Khall KValt 84 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SENIORIKANSALAISTEN PALVELUTARPEISTA JA UUSIEN TOIMITAMALLIEN KÄYTTÖÖN OTOSTA.

Transkriptio

1 Hailuodon kunta KValt 63 VALTUUSTOALOITE TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN TUNNISTAMISESTA Aloitteen vastaanotto Khall KValt 84 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SENIORIKANSALAISTEN PALVELUTARPEISTA JA UUSIEN TOIMITAMALLIEN KÄYTTÖÖN OTOSTA. Aloitteen vastaanotto Ptltk 25 Hailuodon kunnan vanhustenhuollon ja terveyskeskuksen palvelujen ja nykytilan kartoitus pohjaksi palvelujen kehittämiselle 1 Pvm/ / Raili Louhimaa / Raili Louhimaa, Pirkko Rantasuo ja Susanna Rapinoja 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ovat hallituspuolueet sopineet Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisen erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua sote-alueeseen. Sote-alueet muodostetaan viiden kaupungin: Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun ympärille. Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana. Arjen palvelut säilyvät jatkossakin oman kunnan alueella. Sote-alueen hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Palvelujen rahoitus tulee kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisena. Se tarkoittaa sitä, että rahoituksessa sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella (valtionosuus-uudistus). Soteuudistus etenee ja lähtee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulee voimaan Sotealueet aloittavat Heinäkuussa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki sisältää velvoitteena kunnalle mm. laatia suunnitelma vanhusten palvelujen järjestämisestä. Lisäksi palvelut tulee järjestää avohoitopainotteisesti, viimeisenä vaihtoehtona laitoshoito. Vanhuspalvelulain toteutumista seurataan Valviran taholta säännöllisin seuranta-kyselyin. 3. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisten valvontapäätös koskien tehostetun palveluasumisen järjestämistä Saarenkartanossa painottaa sitä, että palvelujen järjestäjän tulisi huolehtia siitä että Saarenkartanon toiminta eriytetään asukasryhmien erityistarpeiden mukaisesti, mikäli toimintayksikköön sijoitetaan eri asiakasryhmiä. 4. Hailuodon kunnanvaltuuston kokouksessa jätettiin valtuustoaloite perusturvatoimen vastuualueelle, jossa edellytetään perusturvatoimen selvittävän Saarenkartanon palvelujen riittävyys, muut mahdolliset palveluasumismuodot ja perhehoito sekä kotihoito, omaishoito ja palveluseteli (liite) Edellä oleviin perusteisiin nojaten on perusturvajohtaja pyytänyt tarjouksen koskien Hailuodon kunnan vanhustenhuollon sekä terveyskeskuksen palvelujen ja nykytilan kartoitusta pohjaksi palvelujen kehittämiselle. Tarjoukset on pyydetty jättämään viimeistään klo Selvityksen tavoitteena: 1) Palvelujen nykytilan kartoitus pohjana palvelujen kehittämistarpeille ja kehittämistyön tueksi. 2) Henkilöstömitoitukset, 3) Sijaisten mitoitus-perusteet/sijaisjärjestelmän kehittäminen, 4) Vanhuspalvelulain velvoitteina: 5) Kotihoidon kehittäminen. 6) Omaishoidon kehittäminen. 7) Palvelusetelin käyttöön oton selvittäminen. 8) Palveluasumispaikkojen riittävyys sekä vaihtoehtoiset palvelut ikääntyvälle väestölle, kun kotihoito on riittämätön ja avuntarve ympärivuorokautinen. 9) Soteneuvottelujen pohjaksi kunta tarvitsee myös selvityksen terveyskeskuksen nykytilasta ja toiminnasta.

2 Pvm/ 2 Päätösehdotus: Perusturvajohtaja esittelee pyydetyt tarjoukset ja yhteenvedon lautakunnalle kokouksessa sekä päätösehdotus annetaan kokouksessa. Perusturvajohtaja jakoi kokouksessa yhteenvedon pyydetyistä tarjouksista. Perusturvajohtaja pyysi tarjoukset kolmelta palveluntuottajalta: 1. FCG Konsultointi Oy, Helsinki, 2. Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy, Helsinki, 3. Tutoris Oy, Oulu Määräaikaan mennessä tarjouksen jätti FCG, Helsinki ja Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy Helsinki. Perusturvajohtaja esitti valittavaksi Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy:n selvityksen tekijäksi, koska hänen tarjouksensa on kokonaistaloudellisesti edullisin. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy:n, tarjouksen. Konsulttitoimisto Rauni Segerholm Oy:n tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Kyseessä on kunnan pienhankintaohjeen mukainen kynnysarvon alittava palveluhankinta. Kokouksessa jaettu yhteenveto tarjouksista liitetään tähän pykälään Ptltk 58 Hailuodon kunnan perusturvan palveluselvityksen loppuraportti , konsulttitoimisto Rauni Segerholm, on julkaisuna lähetetty valtuutetuille, perusturvalautakunnan jäsenille, perusturvan esimiehille, johtoryhmän jäsenille ja lukukappaleet perusturvan työyksiköille Konsultti Rauni Segerholm on esitellyt raportin sisällön ja toimenpide-ehdotukset henkilöstölle omassa tilaisuudessa kunnantalon johtokeskuksessa ja luottamushenkilöille kuntastrategiaseminaarin yhteydessä. Perusturvalautakunnan tilaama raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia työ- ja toimintatapojen kehittämiseen ja talouden tuottavuuden lisäämiseen. (Oheismateriaali 3) Päätösehdotus: Perusturvalautakunta päättää valitsemiensa toimenpide-ehdotuksien toteuttamisesta ja aikataulusta perusturvan talousarvion 2015 ja suunnitelmavuosien yhteydessä. Muutettu päätösehdotus: Perusturvalautakunta päättää valitsemiensa toimenpide-ehdotuksien toteuttamisesta ja aikataulusta perusturvan talousarvion 2015 sekä toiminta-ja taloussuunnitelman yhteydessä ja samalla esittää kunnanhallitukselle, että se nimeää työryhmän selvittämään Saarenkartanon ja koulun keittiöiden yhdistämisen mahdollisuutta. Päätösehdotus hyväksyttiin KValt Kvalt 38 VALTUUSTOALOITE KÄYTTÖSUUNNITELMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO LAUTAKUNNILLE Raili Louhimaan valtuustoaloite: / Raili Louhimaa "Hailuodon kunnan sisäisen valvonnan ohjeessa kohdassa 5. Valvontatoimenpiteet toimintaprosesseissa todetaan: "Kunnanvaltuuston asettaminen tavoitteiden pohjalta toimi-elimet hyväksyvät tehtäväalueensa toiminnalliset, taloudelliset ja palvelun laadulliset tavoitteet sekä meno- ja tuloerin käyttö- suunnitelmat" Perusturvalautakunta on kokouksessaan hyväksynyt asiakirjan "Päätösvallan siirto perusturvalautakunnalta viranhaltijoille". Päätös on edelleen voimassa.

3 Päätök-sellä lautakunta on siirtänyt omaa päätösvaltaansa vastaavalle lääkärille, hammaslääkärille ja vanhustyönjohtajalle. Lautakunnan päätös antaa vastaavalle lääkärille, ham-maslääkärille ja vanhustyönjohtajalle oikeuden päättää omaa vastuualuettaan koskevista käyttösuunnitelmista ja määrärahojen käytöstä. Pvm/ 3 Viranhaltijoiden ottokelpoiset päätökset on kunnanhallituksen päätöksen mukaan annettava tiedoksi esimiehelle, oman lautakunnan puheenjohtajistolle, kunnanjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajistolle. Mm. lautakunnalla on otto-oikeus johtavien viranhaltijoiden päätöksiin otto-oikeusohjeiden mukaan (Kunnanhallitus ) Esitän, että hallintosääntöön otetaan määräys, joka kieltää käyttösuunnitelmiin liittyvän päätöksenteon delegoinnin viranhaltijoille" Valtuusto aloitteen liitteenä on perusturvalautakunnan liite 4 päätösvallan siirto perusturvalautakunnalta viranhaltijoille sekä kunnanhallituksen otto-oikeuden käyttämisen ohjeet. lähetetään kunnanhallitukselle valmisteltavaksi Kvalt 23 KUNTALAISALOITE KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN JATKORAKENTAMISEN EDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Kunnan asukkaalla on kuntalain mukainen oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Yleensä asia on valmisteltava niin, että valtuusto voi tehdä siinä lopullisen päätöksen / Kimmo Kaukonen ja asiakumppanit Hailuodon kuntaan on merkitty saapuneeksi kuntalaisaloite: Kevyen liikenteen väylää on jatkettava. Kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut yhteensä 252 henkilöä Hailuodosta, 81 ulkopaikkakuntalaista tai ulkomaalaista henkilöä ja 8 Hailuodossa toimivaa yhdistystä. Aloitteen yhteyshenkilönä ja ensimmäisenä allekirjoittajana on Kimmo Kaukonen Hailuodosta. Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Hailuodon kunta ryhtyy nopeasti selvittämään edellytyksiä Hailuodon kevyenliikenteen väylän jatkamiseksi SEO:lta Ailastoon (Lahentien risteykseen) asti. on esitetty kokonaisuudessaan pöytäkirjan liitteenä. merkittiin tiedoksi ja lähetettiin kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Kimmo Kaukonen esitteli ennen kokouksen avausta jätettyä kuntalais- aloitetta kevyen liikenteen väylän jatkamisesta KHall 208 Hailuodon kunnan keskustaajamassa on Ely-keskuksen hallinnoima kevyen liikenteen väylä välillä Vilkinoja-Sauvola. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kahdessa osassa. Jälkimmäinen osa välillä Pölläntienhaara-Sauvola on rakennettu Tiehallinnon hakemalla tavoite 2 ohjelman mukaisella EAKR-hankkeella ( sis.alv). Kunta on osallis-tunut hankkeeseen rahoitusosuudella valtuuston päätöksellä Hailuodon kunnan maantien 816 välille Vilkinoja-ravintola Ailasto on Tiehallinnon Oulun Tiepiirin toimesta vuonna 2005 suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Väylän rakentamis-tarve on huomioitu kunnan ja Tiehallinnon Oulun piirin Hailuodon kunnan liikenneturvallisuussuunnitelmassa Väylän rakentamisen toteuttajaksi

4 suunnitelmassa on merkitty tiehallinto, ja osuuden Vilkinoja-Seurantalo on kirjattu kuuluvan kiireellisimpään toteutusluokkaan. Hailuodon kunta on esittänyt valtuuston päätöksellä Tiehallinnon Oulun Tiepiirille, että se jättäisi esitetyn mukaisen kevyen liikenteen väylän Vilkinoja-Ailasto hankehakemuksen rahoitettavaksi EU hankkeena. Samalla Hailuo-don kunta on sitoutunut kunnan 27,2 % rahoitusosuuteen yhteensä :n (sis.alv ) hankkeessa vuosina Hanketta ei ole toteutettu. Pvm/ 4 Hailuodon saaren läpi kulkeva maantie 816 Luovontie/Marjaniementie on kapea, ja liikenne tieosuudella on lauttayhteydestä johtuen jonoutuva ja syklinen. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta kevyen liikenteen oh- jaaminen pois maantieltä on perusteltua, jotta vältytään vakavilta onnettomuuksilta. St 816 Ailasto-Kirkonkylä kevyen liikenteen väylä arvioidut toteuttamis- ja hoitokustannukset ovat Pohjois-Suomen ELY-keskuksen arvion mukaan seuraavat (alv 0 %): suunnittelukustannukset lunastuskustannukset rakentamiskustannukset vuosittaiset hoitokustannukset Hankkeen kokonaisrahoitusraamiksi muodostuu (alv 0 %) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on selvittänyt rahoitusmahdollisuuksia eri vastuualueidensa kanssa ja toteaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta rahoitusta ei ole mahdollista saada nopeasti, koska perus- väylänpidon rahoitus on niukkaa. Hankkeen edistäminen MALPE sopimuksen kautta ei ole mahdollinen kaudelle , koska hankkeet on määritelty. Perusrakenteen infrastruktuurin hankkeet eivät enää ole ELY-keskuksen kautta rahoitettavia EAKR-hankkeita. Ohjelmakausilla ja on voitu työllisyyspe-rusteisena EAKR investointihankkeena rahoittaa ko. kaltaisiakin hankkeita, mikäli niissä ollut riittävää, myönteistä matkailu- ja työllisyyskytkentää. Ohjelmakaudella tätä rahoitusta ei ole käytettävissä. Yritystukia ei voi käyttää perusrakenteen infrastruktuurin rakentamiseen. Pohjois-Pohjanmaan liitosta saadun tiedon mukaan maakunnan kehittämisrahan jäljellä olevan määrärahan osalta on tehty seuraava linjaus: "Määräraha kohdennetaan ensisijaisesti kuntien pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa käytetään vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja, uusien avausten valmistelussa ja esiselvityshankkeissa. Määrärahaa on mahdollista kohdistaa lisäksi vaativien EU:n erillisrahoitus- hankkeiden valmisteluun." Pohjois-Pohjanmaan liitosta saadun vastauksen mukaan tiehankkeiden suunnittelu ei täytä riittävässä määrin haettavia vipuvaikutuksia. Määräraha on lakkautettu ensi vuoden valtion talousarviossa. Leader-hankkeita kotiseudun kehittämisen osalta ovat mm. kulttuurikohteiden kunnostaminen tai maisemanhoitosuunnitelmien tekeminen. Suuremmat hankkeet rahoitetaan ELY-keskusten kautta. Hailuodon kunta on kunnanhallituksen päätöksellä sitoutunut kuntaosuuteen Nouseva Rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta todetaan Hailuodon kunnan voivan halutessaan hakea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta suunnittelulupaa ja suunnitella kyseisen kevy-en liikenteen väylän kustannuksellaan. Suunnitelmat vahvistetaan viralliseksi tiesuunnitelmaksi ja tietoimituksella maa-alueet tiealueeksi. Tässä tapauksessa kevyen liikenteen väylän toteutus tapahtuu kunnan kustannuksella, mutta ELY-keskus voi toimia rakennuttajana. Kevyen liikenteen väylän valmistuttua ELY-keskus vastaisi sen hoidosta ja yllä-pidosta. Hailuodon kunnan poistosuunnitelman mukaisesti kiinteiden rakenteiden tasapoisto katujen ja teiden osalta on 15 vuotta, mikä tarkoittaa tarkastelussa olevan hankkeen osal-ta kunnallisveron ylimääräistä korotuspainetta ko. ajalle 1,00 veroprosentilla nykyisen veropohjan mukaisesti. Hailuodon kunnan rahastojen pääoman käyttö asiassa on rajattu ulos lähes kaikkien rahastojen säännöillä. Investointi jouduttaisiin kattamaan lisälainanotolla, mikä kasvattaisi merkittävästi kunnan lainamäärää.

5 Oulun seutu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet Oulun seudun liikennejärjestelmä- suunnitelman 2030 laatimisen. Suunnitelmassa esitetään seudun liikenne- järjestelmästä vastaavien tahojen yhteinen näkemys Oulun seudun liikennejärjestelmän tavoitetilasta, kehittämisen toimintalinjoista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma toimii yhtenä tausta-asia- kirjana seuraavan MALPE-sopimuksen valmistelussa. Hailuodon osalta raportti-luonnoksessa on esitetty Hailuoto-Oulunsalo kiinteän yhteyden hanke, kevyen liikenteen väylän jatkaminen välillä huoltoasema-ailasto ( ) sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen läpi saaren ( ). Raportti tulee lausunnolle kuntaan. Pvm/ 5 MLL:n Hailuodon paikallisyhdistys on jättänyt asiassa kannan- oton, jossa se vetoaa kunnanvaltuustoon Hailuodon kunnan asukkaiden turvallisuuden epäkohdan huomioimiseksi päätöksenteossa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi edellä esitetyn selvityksenä edellytyksistä kevyen liikenteen väylän jatkamiseksi aloitteen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti Kvalt 51 Asiassa käydyssä keskustelussa Susanna Rapinoja teki Raili Louhimaan kannattamana esityksen, että Hailuodon kunta teettää suunnitelman kevyen liikenteen väylän jatka-misesta välille SEO - Lahdenperäntie. Hanke rahoitetaan käyttämällä taseen vapaaehtoisia varauksia. Määräraha suunnitteluhankkeelle varataan euroa. Perusteluna todettiin, että tämän hetken taloudellinen tilanne mahdollistaa kevyen liikenteen väylän suunnittelun pienemmällä määrärahalla kuin on arvioitu. Suunnittelukustannuksia vähentää myös se, että pohjana voidaan käyttää vanhaa suunnitelmaa. Suunnitelman teettäminen kertoisi myös rahoittajalle, että kunta pitää kevyen liikenteen väylää välttämättömänä. Puheenjohtaja totesi keskustelun päättyneen. Koska asiassa tehtiin päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin asiassa äänestys. Äänestys suoritettiin nimen-huutoäänestyksenä, jossa päätösesitystä kannattavat äänestivät JAA ja tehtyä esitystä kannattavat äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä Susanna Rapinojan esitystä kannatti kolme (3) valtuutettua (Hautanen, Louhimaa ja Rapinoja) ja päätösesitystä kannatti kolmetoista (13) valtuutet-tua (Henttu, Iljana, Kalaja, Ketola, Kittilä, Maikkola, Pramila, Rantapirkola, Sauvola K, Sauvola L, Siekkinen, Tanskanen ja Tönkyrä). Puheenjohtaja totesi, että valtuuston päätökseksi on tullut kunnanhallituksen päätösehdotus äänin Kvalt 54 KUNTALAISALOITE JÄKÄLÄN HYÖTYKÄYTÖSTÄ HAILUODOSSA / Markku Sipola Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Markku Sipola Polarmoss Oy:stä on lähestynyt kuntaa jäkälän hyötykäyttöä koskevalla kirjeellä, joka on luonteeltaan aloite.

6 Kirjeessä kerrotaan jäkälän yritysvaikutusten historiasta Hailuodossa. Hailuodon kunta on jo 1930 luvulta lähtien ollut tunnettu siitä, että saaresta on kerätty jäkälää. Jäkälä on toimitettu pääasiassa saksankieliseen Eurooppaan käytettäväksi hautausmaafloristiikassa. Alalla on toiminut useita hailuotolaisia yrittäjiä vuosien varrella. Parhaimmillaan ala on työllistänyt yli sata hailuotolaista. Suomesta jäkälän viennin huippu vuosi oli 1972, jolloin vienti oli yli kartonkia. Tällä hetkellä jäkälän koko- naisvienti Suomesta on alle kartonkia, sisältäen värjätyn jäkälän. Pvm/ 6 Kirjeessä kerrotaan Polarmoss Oy:n toiminnasta Hailuodossa sekä yrityksen toiminnasta jäkälämarkkinoilla. Värjätyn jäkälän ja siitä valmistettujen tuotteiden myötä yritys uskoo jäkälän kysynnän kasvavan. Aloitteessa nostetaan esille huoli jäkälän nostamisesta poronrehuksi, jolloin nostomenetelmä poikkeaa koristejäkälän valikoivasta nostosta. Koristejäkälää voidaan nostaa samalta alueelta usein jo viiden vuoden kuluttua. Hailuodon pitkät perinteet jäkäläsaarena sekä ekologisesti kestävä jäkälän nostotekniikka ovat tärkeitä asioita yrityksen kansainvälisessä markkinoinnissa. Markku Sipola Polarmoss Oy:stä esittää Hailuodon kunnalle, että se pidättäytyy kokonaan jäkälän myymisestä poron rehuksi ja huomioisi hakkuu suunnitelmissa mahdollisuuden säilyttää metsä jäkälänpoiminta- alueena. lähetetään kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.