä valmistunee vuoden 2013 aikana. Lepola II -alueen asemakaavan valmistelu on käynnissä Poikkitien eteläpuolella, johon on suunnitteilla asuinpientaloja ja rivitaloja sekä viher- ja virkistysaluetta. Kaavan yhteydessä tutkitaan myös päiväkodin sijoittaminen alueelle. Ainolan kenttä on tarkoitus säilyttää urheilualueena. Tavoitteena on saada asemakaavan ehdotusvaihe nähtäville ensi vuoden alussa. Lepola III -asemakaavoitus on nyt käynnistetty ja tavoitteena on saada se hyväksytyksi ensi vuoden loppupuolella. Maatalousnormaalikoulun alue on arvo- kasta kulttuuriympäristöä suojeltuine rakennuksineen, mikä on otettava huomioon alueen suunnittelussa. Alueelle on tulossa sekä uudis- että täydennysrakentamista. Alueen arvokkaat opistorakennukset ovat suojeltuja ja alueen rakentamisen suunnittelussa on huomioitava tarkkaan se, ettei arvokas kulttuuriympäristö vaarannu. Asemakaavoitus tulee pohjautumaan Lepolan alueen osayleiskaavaan, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila kertoo. n 12 Järvenpää syksy 2011

13 Kia Kämäräinen Perhelän korttelin tulevat rakentamisratkaisut ovat avainasemassa keskustan kehittämisessä. Kaupunkikehityksen tavoitteena on saada aikaan vetovoimaista liiketoimintaa kävelykadun molempiin päihin. Teksti Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho Työpaikkoja ja hyvinvointia elinkeino-ohjelman avulla Menestyvä elinkeinotoiminta kaupungissa tuo suoraan asukkaille toimeentuloa ja hyvinvointia sekä toisaalta verotuksen kautta voimavaroja kaupungin kehittämiseen ja palveluiden parantamiseen. Järvenpäässä on nyt noin työpaikkaa, mutta ne lisääntyvät lähivuosina tuhansilla, mikäli pääsemme tavoittelemaamme 2 prosentin vuotuiseen työpaikkamäärän kasvutahtiin. Jos pelaamme korttimme oikein, myös työpaikkaomavaraisuutemme voi kasvaa nykyisestä 67 prosentista noin 75 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. työllistäviä toimialoja, kuten teollisuus ja maahantuontiyritykset. Vähittäiskaupan kehittämisalueista suurin on niin kutsuttu Poikkitien erikoistavaran kaupan alue Lahdenväylän eteläisen liittymän tuntumassa. Sinne pyritään saamaan vähittäiskauppaa, joka tarjoaisi kuluttajille uudentyyppisiä persoonallisia vaihtoehtoja, keskustan kauppojen vetovoimaisuutta vähentämättä. Klusterikehittäminen lähestymistapana Elintarvikkeet on koko KUUMA -alueella valittu klusteriksi eli yritysryppääksi, jota lähdetään yhdessä ensimmäisenä kehittämään. Muita Järvenpäälle tyypillisiä toimialakokonaisuuksia ovat korkean osaamisen metalliteollisuus ja laadukas pientalorakentaminen. Alueellemme kiinnostavia kansainvälisiäkin kasvualoja ovat ympäristöliiketoiminta ja energiatehokkuus sekä terveys- ja hoivaalojen teknologinen ja palveluosaaminen. Järvenpään kaupungin elinkeino-ohjelman visiona on Järvenpää yrittäjäystävällinen kulttuurikaupunki. Yritysystävällisyyttä ei voi luoda sanoilla, vaan maine on ansaittava yrittäjien todellisten kokemusten kautta. Hyvä maine vetoaa uusiin sijoittujiin, tuo kaupunkiin uusia työpaikkoja ja auttaa kehittämään kaupungin elinkeinorakennetta yhä monipuolisemmaksi. Näin voimme myös suojautua suhdanteiden heittelyiltä sekä niiden vaikutuksilta työllisyyteen ja kaupungin talouteen. Järvenpään Yrittäjien hallitus oli tiiviisti mukana elinkeino-ohjelman valmistelussa. Yrittäjät esittivät tärkeimpänä toivomuksenaan, että kaupungin päätösten yritysvaikutusten arviointi otetaan yhdeksi työvälineeksi yrittäjäystävällisen imagon rakentamisessa. Tärkeintä on, että ajoissa arvioitaisiin, onko päätettäväksi tulevalla asialla vaikutuksia yritystoimintaan ja jos on, niin minkä suuntaisia. Hyvä yritysympäristö tukee yritysten kilpailukykyä Haluamme kehittää Järvenpäätä yritysympäristöksi, jossa yritysten on helppo keskittyä oman kilpailukykynsä kohentamiseen. Kaupunki tulee esimerkiksi kiinnittämään yritysalueiden kuntoon yhä enemmän huomiota. Yritykset hyötyvät siitä, että työntekijät voivat tulla viihtyisiin työympäristöihin, sujuvalla työmatkaliikenteellä, ja että yrityksessä vieraileville asiakkaillekin jää hyvä mielikuva toimintaympäristöstä. Terholan yritysalueen ilmettä on jo parannettu kunnallisteknisin keinoin. Samaa linjaa jatketaan myös Wärtsilä Vähänummen ja Jampan yritysalueilla. Järvenpään pinta-alaltaan pienenä kaupunkina on oltava tarkka maankäytössään. Siksi tavoittelemme erityisesti hyvää logistista sijaintia edellyttäviä ja hyvin Keskustan kehittäminen kiireellistä Kaupungin keskusta pysäköintiratkaisuineen huutaa ripeitä kehittämistoimia, mutta ne ovat olleet pitkälti sidoksissa Perhelän korttelin kehittämiseen. Kävelykatu voi hyvin vain, jos se on täynnä mielenkiintoista yritystoimintaa. Keskustassa varaudutaan myös ydinkeskustoista haluttujen toimistotilojen rakentamiseen. Keskustan jatkorakentaminen on ollut haastavaa monien eri kiinteistöomistajien erilaisten tavoitteiden ristipaineessa, mutta osapuolten kesken vallitsee peräänantamattoman myönteinen henki, joka varmasti tuottaa myös tuloksia. n Teksti ja kuva Anju Asunta Sähköisillä palveluilla tehokkaampaa toimintaa Järvenpään kaupungissa pohditaan monenkin asian tiimoilta sähköisen asioinnin kehittämistä. Uusia edistysaskeleita on tänä syksynä otettu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä teknisten palveluiden saralla. Tavoitteena on helpottaa ja monipuolistaa asukkaiden asiointimahdollisuuksia ja samalla tehostaa myös kaupungin työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin helpompaa asiointia Tulevan syksyn ja talven aikana rakennettava ejärvenpää on kaupungin kotisivujen kautta toimiva sähköinen asiakaskäyttöliittymä, jossa voi hoitaa vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia tai hst-korttia) edellyttäviä sähköisiksi toteutettuja sosiaali- ja terveyspalveluita. Jo nyt eterveyspalvelussa voi varata puhelin- tai käyntiajan hoitajalle sekä tarkistaa ajanvarauksia, varata äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan kontrolliaikoja, tiedustella laboratoriovastauksia tai jatkohoitoon liittyviä hoito-ohjeita sekä täyttää opiskeluterveydenhuollon esitietolomakkeen. Lokakuussa ejärvenpäässä otetaan käyttöön uusi sähköinen päivähoitohakemuslomake ja esiopetushakemuslomake. Marraskuussa käyttöä laajennetaan edelleen sähköiseen toimeentulotukihakemukseen. Loppuvuodesta voi myös sähköisesti perua tai muuttaa jo varattuja suun terveydenhuollon aikoja, varata aikoja alle kouluikäisen lapsen suun terveystarkastukseen sekä täyttää suun terveydenhoidossa tarvittavia esitietolomakkeita. Uusi palautekanava teknisellä toimialalla Järvenpään kaupungin tekninen toimiala otti syyskuun alussa käyttöön uuden asiakaspalautekanavan kaupunkiympäristöä ja -rakentamista koskevissa asioissa. Palautekanavaa käytettäessä asukkaan ei tarvitse etukäteen tietää, kenelle asian hoito kuuluu, vaan kysymys ohjataan uuden järjestelmän avulla oikealle asiantuntijalle. Järjestelmän avulla palautteen antaja saa nopeasti selvityksen asian käsittelystä. Kun asukkaan palaute koskee esimerkiksi jotain välittömästi huomiota vaativaa korjaustarvetta, järjestelmän avulla myös ohjataan ja seurataan tilanteen korjaamista. Näin varmistetaan, että vika saadaan tehokkaasti pois päiväjärjestyksestä. Uudesta palautejärjestelmästä kootaan nyt aluksi teknisen toimialan kokemuksia. Mikäli se toimii hyvin, jatkossa Järvenpään kaupungissa siirrytään laajemminkin käyttämään uutta palautekanavaa. n Tutustu sähköisiin palveluihin! www. jarvenpaa.fi > Sähköinen asiointi > Palaute https://asiakaspalaute.jarvenpaa.fi Sähköisessä asioinnissa tarvitaan verkkoyhteydellä varustettu tietokone sekä tunnistautumista vaativissa palveluissa (ejärvenpää) verkkopankkitunnukset tai hst-kortti. Järvenpää syksy

14 Teksti ja kuva Anna Uusiheimala Nastaa fiilistä ja jatkuvaa kehittämistä järvenpääläisille Pirjo Koivisto on pitkän linjan hyvinvointialan yrittäjä. Hän aloitti vuonna 1992 Järvenpään uimahallilla klassisena urheiluhierojana. Pirjo kaipasi kuitenkin uusia haasteita ja kiinnostui shiatsusta eli japanilaisesta hierontamenetelmästä, joka perustuu kiinalaisen akupainannan perinteeseen. Shiatsun myötä hoitopalveluihin tulivat mukaan myös ravinto-oppi sekä koko elämänkaarelle sopivat hoitomuodot. Hoitola Kissankello ja maaginen luku seitsemän Koiviston yritys Hoitola Kissankello haluaa palvella asiakasta täysipainoisesti, joten perinteisen hieronnan lisäksi tarjolla on mm. kasvo- ja jalkahoitoja, Voice Massage -terapiaa ja lihasstimulaatio- ja ultraäänihoitoja sekä lukuisia hemmotteluhoitoja. Nykymaailman vaativa työelämä, kiire ja stressi ovat lisänneet hyvinvointipalvelujen käyttämistä arjen jaksamisen tukena. Hoitolan palvelut ovat käytettävissä ajanvarauksen kautta seitsemänä päivänä viikossa. Psyykkisessä tieteessä numero seitsemän edustaa jumalaista, tarkoittaen muun muassa osallistumista jaloihin ja luoviin tekoihin, naurahtaa hurmaava Pirjo. Ensi vuonna Kissankello on ollut nykyisissä tiloissaan jo seitsemän vuotta ja saman katon alla toimii nykyisin seitsemän hyvinvointipalvelun ammattilaista. Keuken Kehittämöstä yritysneuvontaa Kissankello on yhtä kuin Pirjo Koivisto, ja yrittäjän halu kehittää itseään ja yritystään kulkevat käsi kädessä. Tuntosarvet pystyssä kulkeva Koivisto huomasi Järvenpään Yrittäjien sivuilta Keuken Kehittämön tarjoamat yritysneuvonta ja -sparrauspalvelut pidempään toimineille yrityksille. Hieno homma, että meille pidempään toimineille yrityksillekin on tarjolla tämäntyyppistä palvelua. On tärkeää päästä keskustelemaan ulkopuolisen kanssa toiminnan kehittämisestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, sanoo Pirjo. Hän toteaakin, että yrityksellä ei ole varaa jäädä paikoilleen, vaan kehitystyön on oltava jatkuvaa. Nasta fiilis -messut verkoston voimin Lokakuun kahdeksantena päivänä järjestetään ensimmäiset Nasta fiilis -hyvinvointimessut Järvenpään Seuratalolla. Messujen alullepanijoina toimivat Kissankellon Pirjo Koivisto ja myös Keuken palveluja käyttänyt pilates-yrittäjä Minja Tuominen. Idea messuihin lähti Järvenpään Yrittäjien aamukahveilla: istuttiin Minjan kanssa samassa pöydässä ja puhuttiin erityisesti alueen naisyrittäjien verkostoitumisesta ja mitä konkreettista voisi yhdessä tehdä. Siitä se sitten lähti, kertoo Koivisto. Nyt naisilla on jonoksi asti näytteilleasettajia tulossa messuille ja tapahtumaan odotetaan runsaasti kävijöitä. Ilme kirkkaaksi syksyyn Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen puolestaan tutustuu nyt Kissankellon tarjoamiin palveluihin. Mitä teillä olisi tarjolla syksyn piristykseksi?, Pekkarinen kyselee. Keuken toimitusjohtaja Elina Pekkarinen rentoutuu Kissankello-yrittäjä Pirjo Koiviston käsittelyssä. Ditelle-hoidossa ultraääni kiihdyttää kasvojen aineenvaihduntaa ja kasvojen lihaksisto jäntevöityy ja uudistuu nopeammin. Stimulaatiovirta saa aikaan lihassupistuksia, minkä seurauksena ilme kohoaa, kertoo Koivisto. No ei muuta kun kokeilemaan, miten ilme kirkastuu, Elina innostuu ja asettuu hoitopöydälle yrittäjän käsittelyyn. n Teksti ja kuva Marika Karhula Vanhankylänniemessä uutta virtaa! Yrittäjä Juha Kuukkanen on itsekin innostunut frisbeegolfista. Vanhankylänniemessä on kesäkuussa aloittanut toimintansa uusi yritys, tarkemmin kolme yrittäjämiestä: Juha Kuukkanen, Juha Salo ja Janne Kämärä. Miehet ovat olleet samalla vuosikurssilla hotelli- ja ravintolaesimieslinjalla Porvoossa 1990-luvulla ja pyörittävät jo ennestään kahta tilausravintolaa: Söderkullan kartanoa Sipoossa ja Nygårdsin kartanoa Vantaalla. Nyt uutena haasteena on Vanhankylän kartano. Hyvältä tuntuu, tuumailee ravintoloitsija Juha Kuukkanen. Oli todella mukavaa tulla Järvenpäähän, ja Vanhankylänniemi on paikkana aivan upea. Olemme tyytyväisiä, että saimme jo tänä kesänä tehdä hommia ja tutustua toimintaan, ihmisiin ja asiakkaisiin, vaikka vähän myöhään päästiinkin liikkeelle. Meillä oli heti viikko avaamisen jälkeen edessämme hieno Puistoblues. Vaikka olimme vasta aloittelemassa toimintaa, paikka oli koko ajan auki ja asiakkaat valmiina. Kaikki meni hyvin, väkeä oli niin mökeissä, vaunuilla kuin teltoissakin. Upea tilanne, kiittelee Kuukkanen. Toimintaa talvellakin Leirintäaluetta pidettiin auki saakka, jonka jälkeen voi mökkejä varata aukioloajan puitteissa. Päärakennuksen kahvilaa pidetään auki tiistaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Tilauksesta on saatavilla ravintolapalveluja yli 15 henkilön porukoille. Kun tulee kunnon talviset ulkoilukelit, pidetään ovia viikonloppuisin auki. Yrittäjien periaate on, että auki ollaan, kun on asiakkaita. Olemme huomanneet, että lapsiperheille tämä on oiva majoituspaikka, jos tulee kauempaa. Asuntovaunussa tai mökissä voi majoittua, ja junalla pääsee Helsinkiin ja Linnanmäelle. Täällä on tilaa temmeltää ensi kesäksi avaamme huoltorakennuksen yhteyteen leikkihuoneenkin. Järvenpään kaupunki pystytti radan suositulle frisbeegolfille Vanhankylänniemeen kesän alussa. Golfaajia on käynyt päivittäin, Kuukkanen kertoo. Jos ei ole omia välineitä, meiltä voi vuokrata, jotta lajia pääsee kokeilemaan. Ensi kesälle suunnittelemme minigolf-rataa ja pyrimme saamaan tänne myös soutuveneitä vuokralle, koska niitä kysellään. Kesäteatterin kanssa jatketaan yhteistyötä, kesäteatteri voisi olla vaikka joka päivä, virnistelee Kuukkanen. Tilaisuudet räätälöitävissä Rantasaunaa vuokrataan ja talviuintikausi alkaa jo yhteistyössä Järvenpään Ladun kanssa. Joulunalusviikoilla on saatavilla joululounasta, mikä on hyvä vaihtoehto erilaisiin pikkujoulutilaisuuksiin. Yrittäjät suosittelevat pöydän varaamista etukäteen. Ravintolaan mahtuu kerrallaan noin 130 henkilöä. Yrittäjien vahva kokemus tilausravintolatoiminnasta ja erilaisten yritystilaisuuksien järjestämisestä tuovat lisää tarjontaa Järvenpäähän. Oman tilaisuuden yhteyteen voi sovitella vaikka pappamoposafaria tai puisto-chikungia eli kiinalaista voimistelua, Kuukkanen ehdottaa. Kellariravintola antaa mahdollisuudet erilaisiin teemallisiin iltatilaisuuksiin, ja häiden järjestäminen on meille jokaviikkoista puuhaa kesäaikaan muissa toimipaikoissamme. Uudet nettisivut ovat aukeamassa, joilla on tarkemmin tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Meillä on kokemusta syrjäisistä paikoista, kun ei asutus ole aivan vieressä. Me tykätään tästä! Tutustu: n 14 Järvenpää syksy 2011

15 Teksti Maarit Ojala ja Juha-Pekka Putkonen Tuula Alkula Järvenpään Opistolla ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistolla laaja tarjonta Opiskelu tekee hyvää, tervetuloa mukaan! Terveys- ja hyvinvointiteemat ovat monipuolisesti kurssien ja yleisöluentojen aiheina Järvenpään Opiston ohjelmatarjonnassa. Muun muassa potilasasiamies Jaana Inkilä luennoi potilaan asemasta ja oikeuksista klo Järvenpään kaupungin kirjaston Tyyni Tuulio -salissa. Kiireen keskellä voi myös hengähtää ja tulla kuuntelemaan MB elämänvalmentaja Elina Haatajaa, joka puhuu elämän leppoistamisesta klo Järvenpää-talolla. Muistiterveyden hoitamiseen paneudutaan senioreille tarkoitetulla kurssilla Muista Pääasia. Monipuolinen arjen valintoja ohjaava kurssi on suunniteltu Miina Sillanpään säätiössä ja Muistiliitossa. Aiempien suosittujen luontaiskosmetiikkakurssien hengessä valmistetaan itse saippuaa ja hemmotellaan itse tehdyin voitein jalkoja ja käsiä. Erilaisiin terveyden itsehoitomenetelmiin voi tutustua homeopatian kurssilla ja lääkeyrttikurssilla. Aivojumppakurssilla koululaisen kanssa ohjaaja Katri Moisio opastaa helppoja aivojumppaliikkeitä, jotka helpottavat lukemisen, kirjoittamisen ja kokeisiin valmistautumisen vaikeuksissa. Kevätkaudella tutustutaan aivojumpan menetelmiin, jotka auttavat jaksamaan työelämässä. Vapaita opiskelupaikkoja kursseille voi kysellä Järvenpään Opiston toimistosta, p. (09) Musiikki kuuluu kaikille! Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän oppilaitos, jossa on erilaisia opiskeluväyliä jopa ammatillisiin opintoihin asti. Laadukkaassa oppimisympäristössä ja innostavien ammattitaitoisten opettajien ohjaamana löytyy yksilöllisiä harrastusreittejä. Toiminta painottuu yhteismusisointiin, mikä kehittää lapsen ja nuoren Marjo Kanninen, Jeanette Virtanen ja Arja Mäkelä tutustuivat luontaiskosmetiikan saloihin Järvenpään Opiston kurssilla. vuorovaikutustaitoja sekä yhteisöllisyyttä. Musiikki kasvattaa ja kehittää ihmistä, ja siksi sitä on ilo oppia. Ensi vuonna 2012 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto viettää 40-vuotisjuhlia näkyvästi ja kuuluvasti koko toimintaalueella. Tietenkin myös tänä syksynä musiikkiopisto järjestää useita konsertteja, iltasoittoja, bändi-iltoja ja orkesterikonsertteja. Syyslukukausi huipentuu klo 18 suureen yhteiseen Joulu Soi! -konserttiin, joka oli viime vuonna valtaisa yleisömenestys Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Tule mukaan, musiikki tekee hyvää! Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, puh , n Teksti Tuula Alkula ja Riitta Murtokare Yhdessä tekemisen meininkiä kouluissa Kouluissa on pyörähtänyt uusi lukuvuosi käyntiin. Muutamassa järvenpääläisessä koulussa aloitti työnsä myös uusi rehtori: Natalie Stolbow Järvenpään Yhteiskoulussa, Tiina Liimatainen Kyrölän koulussa, Marja-Liisa Lehtiniemi Järvenpään lukiossa ja Tammy Young Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa. Kävimme jututtamassa rehtoreita ja kysymässä heiltä tunnelmia uudesta työstään. Lukukausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja meidät on otettu hyvin vastaan niin henkilöstön kuin oppilaidenkin keskuudessa, rehtorit iloitsevat. Natalie Stolbowin ensimmäisiä haasteita Järvenpään Yhteiskoulussa on yhtenäiskoulun toimintafilosofian käyttöönottaminen. Keskustan ala-aste ja Järven- Tuula Alkula pään yhteiskoulun yläaste yhdistettiin vuonna 2009 ja nykyisen yhtenäiskoulun toiminta on vasta alussa. Nyt tarvitaan konkreettisia rakenteellisia muutoksia yhtenäisen koulupolun muodostamisessa. Opetussuunnitelmien uudistusten ja muutosten vaikutus opetustyöhön taas pohdituttaa Tiina Liimataista. Hän pitää haasteena sitä, miten varmistetaan oppilaan tukeminen lähikouluperiaatteella. Ideana on, että mahdollisimman moni lapsi saisi tarvitsemansa oppimisen tuen tavallisessa luokassa, omassa lähikoulussaan. Järvenpään lukiossa halutaan ylläpitää laajaa kurssitarjontaa, jolloin opiskelijalla on paremmat edellytykset suuntautua haluamalleen alalleen. Marja-Liisa Lehtiniemi haluaa jatkossa vahvistaa näkemystä yhdestä lukiosta, jonka sisällä on useamman erikoislukion palvelut. Tammy Youngin tavoitteena on jatkossakin turvata Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston toiminta molemmissa kunnissa, sekä Järvenpäässä että Tuusulassa. Musiikin opiskelussa tullaan hyödyntämään enenevässä määrin myös teknologiaa. Musiikkiopisto täyttää ensi vuonna 40 vuotta, jolloin järjestetään erilaisia musiikkielämyksiä kaupunkilaisille. Hyvinvointi on A ja O koulutyössä Mihin koulutyössä tulisi kiinnittää huomiota, jotta oppilaat ja opettajat viihtyisivät hyvin koulussa? Yhdessä tekemisen meininki, painottavat rehtorit lähes yhtä aikaa. Yhdessä tekemisen kulttuuria on lisättävä. Yksin tekeminen on taakse jäänyttä elämää. Rehtorit Natalie Stolbow, Marja-Liisa Lehtiniemi, Tiina Liimatainen ja Tammy Young pitävät tärkeänä, että oppilaat otetaan mukaan koulun toiminnan ja ympäristön kehittämiseen. Yhteistyö oppilaiden kanssa on Järvenpäässä jo hyvällä mallilla, kiittelevät rehtorit. Mitkä ovat rehtorin keinot akkujen lataukseen? Natalie Stolbow: kuntosali, ulkoilu, käsityöt, juhlien järjestäminen ja hyvää ruokaa perheelle ja ystäville Tiina Liimatainen: elokuvat, ulkoilu, sienestys Marja-Liisa Lehtiniemi: vapaaajan vietto perheen kanssa ja harrastukset Tammy Young: ulkoilu, ystävät, ruoanlaitto Oppilaalla sekä opettajalla on oltava tunne, että hän saa muilta tukea koulutyössään. Toimivat oppilashuoltoryhmät ja oppilaskunnat ovat tärkeimpiä tukiverkkoja koulutyössä ja hyvä askel yhteistyössä toimimiseen ja osallistamiseen. Järvenpään Yhteiskoulussa on otettu käyttöön rehtorivartti ja oppilashuoltoryhmän toiminnassa niinsanottu akuuttiaika nopeaa käsittelyä vaativiin asioihin. Rehtorit korostavatkin, että asioihin on tartuttava heti, ennen kuin ongelma kasvaa liian isoksi. Koululaisten osallistaminen on Järvenpäässä pitkällä. Siitä hyvänä esimerkkinä ovat kouluissa toimivat aktiiviset oppilaskunnat, jotka yhteisesti miettivät parannuksia koulutyöhön. Syksyisin Lasten ja nuorten ääni -tapahtuma kokoaa koulujen oppilasedustajat päättämään näistä asioista. Hyvinvointia lisää myös niin henkilöstön kuin oppilaidenkin tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä toimiva fyysinen oppimisympäristö. n Järvenpää syksy

16 Teksti Marika Karhula Järvenpää-talon kulttuuritapahtumista piristystä arkeen Järvenpää-talossa on tehty merkittäviä muutoksia kevään ja kesän aikana. Epäkäytännöllistä keittiötä on laajennettu. Keittiö oli liian pieni vaadittavaan kapasiteettiin nähden ja olihan se jo 25 vuotta vanha, kommentoi palvelupäällikkö Jari Salminen. Samassa yhteydessä uudistettiin ylälämpiön palvelupisteet ja jo aiemmin keväällä uudistettiin infopiste talon aulassa. Uudistuksen ansiosta asiakkaiden palveleminen käy sujuvammin työviihtyvyyden parannuttua samalla merkittävästi. Muutoksilla päästiin myös korottamaan palvelutasoa ja uudistamaan ilmettä nykypäivän tarpeita vastaaviksi. Alkuvuodesta Järvenpää-talo julkaisi historiansa ensimmäisen asiakaslehden Käy taloksi. Lehti sai positiivisen vastaanoton. Lähetämme sitä suoraan asiakaskontakteillemme ja kokous- ja konserttivieraat voivat ottaa lehteä mukaansa talossa käydessään. Palautteen perusteella päätimme julkaista lehteä kaksi kertaa vuodessa. Viimeisin numero ilmestyi syyskuun alussa. Tämä on loistava tapa yhdistää kausiohjelman julkaiseminen ja asiakastiedottaminen, Salminen hehkuttaa. Kokouksia, harrasteita ja kulttuuria Järvenpää-taloa markkinoidaan valtakunnallisesti varteenotettavana vaihtoehtona kokousten, kongressien, juhlien ja konserttien järjestämiseen. Tällaisen talon kannalta tärkeä osa on catering-palvelut niin kokouksissa kuin konserteissa. Tarjoiluilla on suuri merkitys ihmisten viihtymisen ja tilaisuuden onnistumisen kannalta. Sen vuoksi on hyvä, että meillä on täällä luotettava, tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani Fazer Ravintolat Oy, Salminen toteaa. Asiakkailta olemme saaneet palautetta, että Järvenpää-talo on loistava vaihtoehto järjestettäessä sellaisia seminaareja, kokouksia tai tilaisuuksia, joihin osallistujat tulevat eri puolilta Suomea. Liikenneyhteydet ja rautatieaseman läheisyys ovat saaneet kiitosta. Myös Scandic Järvenpään majoitustilat ovat vieraidemme ahkerassa käytössä. Tämäntyyppisiä tilaisuuksia järjestetäänkin kymmeniä vuodessa, Järvenpää-talon myyntisihteeri Johanna Sivén toteaa hymyillen. Järvenpää-talo toimii myös kaupunkilaisten harrastuspaikkana. Talossa antavat opetusta Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto, Suzuki-koulu ja Mannerheimin lastensuojeluliitto musiikkileikkikouluineen. Järvenpään Opisto tuottaa erilaisia Ipanapa esiintyy Järvenpää-talolla su käsityö- ja harrastekursseja. Tanssiopisto Keto ja muut paikalliset tanssi- ja voimisteluseurat pitävät esityksiään ja näytäntöjään talossa. Järvenpään teatteri taas toteuttaa monipuolista ohjelmistoaan omassa kellariteatteritilassaan. Galleria Järnätissä vaihtuu kuukausittain paikallisten taiteilijoiden näyttelyt. Järvenpään Filatelistiseuran kansallinen postimerkkinäyttely valtaa talon Syksyn ohjelmat Ohjelmatarjonnalla hellitään tänä syksynä järvenpääläisiä ja kauempaakin tulevia. Sibelius-sali on akustiikaltaan loistava niin klassiselle kuin kevyelle musiikillekin. Mitkä ovat sinun suosikkisi syksyn konserttitarjonnasta, palvelupäällikkö Salminen? Entisenä laulajana suosittelen ehdottomasti Sibelius-laulukilpailun finaalia. Myöskin Juha Tapio ja Club for Five kuuluvat suosikkeihini. Tämän syksyn erikoisuus on Järvenpää-talon itsensä tuottama konsertti Double Trouble, jonka esiintyjinä ovat Erja Lyytinen ja itävaltalainen laulaja Meena. Erja Lyytinen on Suomen ehdoton Mrs. Blues, ainutlaatuinen suomalainen laulaja, lauluntekijä ja blueskitaristi. Liput voi käydä ostamassa talon omiin konsertteihin ja muihinkin tapahtumiin Lippupisteen myyntipisteestä Järvenpää-talolta. Vilkas syksy on tulossa, hymähtää Salminen. Tervetuloa ja käykää taloksi! n Syksyn tapahtumia Järvenpäässä Näyttelyitä Katso Järvenpään Taidemuseon näyttelyt ja ohjelmat s. 5 Prisman Rantagalleria Jenni Forssen ja Tia Aaltio, maalauksia ja veistoksia Sinikka Ustinov-Jones, muotokuvia Erilaiset yhdessä -ryhmä, maalauksia Asmo ja Kirsi Vahla, maalauksia Galleria Järnätti Jari Vesterinen Kansallinen postimerkkinäyttely Sampo Apajalahti ja Jussi Juurinen Järvenpään Taideseura ry Kaisu Jouppi Järvenpää-talon ylälämpiö Järvenpää ennen, tänään ja huomenna, valokuvanäyttely Villa Cooper ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely Valokuvanäyttely: Järvenpään Käsintekijät ry 25 v. JÄRVENPÄÄ-TALON TAPAHTUMIA Kolme iloista lusmua: André Wickström, Jaakko Saariluoma ja Mika Eirtovaara Hevisaurus - konsertti Danish Concert Band Sami Hedberg -show Kokovartalomies II Stand up -kiertue Jari Sillanpää Uusi Hitit & Hutut ShoWhat -dragshow: Queens On Wheels II kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu Ti-Ti Nalle ja seikkailu lumimaassa -konsertti Hyvää Jäken nuorille -hyväntekeväisyyskonsertti Sota luo laulunsa -viihdytyskiertue Juha Tapio: Kipinöitä! Matti ja Teppo -konsertti Marion Olkaa hyvä! Koko perheen isänpäiväkonsertti Sinitaivas -konsertti JÄRVENPÄÄ-TALON TAPAHTUMIA Club for Five: Rekiretki Erja Lyytinen ja Meena Double Trouble Juoppohullun päiväkirja Jaakko Teppo goes to Mallorca Ipanapa Playing, Singing, Dancing! Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Itsenäisyyspäivän konsertti Kolmas kasi -tanssinäytös Vauhdikas Viihdekonsertti Joulufiilis! Finlanders & Seitsemän Seinähullua Iloinen Joulukonsertti Antti Tuisku Kaunis kaaos minun Jouluni MUITA MUSIIKKITAPAHTUMIA Joonas Kokkonen 90 vuotta juhlamatinea Villa Kokkosessa Järvenpään kamarikuoron joulukonsertti kirkossa Jouluaaton konsertti Villa Kokkosessa TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Ostoksien ilta Jannella ja keskusta-alueella Joulukadun avajaiset Jannen joulukojut MUITA TAPAHTUMIA Syksyn muotinäytös, Studio 1,2, Vanhan Suksitehtaan perinteiset Avoimet Ovet Villa Cooperin Joulupuoti Sahan koulun Joulutalo ja Perinteiset Emalikukan joulumarkkinat Lasten ja Nuorten tapahtumat ja Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja taidemuseolla Grafiikkaa lapsille. Kokeiluja sormiväreillä ja kohopainomenetelmällä LoimuBlues Nuorta työtä -messut 2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: ja

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille

Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille Taidetta ja tekemistä Järvenpäässä koululaisille ja päiväkodeille Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt 150 v. Taidetta ja tekemistä koululaisille kesälläkin. Vuonna 2013 museo viettää kokoelmataiteilijoidensa

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä

Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä Hauskuutta työhyvinvointiin Järvenpäässä Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt 150 v. Tulkaa TYHY-päivänä tapaamaan Vennyä ja Mikko-renkiä Aholaan! Suunnitteletteko jo kevään tulevia työhyvinvointi-

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 JÄSENTIEDOTE Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 Joulun aika ja kauden käännös Kiitos kaikille jäsenille, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille syyskaudesta. Järvenpään Voimistelijoiden

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS Yhteystiedot Lahnaniemen ryhmis Lahnaniementie 67 52510 Hietanen p. 050-592 4691 o. 040-162 7650 (iltapvryhm) ryhmis.lahnaniemi@hirvensalmi.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot