SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PALVELURAKENNE HALTUUN JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN OIKEASSA AJASSA JA HETKESSÄ

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PALVELURAKENNE HALTUUN JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN OIKEASSA AJASSA JA HETKESSÄ

2 PORVOO IKÄÄNTYY

3 PORVOO IKÄÄNTYY Vuonna 2015 Porvoossa asuu yli 75-vuotiasta

4 PORVOO IKÄÄNTYY Vuonna 2015 Porvoossa asuu yli 75-vuotiasta 10 vuoden kuluttua heitä on jo 6 279

5

6 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN HINTA 5000 /kk

7 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN HINTA 5000 /kk /vuosi

8 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN HINTA Porvoolainen maksaa veroa keskimäärin /vuosi 5000 /vuosi

9 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN HINTA /vuosi /vuosi

10 YLEISKUVA PORVOON SOTE-KUSTANNUSTEN JAKAUTUMISESTA Kokonaiskustannuksista 94,8 M eli 78% aiheutuu eniten palveluita tarvitsevien 10 % asukkaiden kustannuksista Asiakas* voi kuulua vain yhteen ryhmään Mikäli asiakas käyttää useampaa palvelua, hänet luokitellaan listalla alimpana olevaan ryhmään, ja hänen kokonaiskustannuksensa lasketaan kokonaisuudessaan kyseiseen ryhmään Tällä vältetään saman asiakkaan kustannusten laskeminen moneen kertaan Esimerkki 1: vanhuspalveluasiakkaan kaikki sote-kustannukset lasketaan vanhuspalvelun asiakkaiden kustannuksiin Esimerkki 2: lastensuojelua ja psykiatriaa käyttänyt määritellään lastensuojelun asiakkaaksi ja hänen kustannuksensa lasketaan lastensuojelun asiakkaiden kustannuksiin Kalliit somaattiset sairaudet ryhmään kuuluvilla ei siten ole vanhus- tai sosiaalipalveluiden eikä psykiatrian palvelunkäyttöä *Asiakasryhmien määritelmät on esitetty liitteessä PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

11 SUURIMMAN OSAN ENITEN PALVELUITA TARVITSEVAN 10 % KUSTANNUKSISTA KATTAVAT MYÖS SOSIAALIPALVELUIDEN PIIRISSÄ OLEVAT ASIAKKAAT Osa kuntien välisistä eroista selitettävissä eroilla saadussa datassa, etenkin sos.palveluissa Eniten palveluita tarvitsevan 10 % väestön kokonaiskustannusten jakautuminen erillisryhmille* 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 3% 3% 2% 2% 26% 27% 28% 25% 4% 5% 6% 5% 9% 4% 6% 4% 4% 6% 10% 15% 12% 12% 9% 6% 12% 5% 38% 43% 38% 31% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Aikuissosiaalityön asiakkaat Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vammaispalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat asiakkaat, ei sos.pal Terveydenhuollon Sosiaalipalvelu-asiakkaat** 0 % Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Porvoo Huom: kattaa 78 % Porvoon kokonaiskustannuksista *Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. **Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

12 EI VANHUSPALVELUISSA OLEVIEN YLI 75-VUOTIAIDEN KUSTANNUKSET TULEVAT PITKÄLTI ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA Ei vanhuspalveluissa olevien yli 75-vuotiaiden kustannusten muodostuminen palveluittain Porvoossa vanhuksilla on eniten avoterveydenhuollon kustannuksia verrattuna muihin kuntiin tarkoittaako tämä, että on panostettu ennaltaehkäisyyn ja yritetty vaikuttaa erikoissairaanhoidon ja vanhuspalveluiden tarpeeseen? Saatu tieto vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä ja osa eroista on selitettävissä tietojen poikkeavuuksilla PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

13 5 % KOTIHOIDON ASIAKKAAN PELKKÄ KOTIHOIDON KUSTANNUS YLITTÄÄ TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASUKKAIDEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET 10 % kotihoidon asiakkaista kokonaiskustannukset ylittävät tehostetun palveluasumisen kustannukset Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden vuosikustannukset Kotihoidoin kustannusten ylittäessä tehostetun palveluasumisen vuosikustannus tulisi pohtia, mikä hoitomuoto on mielekkäin Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, jotka eivät ole saaneet omaishoidon tukea tai siirtyneet raskaimpiin palveluihin vuoden 2014 aikana. Vain yli 75-v. Kotihoidon palveluluokka: tuntia kuukaudessa, asiakkaan yleisimmän palvelutason mukaan PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

14 20% SHL OMAISHOIDON ASIAKKAISTA KOKONAISKUSTANNUS YLITTÄÄ KESKIMÄÄRÄISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKKAAN VUOSIKUSTANNUKSET (N ) 44% asiakkaista kokonaiskustannus ylittää kotihoidon asiakkaan keskimääräiset vuosikustannukset Sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea saavat yli 65-vuotiaat Omaishoidon tuen piirissä on merkittävästi asiakkaita, jotka käyttävät omaishoidon tuen lisäksi paljon joko terveyspalveluita tai muita vanhus- tai sosiaalipalveluita SHL mukaisen omaishoidon asiakkaiden vuosikustannukset PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

15 Asiakkaat ASIAKASTYÖAJASTA 58 % KOHDENTUI 20 %:LLE ASIAKKAISTA Palveluohjausta kehittämällä osa kevythoitoisista asiakkaista ei tulisi kotihoidon piiriin Asiakastuntien kohdentuminen raskashoitoisuuden mukaisesti elokuussa 2014 (% asiakastunneista) 100% Osuus asiakastunneista 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Asiakastunneista 58 % kohdentui 20 %:lle asiakkaista Palveluohjausta kehittämällä osa näistä asiakkaista ei tulisi kotihoidon piiriin 10% Osuus asiakastunneista 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus asiakkaista Raskaimmat asiakkaat vievät merkittävästi enemmän hoitajaresursseja kuin kaikki muut: raskaimmat 20 % asiakkaista saavat 58 % tuotetuista asiakastunneista. Toisin sanoen, 10 asiakkaasta kaksi raskashoitoisinta saa palvelu noin kuuden asiakkaan edestä, yksi kolmen asiakkaan edestä. Tällaisten asiakkaiden keskeytykset ja kotiutuminen aiheuttaa vaihtelua asiakastarpeessa. Kotihoidon 20 raskashoitoisinta asiakasta saivat 16 % asiakastunneista. Lähteet: Effica-tiedot PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

16 TILANNEKUVA VANHUSTENHUOLLOSSA 2012 Terveyskeskussairaalaan pääsy oli ongelmallista. Päivystyksen käyttö runsasta Terveyskeskuksen vuodeosastoille oli jatkuva jono Terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla oli liian vähän akuutti- ja lyhytaikaishoitoa. Lisäksi potilaat tulivat terveyskeskuksen vuodeosastoille yleensä muista laitoksista ja harvoin kotoa. Pitkäaikaishoito kulutti suuren osan terveyskeskussairaalan resursseista -> n. 50 prosenttia osastoilla olevista potilaista odotti jatkohoitopaikkaa Ylipaikkoja käytössä runsaasti Kotihoidon toiminta painottui perushoitoon ja hoivaan.

17 MISTÄ NIITÄ RIITTÄÄ..???

18 SOMAATTISTEN ERIKOISALOJEN SIIRTOVIIVEPÄIVÄT 2012, KAIKKI IKÄRYHMÄT 70,00 65,37 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Askola Espoo 26,06 31,43 27,24 24,61 23,39 Hanko Helsinki 10,57 Vantaa Hyvinkää Inkoo 7,91 4,08 Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen 8,71 15,89 28,19 19,62 7,72 12,28 4,43 10,09 5,43 Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi Lohja Loviisa 34,93 Nurmijärvi Pornainen Porvoo Raasepori Mäntsälä Nummi-Pusula 13,67 9,24 Siirtoviivepäivät/1 000 asukasta 11,22 6,91 8,61 1,89 5,2 Sipoo Siuntio Vihti Tuusula

19 TEILLÄ ON 3-4 VUOTTA AIKAA LAITTAA TILANNE KUNTOON.. Muutokset palvelujärjestelmässä ja hoitoketjuissa tehtiin yhtä aikaa kaikilla hoidon tasolla. Lääkäripalvelujen saatavuuden turvaaminen 24/7 > selkeät hoitolinjat. Painopisteen siirtäminen kotihoitoon ja sen valmiuksien lisääminen: Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitys, lääkitysten tarkistaminen ja kuntoutusuunnitelmien laadinta. Geriatrisen hoitotyön osaamisen lisääminen. Kotiutustoiminnan kehittäminen. Asiakaskäyntien uudenlainen jakaminen. Palveluohjauksen lisääminen. Uusi kotiutushoitaja vuodeosastolle. Ympärivuorokautisen hoivan kriteereiden tarkentaminen.

20 SOMAATTISTEN ERIKOISALOJEN SIIRTOVIIVEPÄIVÄT 2013, KAIKKI IKÄRYHMÄT Kumulatiiviset siirtoviivepäivät/1 000 asukasta 60,00 50,00 49,57 40,00 30,00 31,2 20,00 10,00 Askola Espoo Hanko 0,00 20,25 12,79 7,55 18,23 7,5 Helsinki Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää 11,52 13,92 4,33 9,88 10,96 2,81 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 1,77 8,31 Lapinjärvi Lohja Loviisa Mäntsälä 6,1 8,35 5,45 Nurmijärvi Pornainen Porvoo Raasepori Sipoo 13,89 3,08 15,71 7,74 12,66 1,17 Vihti Siuntio Tuusula

21 LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Potilasvirran ja kotihoidon asiakkaiden kokonaistilanteen haltuunotto Painopiste ja fokus kotihoidon toiminnassa! Geriatrinen lääkäriosaaminen etulinjaan ja päivittäiseen konsultaatioon Hoitajille on tullut lisää vastuuta ja osaamisen taso on noussut Kotihoidon henkilöstön ymmärrys oman työn roolista osana kotihoidon asiakkaan palveluketjua selkeytynyt. Kotihoidon asiakkaiden lääkkeiden käyttöä pystytty vähentämään. Lyhytaikaishoitojaksolle pääsee vaikka samana päivänä, koska terveyskeskuksen vuodeosastoilla vapaita paikkoja. Potilassiirrot ovat vähentyneet. Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi lisääntynyt. Kotihoidon asiakkaan saama hyöty on moninkertainen ja asiakkaiden turvallisuudentunne on lisääntynyt

22 ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUSSÄÄSTÖ

23 ERIKOISALOITTAIN

24 MISTÄ KUSTANNUSSÄÄSTÖT SYNTYIVÄT ? Erikoissairaanhoidon käyttö 75 vuotta täyttäneet: polikliiniset päivystyskäynnit ovat vähentyneet 11 prosenttia ja kustannukset ovat vähentyneet 13 prosenttia. HUS:n tuottamat hoitopäivät ovat laskeneet 18 prosenttia. 85 vuotta täyttäneet: polikliiniset päivystyskäynnit ovat vähentyneet 19,5 prosenttia ja kustannukset ovat vähentyneet 17 prosenttia. HUS:n tuottamat hoitopäivät ovat laskeneet 20 prosenttia. Maksullisten siirtoviivepäivien käyttö väheni eurosta euroon. (2013) Muutos palvelurakenteessa Laitoshoidon vähentäminen 46 paikalla. Ylipaikkojen vähentäminen nollaan. Muutos kotihoidon toiminnassa Päivystysvalmiuden lisääminen. Yhä huonompikuntoisia asiakkaita voidaan hoitaa kotona, turvallisuudentunne kuitenkin säilyy. Kotihoidon käyntimäärät lisääntyivät Arviolta 7 % kotihoidon säännöllisistä asiakkaista siirtyi pitkäaikaishoivajaksolle vuonna Siirrot ovat hyvin alhaisella tasolla (vertaa muihin analysoituihin yksiköihin 11-20%) Reaalisäästö tilinpäätösten välillä on 1,2 miljoonaa euroa.

25 MUUTOKSET VUONNA 2014 Palvelurakennetta kevennetty Vähennetty 25% tk-vuodeosastopaikoista Toiminnalliset muutokset Kotisairaalatoiminta aloitettu Saattohoito-yksikkö perustettu -> ilman henkilöstöresurssien lisäämistä

26 KALLIIT POTILAAT HALLINTAAN Tunnistaa kenellä on riskitaso noussut, kenestä on tulossa kallis potilas? Kalliiden potilaiden identifioiminen on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän ensimmäinen tehtävä. Keskeistä havaita ajoissa kuka on kulkemassa kohti tehostettua palveluasumista. Palveluiden käyttöä seuraamalla, nähdään milloin riski on nousemassa -> palveluiden kohdentaminen (tihentyneet kotikäynnit, kuukauden tehokuntoutusjakso)

27 SAKARI-HANKKEEN TAVOITTEENA OLI VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANON TUKEMINEN Tiivistelmä Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla (SAKARI) Päätavoitteena oli kehittää ja jalkauttaa kotihoitoon toimintamalli, joka mahdollistaisi henkilöstöresurssien joustavan, asiakaslähtöisen ja täysimääräisen hyödyntämisen Tähän vastaamiseksi hankkeessa aloitettiin ns. tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönottoa. Toimintamallilla pyrittiin samanaikaisesti kehittämään sekä kotihoidon tuottavuutta että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Onnistumista mitattiin mm. välittömän työajan osuuden kasvulla. Lisäksi ulkopuolisen tilapäistyövoiman tarvetta haluttiin vähentää, sillä se vähentää sekä asiakkaiden hoitajien vaihtuvuutta että kustannuksia samalla kun se rauhoittaa palvelutuotantoa. Espoo Eksote Porvoo PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

28 Yhteenveto YHTEENVETO (1/2) Porvoon kotihoidon tilannearviointi Tausta & tavoite SAKARI-hankkeessa siirryttiin tarvepohjaisen toimintamallin käyttöön. Toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että joka alueella on riittävä ja sopiva määrä hoitajia asiakastarpeeseen nähden. Tämä tehdään lainaamalla hoitajia alueille keskitetystä resurssipoolista työvuoron todellisen tarpeen mukaan. Toimintamalli edellyttää myös sitä, että käyntilistat voidaan suunnitella uudelleen lyhyessä ajassa juuri ennen työvuoron alkua muuttuvaa asiakastarvetta ja hoitajamäärä vastaaviksi. Tuottavuus & tuntihinta Välittömän työajan osuus Palvelutuotannon tasaantuminen Kotihoidon oman toiminnan tuottavuus on parantunut 12 % hankkeen aikana ja tuntihinta on pienentynyt 10 /h. Tuottavuuden kasvu selittyy nopealla välittömän työajan osuuden kohoamisella ja sijaisten käytön vähenemisellä. Jotta tuntihinnan tavoitetasolle olisi mahdollista päästä, tulisi resurssipooliin lisää hoitajia. Sijaiskustannukset ovat pienentyneet 37 % vuodesta 2013 Sijaisten kustannuksia on mahdollista edelleen pienentää laajentamalla resurssipoolia. Välittömän työajan osuus nousi hankkeen aikana 6 %-yks. 47 %:iin (kesä-elokuu 2014). Välittömän työajan osuuden kohoaminen selittyy sillä, että asiakkaat saivat enemmän palveluaikaa, vaikka hoitajien määrää ei merkittävästi lisätty. Asiakastunnit lisääntyivät, työtunnit ei. Perustyöntekijöiden ruuhkahuippu on tasaantunut merkittävästi hankkeen aikana: asiakastyötä tehdään nyt paljon enemmän iltapäivällä kuin lähtötilanteessa. Perustyöntekijöiden aamun viive lyhentynyt. Edelleen aamuviiveen pienentäminen edellyttää sitä että hoitajat aloittaa työpäivänsä asiakkaan luota PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

29 Tuloksia PALVELUTUOTANTO TASAANTUI HANKKEEN AIKANA Ensimmäistä asiakasta palvellaan aikaisemmin ja iltapäivällä tehdään nyt suurempi osa asiakastunneista Hoitajien työajan ja asiakastuntien jakautuminen eri kellonaikoina arkipäivisin (ruuhkahuippu käyntitiheyden mukaan) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Ennen (elo lokakuu 2013) Jälkeen (kesä-elokuu 2014) -49 % Työaika Yli 2 käyntiä päivässä 1-2 käyntiä päivässä Alle 1 käynti päivässä Matka-aika (arvio)** Asiakastunnit Työtunnit -30 % Ero aamun ruuhkahuippuun on pienentynyt 30% 20% 10% 0% Aamuruuhka-aikana palvellaan nyt vähemmän kevythoitoisia asiakkaita (tumman sininen alue), joiden käynnit pääsääntöisesti eivät ole aikakriittisiä. Iltavuoro alkaa nyt myöhemmin. Tämä vähentää työvuorojen päällekkäisyyttä aikaan jolloin asiakastarve on pienimillään. Aamuvuorosta on siirretty osa kapasiteetista (työajasta) viikonloppuun, rauhoittaakseen viikonlopun palvelutuotantoa. *Kuva sisältää sisältää lähi- ja perushoitajien arkiaamu- ja iltavuorot (klo 6-22) ilman pyhäpäiviä. **Matka-ajaksi on arvioitu 12 % työajasta.. PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

30 THIS IS HOUSTON Toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön portaittain Optimointiosio on nyt käytössä ja kehittämisvaiheessa Seuraavana tavoitteena omahoitajuuden painottaminen optimoinnissa Hyvin resursoitu resurssipooli on olennaista!!

31 SÄHKÖLUKON KÄYTTÖÖNOTTO

32 Resurssikäyttö ja tehokkuus AAMUN VIIVE ON LYHENTYNYT 13 % (5 MIN) HANKKEEN ALUSTA Työvuoron aloitus on aikaistunut kaikilla alueilla suositusten mukaisesti. Työvuoron aloituksen ja ensimmäisen käynnin välinen viive (keskimäärin) 8:40 8:30 8:20 8:10 8:00 8: / /2014 8:03 8:30 0:52 Ensimmäinen asiakassuorite 8:09-13 % 8:06 7:50 7:40 7:30 7:20 7:10 7:00 6:50 7:45 0:34 7:10 7:30 0:24 7:06 0:39 7:32 7:40 0:34 7:06 0:31 7:31 7:44 0:36 7:08 7:37 Työvuoron aloitusaika 0:40 7:28 7:39 0:36 7:03 0:38 7:28 7:44 0:33 7:10 Aamun viive vaihtelee minuutin välillä alueittain Aamun aikakriittiset työt määrittävät sen, kuinka monta työntekijää tulee vähintään olla samanaikaisesti töissä. Aamun ruuhkahuippu on siis kriittinen, koska se määrittää koko vuorossa tarvittavan hoitajamäärän. Tavoitteena tulisi olla työpäivän aloittaminen asiakkaalla (näin toimitaan esim. Järvenpäässä) Mukana perustyöntekijöiden kello 6-10 alkaneet vuorot, joiden ensimmäinen välittömän työajan suorite on kello PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

33 Asiakkaat HOITAJAKOHTAINEN ASIAKASMÄÄRÄ ON KASVANUT HIEMAN VUONNA 2014 Perustyöntekijät ja sairaanhoitajat yhdessä Hoitajan asiakasmäärä (asiakkaat / hoitajien henkilötyövuodet*) ,3 5,7 Tilapäiset ja tukipalveluiden asiakkaat 6,0 6,1 6,0 5,8 5,3 5,2 5,3 Säännölliset asiakkaat 5,1 5,1 5,1 4,3 4,4 5, ,0 5,3 5,8 5,5 5,2 5,4 4,9 4,8 5,0 3,9 4,0 4,7 4,6 4,7 5,2 94 % 1 0 Läntisen alueen kehityksessä näkyy se, että resurssipooliin siirrettiin alueelta 8 hoitajaa. Lähteet: Effica- ja Titania-tiedot *) Keskimääräinen kuukausittainen asiakasmäärä. Htv = kokonaistyöaika / 7,5 tuntia vuorossa / 21,25 vuoroa kuukaudessa / 12 kuukautta vuodessa. Resurssipoolin kokonaistyöaika on jaettu alueille toteutuneiden asiakastyötuntien suhteessa. Säännölliseksi asiakkaaksi on katsottu asiakas, joka on saanut säännöllisen kotihoidon tuoteryhmän suoritteita kuukauden aikana. PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

34 TUOTTAVUUDEN PARANTUMINEN ON NÄKYNYT Asiakkaat ASIAKKAALLE SITEN, ETTÄ HÄN ON SAANUT ENEMMÄN PALVELUAIKAA Asiakkaat ovat saaneet enemmän palveluaikaa, mutta asiakasmäärä ei ole merkittävästi lisääntynyt Säännöllisten ja tilapäisten asiakkaiden määrä* hoitoisuusluokittain + 1,4 % (asiakasmäärä) + 12 % (asiakastunnit) /2014 Yli 20 tuntia/kk tuntia/kk 5-10 tuntia/kk 2,5-5 tuntia/kk Alle 2,5 tuntia/kk Asiakastuntimäärä lisääntyi enemmän kuin asiakasmäärä, joten asiakkaat ovat saaneet enemmän palveluaikaa. Samaan aikaan käyntien kesto ei ole muuttunut, joten asiakkaat ovat saaneet enemmän palveluaikaa siksi, että heille on tehty enemmän käyntejä. Onko osa aiemmin toimistolla tehdyistä töistä tehty nykyään asiakkaan luona? Yli 10 tuntia kuukaudessa hoitoa saaneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt 10 %. Asiakkaiden palveluntarve (RAI MAPLe 5) ei ole samaan aikaan muuttunut raskashoitoisemmaksi. *) Keskimääräinen kuukausittainen asiakasmäärä Lähteet: Efficaan kirjatut suoritetiedot /2014 PIA NURME, SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA

35 Tämä on merkittävin uudistus työurani aikana. Minulla on nyt enemmän aikaa asiakkaiden kanssa ja voin rauhassa tehdä myös kuntouttavaa työtä. Yli 25 vuotta kotihoidossa työtä tehnyt kodinhoitaja Eija Selkäinaho Porvoosta on erittäin tyytyväinen muutoksiin.

36 KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!