VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Joroinen (valtuuston hyväksymä ) Virkeänä Vanhuuteen Ikäpoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Joroinen (valtuuston hyväksymä 8.9.2014) Virkeänä Vanhuuteen Ikäpoliittinen ohjelma 2014-2020."

Transkriptio

1 VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Joroinen (valtuuston hyväksymä ) Virkeänä Vanhuuteen Ikäpoliittinen ohjelma Savon Pariisi

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OHJELMAN TEKEMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAKIRJAT JA LINJAUKSET Joroisten kunnan strategia vuosille Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintasopimus Vanhuspalvelulaki Valtakunnalliset suositukset ja raportit Joroisten vanhustenhuollon visio IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Ikääntyminen ja sen vaikutukset Palvelutarve-ennuste Ennakoitu palvelutarve Joroisissa ja nykyinen palvelurakenne Yhteenveto Joroisten tulevasta palvelutarpeesta KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT NYT JA VUOTEEN Monipuoliset palvelut aktiivisen ja hyvinvoivan vanhuksen tukena SAS- toiminta Palveluohjaus Kotihoito Kotisairaala Ikääntyneiden päivätoiminta Tukipalvelut Omaishoito Tuettu palveluasuminen Pappilanpiha Joroisten palveluasunnot ry, Mansikkapaikka Vastaanottotoiminta YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen Joroisten palveluasunnot ry, Mansikkapaikka Laitoshoito Terveysaseman vuodeosasto PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VAIHTOEHTOJA Muutos on kokonaisuus Vaihtoehto Vaihtoehto HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoitus Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve Henkilöstön saatavuus IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN LIITTEET LÄHTEET

3 3 TAULUKOT, KUVIOT KUVIO 1. Väestöennuste / 65- väestö TAULUKKO 1. Ennakoitu muistisairaiden määrä Suomessa TAULUKKO 2. Ennuste Joroisten kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen TAULUKKO 3. Vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsivien määrä Joroisissa vuoteen TAULUKKO 4. Palvelutarve-ennuste Joroisissa STM suositusten mukaisesti vuoteen TAULUKKO 5. Kotihoidon käyttö v TAULUKKO 6. Päivätoiminnan käyttö v TAULUKKO 7. Omaishoidon käyttö v TAULUKKO 8. Tehostetun palveluasumisen käyttö v TAULUKKO 9. Joroisten vuodeosaston käyttö v TAULUKKO 10. Vaihtoehto 1 mukaiset vaikutukset palvelurakenteeseen TAULUKKO 11. Vaihtoehto 1 mukainen henkilöstösuunnitelma TAULUKKO 12. Vaihtoehto 2 mukaiset vaikutukset palvelurakenteeseen TAULUKKO 13. Vaihtoehto 2 mukainen henkilöstösuunnitelma TAULUKKO 14. Vaihtoehtoihin 1 ja 2 liittyviä kustannuksia TAULUKKO 15. Ennakoitu henkilöstön rekrytointitarve

4 4 1 JOHDANTO Joroisten Ikäpoliittisen ohjelman tarkoituksena on ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista lähivuosien aikana. Ohjelmassa kuvataan palvelujen nykytilannetta, arvioitua palvelutarvetta ja kehittämisen eri suuntia valtakunnallisten ja kunnallisten suunnitelmien sekä strategioiden ja tehtyjen sopimusten tavoitteiden mukaisesti. Ikäpoliittinen ohjelma perustuu laadittuihin ikäihmisten valtakunnallisiin laatusuosituksiin, vanhuspalvelulakiin ja Joroisten kunnan laatimaan strategiaan vuoteen Palveluja toteutetaan ja tuotetaan yhteistyössä Varkauden sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa, jonne Joroisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on annettu Tältä osin noudatetaan, mitä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa sekä erikseen laaditussa vuosisopimuksessa. Ohjelmassa kartoitetaan ja esitetään vaihtoehtoja tulevaisuuden palvelurakenteeksi. Valtakunnallisten suosituksien painopisteenä ovat kotihoito sekä kotona asumista edistävä ja tukeva palvelurakenne. Pitkäaikaisessa asumisessa suositaan tehostettua palveluasumisesta laitoshoidon sijasta. Laitoshoitoa suositellaan muutettavaksi akuutin ja kuntouttavan hoidon suuntaan, jolloin pitkäaikaisen asumisen ja hoivan ratkaisut toteutettaisiin palveluasumisen turvin. Lopullinen päätöksenteko palvelurakenteesta ja Joroisten kunnan palveluista ja tasosta on Joroisten kunnanvaltuustolla. Palvelurakenteen osalta päätöksien tekemisen kannalta ratkaiseva vuosi on Ikäpoliittinen ohjelma on valmisteltu yhteistyössä yli hallintorajojen. Tekninen toimiala on merkittävä toimija ikääntyneiden palvelujen toteuttajana, mm. rakennushankkeisiin, liikkumisen esteettömyyteen ja peruskorjauksiin liittyvien toteutuksien kautta. Sivistystoimi taas on kiinteästi mukana ikääntyvien liikuntaan ja kunnon ylläpitämiseen liittyvän yhteistyön kautta, joka konkretisoituu mm. Voimaa Vanhuuteen ohjelmassa. Jotta ikääntyvien palvelut voidaan toteuttaa jatkossakin monipuolisesti ja asiakaslähtöisesti, kaikkien hallintokuntien yhteistyötä tarvitaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Joroisten vanhustenhuollon ja palvelurakenteen suunnitelmaa ovat olleet tekemässä: Päivi Kauppinen, kehittämiskoordinaattori Kirsi Hynninen, kotihoidon esimies Ulla Vaskelainen, vuodeosaston esimies Salme Viljakainen, avohoidon esimies Anne Hartikainen, johtaja sosiaalityöntekijä Katriina Pietiläinen, kehitysvammahuollon esimies Eine Kinnula, toiminnanjohtaja, Joroisten Palveluasunnot ry

5 5 2 OHJELMAN TEKEMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAKIRJAT JA LINJAUKSET 2.1 Joroisten kunnan strategia vuosille Joroisten kunta on laatinut valtuustoseminaarin yhteydessä kuntastrategian vuosille (Joroisten kunnanvaltuusto 53/ ), johon on kirjattu kunnan päästrategia ja menestysaluekohtaisia päämääriä alkaneelle valtuustokaudelle. Joroisten päästrategia Swingaava Savon Pariisi Joroisten kunta tavoittelee vähintään asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski - Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö. Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTE- alueeseen (tai Etelä- Savon) yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana niin, että kriisikunnan kriteeristö ei toteudu missään vaiheessa. Strategiaa tukemaan on valittu seuraavat menestysalueet, joille kullekin on määritetty omat päämääränsä vv :

6 6 Menestysalueet Hyvinvointi ja palvelut Elinvoima ja kilpailukyky Ympäristö Talous Päämäärät Kunnanhallitus edellyttää, että valitut teema-alueet ja päämäärät ohjaavat myös talousarvion laadintaa vuosille Strategissa painotetaan yhteistyössä tuotettuja, toimivia ja saumattomia lähipalveluja. Yhteistyökumppaneiksi nimetään yritykset, kolmas sektori ja muut kunnat. Yhteistyön tekemisen rinnalle ja tueksi painotetaan myös sähköisten palvelujen kehittämistä. Sähköinen palvelu mahdollistaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa sekä tiedonvaihtoa, mutta edesauttaa myös kuntalaisen oman osallisuuden lisäämistä omasta hyvinvoinnistaan. Ennaltaehkäisevää palvelurakennetta edustaa senioritalon valmistuminen, mutta myös kotihoidon ja terveydenhuollon varhaiseen puuttumiseen ja hoitamiseen liittyvät palvelut ja toimintamallit. Palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää on suunnitelmallisuus, joten kuntasuunnittelun osaksi nostetaan laajassa yhteistyössä tehty hyvinvointikertomus, joka valtuuston hyväksymisen yhteydessä linjaa myös hyvinvointiin liittyvät päätavoitteet. 2.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintasopimus Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan kesken on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun yhteiselle perusturvalautakunnalle alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tarkoittaa, että Varkauden sosiaali- ja terveyskeskus vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Joroisten osalta.

7 7 Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Kunnat ovat muutoin säilyttäneet itsenäisen asemansa ja Joroisten kunta vastaa taloudellisesti itse kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. 2.3 Vanhuspalvelulaki Uuden vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea, parantaa ja vahvistaa ikääntyneen väestön hyvinvointia monipuolisesti. Laki lähtee ajatuksesta, että ikääntyvä on aktiivinen kuntansa vaikuttaja, jolla on mahdollisuuksia ja oikeuksia osallistua kuntapalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lain henki on myös ennaltaehkäisyä ja osallisuutta painottava. Ikääntyvän kuntalaisen osallisuutta halutaan edesauttaa lisäämällä velvoitteita yhteiseen, asiakkaan ja palveluntuottajan, väliseen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Samanaikaisesti kuntaa velvoitetaan tuottamaan sosiaalipalveluja lähipalveluina, elleivät turvallisuus ja laatu muuta edellytä. Ikääntyvän kuntalaisen osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi laissa velvoitetaan asettamaan kuntaan vanhusneuvosto, joka toimii osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien yhtenä vaihtoehtona. Samalla vanhusneuvoston asemaa kunnan päätöksenteon tukijana vahvistetaan. Vanhusneuvoston rooli painottuu nimenomaan ikääntyneille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. 2.4 Valtakunnalliset suositukset ja raportit STM on laatinut vuonna 2008 laatusuositukset ikääntyvien palvelujen laatua turvaamaan. Laatusuositukset sisältävät mm. ympärivuorokautisten hoivayksiköiden ja laitosten henkilöstömitoitukseen, koulutukseen ja johtamiseen liittyviä ohjeita. Suositukset eivät ole laissa, mutta Aluehallintoviranomainen voi velvoittaa tarvittaessa kuntia saattamaan yksiköidensä palvelutaso suositusten määrittämälle tasolle. Nk. Ikähoivaraportti (2011) on linjannut valtakunnallisesti ympärivuorokautisen palvelurakenteen tavoitetilaa. Raportissa esitetään yksiportaista palvelurakennetta, jossa oman kodin ja tehostetun palveluasumisen lisäksi ei olisi enää laitosmaista asumista. Esitetään laitospaikkojen reilua vähentämistä tai lopettamista asteittain vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle perustettaisiin vastaavasti kodinomaista, tehostettua palveluasumista, jonne ikääntyvällä kuntalaisella on mahdollisuus saada tarvitsemaan tukipalveluja. Laitoshoidon rooli olisi jatkossa akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon keskittyvä.

8 8 Valtakunnallisten ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksia pohtinut työryhmä (2013) esittää myös, että kuntien tulee sisällyttää ikääntyneen väestön asumisen, elinympäristön ja palvelujen toimivan kokonaisuuden kehittäminen osaksi vanhuspalvelulain (5 ) edellyttämää kuntien suunnitelmaa. Suunnitelmassa otetaan huomioon Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Suunnitelma sisältää asumisen osalta: asumisen yksilöllisen ennakoinnin tukemisen (esim. asumistarpeet, muutostyöt) poikkihallinnollinen työ (esim. sosiaali- ja terveys-, asunto-, teknisen ja pelastustoimen yhteistyön vahvistumista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet) ikääntyneen väestön toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen sekä asumisen ja palvelujen toimivaa yhteensovittamista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnat: arvioivat hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä sekä koti- ja omaishoidon tuen asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeita ottaen huomioon esteettömyys- ja turvallisuuskysymykset arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten tilojen laatua, esteettömyyttä ja turvallisuutta asettavat arviointitiedon pohjalta palveluasuntojen ja laitosten korjaus- ja uudisrakennustarpeet tärkeysjärjestykseen ja määrittävät näiden toteutusta koskevat tavoitteet osana vanhuspalvelulain edellyttämää suunnitelmaa (5 ) Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä: asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia jokaisella asukkaalla on oma huone ja kylpyhuone, ellei asukas nimenomaan halua asua toisen asukkaan kanssa pariskunnille järjestetään mahdollisuus asua yhdessä tilojen mitoitus on riittävä asumisen laadun, tilojen joustavan käytön ja hoitohenkilökunnan kannalta asukkaiden ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät. 2.5 Joroisten vanhustenhuollon visio: Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan.

9 3 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Ikääntyminen ja sen vaikutukset Tutkimusten mukaan, ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla oli 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä ja teknologian sekä lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta hoidon tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Hyvinvointia tukeva elinympäristö merkitsee ikääntyneen väestön näkökulmasta monia erityyppisiä asioita, jotka muodostuvat kuntien palvelurakenteista ja asumisratkaisuista sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöistä. Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, työryhmän esitys 2013). Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumista tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoitoa pyritään myös vähentämään. Valtakunnallisesti lähivuosien haasteet liittyvät ikääntyneiden määrän lisääntymiseen. Tähän vaikuttavat suurten ikäluokkien tuleminen eläkeikään sekä samanaikainen syntyvyyden ja kuolevuuden aleneminen. Koko väestörakenne siis muuttuu. Ennusteiden mukaan määrät kasvavat voimakkaimmin juuri vanhimmissa ikäluokissa, so. 75- ja 85- vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joissa ikääntyneiden määrä jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. (Ikähoiva-raportti 2011).

10 KUVIO 1. Väestöennuste / 65- väestö. 10 (Tilastokeskus.) 3.2 Palvelutarve-ennuste Ikärakenteen muuttuminen on merkittävin muutos arvioitaessa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeita. Erityisesti muistisairaiden määrän nopea kasvu aiheuttaa palvelutarpeen lisääntymistä. Ikähoiva- raportissa on julkaistu ennuste, jossa ennakoidaan vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta kärsivien määrää. TAULUKKO 1. Ennakoitu muistisairaiden määrä Suomessa M % 2015M % 2020M % , , , , , , , , ,0 yhteensä , , ,0 (Lähde: Ikähoiva-raportti, 2011.) (Kuviossa M-kirjaimella merkitty sarake kertoo muistisairaiden ennakoidun määrän.) Hoidon tarpeen ja paikkojen riittävyyden suhteen on merkitsevintä, mitä tapahtuu 80- vuotta täyttäneiden kohdalla, koska tutkimuksissa on osoitettu, että säännöllisen hoidon tai asumispalvelujen tarve alkaisi keskimäärin vuotiaana. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve alkaa keskimäärin vuotiaana.( Ikähoiva-raportti, 2011.)

11 3.3 Ennakoitu palvelutarve Joroisissa ja nykyinen palvelurakenne 11 Joroisten kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Yli 75- vuotiaiden osuus kasvaa eniten vuosien välillä, mutta kääntyy sitten hienoiseen laskuun vuoden 2030 jälkeen. Yli 85- vuotiaiden osuus taas jatkaa kasvuaan aina vuoteen 2040 saakka. TAULUKKO 2. Ennuste Joroisten kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen Vuosi Kunnan 0-64 v. % yli 65-v. % yli 75-v. % v. % 100- väestömäärä ,1 % ,9 % 423 8,0 % 151 2,9 % ,3 % ,7 % 425 8,1 % 152 2,9 % ,3 % ,1 % 441 8,5 % 159 3,1 % ,2 % ,2 % 434 8,4 % 164 3,2 % ,7 % ,2 % 472 9,4 % 188 3,7 % ,2 % ,8 % ,7 % 213 4,3 % ,5 % ,8 % ,5 % 248 5,1 % ,3 % ,4 % ,8 % 352 7,4 % ,3 % ,8 % ,3 % 396 8,6 % 2 (Lähde: Tilastokeskus.) Arvioitaessa muistisairaiden määrää Joroisissa voidaan käyttää Ikähoivatyöryhmän laatimaa kaavaa vähintään keskivaikeaa muistihäiriötä sairastavien määrästä. Lukumäärät perustuvat keskiarvoon, jonka mukaan vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsii vuotiaista n. 4 %, vuotiaista n. 11 % ja yli 85- vuotiaista n. 35 %. TAULUKKO 3. Vähintään keskivaikeasta muistihäiriöstä kärsivien määrä Joroisissa vuoteen M M M M M yhteensä (Kuviossa M-kirjaimella merkitty sarake kertoo muistisairaiden ennakoidun määrän.) Koska säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve alkaa keskimäärin vuoden iässä, on syytä kiinnittää huomio juuri tähän ikäryhmään suunniteltaessa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon järjestämistä.

12 12 Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien tavoitteiden mukaan Ikäihmisten hoidon laatusuositukset vuoteen 2012 mennessä ovat seuraavat: Yli 75- vuotiaista - tehostetussa palveluasumisessa on 5-6 % - pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 3 % - omaishoidontukea saa 5-6 % - säännöllistä kotihoitoa saa % Ministeriö antanee seuraavat tavoitteet loppuvuodesta tavoitteiden mukaan Joroisten ikärakenne-ennusteella laadittu paikkatarve olisi seuraava: TAULUKKO 4. Palvelutarve-ennuste Joroisissa STM suositusten mukaisesti vuoteen Ennuste tehostettu laitoshoito omaishoito- kotihoito Vuosi Väestömäärä 75-v kpl 75- v. % pa asiakkaita ,90 % ,00 % ,50 % ,10 % ,90 % ,70 % ,30 % ,90 % Nykyinen palvelumäärä/ paikkamäärä Nykyisen palvelumäärän sarakkeessa on huomioitava seuraavia asioita: - tehostetun palveluasumisen paikkamäärä (36) jakautuu 14 paikkaa dementiaryhmäkodissa 22 paikkaa tavallisessa palveluasumisessa tehostetun lisäksi 11 paikkaa ilmoituksenvaraista hoitoa (ei yövalvontaa) - vuodeosaston paikkamäärä jakautuu 24 paikkaa pitkäaikaiseen hoitoon (nk. hoivaosasto) 16 paikkaa akuuttiin hoitoon - omaishoidon ilmoitettu lukumäärä sisältää vain yli 65- vuotiaiden omaishoitoasiakkaiden määrän.

13 3.4 Yhteenveto Joroisten tulevasta palvelutarpeesta 13 STM suosituksiin nähden tehostettua palveluasumista on paikkamäärältään riittävästi n. vuoteen saakka. Aikaisemmin Joroisten kuntaan tehdyn vanhustenhuollon suunnitelman mukaisesti uutta tehostettua palveluasumista tulisi suunnitella n. vuonna Tältä osin suunnitelma on ollut paikkansa pitävä. Tällä hetkellä arvioitu lisäpaikkatarve on vuoteen 2040 saakka n. 25 paikkaa. Ikähoiva- raportin mukaisesti paikkatarve tulisi turvata lisäämällä tehostettua palveluasumista, mutta samanaikaisesti pitkäaikaista laitosasumista tulisi vähentää tai lakkauttaa kokonaan. Lakkautettavia laitoshoitopaikkoja vastaava määrä tulisi lisätä tehostettuun palveluasumiseen. Omaishoitoon tulisi tehdä huomattavia lisäyksiä sekä rahallisesti että sisältöä kehittämällä. Omaishoitoon tulee sisällyttää vaihtoehtoja, esim. omaishoitajan vapaapäivien turvaamiseen, mutta myös kotiin annettavien palvelujen muodossa. Toisaalta huomioitavaa on, ettei omaishoitajaksi voi pakottaa, vaan kyse on vapaaehtoisesta yksilön päätöksestä, joten resursointia on järkevää tehdä asteittain sitä mukaa kun kysyntä ja halukkuus omaishoitajuuteen lisääntyy. Sosiaali-ja terveysministeriöllä on tekeillä selvitys omaishoidosta, sen toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Vaikka nämä edellä mainitut asiat toteutuisivat esim. Kelan kautta, täytyy ratkaista näiden palvelujen ohjaus ja neuvonta joka luultavammin pysyy kuntien tehtävänä. Kotihoitoon tulee tulevaisuudessa siirtää henkilöstöresurssia jo senkin vuoksi, että kotona asuminen on valtakunnallinen tavoite. Valtakunnallisen tavoitteen lisäksi omassa kodissa asuminen on useissa tutkimuksissa noussut myös ikääntyneen omaksi toiveeksi. Kotihoidon kehittämisen ja kotiin annettavien tukipalvelujen tulee vastata todellisiin kotona asumista tukeviin tarpeisiin. Laitoshoitoa tulee turvata jatkossa sen paikkamäärän verran kuin akuutin ja kuntouttavan hoidon tarve sitä vaatii. Tämä tarkoittaa pitkäaikaiseen hoivaan käytettyjen potilaspaikkojen korvaamista tehostetun palveluasumisen paikoilla ja laitoshoidon lakkauttamista sellaisenaan. 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT NYT JA VUOTEEN Monipuoliset palvelut aktiivisen ja hyvinvoivan vanhuksen tukena Joroisten kunnan vanhustenhuollon tavoite lähtee siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Oikeaan aikaan kohdennetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Tästä syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta tulee jatkossakin korostaa. Laitoshoidon osuus ja määrä tulee ratkaista osana kunnallisia ikääntyvien palveluja, huomioiden, että valtakunnallinen tavoite pyrkii sitä

14 14 vähentämään. Laitoshoidon vähentämisen ohella palveluasumisen kokonaisuutta tulee kehittää ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnittää huomiota kuntoutuksen ja omaishoitajan vapaat mahdollistavien vaihtoehtojen kautta. Ikäihmisten liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteen - ohjelmaa, johon Joroisten kunta on sitoutunut vuosiksi Keskeistä kuitenkin kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote ja palveluasenne. Ikääntyvien terveyttä ja hyvinvointia arvioidaan mm. hyvinvointia kartoittavien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi lääkäri/hoitaja- vastaanotoilla kartoitetaan ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä ja tarvittaessa tehdään suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä. Arvokasta tietoa tuottavat myös ikääntyvän omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella ja osallisuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot. 4.2 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittumisestaan lopullisen päätöksen. Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatarindeksin avulla, mutta soveltuvan jatkohoitopaikan osoittaminen perustuu aina asiakkaan tilanteen kokonaisarvioon. SAS- työryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia vuodeosastolta, kotihoidosta ja palveluohjauksesta. Lisäksi työryhmään kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita, esim. lääkäri, fysioterapeutti, palvelutalon edustaja jne. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja erilaisia toimintakykymittareita kuten Ravatar, MMSE (kts. liite 6) sekä muita yleisesti käytössä olevia vertailukelpoisia mittareita ja analyyseja. SAS toiminta vuoteen 2020 SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä kokoontuu useamminkin, mikäli siihen on tarvetta. SAS työryhmän rooli asiakassijoittelussa on ollut keskeinen suunnittelun, ohjauksen ja toteutuksen osalta. Yhteistoiminta-alueen SAS työryhmät tekevät tarvittaessa yhteistyötä asiakassijoittelussa, mutta toimivat pääsääntöisesti kuntakohtaisesti. Palveluasumisen lisääntyessä SAS

15 15 työryhmän työ lisääntyy ja kokouksia saatetaan tarvita useammin. Tällä hetkellä kokousten tihentyminen ei aiheuta ongelmia tai henkilöstön lisäresursointia. SAS työryhmän merkittävin tavoite on ylläpitää hoidon porrastuksen oikeaa tasoa. Hoidon porrastus on marraskuussa 2013 todettu olevan erittäin hyvin järjestetty ja sen ylläpitäminen sellaisena on tavoite jatkossakin. Paikkojen riittävyyden ja kustannusten kannalta on tärkeää, että asiakkaat ovat kuntoisuuteensa nähden oikeilla paikoilla, kuten he nyt ovat. (Ravatar poikkileikkaustutkimus, FCG, Maija Valta.) SAS työryhmän rooli säilytetään jatkossakin keskeisenä ja toimintaa kehitetään tarvittaessa esim. lisäämällä sähköistä SAS työskentelyä. 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidossa työskentelevä viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia kartoittavat kotikäynnit, tukipalvelut, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille/täyttäville ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaaja on vuoden 2013 aikana nimetty kunnan edustajana vanhusneuvoston jäseneksi, jossa hän toimii sihteerinä ja koordinaattorina kunnan ja neuvoston välillä. Palveluohjaus vuoteen 2020 Palveluohjaaja on toiminut v alkaen kotiutuksen avainhenkilönä vuodeosaston, kotihoidon ja palveluasumisen välillä. Hänen tehtävänään on varmistaa saumaton ja sujuva kotiutuminen eri yksiköiden välillä. Kotiutuksen vastuuhenkilönä palveluohjaaja on vaikuttanut siihen, että kotiutukset sujuvat saumattomasti ja niin, että vapaat ja vapautuvat paikat täytetään mahdollisimman nopeasti. Palveluohjaajan rooli sujuvien ja saumattomien kotiutuksien toteuttajana on keskeinen ja sellaisena se tulee turvata jatkossakin. Mikäli palveluasumista lisätään, palveluohjauksen rooli kotiuttajan korostuu entisestään. Palveluohjaaja on keskeinen yhteyshenkilö järjestöjen (mm. veteraanijärjestöt) ja yhdistysten välillä. Nykyinen vanhuspalvelulaki edellyttää yhteistoimijuuteen ns. kolmannen sektorin kanssa vanhuspalvelujen tuottamisessa. Järjestöjä ja yhdistyksiä on ollut mukana mm. ikääntyneiden liikuntapalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa, joten yhteistyö on jo hyvin aluillaan. Palveluohjaajan työssä on tärkeää huomioida, että riittävä aika varataan jatkossakin yhteistyön

16 16 toteuttamiselle, koska kolmatta sektoria tulisi enemmän ja monipuolisemmin yrittää saada mukaan vanhustyöhön. 4.4 Kotihoito Joroisten kunnan kotihoidon tavoitteena on kehittää tuki- ja hoivapalveluja niin, että ikääntyvien kotona asuminen onnistuu mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotihoitoa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) yhteistyössä asiakkaan ja omaisen kanssa. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Joroisten kotihoito toimii kolmessa vuorossa ympärivuorokauden, josta päiväaikainen toiminta on jaettu kahteen tiimiin. Kotihoito on perustason kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka on yhdistetty yhteiseksi yksiköksi. Kotihoidon työtilat ovat terveysaseman rakennuksessa, talon päädyssä, jossa on toimitilat kaikille tiimeille. Kotihoidon tilojen peruskorjausta tehdään syksyn 2013 aikana, jonka yhteydessä tiloja muutetaan entistä paremmin vastaamaan kotihoidon toimintaa. Kotihoidon asiakkuutta ohjaavat lautakunnan hyväksymät kriteerit. Yleensä kotihoidon asiakkaina on muitakin kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita, esim. kotisairaanhoitoa tarvitsevat ja muut tilapäiset kotihoidon asiakkaat. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna erilaisia fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista toimintakykyä kuvaavia mittareita. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa seitsemän päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osallisuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. TAULUKKO 5. Kotihoidon käyttö v

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Palveluvaliokunta R Inkala 10.2.2016 Tavoite vuodelle 2016: Tehostetun kotihoidon käynnistäminen kuntaan - yöpartiotoiminta=

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot