Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö"

Transkriptio

1 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Projekti numero Työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä

2 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 2 (59) TIIVISTELMÄ Tässä työssä on selvitetty Energiateollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Taustalla on mm. huoli teollisuuden ja energiayhtiöiden yhteistyön hiipumisesta, sillä lähes 10 vuoteen olemassa olevia teollisuuslaitosten ylijäämälämpöjä ei ole liitetty kaukolämpöön. Selvityksen tuloksena on pyritty antamaan realistinen kuva teollisuuden ylijäämälämpöjen hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla on selvitetty matalalämpöisen energian hyödyntämismahdollisuudet, sillä myös kaukolämpökohteissa osa uudisrakennuksista on ns. matalalämpörakennuksia ja toisaalta suurin osa teollisuuden ylijäämälämpövirroista on matalissa lämpötiloissa. Teollisuus pyrkii tehostamaan energian käyttöään parantamalla laitteiden ja prosessien ominaiskulutusta sekä hyödyntämällä sekundäärienergioita itse esim. lämmön talteenottoratkaisuin. Tästä huolimatta prosesseista vapautuu energiavirtoja, joita tuotantolaitokset eivät pysty tai ei ole taloudellisesti kannattavaa itse hyödyntää. Projektin yhteydessä on myös haastateltu energiayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä, joilla on ollut entuudestaan energiayhteistyötä. Haastatteluin on selvitetty sopimuskäytäntöä sekä oleellisia sopimukseen ja niiden syntyyn liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena on, että loppuraportti palvelee sekä teollisuus- että lämpöyrityksiä siten, että mahdolliset ylijäämälämpöön liittyvät kumppanuushankkeet jälleen yleistyisivät ja käyttämätön energiapotentiaali saadaan hyödynnettyä. Teollisuusyritysten ylijäämälämmön myynti parantaa niiden energian käytön tehokkuutta entisestään ja tuo myös lisätuloja. Energiayhtiöiden kannalta ylijäämälämmön käyttö lämmön tuotannossa vähentää polttoaineiden käyttöä ja syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

3 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 3 (59) ABSTRACT This report has been made on assignment from the Finnish Energy Industries and the Ministry of Employment and the Economy in Finland. The report is a study of possibilities for industrial waste heat utilization in district heating networks. A concern about fading co-operation between industry and energy producing companies is a primary motivation for this study. New agreements for waste heat utilization between industrial companies and district-heating companies have not been signed for almost a decade. The aim of this report is to give a realistic view of what the possibilities for utilization of industrial waste heat are. Low temperature waste heat has been studied as an alternative heat source for new construction because part of the new construction, connected to the existing district-heating networks, can utilize this heat. A major share of waste heat from the industries is low temperature. Energy efficiency in industrial facilities is generally enhanced by improvement in equipment- and process-specific consumption and secondary energy flows inhouse through energy recovery solutions. Regardless the effective use of energy in processes, waste heat is left over in industrial processes. This waste heat can not be utilized fully or it is not economically viable to use it. In this study a number of energy producing companies and industrial enterprises were interviewed concerning existing energy cooperation. The interviews establish contractual practice and essential factors which have led to cooperation in utilization of waste heat. The intention of this report is to serve both the industry and energy producing companies so that cooperation in use of waste heat would become more common and unused heat would be utilized fully. Sales of waste heat improves energy efficiency as well as generates income for the producer. For energy producing utilities use of waste heat decreases both fuel consumption in energy production and greenhouse gas emissions.

4 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 4 (59) ESIPUHE Tässä työssä on selvitetty Energiateollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Selvityksen on tehnyt YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy ja siitä on vastannut hankejohtaja Eero Siitonen. Työhön ovat osallistuneet asiantuntijoina myös Mike Laukkanen, Janne Kala, Niklas Ståhl ja Simo Siitonen. Massa- ja paperiteollisuuden ylijäämälämpöjen arviointiin on osallistunut myös Pöyry Finland Oy. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Matti Nuutila (pj.) Energiateollisuus ry:stä, Hille Hyytiä Motiva Oy:sta, Mikko Onkalo Varkauden Aluelämpö Oy:sta, Kati Ruohomäki EK:sta ja Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Eero Siitonen Yhteystiedot PL12 (Panuntie 11) Helsinki Puh Fax

5 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 5 (59) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 ESIPUHE YLIJÄÄMÄLÄMPÖ Ylijäämälämmön määritelmä Teollisuuden ylijäämälämmön lähteet Ylijäämälämmön talteenotto Ylijäämälämmön käyttö Edellytykset ylijäämälämmön käytölle kaukolämpöverkossa TEOLLISUUDEN ENERGIAN KÄYTTÖ Teollisuuden käyttämä energia Teollisuuden myymä ylijäämälämpö TEOLLISUUDEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖMÄÄRÄT Elintarvikkeiden valmistus (10) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tuotantoyksiköt Nykyinen energiankulutus ja kaukolämmöntuotanto Ylijäämälämmön lähteet Lasketut tuotantoyksiköt ja niiden jako Tulokset Kokonaispotentiaali Esimerkkejä periaatekytkennöistä Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus (19) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20)... 38

6 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 6 (59) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Ylijäämälämpöpotentiaali Metallien jalostus (24) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Ylijäämälämpöpotentiaali Yhteenveto ylijäämälämpöpotentiaalista Yhteenveto teollisuuden ylijäämälämpöpotentiaalista KOKEMUKSET NYKYISISTÄ YLIJÄÄMÄLÄMMÖN MYYNTISOPIMUKSISTA Selvityksen taustaa Yrityskohtaiset haastattelut Yhteenveto haastattelun tuloksista MATALALÄMPÖISEN YLIJÄÄMÄLÄMMÖN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Kaukolämpöverkon paluujohdon käyttö ylijäämälämmön hyödyntämisessä Paluuveden lämmitys ylijäämälämmöllä Ylijäämälämmön lisälämmitys lämpöpumpulla Ylijäämälämmön hyödyntäminen erillisessä matalalämpöisessä aluelämpöverkossa Ylijäämälämmön kuluttajat Matalalämpötilaisen aluelämpöverkon käyttö ylijäämälämmön siirrossa Käyttöveden lämmitys matalalämpötilaisissa järjestelmissä Potentiaali KAUKOLÄMPÖVERKKO TEOLLISUUDEN LÄMPÖAKKUNA Taustaa Kokemuksia käytännön kohteista YHTEENVETO...57 LÄHDEVIITTEET...59

7 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 7 (59) 1 YLIJÄÄMÄLÄMPÖ 1.1 Ylijäämälämmön määritelmä Teollisuuden käyttämä energia voidaan jaotella primääri- ja sekundäärienergiaan. Primäärienergia on ulkopuolelta hankittua tai itse tuotettua tuotantolaitoksen käyttämää polttoainetta tai sähköä. Suurin osa prosesseihin viedystä primäärienergiasta käytetään edelleen lämpöenergiana muissa prosesseissa. Tätä lämpöenergiaa kutsutaan tässä selvityksessä sekundäärilämmöksi. Kun lämpöenergia poistuu esim. jäähdytysvesien tai poistoilmojen mukana tuotantolaitoksen ulkopuolelle, kutsutaan tätä osaa tässä selvityksessä ylijäämälämmöksi. Ylijäämälämpöä on kutsuttu yleisesti myös hukka-, tai jätelämmöksi. Jos ylijäämälämpöä myydään esim. energiayhtiölle kaukolämmitykseen, on tämä osa myös tuotantolaitoksen kannalta myytyä sekundäärilämpöä. Määritelmiä on selvennetty kuvassa 1.1. ylijäämälämpö primäärienergia sekundäärilämpö Prosessi 1 Prosessi 2 Prosessi 3 KL-verkko sekundäärilämpö Kuva 1.1. Ylijäämälämmön määritelmä ylijäämälämpö

8 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 8 (59) 1.2 Teollisuuden ylijäämälämmön lähteet Ylijäämälämpö on yleisimmin sitoutuneena poistohöyryissä, savukaasuissa, jätevesissä, jäähdytysvesissä, kuivainten poistokaasuissa, koneellisen jäähdytyksen lauhdelämmöissä, prosessikaasuissa tai tuotantotilojen yleispoistoissa. 1.3 Ylijäämälämmön talteenotto Jotta ylijäämälämpö saadaan siirrettyä erilliseen vesilämmitysverkostoon, tarvitaan epäsuoraa lämmönsiirtoa esim. lämmönsiirtimillä tai lauhduttimilla. Talteenotto voidaan toteuttaa esim. seuraavilla tekniikoilla riippuen ylijäämälämmön lähteestä: Savukaasupesuri Jätelämpökattila Vesi / vesi lämmönsiirrin Ilma / vesi lämmönsiirrin Lämpöpumppu lämpötilatason nostamiseksi Joitakin käytännön esimerkkejä ja periaatekytkentöjä on esitetty raportin kohdissa 4 ja Ylijäämälämmön käyttö Tuotantolaitoksen kannalta järkevintä on tehostaa omaa energian käyttöään. Sekundäärilämpöjen hyödyntäminen tuotantolaitoksen omissa prosesseissa on ensisijainen tapa parantaa energiatehokkuutta. Sekundäärilämpö on taloudellisinta hyödyntää samassa prosessissa, jossa se syntyy. Tallöin lämmön syntyminen ja käyttö ovat samanaikaisia ja lähellä toisiaan, jolloin hyödyntämisaste on korkea ja investoinnit ovat mahdollisimman pienet. Jos lämpöä ei voida hyödyntää samassa prosessissa tai osaprosessissa, seuraavaksi tulee selvittää sen käyttö saman tuotantolinjan muussa osassa. Mitä kauemmaksi lämpöä siirretään sekundäärilämmön syntykohdasta, yleensä sitä alhaisempi on hyödyntämisaste ja sitä korkeammat ovat investointikustannukset. Sekundäärilämpöjen hyödyntämisen ohella energian käytön tehokkuuteen voidaan vaikuttaa mm. energiatehokkaammilla laitteilla ja järjestelmillä, ajotavoilla ja huollolla ja kunnossapidolla sekä järkevällä energian käytön ja tuotannon integroinnilla. Energian käytön tehostaminen paitsi pienentää primäärienergian tarvetta niin luonnollisesti vähentää syntyvää ylijäämälämmön määrää ja voi alentaa myös ylijäämälämmön lämpötilatasoa. Energian käyttö myös tehostuu, jos samalla energiapanoksella saadaan aikaiseksi enemmän tuotteita. Mikäli ei ole mahdollista eikä taloudellisesti kannattavaa hyödyntää sekundäärilämpöjä tuotantolaitoksen omissa prosesseissa tulee seuraavaksi selvittää syntyvien ylijäämälämpövirtojen hyödyntämistä tehtaan ulkopuolella. Yksi mahdollisuus on hyödyntää ylijäämälämpövirtoja paikkakunnan kaukolämpöverkkoon.

9 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 9 (59) 1.5 Edellytykset ylijäämälämmön käytölle kaukolämpöverkossa Tuotantolaitokselta saatavan ylijäämälämmön lämpötilataso vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä kaukolämpöverkkoon voidaan lämpöteknisesti siirtää ja millä tekniikalla. Ylijäämälämmön lämpötilan ollessa 55 o C tai yli sitä voidaan siirtää lämmönsiirtimellä suoraan kaukolämpöverkon paluuveden lämmittämiseen. Lämpötilan ollessa alle 55 o C tarvitaan lämpöpumppua ylijäämälämmön hyödyntämiseen. Kuvassa 1.2 on esitetty hyödynnettävän lämmön osuus kaukolämmöstä siirrettävän ylijäämälämmön lämpötilan funktiona. Esimerkiksi, jos tuotantolaitokselta saadaan siirrettyä ympäri vuoden lämpöverkkoon 70 o C:a kaukolämpöä, niin tällöin ylijäämälämmöllä voidaan korvata verkon energiasta noin 60 %. Edellisessä esimerkissä ja kuvassa 1.2 esitetty osuus on teoreettinen ja voi todellisuudessa olla huomattavasti pienempi. Hyödynnettävää vuotuista lämpömäärää arvioitaessa tulee ottaa huomioon tehtaan käyttöaste, lämpötilan vaihtelu vuodenaikojen mukaan ja häviöt. Jos ylijäämälämmön osuus koko verkon energiamäärästä on melko pieni, niin se on hyödynnettävissä kokonaisuudessaan. Käytännön maksimi ylijäämälämmön hyödyntämisessä on luokkaa %, kun ylijäämälämmön määrä on huomattavasti suurempi kuin kaukolämpöverkon kulutus. 100 % 90 % 80 % Talteenotettavan lämmön määrä, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaukolämpöverkkoon siirrettävän ylijäämälämmön lämpötila, C Kuva 1.2. Hyödynnettävän ylijäämälämmön osuus kaukolämmöstä tuotetun ylijäämälämmön-lämpötilan funktiona. Kuvassa 1.3 ja 1.4 on esitetty todelliset keskimääräiset kaukolämmön meno- ja paluulämpötilat koottuna eri lähteistä saaduista tiedoista. Lämpötilat vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. Syitä vaihteluun ovat mm. lämpöverkon koko ja rakenne, sijainti, tuotanto-/kuluttajarakenne, yö-/päivävaihtelut ja paikkakunnan tuulisuus ja sademäärät.

10 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 10 (59) Lämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 1.3. Kaukolämmön keskimääräinen menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona Lämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 1.4. Kaukolämmön keskimääräinen paluuveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona.

11 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 11 (59) 2 TEOLLISUUDEN ENERGIAN KÄYTTÖ 2.1 Teollisuuden käyttämä energia Suomen teollisuuden energiankäyttö toimialoittain suuruusjärjestyksessä vuosilta 2007 ja 2008 on esitetty kuvassa 2.1. Kolme suurinta energian käyttäjää on metsäteollisuus (16-17), kemianteollisuus (19-22) ja metallien jalostus (24). Kuvasta näkyy myös taantuman vaikutus energian käytössä vuosien 2007 ja 2008 välillä. Kuva 2.1. Teollisuuden energiankäyttö toimialoittain (Tilastokeskus 2010) Teollisuuden energiankäyttö oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan reilu 570 petajoulea (PJ) vuonna 2008 (luottamusväli ± 0,8 prosenttia). Tämä oli n. 41 % kaikesta Suomen energiankulutuksesta. Verrattuna vuoteen 2007 teollisuuden energiankäyttö väheni 7 prosenttia. Laskuun vaikutti eniten metsäteollisuuden energiankäytön väheneminen 9 prosentilla. Eniten teollisuudessa käytettiin energialähteenä puuperäisiä polttoaineita. Toimialoista suurin energiankäyttäjä oli metsäteollisuus, joka käytti noin 56 prosenttia koko teollisuuden käyttämästä energiasta ja 23 % Suomen energiankulutuksesta. Maakunnittain teollisuus käytti eniten energiaa Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla. Taulukossa 2.1 on esitetty kaikkien toimialojen energian käyttö vuodelta Taulukossa on eritelty myös eri energialähteet eli polttoaine, sähkö ja lämpö.

12 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 12 (59) Taulukko 2.1. Suomen teollisuuden energiankäyttötilasto vuodelta 2008 (Tilastokeskus 2010) Toimiala Polttoaineet Sähkö Lämpö Yhteensä TJ GWh TJ 1) GWh TJ 1) GWh TJ GWh 05 Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto Metallimalmien louhinta 521,7 144,9 1051,8 292,2 48,9 13,6 1622,4 450,7 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 3064,7 851, ,8 226,1 62,8 4121,8 1144,9 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta. 0,1*. 0,1* 10 Elintarvikkeiden valmistus 3454,8 959,7 4395,4 1220,9 4186,4 1162, ,6 3343,5 11 Juomien valmistus 675,5 187,6 618,8 171,9 876,1 243,4 2170,3 602,9 12 Tupakkatuotteiden valmistus Tekstiilien valmistus ,9 573,3 159,3 367,6 102,1 1559,8 433,3 14 Vaatteiden valmistus 36,6 10,2 119,5 33,2 66,8 18,6 222,9 61,9 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 33,8 9,4 59,4 16,5 34,8 9, ,6 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 8524,6 2367,9 5977,5 1660, ,6 3224, ,7 7252,7 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus , , , , , , ,0 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 197,8 54,9 862,5 239,6 278,8 77,4 1339,1 372,0 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 45582, ,8 4556,1 1265,6 1234,4 342, ,3 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 20290,8 5636, ,9 4326, ,6 3113, , ,2 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 71 19,7 271,1 75,3 354,2 98,4 696,3 193,4 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 851,3 236,5 2566,9 713,0 1829,6 508,2 5247,8 1457,7 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 13257,6 3682,7 3739,1 1038,6 661,1 183, ,7 4904,9 24 Metallien jalostus 68054, , ,6 4739,3 2632,5 731, , ,6 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 1286,2 357,3 3754,2 1042,8 1214,2 337,3 6254,6 1737,4 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 25,3 7, ,5 733,7 203, ,3 27 Sähkölaitteiden valmistus 86,3 24,0 814,5 226,3 333,9 92,8 1234,7 343,0 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 849,4 235, ,6 1454,9 404,1 5366,3 1490,6 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus ,1 501,5 139,3 262,8 73,0 1092,4 303,4 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 454,8 126,3 862,6 239, ,8 1896,5 526,8 31 Huonekalujen valmistus 496,2 137,8 928,9 258,0 282,7 78,5 1707,7 474,4 32 Muu valmistus 70,1* 19,5 147,6* 19,5 22,5* 19,5 240,2 19,5 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,7 565,3 157,0 156,5 43,5 835,9 232,2 Yhteensä , , , , , , , ,1 * Taulukkosolun tieto on epäluotettava, sillä luvun variaatiokerroin ylittää arvon 40. Tietoa ei ole (otokseen ei ole valikoitunut yhtään toimipaikkaa) Sisältää toimialat (TOL 2008) B Kaivostoiminta ja louhinta sekä C teollisuus (ml. teollisuuden omat voimalaitokset).ei sisällä toimialan D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto energiankäyttöä.sisältää teollisuustoimipaikkojen (ml. teollisuuden omat voimalaitokset) polttoaineiden kulutukset sekä sähkön ja lämmön ulkopuolisen nettohankinnan. Näistä yhteenlaskettuna saadaan toimialan energian kokonaiskulutus. 1) Nettohankinta

13 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 13 (59) 2.2 Teollisuuden myymä ylijäämälämpö Taulukossa 2.2 on esitetty yhteenveto teollisuuden myymästä ylijäämälämmöstä vuodelta Systemaattisesti kerättyä valmista ja luotettavaa tilastotietoa ylijäämälämmön myynnistä ei ollut käytettävissä. Taulukon tiedot on koottu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastoista sekä yrityskohtaisista haastatteluista ja asiantuntija-arvioista (Energiateollisuus ry 2009). Taulukko 2.2. Teollisuuden myymä ylijäämälämpö vuonna Toimiala ja yritys Energian käyttö Myyty ylijäämälämpö GWh/a GWh/a % 11 Juomien valmistus 603 2,5 0,4 % - Lahti Aqua Oy 2,5 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus ,5 0,2 % - UPM-kymmene Wood Oy, Jyväskylän vaneritehdas 9,0 - UPM-kymmene Wood Oy, Parkano 3,5 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,9 0,4 % - Mreal Oyj, Kyro Hämeenkyrö ( 23,04 ) * - Myllykoski Oyj, Myllykoski Paper Oy ( 11,28 ) * - Stora-Enso Oyj, Anjalankoski (9,78 ) * - Stora Enso Oyj, Heinola ( 74,88 ) * - Stora-Enso Oyj, Varkaus ( 128,04 ) * - UPM-Kymmene Oyj, Jämsänkoski ( 49,44 ) * - Metsä-Botnia Oy, Kemi 21,4 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,0 2,7 % - Hansaprint Oy / TS-Yhtymä Oy, Turku 10,0 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,1 1,2 % - Kemira Chemicals Oy, Kokkola 63,6 - Kemira Pigments Oy, Pori 20,2 - Finnish Chemicals Oy, Äetsä 7,1 - Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat 67,2 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 2,1 % - Nordkalk Oyj, Lappeenranta 7,9 - Nordkalk Oyj, Parainen 18,6 - Nordkalk Oyj, Lohja 20,8 - Finnsementti Oy, Parainen 6,0 - Finnsementti Oy, Lappeenranta 15,0 - Maxit Oy, Kuusankoski 17,5 - Pilkington, Lahden Lasitehdas Oy 15,9 24 Metallien jalostus ,0 0,7 % - Boliden Harjavalta Oy 37,0 - Rautaruukki Oyj,Ruukki Product 130,0 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,9 0,1 % - Wärtsilä Finland Oy, Vaasa 1,9 * = arvio, 60 % myydystä kaukolämmöstä YHTEENSÄ 772

14 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 14 (59) Metsäteollisuuden toimialan (17) yritysten myymästä kaukolämmöstä vain osa on ylijäämälämpöä. Tähdellä merkityt luvut on arvioitu tehtaan kaukolämmön myynnistä prosessitietoja hyödyntäen, koska erikseen ylijäämälämmön osuutta ei ole tilastoitu. Teollisuuden myymä ylijäämälämpömäärä kaukolämpöön vuonna 2008 oli n. 770 GWh, joka on n. 0,5 % koko teollisuuden käyttämästä energiamäärästä. Kaukolämmön käytöstä ko. ylijäämälämpömäärä oli n. 2,5%. Vuoden 2008 jälkeen joitakin ylijäämälämpöä toimittaneita teollisuuslaitoksia on lopettanut toimintansa tai tuotanto on supistunut, joten tällä hetkellä ylijäämälämmön myynti on todennäköisesti em. määrää pienempi. Rakennusten lämmitykseen käytettiin vuonna 2008 energiaa n GWh, josta kaukolämmityksen osuus oli n GWh. Kuvassa 2.2 on havainnollistettu teollisuuden ja rakennusten energian käyttöä sekä kaukolämmityksen ja ylijäämälämmön osuutta rakennusten lämmityksessä. Kuva 2.2 Teollisuuden ja rakennusten energian käyttö sekä kaukolämmön ja ylijäämälämmön käyttö vuonna 2008.

15 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 15 (59) 3 TEOLLISUUDEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖMÄÄRÄT Systemaattisesti kerättyä tietoa ylijäämälämpövirroista koko teollisuutta koskien ei ollut käytettävissä tätä selvitystä varten. Lähtötietoja on saatu yksittäisistä selvityksistä, YIT:n omista tietokannoista, energia-analyysi- ja katselmusraporteista ja yrityskohtaisista haastatteluista. Tässä kohdassa on tarkasteltu eri teollisuusalojen energian käyttöä, energiaintensiivisiä prosesseja ja arvioitu ylijäämälämpöpotentiaaleja. Tarkasteluun on otettu elintarvikkeiden valmistus (10), sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16), paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17), koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus (19), kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20), muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) ja metallien jalostus (24). Seikkaperäisimmin tässä on tarkasteltu metsäteollisuuteen liittyvää toimialaa (17), koska tämä vastaa yksinään 56 %:a koko teollisuuden energian käytöstä. 3.1 Elintarvikkeiden valmistus (10) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Tähän toimialaan kuuluvat seuraavat tuotantolaitokset: Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Energian käyttö Toimialan energian käyttö Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2008 oli TJ eli GWh. Teollisuuden energiankulutuksesta toimialan osuus oli 2,1 %. Toimialan ei tiedetä myyneen ylijäämälämpöä kaukolämpöön Merkittävimmät energian käyttäjät Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin (29 %). Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä rakennusten ja pesuvesien lämmitykseen. Lämpöenergian lähteinä käytetään höyryä, kuumaa vettä tai suoraan prosessissa käytettyä polttoainetta. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan mm. polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon (Elintarviketeollisuusliitto ry 2010).

16 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 16 (59) Ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuudet Selvitystyössä käytiin läpi kahdeksan eri elintarvikkeita valmistavan tuotantolaitoksen energiankäyttö ja merkittävimmät ylijäämälämpövirrat. Kohteet olivat margariinitehdas, kasviöljytehtaita, esteröinti- ja raffinointilaitos, näkkileipätehdas ja mallastamo. Kohteiden yhteenlaskettu energian käyttö oli: Lämpöenergia 353 GWh/a Sähköenergia 105 GWh/a Kokonaisenergiankäyttö 458 GWh/a Vesi km 3 /a Toimialan energian kokonaiskäyttöön verrattuna tarkasteltuna on vajaat 14 %. Läpikäytyjen kohteiden osalta havaittiin, että merkittävimpien hyödyntämättömien ylijäämälämpövirtojen bruttolämpömäärä on 174 GWh/a eli 38 % kyseisten kohteiden kokonaisenergiankäytöstä. Tämän arvon perusteella suhteutettuna koko toimialan hyödyntämätön ylijäämälämpömäärä on GWh/a. Ylijäämälämmön lähteet Tarkasteltujen elintarviketeollisuuskohteiden merkittävimmät ylijäämälämmön lähteet ovat: Jätevedet Jäähdytysilmat ja -vedet Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut. Jätevesien lämpötilataso on yleensä o C:n tasolla. Lämmön hyödyntämistä saattaa rajoittaa jätevedenpuhdistamon toiminta tai esimerkiksi rasvapitoisen jäteveden jähmettyminen viemäriin. Lämpöä voidaan hyödyntää tuotantolaitoksessa esimerkiksi veden tai tuloilman esilämmittämiseen. Lämpöpumppuratkaisuilla avautuu enemmän hyödyntämiskohteita mukaan lukien kaukolämpöverkon paluuveden esilämmittäminen. Jäähdytysilmoilla tarkoitetaan ensisijaisesti jäähdytystornien poistoilmaa ja sen mukana poistuvaa lämpömäärää. Tarkasteltujen kohteiden osalta poistuva jäähdytysilma on noin o C:n tasolla, eikä hyödyntämismahdollisuuksia yleisesti ottaen ole ilman lämpöpumppuratkaisuja. Samat lämpötilatasot ja johtopäätökset koskevat tarkasteltujen kohteiden (meri) vesijäähdytyksiä. Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämpö vapautuu noin 30 o C:n lämpötilassa. Kuuman kaasun tulistus voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, mutta yleisesti ottaen huomattavalle määrälle 30 o C lämpöä ei ole kohteessa riittävästi hyödyntämiskohteita. Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämmön hyödyntämisessä lämpöpumpulla esimerkiksi kaukolämmön paluuveden esilämmittämiseen on huomattava säästöpotentiaali. Elintarviketeollisuudessa käytetään huomattava määrä lämpö- ja sähköenergiaa kuumennusprosesseihin. Sterilointiprosesseissa on yleisesti regenerointi-osat, jolloin ylijäämälämpöä ei vapaudu. Kuivausprosesseiden poistoilmojen mukana vapautuu ympäristöön huomattavia lämpömääriä karkeasti noin o C tasolla. Yleisesti ottaen kyseisissä prosesseissa lämpöä otetaan jo talteen tulevan ilman esilämmittämiseen, mikäli tämä on teknisesti ja taloudellisesti havaittu mahdolliseksi. Poistoilmassa olevat epäpuhtaudet ovat pääasiallinen syy, mikäli lämmön talteenottoa ei ole. Lämmön talteenottopotentiaalia on, jos siirtimen toimivuus epäpuhtaassa ilmassa ratkaistaan. Lämpötilatasojen puolesta kaukolämpöverkon paluuveden esilämmitys vaatii lämpöpumpun. Paistoprosessien poistoilmojen lämpötilat ovat pääasiassa o C:een tasolla. Lämpöä ei yleisesti oteta talteen poistoilman rasvapitoisuuden sekä kiinteiden partikkeleiden vuoksi. Ensisijaiset lämmön hyödyntämiskohteet olisivat vastaavan prosessin tuloilman esilämmitys,

17 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 17 (59) matalapaineisen höyryn tuottaminen nostatusprosessiin, sisäisen lämmitysverkon tai kaukolämpöverkon paluuveden esilämmittäminen. Satunnaisesti lauhteita johdetaan suoraan viemäriin, aikaisempien lauhteiden epäpuhtauskokemusten perusteella. Lämpömäärä on kokonaisuuden kannalta pieni ja ratkaisumahdollisuudet tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Hyödyntämätön ylijäämälämpö Taulukossa 3.1 on esitetty tarkasteltujen kohteiden perusteella tehty arvio elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirroista sekä keskimääräisistä lämpötilatasoista. Taulukko 3.1. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat A Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Jätevesi Jäähdytysilma ja -vesi Lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä Lauhdelämmön osalta on huomattava, ettei tarkasteltuihin kohteisiin sisältynyt kohdetta, jossa koneellinen jäähdytys olisi merkittävässä osassa. Elintarviketeollisuuden omassa selvityksessä (Elintarviketeollisuusliitto ry 2010) on esitetty jäähdytysprosessien osuudeksi kokonaisenergiankäytöstä 16 % eli 535 GWh/a. Mikäli tästä 500 GWh/a on yksinomaan jäähdytyskompressorien sähkönkäyttöä, muodostuu lauhdelämpöä arviolta 1500 GWh/a noin 30 o C lämpötilatasolla. Tämän perusteella esitetään ylijäämälämpövirrat taulukon 3.2 mukaisesti. Taulukko 3.2. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat B Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Jätevesi Jäähdytysilma ja -vesi Lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä Ylijäämälämpövirtojen kautta poistuva lämpömäärä voi olla suurempi, kuin yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus. Yksinkertaisena esimerkkinä on pakastamo. Taulukoissa 3.1 ja 3.2 esitetyt ylijäämälämpövirrat ovat bruttomääriä, eivätkä ne ole kokonaisuudessaan hyödynnettävissä. Taulukkoon 3.3 on laskettu lähempänä todellisuutta oleva säästöpotentiaali siten, että ylijäämälämpö jäähtyy esitettyyn lämpötilaan (poistokaasuissa ei erikseen huomioida kondensoitumista). Lisäksi on esitetty lämmön talteenoton mahdollinen toteutustapa otettaessa lämpöä talteen kaukolämpöverkoston paluuveteen.

18 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 18 (59) Taulukko 3.3. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat C Yhteensä Toteutus t ( o C) GWh/a Jätevesi Vain lämpöpumppu Jäähdytysilma ja -vesi Vain lämpöpumppu Lauhdelämpö Vain lämpöpumppu Poistoilmat ja -kaasut Lämmönsiirrin+lämpöpumppu Muut Lämmönsiirrin Yhteensä Ylijäämälämmön käytännön hyödyntämismahdollisuudet (ensisijaisesti sijainnit kaukolämpöverkkoihin nähden) vaativat kohdekohtaisesti jatkoselvityksiä. 3.2 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Tähän toimialaan kuuluvat seuraavat tuotantolaitokset: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vanerin ja vaneriviilun valmistus Lastulevyn valmistus Kuitulevyn valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus Energian käyttö Toimialan energian käyttö Tilastokeskuksen tilastojen (Tilastokeskus 2010) mukaan vuonna 2008 oli TJ eli GWh. Teollisuuden energiankulutuksesta toimialan osuus oli noin 4,5 %. Toimiala myi ylijäämälämpöä kaukolämpöön n. 12,5 GWh, joka on 0,2% toimialan käyttämästä energiasta ja 16 % kaikesta teollisuuden myymästä ylijäämälämmöstä Merkittävimmät energian käyttäjät Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksen merkittävimmät energiankäyttäjät ovat sahauksen sähkömoottorit sekä erityyppiset kuivausprosessit.

19 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 19 (59) Ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuudet Selvitystyössä käytiin läpi kuuden eri tuotantolaitoksen energiankäyttö ja merkittävimmät ylijäämälämpövirrat. Kohteet olivat kuitulevytehtaita, sahoja, vaneritehdas sekä lastulevytehdas. Kohteiden yhteenlaskettu energian käyttö oli: Lämpöenergia 433 GWh/a Sähköenergia 127 GWh/a Kokonaisenergiankäyttö 560 GWh/a Vesi 743 km 3 /a Toimialan kokonaiskulutukseen verrattuna tarkasteltuna on vajaat 8 % toimialan kokonaiskulutuksesta. Tarkasteltujen kohteiden osalta havaittiin, että merkittävimpien hyödyntämättömien ylijäämälämpövirtojen bruttolämpömäärä on 352 GWh/a eli 63 % kyseisten kohteiden kokonaisenergiankäytöstä. Tämän arvon perusteella suhteutettuna koko toimialan hyödyntämätön ylijäämälämpömäärä on noin GWh/a. Ylijäämälämmön lähteet Tarkasteltujen kohteiden merkittävimmät ylijäämälämmön lähteet ovat: Jauhinkoneiden, puristimien ja karkaisimien poistokaasut Eri kuivausprosessien poistokaasut. Kuitulevytuotannossa karkaisusta, puristimelta, jauhinkoneilta sekä kuivurilta poistuu varsin korkeassa lämpötilassa olevaa poistoilmaa. Sahateollisuuden lämmönkulutus kohdistuu lähes täysin sahatavaran kuivaukseen. Lämpö poistuu pääosin kuivauksen poistoilman mukana. Poistoilman lämpötila vaihtelee, mutta keskimääräinen arvo on noin 50 o C tasolla. Vaneritehtaiden merkittävin lämmönkuluttaja on viilunkuivaus. Viilukuivureiden poistoilmoista otetaan usein lämpöä talteen pesuri-lämmönsiirtimellä hauduttamoon sekä esimerkiksi ilmanvaihdon esilämmitykseen. Viilukuivureiden poistoilman lämpötilataso ennen pesuria on noin o C ja lämmöntalteenottojen jälkeen noin 65 o C. Ylijäämälämpöä poistuu myös haihtumalla hauduttamoaltaista, noin 50 o C lämpötilassa. Hyödyntämätön ylijäämälämpö Taulukossa 3.4 on esitetty tarkasteltujen kohteiden perusteella tehty arvio toimialan ylijäämälämpövirroista sekä keskimääräisistä lämpötilatasoista. Taulukko 3.4. Ylijäämälämpövirrat A Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Poistokaasut ( o C) Poistokaasut (65-25 o C) Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä

20 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 20 (59) Taulukossa 3.5 esitetyt ylijäämälämpövirrat ovat bruttomääriä, eivätkä ne ole kokonaisuudessaan hyödynnettävissä. Taulukkoon 3.5 on laskettu lähempänä todellisuutta oleva säästöpotentiaali siten, että ylijäämälämpö jäähtyy esitettyyn lämpötilaan (poistokaasuissa ei erikseen huomioida kondensoitumista). Lisäksi on esitetty lämmön talteenoton mahdollinen toteutustapa otettaessa lämpöä talteen kaukolämpöverkoston paluuveteen. Taulukko 3.5. Ylijäämälämpövirrat B Yhteensä Toteutus t ( o C) GWh/a Poistokaasut ( o C) Lämmönsiirrin Poistokaasut (65-25 o C) Vain lämpöpumppu Yhteensä Ylijäämälämmön käytännön hyödyntämismahdollisuudet (ensisijaisesti sijainnit kaukolämpöverkkoihin nähden) vaativat kohdekohtaisesti jatkoselvityksiä. 3.3 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tuotantoyksiköt Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan vuonna 2008 Suomessa tuotettiin 11,0 miljoonaa tonnia massaa ja 12,4 miljoonaa tonnia paperi- ja kartonkituotteita. Tuotantoyksiköitä on noin 50. Taulukossa 3.6 on esitetty tuotantoyksiköt. Tuotantoyksiköt sijaitsevat noin 30 eri paikkakunnalla tai toisistaan selvästi erillisissä taajamissa. Näiden yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 1,2 miljoonaa. Taulukko 3.6. Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat 2008 (Metsäteollisuus ry 2009). Yhtiö Tehdas Massan tuotanto tn/a Pap/Kart. tuotanto Delfortgroup Tervakoski Oy Georgia-Pacific Corporation Georgia-Pacific Nordic Oy Nokia Jujo Thermal Oy / Kauttua Paper Mill Oy tn/a Kauttuan paperitehdas M-real Oyj Joutseno BCTMP M-real Oyj Kaskinen BCTMP M-real Oyj Kemiart Liners Kemi M-real Oyj (Sappi Ltd. 2009) Kirkniemi Lohja M-real Oyj Kyro Hämeenkyrö M-real Oyj Simpele M-real Oyj Tako Board Tampere

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta 1 Kansallinen metsäohjelma, KMO 1. Metsäteollisuudella kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Paperitehtaat Suomessa

Paperitehtaat Suomessa Paperitehtaat Suomessa Kartalla keltainen: Tuotantokapasiteetti Tilanne 8/2008 Kartonkitehtaat Suomessa Kartalla turkoosi: Tuotantokapasiteetti Tilanne 8/2008 Sellutehtaat Suomessa Tilanne 8/2008 Metsäteollisuusintegraatit

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2010

Teollisuuden energiankäyttö 2010 Energia 2011 Teollisuuden energiankäyttö 2010 Teollisuustuotannon elpyminen lisäsi myös teollisuuden energiankulutusta vuonna 2010 Teollisuuden energiankulutus kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin 13 prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2013

Teollisuuden energiankäyttö 2013 Energia 2014 Teollisuuden energiankäyttö 2013 Teollisuuden energiankulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen lukujen mukaan teollisuuden energiankulutus vuonna 2013 oli samalla tasolla

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan.

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K6 127 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K7 66 3 Metsä Board TAKO Board 68 4 Hämeenkyrön Voima Oy 80 5 Metsä

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 (Kymenlaakso) VUOSI 2011 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 102,2 VAMY OY, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 96,4 KYMIN VOIMA OY 55,3 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 38,4 GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot Metsäteollisuuden ympäristötilastot 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa-

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 17.11.2010 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Konserneja noin 6 000 Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800 Toimipaikkoja yli 326 000 Yritystoiminta: ammatinharjoittajista

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012

Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012 Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 212 1 Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet KAUKOLÄMPÖVERKOT - KIINTEISTÖT JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT - JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET TEOLLISUUS, MEIJERIT JA LIHAN KÄSITTELYLAITOKSET JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta 2008

Innovaatiotoiminta 2008 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2010 Innovaatiotoiminta 2008 Innovaatiotutkimuksen loppuraportti Innovaatiotoiminta edelleen yleisempää teollisuudessa kuin palvelualojen yrityksissä Lähes puolet

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

- Yksityisomisteinen - Liikevaihto 8,5 M (12 13 M 2012)

- Yksityisomisteinen - Liikevaihto 8,5 M (12 13 M 2012) Runtech Systems Oy, perustettu vuonna 1997 - Paperi- ja komposiittiteollisuuden laitteet ja palvelut - 2003 oma komposiittitehdas - 2008 Ecopump Oy:n osto - 2010 Uusi komposiittitehdas - 2011 Selotek Oy:n

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat

Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat Toiminnanharjoittaja Todennetut päästöt 2008-2013 [tco 2 ] 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ruukki Metals Oy 4480926 3421262 4049916 4048866 3761875 3745499 Fortum Power

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 C(2014) 1423 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan mukaisesta Suomen kansallista siirtymäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso)

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI 2010. Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso) VUOSI 21 1 tco 2 3 25 2 15 1 5 1435 1399 1424 1529 1599 157 1467 1669 1513 1424 1411 1214 1128 112 157 963 121 131 13 759 879 137,3 VAMY OY, MYLLYKOSKEN 98,9 KYMIN VOIMA OY 64,5 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT

YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT 1 YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT Enemmän säästöä - vähemmän päästöä EK:n energiatehokkusseminaari 22.9.2009 Hotelli Katajanokka 2009 YIT Energiatehokkuuspalvelut 2 Sisältö Energiankäytön tehostamisen haasteita

Lisätiedot