HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO RAPORTTILUONNOKSESTA HELSINKI - PIETARI - RAUTATIEYHTEYS, ESISELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kslk , Khs / Lausuntopyyntö Ratahallintokeskus pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta perustetun työryhmän raporttiluonnoksesta Helsinki Pietari rautatieselvitys. Esiselvitys ja vaikutusten arviointi. Luonnos sekä siinä esitetyistä vaihtoehdoista ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä 23. toukokuuta 2008 mennessä. Työryhmä viimeistelee loppuraportin ja valmistelee esityksen johtopäätöksiksi ja jatkotoimenpidesuosituksiksi nyt tehdystä esiselvityksestä annettujen lausuntojen perusteella touko-kesäkuun vaihteessa Sen jälkeen Liikenne- ja viestintäministeriö päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Lausuntoa laadittaessa on huomioitava, että yhteiskuntataloudelliset laskelmat eivät ota huomioon kaikkia ratayhteyksistä koituvia vaikutuksia. Ratahallintokeskus toivoo, että lausunnossa otetaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin: Ovatko tarkastellut vaihtoehdot riittäviä johtopäätösten tekemiseksi? Onko vaihtoehtojen laatimisessa käytetty maankäytön rakennemalli perusteltu? Ovatko vaihtoehtojen laatimisessa käytetyt liikennöintiperiaatteet perusteltuja? Onko niihin liittyvä epävarmuus ja herkkyystarkastelu otettu riittävästi huomioon? Mitä vaikutuksia tai vaihtoehtojen ominaisuuksia jatkotoimenpiteitä ja johtopäätöksiä päätettäessä tulisi painottaa? Mitä jatkotoimenpiteitä esiselvityksen perusteella tarvitaan?

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 2 b Hallintokeskus pyytää raporttiluonnoksesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle mennessä. Raporttiluonnos löytyy internetsivulta: Raporttiluonnoksen keskeinen sisältö Helsinki Pietari rautatieyhteyttä koskevassa esiselvityksessä on käsitelty kolmea itäsuunnan oikoratalinjausvaihtoehtoa: Kouvolan, Luumäen ja Vaalimaan kautta linjattuja vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen Lahti Luumäki Vainikkala radan pitkän aikavälin tavoitetilan mukaiseen tilanteeseen (200 km/h ja 25,0 tn akselipaino), jossa on lisäksi toteutettu lisääntyneen junatarjonnan edellyttämät kapasiteettitoimenpiteet (VE 0++). Tutkitut perusvaihtoehdot ovat: Ve 0++ (vertailuvaihtoehto): Nykyisen Kerava Lahti Luumäki - Vainikkala radan kapasiteetin edellyttämät toimenpiteet (200 km/h). Ve Kouvola:Helsingistä Porvoon ja Koskenkylän kautta Kouvolaan linjattu rata nopeustasolle 250 km/h. Ve Luumäki: Helsingistä Porvoon ja Kotka/Haminan kautta Luumäelle linjattu rata nopeustasolle 250 km/h. Ve Vaalimaa: Helsingistä Porvoon ja Kotka/Haminan kautta Vaalimaalle linjattu rata nopeustasolle 250 km/h. Ve Vaalimaa/suurnopea: Helsingistä Porvoon ja Kotka/Haminan kautta Vaalimaalle linjattu rata nopeustasolle 300 km/h. Lisäksi työn tavoitteena oli selvittää kannattaako itäradat linjata Pasilasta lentoaseman kautta edellisissä HELI-radan suunnitteluvaiheissa esillä olleen Tapanilan vaihtoehdon sijasta sekä miten mahdollinen pääradan ja oikoradan suunnan kaukoliikenteen lentoasemayhteys vaikuttaa itäsuunnan oikoratavaihtoehtoihin. Kaukoliikenteen lentoasemayhteyden vaikutuksen selvittämiseksi työssä on laadittu edellä kuvatuista perusvaihtoehdoista kaksi alavaihtoehtoa, jossa toisessa Helsinki Porvoo välin linjaus erkanee pääradasta Tapanilassa ja toisessa linjaus erkanee uudesta lentoaseman kaukoliikenneyhteydestä Keravan alueella ja kulkee nykyistä Kilpilahden ratakäytävää Kulloon kautta Porvooseen.

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 3 b Saadun palautteen perusteella työryhmä on päättänyt laatia lausuntovaiheen aikana seuraavat tarkastelut, jotka raportoidaan lopullisessa raportissa: Helsinki Tallinna yhteyden käsittely Nykyisen Lahti Kouvola Luumäki rataosuuden yleispiirteinen arviointi nopeustasolle 250 km/h. Lisäksi jatkoselvitystarpeena on raporttiluonnoksessa nostettu esille Helsinki- Porvoo välin kokonaisvaltaisen maankäyttö- ja liikennejärjestelmätason tarkastelun tarve seudullisten liikennetarpeiden tyydyttämisen näkökulmasta. Alustavia johtopäätöksiä Pääradan kaukoliikenteen suora yhteys lentoasemalle synnyttää merkittäviä hyötyjä kotimaan kaukoliikenteelle. Hankkeen kaukoliikennevaikutusten perusteella laskettu alustava hyötykustannussuhde (0,64) on parempi kuin itäsuunnan oikoratavaihtoehdoilla. Pääradan ja Kerava-Lahden lähiliikenteen

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 4 b vaikutukset huomioon ottamalla hyötysuhde todennäköisesti paranee edelleen. Pääradan lentoasemayhteyden toteuttaminen alentaa itäsuunnan perusvaihtoehtojen kannattavuutta. Mikään itäsuunnan perusvaihtoehdoista ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava, mutta vaihtoehdoilla on merkittäviä vaikutuksia alueiden kehittämisedellytyksiin sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Itäratavaihtoehtojen kannattavuus ei merkittävästi riipu Venäjän liikenteen kehityksestä. Vaihtoehto Kouvola on perusvaihtoehdoista yhteiskuntataloudellisesti kustannustehokkain (hyöty-kustannussuhde 0,49), mutta ei selkeästi tehokkaampi kuin vaihtoehto Luumäki. Liikenneyhteyksien säilymisen ja parantumisen sekä aluerakenteen kehittymisedellytysten kannalta vaihtoehto Luumäki on tasapainoisin ja eniten uusia mahdollisuuksia avaava. Vaalimaan vaihtoehtojen hyödyt kohdistuvat voimakkaasti Venäjän liikenteeseen kotimaan hyötyjen ollessa kertaluokkaa pienempiä kuin Kouvolan tai Luumäen vaihtoehdoissa. Vaalimaan suurnopealla radalla ei ole väliasemia eikä liikennöi muita junia, joten se ei juurikaan synnytä hyötyjä kotimaan liikenteelle ja vaihtoehto vaikeuttaa alueiden käyttöä. Vaalimaan suurnopean radan kustannustehokkuus on selvästi heikoin. Luonnonympäristön ja maisemavaikutusten kannalta vähiten haittoja aiheutuu vaihtoehdossa Kouvola. Koskenkylä-Kotka/Hamina-Vaalimaa osuudella luonnonympäristöön ja maisemaan kohdistuvat haasteet ovat kertaluokkaa suurempia, mutta kuitenkin hallittavissa olevia. Jos pääradan kaukoliikenne on linjattu lentoasemalle, itäsuunnan mahdollinen uusi yhteys voidaan toteuttaa joko Tapanilan kautta tai lentoasemayhteyteen liittymällä. Tapanilan kohdan kustannusten suuruus ja ympäristöllisesti ongelmallinen tilanne puoltaa lentoasemayhteyteen liittymistä, toisaalta lentoasemayhteyteen liittyminen heikentää Porvoon suunnan taajamaliikenteen järjestämisedellytyksiä. Myös mahdollinen Helsingin metron jatkaminen itään vaikuttaa taajamaliikenteen tarpeeseen. Alueella tarvitaan kattava alueen maankäyttöä ja liikennejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja koskeva selvitys, joka ottaa huomioon valmistumassa olevan Sipoon yleiskaavan sekä Helsingille siirtyvän alueen maankäyttöä että

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 5 b ESITTELIJÄ Lausunnon tiivistelmä mahdollista metron jatkoa koskevat suunnitelmat. Kaukojunaliikenteen ohjaaminen lentoaseman kautta ja radan hyödyntäminen myös nopeana paikallisyhteytenä keskustan ja lentoaseman välillä tuottaa selkeitä hyötyjä niin lentoaseman ja keskustan saavutettavuuden kuin pääradan kapasiteetinkin näkökulmasta. Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen järjestämisen näkökulmasta parhaan lopputuloksen tuottavat lentoaseman, Keravan ja Kulloon kautta linjatut itäratavaihtoehdot, joissa luovutaan vanhan HELI-radan ratalinjauksesta Tapanilasta Vantaan ja Sipoon eteläosien kautta Porvoon suuntaan. Vanhasta HELI-radan varauksesta luopumisesta tulisi mahdollisimman pian tehdä sitovat päätökset. Helsingin itälaajentuminen ja Sipoon eteläosien raideliikenne on tarkoituksenmukaisinta perustaa metron jatkamiselle itään. Itäsuunnan raideratkaisuihin tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi Helsinki Porvoo vyöhykkeelle tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuva seudullinen strateginen suunnitelma. Lausunto Helsinki Pietari rautatieyhteyden esiselvityksessä tarkastellut vaihtoehdot ovat riittäviä johtopäätösten ja vaikutusten arviointien tekemiseksi. Maankäytön rakennemalli on sovellettu laajassa yhteistyössä valmistellun metropolialuetarkastelun skenaarioista ja sen käyttö esiselvityksen lähtökohta-aineistona samoin kuin herkkyystarkastelu Tilastokeskuksen ennusteen projektiota käyttäen on perusteltua. Suurnopeaa Vaalimaan vaihtoehtoa lukuun ottamatta kaikissa vaihtoehdoissa on edellytykset Kerava Lahti ja Helsinki Porvoo kehityskäytävien maankäytön vahvistamiseen. Asemien läheisyydessä tapahtuu yhdyskuntarakenteen tiivistymistä, mikä edistää omavaraisten yhdyskuntien kehittymistä. Lisääntynyt ostovoima mahdollistaa kaupunkikeskusten laajamittaisen uudistamisen asemien ympäristössä. Pääradan linjaaminen lentoaseman kautta

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 6 b Kaukojunaliikenteen johtamista lentokenttien kautta on kansainvälisestikin pidetty hyvänä ratkaisuna. Näin on voitu integroida lentokenttien syöttöliikenne ja välttää lyhyet lentomatkat. Monille lentokentille ei myöskään lennetä yöllä lentomelun vuoksi. Pääradan linjaamisesta lentoaseman kautta koituu merkittäviä hyötyjä kaukoliikenteelle. Samaa rataa käyttäen tulee järjestää myös nopea paikallisjunaliikenne lentoaseman ja Helsingin keskustan välille. Pääradan linjaaminen lentoaseman kautta vapauttaa kapasiteettia nykyisellä pääradalla välillä Helsinki Kerava sekä henkilö- että tavarajunaliikenteelle. Kun pääradan kaukoliikenne linjataan lentoaseman kautta, voidaan Porvoon kautta itään linjatut vaihtoehdot toteuttaa Kerava Kulloo - radan kautta. Kaukojunaliikenteen johtaminen lentoaseman kautta mahdollistaa pääradan ja Kerava - Lahden lähijunaliikenteen tihentämisen ja sitä kautta rautatieliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisessä ja liikenteessä saatavat hyödyt, mitkä tulee ottaa huomioon pääradan lentoaseman kautta linjaamisen hyötykustannussuhdetta arvioitaessa. Helsingin kannalta pääradan kaukojunaliikenteen radan siirtäminen kulkemaan lentoaseman kautta Pasilaan on hyvin kannatettavaa. Tapanilasta erkanevan itäradan ongelmat (vanha HELI-radan linjaus) Heli-radan yleissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä ( Heli-radan linjauksen tarkistaminen ja vaihtoehtotarkastelut Helsingin ja Vantaan alueella, 2006) selvitettiin mm. radan toteuttamismahdollisuuksia, kustannuksia ja vaikutuksia maankäyttöön. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Fazerilan 1. luokan pohjavesialueen lähisuoja-alueelle ei saa rakentaa yleiselle liikenteelle tarkoitettuja liikenneväyliä. Radan toteuttaminen vanhan Heli-radan linjauksen mukaisesti edellyttää ympäristölupaa ja oikeuden päätöksen muuttamista. Tämä heikentää kyseisen ratalinjan toteuttamismahdollisuuksia merkittävästi. Tapanilan erkanemisen kautta suunniteltu Heli-radan varaus vaikeuttaa huomattavasti maankäytön kehittämistä Malmilla, Jakomäen keskustan alueella sekä myös Sipoon liitosalueella. Tapanilan puolella

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 7 b erkanemiseen liittyvät ratajärjestelyt ulottuvat nykyisen rata-alueen ulkopuolelle kaupungin omistamille teollisuustonteille, joita kaupunki ei voi tämän johdosta vuokrata. Heli-radan tarkistetun yleissuunnitelman mukaan radan rakentaminen Tapanilasta Vantaan ja Sipoon nykyiselle rajalle maksaisi halvimman pintavaihtoehdon mukaan 201 milj. euroa, joten raportissa esitetty Tapanila-Kulloo -välin rakennuskustannusarvio 213 milj. euroa vaikuttaa alimitoitetulta. Itäsuunnan ratavaihtoehtojen johtaminen Kulloon kautta Keravalle ja liittäminen lentoaseman kaukoliikenteen rataan on selvästi halvempi ja helpommin toteutettava vaihtoehto kuin Tapanilan ratalinjaus. Helsingin itälaajentuminen ja Sipoon eteläosien raideliikenne tullaan heti alueen rakentamisen alkuvaiheessa perustamaan metron jatkamiselle itään. Tällöin vanhan HELI-varauksen mukainen yhdyskuntarakenteen pohjoisreunalla kulkeva junarata toisi varsin vähän lisäarvoa Helsinki Söderkulla -akselin joukkoliikenneratkaisuihin. Koska vanhan HELI-radan linjaukseen liittyy runsaasti yhdyskuntarakenteellisia ja ympäristöllisiä ongelmia, tulisi jatkossa mahdollisimman pian tehdä sitovat päätökset vanhasta HELIradan varauksesta luopumisesta. Itäisen ratalinjauksen siirtäminen kulkemaan Keravan kautta ei kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla ratkaise Porvoon raideliikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Pikaisena jatkotoimenpiteenä tulisikin tästä syystä laatia selvitys Porvoon saavutettavuuden parantamisesta verkostollisessa tilanteessa, jossa metroa on jatkettu itään ja Helsinki Pietari ratalinja suuntautuu Kulloosta Keravalle. Lisäksi tarvitaan itäsuunnan raideratkaisuihin tukeutuvan Helsinki - Porvoo -vyöhykkeen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi pitkälle tulevaisuuteen ulottuva seudullinen strateginen suunnitelma. Muuta Helsinkiin ulottuva Rail Baltica ja Helsingistä Pietariin suuntautuva rautatieyhteys sisältyvät yleiseurooppalaiseen liikenneverkkoon (TEN- T), jota Euroopan Unioni kehittää kansainvälisen liikenteen tarpeisiin. Toteutuessaan Rail Baltica tulee merkittävästi lisäämään rautatieliikennettä Helsingistä itään ja muualle Suomeen. Helsinki ja Tallinna ovat käynnistämässä selvityksen merenalaisen tunnelin rakentamisesta kaupunkien välille. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 8 b kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Narvala Anssi, diplomi-insinööri, puhelin Hälvä Heikki, diplomi-insinööri, puhelin Veltheim Olavi, toimistopäällikkö, puhelin