TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2009"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Jari Mäkinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe TAANTUMASTA UUTEEN NOUSUUN Kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen seurauksena Suomen kansantalous on joutunut syvään taantumaan. Suomen bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan kuluvana vuonna noin 5 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kuntien talous on heikentynyt yleisen taloustilanteen ja verotulojen laskun myötä nopeasti. Viennistä ja merkittävistä yhteisöverotuloista riippuvaisena kaupunkina Tampereen talous heikkeni Suomen kunnista eturintamassa. Valtion ja kaupungin omista taloutta tasapainottavista toimenpiteistä huolimatta kuluvasta vuodesta uhkaa tulla reilusti alijäämäinen. Talouden tasapainottaminen jatkuu mittavilla toimenpiteillä edelleen vuonna Vuoden 2010 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden kaupunkistrategian linjausten ja keväällä hyväksyttyjen talouden tasapainottamista koskevien päätösten mukaisesti. Talousarvion tavoitteena on kuntalaisten palveluiden turvaaminen myös taantuman olosuhteissa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi talousarviossa joudutaan nostamaan kunnallisveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroprosentteja 0,1 prosenttiyksiköllä. Talouden tasapainottamiseksi talousarvio sisältää myös kaupungin henkilöstömenoihin kohdennettuja säästöjä. Ennustelaitokset arvioivat maailmantalouden elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Vaikka taantuma taittuisi nopeastikin, kuntatalous ja Tampereen kaupungin talous paranevat vasta viiveellä. Kaupungin toiminta ja talous on koko taloussuunnitelmakauden mitoitettava odotettavissa olevaan hitaan kasvun aikaan ja varauduttava siihen, ettei palvelujen laajentamiseen tai palvelutason parantamiseen ole mahdollisuuksia. Väestön osalta Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkuu tasaisen vahvana. Elokuun 2009 lopussa Tampereella oli asukasta ja koko kaupunkiseudulla Asukasluvun odotetaan jatkavan kasvuaan aiempien vuosien tasolla talouden taantumasta huolimatta. Kaupunkiseudun yhteistyön tiivistämistä on jatkettu Parashankkeen mukaisesti. Yhteistyön kärkihankkeet; rakennemallityö, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat valmistumassa ja tarkoitus on saada ne kuntien hyväksyttäväksi vuoden 2010 aikana. Tämän jälkeen seutuyhteistyötä jatketaan näiden suunnitelmien ja vuoden 2010 aikana tarkistettavan seutustrategian mukaisesti. Kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia Tampere virtaa oli uuden kaupunginvaltuuston suuri yhteinen ponnistus. Se kertoo miten kaupunkiamme kehitetään ja millainen haluamme tulevaisuudessa olla. Vuoden 2010 talousarviossa toteutamme kaupunkistrategiaa lähes 50 sitovalla toiminnallisella tavoitteella, jotka perustuvat valtuustokaudelle asetettuihin tavoitteisiin ja joiden toteutumisesta raportoimme valtuustolle. Vuoden 2010 talousarviossa tilikauden tulos on verojen korottamisesta ja henkilöstömenosäästöistä huolimatta edelleen 12,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Rahoituslaskelman mukaan tulorahoitus kattaa vain 54 prosenttia investoinneista ja loppuosa rahoituksesta joudutaan hoitamaan lisälainanotolla. Lainamäärä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Laskelmat osoittavat, että talouden tasapainottamista on jatkettava edelleen taloussuunnitelmavuosina. Kaupungin toimintamenot on talousarviossa jäädytetty vuoden 2009 talousarvion tasolle. Toimintamenojen kasvua on viime vuosina kiihdyttänyt kunta alan poikkeuksellisen kallis palkkaratkaisu, jonka kustannusvaikutukset ulottuvat vielä ensi vuoteen. Kunta alan sopimukset umpeutuvat vuoden 2010 alussa ja vielä ei tiedetä millaisia kustannusvaikutuksia uusiin sopimuksiin on tulossa. Talousarvioon sisältyy kaikkien toimintayksiköiden henkilöstömenoihin kohdennettu vähennys. Kohdentaminen on tehty siten, että sen säästövaikutus vaihtelee 2 5 prosentin välillä ja peruspalveluita tuottavilla yksiköillä säästö on muita pienempi. Talousarvion investointeja on vähennetty viime vuosien tasosta. Kokonaisinvestointien taso on kuitenkin edelleen korkea ja näin kaupunki osaltaan helpottaa taantuman yli pääsemistä ja työllisyyttä. Investoinnit ovat pääasiassa korvausinvestointeja tai kaupungin aiempien päätösten mukaisia yhdyskuntarakenneinvestointeja. Aiempien suunnitelmien ulkopuolelta Pyynikin uimahallin kunnostus sisältyy talousarvioon. Taantuma ja työttömyyden voimakas kasvu yllätti meidät kaikki nopeudellaan ja syvyydellään. Vanha viisaus on, että taantumasta selviävät parhaiten ne, jotka reagoivat siihen omilla toimillaan nopeimmin ja rakentavat jo taantuman aikana uuden nousun portaita. Tampereella on aina osattu kohdata vaikeudet rohkeasti. Sen me teemme nytkin ja olemme valmiina uuteen nousuun! Timo P. Nieminen pormestari

4 Esipuhe

5 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö 11 Väestö 11 Työ 13 Asuminen 14 Taloudelliset lähtökohdat 16 Talouden kehitysnäkymät 16 Kuntatalous 17 Kaupungin talous 17 Talous ja strategiaprosessi 18 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 19 Talousarvion osat 19 Talousarvion sitovuus 20 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta 21 Henkilöstö 23 Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi 25 Strategiaosa Tampere virtaa kaupunkistrategia 29 Tuottavuusohjelma 45 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet 48 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet 51 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 55 Verotulot 55 Valtionosuudet 57 Korkotulot ja menot 58 Muut rahoitustulot ja menot 60 Antolainauksen muutokset 61 Korollisten velkojen muutokset 62 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 63 Varhaiskasvatus ja esiopetus 66 Perusopetus 68 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 70 Psykososiaalisen tuen palvelut 71 Kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut 73 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 75 Toisen asteen koulutus 80 Osaamisen edistäminen 82 Elinkeinojen edistäminen 84

6 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 87 Kirjastopalvelut 90 Museopalvelut 92 Kulttuuripalvelut 94 Liikuntapalvelut 96 Vapaan sivistystyön palvelut ja taiteen perusopetuksen palvelut 98 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 101 Perusterveydenhuollon avopalvelut 105 Erikoissairaanhoidon palvelut 107 Päihde ja mielenterveyspalvelut 108 Sosiaalisen tuen palvelut 110 Vammaispalvelut 112 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 115 Kotona asumista tukevat palvelut 119 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 121 Kaupunkiympäristön kehittäminen 123 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 126 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 129 Joukkoliikenne 132 Pelastustoimi 134 Konsernihallinto 135 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 141 Avopalvelut 144 Laitoshoito 147 Erikoissairaanhoito 150 Päivähoito ja perusopetus 152 Toisen asteen koulutus 155 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 158 Konsernipalvelut 161 Taloushallinnon palvelukeskus 161 Hallintopalvelukeskus 163 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 165

7 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Taseyksiköt 167 Tampereen aluepelastuslaitos 167 Rahastot 170 Vahinkorahasto 170 Asuntolainarahasto 171 Liikelaitokset 172 Tampereen Vesi Liikelaitos 173 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 176 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 179 Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitos 182 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 185 Tampereen Ateria Liikelaitos 188 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 191 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 194 Laskelmat Tuloslaskelma 207 Investoinnit 210 Rahoituslaskelma 215 Liitteet Strategiset projektit 221 Luova Tampere 221 Avoin palveluliiketoiminta ja innovaatioympäristö 222 Ratina 223 Vuores 225 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 227 Valtionosuudet 234 Täydentäviä tietoja 237 Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon 238

8 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

9 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talous ja strategiaprosessi Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Henkilöstö Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi

10 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

11 Yleiset lähtökohdat 11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Tampereella oli vuoden 2008 lopussa asukasta. Väkimäärä kasvoi asukkaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisten kolmen vuoden kasvu on ollut keskimäärin yli asukasta. Kuluvan vuoden elokuussa ylittyi asukkaan raja. Vuonna 2020 Tampereella arvioidaan asuvan asukasta ja vuonna asukasta. Vuonna 2008 alle 16 vuotiaita oli eli 14,8 prosenttia väestöstä. Alle 7 vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonna noin 150 lapsella, kun kouluikäisten määrä pienentyi 500:lla. Vielä vuonna 1980 alle 16 vuotiaiden osuus väestöstä oli lähes 20 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa 65 vuotta täyttäneitä tamperelaisia oli eli 15,7 prosenttia väestöstä. Lasten ja ikäihmisten määrä kasvaa väestösuunnitteen mukaan. Päivähoitoikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli lapsella, vaikka heidän suhteellinen osuutensa väestöstä pieneneekin. Kouluikäisten määrä vähenee aluksi vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen myös heidän määränsä kääntyy kasvuun. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä lähes henkilöllä, joista kaikkein iäkkäimpien eli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa henkilöllä. Ikäihmisten osuus väestöstä nousee lähes 21 prosenttiin. Lasten ja ikäihmisten määrän muutos (henkilöä) 85 vuot vuot vuot vuot. 0 6 vuot Väestö keskittyy edelleen suurille yliopistoseuduille. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa pääkaupunkiseudun jälkeen eniten. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2008 lopussa asukasta. Vuoden 2009 kasvuksi arvioidaan noin asukasta. Kaupunkiseudun kasvussa on mukana myös Kuru sen liityttyä Ylöjärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Väestön kasvu Tampereella ja kehyskunnissa vuosina , arvio 2009 (henkilöä) Kehyskunnat Tampere:Nettomuutto Tampere:Syntyneiden enemmyys Kaupunkiseudun väkiluvun arvioidaan kasvavan kuntien omien ennusteiden ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyön mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 vielä asukkaalla, jolloin nykyinen kaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen asukkaan työssäkäynti, yhteistyö ja asuinalueen. Viimeisten kuuden vuoden aikana syntyneiden määrä on kasvanut vuosittain. Viime vuonna Tampereella syntyi ennätykselliset lasta. Edellisen kerran näin paljon uusia tamperelaisia syntyi 1960 luvun lopulla. Tämä kehitys tukee väestösuunnitteen arviota lasten määrän kasvusta myös tulevaisuudessa. Syntyneiden enemmyyden arvioidaan tänä vuonna laskevan 650 henkilöön, koska kuolleiden määrä kasvaa viime vuodesta henkilöä * Lähde: Tilastokeskus henkilöä Lähde: Kaupungin väestösuunnite

12 Yleiset lähtökohdat 12 Muuttojen määrä on kasvanut tasaisesti 2000 luvun alkuvuosien notkahduksen jälkeen. Tampereelle muutti vuonna 2008 yhteensä noin uutta asukasta ja noin tamperelaista muutti kaupungista pois. Heikko taloudellinen tilanne näkyy yleensä keskuskaupungin ja näin myös Tampereen muuttoliikkeessä tulomuuton lisääntymisenä ja lähtömuuton vähentymisenä. Tampereen saama muuttovoitto oli viime vuonna 947 henkilöä, kun vielä vuosituhannen alussa se oli lähes asukasta. Vuonna 2009 nettomuuttovoitto noussee henkilöön. Pääosa muuttovoitosta kertyy syksyllä uusista opiskelijoista. Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy Pirkanmaan ulkopuolelta. Muuttoliike seutukunnan kuntiin on muuttunut Tampereelle yhä enemmän tappiolliseksi. Taloudellisen tilanteen heikentyminen hidastaa erityisesti naapurikuntiin suuntautuvaa muuttoliikettä. Ennätysvuosina 2005 ja 2007 muuttotappio oli yli asukasta, mistä sen odotetaan pienentyvän tänä vuonna noin henkilöön. Maahanmuutto on nousemassa entistä tärkeämmäksi muuttoliikkeessä. Maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1989 suuremmaksi kuin maassamuuton muuttovoitto. Vuonna 2008 Tampereen maahanmuutosta saama muuttovoitto, 549 henkilöä, oli edelleen enemmän kuin maassamuuton muuttovoitto. Tänä vuonna määrä pysynee samana. Taloudellisen tilanteen kiristyminen on hidastanut kaupungin sisäistä muuttoliikettä. Viime vuonna noin tamperelaista vaihtoi asuinpaikkaansa kaupungin sisällä. Kotimainen nettomuutto ja nettomaahanmuuton osuus muuttoliikkeestä , arvio 2009, (henkilöä, %) Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuutto % 70 % 60 % 50 % 40 % Tulomuuttajat ovat edelleen pääasiassa nuoria vuotiaita. Tampereen nuorista saama muuttovoitto on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2008 se oli lähes henkilöä. Suurin poismuuttajien ryhmä ovat vuotiaat vanhemmat lapsineen. Tulomuuttajien ansiotaso on selvästi alhaisempi kuin kaupungista naapurikuntiin muuttavien työssäkäyvien lapsiperheiden. Tampere menettääkin muuttajien myötä vuosittain verotuloja yli 10 miljoonaa euroa. Tampereelle muutetaan myös usein töitä etsimään. Työttömien muutot vähentyivät usean vuoden ajan parantuneen työllisyystilanteen myötä. Nyt ne kääntynevät jälleen kasvuun 1990 luvun lamavuosien tapaan. Tyypillinen työtön muuttaja on alle 25 vuotias keskiasteen koulutuksen saanut nuori nainen. Tampereelta muuttaa pois selvästi enemmän korkeasti koulutettuja kuin kaupunkiin tulee. Heistä valtaosa jää kuitenkin kaupunkiseudulle asumaan. Vuonna 2007 tutkinnon suorittaneiden osuus oli Tampereella 71,0 prosenttia, kun se kuudessa suurimmassa kaupungissa oli keskimäärin 69,8 prosenttia. Sen sijaan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Tampereella 10,7 prosenttia, kun se suurimmissa kaupungeissa oli keskimäärin 13,3 prosenttia. Tampereella on Helsingin jälkeen toiseksi eniten eli lähes yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa. Tamperelaisten kaikkien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot vuonna 2007 olivat keskimäärin euroa, mikä oli hieman koko maan keskiarvoa enemmän ( euroa). Kotitalouden käytettävissä olevat tulot muodostuvat jäsenten yhteenlasketuista palkka, yrittäjä ja omaisuustuloista lisättynä tulonsiirroilla ja vähennettynä veroilla ja veronluontoisilla maksuilla. Tamperelaisella asuntokunnalla oli vuonna 2007 käytössään keskimäärin euroa (mediaani). Määrä oli selvästi koko maata ja seutukuntaa pienempi. Seutukunnan kunnissa asuntokuntien käytössä olleet tulot olivat lähes euroa suuremmat. Jos Tampereen ja kehyskuntien vaihtelut asuntokuntien koossa ja ikärakenteessa muutetaan vertailukelpoisiksi, ero supistuu 900 euroon. Ero on kuitenkin kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana * 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde:Tilastokeskus Viimeisen viiden vuoden aikana tuloerot ja pienituloisten määrä ovat kasvaneet huolestuttavasti. Vuoden 2003 minitaantuman jälkeen pienituloisiksi määriteltyjen tamperelaisten määrä on kasvanut noin henkilöllä. Vuoden 2007 lopussa Tampereella oli yhteensä pienituloista henkilöä, joilla oli käytettävissään vuoden 2007 aikana enintään euroa. Alle 18 vuotiaita pienituloisia oli henkilöä. Nimellinen pienituloisuusraja on 60 prosenttia koko maan väestön mediaanitulosta.

13 Yleiset lähtökohdat 13 Työ Työvoimaan kuului Tampereella vuoden 2007 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä henkilöä, joista oli työttömänä. Työllisen työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä oli kasvanut 71,5 prosenttiin. Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2007 lopussa 1,15. Suurista kaupungeista tilanne oli parempi ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Työvoiman ulkopuolella oli 48,2 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä eläkeläisten osuus koko väestöstä kasvaa 20 prosentista yli 23 prosenttiin. Työllisyystilanne heikkeni olennaisesti kuluneen vuoden aikana maailmanlaajuisen taantuman myötä. Tosin työllisyyden paraneminen alkoi hidastua Tampereella jo ennen taantuman alkua. Alimmillaan työttömyysprosentti (9,5) oli tällä vuosituhannella vuoden 2008 huhtikuussa, mistä se nousi vuoden loppuun 10,4 prosenttiin. Syyskuussa 2009 työttömyysaste oli 14,3 prosenttia, mikä oli Pirkanmaata ja koko Suomea selvästi korkeampi. Tampereen työttömyysprosentti oli kuuden suurimman kaupungin korkein. Työttömänä oli syyskuun lopussa henkilöä, mikä oli noin henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Työttömyys on kohdistunut erityisesti nuoriin, joita oli työttömänä Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2008 syyskuussa. Pitkäaikaistyöttömänä oli henkilöä eli noin 400 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste Tampereella ja koko maassa , (vuosineljännes, %) % TAMPERE KOKO MAA Tampereelle syntyi vuosien taloudellisessa noususuhdanteessa lähes uutta työpaikkaa, mikä oli valtakunnan kärkiluokkaa. Tampereella oli vuoden 2006 lopussa yhteensä työpaikkaa. Toimialoista eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (20 %), kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalveluissa (18 %), terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa (15 %), kaupassa (12 %), koulutuksessa (8 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikennepalveluissa sekä rakentamisessa (molemmissa 6 %). Kaupunkiseudun työpaikoista 74 prosenttia sijaitsi Tampereella, jonka työpaikkaomavaraisuusaste nousi 123 prosenttiin. Kaikista kaupunkiseudun työllisistä 42 prosenttia kävi Tampereella töissä. Tampereen työssäkäyntialue kattoi vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen 14 kuntaa, joiden työllisistä vähintään 10 prosenttia kävi töissä Tampereella. Työmatkaliikenne on vilkastunut entisestään viime vuosina. Vuonna 2006 Tampereella kävi muista kunnista töissä lähes henkilöä (v noin ), joista naapurikunnista tuli kaksi kolmesta. Vastaavasti noin (v alle ) tamperelaista kävi muualla töissä. Tamperelaisia pääkaupunkiseudulla (pääasiassa Helsingissä) töissä käyviä oli noin henkilöä enemmän kuin pääkaupunkiseudulta Tampereella töissä käyviä. Yritystoimipaikkojen lukumäärä kasvoi Tampereella vuonna 2007 lähes :een. Edellisestä vuodesta määrä lisääntyi 650:lla (5,8 %). Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuosikymmeneen. Yritystoimipaikkojen määrän lisääntyminen ei kuitenkaan kasvattanut enää samassa määrin työllistettyjen määrää ja liikevaihtoa. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kasvussa suhdannehuippu saavutettiin vuonna 2006 ja kasvu hidastui vuonna 2007, jolloin pitkään jatkunut tuottavuuden kasvu pysähtyi. Tampereen seutukunta menestyi parhaiten suurista seutukunnista vuosina BTV indikaattorilla mitattuna. Indikaattori mittaa bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön muutosta, jotka kaikki kasvoivat tasaisesti. Tampereen seutukunta sijoittui neljänneksi verrattaessa kaikkia seutukuntia. Taloudellinen taantuma pysäyttää työpaikkojen määrän kasvu. Niiden määrä voi laskea usealla tuhannella kuten tapahtui 1990 luvun lamassa. Sekä konkurssien että lopettaneiden yritysten ja niissä työskennelleen henkilöstön määrä on kasvanut reippaasti vuoden 2008 lopussa ja alkuvuonna Lähde: TE keskus

14 Yleiset lähtökohdat 14 Asuminen Tampereella oli vuoden 2008 lopussa asuntoa, joista joka neljäs oli omakoti tai rivitaloissa. Vuokra asuntojen osuus asuntokannasta on noussut 40 prosenttiin (noin asuntoa). Noin 30 % vuokra asunnoista oli kaupungin omistamia. Kuluvana vuonna asuntotuotanto pienenee asuntoon ja sen arvioidaan pysyvän vähäisenä myös ensi vuonna. Vasta vuonna 2011 rakentamisen odotetaan piristyvän. Vuosina rakennettiin asuntoja vilkkaasti; keskimäärin asunnon vuosivauhtia. Vuonna 2008 valmistui yhteensä asuntoa. Suuriin kaupunkeihin verrattuna Tampereen 2000 luvun keskimääräinen asuntotuotanto asukasta kohti (suhdeluku 8,9) sijoittuu Vantaan kanssa keskikastiin. Suurinta tuotanto on ollut Oulussa (11,8) ja Espoossa (9,8). Vähäisintä se on ollut Turussa (4,4) ja Helsingissä (5,7). Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan , arvio (asuntojen lukumäärä) Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Vuokra asunnot * 2010* 2011* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Vuokra asuntojen osuus valmistuneista asunnoista oli korkeimmillaan 2000 luvun alussa. Huippuvuosina Tampereella valmistui yli vuokra asuntoa vuodessa. Tänä vuonna valmistuu noin 600 ja ensi vuonna jopa 800 vuokra asuntoa eli niiden osuus nousee lähes 60 prosenttiin koko tuotannosta. Kaupungin määräämisvallassa oleville yrityksille ja yhteisöille valmistuu tänä vuonna vuokraasuntoja 226, mikä on 34 prosenttia koko vuokraasuntotuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen osuus asuntotuotannosta on vaihdellut 2000 luvulla voimakkaasti. Suurimmillaan se oli vuonna prosenttia ja alimmillaan vuonna prosenttia. Viime vuonna valtion lainoittamien asuntojen osuus oli viidennes. Valtion lainoitus suuntautuukin entistä enemmän erityisryhmille suunnattuihin asuntoihin. Vuonna 2009 valtion lainoittamia asuntoja valmistuu 561 (46 % koko tuotannosta). Asumisoikeusasuntoja rakennetaan keskimäärin kahden hankkeen vuosivauhdilla. Vuonna 2007 ei Tampereelle valmistunut asumisoikeusasuntoja lainkaan, mikä oli ensimmäinen nollavuosi asumisoikeusjärjestelmän historiassa. Opiskelija asuntoja valmistui viime vuonna 248 ja tänä vuonna 286. Opiskelijoille on valmistunut 2000 luvulla yhteensä uutta vuokra asuntoa. Tosiasiassa opiskelijoille tarkoitetut vuokra asunnot ovat lisääntyneet enemmänkin, koska asuntoja on hankittu myös ostamalla vanhoja kiinteistöjä. Senioriasuntojen rakentaminen on vilkasta Tampereella lähivuosina. Viime vuoden lopussa niitä oli noin 2 544, joista neljännes oli omistusasuntoja ja loput vuokra asuntoja. Niiden määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2011 loppuun mennessä noin senioriasuntoon. Vuosina arvioidaan valmistuvan noin kerrostaloasuntoa vuodessa. Pientaloasuntojen osuus pysyy alle 20 prosentissa koko asuntotuotannosta. Vuonna 2009 eniten asuntoja valmistuu Hervantaan, Kalkkuun ja Ratinaan. Lähivuosina voimakkain rakentaminen siirtyy eteläiselle suuralueelle, jossa alkoi vuoden 2008 lopussa Vuoreksen uuden asuinalueen rakentaminen noin asukkaalle. Tampereen kasvu edellyttäisi vuosittain noin asunnon rakentamista. Väestöennusteiden mukaan asuntorakentamisen kysynnän oletetaan pysyvän lähivuosina voimakkaana, mikä asettaa suuria haasteita kaupungin ja koko kaupunkiseudun asunto, kaavoitus ja tonttipolitiikalle. Asuntojen hintojen nousu oli varsin voimakasta heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nousuvauhti taittui vuonna 2007 ja vuoden 2008 lopussa asuntojen hinnat kääntyivät selvään laskuun, joka jatkui loiventuneena maaliskuuhun Hiljaisia asuntomarkkinoita ovat piristäneet sijoitus ja ensiasuntojen ostajat, joita alentuneet hinnat ja alhaiset lainojen korot ovat houkutelleet.

15 Yleiset lähtökohdat 15 Asuntojen hintojen ja vuokrien indeksiluku , (2005=100, vuosineljännes) =100 Vuokrat Hinnat Loppukeväästä asuntojen hinnat kääntyivät nousuun. Kesällä 2009 kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Keskustassa asuntojen neliöhinta oli useita satoja euroja korkeampi kuin muualla kaupungissa. Helsingissä asunnosta joutui maksamaan kesällä 2009 keskimäärin euroa/m², kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon sai keskimäärin eurolla/m². Vuokrien nousuvauhti on tasaantunut kuluvana vuonna. Asuntojen vuokrat nousivat vuonna 2007 Tampereella 3,8 %, mikä oli voimakkainta suurten kaupunkien vertailussa. Vuokrien nousu vain kiihtyi vuonna 2008, jolloin vuokrien reaalinen vuosikasvu, 5,4 %, oli Helsingin jälkeen seuraavaksi suurinta /I III 2006/I III 2007/I III 2008/I III 2009/I Kesällä 2009 tamperelainen maksoi huoneistoistaan vuokraa keskimäärin 10,40 euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli 11,08 euroa/m² ja aravavuokra asuntojen 9,23 euroa/m². Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asunnon keskivuokra oli reilusti yli 12 euroa/m². Muualla Suomessa asuntojen vuokra oli keskimäärin 8,96 euroa/m².

16 Yleiset lähtökohdat 16 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Talouden kehitysnäkymät Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodanjälkeisen ajan syvimpään taantumaan. Edes 1970 luvun öljykriisi ei aikaansaanut yhtä syvää ja globaalia taantumaa. 30 luvun Suuren Laman toisinto vältettiin ainutlaatuisen aggressiivisella ja yhtäaikaisella talouspolitiikalla niin Euroopassa, USA:ssa, Kiinassa kuin Japanissakin. Positiiviset viestit kesän 2009 aikana kertovat, että taantuma on kesän aikana hellittänyt ja talous alkaisi elpyä Kiinan ja muiden Aasian kehittyvien maiden johdolla. Maailman bruttokansantuote laskee kuitenkin kuluvana vuonna noin 2 prosenttia. Paluuta taantumaa edeltäneeseen tilanteeseen ei välttämättä ole, koska osa kulutuksesta perustui velkarahaan, jota maksetaan takaisin vielä pitkään. Erityisesti tämä näkyy Yhdysvalloissa. Myös valtioiden elvytyspakettien vaatima velkaantuminen rajoittaa talouskasvua tulevaisuudessa. Globaalitalouden kasvun pitkän ajan riskit liittyvät menestykseen ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä. Toinen kaikkia maita koskeva haaste on väestön ikääntyminen ja siihen sopeutuminen. Euroalueella taantuma on jo hellittänyt vuoden 2009 lopussa. Tästä vuodesta tulee silti heikoin toisen maailmansodan jälkeen. Bruttokansantuotteen ennakoidaan laskevan lähes 4 prosenttia. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen ennätyksellisen alhaalla, 1,0 prosentissa. Koron lasku näyttää epätodennäköiseltä ja nousua voidaan odottaa aikaisintaan keväällä Suomen talous on ollut koko vuoden nopeassa syöksykierteessä, joka on ollut yhtä jyrkkä kuin 1990 luvun laman alkuvaiheessa. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon pudotus oli peräti 8,5 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pohjakosketuksen uskotaan olevan ohitse, koska maailmankaupan elpyminen alkaa vähitellen tukea vientiä. Vuoden 2009 bruttokansantuotteen laskuksi ennustetaan 4,5 7,2 prosenttia, mutta ensi vuonna talouden odotetaan jo kääntyvän verkkaiseen kasvuun. Työllisten määrä on pienentynyt kuluvana vuonna henkilöllä ja työllisyysaste on pudonnut alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 9 prosenttiin ja jatkaa nousuaan pitkälle ensi vuoteen. Työmarkkinoilla pahin on vielä edessä, koska työllisyys reagoi tuotannon muutoksiin yleensä puolen vuoden viiveellä. Työttömien määrä kasvaa ensi vuonna henkilöllä ja työttömiä on Työttömyysaste voi hetkellisesti nousta 13 prosenttiin. Tilanne on heikoin rakentamisessa ja teollisuudessa. Työttömyys koskettaa erityisesti nuoria. Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny, vaikka keskiansioiden nousu jatkuu ja valtio on keventänyt tuloverotusta. Säästämisasteen kohotessa kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden pahentuessa kotitalouksien varovaisuus jatkuu ja kulutus supistuu. Kuluttajahintojen nousu hidastui alkuvuonna ja kääntyi jopa negatiiviseksi kesän aikana öljyn ja ruuan halpenemisen sekä asuntolainojen korkomenojen alenemisen myötä. Inflaation odotetaan pysyvän nollan tuntumassa vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna öljyn ja muiden raaka aineiden hintojen sekä korkojen nousu yhdessä arvonlisä, alkoholi, tupakka, makeisverojen kanssa nostavat kuluttajahintoja. Suomen pitkän aikavälin haaste on väestön ikääntyminen sekä suurten ikäluokkien eläköityminen. Hyvinvointipalveluiden nykytason turvaaminen aiheuttaa julkiselle sektorille suuret rahoituspaineet, joista selviäminen vaatii työllisyyden ja tuottavuuden kehitystä. Lisäksi tarvitaan ulkomaista työvoimaa, koska työssäkäyvät ikäluokat pienenevät. Eläkeja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoiman määrä vähentyy ja kansantuotteen ja veropohjan kasvu kaventuu. Julkinen talous ajautuu vaikeaan tilanteeseen taantuman myötä. Elvytystoimien seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Vuodesta 1998 ylijäämäisenä pysynyt julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyy tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi ja alijäämä syvenee edelleen vuonna Rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 13 miljardia euroa viime vuodesta eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä on suurempi pudotus kuin lamavuonna Huolimatta suhdannenäkymien hienoisesta kohenemisesta vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyy edelleen 3,3 miljardia euroa. Vakaus ja kasvusopimuksen alijäämäraja, kolme prosenttia bruttokansantuotteesta rikkoutuu ensimmäisen kerran Suomen EMU jäsenyyden aikana. Finanssipolitiikka on ensi vuonnakin kasvua tukevaa.

17 Yleiset lähtökohdat 17 Kuntatalous Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuodesta Kuntien yhteisövero osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nosto vuosille lieventää pudotusta, mutta siitäkin huolimatta kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna noin 400 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi elokuussa parisen prosenttia, mutta kunnallisveropohja heikkenee työllisyysnäkymien synkentyessä. Investointien odotetaan putoavan vuoden 2008 tasolta, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintojen alentuessa. Edellä kuvatulla selkeästi hidastuvallakin menokehityksellä kuntien vuosikate laskisi tänä vuonna 1,7 mrd. euroon ja se kattaisi poistoista noin 85 prosenttia. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 2 prosenttia. Kuntien vuodesta 2010 on tulossa vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kaikkiaan kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän noin 2 prosenttia. Vaikka kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan 3,6 prosenttiin ja menojen kasvu on selvästi hitaampaa kuin viime vuosina keskimäärin, on se taloustilanteeseen suhteutettuna nopeaa. Vuosikatteen arvioidaan jäävän 1,2 mrd. euroon ja se kattaisi tällöin poistoista alle 60 prosenttia. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisesti kunta alan työmarkkinaratkaisusta. Kun kunnallisveroaste ei vuonna 2009 noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Kuntatalouden tulojen ja menojen välille syntyy talouskriisin seurauksena vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin hitaasti parantua. Kun talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun odotetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, ei kuntatalouden menojen kasvu voi jatkua viime vuosien nopeudella. Samalla kun peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistusten merkitys korostuu entisestään. Kunta alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 prosenttia. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Kaupungin talous Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen nopeasti huonontunut maailmanlaajuisen taantuman seurauksena, mikä on näkynyt verotulojen romahtamisena. Verotulot ovat vähenemässä vuodesta 2008 noin 13 milj. euroa ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot ovat alittumassa noin 31 milj. eurolla. Kaupungin talous oli talousarvion valmistelun käynnistyessä muotoutumassa noin 80 milj. euroa alijäämäiseksi, minkä vuoksi käynnistettiin laajat talouden tasapainottamistoimenpiteet. Talouden tasapainokeinot käsittävät tulojen lisäyksiä, menosäästöjä ja tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi työllisyyttä edistävien investointien toteuttamiseksi kaupunki velkaantuu vuonna 2010 noin 60 milj. euroa. Vuosien 2011 ja 2012 toimintamenojen kasvun mitoittaminen tulojen kasvun mukaiseksi on taloussuunnitelmakauden keskeisin haaste.

18 Yleiset lähtökohdat 18 Talous ja strategiaprosessi Talous ja strategiaprosessiin vaikutti vuoden 2009 aikana olennaisesti kaupunkistrategian uudistaminen. Uuden kaupunkistrategian laadintaa on kuvattu talousarvion strategiaosassa. Kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelun kaupunkistrategialuonnoksesta , ja lähetekeskustelun perusteella muokattu strategialuonnos toimi vuoden 2010 talousarvion valmistelun pohjana. Talousarvion kehysneuvottelut käytiin toukokuussa ja kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Tampere virtaa kaupunkistrategian Talousarvion 2010 toiminnallisten tavoitteiden valmistelu käynnistyi kuitenkin jo kesäkuussa strategialuonnoksen pohjalta. Toiminnalliset tavoitteet on johdettu suoraan uuden kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista asettamalla niille mittarikohtaisia sitovia tavoitetasoja vuodelle Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli alustavia tavoitetasoja ja ohjeisti jatkovalmistelua. Tilaajalautakuntien palvelustrategioita laadittiin rinnan kaupunkistrategian uudistamisen kanssa ja ne hyväksyttiin lautakunnissa syksyllä Kaupunkistrategian ja palvelustrategioiden suhdetta linjattiin siten, että kaupunkistrategiassa esitetään ne keskeiset tavoitteet, joita valtuusto haluaa erityisesti seurata. Monet näistä tavoitteista ovat yhteisiä usealle ydinprosessille. Kaupunkistrategiaan perustuvissa palvelustrategioissa esitetään kaupunkistrategiaa konkreettisempia ydinprosessikohtaisia tavoitteita. Kaupunkistrategiaa täydennetään myös henkilöstöohjelmalla, joka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Syksyllä 2009 päivitetään myös tuotantostrategioita kaupunkistrategian, palvelustrategioiden ja henkilöstöohjelman pohjalta. Yksi kaupunkistrategian keskeisimmistä painotuksista on tuottavuuden lisääminen. Tuottavuusohjelmaa on laadittu syksyn 2009 aikana. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on nivottu yhteen strategian toteutuksen kanssa siten, että osa kaupunkistrategiasta johdetuista vuoden 2010 sitovista tavoitetasoista tukee tuottavuusohjelman toteutusta. Konsernin johtoryhmän talousarvioseminaari pidettiin ja pormestarin talousarvioehdotus valmistui Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Pormestari Tilaajalautakunnat Lasten ja Sivistys ja Terveyttä ja Osaamis ja Ikäihmisten nuorten elämänlaatu toimintakykyä elinkeino palvelujen edistävien palvelujen palvelujen lautakunta lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais apulais apulaispormestarpormestarpormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Kaupunginhallituksen Tarkastus jaostot toimikunta Sisäinen Suunnittelu Henkilöstö tarkastus jaosto jaosto Konsernihallinto Hallinto ja Kaupunki Talous ja henkilöstöryhmä kehitysryhmä strategiaryhmä hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä palvelusopimukset Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Avopalvelut johtokunta johtokunta Laitoshoito johtokunta Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta Taloushallinnon palvelukeskus (nk) Hallintopalvelukeskus (nk) Taseyksiköt Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Infratuotanto (jk) Tampereen Tilakeskus (jk) Tampereen Kaupunkiliikenne (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Tampereen Vesi (jk) Tampereen Tietotekniikka (jk) Tullinkulman Työterveys (jk)

19 Yleiset lähtökohdat 19 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous ja investointiosat, osan tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän. Strategiaosassa esitetään elokuussa 2009 hyväksytyn Tampere virtaa kaupunkistrategian pääkohdat. Strategiaosassa esitetään myös talousarvion toiminnalliset tavoitteet eli kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista johdetut sitovat tavoitetasot vuodelle Talousarvion strategiaosassa esitetään lisäksi tuottavuusohjelma, uudistetut palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan ne keskeiset kaupunkistrategian painotukset ja talousarvion toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat kutakin ydinprosessia. Ydinprosesseja koskevat toiminnalliset tavoitteet on kokonaisuudessaan esitetty talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit. Tilaajaosassa esitetään kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä konsernihallinnon ja ydinprosessien (lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, kaupunkiympäristön kehittäminen) talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri ja vapaa ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu toisen asteen koulutuksen, osaamisen edistämisen sekä elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuksista. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu kirjastopalvelujen, kulttuuripalvelujen, museopalvelujen, liikuntapalvelujen ja vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelujen palvelukokonaisuuksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu perusterveydenhuollon avopalvelujen, erikoissairaanhoidon, päihde ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu kotona asumista tukevien palvelujen sekä hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuuksista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista. Tuottajaosassa esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen, liikelaitosten sekä muiden taseyksiköiden) toiminnalliset tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat ja investoinnit. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden osalta esitetään lisäksi rahoituslaskelmat. Hyvinvointipalvelut koostuu avopalvelujen, laitoshoidon, erikoissairaanhoidon, päivähoidon ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden tuotantoalueista. Konsernipalveluita ovat taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Logistiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi, Tampereen Tietotekniikka,

20 Yleiset lähtökohdat 20 Tullinkulman työterveys sekä Tampereen Infratuotanto. Muut taseyksiköt ovat Tampereen aluepelastuslaitos, Vahinkorahasto ja Asuntolainarahasto. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio sekä suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan ja tuottajaosan tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden muutokset (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelman lopussa esitetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion liitetietoina esitetään kaupungin merkittävimmät strategiset projektit Luova Tampere, Avoin palveluliiketoiminta ja innovaatioympäristö, Vuores ja Ratina. Talousarvion liitetiedoissa asetetaan tytäryhteisöille 30 yhteisökohtaista toiminnallista tavoitetta, jotka tuovat esille pääomistajan tahdon. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleiset lähtökohdat Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosa Talousarvion strategiaosassa esitetään 49 kaupunkistrategiasta ja tuottavuusohjelmasta suoraan johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Sitovia toiminnallisia tavoitteita asetetaan strategiaosan lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa. Tilaajaosa Kaupungin yhteisissä erissä valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja menojen netto sekä rahoitustulojen ja menojen netto. Rahalaitoksista nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Muista kaupungin yhteisten erien olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Ydinprosesseilla sitovia eriä ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi investointien bruttomenot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto ja henkilöstöryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Vuoreksen, Ratinan sekä Särkijärven eritasoliittymän sekä siihen liittyvien katujärjestelyiden hankekohtaiset käyttötalous ja investointimäärärahojen bruttomenot ovat sitovia. Pormestari voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä. Tuottajaosa Talousarvion tuottajaosassa asetetaan kaupunkistrategiaan pohjautuen hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille 2 yhteistä sitovaa toiminnallista tavoitetta. Konsernipalvelujen yksiköille asetetaan 1 yhteinen sitova toiminnallinen tavoite. Liikelaitoksille ja taseyksikkönä toimivalle Tampereen aluepelastuslaitokselle asetetaan 2 yhteistä ja 14 organisaatiokohtaista toiminnallista tavoitetta, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille ja konsernipalvelujen yksiköille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa tulos sekä investointien bruttomenot. Hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotantoalueen tuloslaskelman yhteydessä. Liikelaitoksille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Poikkeuksena tästä ovat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit, jotka ovat sitovia hanketasolla ja joiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. Hankekohtaiset kokonaiskustannusarviot ovat sitovia siten, että tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus ja perusparannushankkeissa 15 prosentin ylityksen.

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010

TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010 TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä ISSN 0355-2829 Kansien suunnittelu:

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 JULKAISIJA: TAMPEREEN KONSERNIHALLINNON TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ ISSN 0355-2829 Kansien suunnittelu: DesignKomitea

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

16.11.2009 VUODEN 2010 TALOUSARVIO T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2010, yhteenveto Asukasluku 31.12.2010 213 000 Veroprosentti 19,00 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Investoinnit, netto 69,6 milj. euroa 82,4 milj. euroa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen Open data TRE meetup Uusi Tehdas 1 Taustaa kaupungin talousdatan avaamiselle Konsernijohtaja Juha Yli Rajalan mukaan Tampereen kaupunki haluaa olla edistämässä

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Palveluinnovaatiot kasvun lähteenä seminaari 2.5.2011 Tampereen yliopisto Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamallin uudistus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot