Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö"

Transkriptio

1 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Projekti numero Työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä

2 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 2 (59) TIIVISTELMÄ Tässä työssä on selvitetty Energiateollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Taustalla on mm. huoli teollisuuden ja energiayhtiöiden yhteistyön hiipumisesta, sillä lähes 10 vuoteen olemassa olevia teollisuuslaitosten ylijäämälämpöjä ei ole liitetty kaukolämpöön. Selvityksen tuloksena on pyritty antamaan realistinen kuva teollisuuden ylijäämälämpöjen hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla on selvitetty matalalämpöisen energian hyödyntämismahdollisuudet, sillä myös kaukolämpökohteissa osa uudisrakennuksista on ns. matalalämpörakennuksia ja toisaalta suurin osa teollisuuden ylijäämälämpövirroista on matalissa lämpötiloissa. Teollisuus pyrkii tehostamaan energian käyttöään parantamalla laitteiden ja prosessien ominaiskulutusta sekä hyödyntämällä sekundäärienergioita itse esim. lämmön talteenottoratkaisuin. Tästä huolimatta prosesseista vapautuu energiavirtoja, joita tuotantolaitokset eivät pysty tai ei ole taloudellisesti kannattavaa itse hyödyntää. Projektin yhteydessä on myös haastateltu energiayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä, joilla on ollut entuudestaan energiayhteistyötä. Haastatteluin on selvitetty sopimuskäytäntöä sekä oleellisia sopimukseen ja niiden syntyyn liittyviä tekijöitä. Tarkoituksena on, että loppuraportti palvelee sekä teollisuus- että lämpöyrityksiä siten, että mahdolliset ylijäämälämpöön liittyvät kumppanuushankkeet jälleen yleistyisivät ja käyttämätön energiapotentiaali saadaan hyödynnettyä. Teollisuusyritysten ylijäämälämmön myynti parantaa niiden energian käytön tehokkuutta entisestään ja tuo myös lisätuloja. Energiayhtiöiden kannalta ylijäämälämmön käyttö lämmön tuotannossa vähentää polttoaineiden käyttöä ja syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

3 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 3 (59) ABSTRACT This report has been made on assignment from the Finnish Energy Industries and the Ministry of Employment and the Economy in Finland. The report is a study of possibilities for industrial waste heat utilization in district heating networks. A concern about fading co-operation between industry and energy producing companies is a primary motivation for this study. New agreements for waste heat utilization between industrial companies and district-heating companies have not been signed for almost a decade. The aim of this report is to give a realistic view of what the possibilities for utilization of industrial waste heat are. Low temperature waste heat has been studied as an alternative heat source for new construction because part of the new construction, connected to the existing district-heating networks, can utilize this heat. A major share of waste heat from the industries is low temperature. Energy efficiency in industrial facilities is generally enhanced by improvement in equipment- and process-specific consumption and secondary energy flows inhouse through energy recovery solutions. Regardless the effective use of energy in processes, waste heat is left over in industrial processes. This waste heat can not be utilized fully or it is not economically viable to use it. In this study a number of energy producing companies and industrial enterprises were interviewed concerning existing energy cooperation. The interviews establish contractual practice and essential factors which have led to cooperation in utilization of waste heat. The intention of this report is to serve both the industry and energy producing companies so that cooperation in use of waste heat would become more common and unused heat would be utilized fully. Sales of waste heat improves energy efficiency as well as generates income for the producer. For energy producing utilities use of waste heat decreases both fuel consumption in energy production and greenhouse gas emissions.

4 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 4 (59) ESIPUHE Tässä työssä on selvitetty Energiateollisuus ry:n ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Selvityksen on tehnyt YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy ja siitä on vastannut hankejohtaja Eero Siitonen. Työhön ovat osallistuneet asiantuntijoina myös Mike Laukkanen, Janne Kala, Niklas Ståhl ja Simo Siitonen. Massa- ja paperiteollisuuden ylijäämälämpöjen arviointiin on osallistunut myös Pöyry Finland Oy. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet Matti Nuutila (pj.) Energiateollisuus ry:stä, Hille Hyytiä Motiva Oy:sta, Mikko Onkalo Varkauden Aluelämpö Oy:sta, Kati Ruohomäki EK:sta ja Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy Eero Siitonen Yhteystiedot PL12 (Panuntie 11) Helsinki Puh Fax

5 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 5 (59) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 ESIPUHE YLIJÄÄMÄLÄMPÖ Ylijäämälämmön määritelmä Teollisuuden ylijäämälämmön lähteet Ylijäämälämmön talteenotto Ylijäämälämmön käyttö Edellytykset ylijäämälämmön käytölle kaukolämpöverkossa TEOLLISUUDEN ENERGIAN KÄYTTÖ Teollisuuden käyttämä energia Teollisuuden myymä ylijäämälämpö TEOLLISUUDEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖMÄÄRÄT Elintarvikkeiden valmistus (10) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tuotantoyksiköt Nykyinen energiankulutus ja kaukolämmöntuotanto Ylijäämälämmön lähteet Lasketut tuotantoyksiköt ja niiden jako Tulokset Kokonaispotentiaali Esimerkkejä periaatekytkennöistä Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus (19) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20)... 38

