TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2009"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Jari Mäkinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe TAANTUMASTA UUTEEN NOUSUUN Kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen seurauksena Suomen kansantalous on joutunut syvään taantumaan. Suomen bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan kuluvana vuonna noin 5 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kuntien talous on heikentynyt yleisen taloustilanteen ja verotulojen laskun myötä nopeasti. Viennistä ja merkittävistä yhteisöverotuloista riippuvaisena kaupunkina Tampereen talous heikkeni Suomen kunnista eturintamassa. Valtion ja kaupungin omista taloutta tasapainottavista toimenpiteistä huolimatta kuluvasta vuodesta uhkaa tulla reilusti alijäämäinen. Talouden tasapainottaminen jatkuu mittavilla toimenpiteillä edelleen vuonna Vuoden 2010 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden kaupunkistrategian linjausten ja keväällä hyväksyttyjen talouden tasapainottamista koskevien päätösten mukaisesti. Talousarvion tavoitteena on kuntalaisten palveluiden turvaaminen myös taantuman olosuhteissa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi talousarviossa joudutaan nostamaan kunnallisveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöveroprosentteja 0,1 prosenttiyksiköllä. Talouden tasapainottamiseksi talousarvio sisältää myös kaupungin henkilöstömenoihin kohdennettuja säästöjä. Ennustelaitokset arvioivat maailmantalouden elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Vaikka taantuma taittuisi nopeastikin, kuntatalous ja Tampereen kaupungin talous paranevat vasta viiveellä. Kaupungin toiminta ja talous on koko taloussuunnitelmakauden mitoitettava odotettavissa olevaan hitaan kasvun aikaan ja varauduttava siihen, ettei palvelujen laajentamiseen tai palvelutason parantamiseen ole mahdollisuuksia. Väestön osalta Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkuu tasaisen vahvana. Elokuun 2009 lopussa Tampereella oli asukasta ja koko kaupunkiseudulla Asukasluvun odotetaan jatkavan kasvuaan aiempien vuosien tasolla talouden taantumasta huolimatta. Kaupunkiseudun yhteistyön tiivistämistä on jatkettu Parashankkeen mukaisesti. Yhteistyön kärkihankkeet; rakennemallityö, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat valmistumassa ja tarkoitus on saada ne kuntien hyväksyttäväksi vuoden 2010 aikana. Tämän jälkeen seutuyhteistyötä jatketaan näiden suunnitelmien ja vuoden 2010 aikana tarkistettavan seutustrategian mukaisesti. Kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia Tampere virtaa oli uuden kaupunginvaltuuston suuri yhteinen ponnistus. Se kertoo miten kaupunkiamme kehitetään ja millainen haluamme tulevaisuudessa olla. Vuoden 2010 talousarviossa toteutamme kaupunkistrategiaa lähes 50 sitovalla toiminnallisella tavoitteella, jotka perustuvat valtuustokaudelle asetettuihin tavoitteisiin ja joiden toteutumisesta raportoimme valtuustolle. Vuoden 2010 talousarviossa tilikauden tulos on verojen korottamisesta ja henkilöstömenosäästöistä huolimatta edelleen 12,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Rahoituslaskelman mukaan tulorahoitus kattaa vain 54 prosenttia investoinneista ja loppuosa rahoituksesta joudutaan hoitamaan lisälainanotolla. Lainamäärä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Laskelmat osoittavat, että talouden tasapainottamista on jatkettava edelleen taloussuunnitelmavuosina. Kaupungin toimintamenot on talousarviossa jäädytetty vuoden 2009 talousarvion tasolle. Toimintamenojen kasvua on viime vuosina kiihdyttänyt kunta alan poikkeuksellisen kallis palkkaratkaisu, jonka kustannusvaikutukset ulottuvat vielä ensi vuoteen. Kunta alan sopimukset umpeutuvat vuoden 2010 alussa ja vielä ei tiedetä millaisia kustannusvaikutuksia uusiin sopimuksiin on tulossa. Talousarvioon sisältyy kaikkien toimintayksiköiden henkilöstömenoihin kohdennettu vähennys. Kohdentaminen on tehty siten, että sen säästövaikutus vaihtelee 2 5 prosentin välillä ja peruspalveluita tuottavilla yksiköillä säästö on muita pienempi. Talousarvion investointeja on vähennetty viime vuosien tasosta. Kokonaisinvestointien taso on kuitenkin edelleen korkea ja näin kaupunki osaltaan helpottaa taantuman yli pääsemistä ja työllisyyttä. Investoinnit ovat pääasiassa korvausinvestointeja tai kaupungin aiempien päätösten mukaisia yhdyskuntarakenneinvestointeja. Aiempien suunnitelmien ulkopuolelta Pyynikin uimahallin kunnostus sisältyy talousarvioon. Taantuma ja työttömyyden voimakas kasvu yllätti meidät kaikki nopeudellaan ja syvyydellään. Vanha viisaus on, että taantumasta selviävät parhaiten ne, jotka reagoivat siihen omilla toimillaan nopeimmin ja rakentavat jo taantuman aikana uuden nousun portaita. Tampereella on aina osattu kohdata vaikeudet rohkeasti. Sen me teemme nytkin ja olemme valmiina uuteen nousuun! Timo P. Nieminen pormestari

4 Esipuhe

5 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö 11 Väestö 11 Työ 13 Asuminen 14 Taloudelliset lähtökohdat 16 Talouden kehitysnäkymät 16 Kuntatalous 17 Kaupungin talous 17 Talous ja strategiaprosessi 18 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 19 Talousarvion osat 19 Talousarvion sitovuus 20 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta 21 Henkilöstö 23 Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi 25 Strategiaosa Tampere virtaa kaupunkistrategia 29 Tuottavuusohjelma 45 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet 48 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet 51 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 55 Verotulot 55 Valtionosuudet 57 Korkotulot ja menot 58 Muut rahoitustulot ja menot 60 Antolainauksen muutokset 61 Korollisten velkojen muutokset 62 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 63 Varhaiskasvatus ja esiopetus 66 Perusopetus 68 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 70 Psykososiaalisen tuen palvelut 71 Kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut 73 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 75 Toisen asteen koulutus 80 Osaamisen edistäminen 82 Elinkeinojen edistäminen 84

6 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 87 Kirjastopalvelut 90 Museopalvelut 92 Kulttuuripalvelut 94 Liikuntapalvelut 96 Vapaan sivistystyön palvelut ja taiteen perusopetuksen palvelut 98 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 101 Perusterveydenhuollon avopalvelut 105 Erikoissairaanhoidon palvelut 107 Päihde ja mielenterveyspalvelut 108 Sosiaalisen tuen palvelut 110 Vammaispalvelut 112 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 115 Kotona asumista tukevat palvelut 119 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 121 Kaupunkiympäristön kehittäminen 123 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 126 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 129 Joukkoliikenne 132 Pelastustoimi 134 Konsernihallinto 135 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 141 Avopalvelut 144 Laitoshoito 147 Erikoissairaanhoito 150 Päivähoito ja perusopetus 152 Toisen asteen koulutus 155 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 158 Konsernipalvelut 161 Taloushallinnon palvelukeskus 161 Hallintopalvelukeskus 163 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 165

7 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Taseyksiköt 167 Tampereen aluepelastuslaitos 167 Rahastot 170 Vahinkorahasto 170 Asuntolainarahasto 171 Liikelaitokset 172 Tampereen Vesi Liikelaitos 173 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 176 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 179 Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitos 182 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 185 Tampereen Ateria Liikelaitos 188 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 191 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 194 Laskelmat Tuloslaskelma 207 Investoinnit 210 Rahoituslaskelma 215 Liitteet Strategiset projektit 221 Luova Tampere 221 Avoin palveluliiketoiminta ja innovaatioympäristö 222 Ratina 223 Vuores 225 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 227 Valtionosuudet 234 Täydentäviä tietoja 237 Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon 238

8 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

9 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talous ja strategiaprosessi Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Henkilöstö Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi

10 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

11 Yleiset lähtökohdat 11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Tampereella oli vuoden 2008 lopussa asukasta. Väkimäärä kasvoi asukkaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisten kolmen vuoden kasvu on ollut keskimäärin yli asukasta. Kuluvan vuoden elokuussa ylittyi asukkaan raja. Vuonna 2020 Tampereella arvioidaan asuvan asukasta ja vuonna asukasta. Vuonna 2008 alle 16 vuotiaita oli eli 14,8 prosenttia väestöstä. Alle 7 vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonna noin 150 lapsella, kun kouluikäisten määrä pienentyi 500:lla. Vielä vuonna 1980 alle 16 vuotiaiden osuus väestöstä oli lähes 20 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa 65 vuotta täyttäneitä tamperelaisia oli eli 15,7 prosenttia väestöstä. Lasten ja ikäihmisten määrä kasvaa väestösuunnitteen mukaan. Päivähoitoikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli lapsella, vaikka heidän suhteellinen osuutensa väestöstä pieneneekin. Kouluikäisten määrä vähenee aluksi vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen myös heidän määränsä kääntyy kasvuun. Samanaikaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä lähes henkilöllä, joista kaikkein iäkkäimpien eli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa henkilöllä. Ikäihmisten osuus väestöstä nousee lähes 21 prosenttiin. Lasten ja ikäihmisten määrän muutos (henkilöä) 85 vuot vuot vuot vuot. 0 6 vuot Väestö keskittyy edelleen suurille yliopistoseuduille. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa pääkaupunkiseudun jälkeen eniten. Tampereen kaupunkiseudulla asui vuoden 2008 lopussa asukasta. Vuoden 2009 kasvuksi arvioidaan noin asukasta. Kaupunkiseudun kasvussa on mukana myös Kuru sen liityttyä Ylöjärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Väestön kasvu Tampereella ja kehyskunnissa vuosina , arvio 2009 (henkilöä) Kehyskunnat Tampere:Nettomuutto Tampere:Syntyneiden enemmyys Kaupunkiseudun väkiluvun arvioidaan kasvavan kuntien omien ennusteiden ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyön mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2030 vielä asukkaalla, jolloin nykyinen kaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen asukkaan työssäkäynti, yhteistyö ja asuinalueen. Viimeisten kuuden vuoden aikana syntyneiden määrä on kasvanut vuosittain. Viime vuonna Tampereella syntyi ennätykselliset lasta. Edellisen kerran näin paljon uusia tamperelaisia syntyi 1960 luvun lopulla. Tämä kehitys tukee väestösuunnitteen arviota lasten määrän kasvusta myös tulevaisuudessa. Syntyneiden enemmyyden arvioidaan tänä vuonna laskevan 650 henkilöön, koska kuolleiden määrä kasvaa viime vuodesta henkilöä * Lähde: Tilastokeskus henkilöä Lähde: Kaupungin väestösuunnite

12 Yleiset lähtökohdat 12 Muuttojen määrä on kasvanut tasaisesti 2000 luvun alkuvuosien notkahduksen jälkeen. Tampereelle muutti vuonna 2008 yhteensä noin uutta asukasta ja noin tamperelaista muutti kaupungista pois. Heikko taloudellinen tilanne näkyy yleensä keskuskaupungin ja näin myös Tampereen muuttoliikkeessä tulomuuton lisääntymisenä ja lähtömuuton vähentymisenä. Tampereen saama muuttovoitto oli viime vuonna 947 henkilöä, kun vielä vuosituhannen alussa se oli lähes asukasta. Vuonna 2009 nettomuuttovoitto noussee henkilöön. Pääosa muuttovoitosta kertyy syksyllä uusista opiskelijoista. Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy Pirkanmaan ulkopuolelta. Muuttoliike seutukunnan kuntiin on muuttunut Tampereelle yhä enemmän tappiolliseksi. Taloudellisen tilanteen heikentyminen hidastaa erityisesti naapurikuntiin suuntautuvaa muuttoliikettä. Ennätysvuosina 2005 ja 2007 muuttotappio oli yli asukasta, mistä sen odotetaan pienentyvän tänä vuonna noin henkilöön. Maahanmuutto on nousemassa entistä tärkeämmäksi muuttoliikkeessä. Maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1989 suuremmaksi kuin maassamuuton muuttovoitto. Vuonna 2008 Tampereen maahanmuutosta saama muuttovoitto, 549 henkilöä, oli edelleen enemmän kuin maassamuuton muuttovoitto. Tänä vuonna määrä pysynee samana. Taloudellisen tilanteen kiristyminen on hidastanut kaupungin sisäistä muuttoliikettä. Viime vuonna noin tamperelaista vaihtoi asuinpaikkaansa kaupungin sisällä. Kotimainen nettomuutto ja nettomaahanmuuton osuus muuttoliikkeestä , arvio 2009, (henkilöä, %) Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuutto % 70 % 60 % 50 % 40 % Tulomuuttajat ovat edelleen pääasiassa nuoria vuotiaita. Tampereen nuorista saama muuttovoitto on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2008 se oli lähes henkilöä. Suurin poismuuttajien ryhmä ovat vuotiaat vanhemmat lapsineen. Tulomuuttajien ansiotaso on selvästi alhaisempi kuin kaupungista naapurikuntiin muuttavien työssäkäyvien lapsiperheiden. Tampere menettääkin muuttajien myötä vuosittain verotuloja yli 10 miljoonaa euroa. Tampereelle muutetaan myös usein töitä etsimään. Työttömien muutot vähentyivät usean vuoden ajan parantuneen työllisyystilanteen myötä. Nyt ne kääntynevät jälleen kasvuun 1990 luvun lamavuosien tapaan. Tyypillinen työtön muuttaja on alle 25 vuotias keskiasteen koulutuksen saanut nuori nainen. Tampereelta muuttaa pois selvästi enemmän korkeasti koulutettuja kuin kaupunkiin tulee. Heistä valtaosa jää kuitenkin kaupunkiseudulle asumaan. Vuonna 2007 tutkinnon suorittaneiden osuus oli Tampereella 71,0 prosenttia, kun se kuudessa suurimmassa kaupungissa oli keskimäärin 69,8 prosenttia. Sen sijaan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Tampereella 10,7 prosenttia, kun se suurimmissa kaupungeissa oli keskimäärin 13,3 prosenttia. Tampereella on Helsingin jälkeen toiseksi eniten eli lähes yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa. Tamperelaisten kaikkien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot vuonna 2007 olivat keskimäärin euroa, mikä oli hieman koko maan keskiarvoa enemmän ( euroa). Kotitalouden käytettävissä olevat tulot muodostuvat jäsenten yhteenlasketuista palkka, yrittäjä ja omaisuustuloista lisättynä tulonsiirroilla ja vähennettynä veroilla ja veronluontoisilla maksuilla. Tamperelaisella asuntokunnalla oli vuonna 2007 käytössään keskimäärin euroa (mediaani). Määrä oli selvästi koko maata ja seutukuntaa pienempi. Seutukunnan kunnissa asuntokuntien käytössä olleet tulot olivat lähes euroa suuremmat. Jos Tampereen ja kehyskuntien vaihtelut asuntokuntien koossa ja ikärakenteessa muutetaan vertailukelpoisiksi, ero supistuu 900 euroon. Ero on kuitenkin kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana * 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde:Tilastokeskus Viimeisen viiden vuoden aikana tuloerot ja pienituloisten määrä ovat kasvaneet huolestuttavasti. Vuoden 2003 minitaantuman jälkeen pienituloisiksi määriteltyjen tamperelaisten määrä on kasvanut noin henkilöllä. Vuoden 2007 lopussa Tampereella oli yhteensä pienituloista henkilöä, joilla oli käytettävissään vuoden 2007 aikana enintään euroa. Alle 18 vuotiaita pienituloisia oli henkilöä. Nimellinen pienituloisuusraja on 60 prosenttia koko maan väestön mediaanitulosta.

13 Yleiset lähtökohdat 13 Työ Työvoimaan kuului Tampereella vuoden 2007 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä henkilöä, joista oli työttömänä. Työllisen työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä oli kasvanut 71,5 prosenttiin. Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2007 lopussa 1,15. Suurista kaupungeista tilanne oli parempi ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Työvoiman ulkopuolella oli 48,2 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä eläkeläisten osuus koko väestöstä kasvaa 20 prosentista yli 23 prosenttiin. Työllisyystilanne heikkeni olennaisesti kuluneen vuoden aikana maailmanlaajuisen taantuman myötä. Tosin työllisyyden paraneminen alkoi hidastua Tampereella jo ennen taantuman alkua. Alimmillaan työttömyysprosentti (9,5) oli tällä vuosituhannella vuoden 2008 huhtikuussa, mistä se nousi vuoden loppuun 10,4 prosenttiin. Syyskuussa 2009 työttömyysaste oli 14,3 prosenttia, mikä oli Pirkanmaata ja koko Suomea selvästi korkeampi. Tampereen työttömyysprosentti oli kuuden suurimman kaupungin korkein. Työttömänä oli syyskuun lopussa henkilöä, mikä oli noin henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Työttömyys on kohdistunut erityisesti nuoriin, joita oli työttömänä Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2008 syyskuussa. Pitkäaikaistyöttömänä oli henkilöä eli noin 400 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste Tampereella ja koko maassa , (vuosineljännes, %) % TAMPERE KOKO MAA Tampereelle syntyi vuosien taloudellisessa noususuhdanteessa lähes uutta työpaikkaa, mikä oli valtakunnan kärkiluokkaa. Tampereella oli vuoden 2006 lopussa yhteensä työpaikkaa. Toimialoista eniten työpaikkoja oli teollisuudessa (20 %), kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalveluissa (18 %), terveydenhuolto ja sosiaalipalveluissa (15 %), kaupassa (12 %), koulutuksessa (8 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikennepalveluissa sekä rakentamisessa (molemmissa 6 %). Kaupunkiseudun työpaikoista 74 prosenttia sijaitsi Tampereella, jonka työpaikkaomavaraisuusaste nousi 123 prosenttiin. Kaikista kaupunkiseudun työllisistä 42 prosenttia kävi Tampereella töissä. Tampereen työssäkäyntialue kattoi vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen 14 kuntaa, joiden työllisistä vähintään 10 prosenttia kävi töissä Tampereella. Työmatkaliikenne on vilkastunut entisestään viime vuosina. Vuonna 2006 Tampereella kävi muista kunnista töissä lähes henkilöä (v noin ), joista naapurikunnista tuli kaksi kolmesta. Vastaavasti noin (v alle ) tamperelaista kävi muualla töissä. Tamperelaisia pääkaupunkiseudulla (pääasiassa Helsingissä) töissä käyviä oli noin henkilöä enemmän kuin pääkaupunkiseudulta Tampereella töissä käyviä. Yritystoimipaikkojen lukumäärä kasvoi Tampereella vuonna 2007 lähes :een. Edellisestä vuodesta määrä lisääntyi 650:lla (5,8 %). Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuosikymmeneen. Yritystoimipaikkojen määrän lisääntyminen ei kuitenkaan kasvattanut enää samassa määrin työllistettyjen määrää ja liikevaihtoa. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon kasvussa suhdannehuippu saavutettiin vuonna 2006 ja kasvu hidastui vuonna 2007, jolloin pitkään jatkunut tuottavuuden kasvu pysähtyi. Tampereen seutukunta menestyi parhaiten suurista seutukunnista vuosina BTV indikaattorilla mitattuna. Indikaattori mittaa bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön muutosta, jotka kaikki kasvoivat tasaisesti. Tampereen seutukunta sijoittui neljänneksi verrattaessa kaikkia seutukuntia. Taloudellinen taantuma pysäyttää työpaikkojen määrän kasvu. Niiden määrä voi laskea usealla tuhannella kuten tapahtui 1990 luvun lamassa. Sekä konkurssien että lopettaneiden yritysten ja niissä työskennelleen henkilöstön määrä on kasvanut reippaasti vuoden 2008 lopussa ja alkuvuonna Lähde: TE keskus

14 Yleiset lähtökohdat 14 Asuminen Tampereella oli vuoden 2008 lopussa asuntoa, joista joka neljäs oli omakoti tai rivitaloissa. Vuokra asuntojen osuus asuntokannasta on noussut 40 prosenttiin (noin asuntoa). Noin 30 % vuokra asunnoista oli kaupungin omistamia. Kuluvana vuonna asuntotuotanto pienenee asuntoon ja sen arvioidaan pysyvän vähäisenä myös ensi vuonna. Vasta vuonna 2011 rakentamisen odotetaan piristyvän. Vuosina rakennettiin asuntoja vilkkaasti; keskimäärin asunnon vuosivauhtia. Vuonna 2008 valmistui yhteensä asuntoa. Suuriin kaupunkeihin verrattuna Tampereen 2000 luvun keskimääräinen asuntotuotanto asukasta kohti (suhdeluku 8,9) sijoittuu Vantaan kanssa keskikastiin. Suurinta tuotanto on ollut Oulussa (11,8) ja Espoossa (9,8). Vähäisintä se on ollut Turussa (4,4) ja Helsingissä (5,7). Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan , arvio (asuntojen lukumäärä) Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Vuokra asunnot * 2010* 2011* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Vuokra asuntojen osuus valmistuneista asunnoista oli korkeimmillaan 2000 luvun alussa. Huippuvuosina Tampereella valmistui yli vuokra asuntoa vuodessa. Tänä vuonna valmistuu noin 600 ja ensi vuonna jopa 800 vuokra asuntoa eli niiden osuus nousee lähes 60 prosenttiin koko tuotannosta. Kaupungin määräämisvallassa oleville yrityksille ja yhteisöille valmistuu tänä vuonna vuokraasuntoja 226, mikä on 34 prosenttia koko vuokraasuntotuotannosta. Valtion lainoittamien asuntojen osuus asuntotuotannosta on vaihdellut 2000 luvulla voimakkaasti. Suurimmillaan se oli vuonna prosenttia ja alimmillaan vuonna prosenttia. Viime vuonna valtion lainoittamien asuntojen osuus oli viidennes. Valtion lainoitus suuntautuukin entistä enemmän erityisryhmille suunnattuihin asuntoihin. Vuonna 2009 valtion lainoittamia asuntoja valmistuu 561 (46 % koko tuotannosta). Asumisoikeusasuntoja rakennetaan keskimäärin kahden hankkeen vuosivauhdilla. Vuonna 2007 ei Tampereelle valmistunut asumisoikeusasuntoja lainkaan, mikä oli ensimmäinen nollavuosi asumisoikeusjärjestelmän historiassa. Opiskelija asuntoja valmistui viime vuonna 248 ja tänä vuonna 286. Opiskelijoille on valmistunut 2000 luvulla yhteensä uutta vuokra asuntoa. Tosiasiassa opiskelijoille tarkoitetut vuokra asunnot ovat lisääntyneet enemmänkin, koska asuntoja on hankittu myös ostamalla vanhoja kiinteistöjä. Senioriasuntojen rakentaminen on vilkasta Tampereella lähivuosina. Viime vuoden lopussa niitä oli noin 2 544, joista neljännes oli omistusasuntoja ja loput vuokra asuntoja. Niiden määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2011 loppuun mennessä noin senioriasuntoon. Vuosina arvioidaan valmistuvan noin kerrostaloasuntoa vuodessa. Pientaloasuntojen osuus pysyy alle 20 prosentissa koko asuntotuotannosta. Vuonna 2009 eniten asuntoja valmistuu Hervantaan, Kalkkuun ja Ratinaan. Lähivuosina voimakkain rakentaminen siirtyy eteläiselle suuralueelle, jossa alkoi vuoden 2008 lopussa Vuoreksen uuden asuinalueen rakentaminen noin asukkaalle. Tampereen kasvu edellyttäisi vuosittain noin asunnon rakentamista. Väestöennusteiden mukaan asuntorakentamisen kysynnän oletetaan pysyvän lähivuosina voimakkaana, mikä asettaa suuria haasteita kaupungin ja koko kaupunkiseudun asunto, kaavoitus ja tonttipolitiikalle. Asuntojen hintojen nousu oli varsin voimakasta heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Nousuvauhti taittui vuonna 2007 ja vuoden 2008 lopussa asuntojen hinnat kääntyivät selvään laskuun, joka jatkui loiventuneena maaliskuuhun Hiljaisia asuntomarkkinoita ovat piristäneet sijoitus ja ensiasuntojen ostajat, joita alentuneet hinnat ja alhaiset lainojen korot ovat houkutelleet.

15 Yleiset lähtökohdat 15 Asuntojen hintojen ja vuokrien indeksiluku , (2005=100, vuosineljännes) =100 Vuokrat Hinnat Loppukeväästä asuntojen hinnat kääntyivät nousuun. Kesällä 2009 kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Keskustassa asuntojen neliöhinta oli useita satoja euroja korkeampi kuin muualla kaupungissa. Helsingissä asunnosta joutui maksamaan kesällä 2009 keskimäärin euroa/m², kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon sai keskimäärin eurolla/m². Vuokrien nousuvauhti on tasaantunut kuluvana vuonna. Asuntojen vuokrat nousivat vuonna 2007 Tampereella 3,8 %, mikä oli voimakkainta suurten kaupunkien vertailussa. Vuokrien nousu vain kiihtyi vuonna 2008, jolloin vuokrien reaalinen vuosikasvu, 5,4 %, oli Helsingin jälkeen seuraavaksi suurinta /I III 2006/I III 2007/I III 2008/I III 2009/I Kesällä 2009 tamperelainen maksoi huoneistoistaan vuokraa keskimäärin 10,40 euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli 11,08 euroa/m² ja aravavuokra asuntojen 9,23 euroa/m². Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asunnon keskivuokra oli reilusti yli 12 euroa/m². Muualla Suomessa asuntojen vuokra oli keskimäärin 8,96 euroa/m².

16 Yleiset lähtökohdat 16 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Talouden kehitysnäkymät Maailmantalous sukelsi syksyllä 2008 sodanjälkeisen ajan syvimpään taantumaan. Edes 1970 luvun öljykriisi ei aikaansaanut yhtä syvää ja globaalia taantumaa. 30 luvun Suuren Laman toisinto vältettiin ainutlaatuisen aggressiivisella ja yhtäaikaisella talouspolitiikalla niin Euroopassa, USA:ssa, Kiinassa kuin Japanissakin. Positiiviset viestit kesän 2009 aikana kertovat, että taantuma on kesän aikana hellittänyt ja talous alkaisi elpyä Kiinan ja muiden Aasian kehittyvien maiden johdolla. Maailman bruttokansantuote laskee kuitenkin kuluvana vuonna noin 2 prosenttia. Paluuta taantumaa edeltäneeseen tilanteeseen ei välttämättä ole, koska osa kulutuksesta perustui velkarahaan, jota maksetaan takaisin vielä pitkään. Erityisesti tämä näkyy Yhdysvalloissa. Myös valtioiden elvytyspakettien vaatima velkaantuminen rajoittaa talouskasvua tulevaisuudessa. Globaalitalouden kasvun pitkän ajan riskit liittyvät menestykseen ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen hillitsemisessä. Toinen kaikkia maita koskeva haaste on väestön ikääntyminen ja siihen sopeutuminen. Euroalueella taantuma on jo hellittänyt vuoden 2009 lopussa. Tästä vuodesta tulee silti heikoin toisen maailmansodan jälkeen. Bruttokansantuotteen ennakoidaan laskevan lähes 4 prosenttia. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on ollut toukokuusta 2009 alkaen ennätyksellisen alhaalla, 1,0 prosentissa. Koron lasku näyttää epätodennäköiseltä ja nousua voidaan odottaa aikaisintaan keväällä Suomen talous on ollut koko vuoden nopeassa syöksykierteessä, joka on ollut yhtä jyrkkä kuin 1990 luvun laman alkuvaiheessa. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon pudotus oli peräti 8,5 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pohjakosketuksen uskotaan olevan ohitse, koska maailmankaupan elpyminen alkaa vähitellen tukea vientiä. Vuoden 2009 bruttokansantuotteen laskuksi ennustetaan 4,5 7,2 prosenttia, mutta ensi vuonna talouden odotetaan jo kääntyvän verkkaiseen kasvuun. Työllisten määrä on pienentynyt kuluvana vuonna henkilöllä ja työllisyysaste on pudonnut alle 68 prosentin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 9 prosenttiin ja jatkaa nousuaan pitkälle ensi vuoteen. Työmarkkinoilla pahin on vielä edessä, koska työllisyys reagoi tuotannon muutoksiin yleensä puolen vuoden viiveellä. Työttömien määrä kasvaa ensi vuonna henkilöllä ja työttömiä on Työttömyysaste voi hetkellisesti nousta 13 prosenttiin. Tilanne on heikoin rakentamisessa ja teollisuudessa. Työttömyys koskettaa erityisesti nuoria. Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny, vaikka keskiansioiden nousu jatkuu ja valtio on keventänyt tuloverotusta. Säästämisasteen kohotessa kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden pahentuessa kotitalouksien varovaisuus jatkuu ja kulutus supistuu. Kuluttajahintojen nousu hidastui alkuvuonna ja kääntyi jopa negatiiviseksi kesän aikana öljyn ja ruuan halpenemisen sekä asuntolainojen korkomenojen alenemisen myötä. Inflaation odotetaan pysyvän nollan tuntumassa vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna öljyn ja muiden raaka aineiden hintojen sekä korkojen nousu yhdessä arvonlisä, alkoholi, tupakka, makeisverojen kanssa nostavat kuluttajahintoja. Suomen pitkän aikavälin haaste on väestön ikääntyminen sekä suurten ikäluokkien eläköityminen. Hyvinvointipalveluiden nykytason turvaaminen aiheuttaa julkiselle sektorille suuret rahoituspaineet, joista selviäminen vaatii työllisyyden ja tuottavuuden kehitystä. Lisäksi tarvitaan ulkomaista työvoimaa, koska työssäkäyvät ikäluokat pienenevät. Eläkeja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoiman määrä vähentyy ja kansantuotteen ja veropohjan kasvu kaventuu. Julkinen talous ajautuu vaikeaan tilanteeseen taantuman myötä. Elvytystoimien seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Vuodesta 1998 ylijäämäisenä pysynyt julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyy tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi ja alijäämä syvenee edelleen vuonna Rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 13 miljardia euroa viime vuodesta eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä on suurempi pudotus kuin lamavuonna Huolimatta suhdannenäkymien hienoisesta kohenemisesta vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyy edelleen 3,3 miljardia euroa. Vakaus ja kasvusopimuksen alijäämäraja, kolme prosenttia bruttokansantuotteesta rikkoutuu ensimmäisen kerran Suomen EMU jäsenyyden aikana. Finanssipolitiikka on ensi vuonnakin kasvua tukevaa.

17 Yleiset lähtökohdat 17 Kuntatalous Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 2009 nopeasti, kun taantuman seurauksena koko maan yhteisöveron tuotto romahti puoleen vuodesta Kuntien yhteisövero osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön nosto vuosille lieventää pudotusta, mutta siitäkin huolimatta kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna noin 400 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi elokuussa parisen prosenttia, mutta kunnallisveropohja heikkenee työllisyysnäkymien synkentyessä. Investointien odotetaan putoavan vuoden 2008 tasolta, vaikka monissa kunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintojen alentuessa. Edellä kuvatulla selkeästi hidastuvallakin menokehityksellä kuntien vuosikate laskisi tänä vuonna 1,7 mrd. euroon ja se kattaisi poistoista noin 85 prosenttia. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 2 prosenttia. Kuntien vuodesta 2010 on tulossa vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kaikkiaan kuntien verotulojen ennakoidaan vähenevän noin 2 prosenttia. Vaikka kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan 3,6 prosenttiin ja menojen kasvu on selvästi hitaampaa kuin viime vuosina keskimäärin, on se taloustilanteeseen suhteutettuna nopeaa. Vuosikatteen arvioidaan jäävän 1,2 mrd. euroon ja se kattaisi tällöin poistoista alle 60 prosenttia. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien tulevista verotukseen ja menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä erityisesti kunta alan työmarkkinaratkaisusta. Kun kunnallisveroaste ei vuonna 2009 noussut ja kuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret. Kuntatalouden tulojen ja menojen välille syntyy talouskriisin seurauksena vakava epätasapaino, joka säteilee kuntiin tuntuvasti usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisikin hitaasti parantua. Kun talouskasvun ja sitä kautta kuntien verotulojen kasvun odotetaan jäävän pysyvästi viime vuosia hitaammaksi, ei kuntatalouden menojen kasvu voi jatkua viime vuosien nopeudella. Samalla kun peruspalvelujen kysynnän kasvu ja työmarkkinoiden kiristyminen lisäävät kustannuspaineita, tuottavuutta parantavien uudistusten merkitys korostuu entisestään. Kunta alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 prosenttia. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Kaupungin talous Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen nopeasti huonontunut maailmanlaajuisen taantuman seurauksena, mikä on näkynyt verotulojen romahtamisena. Verotulot ovat vähenemässä vuodesta 2008 noin 13 milj. euroa ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot ovat alittumassa noin 31 milj. eurolla. Kaupungin talous oli talousarvion valmistelun käynnistyessä muotoutumassa noin 80 milj. euroa alijäämäiseksi, minkä vuoksi käynnistettiin laajat talouden tasapainottamistoimenpiteet. Talouden tasapainokeinot käsittävät tulojen lisäyksiä, menosäästöjä ja tuottavuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi työllisyyttä edistävien investointien toteuttamiseksi kaupunki velkaantuu vuonna 2010 noin 60 milj. euroa. Vuosien 2011 ja 2012 toimintamenojen kasvun mitoittaminen tulojen kasvun mukaiseksi on taloussuunnitelmakauden keskeisin haaste.

18 Yleiset lähtökohdat 18 Talous ja strategiaprosessi Talous ja strategiaprosessiin vaikutti vuoden 2009 aikana olennaisesti kaupunkistrategian uudistaminen. Uuden kaupunkistrategian laadintaa on kuvattu talousarvion strategiaosassa. Kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelun kaupunkistrategialuonnoksesta , ja lähetekeskustelun perusteella muokattu strategialuonnos toimi vuoden 2010 talousarvion valmistelun pohjana. Talousarvion kehysneuvottelut käytiin toukokuussa ja kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Tampere virtaa kaupunkistrategian Talousarvion 2010 toiminnallisten tavoitteiden valmistelu käynnistyi kuitenkin jo kesäkuussa strategialuonnoksen pohjalta. Toiminnalliset tavoitteet on johdettu suoraan uuden kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista asettamalla niille mittarikohtaisia sitovia tavoitetasoja vuodelle Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli alustavia tavoitetasoja ja ohjeisti jatkovalmistelua. Tilaajalautakuntien palvelustrategioita laadittiin rinnan kaupunkistrategian uudistamisen kanssa ja ne hyväksyttiin lautakunnissa syksyllä Kaupunkistrategian ja palvelustrategioiden suhdetta linjattiin siten, että kaupunkistrategiassa esitetään ne keskeiset tavoitteet, joita valtuusto haluaa erityisesti seurata. Monet näistä tavoitteista ovat yhteisiä usealle ydinprosessille. Kaupunkistrategiaan perustuvissa palvelustrategioissa esitetään kaupunkistrategiaa konkreettisempia ydinprosessikohtaisia tavoitteita. Kaupunkistrategiaa täydennetään myös henkilöstöohjelmalla, joka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Syksyllä 2009 päivitetään myös tuotantostrategioita kaupunkistrategian, palvelustrategioiden ja henkilöstöohjelman pohjalta. Yksi kaupunkistrategian keskeisimmistä painotuksista on tuottavuuden lisääminen. Tuottavuusohjelmaa on laadittu syksyn 2009 aikana. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on nivottu yhteen strategian toteutuksen kanssa siten, että osa kaupunkistrategiasta johdetuista vuoden 2010 sitovista tavoitetasoista tukee tuottavuusohjelman toteutusta. Konsernin johtoryhmän talousarvioseminaari pidettiin ja pormestarin talousarvioehdotus valmistui Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Pormestari Tilaajalautakunnat Lasten ja Sivistys ja Terveyttä ja Osaamis ja Ikäihmisten nuorten elämänlaatu toimintakykyä elinkeino palvelujen edistävien palvelujen palvelujen lautakunta lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais apulais apulaispormestarpormestarpormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Kaupunginhallituksen Tarkastus jaostot toimikunta Sisäinen Suunnittelu Henkilöstö tarkastus jaosto jaosto Konsernihallinto Hallinto ja Kaupunki Talous ja henkilöstöryhmä kehitysryhmä strategiaryhmä hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä palvelusopimukset Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Avopalvelut johtokunta johtokunta Laitoshoito johtokunta Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta Taloushallinnon palvelukeskus (nk) Hallintopalvelukeskus (nk) Taseyksiköt Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Infratuotanto (jk) Tampereen Tilakeskus (jk) Tampereen Kaupunkiliikenne (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Tampereen Vesi (jk) Tampereen Tietotekniikka (jk) Tullinkulman Työterveys (jk)

19 Yleiset lähtökohdat 19 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous ja investointiosat, osan tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän. Strategiaosassa esitetään elokuussa 2009 hyväksytyn Tampere virtaa kaupunkistrategian pääkohdat. Strategiaosassa esitetään myös talousarvion toiminnalliset tavoitteet eli kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista johdetut sitovat tavoitetasot vuodelle Talousarvion strategiaosassa esitetään lisäksi tuottavuusohjelma, uudistetut palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet sekä Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset omistajapoliittiset tavoitteet. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan ne keskeiset kaupunkistrategian painotukset ja talousarvion toiminnalliset tavoitteet, jotka koskevat kutakin ydinprosessia. Ydinprosesseja koskevat toiminnalliset tavoitteet on kokonaisuudessaan esitetty talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit. Tilaajaosassa esitetään kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä konsernihallinnon ja ydinprosessien (lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, kaupunkiympäristön kehittäminen) talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri ja vapaa ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu toisen asteen koulutuksen, osaamisen edistämisen sekä elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuksista. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu kirjastopalvelujen, kulttuuripalvelujen, museopalvelujen, liikuntapalvelujen ja vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelujen palvelukokonaisuuksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu perusterveydenhuollon avopalvelujen, erikoissairaanhoidon, päihde ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu kotona asumista tukevien palvelujen sekä hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuuksista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista. Tuottajaosassa esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen, liikelaitosten sekä muiden taseyksiköiden) toiminnalliset tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat ja investoinnit. Liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden osalta esitetään lisäksi rahoituslaskelmat. Hyvinvointipalvelut koostuu avopalvelujen, laitoshoidon, erikoissairaanhoidon, päivähoidon ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden tuotantoalueista. Konsernipalveluita ovat taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Logistiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi, Tampereen Tietotekniikka,

20 Yleiset lähtökohdat 20 Tullinkulman työterveys sekä Tampereen Infratuotanto. Muut taseyksiköt ovat Tampereen aluepelastuslaitos, Vahinkorahasto ja Asuntolainarahasto. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan kuinka kunnan tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarvio sekä suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään tilaajaosan ja tuottajaosan tuloslaskelmien ja investointien tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan muut maksuvalmiuden muutokset (rahoituksen rahavirta). Rahoituslaskelman lopussa esitetään näiden rahavirtojen yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. Talousarvion liitetietoina esitetään kaupungin merkittävimmät strategiset projektit Luova Tampere, Avoin palveluliiketoiminta ja innovaatioympäristö, Vuores ja Ratina. Talousarvion liitetiedoissa asetetaan tytäryhteisöille 30 yhteisökohtaista toiminnallista tavoitetta, jotka tuovat esille pääomistajan tahdon. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleiset lähtökohdat Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosa Talousarvion strategiaosassa esitetään 49 kaupunkistrategiasta ja tuottavuusohjelmasta suoraan johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Sitovia toiminnallisia tavoitteita asetetaan strategiaosan lisäksi myös talousarvion tuottajaosassa. Tilaajaosa Kaupungin yhteisissä erissä valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja menojen netto sekä rahoitustulojen ja menojen netto. Rahalaitoksista nostettavien pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Muista kaupungin yhteisten erien olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. Ydinprosesseilla sitovia eriä ovat toimintatulot ja toimintamenot sekä lisäksi investointien bruttomenot. Konsernihallinnolla valtuustoon nähden sitovia eriä ovat toimintatulot, toimintamenot sekä investointien bruttomenot. Kaupunginhallituksen (laskentatunniste sisäinen tilaus 20041), pormestarin (20043), hallinto ja henkilöstöryhmän johtajan (20044) sekä velvoitetyöllistämisen ja henkilöstön uudelleen sijoittamisen (22947) harkinnanvaraisista määrärahoista voidaan erillispäätöksellä tehdä siirtoja kaupungin toimintayksiköille. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Vuoreksen, Ratinan sekä Särkijärven eritasoliittymän sekä siihen liittyvien katujärjestelyiden hankekohtaiset käyttötalous ja investointimäärärahojen bruttomenot ovat sitovia. Pormestari voi päättää toimintamallin uudistamiseen liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rahojen siirrosta yksiköiden välillä. Tuottajaosa Talousarvion tuottajaosassa asetetaan kaupunkistrategiaan pohjautuen hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille 2 yhteistä sitovaa toiminnallista tavoitetta. Konsernipalvelujen yksiköille asetetaan 1 yhteinen sitova toiminnallinen tavoite. Liikelaitoksille ja taseyksikkönä toimivalle Tampereen aluepelastuslaitokselle asetetaan 2 yhteistä ja 14 organisaatiokohtaista toiminnallista tavoitetta, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille ja konsernipalvelujen yksiköille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa tulos sekä investointien bruttomenot. Hanketasolla sitovat investoinnit on eritelty tuotantoalueen tuloslaskelman yhteydessä. Liikelaitoksille on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta. Liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Poikkeuksena tästä ovat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit, jotka ovat sitovia hanketasolla ja joiden vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. Hankekohtaiset kokonaiskustannusarviot ovat sitovia siten, että tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus ja perusparannushankkeissa 15 prosentin ylityksen.

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot