LPY. Palveluvienti tuo euroja Suomeen. Kohti eduskuntavaaleja. Palveluseteli luo mahdollisuuksia Vastuu kunnilta terveysrahastolle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPY. Palveluvienti tuo euroja Suomeen. Kohti eduskuntavaaleja. Palveluseteli luo mahdollisuuksia Vastuu kunnilta terveysrahastolle?"

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti, 1/2010 Palveluseteli luo mahdollisuuksia Vastuu kunnilta terveysrahastolle? Palveluvienti tuo euroja Suomeen Kohti eduskuntavaaleja Toimivat terveyspalvelumarkkinat Vapaus valintaan

2 Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityisasiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme lisäksi yli ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa. Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepaikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen viikkosairaala, jossa on yöpymismahdollisuus. Lue lisää osoitteesta Varaa aika! ALppikAtu Herttoniemi iso omena itäkeskus keskusta kirkkonummi LeppävAArA pasila pitäjänmäki ruoholahti tapiola tikkurila DiACor sairaala yritysvakuutukset Lääkäripalveluyritysten vakuutustarpeet ovat ihan omanlaisia Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi tulee valita kumppani joka tuntee toimialasi riskit. LPY:n jäsenyritykset ovat oikeutettuja lisäetuihin ja palveluihin, jotka olemme räätälöineet yhdessä liiton kanssa. Käy osoitteessa if.fi/lpy, soita numeroon tai omalle yhteyshenkilöllesi Ifissä, ja kuulet lisää. Yhteydenottopyynnöt:

3 Pääkirjoitus Terveyspalvelumarkkinat hyödyntämätön voimavara Oma terveys on jokaiselle ihmiselle tärkeimpiä asioita. Siksi meitä kiinnostaa, mitä terveyspalveluja ja minkä laatuisina niitä on saatavissa. Takuuvarmaa on, että terveyspalvelujen saatavuus ja niiden turvaaminen myös tulevaisuudessa on yksi seuraavien eduskuntavaalien pääteemoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa terveyspalvelujen riittävän saatavuuden turvaaminen koko kansalle lähtee perustuslaista. Lainsäädäntömme mukaisesti yhteiskunta vastaa palvelujen järjestämisestä. Rahoitus toteutetaan pääosin verovaroin. Näin halutaan turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus hyvä niin. Rajallisten resurssien vallitessa on ehdottoman tärkeää hyödyntää kaikki mahdollisuudet terveyspalvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi. Valitettavasti Suomessa on usein ymmärretty julkisen sektorin terveyspalvelujen järjestämisvastuu myös tuotantovastuuksi. Tämä on johtanut siihen, että kansalaisilla on vähän vaihtoehtoja palvelutuottajan valinnan suhteen. Samalla alan tuotantorakenne on monopolisoitunut eikä tuottajien välistä kilpailua ole riittävästi hyödynnetty palvelujen kehittämisessä. Yksityisen sektorin kapasiteetin ja osaamisen sekä yritysten tarjoamien joustojen hyödyntäminen on palvelujärjestelmässämme vähäistä. Uskon, että terveyspalvelumarkkinoiden kehittäminen on merkittävä keino tulevaisuuden haasteista selviämiseksi. Siksi kannustankin kaikkia, myös lainsäätäjiä, terveyspalvelumarkkinoiden kehittämistyöhön! Ajatuksia, keskustelua ja antoisia lukuhetkiä LPY:n lehden parissa toivottaen, Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 10 4 Tässä numerossa: Palveluseteli on mahdollisuus Leena Niemistö: Tavoitteena toimivat terveyspalvelumarkkinat Vepsäläinen ja Forss pohtivat terveysrahastoa Kilpailu lisää valinnanmahdollisuutta Ulkomailta saapuu potilaita Suomeen LPY - kohti eduskuntavaaleja Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, puh Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama, Jussi Partanen, Anni Pitkänen, Leena Roskala, Minna Vähätalo Kannen kuva: istockphoto 3

4 Palveluseteli säästöä ja paremmat palvelut Kesällä 2009 eduskunnassa hyväksytty laki sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluseteleistä loi kunnille uuden mahdollisuuden palvelujen järjestämiseen. Palveluseteleillä kunnat voivat parantaa palvelujen saatavuutta ja säästää kustannuksissa. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pitää palveluseteliä merkittävänä työkaluna kuntien palvelustrategioiden toimeenpanossa. Jos palvelustrategia on hyvin laadittu, se varmasti ottaa huomioon myös palvelusetelin kaltaiset työkalut. Selkeän palvelustrategian avulla kunnissa voidaan etsiä ja kehittää uusia toimintatapoja: kunnat voivat hahmottaa kokonaan uusia palvelukokonaisuuksia ja organisoida tuotantoa. Mahdollisuus kunnille Palveluseteli on lain suoma mahdollisuus kunnille. Se ei ole lakisääteinen oikeus yrittäjille eikä asiakkaille, 4 LPY 1/10

5 vaan laki on säädetty ensisijaisesti kuntien tarpeisiin. Kunnat pääsevät lain myötä kehittämään ja hyödyntämään terveyspalvelumarkkinoita nykyistä paremmin. Kunnissa on hyvin tietoa palveluseteleiden käyttöönoton perusteista, mutta ei siitä, mitä hyötyjä ja mitä käytäntöjä on olemassa. Uskon, että edessä on pian muutos, jossa huonosta tietoisuudesta hypätään hyvään tietoisuuteen. Jussi Merikallio pitää perusteltuna sitä, että kuntien virkamiehet kierrättävät palveluseteleiden käytön linjauspäätökset luottamuselimillä, jotka voisivat delegoida käytännön toteuttamisen virkamiehille. Palvelusetelin käyttö on yksinkertaista. Se sopii erityisesti niille alueille, joilla on toimivat markkinat ja joilla palvelujen tarve on selkeä. Toisaalta palveluseteli voi synnyttää tarjontaa. Kysyntä todennäköisesti laajentaa markkinoita ja luo nopeastikin toimivat terveyspalvelumarkkinat. Palveluseteli kiireesti käyttöön Palveluseteli tuo apua nykyisessä, haastavassa, taloustilanteessa terveyspalveluiden järjestämiseen. Kunnissa kannattaa huomata, että palveluseteli on työkalu, jonka arvon kunnat voivat itse lukita. Palveluseteli ei tarkoita avointa piikkiä. Palvelutuottajalle jää osaltaan vastuu siitä, että arvo riittää kattamaan palvelun kustannukset mahdollisimman pitkälle, Tampereella toimivan Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila muistuttaa. Palveluseteli sopii hyvin muun muassa hammaslääkäripalveluihin ja päiväkirurgisiin toimenpiteisiin, kuten ortopedisiin toimenpiteisiin, sekä fysikaalisiin hoitoihin. Kari Varkila kummastelee, miksi palveluseteliä ei oteta kiireesti käyttöön. Olemme yksityisellä puolella valmiita auttamaan tiedon jakamisessa siitä, miten palvelusetelijärjestelmää voidaan hyödyntää. Haastan kuntia ottamaan pienin askelin palvelusetelit käyttöön myös terveyspalveluissa, esimerkiksi kiinteähintaisissa palveluissa, kannustaa Kari Varkila. Yhteistyö on avainasemassa, sillä ei ole kenenkään etu, että hallinnolliset kustannukset karkaavat käsistä. Ennen kaikkea palvelusetelijärjestelmästä hyötyvät veronmaksajat ja palvelujen käyttäjät. Hyödyt konkretisoituvat nopeasti. En ole kuullut yhtään sellaista tärkeää tai ymmärrettävää estettä, joka estäisi palveluseteleiden käyttöönoton. Tosin vielä on tahoja, jotka eivät hyväksy tuotannon avaamista kohti aitoa tilaaja-tuottajamallia, vaikka se voisi tuoda paljon mahdollisuuksia kunnille. Hyödynnetään hyviä kokemuksia Palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren Smartum Oy:stä kannustaa kuntien päättäjiä tutustumaan huolella palvelusetelilakiin ja olemaan aktiivisia seteleiden käyttöönotossa. Palvelusetelit oman tuotannon rinnalla tuovat kustannussäästöjä ja parantavat palvelujen saata- Mikä on palveluseteli? Palvelusetelijärjestelmä tuo yksityiset palvelut yhä useamman saataville. Palveluseteli on yksi julkisen sektorin palvelujen järjestämistapa. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn, kunnan päättämän osan yksityisen palvelutuottajan tuottamasta palvelusta. Palvelusetelin käyttöönotolla kunta laajentaa palveluntarjontaansa ja asukkaansa valintamahdollisuuksia. Kunta päättää, mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti. Lähde: 5

6 A C U T E Toiminnanohjausta lääkärikeskukseen sairaalaan työterveyshuoltoon fysioterapiaan ja kuntoutukseen Kuka voi saada palvelusetelin? Palveluseteli on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se setelin myöntää. Setelin saaminen edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi henkilön olevan oikeutettu kyseisen palvelun saamiseen. Jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on joko itse tuotettava kyseinen palvelu tai hankittava se asiakkaalle ostopalveluna. Lähde: vuutta. Löfgrenin mukaan Smartum Oy:llä on kokemusta 16 kunnan palvelusetelien järjestämisestä. Olisi hienoa, jos jo hankittuja hyviä kokemuksia esimerkiksi sosiaalipalvelujen palveluseteleistä hyödynnettäisiin eikä yritettäisi keksiä kaikkia käytäntöjä uudelleen. Palveluseteleiden hyödyntämiseen pitää löytää ja sopia yhtenäisiä toimintamalleja. On hankalaa ja tehotonta, jos jokaisessa kunnassa pyritään luomaan omanlaisensa ratkaisut palveluseteleiden käytännön toteuttamiseen. Pilotoinneista ja yksivuotisista kokeiluista voidaan monissa palveluissa siirtyä jo pysyviin ratkaisuihin. Parhaimmillaan ratkaisu on helppo ja kustannustehokas kaikkien osapuolten: kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan kannalta, uskoo Mareena Löfgren. Tasa-arvo paranee palvelusetelin myötä Palvelusetelijärjestelmässä hoidon piirin päässyt kansalainen voi valita joko palvelusetelin tai kunnan muuten järjestämän palvelun. Nykyään moni ei pysty käyttämään yksityisiä palveluita. Palveluseteli toisi tämän mahdollisuuden aidosti entistä useamman ulottuville. Rikkaathan pystyvät jo nyt valitsemaan, joten mielestäni palveluseteli lisää tasa-arvoisuutta, arvioi Kari Varkila. Julkisen sektorin tehtävänä on varmistaa, että terveyspalveluja on riittävästi ja oikeudenmukaisesti kansalaisten saatavilla. Laki ei edellytä, että se itse tuottaa kaikki terveyspalvelut. Johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että kunnilla on laaja harkintavalta. Kunta itse määrittelee kriteerit, joilla palveluntuottaja hyväksytään.

7 Mehiläinen - monipuolisia terveys- ja sosiaalipalveluita valtakunnallisesti Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille. Yksityis- ja yritysasiakkaille π 20 lääkärikeskusta, joissa myös työterveyspalvelut π 27 palveluverkostoa täydentävää työterveysasemaa π 8 sairaalaa Kunnille ja sairaanhoitopiireille π 4 vanhusten hoivayksikköä π 9 lastensuojeluyksikköä π 5 mielenterveyskuntoutuksen yksikköä π perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut Karjaalla π Suomen ensimmäinen yksityinen lastenpsykiatrinen sairaala Hyvinkäällä π Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstövuokraus ja erikoissairaanhoidon ostopalvelut Fysikaaliset hoidot sekä muut kiinteähintaiset palvelut sopivat palvelusetelin piiriin. Laajennamme palvelutarjontaamme lähitulevaisuudessa mm. asumispalveluissa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisratkaisuissa. Palvelusetelin arvo Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas maksaa palvelusetelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen. Setelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaalle maksuttomia. Lähde: Tervetuloa tutustumaan palveluihimme osoitteessa Lisätiedot: Susanne Grönroos, puh Aikaa terveydelle

8 Lääkäripalveluyritykset ry - LPY LPY on yksityisten lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaala-, laboratorio- ja kuvantamispalvelutoimintaa harjoittavien yritysten edunvalvontajärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edunvalvonnan myötä edistää terveydenhoitopalvelujen kehittämistä ja turvata potilaille mahdollisuus saada yksityislääkärin tutkimusta ja hoitoa. 8 LPY 1/10 Sanna Liimatainen

9 Toimivat markkinat Toimivat terveyspalvelumarkkinat on kaikkien etu, muistuttaa Leena Niemistö, kolmivuotiskauttaan päättävä Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja. Puheenjohtajakausi on ollut mielenkiintoinen, opettavainen, palkitseva ja ajoittain hyvin työteliäskin. Lääkäripalveluyritykset ry eli LPY on terveyspalvelualan yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvontajärjestö. Edunvalvonnassa on hyvin olennaista pyrkiä tasapuolisuuteen. Jäsenyrityksemme ovat hyvin erilaisia: kahden yrittäjän yrityksistä valtakunnallisiin toimijoihin. Ajamme kaikkien yhteisiä intressejä, sanoo Leena Niemistö. Leena Niemistö, lääkäri, yritysjohtaja ja perheenäiti heittäytyi järjestötyöhön todenteolla keväällä Hän lupautui toimialansa edunvalvontajärjestön Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtajaksi. LPY:n puheenjohtajan tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida jäsenyritysten edunvalvontaa. Olen ylpeä LPY:n hallituksen valmiudesta uudistaa järjestöä sekä sitoutumisesta strategiatyöhön, jossa arvioitiin uudelleen koko yhdistyksen toiminta ja sen toimintatavat. Lähes kaikkia osa-alueita uudistettiin joskin perinteitä kunnioittaen. Jätän vetovastuun seuraajalleni hyvällä mielellä ja lämmöllä tätä kokemusta jatkossa muistellen. Asiantuntemusta valmisteluun Jo ensimmäisenä Niemistön puheenjohtajavuotena aloitettiin mittava strategiatyö. Sitä vietiin eteenpäin puheenjohtajan ohjauksessa ja uuden toiminnanjohtajan, Ismo Partasen, valmisteluvastuulla. Strategiatyön tavoitteeksi asetettiin LPY:n roolin selkeyttäminen elinkeinopolitiikan toimijoiden joukossa sekä yhdistyksen tavoitteiden ja toimintatapojen uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. LPY visio johti sääntöuudistukseen ja sitä kautta myös nimen muutokseen Lääkäripalveluyritykset ry:ksi. Yhdistys keskittyy jatkossa terveyspalvelualan elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä toimintaympäristö terveyspalveluyritysten kehittymiselle ja kasvulle. Uskomme, että se tapahtuu terveyspalvelumarkkinoita uudistamalla ja kehittämällä. Tärkeimmäksi saavutuksekseen Leena Niemistö nostaa hyvät ja toimivat yhteydet merkittäviin sidosryhmiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöön. LPY on saanut edustajansa useisiin lainsäädäntöä valmisteleviin työryhmiin. Uutta ja merkittävää on se, että olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo lain valmisteluvaiheessa. Esimerkki hyvästä yhteistyöstä on palvelusetelilain valmistelu, hän kertoo. Kohti eduskuntavaaleja Leena Niemistön puheenjohtajuuskausi oli yhdistyksen uudistamisen johtamista ja edunvalvontatyön tehostamisen aikaa. LPY:n strategiaprosessin yhtenä tavoitteena oli luoda yhdistyksestämme merkittävä ja arvostettu toimialansa asiantuntijaorganisaatio, jolla on hyvät yhteistyösuhteet sidosryhmiinsä. Vain sitä kautta voimme odottaa, että tavoitteitamme ja näkemyksiämme toimialan kehittämisestä otetaan huomioon. LPY on ollut mukana sähköisen asioinnin, kuten e-reseptien ja kansallisen potilastietokannan eteenpäin viemisessä. Yhdistyksen eduskuntavaalitavoitteet ovat sairausvakuutuskorvaustason korottaminen, palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sen käyttöalueen laajentaminen sekä kilpailuvääristymien oikaisu. Kuntien viime vuosina lisääntynyt aktiivisuus tuottaa palveluja markkinoille tuntuu terveydenhuoltosektorilla. Erityisesti merkittäviä kilpailuetuja tuottajana nauttivat kunnalliset liikelaitokset aiheuttavat kilpailuvääristymiä ja estävät alan palvelumarkkinoiden kehittymistä, Leena Niemistö toteaa. Toukokuussa Leena Niemistö jättää taakseen vuoronsa puheenjohtajana ja vetovastuu LPY:n toiminnasta siirtyy seuraajalle. Leenan toivotaan jatkavan yhdistyksen hallituksessa ja siihen hän on luvannutkin olla käytettävissä. Terveyspalvelut, myös yksityinen sektori, ovat julkisuuden valokeilassa myös tulevaisuudessa. 9

10 Sopiiko Suomen terveys yhteen rahastoon? Yhdessä kunnassa leikkausjono kestää kuukausia, toisessa leikkaukseen pääsisi parissa viikossa. Nykyinen sairausvakuutusjärjestelmä ei tarjoa riittävästi vaihtoehtoja. Voisiko kansallinen terveysrahasto olla uusi keino ja tapa johtaa terveydenhuoltoa, pohtivat idean yksi isistä, Kelan johtaja, Mikael Forss ja Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Olisiko mahdollista luoda Suomeen yksi valtakunnallinen terveysrahasto, jonka kautta kaikki kansalaiset olisivat vakuutettuja? Ja joka sitten mahdollistaisi sen, että ihminen voisi itse valita, missä hänet hoidetaan. Vapaus valita Anni: Terveysrahastossa potilaan valinnanvapaus lisääntyy. Asiakkaan pitäisi saada valita. Mikael: Nykyisellään asiakaslähtöisyys ei toteudu. 10 LPY 1/10

11 Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy Lisää läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja. Mikael Forss Johtaja, Kela Vähemmän hukkaan heitettyjä resursseja. Järjestäjänä rahasto Terveysrahastossa kunnat vakuuttaisivat asukkaansa kansalliseen terveysrahastoon rahalla, joka nyt käytetään terveydenhuoltoon. Kuntien nykyisellä terveys- ja sosiaalibudjetilla yhdistettynä Kelan 3 miljardiin euroon saataisiin palveluvalikoimaan koottua rahasto, jolla olisi järjestämisvastuu terveydenhuollosta ja jonka koko saattaisi olla noin miljardia euroa rahaston kattavuudesta riippuen. Kuntakentän epätasaisuus asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille haasteen. Talouden näkökulmasta asukkaan kunta on liian pieni. Kulujen ennakointi epäonnistuu. Yksittäiset tapaukset heilauttavat kuluja paljon. Haaste on hoitopalveluketjun saumattomuus ja prosessin ohjauksen varmistaminen. Nykyinen järjestelmä ei toimi asiakkaan näkökulmasta toivotulla tavalla. Onko siinä järkeä, että potilas käännytetään aina omaan kuntaan? Nykyäänhän ihmiset liikkuvat jatkuvasti eri syistä paikasta toiseen. Anni: Sen sijaan, että hoitopaikan valinta tapahtuisi kotikunnan tai järjestelmän kannalta, valinta voisi tapahtua potilaan sijainnin, jonotilanteen mukaan tai sen mukaan, missä on alan parhaat spesialistit. Mikael: Nykyään potilaalle ei enää riitä pelkkä kiva kohtelu. Terveydenhuoltoon tarvitaan toimintatapa, jolla hallitaan prosesseja kaikkien osapuolten näkökulmasta järkevästi ja tehokkaasti. Yksityisillä markkinoilla asiakaslähtöisyys saadaan aikaan kilpailulla. Anni: Asiakkaankin näkökulmasta tarve yksinkertaistaa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta on ilmeinen. Tehoa tuotantoon Mikael: Uusi järjestelmä ei lisää kustannuksia, ellei niin haluta. Terveyskeskukset ja sairaalat voivat säilyä edelleen. Asiakasvirrat toki voivat muuttua. Anni: Vaihtoehdot ja asiakkaiden valinnanvapaus lisäävät kilpailua, parantavat palvelun laatua ja sitä kautta väistämättä myös tuottavuutta. Mikael: Rahoituksen monikanavaisuus on luonut terveydenhuoltoon hullun järjestelmän, jossa kukaan ei hallitse kokonaisuutta tuotannosta asti. Eri rahoituskanavat eivät riittävästi keskustele keskenään ja mahdollisuus vaikuttaa toimintatapaan sekä kustannusrakenteeseen on hävinnyt. Tämä on johtanut siihen, että nykyisin resursseja hukataan merkittävästi. Anni: Terveysrahastomalli esimerkiksi yhdistettynä palveluseteliin lisäisi läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja sekä toisi uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää palveluita ja hajauttaa kysyntää. Hankinta vaatisi osaamista Anni: Suomi on pieni maa. Meillä on yhtenäinen kulttuuri, sama kieli, yksi aikavyöhyke. Meidän pitäisi rohkeammin miettiä myös uudenlaisia, yhteisiä toimintatapoja. Kunnilla on tässä vahva rooli. Mikael: Terveysmarkkinoilla pitää olla standardit. Tällä hetkellä vastuu on kunnilla. Yhtä hyvin vastuu voisi olla terveysrahastolla. Terveysrahasto voisi olla toimiva keino, jolla julkinen sektori saa pitää terveydenhuollon tahtipuikot itsellään. Rahasto mahdollistaisi myös palvelujen ammattitaitoisen ostamisen. Anni: Malli toisi selkeyttä palveluntuottajan ja myös -hankkijan näkökulmasta. On eri asia, onko hankinnassa mukana 350 kunnan päätöksentekijät vai onko käytössä keskitetympi malli. Toisaalta itse palvelujen pitää olla lähellä ihmistä vaikka malliin liittyvää päätöksentekoa keskitettäisiinkin. Mikael: Kunnat hankkivat tällä hetkellä yksityiseltä sektorilta palveluja hyvin koordinoimattomasti. Myös kuntien hankintaosaaminen vaihtelee paljon. Yksityisten terveyspalvelujen ostamisen pitäisi olla paremmin johdettua toimintaa. Se olisi luultavasti sekä ostajan että myyjän etu. Synnyttäähän se eripuraa, jos kunta hankkii palvelua, jota kuntalaiset eivät jälkeenpäin 11

12 ajateltuina olisi halunneetkaan ostaa. Anni: Tehostamista ja kehitystä haetaan jostain syystä muilla ehdoilla. Kuntaliitokset ja hallintorakenneuudistukset ovat mielestäni liian hitaita keinoja kehittämiselle. Selkeää on, että kokemukset nykymallista puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista. Kunta hyötyy Mikael: Terveysrahastomallissa kuntia voitaisiin helposti kannustaa ennaltaehkäisevään työhön. Kunta voisi saada bonuksia, jos kunnan terveysmittarit paranevat. Näin päätöksenteko suosisi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, mikä ei tällä hetkellä kustannuspaineen alla toteudu. Anni: Toivottavasti päättäjät suhtautuvat malleihin ja ajatuksiin terveysrahastosta ennakkoluulottomasti ja katsoisivat rauhassa harkiten, mitä tästä voisi syntyä. Yksityiset palvelutuottajat ovat mielellään mukana suunnittelemassa uudistuksia. Mikael: Julkista terveydenhuoltoa rahoitetaan monikanavaisesti: perus- ja erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja Kansaneläkelaitoksen kautta. Pienissä kunnissa perusongelmana on kulujen vuosivaihtelu. Kuntakentän aiheuttama epätasaisuus heijastuu sairaanhoitopiireihin ja toisekseen palveluketjun järjestämiseen alusta loppuun. Kuka ottaa vastuun hoidosta? Selkeää on, että kokemukset nykymallista puoltavat pohdintoja vaihtoehdoista. Anni: Mielestäni tämä on mielenkiintoinen ja varteenotettava avaus terveydenhuollon rahoituskeskusteluun. Tästä varmasti seuraa paljon poliittisia kysymyksiä ja keskustelua, mutta toivottavasti siihen löytyy rohkeutta. Pohdinnan arvoista on se, voisiko tämä malli toimia hajautettuna, siinä missä eläkevakuutussysteemikin. Joka tapauksessa terveysrahastomalli kannattaa tutkia tarkasti. Mikael: Minusta keskeinen kysymys kuuluu, miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa. Terveysrahasto saattaisi olla vastaus.

13 Markkinaohjaus välineeksi Terveydenhuoltojärjestelmämme on varsin kaksijakoinen. Yhtäällä on suunnitteluun perustuva, sisäisesti kaksijakoinen (perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito) julkinen sektori, ja toisaalla markkinaehtoinen yksityinen sektori. Yksityisen sektorin osuus kansalaisten käyttämistä terveydenhoitopalveluista on merkittävä, noin viidennes. Useilla alasektoreilla, kuten työterveyspalveluissa, se on hallitseva. Näköpiirissä on terveydenhuollon uudistus, joka muuttaisi julkisten terveydenhoitoyksikköjen toimintaympäristöä merkittävästi. Se mahdollistaisi myös julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin suhteen uudelleenarvioinnin. Viime vuonna hallitus on politiikkariihessään jo periaatteessa päättänyt, että kuntalaisella tulee vastaisuudessa olla mahdollisuus valita se terveyskeskus tai sairaala, josta hän saa hoidon ja muut kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut. Mahdollisuus valita julkinen terveydenhoitoyksikkö loisi julkisen terveydenhoidon sisään markkinat. Miten markkinat toimisivat? Millä perusteella ja minkä tuotantoyksiköiden joukosta kunnan asukas voisi valita palvelun tarjoajan? Miten valinnan mahdollisuutta rajattaisiin? Mitä terveyspalvelusuoritteita se koskisi? Miten julkiset tuotantoyksiköt voisivat kilpailla kunnan asukkaista ja muuttaa toimintansa sisältöä ja kapasiteettia menestyksensä mukaan? Vastauksia näihin kysymyksiin ei vielä tunneta. Tuotantoyksikköjen tulisi voida tasavertaisesti kilpailla asiakkaista ja tätä varten toteuttaa toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Ilmeisesti ainakin kiireetön hoito kuuluisi potilaan valintaoikeu-den piiriin. Kilpailun sallimista on esitetty kaikille erityisvastuualueen yksiköille, joilla on siihen kyky. Kysymykset on syytä ratkaista kestävästi. Silloin uudistus ajan myötä kehittäisi julkisen terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja syvällisesti. Terveydenhoitojärjestelmän Julkisen ja yksityisen erillisyyden lopettaminen on perusteltua. MInna Vähätalo tehokkuus ja ketteryys voisivat vahvistua ja kansalaisten palvelujen saanti parantua. Uudistuksen avulla myös julkisen ja yksityisen terveydenhoitosektorin välistä suhdetta voitaisiin kehittää. Valinnan mahdollisuus voitaisiin ulottaa myös erityisvastuualueella sijaitseviin yksityisiin tuotantoyksikköihin ja muihin julkisiin tai yksityisiin tuotantoyksikköihin. Yksityiset tuotantoyksiköt kilpailisivat tasavertaisesti kunnan asukkaiden, esimerkiksi palvelusetelin avulla tekemistä, valinnoista julkisten tuotantoyksikköjen kanssa. Tätä helpottaisi se, että julkisen terveydenhoidon sisäistä ohjausta tulisi joka tapauksessa kehittää markkinaohjauksen suuntaan, jotta julkiset tuotantoyksiköt voisivat aidosti kilpailla kunnan asukkaiden valinnoista ja asianmukaisesti reagoida niihin. Näin voitaisiin varmistaa yksityisten ja julkisten tuotantoyksikköjen tasavertainen kilpailu myös julkisista hankinnoista. Julkisen terveydenhoidon sisäisten markkinoiden luomisen vaikutukset ovat suotuisat, mutta markkinoiden avaaminen myös yksityisille tuotantoyksiköille vahvistaisi edelleen vaikutuksia. Terveyspalvelujen tuottajat kilpailisivat markkinoiden integroiduttua kaikista kiireettömän hoidon potilaista, jolloin etevin tuottaja toteuttaisi suoritteen siitä riippumatta, onko kyseessä julkisesti tai pääosin yksityisesti rahoitettu terveyspalvelu. Terveyspalvelujen saatavuus ja laatu voisivat samanaikaisesti parantua ja kustannukset laskea. Julkisen ja yksityisen terveydenhoitopalvelun erillisyyden lopettaminen on perusteltua, ja jatkossa siihen on entistä paremmat mahdollisuudet. Martti Virtanen Kilpailuvirasto 13

14 Sensori Huippuosaaminen tuo ulkomaisia potilaita Suomeen Ihmisenä ihmisen rinnalla. Docrates tarjoaa räätälöityä täsmähoitoa syöpään. Suomalaisen Docrateen osaaminen on kansainvälisesti arvostettua hoitoa ja tutkimusta. Docrates on ensimmäinen pohjoismainen syöpähoitoihin ja tutkimukseen erikoistunut yksityinen klinikka. Joka viides potilas tulee ulkomailta, pääasiassa Pohjoismaista, Baltiasta, Venäjältä, Puolasta ja Ukrainasta eli toiminnasta 20 prosenttia on palveluvientiä. Investointien ja tutkimuksen kautta käytössämme ovat uusimmat syövänhoidon metodit. Syövän hoidossa avainasemassa on nopea diagnostiikka ja hoidon aloittaminen. Mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa, sen parempi on ennuste. Aina ei edes ole aikaa odottaa, tietää toimitusjohtaja Harri Puurunen. Docrateen kokonaisvaltainen konsepti kattaa koko ketjun diagnostiikasta jatkotutkimuksiin, hoidon suunnitteluun, hoitoon ja hoidon seurantaan. Olemme useissa hoidoissa edelläkävijöitä. Tuomme parhaat menetelmät käytäntöön. Kehitys on tärkeää, sillä syöpien määrä kasvaa, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa. Docrateen syöpäsairauksiin erikoistunut tiimi muodostuu yli 30 huippuosaajasta, jota täydentää 15 ammatinharjoittajan joukko. Klinikka tuo lisää syövänhoidon osaamista ja resursseja julkisen terveydenhuollon rinnalle. Hoidamme potilaita myös kuntien ja esimerkiksi työnantajayritysten maksusitoumuksilla. Useat vapaaehtoiset sairauskuluvakuutukset korvaavat hoidon meillä. Yksityisen terveydenhuollon ratkaisu SoftMedic SoftMedic on lääkäriasemien ja työterveyshuollon ammattilaisille kehitetty joustava ja skaalautuva ratkaisu, joka kattaa koko asiakasprosessin ajanvarauksesta laskutukseen sekä työterveyshuollon erityispiirteet. Ratkaisumme on modulaarinen ohjelmistokokonaisuus, jossa eri sovellukset toimivat yhtenä integroituna järjestelmänä ja johon voidaan liittää lisäohjelmia ja uusia toimintoja tarpeiden muuttuessa. SoftMedic integroidaan osaksi asiakkaan toimintaympäristöä niin, että tietojen siirto muiden tietojärjestelmien kanssa tukee palveluja tarjoavan organisaation toimintaprosesseja ja käytäntöjä. Kehitämme SoftMediciä jatkuvasti osana Logican terveydenhuollon kokonaistarjoomaa hyödyntämällä yhteisiä komponentteja ja Logican laajan asiantuntijajoukon osaamista. Lisätietoja

15 Tiesitkö että.. Yksityinen sektori tuottaa yli 50 % hammashuollon palveluista ja yli 60 % työterveyspalveluista. Tarkkaile ajankäyttöäsi... Oskari Hellman LPY julkisti tavoitteensa 2011 eduskuntavaaleihin Sairausvakuutuksen korvaustason nostaminen Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuus: eroon kilpailuvääristymistä Palvelusetelin tehokkaampi hyödyntäminen...ulkoista laskujen hallinnointi Svealle! Anna meidän kotiuttaa saatavasi tehokkaasti ja ammattitaidolla! Meiltä saat kattavan palveluvalikoiman mm. laskutuksen- ja reskontran hoitoon, saatavien rahoitukseen ja perintään. Voimme hoitaa laskujesi hallinnoinnin kokonaan, jolloin voit keskittyä ydintoimintaasi ja kasvattaa omaa liiketoimintaasi. Asiakkaanamme parannat maksuvalmiuttasi, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Haluamme auttaa yritystäsi kasvamaan. Perintää yhteistyössä LPY:n kanssa Jäsenenä saat perinnän vuosisopimuksen veloituksetta (etusi 110 eur +alv). Saat lisäksi ilmaisen perintäneuvonnan ja perintätarroja oman huomautuksesi tehostamiseksi. Ota yhteyttä, niin kerromme miten voimme vauhdittaa yrityksesi kasvua! Helsinki Sastamala Oulu Puh. (09) Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä LAATU- SERTIFIOITU Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) ma - pe 8-19 la - su

16 Hyvää hoitoa kannattavasti Luotettavasta toiminnanohjauksesta hyötyvät kaikki potilas, hoitohenkilökunta ja lääkäriasema. Yksityisen terveydenhuollon tehokas toiminnanohjaus turvaa potilaan hyvän hoidon ja kannattavan liiketoiminnan. Ratkaisumme tukee potilaan koko hoitoprosessia ajanvarauksesta laskutukseen ja tarjoaa monipuoliset työkalut myös johdon raportointiin ja suunnitteluun. Knowledge. Passion. Results.

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis

elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis elääkäriasema asiakkaan ja lääkärin näkökulmasta Julius Lagus Marja Varis DIACOR TERVEYSPALVELUT OY Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä 13 täyden palvelun lääkäriasemaa, työterveysyksikkö ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto

Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Jorma Huuhtanen Media-tapaaminen Terveydenhuollon haasteet 1/3 Miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa? PL 6

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

REKISTERIOTE. Yksityisten palvelujen antajien rekisteri 1(20) 6.11.2015 PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT

REKISTERIOTE. Yksityisten palvelujen antajien rekisteri 1(20) 6.11.2015 PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT Perus, oikeusturva ja luvat 1(20) REKISTERIOTE Yksityisten palvelujen antajien rekisteri PALVELUJEN TUOTTAJAN PERUSTIEDOT Diacor terveys Oy Y-tunnus 0110710-9 OID-koodi 1.2.246.10.1107109.10.0 Yhtiömuoto

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Suvi Aherto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot