VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Joroinen (valtuuston hyväksymä ) Virkeänä Vanhuuteen Ikäpoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Joroinen (valtuuston hyväksymä ) Virkeänä Vanhuuteen Ikäpoliittinen ohjelma Savon Pariisi

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OHJELMAN TEKEMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAKIRJAT JA LINJAUKSET Joroisten kunnan strategia vuosille Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintasopimus Vanhuspalvelulaki Valtakunnalliset suositukset ja raportit Joroisten vanhustenhuollon visio IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Ikääntyminen ja sen vaikutukset Palvelutarve-ennuste Ennakoitu palvelutarve Joroisissa ja nykyinen palvelurakenne Yhteenveto Joroisten tulevasta palvelutarpeesta KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT NYT JA VUOTEEN Monipuoliset palvelut aktiivisen ja hyvinvoivan vanhuksen tukena SAS- toiminta Palveluohjaus Kotihoito Kotisairaala Ikääntyneiden päivätoiminta Tukipalvelut Omaishoito Tuettu palveluasuminen Pappilanpiha Joroisten palveluasunnot ry, Mansikkapaikka Vastaanottotoiminta YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen Joroisten palveluasunnot ry, Mansikkapaikka Laitoshoito Terveysaseman vuodeosasto PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VAIHTOEHTOJA Muutos on kokonaisuus Vaihtoehto Vaihtoehto HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoitus Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve Henkilöstön saatavuus IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN LIITTEET LÄHTEET

3 3 TAULUKOT, KUVIOT KUVIO 1. Väestöennuste / 65- väestö TAULUKKO 1. Ennakoitu muistisairaiden määrä Suomessa TAULUKKO 2. Ennuste Joroisten kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen TAULUKKO 3. Vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsivien määrä Joroisissa vuoteen TAULUKKO 4. Palvelutarve-ennuste Joroisissa STM suositusten mukaisesti vuoteen TAULUKKO 5. Kotihoidon käyttö v TAULUKKO 6. Päivätoiminnan käyttö v TAULUKKO 7. Omaishoidon käyttö v TAULUKKO 8. Tehostetun palveluasumisen käyttö v TAULUKKO 9. Joroisten vuodeosaston käyttö v TAULUKKO 10. Vaihtoehto 1 mukaiset vaikutukset palvelurakenteeseen TAULUKKO 11. Vaihtoehto 1 mukainen henkilöstösuunnitelma TAULUKKO 12. Vaihtoehto 2 mukaiset vaikutukset palvelurakenteeseen TAULUKKO 13. Vaihtoehto 2 mukainen henkilöstösuunnitelma TAULUKKO 14. Vaihtoehtoihin 1 ja 2 liittyviä kustannuksia TAULUKKO 15. Ennakoitu henkilöstön rekrytointitarve

4 4 1 JOHDANTO Joroisten Ikäpoliittisen ohjelman tarkoituksena on ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista lähivuosien aikana. Ohjelmassa kuvataan palvelujen nykytilannetta, arvioitua palvelutarvetta ja kehittämisen eri suuntia valtakunnallisten ja kunnallisten suunnitelmien sekä strategioiden ja tehtyjen sopimusten tavoitteiden mukaisesti. Ikäpoliittinen ohjelma perustuu laadittuihin ikäihmisten valtakunnallisiin laatusuosituksiin, vanhuspalvelulakiin ja Joroisten kunnan laatimaan strategiaan vuoteen Palveluja toteutetaan ja tuotetaan yhteistyössä Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa, jonne Joroisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on annettu Tältä osin noudatetaan, mitä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa sekä erikseen laaditussa vuosisopimuksessa. Ohjelmassa kartoitetaan ja esitetään vaihtoehtoja tulevaisuuden palvelurakenteeksi. Valtakunnallisten suosituksien painopisteenä ovat kotihoito sekä kotona asumista edistävä ja tukeva palvelurakenne. Pitkäaikaisessa asumisessa suositaan tehostettua palveluasumisesta laitoshoidon sijasta. Laitoshoitoa suositellaan muutettavaksi akuutin ja kuntouttavan hoidon suuntaan, jolloin pitkäaikaisen asumisen ja hoivan ratkaisut toteutettaisiin palveluasumisen turvin. Lopullinen päätöksenteko palvelurakenteesta ja Joroisten kunnan palveluista ja tasosta on Joroisten kunnanvaltuustolla. Palvelurakenteen osalta päätöksien tekemisen kannalta ratkaiseva vuosi on Ikäpoliittinen ohjelma on valmisteltu yhteistyössä yli hallintorajojen. Tekninen toimiala on merkittävä toimija ikääntyneiden palvelujen toteuttajana, mm. rakennushankkeisiin, liikkumisen esteettömyyteen ja peruskorjauksiin liittyvien toteutuksien kautta. Sivistystoimi taas on kiinteästi mukana ikääntyvien liikuntaan ja kunnon ylläpitämiseen liittyvän yhteistyön kautta, joka konkretisoituu mm. Voimaa Vanhuuteen ohjelmassa. Jotta ikääntyvien palvelut voidaan toteuttaa jatkossakin monipuolisesti ja asiakaslähtöisesti, kaikkien hallintokuntien yhteistyötä tarvitaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Joroisten vanhustenhuollon ja palvelurakenteen suunnitelmaa ovat olleet tekemässä: Päivi Kauppinen, kehittämiskoordinaattori Kirsi Hynninen, kotihoidon esimies Ulla Vaskelainen, vuodeosaston esimies Salme Viljakainen, avohoidon esimies Anne Hartikainen, johtaja sosiaalityöntekijä Katriina Pietiläinen, kehitysvammahuollon esimies Eine Kinnula, toiminnanjohtaja, Joroisten Palveluasunnot ry

5 5 2 OHJELMAN TEKEMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAKIRJAT JA LINJAUKSET 2.1 Joroisten kunnan strategia vuosille Joroisten kunta on laatinut valtuustoseminaarin yhteydessä kuntastrategian vuosille (Joroisten kunnanvaltuusto 53/ ), johon on kirjattu kunnan päästrategia ja menestysaluekohtaisia päämääriä alkaneelle valtuustokaudelle. Joroisten päästrategia Swingaava Savon Pariisi Joroisten kunta tavoittelee vähintään asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski - Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö. Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTE- alueeseen (tai Etelä- Savon) yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana niin, että kriisikunnan kriteeristö ei toteudu missään vaiheessa. Strategiaa tukemaan on valittu seuraavat menestysalueet, joille kullekin on määritetty omat päämääränsä vv :

6 6 Menestysalueet Hyvinvointi ja palvelut Elinvoima ja kilpailukyky Ympäristö Talous Päämäärät Kunnanhallitus edellyttää, että valitut teema-alueet ja päämäärät ohjaavat myös talousarvion laadintaa vuosille Strategissa painotetaan yhteistyössä tuotettuja, toimivia ja saumattomia lähipalveluja. Yhteistyökumppaneiksi nimetään yritykset, kolmas sektori ja muut kunnat. Yhteistyön tekemisen rinnalle ja tueksi painotetaan myös sähköisten palvelujen kehittämistä. Sähköinen palvelu mahdollistaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa sekä tiedonvaihtoa, mutta edesauttaa myös kuntalaisen oman osallisuuden lisäämistä omasta hyvinvoinnistaan. Ennaltaehkäisevää palvelurakennetta edustaa senioritalon valmistuminen, mutta myös kotihoidon ja terveydenhuollon varhaiseen puuttumiseen ja hoitamiseen liittyvät palvelut ja toimintamallit. Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on suunnitelmallisuus, joten kuntasuunnittelun osaksi nostetaan laajassa yhteistyössä tehty hyvinvointikertomus, joka valtuuston hyväksymisen yhteydessä linjaa myös hyvinvointiin liittyvät päätavoitteet. 2.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintasopimus Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan kesken on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun yhteiselle perusturvalautakunnalle alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tarkoittaa, että Varkauden sosiaali- ja terveyskeskus vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Joroisten osalta.

7 7 Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Kunnat ovat muutoin säilyttäneet itsenäisen asemansa ja Joroisten kunta vastaa taloudellisesti itse kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. 2.3 Vanhuspalvelulaki Uuden vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea, parantaa ja vahvistaa ikääntyneen väestön hyvinvointia monipuolisesti. Laki lähtee ajatuksesta, että ikääntyvä on aktiivinen kuntansa vaikuttaja, jolla on mahdollisuuksia ja oikeuksia osallistua kuntapalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lain henki on myös ennaltaehkäisyä ja osallisuutta painottava. Ikääntyvän kuntalaisen osallisuutta halutaan edesauttaa lisäämällä velvoitteita yhteiseen, asiakkaan ja palveluntuottajan, väliseen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Samanaikaisesti kuntaa velvoitetaan tuottamaan sosiaalipalveluja lähipalveluina, elleivät turvallisuus ja laatu muuta edellytä. Ikääntyvän kuntalaisen osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi laissa velvoitetaan asettamaan kuntaan vanhusneuvosto, joka toimii osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien yhtenä vaihtoehtona. Samalla vanhusneuvoston asemaa kunnan päätöksenteon tukijana vahvistetaan. Vanhusneuvoston rooli painottuu nimenomaan ikääntyneille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. 2.4 Valtakunnalliset suositukset ja raportit STM on laatinut vuonna 2008 laatusuositukset ikääntyvien palvelujen laatua turvaamaan. Laatusuositukset sisältävät mm. ympärivuorokautisten hoivayksiköiden ja laitosten henkilöstömitoitukseen, koulutukseen ja johtamiseen liittyviä ohjeita. Suositukset eivät ole laissa, mutta Aluehallintoviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa kuntia saattamaan yksiköidensä palvelutaso suositusten määrittämälle tasolle. Nk. Ikähoivaraportti (2011) on linjannut valtakunnallisesti ympärivuorokautisen palvelurakenteen tavoitetilaa. Raportissa esitetään yksiportaista palvelurakennetta, jossa oman kodin ja tehostetun palveluasumisen lisäksi ei olisi enää laitosmaista asumista. Esitetään laitospaikkojen reilua vähentämistä tai lopettamista asteittain vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle perustettaisiin vastaavasti kodinomaista, tehostettua palveluasumista, jonne ikääntyvällä kuntalaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaan tukipalveluja. Laitoshoidon rooli olisi jatkossa akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon keskittyvä.

8 8 Valtakunnallisten ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksia pohtinut työryhmä (2013) esittää myös, että kuntien tulee sisällyttää ikääntyneen väestön asumisen, elinympäristön ja palvelujen toimivan kokonaisuuden kehittäminen osaksi vanhuspalvelulain (5 ) edellyttämää kuntien suunnitelmaa. Suunnitelmassa otetaan huomioon Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Suunnitelma sisältää asumisen osalta: asumisen yksilöllisen ennakoinnin tukemisen (esim. asumistarpeet, muutostyöt) poikkihallinnollinen työ (esim. sosiaali- ja terveys-, asunto-, teknisen ja pelastustoimen yhteistyön vahvistumista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet) ikääntyneen väestön toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen sekä asumisen ja palvelujen toimivaa yhteensovittamista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnat: arvioivat hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä sekä koti- ja omaishoidon tuen asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeita ottaen huomioon esteettömyys- ja turvallisuuskysymykset arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen laatua, esteettömyyttä ja turvallisuutta asettavat arviointitiedon pohjalta palveluasuntojen ja laitosten korjaus- ja uudisrakennustarpeet tärkeysjärjestykseen ja määrittävät näiden toteutusta koskevat tavoitteet osana vanhuspalvelulain edellyttämää suunnitelmaa (5 ) Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä: asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia jokaisella asukkaalla on oma huone ja kylpyhuone, ellei asukas nimenomaan halua asua toisen asukkaan kanssa pariskunnille järjestetään mahdollisuus asua yhdessä tilojen mitoitus on riittävä asumisen laadun, tilojen joustavan käytön ja hoitohenkilökunnan kannalta asukkaiden ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät. 2.5 Joroisten vanhustenhuollon visio: Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan.

9 3 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Ikääntyminen ja sen vaikutukset Tutkimusten mukaan, ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla oli 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä ja teknologian sekä lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta hoidon tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Hyvinvointia tukeva elinympäristö merkitsee ikääntyneen väestön näkökulmasta monia erityyppisiä asioita, jotka muodostuvat kuntien palvelurakenteista ja asumisratkaisuista sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöistä. Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, työryhmän esitys 2013). Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumista tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoitoa pyritään myös vähentämään. Valtakunnallisesti lähivuosien haasteet liittyvät ikääntyneiden määrän lisääntymiseen. Tähän vaikuttavat suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään sekä samanaikainen syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Koko väestörakenne siis muuttuu. Ennusteiden mukaan määrät kasvavat voimakkaimmin juuri vanhimmissa ikäluokissa, so. 75- ja 85- vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joissa ikääntyneiden määrä jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. (Ikähoiva-raportti 2011).

10 KUVIO 1. Väestöennuste / 65- väestö. 10 (Tilastokeskus.) 3.2 Palvelutarve-ennuste Ikärakenteen muuttuminen on merkittävin muutos arvioitaessa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeita. Erityisesti muistisairaiden määrän nopea kasvu aiheuttaa palvelutarpeen lisääntymistä. Ikähoiva- raportissa on julkaistu ennuste, jossa ennakoidaan vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta kärsivien määrää. TAULUKKO 1. Ennakoitu muistisairaiden määrä Suomessa M % 2015M % 2020M % , , , , , , , , ,0 yhteensä , , ,0 (Lähde: Ikähoiva-raportti, 2011.) (Kuviossa M-kirjaimella merkitty sarake kertoo muistisairaiden ennakoidun määrän.) Hoidon tarpeen ja paikkojen riittävyyden suhteen on merkitsevintä, mitä tapahtuu 80- vuotta täyttäneiden kohdalla, koska tutkimuksissa on osoitettu, että säännöllisen hoidon tai asumispalvelujen tarve alkaisi keskimäärin vuotiaana. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve alkaa keskimäärin vuotiaana.( Ikähoiva-raportti, 2011.)

11 3.3 Ennakoitu palvelutarve Joroisissa ja nykyinen palvelurakenne 11 Joroisten kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Yli 75- vuotiaiden osuus kasvaa eniten vuosien välillä, mutta kääntyy sitten hienoiseen laskuun vuoden 2030 jälkeen. Yli 85- vuotiaiden osuus taas jatkaa kasvuaan aina vuoteen 2040 saakka. TAULUKKO 2. Ennuste Joroisten kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen Vuosi Kunnan 0-64 v. % yli 65-v. % yli 75-v. % v. % 100- väestömäärä ,1 % ,9 % 423 8,0 % 151 2,9 % ,3 % ,7 % 425 8,1 % 152 2,9 % ,3 % ,1 % 441 8,5 % 159 3,1 % ,2 % ,2 % 434 8,4 % 164 3,2 % ,7 % ,2 % 472 9,4 % 188 3,7 % ,2 % ,8 % ,7 % 213 4,3 % ,5 % ,8 % ,5 % 248 5,1 % ,3 % ,4 % ,8 % 352 7,4 % ,3 % ,8 % ,3 % 396 8,6 % 2 (Lähde: Tilastokeskus.) Arvioitaessa muistisairaiden määrää Joroisissa voidaan käyttää Ikähoivatyöryhmän laatimaa kaavaa vähintään keskivaikeaa muistihäiriötä sairastavien määrästä. Lukumäärät perustuvat keskiarvoon, jonka mukaan vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsii vuotiaista n. 4 %, vuotiaista n. 11 % ja yli 85- vuotiaista n. 35 %. TAULUKKO 3. Vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsivien määrä Joroisissa vuoteen M M M M M yhteensä (Kuviossa M-kirjaimella merkitty sarake kertoo muistisairaiden ennakoidun määrän.) Koska säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve alkaa keskimäärin vuoden iässä, on syytä kiinnittää huomio juuri tähän ikäryhmään suunniteltaessa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon järjestämistä.

12 12 Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien tavoitteiden mukaan Ikäihmisten hoidon laatusuositukset vuoteen 2012 mennessä ovat seuraavat: Yli 75- vuotiaista - tehostetussa palveluasumisessa on 5-6 % - pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % - omaishoidontukea saa 5-6 % - säännöllistä kotihoitoa saa % Ministeriö antanee seuraavat tavoitteet loppuvuodesta tavoitteiden mukaan Joroisten ikärakenne-ennusteella laadittu paikkatarve olisi seuraava: TAULUKKO 4. Palvelutarve-ennuste Joroisissa STM suositusten mukaisesti vuoteen Ennuste tehostettu laitoshoito omaishoito- kotihoito Vuosi Väestömäärä 75-v kpl 75- v. % pa asiakkaita ,90 % ,00 % ,50 % ,10 % ,90 % ,70 % ,30 % ,90 % Nykyinen palvelumäärä/ paikkamäärä Nykyisen palvelumäärän sarakkeessa on huomioitava seuraavia asioita: - tehostetun palveluasumisen paikkamäärä (36) jakautuu 14 paikkaa dementiaryhmäkodissa 22 paikkaa tavallisessa palveluasumisessa tehostetun lisäksi 11 paikkaa ilmoituksenvaraista hoitoa (ei yövalvontaa) - vuodeosaston paikkamäärä jakautuu 24 paikkaa pitkäaikaiseen hoitoon (nk. hoivaosasto) 16 paikkaa akuuttiin hoitoon - omaishoidon ilmoitettu lukumäärä sisältää vain yli 65- vuotiaiden omaishoitoasiakkaiden määrän.

13 3.4 Yhteenveto Joroisten tulevasta palvelutarpeesta 13 STM suosituksiin nähden tehostettua palveluasumista on paikkamäärältään riittävästi n. vuoteen saakka. Aikaisemmin Joroisten kuntaan tehdyn vanhustenhuollon suunnitelman mukaisesti uutta tehostettua palveluasumista tulisi suunnitella n. vuonna Tältä osin suunnitelma on ollut paikkansa pitävä. Tällä hetkellä arvioitu lisäpaikkatarve on vuoteen 2040 saakka n. 25 paikkaa. Ikähoiva- raportin mukaisesti paikkatarve tulisi turvata lisäämällä tehostettua palveluasumista, mutta samanaikaisesti pitkäaikaista laitosasumista tulisi vähentää tai lakkauttaa kokonaan. Lakkautettavia laitoshoitopaikkoja vastaava määrä tulisi lisätä tehostettuun palveluasumiseen. Omaishoitoon tulisi tehdä huomattavia lisäyksiä sekä rahallisesti että sisältöä kehittämällä. Omaishoitoon tulee sisällyttää vaihtoehtoja, esim. omaishoitajan vapaapäivien turvaamiseen, mutta myös kotiin annettavien palvelujen muodossa. Toisaalta huomioitavaa on, ettei omaishoitajaksi voi pakottaa, vaan kyse on vapaaehtoisesta yksilön päätöksestä, joten resursointia on järkevää tehdä asteittain sitä mukaa kun kysyntä ja halukkuus omaishoitajuuteen lisääntyy. Sosiaali-ja terveysministeriöllä on tekeillä selvitys omaishoidosta, sen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Vaikka nämä edellä mainitut asiat toteutuisivat esim. Kelan kautta, täytyy ratkaista näiden palvelujen ohjaus ja neuvonta joka luultavammin pysyy kuntien tehtävänä. Kotihoitoon tulee tulevaisuudessa siirtää henkilöstöresurssia jo senkin vuoksi, että kotona asuminen on valtakunnallinen tavoite. Valtakunnallisen tavoitteen lisäksi omassa kodissa asuminen on useissa tutkimuksissa noussut myös ikääntyneen omaksi toiveeksi. Kotihoidon kehittämisen ja kotiin annettavien tukipalvelujen tulee vastata todellisiin kotona asumista tukeviin tarpeisiin. Laitoshoitoa tulee turvata jatkossa sen paikkamäärän verran kuin akuutin ja kuntouttavan hoidon tarve sitä vaatii. Tämä tarkoittaa pitkäaikaiseen hoivaan käytettyjen potilaspaikkojen korvaamista tehostetun palveluasumisen paikoilla ja laitoshoidon lakkauttamista sellaisenaan. 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT NYT JA VUOTEEN Monipuoliset palvelut aktiivisen ja hyvinvoivan vanhuksen tukena Joroisten kunnan vanhustenhuollon tavoite lähtee siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Oikeaan aikaan kohdennetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Tästä syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta tulee jatkossakin korostaa. Laitoshoidon osuus ja määrä tulee ratkaista osana kunnallisia ikääntyvien palveluja, huomioiden, että valtakunnallinen tavoite pyrkii sitä

14 14 vähentämään. Laitoshoidon vähentämisen ohella palveluasumisen kokonaisuutta tulee kehittää ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnittää huomiota kuntoutuksen ja omaishoitajan vapaat mahdollistavien vaihtoehtojen kautta. Ikäihmisten liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteen - ohjelmaa, johon Joroisten kunta on sitoutunut vuosiksi Keskeistä kuitenkin kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote ja palveluasenne. Ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia arvioidaan mm. hyvinvointia kartoittavien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi lääkäri/hoitaja- vastaanotoilla kartoitetaan ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja tarvittaessa tehdään suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä. Arvokasta tietoa tuottavat myös ikääntyvän omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella ja osallisuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot. 4.2 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittumisestaan lopullisen päätöksen. Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatarindeksin avulla, mutta soveltuvan jatkohoitopaikan osoittaminen perustuu aina asiakkaan tilanteen kokonaisarvioon. SAS- työryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia vuodeosastolta, kotihoidosta ja palveluohjauksesta. Lisäksi työryhmään kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita, esim. lääkäri, fysioterapeutti, palvelutalon edustaja jne. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja erilaisia toimintakykymittareita kuten Ravatar, MMSE (kts. liite 6) sekä muita yleisesti käytössä olevia vertailukelpoisia mittareita ja analyyseja. SAS toiminta vuoteen 2020 SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä kokoontuu useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. SAS työryhmän rooli asiakassijoittelussa on ollut keskeinen suunnittelun, ohjauksen ja toteutuksen osalta. Yhteistoiminta-alueen SAS työryhmät tekevät tarvittaessa yhteistyötä asiakassijoittelussa, mutta toimivat pääsääntöisesti kuntakohtaisesti. Palveluasumisen lisääntyessä SAS

15 15 työryhmän työ lisääntyy ja kokouksia saatetaan tarvita useammin. Tällä hetkellä kokousten tihentyminen ei aiheuta ongelmia tai henkilöstön lisäresursointia. SAS työryhmän merkittävin tavoite on ylläpitää hoidon porrastuksen oikeaa tasoa. Hoidon porrastus on marraskuussa 2013 todettu olevan erittäin hyvin järjestetty ja sen ylläpitäminen sellaisena on tavoite jatkossakin. Paikkojen riittävyyden ja kustannusten kannalta on tärkeää, että asiakkaat ovat kuntoisuuteensa nähden oikeilla paikoilla, kuten he nyt ovat. (Ravatar poikkileikkaustutkimus, FCG, Maija Valta.) SAS työryhmän rooli säilytetään jatkossakin keskeisenä ja toimintaa kehitetään tarvittaessa esim. lisäämällä sähköistä SAS työskentelyä. 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidossa työskentelevä viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia kartoittavat kotikäynnit, tukipalvelut, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille/täyttäville ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaaja on vuoden 2013 aikana nimetty kunnan edustajana vanhusneuvoston jäseneksi, jossa hän toimii sihteerinä ja koordinaattorina kunnan ja neuvoston välillä. Palveluohjaus vuoteen 2020 Palveluohjaaja on toiminut v alkaen kotiutuksen avainhenkilönä vuodeosaston, kotihoidon ja palveluasumisen välillä. Hänen tehtävänään on varmistaa saumaton ja sujuva kotiutuminen eri yksiköiden välillä. Kotiutuksen vastuuhenkilönä palveluohjaaja on vaikuttanut siihen, että kotiutukset sujuvat saumattomasti ja niin, että vapaat ja vapautuvat paikat täytetään mahdollisimman nopeasti. Palveluohjaajan rooli sujuvien ja saumattomien kotiutuksien toteuttajana on keskeinen ja sellaisena se tulee turvata jatkossakin. Mikäli palveluasumista lisätään, palveluohjauksen rooli kotiuttajan korostuu entisestään. Palveluohjaaja on keskeinen yhteyshenkilö järjestöjen (mm. veteraanijärjestöt) ja yhdistysten välillä. Nykyinen vanhuspalvelulaki edellyttää yhteistoimijuuteen ns. kolmannen sektorin kanssa vanhuspalvelujen tuottamisessa. Järjestöjä ja yhdistyksiä on ollut mukana mm. ikääntyneiden liikuntapalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa, joten yhteistyö on jo hyvin aluillaan. Palveluohjaajan työssä on tärkeää huomioida, että riittävä aika varataan jatkossakin yhteistyön

16 16 toteuttamiselle, koska kolmatta sektoria tulisi enemmän ja monipuolisemmin yrittää saada mukaan vanhustyöhön. 4.4 Kotihoito Joroisten kunnan kotihoidon tavoitteena on kehittää tuki- ja hoivapalveluja niin, että ikääntyvien kotona asuminen onnistuu mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotihoitoa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) yhteistyössä asiakkaan ja omaisen kanssa. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Joroisten kotihoito toimii kolmessa vuorossa ympärivuorokauden, josta päiväaikainen toiminta on jaettu kahteen tiimiin. Kotihoito on perustason kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka on yhdistetty yhteiseksi yksiköksi. Kotihoidon työtilat ovat terveysaseman rakennuksessa, talon päädyssä, jossa on toimitilat kaikille tiimeille. Kotihoidon tilojen peruskorjausta tehdään syksyn 2013 aikana, jonka yhteydessä tiloja muutetaan entistä paremmin vastaamaan kotihoidon toimintaa. Kotihoidon asiakkuutta ohjaavat lautakunnan hyväksymät kriteerit. Yleensä kotihoidon asiakkaina on muitakin kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita, esim. kotisairaanhoitoa tarvitsevat ja muut tilapäiset kotihoidon asiakkaat. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna erilaisia fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista toimintakykyä kuvaavia mittareita. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa seitsemän päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osallisuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. TAULUKKO 5. Kotihoidon käyttö v