Salon lukio Kaherinkatu 2, Salo. Puhelin (kanslia) (rehtori) Telefax Kotisivut:

Transkriptio

1 Vuosikertomus lukuvuodelta

2 Salon lukio Kaherinkatu 2, Salo Puhelin (kanslia) (rehtori) Telefax Kotisivut: Salon lukion logo Sini Tikkala

3 REHTORIN VUOSIKATSAUS Salon lukion kymmenes toimintavuosi aloitettiin yhteisin menoin Uusia innokkaita ja motivoituneita lukiolaisia aloitti pari sataa henkeä ja lukion opiskelijamäärä kokonaisuudessaan oli elokuun alussa noin 630. Henkilökunnassa tapahtui muutoksia, kun pitkäaikaiset lehtorimme Merja Mattila ja Tuire Miettinen jäivät eläkkeelle. Saimme osaavaan joukkoomme uuden äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin Maria Liipon sekä biologian ja maantieteen lehtorin Lassi Suomisen. Molemmat ovat päässeet nopeasti työyhteisömme rytmiin ja rikastuttaneet ilahduttavalla tavalla lukiomme kehittämistä. Lukion arkityö on kuluneen lukuvuoden aikana ollut jälleen kerran vilkasta ja täynnä monenlaisia aktiviteetteja. Laaja kurssitarjontamme sekä erilaiset hankkeet ja tapahtumat ovat pitäneet työyhteisömme liikkeessä. Olemme saaneet nauttia monien vierailijoiden esityksistä, mutta ennen kaikkea omat opiskelijamme ovat osoittaneet jälleen kerran vahvaa osaamista ja yritteliäisyyttä usealla eri alueella. Suuren lukion vahvuudet ovat selkeästi tuottaneet positiivista lisäarvoa kouluyhteisöömme. Opiskelijoiden oma toiminta ja henkilökunnan tuki ovat upealla tavalla ylläpitäneet Salon lukion yhteishenkeä ja mahdollistaneet hienoja oppimiskokemuksia. Jo pitkään valtakunnallisessa keskustelussa vallinneet teemat lukiokoulutuksen murroksesta ovat olleet osa arkeamme. Salon lukiossa olemme hyvissä ajoin alkaneet valmistautua sähköisen ylioppilastutkinnon asettamiin muutoksiin. Yhdessä kaupungin tietohallinnon kanssa olemme suunnitelleet ja toteuttaneet jo monta sähköistä koetta joko Ylioppilastutkintolautakunnan kehittämän Abitti-järjestelmän tai Turun yliopiston ViLLE-järjestelmän avulla. Monissa oppiaineissa on näiden lisäksi otettu ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti käyttöön useita tieto- ja viestintäteknisiä apuvälineitä. Oppitunnit ovat vaihtelevia ja oppimisen tavat monipuolistuvat hyvää vauhtia. Opiskelu ei enää ole aina paikkaan sidottua, vaan opiskelijat ovat voineet tehdä verkkoopintoja sekä tuoda laajasti omat oppimiskokemuksensa lukion ulkopuolelta osaksi opintojaan. Pedagogiseen uusiutumiseen liittyy saumattomasti myös Oppimisen Pohjantähti hanke, jossa olemme saaneet olla mukana yhdessä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä ja nivoutuu lukion uuden opetussuunnitelman laatimiseen. Salon lukion ja Turun ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on edelleen jatkunut rikastuttavana ja opettavaisena. Aiomme edelleen tehdä tiivistä yhteistyötä pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittämisen saralla. Samoin Turun yliopiston kanssa yhteistyö on ollut antoisaa ja se on syvenemässä hyvää vauhtia kokonaan uusien toimintamallien kautta. Näiden yhteistyösuhteiden avulla olemme rakentamassa salolaisille nuorille entistä parempia koulutusmahdollisuuksia sekä avaamassa uusia väyliä jatko-opintoihin jo lukioaikana. Kesän kohta koittaessa voin todeta, että päättymässä oleva lukuvuosi on ollut antoisaa aikaa ja moni asia lukiossa on mennyt eteenpäin. Yhteistyö oppilaskunnan hallituksen, parlamentin ja tutorien kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja miellyttävää. Olette hoitaneet työtänne esimerkillisesti ja kantaneet vastuuta voimia säästämättä. Yhdessä olemme toteuttaneet monenlaisia aktiviteetteja,

4 teemapäiviä ja juhlia yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Lämmin kiitos teille! Lisäksi haluan kiittää jokaista Salon lukion opiskelijaa ja työyhteisön jäsentä panoksestasi yhteisen päämäärämme ja viihtyvyytemme eteen. Salon lukiolla on lukuisia yhteistyökumppaneita, joista kiitokseni haluan välittää erityisesti Turun Ammattikorkeakoulun Salon yksikölle, Turun yliopistolle, Salon seudun koulutuskuntayhtymälle sekä kaupungin muille lukioille ja yläkouluille. Uskon yhteistyömme jatkuvan edelleen sujuvana. Kiitän myös kaikkia stipendinlahjoittajia arvokkaasta panoksestanne uusien ylioppilaidemme kannustamisessa opinnoissaan eteenpäin. Toivotan jokaiselle Salon lukion opiskelijalle ja henkilökunnan jäsenelle aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa. Kevään 2015 uusia ylioppilaita haluan onnitella mitä lämpimimmin ja toivotan teille myötätuulta purjeisiinne! Juha-Markus Koistinen Rehtori LEHTORI KIRSTI RANTANEN SIIRTYY VIETTÄMÄÄN ELÄKEPÄIVIÄÄN Salon lukion saksan kielen lehtori Kirsti Rantanen aloittaa eläkepäivien vieton tulevan elokuun alusta. Haastattelin Kirstiä hänen viimeisten koulupäiviensä kynnyksellä Kertoisitko Kirsti opettajaurasi vaiheista lyhyesti? Aloitin Salossa opettajana vuonna 1983 ja opetin vuoteen 1986 Moision yläasteella saksaa, ranskaa ja kuvaamataitoa. Kuvaamataito on ollut mukana vaihtelevasti Salon-opettajavuosieni aikana, koska kävin Turun piirustuskoulun ennen yliopisto-opiskeluja ja niiden ohella. Haaveilin nimittäin taidealasta nuorena. Ennen Saloa olin Kankaanpäässä lukion saksan opettajana ja Porissa opetin ranskaa ja saksaa lukiossa. Syksyllä 1986 jatkoin työtäni Perniön lukiossa ja yläasteella opettaen

5 saksaa kuuden vuoden ajan. Sen jälkeen opetin ulkomaalaiskoulutuksessa yhteiskuntaoppia ja suomen kieltä. Laurin kouluun siirryin vuonna Siellä opetettavat aineet lukiossa olivat pääasiassa ranska ja lisäksi saksa, yläasteella saksan lisäksi joitakin vuosia kuvaamataitoa. Samaan aikaan opetin saksaa myös Hermannin yläasteella ja lukiossa. Siirryin Salon lukioon vuonna 2006 saksan kielen lehtoriksi. Miten opettajan työ on muuttunut vuosikymmenien aikana? Perusopetustyö eli ihmisen kohtaaminen on pysynyt samana. Tietoteknistyminen on tuonut viime vuosina uusia haasteita. Lyhyiden kielten opiskelijat ovat viime vuosina vähentyneet, joten ryhmät ovat pieniä nykyään. Esimerkiksi 90-luvulla oli suorastaan saksan lukijoiden keskuudessa buumi, niin yläasteella kuin lukiossakin. Saksaa kirjoitetaan lyhyistä kielistä kuitenkin edelleen eniten. Salossa saksaa luetaan myös A-kielenä Mikä työssäsi on ollut innostavaa ja palkitsevaa? Opinhaluiset opiskelijat innostavat opettajaakin, ja se palkitsee, kun näkee, että oppi on mennyt perille. Opiskelijat, jotka harrastavat kieliä muutenkin, ilahduttavat luonnollisesti opettajaa. Nuorten kanssa työskentely on aina innostavaa; se pitää mielen virkeänä! Mitä Kirsti harrastat? Harrastan taidetta ja kulttuuria kaikessa mahdollisessa muodossa: erityisesti käyn taidenäyttelyissä. Ehkä kokoan omankin näyttelyn vielä joskus Nautin myös luonnossa liikkumisesta. Tässä kohdassa tuli puhetta myös Kirstin laajasta ja kadehdittavasta kielitaidosta; hän osaa saksan ja ranskan lisäksi englantia, ruotsia, italiaa, josta hänellä on myös yliopistoarvosana, sekä espanjaa. Kirstin kädenjälki on näkynyt Salon lukiossa usein varsinkin erilaisten teemapäivien yhteydessä: Kirsti on taiteillut seinätöitä, ja floristinakin hän pärjäisi tekemiensä kukka-asetelmien perusteella Mitä suunnitelmia sinulla on eläkepäivien varalle? Taiteen tekeminen on päällimmäisenä haaveena. Vuosien varrella olen käynyt keramiikkakursseja, tehnyt batiikkia ja hiilitöitä. Maalausteline löytyy varaston perukoilta ehkä nyt on aika kaivaa se esille! Kenties vielä opiskelen jonkin uuden kielen. Se voisi olla venäjä. Haaveina on leppoisat läkepäivät: ei liikaa valmista ohjelmaa, ilman pakotteita. Kirsti tiivistää tuntemuksensa eläkepäivien kynnyksellä seuraavin Carpelanin runon sanoin: Riittävän vanha ymmärtämään yhä vähemmän, näkemään miten valo muuttuu, avaamaan kaikessa rauhassa oven yksinkertaille ilonaiheille Bo Carpelan: Yksinkertaisia ilonaiheita Uudet runot, suom. Caj Westerberg

6 Kuva: Eija Panttila Koko Salon lukiontyöyhteisö kiittää Kirsti Sinua kuluneista yhteisistä vuosista ja toivottaa Sinulle hyviä, stressittömiä ja taiteentäyteisiä eläkepäiviä! Haastattelun koosti Annikka Viitaniemi KOULUTYÖN ARKEA New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) ja Oppimisen Pohjantähti Salon lukiossa lukuvuonna Salon kaupunki on päässyt keväällä 2014 mukaan kansainväliseen New Pedagogies for Deep Learning ohjelmaan, joka on Suomessa saanut nimekseen Oppimisen Pohjantähti. Kansainvälisen ohjelman vastuutahona toimii Collaborative Impact ja ohjelma on käynnissä Suomen lisäksi tällä hetkellä Australiassa, Hollannissa, Japanissa, Kanadassa, Uruguayssa ja USAssa. Oppimisen Pohjantähdessä ovat mukana Salon lisäksi Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Yhteensä noin sata koulua, oppilaitosta tai päiväkotia osallistuvat ohjelmaan, jonka kumppanina toimii Microsoft. Oppimisen Pohjantähden keskeisenä ajatuksena on mahdollistaa oppijan oikeus hyvään oppimiseen, joka valmentaa tulevaisuuden jatko-opintoihin ja työelämään digitalisoituneen yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti. Tiedon ja sivistyksen käsitteiden muuttuessa oppijat eivät enää ole pelkkiä ajattelijoita tai tiedon omistajia vaan aktiivisia tekijöitä ja toimijoita, jotka oppivat tekemällä asioita ja tekevät asioita oppiakseen uutta. Tiedon määrän kasvaessa joka päivä on tärkeää oppia kysymään oikeita kysymyksiä ei niinkään löytää vastauksia valmiisiin kysymyksiin. Oppimisen Pohjantähden yhtenä kiintopisteenä on oppimisympäristöjen monipuolistaminen siten, että ne ovat luovia ja mahdollistavat oppimisen ongelmanratkaisun kautta. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi ja aktiiviseksi oppimisen kumppaniksi. Oppimisympäristöjen

7 tulisi osallistaa opiskelijat oppimistehtävillä, jotka ovat merkityksellisiä ja oikean maailman kaltaisia eivätkä ole välttämättä aikaan ja paikkaan sidottuja. Oppimista tapahtuu niin koulussa kuin koulun ulkopuolella. Uudenlaiset oppimisympäristöt ja toimintakulttuurin muutos tuovat mukanaan oppimisen, opettajuuden ja johtajuuden muutoksen. New Pedagogies for Deep Learning ohjelman kivijalkana ovat kuusi ydintaitoa, joiden jokaisen sisälle on rakennettu taitotasot kuvaamaan sekä oppijan taitoja että oppimistehtävän tarjoamia harjaantumismahdollisuuksia. Ydintaidot ovat: itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen, globaali kansalaisuus, tiimityötaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, luovuus sekä ajattelun taidot. Nämä ydintaidot ovat hyvin samankaltaisia kuin uuden vuonna 2016 voimaan tulevan lukion opetussuunnitelman aihekokonaisuudet (aktiivinen kansalaisuus, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, mediat ja monilukutaito sekä teknologia ja yhteiskunta). NPDL tarjoaa siis työkaluja uuden opetussuunnitelman laatimiseen Salon lukiossa. Oppimisen Pohjantähti on tänä lukuvuonna mahdollistanut rehtoreille kaksi koulutuskokonaisuutta, joissa on perehdytty NPDL:n viitekehykseen ja sen huomioimiseen oppilaitoksen pedagogisessa johtamisessa. Jokaisesta koulusta kaksi opettajaa on päässyt kaksipäiväiseen koulutukseen, jossa keskityttiin NPDL:n viitekehykseen ja käytännön pedagogisiin toteutuksiin. Salon lukion opettajat ovat tutustuneet VESO-päivänä NPDL:n ydintaitoihin ja arvioineet ajattelun taitojen harjoittelumahdollisuuksien toteutumista tämän hetken oppimistehtävissä. New Pedagogies for Deep Learning ohjelman lähtökohtana on oppivan organisaation malli, jossa työyhteisö suunnittelee toimintaansa, toteuttaa suunnitelmat, arvioi toiminnan onnistumista ja muuttaa toimintatapoja arvioinnista saadun tiedon perusteella. Koulutason kehittämisellä on NPDLohjelmassa kuusi osa-aluetta: visio ja tavoitteet, muutosjohtaminen, toimintakulttuurin luominen, kapasiteetin kehittäminen, arviointikulttuuri ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen. Salon lukion johtoryhmä on suorittamansa arvioinnin perusteella valinnut näistä kuudesta osa-alueesta lukuvuoden kehittämiskohteeksi toimintakulttuurin luomisen. Tämä onkin luonteva lähtökohta sekä sähköisen ylioppilastutkinnon asettamien haasteiden että uuden opetussuunnitelman perusteiden asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. New Pedagogies for Deep Learning ohjelman tarkoituksena ei ole keksiä pyörää uudestaan vaan mahdollistaa keskustelu pedagogiikan tärkeydestä. Elämme lukiossa digiajan murrosvaihetta. Nykyiset lukiolaiset ovat hyvinkin konservatiivisia näkemyksissään tieto- ja viestintätekniikan käytöstä oppimisen välineenä. Muutaman vuoden päästä opiskelijoinamme on nuoria, jotka ovat luontevasti käyttäneet tabletteja ja läppäreitä peruskoulun ensimmäisestä luokasta lähtien. Tänä lukuvuonna NPDL-ohjelma on keskittynyt rehtoreihin ja opettajiin. Kuitenkin tärkein toimija ohjelman viitekehyksen kannalta on oppija. Ensi lukuvuonna otamme askeleen eteenpäin ja pääsemme osallistamaan opiskelijat ja kodit itseohjautuvuuden ja oppimaan oppimiseen teemaan. Eija Mäenpää

8 Lukiocoach-toiminta lukuvuonna Salon lukiossa on lukuvuonna aloiteltu uutta opiskelijahuollollista toimintamallia, lukiocoach-toimintaa. Tarve tämän tyyppiselle hyvinvointivalmennukselle perustuu opetussuunnitelmassa olevaan ja oman koulumme painopistealueisiin kuuluvaan opiskelijan hyvinvoinnin lisäämiseen. Oma asemani toiminnan kehittäjänä ja toteuttajana puolestaan perustuu siihen, että olen varsinaisen lukion psykologian ja uskonnon opettajan työni ohella kouluttautunut erilaisten hyvinvointipalveluiden tuottajaksi (rentoutus- ja mindfulness-ohjaus, mielialataitojen ohjaus (Depressiokoulun viitekehys) sekä psykoterapia). Lukiocoach- toiminnan idea on toimia koulun muun opiskelijahuollon, erityisesti koulukuraattorin ja - psykologin työn rinnalla, mahdollisimman matalan kynnyksen keskustelupaikkana. Mahdollisuus tavata ja jakaa elämäntilanteeseen liittyviä ja opiskeluun vaikuttavia ajatuksia koulussa päivittäin olevan, jo tutun henkilön kanssa nähtiin tämän hyvinvointivalmennuksen perusajatuksena. Sittemmin toimintaa suunniteltaessa on alkanut korostua enemmän myös erilaiset ryhmätoimintamuodot. Lukiocoachina olen lukuvuoden aikana tavannut yksittäisiä opiskelijoita keskustellen heidän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan opiskelun edistämisen näkökulmasta. Näissä keskusteluissa on usein käsitelty sellaisia teemoja, kuten unihygienia, ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset, stressinhallintataidot, mielialan ohjaamiseen liittyvät taidot sekä rentoutus- ja tietoisuustaidot. Lisäksi olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan oppilashuollon kokouksiin ja koulun erilaisten hyvinvointitapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näistä esimerkkinä on aloittelevien lukiolaisten tutustumispäivä Naarilassa syyslukukauden aluksi ja huhtikuussa koulussamme järjestetty Hyvinvointipäivä. Ryhmämuotoinen hyvinvointivalmennus tullee olemaan osana lukiocoachin työtä ensi lukuvuonna. Suunnitelmissa on järjestää ryhmätapaamisia stressistä ja jännittämisestä kärsiville opiskelijoille. Myös erityisesti tietoisuustaitojen (Mindfulness) harjoitteluun on ollut toivetta saada ryhmämuotoista ohjausta. Saija Hongisto

9 Ensimmäisen vuosikurssin opinto-ohjaus Ensimmäisen koulupäivänä tuli paljon tietoa: opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan oppitunteja sekä koko koulun henkilökunnan antamaa valistusta siitä, miten Salon lukiossa asiat hoidetaan. Ensimmäisen keskiviikon vietimme ykkösten kanssa Naarilan leirikeskuksen tiloissa, jolloin ryhmänohjaajat ryhmänsä kanssa kiersivät eri toimintapisteissä ja tutustuivat toisiinsa toiminnallisesti. Ensimmäisinä viikkoina opinto-ohjauksen oppitunneilla käytiin läpi vielä Salon lukion suoritusohjeita, jotta koulunkäynti lähtisi mahdollisimman sujuvasti käyntiin. Syyslukukauden aikana ryhmänohjaajat tapasivat ryhmäänsä viikoittain ja kertoivat vielä tarkemmin ja kerraten esimerkein lukion suorittamiseen liittyviä seikkoja. Tänä lukuvuonna aloitimme myös käytännön, jossa ensimmäisen lukuvuoden äidinkielen ja englannin opetusryhmät ovat samat kuin ohjausryhmät kolmessa ensimmäisessä kurssissa eli yksi kurssi jokaisessa jaksossa on tutussa ryhmässä. Yhden vuoden kokemusten perusteella voimme todeta, että tämä on näkynyt positiivisena muutoksena opiskelijoiden vilkkaampana keskusteluna näillä oppitunneilla sekä ryhmänohjaukseen osallistumisinnokkuudessa. Ryhmä on tuntunut tutulta ja yhteen kokoontuminen mielekkäältä. Joulukuussa oli aika tehdä esivalinnat seuraavalle lukuvuodelle, jolloin kukin opiskelija osallistui opotunnille ja teki itselleen suunnitelmaa sekä valintoja lukuvuodelle opinto-ohjaajan opastuksella. Muilla opotunneilla on käsitelty opiskelu tekniikkaa, omaa itsetuntemusta sekä jatkoopintomahdollisuuksia lukion jälkeen. Kevätlukukaudella ryhmänohjaukset vähenivät kahteen per jakso, mutta samaan aikaan ryhmänohjaajat sopivat tapaamiset jokaisen ryhmäläisensä kanssa henkilökohtaiselle tapaamiselle. Huhtikuussa oli aika tehdä omat lukujärjestykset seuraavalle lukuvuodelle ja tämänkin teimme ryhmissä yhdessä. Muutama opiskelija koki tarpeelliseksi tulla tekemään lukujärjestyksensä henkilökohtaisesti oman opon kanssa. Opinto-ohjaajalle on saanut kukin opiskelija varata ajan aina kun siltä on tuntunut ja jokaisen olen tavannut tänä lukuvuonna ainakin kerran. Päivittäin on myös avoimet ovet opolle klo sekä eli opiskelijoiden välitunnin ja ruokailuvuorojen aikaan. Vuositapaamisen yhteydessä opintoohjaaja ja opiskelija yhdessä tarkistavat lukuvuoden valinnat ja lukujärjestyksen sekä aloittavat lukion jälkeisistä jatko-opinnoista keskustelun. Kevään haastatteluissa painopiste siirtyy jo lukujärjestyksen tarkistamisesta kohti omaa, henkilökohtaista ylioppilaskirjoitussuunnitelmaa. Muutos yläkoululaisesta lukiolaiseksi on tapahtunut jokaiselle ensimmäisen lukuvuoden opiskelijalle. Toisen lukuvuoden aloitus tulee olemaankin sitten jo ihan tuttu juttu! Mari-Anne Mielikäinen

10 Toisen vuosikurssin opinto-ohjaus Lukion toinen vuosi on tehokkaan työnteon aikaa. Toisena vuonna suoritetaan loppuun pakollisia kursseja ja aletaan jo suuntautua omille kiinnostuksenaloille omien suunnitelmien mukaisesti. Syyslukukauden aikana kakkosten opinto-ohjauksessa käsiteltiin erityisesti ylioppilaskirjoitussuunnitelmia. Kirjoitussuunnitelmia tehdessä on tärkeää pohtia, miten kirjoitukset vaikuttavat esimerkiksi jatko-opintoihin pyrkimiseen. Lisäksi tulevan abivuoden kurssivalinnat on tehtävä niin, että ne sopivat kirjoitussuunnitelmiin ja päinvastoin! Ennen joulua mietittiinkin jo abivuoden kurssivalintoja esivalintojen merkeissä. Koska esivalinnat tehtiin huolellisesti, kevään varsinaisten valintojen tekeminen helpottui. Molempien valintavaiheiden yhteydessä järjestettiin sekä kaikille yhteinen opotunti että jokaiselle ohjausryhmälle erillinen aika tietokoneluokkaan, jotta jokainen sai varmasti haluamansa tuen valintojen tekemiselle. Opinto-ohjaukseen on kuulunut myös runsaasti henkilökohtaista ohjausta. Kakkosella henkilökohtainen ohjaus on pääosin opiskelijan omaan tarpeeseen perustuvaa, kaikille pakollista yksilöhaastattelua ei järjestetty. Jokainen on voinut varata opoajan itselleen, vaikka useamman kerran vuoden mittaan. Ilahduttavasti monet kakkoset ovat olleet todella hyvin hereillä opintosuunnitelmiensa kanssa ja miettivätkin jo aktiivisesti sekä lukion päättövaihetta että elämää lukion jälkeen. Tämä on erittäin hienoa, sillä ammatin- tai koulutuksenvalintaprosessi on pitkä ja vaatii opiskelijalta vaivannäköä sekä itsetuntemusta. Opon kanssa asioista jutteleminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden reflektoida omaa suunnitelmaansa ja saada lisätietoa hauista sekä muista mieltä askarruttavista asioista. Opinto-ohjaaja on ollut tavoitettavissa koululla neljänä päivänä viikossa (maanantait opo on Perniön lukiossa) sekä luonnollisesti Wilman kautta läpi viikon. Lisäksi opinto-ohjauksellista lisämateriaalia ja linkkivinkkejä on voinut saada tykkäämällä opinto-ohjaajan FB-sivuista. Monet opokurssin tehtävistä on jaettu O365:n kautta, jolloin tieto on saatavissa vielä opotunnin jälkeenkin. Myös toisena lukiovuotena opinto-ohjauksen kokonaisuuteen on kuulunut ryhmänohjausta sekä aineenopettajien omissa aineissaan antamaa ohjausta. Toisen vuosikurssin vanhempainilta puolestaan järjestettiin huhtikuussa. Hyvillä mielin suuntaamme kesälomille latailemaan akkuja. Edessä on abivuosi, joka on kiireinen ja nuorelle erittäin tärkeä. Osalla on edessä heti syksyllä ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset, joten toivonkin, että viimeistään elokuussa muiden kesäpuuhien ohessa aloitettaisiin kirjoituksiin valmistautuminen. Pari viikkoa loppulomasta riittää, kun aikatauluttaa tekemisensä oikein. Muutama tehokas tunti päivässä on aivan tarpeeksi. Vastapainona sitten annetaan aivojen notkistua vaikkapa uimarannalla! Johanna Ahonen

11 Kolmannen vuosikurssin opinto-ohjaus Kolmannen vuosikurssin opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa saamaan päättötodistus valmiiksi, suorittaa loppuun ylioppilastutkinto ja hakeutua jatko-opintoihin. Opiskelijoiden ohjaukseen ovat osallistuneet lukuvuoden aikana rehtori, apulaisrehtori, ryhmänohjaaja, aineenopettajat, opinto-ohjaaja sekä oppilashuoltohenkilökunta. Jokainen opiskelija on osallistunut luokkamuotoiseen opinto-ohjaukseen lukuvuoden aikana ja saanut mahdollisuuden osallistua opinto-ohjaajan antamaan henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Aineenopettajat ovat tuoneet omassa oppiaineessaan esille oman oppiaineensa jatkoopintomahdollisuuksia. Oman jatko-opintosuunnan pohtiminen ei ole kaikille opiskelijoille helppoa. Osa opiskelijoista on jo lukion ensimmäisenä vuonna määrätietoisesti kulkenut omaa jatko-opintopolkuaan. Opiskelijat ovat valinneet lukiokursseja määrätietoisesti valitsemalla jatko-opintojen kannalta tärkeitä kursseja. Jotkut opiskelijoista etsivät jatko-opintojensa suuntaa koko lukioajan. Tällöin opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja rohkaista opiskelijaa pohtimaan omien vahvuuksiensa kautta jatkoopintomahdollisuuksiaan ja löytää oma jatko-opintopolkunsa. Opinto-ohjauksen keskeisenä oppimisalustana on Salon lukiossa lukuvuonna käytetty Opintopolku-portaalia, jonka ylläpitäjänä on Opetushallitus. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin opiskelijat ovat päässeet tutustumaan opintoohjauksen oppitunneilla. Tämän lisäksi opiskelijoita on kannustettu osallistumaan vapaavalintaisesti lukion tiloissa järjestettäviin jatko-opintoinfoihin sekä korkeakoulujen ja toisen asteen omiin jatkoopintotapahtumiin. Tänä lukuvuonna Salon lukiolla on järjestetty mm. seuraavat jatko-opintoinfot: Aalto yliopisto, Haaga-Helia, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kymen ammattikorkeakoulu, Laurean ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Metropolia, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Salon seudun ammattiopisto. Lukuvuoden aikana Salon lukiosta järjestettiin retki Studia Suomen suurimpaan opiskelu- ja uratapahtumaan Helsinkiin osana opinto-ohjauksen kaikille pakollista kurssia. Lukuvuoden aikana opiskelijat pääsivät myös osallistumaan lukiollamme järjestettyyn Studentum Roadshow ja Kilroy Education tapahtumaan. Tammikuussa vietimme Salon lukion Alumnipäivää. Päivän aikana Salon lukiosta valmistuneet opiskelijat kertoivat omista jatko-opinnoistaan Salon lukion opiskelijoille. Lukuvuoden aikana opiskelijoille annettiin myös tietoa työelämästä osana lukion opinto-ohjausta sekä yrittäjyyskasvatusta. Opiskelijoiden oli myös mahdollista seurata Asiantuntijaverkoston AMMATTINA-webinaarisarjaa keväällä Jos ei uskalla hypätä, ei voi lentää Onnea ja menestystä elämääsi! Armi Nurmi

12 KUVATAIDE Salon lukiossa opiskeltiin kuvataiteen kursseilla taas hyvillä tuloksilla. Työn iloa omasta oppimisesta ja yhteisen tekemisen riemua on eletty koko lukuvuoden kaari. Opiskelijat ovat voineet käsitellä omia tärkeitä asioitaan ja mielipiteitään kuvataiteen keinon sekä henkilökohtaisesti, että ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyen. Kuvataiteen 4:s kurssi teki syksyllä näyttelykäynnin Turun taidemuseoon. Museolehtorin opastuksella tutustuimme peruskokoelmiin ja teimme kuvantarkastelun harjoitustehtävän. Talven kurssit kävivät myös oman kaupungin taidemuseo Veturitallin ennätysnäyttelyssä. Nick Brandtin villieläinmuotokuviin tutustuttiin museon työntekijöiden asiantuntevalla opastuksella. Nykytaiteen kurssilla saimme vieraaksemme valokuvaaja Jarmo Markkasen. Hän ohjasi opiskelijoille valokuvaustehtävän, joista joitain otoksia on tässä vuosikertomuksessa. Vierailun mahdollisti Salon 4H-yhdistys saamallaan avustuksella. Lukion kuvataiteen opinnot tiivistyivät lukiodiplomin suorittamiseen 12 opiskelijalla. Diplomiteokset olivat viikon ajan esillä Pro Rantakivet ry:n Kulttuurikeskus Villissä toukokuun alussa. Näyttely oli yhteinen Halikon lukion kuvataiteen diplomistien kanssa. Vuosikertomuksessa on kuvia lukiolaistemme kuvataiteen harjoitustöistä lukuvuoden varrelta. Eija Panttila Satu Alarakkola: Kaunis kokonaisuus, kuvataiteen lukiodiplomi

13 LIIKUNTA Urheilumenestys lukuvuonna Salon lukion opiskelijat menestyivät jälleen erinomaisesti urheilukilpailuissa kuluneen lukuvuoden aikana. Kausi oli yksi menestyksellisimpiä Salon lukion historiassa. Opiskelijat voittivat muun muassa kaksi KLL:n SM-mitalia kauden aikana. Koululiikuntaliiton SM-kisat Salon lukion tyttöjen jalkapallojoukkue voitti hopeaa KLL:n valtakunnallisessa turnauksessa. Lopputurnaus pelattiin Kokkolassa Pelaajat: Petra Pakaste Linda Pinnola Juulia Kytö Melina Lehtinen Jemina Pelkonen Annabella Nummelin Emma Virtanen Valmentajana Mika Lehtinen Iina Tapio Vilma Heinonen Katariina Rantanen Janica Hiltunen Jenna Seppä Anna Hutanen Sama joukkue voitti KLL:n Varsinais-Suomen piirin jalkapallomestaruuden Salossa pelatussa turnauksessa.

14 Salon lukion opiskelija Arttu Laaksonen (kuvassa 2. oikealta) voitti pronssia KLL:n valtakunnallisessa maastojuoksukilpailussa Vierumäellä Salon lukion tyttöjen koripallojoukkue voitti pronssia Koululiikuntaliiton valtakunnallisessa turnauksessa. Lopputurnaus pelattiin Helsingissä Pelaajat: Helmi Tulonen Ella Haavisto Viliina Virtanen Emmi Iivonen Valmentajana Mikko Lujasmaa Annika Haavisto Emma Kiiveri Amanda Vikstedt Festine Tasholli Sama joukkue voitti KLL:n Varsinais-Suomen piirin koripallomestaruuden Salossa pelatussa turnauksessa.

15 Salon lukion tyttöjen lentopallojoukkue sijoittui hienosti neljänneksi KLL:n valtakunnallisessa turnauksessa Eurassa Pelaajat: Anna Czakan Salla Saari Tiia Vuorinen Milla Lindström Sonja Alhqvist Laura Toivonen Essi Alanko Juulia Aaltonen Koululiikuntaliiton Varsinais-Suomen piirin mestaruuskisoissa Salon lukion opiskelijat menestyivät myös hienosti: Salon turnauksessa Koululiikuntaliiton Varsinais-Suomen piirin koripallomestaruuden voitti Salon lukion poikien joukkue. Pelaajat: Olli Kanerva Johan Lehti Niko Lindholm Niklas Järvi Lauri Aaltonen Arttu Näreharju Visa Virtanen Aleksi Töyry Väinö Nykänen Arttu Peltola Salon lukion pojat voittivat KLL:n Varsinais-Suomen piirinmestaruuden kaukalopallossa Naantalissa Pelaajat: Patrick Kåla Risto Teppan Ville Aitosalo Niklas Vuoriranta Eemeli Lagerbom Elias Lehto Lauri Suutari Salon lukion poikien futsal-joukkue voitti KLL:n piirinmestaruuden Salossa käydyssä turnauksessa Pelaajat: Jesse Jokiniemi Elmo Heinonen Eemeli Auranen Valtteri Sinervo Henri Makkonen Jussi Ojansuu Niko Virtanen Joonas Juhola Roope Saariluoma Johanne Korhonen Eemeli Mälkönen Ryan Shenas Ahmad Rasud Tilastot kokosi Ari Ylä-Mononen

16 MUSIIKKI Itsenäisyyspäivä on minusta aina kiva juhla, Salon lukion musiikki-ilta oli tosi kiva ja oli hyvä fiilis esiintyä. Uskomattoman mukavaa oli olla laulamassa Sibelius-lukion sekakuoron kanssa tykkäsin tosi kovasti. Mieleen on jäänyt myös kaikki musiikkidiplomikonsertit missä ole ollut mukana. Musiikkidiplomit ovat sen vuoksi siitä niin mieleenpainuvia, että diplomin suorittajien kaikki osaalueet tulevat niin hyvin näkyviin sekä musiikin että esitystekniikka, ääni ja valo, puolella. Yleisesti musiikkilinjan toiminta on ollut mahtavaa, koska yhteishenki on niin hyvä. Opiskelija, toinen vuosikurssi Lukuvuonna suoritettiin musiikin lukiodiplomeja poikkeuksellisen monta, 14 kappaletta. Konserttimuotoinen diplomisuoritus on muodostunut suositummaksi diplomimuodoksi, mikä on rikastuttanut koulun arkea useilla konserteilla lukuvuoden aikana. Tyylien kirjo on ollut laaja ja oppilaiden monipuoliset musiikilliset taidot ovat tulleet hyvin esille. Salon lukion musiikki-ilta keräsi runsaan yleisön ja Sibelius-lukion sekakuoron vierailu kuoronjohtaja Reijo Aittakummun kanssa tarjosi hienon mahdollisuuden koulujen väliseen yhteistyöhön Salon lukion kuorolaisten päästessä esiintymään vierailevan kuoron kanssa. Perinteiset juhlat ja Kauneimmat Joululaulut tilaisuus ovat tarjonneet myös tilaisuuden oppilaiden esiintymiseen ja juhlalliseen tunnelmaan musiikin avulla. Marko Heikura

17 Salon lukion Kauneimmat joululaulut tilaisuus Uskelan kirkossa syyslukukauden päätöspäivänä Kuva: Johanna Ahonen FILOSOFIA What are heavy? sea-sand and sorrow. What are brief? today and tomorrow. What are frail? spring blossoms and youth. What are deep? the ocean and truth. Christina Rossetti Lukiomme alati kasvava filosofiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden joukko kasasi rivinsä koulun alkaessa muutaman uuden opiskelijan voimin ja aloitti syksyn osallistumalla Salon aikuislukion yhteydessä pidettäville, legendaarista mainetta nauttiville avoimen yliopiston filosofian kursseille. Kiintoisat luennot yhdistettynä innostukseen tehdä filosofiaa yhdessä rohkaisivat peräti viisi opiskelijaa osallistumaan kansainväliseen Baltic Sea Philosophy Essay -kirjoitustapahtumaan, jota voi sivumennen sanoen lämpimästi suositella jokaiselle ensi vuonna koulussamme opiskelevalle riippumatta filosofian pakollisesta kurssista jääneistä mielikuvista. Tänä vuonna joukkoomme napsahti kilpailusta myös yksi kunniamaininta. Vuodenvaihteessa kokosimme joukkueen yhteiselle ristiretkelle Helsinkiin vuosittaiseen Nuorten filosofiatapahtuman väittelykilpailuun. Kaksi käymäämme ottelua olivat joukollemme melkoinen tulikaste väittelyn maailmaan, sillä yli puolet meistä osallistui moiseen kilpaan ensimmäistä kertaa. Matkasta jäi käteen (tätä kohtaa varten haastattelin ystävääni) muun muassa muisto yhteenkuuluvuudesta ja samankaltaisten ihmisten kohtaamisesta. Filosofian harrastaminen - lukeminen, keskustelu, oppiminen, kirjoittaminen muistuttaa olutkuohuisen joen ylittämistä liukkaita kiviä pitkin tai pyramidin tai puumajan rakentamista. Ajatusrakennelmien analyysi ja perimmäisten kysymysten vastausvaihtoehtojen punnitseminen,

18 poisheittäminen ja ajoittainen jalustalle nostaminen on kuin luotettavan astinlaudan valitsemista silloin tällöin kastuu. Viimeisen kiven latominen pyramidin huipulle, katoavainen onnistumisen tunne, se, kun tuntien työn jälkeen muotoilee argumentin, joka kestää edes oman filosofian opettajan hellästi muotoillun kritiikin, on se voima, joka vetää heikon ja vastustuskyvyttömän nuoren mielen aina uudelleen näiden kysymysten äärelle. Toisaalta, kuten ikoninen Ludwig Wittgenstein totesi, kiivettyään tikkaat ylös, pitää ne heittää pois. Luotan siihen, että Salon lukion ilmiömäinen tarina Suomen lukioiden filosofian neulanterävimmässä kärjessä jatkuu tulevina vuosina. Pitäkää, rakkaat hörhöt, yhtä. Ja vielä, kiitos kaikesta, Matti. Emi Riiko YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatus on ollut kiinteä osa Salon lukion arkea jo pitkään. Salon lukiossa yrittäjyyskasvatusta ja sisäistä yrittäjyyttä toteutetaan monien eri yrittäjyyskurssien ja projektien kautta kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla. Lukiollamme on omien projektien ohessa tiivistä yhteistyötä Salon alueen eri oppilaitosten kanssa niin lukiotasolla kuin ammatillisella puolella aina ammattikorkeakouluasteelle ja yliopistoon asti. Salon seudun yritykset ovat myös kiinteästi mukana yrittäjyyskasvatustoiminnassamme kuten myös Salon yrittäjät, Yrityssalo ja Varsinais- Suomen YES-keskus sekä Salon kaupunki. Monella opettajalla on jo vuosittaiset yhteistyökumppanit yrityssektorilla ja yrittäjien vierailut ja yritysvierailut kuuluvat opintosuunnitelmaan. Salon lukioon perustettiin syksyllä 2014 verkostointitiimi, jonka tehtävänä on luoda uusia kontakteja salolaisiin yrityksiin. Salon lukiossa toimii useampia yrittäjyyskursseja, kuten SBA, joka on Opetushallituksen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen. Salo Bisnes-Akatemia (SBA) järjestetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön kanssa. Kurssilla lukiolaiset osallistuivat yhdessä amk-opiskelijoiden kanssa osuusliiketoimintaan ja olivat mukana järjestämässä Kesäduuni 2015-tapahtumaa, joka järjestettiin jo seitsemättä kertaa Kauppakeskus Plazassa helmikuussa. Mukana tapahtumassa oli monia eri alojen yrityksiä ympäri Saloa. SBA-kurssilla lukiolaiset lukivat yritysmaailmaan liittyvän omavalintaisen teoksen ja lukupiirissä keskusteltiin lukukokemuksista. Lukiolaiset tutustuivat sekä tapahtuman järjestämisen ideointiin että käytännön toteuttamiseen ja yhdistyksen ja yrityksen perustamiseen sekä miettivät liikeideoita muutamille salolaisille yrityksille. Myös kansainvälinen aspekti oli kurssilla mukana vaihto-opiskelijatapaamisen muodossa. Uusimpana yrittäjyyskurssina syksyllä 2014 alkoi NY Vuosi yrittäjänä opinto-ohjelma. NY-yritys on opiskelijoiden muodostama harjoitusyritys, joka toimii yhden vuoden ajan ja sen tarkoituksena on työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen opiskeluaikana. NY-yritys toimii oikealla rahalla ja myy tuotteitaan tai palveluitaan asiakkaille, mikä lisää ohjelman vaikuttavuutta ja opiskelijoiden motivaatiota sekä mahdollistaa myös tienaamisen opintojen aikana

19 ja tuo ohjelmaan oikean liike-elämän elementtejä. Salon lukiossa toimi lukuvuoden aikana kaksi NY Vuosi yrittäjänä -yritystä: Wesi, jossa yrittäjinä olivat Madusha Wewala ja Henriikka Sirva sekä hedelmäpalapurkkeja lukiomme kioskissa myynyt KTAB Fruits, jossa yrittäjinä toimivat Blerta Hajdini, Aisha Palani, Titta Virta ja Kardelen Cakir. Salon lukiossa vietettiin kansainvälistä yrittäjyyspäivää Yrittäjyyspäivänä Salon 4Hyhdistys järjesti tilaisuuden, jossa esiteltiin 4H-yhdistyksen toimintaa ja lukiomme 4H-yrittäjät kertoivat yrittäjänä toimimisesta. Salon lukion jo perinteeksi muotoutunutta opiskelijoiden organisoimaa Hyvinvointipäivää vietettiin Päivän ohjelmaan kuului pajatoimintaa vapaavalintaisissa pajoissa. Tarjolla oli muun muassa liikuntapajoja seinäkiipeilyn, sumopainin, sählyn ja koripallon muodossa ja rentoutumispajassa harjoiteltiin meditointia. Pajojen antiin kuului myös hierontaa, kauneudenhoitoa sekä pulpetittoman ihanneluokan suunnittelua. Lukiolla päästiin myös leipomaan kuppikakkuja, laulamaan karaokea ja musisoimaan musiikkiluokassa. Päivä johtajana tempaus järjestettiin kolmannen kerran , jolloin Salon lukiolaisilla oli mahdollisuus tutustua salolaisen yrittäjän tai johtajan työnkuvaan yhden työpäivän ajan. Päivää koordinoi Salon Nuorkauppakamari apunaan Varsinais-Suomen YES-keskus ja Sykäystiimi. Ope-yrittäjä treffit pidettiin yhteistyössä Salolaisen Leinovalu yrityksen, Salon yrittäjien, Varsinais-Suomen YES-keskuksen ja Sykäystiimin kanssa. Treffeille kutsuttiin salolaisia yrittäjiä ja opettajia kaikilta oppilaitostasoilta. Treffit saivat suuren suosion niin opettajien kuin yrittäjienkin keskuudessa ja monia uusia yhteistyökuvioita laitettiin alulle. Vappuolympialaisia vietettiin Salon lukiolla toista kertaa Halikon ja Perniön lukioiden opiskelijat ja opettajat oli kutsuttu lukiollemme viettämään vappuolympialaisia. Ohjelmassa oli leikkimielisiä kilpailuja ja lukiolaisten musiikkiesityksiä. Tunnelma oli salissa katossa, kun eri lukioiden kisailijat niin opiskelijat kuin opettajatkin taistelivat voitoista ja musiikkiesitykset valtasivat opiskelijoiden rakentaman lavan ja valonheittimet kohdistuivat nuoriin taitajiin. Salon lukio täyttää kymmenen vuotta elokuussa Syntymäpäivän kunniaksi järjestettiin Salon lukio 10+ -tuotekilpailu, jonka kick off -tilaisuus pidettiin , jossa tuotepromootioesittelyn pitivät AMK:n Visioona osuuskunnasta Per-Erik Breitholtz ja Juuso Kevo sekä Toisen keksin Mikko Virtaperko. Kilpailussa opiskelijat suunnittelevat Salon lukiolle oman mainostuotteen.

20 Lisäksi lukiomme oppilaskunta ja tutorit, valo- ja äänitiimi sekä videotiimi järjestävät useita erilaisia tapahtumia vuoden aikana, kuten musiikkiesityksiä, eduskuntavaalipaneelin ja varjovaalit toteuttaen näin yrittäjyyttä käytännössä. Salon lukion yrittäjyyskasvatuksessa on vuoden aikana luotu uusia suhteita salolaisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Salon yrittäjät lahjoittavat kaksi stipendiä Salon lukion opiskelijoille, jotka ovat harjaantuneet sisäisessä ja ulkoisessa yrittäjyydessä. Merita Suikkanen NY-vuodesta Nuori yrittäjyys oli mainio kokemus, joka toi mukanaan niin haasteita kun hauskoja ja hienoja kokemuksia. Koulussa työskenteleminen oli todella hauska kokemus, sillä pääsimme tutustumaan koulumme oppilaisiin ja henkilökuntaan sekä samalla harjoittamaan erilaisia asiakaspalvelutaitoja, joita tulee harvoin harjoitettua lukiossa. Saimme positiivisia palautteita niin oppilailta kuin opettajilta, mikä antoi meille hyvän mielen. Kehityimme todella paljon ryhmätyössä. Pääsimme vaikuttamaan yrityksemme asioihin pitämällä kokouksia ja sitä myöten parantamaan epäkohtia. Yrityksessä täytyy kuitenkin olla toleranssia kaikkeen ei-odotettuun. Jos emme saaneet jonain myyntipäivänä myytyä kaikkia hedelmäpurkkeja, päätimme kuitenkin yrittää seuraavilla välitunneilla ja odottaa asiakkaiden ilmestymistä kioskiimme. Emme järjestäneet mitään erikoisia tapahtumia. Myimme noin kerran tai kaksi kertaa viikossa ja voittoa tuli vaihtelevasti riippuen hedelmäkuppien määrästä. Myimme keskimäärin 15 kuppia/myyntikerta. Ainoaksi tärkeäksi tapahtumaksi luokittelimme avajaispäivä, jolloin saimme hieman käsitystä mitä tehdään, kuinka monta kuppia tulisi tehdä ja kuinka paljon hedelmiä pitäisi ostaa yhtä myyntikertaa varten. NY-yrityksemme KTAB-Fruits kehittyi jokaisella myyntikerralla aina paremmaksi. Saimme palautetta ja vinkkejä toimintaamme niin koulumme opiskelijoilta kuin opettajilta etenkin Merita Suikkaselta. Asiakaspalvelussa kaikki yrityksemme jäsenet ovat kehittyneet mainiosti kuten myös yhteistyössä