6 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 6 (59) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Ylijäämälämpöpotentiaali Metallien jalostus (24) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Energian käyttö Merkittävimmät energian käyttäjät Ylijäämälämpöpotentiaali Yhteenveto ylijäämälämpöpotentiaalista Yhteenveto teollisuuden ylijäämälämpöpotentiaalista KOKEMUKSET NYKYISISTÄ YLIJÄÄMÄLÄMMÖN MYYNTISOPIMUKSISTA Selvityksen taustaa Yrityskohtaiset haastattelut Yhteenveto haastattelun tuloksista MATALALÄMPÖISEN YLIJÄÄMÄLÄMMÖN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Kaukolämpöverkon paluujohdon käyttö ylijäämälämmön hyödyntämisessä Paluuveden lämmitys ylijäämälämmöllä Ylijäämälämmön lisälämmitys lämpöpumpulla Ylijäämälämmön hyödyntäminen erillisessä matalalämpöisessä aluelämpöverkossa Ylijäämälämmön kuluttajat Matalalämpötilaisen aluelämpöverkon käyttö ylijäämälämmön siirrossa Käyttöveden lämmitys matalalämpötilaisissa järjestelmissä Potentiaali KAUKOLÄMPÖVERKKO TEOLLISUUDEN LÄMPÖAKKUNA Taustaa Kokemuksia käytännön kohteista YHTEENVETO...57 LÄHDEVIITTEET...59

7 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 7 (59) 1 YLIJÄÄMÄLÄMPÖ 1.1 Ylijäämälämmön määritelmä Teollisuuden käyttämä energia voidaan jaotella primääri- ja sekundäärienergiaan. Primäärienergia on ulkopuolelta hankittua tai itse tuotettua tuotantolaitoksen käyttämää polttoainetta tai sähköä. Suurin osa prosesseihin viedystä primäärienergiasta käytetään edelleen lämpöenergiana muissa prosesseissa. Tätä lämpöenergiaa kutsutaan tässä selvityksessä sekundäärilämmöksi. Kun lämpöenergia poistuu esim. jäähdytysvesien tai poistoilmojen mukana tuotantolaitoksen ulkopuolelle, kutsutaan tätä osaa tässä selvityksessä ylijäämälämmöksi. Ylijäämälämpöä on kutsuttu yleisesti myös hukka-, tai jätelämmöksi. Jos ylijäämälämpöä myydään esim. energiayhtiölle kaukolämmitykseen, on tämä osa myös tuotantolaitoksen kannalta myytyä sekundäärilämpöä. Määritelmiä on selvennetty kuvassa 1.1. ylijäämälämpö primäärienergia sekundäärilämpö Prosessi 1 Prosessi 2 Prosessi 3 KL-verkko sekundäärilämpö Kuva 1.1. Ylijäämälämmön määritelmä ylijäämälämpö

8 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 8 (59) 1.2 Teollisuuden ylijäämälämmön lähteet Ylijäämälämpö on yleisimmin sitoutuneena poistohöyryissä, savukaasuissa, jätevesissä, jäähdytysvesissä, kuivainten poistokaasuissa, koneellisen jäähdytyksen lauhdelämmöissä, prosessikaasuissa tai tuotantotilojen yleispoistoissa. 1.3 Ylijäämälämmön talteenotto Jotta ylijäämälämpö saadaan siirrettyä erilliseen vesilämmitysverkostoon, tarvitaan epäsuoraa lämmönsiirtoa esim. lämmönsiirtimillä tai lauhduttimilla. Talteenotto voidaan toteuttaa esim. seuraavilla tekniikoilla riippuen ylijäämälämmön lähteestä: Savukaasupesuri Jätelämpökattila Vesi / vesi lämmönsiirrin Ilma / vesi lämmönsiirrin Lämpöpumppu lämpötilatason nostamiseksi Joitakin käytännön esimerkkejä ja periaatekytkentöjä on esitetty raportin kohdissa 4 ja Ylijäämälämmön käyttö Tuotantolaitoksen kannalta järkevintä on tehostaa omaa energian käyttöään. Sekundäärilämpöjen hyödyntäminen tuotantolaitoksen omissa prosesseissa on ensisijainen tapa parantaa energiatehokkuutta. Sekundäärilämpö on taloudellisinta hyödyntää samassa prosessissa, jossa se syntyy. Tallöin lämmön syntyminen ja käyttö ovat samanaikaisia ja lähellä toisiaan, jolloin hyödyntämisaste on korkea ja investoinnit ovat mahdollisimman pienet. Jos lämpöä ei voida hyödyntää samassa prosessissa tai osaprosessissa, seuraavaksi tulee selvittää sen käyttö saman tuotantolinjan muussa osassa. Mitä kauemmaksi lämpöä siirretään sekundäärilämmön syntykohdasta, yleensä sitä alhaisempi on hyödyntämisaste ja sitä korkeammat ovat investointikustannukset. Sekundäärilämpöjen hyödyntämisen ohella energian käytön tehokkuuteen voidaan vaikuttaa mm. energiatehokkaammilla laitteilla ja järjestelmillä, ajotavoilla ja huollolla ja kunnossapidolla sekä järkevällä energian käytön ja tuotannon integroinnilla. Energian käytön tehostaminen paitsi pienentää primäärienergian tarvetta niin luonnollisesti vähentää syntyvää ylijäämälämmön määrää ja voi alentaa myös ylijäämälämmön lämpötilatasoa. Energian käyttö myös tehostuu, jos samalla energiapanoksella saadaan aikaiseksi enemmän tuotteita. Mikäli ei ole mahdollista eikä taloudellisesti kannattavaa hyödyntää sekundäärilämpöjä tuotantolaitoksen omissa prosesseissa tulee seuraavaksi selvittää syntyvien ylijäämälämpövirtojen hyödyntämistä tehtaan ulkopuolella. Yksi mahdollisuus on hyödyntää ylijäämälämpövirtoja paikkakunnan kaukolämpöverkkoon.

9 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 9 (59) 1.5 Edellytykset ylijäämälämmön käytölle kaukolämpöverkossa Tuotantolaitokselta saatavan ylijäämälämmön lämpötilataso vaikuttaa siihen kuinka paljon lämpöä kaukolämpöverkkoon voidaan lämpöteknisesti siirtää ja millä tekniikalla. Ylijäämälämmön lämpötilan ollessa 55 o C tai yli sitä voidaan siirtää lämmönsiirtimellä suoraan kaukolämpöverkon paluuveden lämmittämiseen. Lämpötilan ollessa alle 55 o C tarvitaan lämpöpumppua ylijäämälämmön hyödyntämiseen. Kuvassa 1.2 on esitetty hyödynnettävän lämmön osuus kaukolämmöstä siirrettävän ylijäämälämmön lämpötilan funktiona. Esimerkiksi, jos tuotantolaitokselta saadaan siirrettyä ympäri vuoden lämpöverkkoon 70 o C:a kaukolämpöä, niin tällöin ylijäämälämmöllä voidaan korvata verkon energiasta noin 60 %. Edellisessä esimerkissä ja kuvassa 1.2 esitetty osuus on teoreettinen ja voi todellisuudessa olla huomattavasti pienempi. Hyödynnettävää vuotuista lämpömäärää arvioitaessa tulee ottaa huomioon tehtaan käyttöaste, lämpötilan vaihtelu vuodenaikojen mukaan ja häviöt. Jos ylijäämälämmön osuus koko verkon energiamäärästä on melko pieni, niin se on hyödynnettävissä kokonaisuudessaan. Käytännön maksimi ylijäämälämmön hyödyntämisessä on luokkaa %, kun ylijäämälämmön määrä on huomattavasti suurempi kuin kaukolämpöverkon kulutus. 100 % 90 % 80 % Talteenotettavan lämmön määrä, % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaukolämpöverkkoon siirrettävän ylijäämälämmön lämpötila, C Kuva 1.2. Hyödynnettävän ylijäämälämmön osuus kaukolämmöstä tuotetun ylijäämälämmön-lämpötilan funktiona. Kuvassa 1.3 ja 1.4 on esitetty todelliset keskimääräiset kaukolämmön meno- ja paluulämpötilat koottuna eri lähteistä saaduista tiedoista. Lämpötilat vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. Syitä vaihteluun ovat mm. lämpöverkon koko ja rakenne, sijainti, tuotanto-/kuluttajarakenne, yö-/päivävaihtelut ja paikkakunnan tuulisuus ja sademäärät.

10 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 10 (59) Lämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 1.3. Kaukolämmön keskimääräinen menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona Lämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 1.4. Kaukolämmön keskimääräinen paluuveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona.

11 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 11 (59) 2 TEOLLISUUDEN ENERGIAN KÄYTTÖ 2.1 Teollisuuden käyttämä energia Suomen teollisuuden energiankäyttö toimialoittain suuruusjärjestyksessä vuosilta 2007 ja 2008 on esitetty kuvassa 2.1. Kolme suurinta energian käyttäjää on metsäteollisuus (16-17), kemianteollisuus (19-22) ja metallien jalostus (24). Kuvasta näkyy myös taantuman vaikutus energian käytössä vuosien 2007 ja 2008 välillä. Kuva 2.1. Teollisuuden energiankäyttö toimialoittain (Tilastokeskus 2010) Teollisuuden energiankäyttö oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan reilu 570 petajoulea (PJ) vuonna 2008 (luottamusväli ± 0,8 prosenttia). Tämä oli n. 41 % kaikesta Suomen energiankulutuksesta. Verrattuna vuoteen 2007 teollisuuden energiankäyttö väheni 7 prosenttia. Laskuun vaikutti eniten metsäteollisuuden energiankäytön väheneminen 9 prosentilla. Eniten teollisuudessa käytettiin energialähteenä puuperäisiä polttoaineita. Toimialoista suurin energiankäyttäjä oli metsäteollisuus, joka käytti noin 56 prosenttia koko teollisuuden käyttämästä energiasta ja 23 % Suomen energiankulutuksesta. Maakunnittain teollisuus käytti eniten energiaa Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla. Taulukossa 2.1 on esitetty kaikkien toimialojen energian käyttö vuodelta Taulukossa on eritelty myös eri energialähteet eli polttoaine, sähkö ja lämpö.

12 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 12 (59) Taulukko 2.1. Suomen teollisuuden energiankäyttötilasto vuodelta 2008 (Tilastokeskus 2010) Toimiala Polttoaineet Sähkö Lämpö Yhteensä TJ GWh TJ 1) GWh TJ 1) GWh TJ GWh 05 Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto Metallimalmien louhinta 521,7 144,9 1051,8 292,2 48,9 13,6 1622,4 450,7 08 Muu kaivostoiminta ja louhinta 3064,7 851, ,8 226,1 62,8 4121,8 1144,9 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta. 0,1*. 0,1* 10 Elintarvikkeiden valmistus 3454,8 959,7 4395,4 1220,9 4186,4 1162, ,6 3343,5 11 Juomien valmistus 675,5 187,6 618,8 171,9 876,1 243,4 2170,3 602,9 12 Tupakkatuotteiden valmistus Tekstiilien valmistus ,9 573,3 159,3 367,6 102,1 1559,8 433,3 14 Vaatteiden valmistus 36,6 10,2 119,5 33,2 66,8 18,6 222,9 61,9 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 33,8 9,4 59,4 16,5 34,8 9, ,6 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 8524,6 2367,9 5977,5 1660, ,6 3224, ,7 7252,7 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus , , , , , , ,0 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 197,8 54,9 862,5 239,6 278,8 77,4 1339,1 372,0 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 45582, ,8 4556,1 1265,6 1234,4 342, ,3 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 20290,8 5636, ,9 4326, ,6 3113, , ,2 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 71 19,7 271,1 75,3 354,2 98,4 696,3 193,4 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 851,3 236,5 2566,9 713,0 1829,6 508,2 5247,8 1457,7 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 13257,6 3682,7 3739,1 1038,6 661,1 183, ,7 4904,9 24 Metallien jalostus 68054, , ,6 4739,3 2632,5 731, , ,6 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 1286,2 357,3 3754,2 1042,8 1214,2 337,3 6254,6 1737,4 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 25,3 7, ,5 733,7 203, ,3 27 Sähkölaitteiden valmistus 86,3 24,0 814,5 226,3 333,9 92,8 1234,7 343,0 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 849,4 235, ,6 1454,9 404,1 5366,3 1490,6 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus ,1 501,5 139,3 262,8 73,0 1092,4 303,4 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 454,8 126,3 862,6 239, ,8 1896,5 526,8 31 Huonekalujen valmistus 496,2 137,8 928,9 258,0 282,7 78,5 1707,7 474,4 32 Muu valmistus 70,1* 19,5 147,6* 19,5 22,5* 19,5 240,2 19,5 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,7 565,3 157,0 156,5 43,5 835,9 232,2 Yhteensä , , , , , , , ,1 * Taulukkosolun tieto on epäluotettava, sillä luvun variaatiokerroin ylittää arvon 40. Tietoa ei ole (otokseen ei ole valikoitunut yhtään toimipaikkaa) Sisältää toimialat (TOL 2008) B Kaivostoiminta ja louhinta sekä C teollisuus (ml. teollisuuden omat voimalaitokset).ei sisällä toimialan D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto energiankäyttöä.sisältää teollisuustoimipaikkojen (ml. teollisuuden omat voimalaitokset) polttoaineiden kulutukset sekä sähkön ja lämmön ulkopuolisen nettohankinnan. Näistä yhteenlaskettuna saadaan toimialan energian kokonaiskulutus. 1) Nettohankinta

13 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 13 (59) 2.2 Teollisuuden myymä ylijäämälämpö Taulukossa 2.2 on esitetty yhteenveto teollisuuden myymästä ylijäämälämmöstä vuodelta Systemaattisesti kerättyä valmista ja luotettavaa tilastotietoa ylijäämälämmön myynnistä ei ollut käytettävissä. Taulukon tiedot on koottu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastoista sekä yrityskohtaisista haastatteluista ja asiantuntija-arvioista (Energiateollisuus ry 2009). Taulukko 2.2. Teollisuuden myymä ylijäämälämpö vuonna Toimiala ja yritys Energian käyttö Myyty ylijäämälämpö GWh/a GWh/a % 11 Juomien valmistus 603 2,5 0,4 % - Lahti Aqua Oy 2,5 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus ,5 0,2 % - UPM-kymmene Wood Oy, Jyväskylän vaneritehdas 9,0 - UPM-kymmene Wood Oy, Parkano 3,5 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,9 0,4 % - Mreal Oyj, Kyro Hämeenkyrö ( 23,04 ) * - Myllykoski Oyj, Myllykoski Paper Oy ( 11,28 ) * - Stora-Enso Oyj, Anjalankoski (9,78 ) * - Stora Enso Oyj, Heinola ( 74,88 ) * - Stora-Enso Oyj, Varkaus ( 128,04 ) * - UPM-Kymmene Oyj, Jämsänkoski ( 49,44 ) * - Metsä-Botnia Oy, Kemi 21,4 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,0 2,7 % - Hansaprint Oy / TS-Yhtymä Oy, Turku 10,0 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,1 1,2 % - Kemira Chemicals Oy, Kokkola 63,6 - Kemira Pigments Oy, Pori 20,2 - Finnish Chemicals Oy, Äetsä 7,1 - Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat 67,2 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 2,1 % - Nordkalk Oyj, Lappeenranta 7,9 - Nordkalk Oyj, Parainen 18,6 - Nordkalk Oyj, Lohja 20,8 - Finnsementti Oy, Parainen 6,0 - Finnsementti Oy, Lappeenranta 15,0 - Maxit Oy, Kuusankoski 17,5 - Pilkington, Lahden Lasitehdas Oy 15,9 24 Metallien jalostus ,0 0,7 % - Boliden Harjavalta Oy 37,0 - Rautaruukki Oyj,Ruukki Product 130,0 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,9 0,1 % - Wärtsilä Finland Oy, Vaasa 1,9 * = arvio, 60 % myydystä kaukolämmöstä YHTEENSÄ 772

14 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 14 (59) Metsäteollisuuden toimialan (17) yritysten myymästä kaukolämmöstä vain osa on ylijäämälämpöä. Tähdellä merkityt luvut on arvioitu tehtaan kaukolämmön myynnistä prosessitietoja hyödyntäen, koska erikseen ylijäämälämmön osuutta ei ole tilastoitu. Teollisuuden myymä ylijäämälämpömäärä kaukolämpöön vuonna 2008 oli n. 770 GWh, joka on n. 0,5 % koko teollisuuden käyttämästä energiamäärästä. Kaukolämmön käytöstä ko. ylijäämälämpömäärä oli n. 2,5%. Vuoden 2008 jälkeen joitakin ylijäämälämpöä toimittaneita teollisuuslaitoksia on lopettanut toimintansa tai tuotanto on supistunut, joten tällä hetkellä ylijäämälämmön myynti on todennäköisesti em. määrää pienempi. Rakennusten lämmitykseen käytettiin vuonna 2008 energiaa n GWh, josta kaukolämmityksen osuus oli n GWh. Kuvassa 2.2 on havainnollistettu teollisuuden ja rakennusten energian käyttöä sekä kaukolämmityksen ja ylijäämälämmön osuutta rakennusten lämmityksessä. Kuva 2.2 Teollisuuden ja rakennusten energian käyttö sekä kaukolämmön ja ylijäämälämmön käyttö vuonna 2008.

15 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 15 (59) 3 TEOLLISUUDEN YLIJÄÄMÄLÄMPÖMÄÄRÄT Systemaattisesti kerättyä tietoa ylijäämälämpövirroista koko teollisuutta koskien ei ollut käytettävissä tätä selvitystä varten. Lähtötietoja on saatu yksittäisistä selvityksistä, YIT:n omista tietokannoista, energia-analyysi- ja katselmusraporteista ja yrityskohtaisista haastatteluista. Tässä kohdassa on tarkasteltu eri teollisuusalojen energian käyttöä, energiaintensiivisiä prosesseja ja arvioitu ylijäämälämpöpotentiaaleja. Tarkasteluun on otettu elintarvikkeiden valmistus (10), sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16), paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17), koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus (19), kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus (20), muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) ja metallien jalostus (24). Seikkaperäisimmin tässä on tarkasteltu metsäteollisuuteen liittyvää toimialaa (17), koska tämä vastaa yksinään 56 %:a koko teollisuuden energian käytöstä. 3.1 Elintarvikkeiden valmistus (10) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Tähän toimialaan kuuluvat seuraavat tuotantolaitokset: Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Energian käyttö Toimialan energian käyttö Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2008 oli TJ eli GWh. Teollisuuden energiankulutuksesta toimialan osuus oli 2,1 %. Toimialan ei tiedetä myyneen ylijäämälämpöä kaukolämpöön Merkittävimmät energian käyttäjät Elintarviketeollisuuden BREF-dokumentin mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin (29 %). Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä rakennusten ja pesuvesien lämmitykseen. Lämpöenergian lähteinä käytetään höyryä, kuumaa vettä tai suoraan prosessissa käytettyä polttoainetta. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan mm. polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon (Elintarviketeollisuusliitto ry 2010).

16 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 16 (59) Ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuudet Selvitystyössä käytiin läpi kahdeksan eri elintarvikkeita valmistavan tuotantolaitoksen energiankäyttö ja merkittävimmät ylijäämälämpövirrat. Kohteet olivat margariinitehdas, kasviöljytehtaita, esteröinti- ja raffinointilaitos, näkkileipätehdas ja mallastamo. Kohteiden yhteenlaskettu energian käyttö oli: Lämpöenergia 353 GWh/a Sähköenergia 105 GWh/a Kokonaisenergiankäyttö 458 GWh/a Vesi km 3 /a Toimialan energian kokonaiskäyttöön verrattuna tarkasteltuna on vajaat 14 %. Läpikäytyjen kohteiden osalta havaittiin, että merkittävimpien hyödyntämättömien ylijäämälämpövirtojen bruttolämpömäärä on 174 GWh/a eli 38 % kyseisten kohteiden kokonaisenergiankäytöstä. Tämän arvon perusteella suhteutettuna koko toimialan hyödyntämätön ylijäämälämpömäärä on GWh/a. Ylijäämälämmön lähteet Tarkasteltujen elintarviketeollisuuskohteiden merkittävimmät ylijäämälämmön lähteet ovat: Jätevedet Jäähdytysilmat ja -vedet Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut. Jätevesien lämpötilataso on yleensä o C:n tasolla. Lämmön hyödyntämistä saattaa rajoittaa jätevedenpuhdistamon toiminta tai esimerkiksi rasvapitoisen jäteveden jähmettyminen viemäriin. Lämpöä voidaan hyödyntää tuotantolaitoksessa esimerkiksi veden tai tuloilman esilämmittämiseen. Lämpöpumppuratkaisuilla avautuu enemmän hyödyntämiskohteita mukaan lukien kaukolämpöverkon paluuveden esilämmittäminen. Jäähdytysilmoilla tarkoitetaan ensisijaisesti jäähdytystornien poistoilmaa ja sen mukana poistuvaa lämpömäärää. Tarkasteltujen kohteiden osalta poistuva jäähdytysilma on noin o C:n tasolla, eikä hyödyntämismahdollisuuksia yleisesti ottaen ole ilman lämpöpumppuratkaisuja. Samat lämpötilatasot ja johtopäätökset koskevat tarkasteltujen kohteiden (meri) vesijäähdytyksiä. Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämpö vapautuu noin 30 o C:n lämpötilassa. Kuuman kaasun tulistus voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen, mutta yleisesti ottaen huomattavalle määrälle 30 o C lämpöä ei ole kohteessa riittävästi hyödyntämiskohteita. Koneellisen jäähdytyksen lauhdelämmön hyödyntämisessä lämpöpumpulla esimerkiksi kaukolämmön paluuveden esilämmittämiseen on huomattava säästöpotentiaali. Elintarviketeollisuudessa käytetään huomattava määrä lämpö- ja sähköenergiaa kuumennusprosesseihin. Sterilointiprosesseissa on yleisesti regenerointi-osat, jolloin ylijäämälämpöä ei vapaudu. Kuivausprosesseiden poistoilmojen mukana vapautuu ympäristöön huomattavia lämpömääriä karkeasti noin o C tasolla. Yleisesti ottaen kyseisissä prosesseissa lämpöä otetaan jo talteen tulevan ilman esilämmittämiseen, mikäli tämä on teknisesti ja taloudellisesti havaittu mahdolliseksi. Poistoilmassa olevat epäpuhtaudet ovat pääasiallinen syy, mikäli lämmön talteenottoa ei ole. Lämmön talteenottopotentiaalia on, jos siirtimen toimivuus epäpuhtaassa ilmassa ratkaistaan. Lämpötilatasojen puolesta kaukolämpöverkon paluuveden esilämmitys vaatii lämpöpumpun. Paistoprosessien poistoilmojen lämpötilat ovat pääasiassa o C:een tasolla. Lämpöä ei yleisesti oteta talteen poistoilman rasvapitoisuuden sekä kiinteiden partikkeleiden vuoksi. Ensisijaiset lämmön hyödyntämiskohteet olisivat vastaavan prosessin tuloilman esilämmitys,

17 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 17 (59) matalapaineisen höyryn tuottaminen nostatusprosessiin, sisäisen lämmitysverkon tai kaukolämpöverkon paluuveden esilämmittäminen. Satunnaisesti lauhteita johdetaan suoraan viemäriin, aikaisempien lauhteiden epäpuhtauskokemusten perusteella. Lämpömäärä on kokonaisuuden kannalta pieni ja ratkaisumahdollisuudet tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Hyödyntämätön ylijäämälämpö Taulukossa 3.1 on esitetty tarkasteltujen kohteiden perusteella tehty arvio elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirroista sekä keskimääräisistä lämpötilatasoista. Taulukko 3.1. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat A Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Jätevesi Jäähdytysilma ja -vesi Lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä Lauhdelämmön osalta on huomattava, ettei tarkasteltuihin kohteisiin sisältynyt kohdetta, jossa koneellinen jäähdytys olisi merkittävässä osassa. Elintarviketeollisuuden omassa selvityksessä (Elintarviketeollisuusliitto ry 2010) on esitetty jäähdytysprosessien osuudeksi kokonaisenergiankäytöstä 16 % eli 535 GWh/a. Mikäli tästä 500 GWh/a on yksinomaan jäähdytyskompressorien sähkönkäyttöä, muodostuu lauhdelämpöä arviolta 1500 GWh/a noin 30 o C lämpötilatasolla. Tämän perusteella esitetään ylijäämälämpövirrat taulukon 3.2 mukaisesti. Taulukko 3.2. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat B Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Jätevesi Jäähdytysilma ja -vesi Lauhdelämpö Poistoilmat ja -kaasut Muut Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä Ylijäämälämpövirtojen kautta poistuva lämpömäärä voi olla suurempi, kuin yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus. Yksinkertaisena esimerkkinä on pakastamo. Taulukoissa 3.1 ja 3.2 esitetyt ylijäämälämpövirrat ovat bruttomääriä, eivätkä ne ole kokonaisuudessaan hyödynnettävissä. Taulukkoon 3.3 on laskettu lähempänä todellisuutta oleva säästöpotentiaali siten, että ylijäämälämpö jäähtyy esitettyyn lämpötilaan (poistokaasuissa ei erikseen huomioida kondensoitumista). Lisäksi on esitetty lämmön talteenoton mahdollinen toteutustapa otettaessa lämpöä talteen kaukolämpöverkoston paluuveteen.

18 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 18 (59) Taulukko 3.3. Elintarviketeollisuuden ylijäämälämpövirrat C Yhteensä Toteutus t ( o C) GWh/a Jätevesi Vain lämpöpumppu Jäähdytysilma ja -vesi Vain lämpöpumppu Lauhdelämpö Vain lämpöpumppu Poistoilmat ja -kaasut Lämmönsiirrin+lämpöpumppu Muut Lämmönsiirrin Yhteensä Ylijäämälämmön käytännön hyödyntämismahdollisuudet (ensisijaisesti sijainnit kaukolämpöverkkoihin nähden) vaativat kohdekohtaisesti jatkoselvityksiä. 3.2 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (16) Toimialaan kuuluvat tuotantolaitokset Tähän toimialaan kuuluvat seuraavat tuotantolaitokset: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vanerin ja vaneriviilun valmistus Lastulevyn valmistus Kuitulevyn valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus Energian käyttö Toimialan energian käyttö Tilastokeskuksen tilastojen (Tilastokeskus 2010) mukaan vuonna 2008 oli TJ eli GWh. Teollisuuden energiankulutuksesta toimialan osuus oli noin 4,5 %. Toimiala myi ylijäämälämpöä kaukolämpöön n. 12,5 GWh, joka on 0,2% toimialan käyttämästä energiasta ja 16 % kaikesta teollisuuden myymästä ylijäämälämmöstä Merkittävimmät energian käyttäjät Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksen merkittävimmät energiankäyttäjät ovat sahauksen sähkömoottorit sekä erityyppiset kuivausprosessit.

19 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 19 (59) Ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuudet Selvitystyössä käytiin läpi kuuden eri tuotantolaitoksen energiankäyttö ja merkittävimmät ylijäämälämpövirrat. Kohteet olivat kuitulevytehtaita, sahoja, vaneritehdas sekä lastulevytehdas. Kohteiden yhteenlaskettu energian käyttö oli: Lämpöenergia 433 GWh/a Sähköenergia 127 GWh/a Kokonaisenergiankäyttö 560 GWh/a Vesi 743 km 3 /a Toimialan kokonaiskulutukseen verrattuna tarkasteltuna on vajaat 8 % toimialan kokonaiskulutuksesta. Tarkasteltujen kohteiden osalta havaittiin, että merkittävimpien hyödyntämättömien ylijäämälämpövirtojen bruttolämpömäärä on 352 GWh/a eli 63 % kyseisten kohteiden kokonaisenergiankäytöstä. Tämän arvon perusteella suhteutettuna koko toimialan hyödyntämätön ylijäämälämpömäärä on noin GWh/a. Ylijäämälämmön lähteet Tarkasteltujen kohteiden merkittävimmät ylijäämälämmön lähteet ovat: Jauhinkoneiden, puristimien ja karkaisimien poistokaasut Eri kuivausprosessien poistokaasut. Kuitulevytuotannossa karkaisusta, puristimelta, jauhinkoneilta sekä kuivurilta poistuu varsin korkeassa lämpötilassa olevaa poistoilmaa. Sahateollisuuden lämmönkulutus kohdistuu lähes täysin sahatavaran kuivaukseen. Lämpö poistuu pääosin kuivauksen poistoilman mukana. Poistoilman lämpötila vaihtelee, mutta keskimääräinen arvo on noin 50 o C tasolla. Vaneritehtaiden merkittävin lämmönkuluttaja on viilunkuivaus. Viilukuivureiden poistoilmoista otetaan usein lämpöä talteen pesuri-lämmönsiirtimellä hauduttamoon sekä esimerkiksi ilmanvaihdon esilämmitykseen. Viilukuivureiden poistoilman lämpötilataso ennen pesuria on noin o C ja lämmöntalteenottojen jälkeen noin 65 o C. Ylijäämälämpöä poistuu myös haihtumalla hauduttamoaltaista, noin 50 o C lämpötilassa. Hyödyntämätön ylijäämälämpö Taulukossa 3.4 on esitetty tarkasteltujen kohteiden perusteella tehty arvio toimialan ylijäämälämpövirroista sekä keskimääräisistä lämpötilatasoista. Taulukko 3.4. Ylijäämälämpövirrat A Tarkastellut kohteet Toimiala yhteensä GWh/a o C GWh/a Poistokaasut ( o C) Poistokaasut (65-25 o C) Ylijäämälämpö yhteensä Energian kulutus yhteensä

20 YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy 20 (59) Taulukossa 3.5 esitetyt ylijäämälämpövirrat ovat bruttomääriä, eivätkä ne ole kokonaisuudessaan hyödynnettävissä. Taulukkoon 3.5 on laskettu lähempänä todellisuutta oleva säästöpotentiaali siten, että ylijäämälämpö jäähtyy esitettyyn lämpötilaan (poistokaasuissa ei erikseen huomioida kondensoitumista). Lisäksi on esitetty lämmön talteenoton mahdollinen toteutustapa otettaessa lämpöä talteen kaukolämpöverkoston paluuveteen. Taulukko 3.5. Ylijäämälämpövirrat B Yhteensä Toteutus t ( o C) GWh/a Poistokaasut ( o C) Lämmönsiirrin Poistokaasut (65-25 o C) Vain lämpöpumppu Yhteensä Ylijäämälämmön käytännön hyödyntämismahdollisuudet (ensisijaisesti sijainnit kaukolämpöverkkoihin nähden) vaativat kohdekohtaisesti jatkoselvityksiä. 3.3 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tuotantoyksiköt Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan vuonna 2008 Suomessa tuotettiin 11,0 miljoonaa tonnia massaa ja 12,4 miljoonaa tonnia paperi- ja kartonkituotteita. Tuotantoyksiköitä on noin 50. Taulukossa 3.6 on esitetty tuotantoyksiköt. Tuotantoyksiköt sijaitsevat noin 30 eri paikkakunnalla tai toisistaan selvästi erillisissä taajamissa. Näiden yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 1,2 miljoonaa. Taulukko 3.6. Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat 2008 (Metsäteollisuus ry 2009). Yhtiö Tehdas Massan tuotanto tn/a Pap/Kart. tuotanto Delfortgroup Tervakoski Oy Georgia-Pacific Corporation Georgia-Pacific Nordic Oy Nokia Jujo Thermal Oy / Kauttua Paper Mill Oy tn/a Kauttuan paperitehdas M-real Oyj Joutseno BCTMP M-real Oyj Kaskinen BCTMP M-real Oyj Kemiart Liners Kemi M-real Oyj (Sappi Ltd. 2009) Kirkniemi Lohja M-real Oyj Kyro Hämeenkyrö M-real Oyj Simpele M-real Oyj Tako Board Tampere

Teollisuuden energiankäyttö 2010

Teollisuuden energiankäyttö 2010 Energia 2011 Teollisuuden energiankäyttö 2010 Teollisuustuotannon elpyminen lisäsi myös teollisuuden energiankulutusta vuonna 2010 Teollisuuden energiankulutus kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin 13 prosenttia

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan.

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot 2 3 Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2012

Teollisuuden energiankäyttö 2012 Energia 2013 Teollisuuden energiankäyttö 2012 Teollisuuden energiankulutus laski vuonna 2012 Teollisuuden energiankulutus väheni Tilastokeskuksen mukaan noin viisi prosenttia vuonna 2012 Teollisuuden energiankäyttö

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuuden energiankäyttö 2015

Teollisuuden energiankäyttö 2015 Energia 2016 Teollisuuden energiankäyttö 2015 Teollisuuden energiankäyttö laski 3 prosenttia vuonna 2015 Teollisuuden energiankäyttö vuonna 2015 väheni Tilastokeskuksen mukaan 3 prosenttia edellisvuodesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS Kainuun kauppakamariosaston talousseminaari Toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry 150 000 588 milj. 4,7 mrd 11,7 mrd Metsäteollisuuden Suomessa suoraan ja välillisesti

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat

Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat Toiminnanharjoittaja Todennetut päästöt 2008-2013 [tco 2 ] 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ruukki Metals Oy 4480926 3421262 4049916 4048866 3761875 3745499 Fortum Power

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 C(2014) 1423 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 10.3.2014, teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan mukaisesta Suomen kansallista siirtymäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010

Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010 Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010 Metsäliiton (Finnforest) tuotantolaitokset tuotantolinjat henkilöstö 2009- pysyvät muutokset kapasiteettiin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola Pohjavesienergia Kokkola Material Week, 1.11.2016 Teppo Arola Pumpatusta pohjavedestä otetaan talteen lämmönsiirtimellä joko lämpöenergia / kylmäenergia ja vesi injektoidaan takaisin. ATES (aquifer thermal

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot