Jatkohanke vuosille : Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design. - toimintamallin pilotointi ja juurrutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jatkohanke vuosille 2013-2014: Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design. - toimintamallin pilotointi ja juurrutus"

Transkriptio

1 1 Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat innovaatiot metropolialueella - kehittämishankkeiden metatason arviointi Jatkohanke vuosille : Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design - toimintamallin pilotointi ja juurrutus KatuMetron teema-alue 3: Tutkimussuunnitelma vuosille Suunnitelman laatijat: Arja Häggman-Laitila, TtT, dosentti Arja Liinamo, TtT Leena Rekola, FT

2 2 SISÄLLYS 1. Tausta Hankkeen kansalliset perustelut Hanketoiminnan arviointi ja tulos metropolialueella Alustavan toimintamallin pilotointi Hankkeen tarkoitus ja visio lopputuloksesta Pilotointiympäristöt ja osallistujat Hankkeen teoreettiset lähtökohdat ja metodologia Hankkeen tähänastinen toteutus Pilotoinnin toteutus ja arviointi Odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt Luotettavuus ja eettiset kysymykset Hankkeen toimijat ja johto Resurssit ja rahoitus Tiedotus Tiivistelmä Kirjallisuus... 20

3 3 1. Tausta 1.1 Hankkeen kansalliset perustelut Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältää yhteiskuntapolitiikan, terveellisten ympäristöjen ja yhteisöjen sekä palvelujärjestelmän ja ihmisten henkilökohtaisten taitojen kehittämisen (Ottawa Charter for Health Promotion, 1986). Se todetaan yleensä julkisen sektorin poikkihallinnolliseksi tehtäväksi ja se kuuluu kaikille toimialoille. Myös yksityisen ja kolmannen sektorin rooli on siinä vahvistunut. Toimintakenttä saattaa olla hyvin pirstaleinen ja toiminta osittain päällekkäistä. Kansallisesti on yhtä aikaa käynnissä lukuisia samansisältöisiä ja -aikaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämishankkeita, joista ei ole saatavissa kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvan puutteen vuoksi kehittämistyön synergiaetua ei ole voitu tehokkaasti hyödyntää. (Parviainen ym. 2010, Aalto- Kallio ym ) Hankkeiden seuranta ei ole ollut riittävän systemaattista ja tuloksista oppiminen on ollut kehittymätöntä sekä paikallistasolla että valtion keskushallinnossa. Uusia kehittämishankkeita ei välttämättä ole kiinnitetty jo käynnissä oleviin prosesseihin ja toimijakokonaisuuksiin. Hankkeista on ollut ylitarjontaa ja se on aiheuttanut hankeja kehittämisväsymystä. (Arnkil ym ) Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on asetettu lainsäädännössä työelämän kehittäminen TKI-toiminnalla. Kunnille vastaavanlaista yhteistyövelvoitetta ei ole kirjattu selvästi. Korkeakoulujen rooli kaupunkiyhteistyössä on ollut jäsentymätöntä ja myös niiden keskinäinen yhteistyö on ollut sattumanvaraista. Systemaattinen yhteistyö tuottaa sekä ammattikorkeakouluille että työelämälle työkäytäntöihin, asiantuntijuuteen ja mentorointiin liittyviä lisähyötyjä, jotka eivät mahdollistuisi ilman kumppanuutta (Häggman-Laitila & Rekola 2011a ja b.) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta ei ole riittävästi näyttöä. Olemassaoleva näyttökin on laadultaan vaihtelevaa ja siten päätöksentekoa heikosti tukevaa. Arvioinnissa on harvoin huomioitu samanaikaisesti useiden hallinnonalojen toimintaa. Myös meta-analyysit hankkeiden toteutuksesta, jalkauttamisesta ja juurruttamisesta puuttuvat. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman yli sadan terveyden edistämisen hankkeen arviointi osoitti hankkeiden painottuneen yksilölähtöiseen primääri- ja sekundääripreventioon, toimintaympäristölähtöisen ja promotiivisen kehittämisen ollessa huomattavasti vähäisempää. Hankkeiden arviointiin oli kiinnitetty huomiota hyvin vaihtelevasti, mikä vaikeutti hankkeiden tulosten osoittamista ja hyödyntämistä laajemmin. (Kokko 2006 ja 2008.)

4 4 Terveyden ja hyvinvoinnin palveluinnovaatioiden kehittämiseen tarvitaan sen eri vaiheiden toteutusta systemaattisesti tukeva toimintamalli, joka sisältää prosessiin ja tuloksiin kohdentuvan arvioinnin (Nutbeam 1998, 2000a ja b, Springett 2001, Dahler-Larsen 2005, Whitelaw ym. 2006, Bodstein 2007). Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita siitä, miten jokin interventio tuottaa ja millä edellytyksillä jonkin prosessin kautta tuloksen. Prosessien ja tulosten suhde ei ole aina selkeän lineaarinen. Moniulotteisia strategioita käyttävä ja yhdessä tekemiseen pohjautuva toiminta voi johtaa myös myönteisiin ennakoimattomiin tuloksiin (vrt. myös Rychetnik ym. 2002). Kansalliset ja kansainväliset oppaat ja arviointikäytännöt (mm. Green & Kreuter 1999, Nutbeam 2000a ja b, Adler ym. 2001; Aalto-Kallio ym. 2009) eivät tue riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä. Kehittäjät tarvitsevat työnsä tueksi kehittämisprosessin eri vaiheita tukevia, empiirisesti testattuja, hyviksi osoittautuneita käytänteitä. Kansallisesti ei ole käytössä kehittämistyötä ohjaavaa testattua toimintamallia. 1.2 Hanketoiminnan arviointi ja tulos metropolialueella Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit käynnistivät vuonna 2010 hankkeen Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi. Hanke on toteutunut osana Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka yhteistyöohjelmaa (KatuMetro). Yhteistyöohjelma on myös rahoittanut hanketta. Arviointiin saatiin tiettyjen valintakriteerien perusteella kaupungeista 22 hanketta ja 16 niistä saatiin myös hanketoimijoiden itsearviointi. Hankkeet oli toteutettu kuntien ja korkeakoulujen yhteistyönä. Niistä arvioitiin kehittämistyön tarpeen tunnistamista ja näyttöön perustuvuutta, intervention sisältöä, kohdentumista, innovatiivisuutta ja toteutusta sekä interventioiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioitiin kehittämisprosessin toteutusta ja tulosten levitystä ja juurrutusta. (Rekola ym. 2012). Hankearviointien lisäksi on haettu systemaattisesti tutkimustietoa hyvistä käytänteistä kolmesta kansainvälisestä tietokannasta (Häggman-Laitila ym. 2012; Liinamo ym. 2012). Metropolialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankearvioinnit osoittivat, että muutamista hyvin suunnitelluista ja arvioiduista hankkeista voidaan nostaa käytänteitä hyödynnettäväksi Metropolialueella ja kansallisesti. Suurimmassa osassa hankkeita sekä hanketoimijat että tutkijat tunnistivat useita kehittämiskohteita. Näitä olivat esimerkiksi tutkimus- ja teoriatiedon hyödyntäminen, interventioiden tavoiteasettelu ja räätälöinti kohderyhmän tarpeisiin,

5 5 kohderyhmän osallistaminen, arviointisuunnitelmien laadinta, arvioinnin toteutus ja terveys- ja hyvinvointivaikutusten osoittaminen. Hankkeiden tulosten juurrutuksen valmistelu ja Metropolialueen kattava levitys ja hyödyntäminen oli vähäistä ja tulosten huomiointi poliittisessa päätöksenteossa oli niukkaa. Varsinkin hankeprosessien eri vaiheiden keskinäiset yhteydet olivat heikosti tunnistettuja. Vastaavanlaisia havaintoja on myös tehty kansainvälisissä hankearvioinneissa (Merzel & D Afflitti 2003; Reedy ym. 2005; Sogoric ym. 2005; Godin ym. 2007; O Dwyer 2007). Hankearviointien ja systemaattisten katsausten avulla on tunnistettu kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät vaikuttavien ja laadukkaiden innovaatioiden kehittämisprosesseihin ja rakenteisiin. Tulosten perusteella on laadittu alustava toimintamalli, joka sisältää hyviä käytänteitä kehittämisprosessin ja palveluinnovaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, kehittämisprosessin johtamiseen ja organisaatio-, yhteisö- ja aluetason koordinointiin sekä kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyöhön ja vaikuttavan innovaation implementointikelpoisuuden muokkaukseen. Tämä hanke kohdentuu kehittämiskohteiden suuntaamana uusien laadukkaiden ja vaikuttavien palveluinnovaatioiden kehittämisprosessien ja rakenteiden laadintaan ja jo tunnistettujen hyvien käytäntöjen levitykseen ja testaukseen neljässä pilotointikohteessa. Hanke toteutuu neljän kaupungin alueella toimintatutkimuksellisesti korkeakouluyhteistyötä hyödyntäen. 2. Alustavan toimintamallin pilotointi 2.1 Hankkeen tarkoitus ja visio lopputuloksesta Hankkeen tarkoituksena on alustavan toimintamallin täydentäminen, täsmentäminen, testaaminen ja arviointi. Arvioinnin kohteena ovat mallin ymmärrettävyys, sovellettavuus, tarkoituksenmukaisuus, siirrettävyys, kattavuus, vaikuttavuus ja juurruttaminen. Pilotointikohteissa toteutuva kehittämisyhteistyö tuottaa metatason toimintamallin hyvine käytäntöineen. Toimintamalli tukee laadukkaiden ja vaikuttavien terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluinnovaatioiden kehittämistä ja sitä voidaan soveltaa kansallisesti ja erilaisilla toimialoilla. Toimintamallin käyttöönotto tehostaa terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä kunnissa eikä edellytä lisäresursseja pilotoinnin jälkeen. Hanke synnyttää sosiaalisia innovaatioita metropolialueen kuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle. Korkeakoulujen ja kuntien yhteistyö fokusoituu terveys- ja hyvinvointierojen

6 6 alueelliseen tunnistamiseen ja ennakointiin, tutkitun tiedon hyödyntämiseen innovaatioita kehitettäessä sekä innovaatioiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Kehittämistoiminnan synergiaetujen hyödyntäminen tehostuu yli kunta- ja toimialarajojen. Palveluinnovaatioilla tarkoitetaan interventioita, uusia toimintamalleja tai Toimintamalliin kuuluu kolme tasoa: terveys ja hyvinvointi-innovaation kehittämishankkeet, kehittämistyön johtaminen kunta- ja aluetasolla sekä palvelujärjestelmä- ja korkeakouluyhteistyö. Jokaiselle tasolla laaditaan yksityiskohtainen sisällöllinen kuvaus toiminnasta. Kuviossa 1 esitetään tasot ja osa-alueet, joihin toiminta mallinnetaan hankkeen tulosten perusteella. Palvelujärjestelmät Yksilö ja yhteisötaso n profilointi Kohderyhmän määrittäminen Kehittämistarpeet ja tavoitteet Toteutus ja interventiot Vaikuttavuu s ja juurrutus Korkeakoulut Johtaminen Kuvio 1. Laadukkaita ja vaikuttavia palveluinnovaatioita ohjaavan toimintamallin tasot ja osaalueet.

7 7 2.2 Pilotointiympäristöt ja osallistujat Pilotointihankkeet etsittiin hankkeeseen osallistuvista kaupungeista KatuMetro teema-alueen 3 ohjausryhmän jäsenten toteuttamalla ilmoittautumismenettelyllä. Ohjausryhmä valitsi uusien käytänteiden ja alustavaan toimintamalliin sisältyvien hyvien käytäntöjen pilotointihankkeeksi Vantaalta Koivukylä Meidän Kylä projektin, Espoosta Päihteetön Koulu projektin, Helsingistä Lasten Kotipalvelun kehittämishankkeen ja Lahdesta Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika hankkeen. Pilotointihankkeet toteutetaan perusterveydenhuollossa monialaisena yhteistyönä. Hankkeet kohdistuvat eri-ikäisiin väestöryhmiin. Ne kohdentuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeisiin teemoihin ja tukevat kansallisten strategioiden toteutumista. Tarkempi esittely pilotointihankkeista löytyy Liitteestä 1(a d). 2.3 Hankkeen teoreettiset lähtökohdat ja metodologia Toimintamallia täydennetään ja arvioidaan yhteistoiminnallisesti toimintatutkimuksen (Williamson & Prosser 2002) ja neljännen sukupolven arviointitutkimuksen (Cuba & Lincoln 1989; Nyholm & Airaksinen 2011) piirteitä soveltaen. Toimintamallin kehittely perustuu teoriaan oppivasta organisaatiosta (Reeve & Peerbhoy 2007) ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaperiaatteisiin. Keskeistä on toimijoiden osallistaminen ja fasilitointi, kumppanuus ja valtaannuttaminen, monialainen ja ylisektoraalinen yhteistyö, kontekstuaalisuus, holistisuus ja tasaarvoisuus (Nutbeam 1998, 2000, Raphel 2000; Springett 2001, Tones & Green 2004; Whitelaw jne. 2006, Bodstein 2007, Reeve & Peerbhoy 2007, Tannahill 2008). Toimintatutkimus luokitellaan tekniseen, käytännölliseen ja empansipatoriseen tutkimukseen. Luokittelu perustuu kohderyhmän osallistumiseen, yhteistyöhön tutkijan kanssa ja toiminnan luonteeseen. Teknisessä toimintatutkimuksessa ulkopuolinen tutkija asettaa tutkimuksen tavoitteet. Käytännöllisessä tutkija toimii tiiviissä yhteistyössä tutkimukseen osallistuvien kanssa tutkimusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan. Emansipatorinen tutkimus on valtaannuttava. Se perustuu tutkimukseen osallistujien osallistamiseen ja kriittiseen reflektioon. Osallistujat tiedostavat omien kokemustensa perusteella muutosta vaativat asiat ja osallistuvat muutoksen aikaansaantiin. Osallistujille jaetaan vastuuta kehittämistyöstä ja tutkimuksen tuloksesta. Tämä tutkimus on

8 8 luoteeltaan emansipatorista ja siitä käytetään tässä nimitystä osallistava toimintatutkimus. Osallistavaa toimintatutkimusta kuvaavia piirteitä ovat käytännönläheisyys, syklisyys, ja tietoisuuden lisääminen ja syventäminen. Myös tutkimustiedon kontekstualisuus korostuu. Toimintatutkimus yhdistää kokemuksellista ja teoreettista tietoa ja pyrkii käytäntöä kuvaavien teorioiden tuottamiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on suoraan sovellettavissa ja hyödynnettävissä toiminnan kehittämiseen. (vrt. Williamson & Prosser 2002; Whipple ym. 2006, Connolly ym. 2007, af Ursin ym ) Toimintatutkimus edellyttää osallistujiltaan kehittämishalua, sitoutuneisuutta ja joustavuutta. Tutkimusprosessi on pitkäkestoinen ja sen eri vaiheet eivät ole ennakoitavissa. Tutkimuksen toteutusvaiheet riippuvat edellisten vaiheiden toteutuksesta ja tuloksista. Myös tutkimuksen tulokset tai niiden tuottamiseen vaaditut resurssit muotoutuvat prosessin kuluessa. Tämä edellyttää luottamusta, epävarmuuden sietokykyä ja avointa työskentelyilmapiiriä. (vrt. Williamson & Prosser 2002, Whipple ym. 2006, Connolly ym. 2007, af Ursin ym ) Neljännen sukupolven arviointitutkimus perustuu näkemykseen siitä, että tutkimustieto rakentuu sosiaalisesti tutkimukseen osallistuvien ja tutkijoiden keskinäisessä prosessissa. Lähtökohtana on ajatus, että etukäteen on mahdotonta määritellä mittarit, jotka huomioisivat tulevien kehitysprosessien ja interventioiden tulkinnallisuuden. Tässä konstruktivismiin perustuvassa realistisessa arvioinnissa korostetaan ulkoapäin asetettujen kriteerien täyttymisen rinnalla tulkinnallisia tapausanalyyseja. Lähestymistapa korostaa yhteyksiä toiminnan kontekstin ja valittujen toimintatapojen ja koettujen onnistumisten välillä. Tutkimuksessa huomioidaan monitoimijuudesta johtuvat erilaiset näkökulmat, monialaisuus, jolloin huomioidaan eri alueet, erilaiset toteutusajankohdat, volyymit sekä monitulkintaisuus, jolloin korostuvat erilaiset sisällöt ja niiden painotukset. Tulkinnallisuuden arvostaminen johtaa eri toimijoiden kokemusten ja niihin liittyvien merkitysten huomiointiin, erilaisten aineistojen koontiin ja myös laadullisten menetelmien käyttöön. (Nutbeam 2000b, Raphel 2000, Tones, Green 2004, Nyholm & Airaksinen 2011, Rycroft- Malone et al. 2011, Soininen 2011.) Metatason arvioinnissa pyritään löytämään erilaisissa konteksteissa toteutuneista interventioista ja kehittämistoimista myönteisen muutoksen aiheuttavat mekanismit. Soinisen (2011) mukaan metatason arviointi perustuu sosiaalisessa toiminnassa havaittavaan toistuvuuteen ja säännönmukaisuuteen, joka ilmenee kehittämisprojekteissa siten, että samantyyppiset valinnat ja menetelmät toimivat toisistaan poikkeavissa konteksteissa. Metatason arvioinnissa käytännön ratkaisuja tarkastellaan suhteessa tosiin ja vallitsevaan teoreettiseen viitekehykseen. Tarkoituksena on löytää erilaisia mikro- ja makrotason selitysmalleja ja niiden yhteyksiä sosiaaliseen todellisuuteen.

9 9 Carr ym. (2008) käyttävät käsitettä valtaannuttava kehittäminen ja arviointi kun he painottavat toimijoiden osallistamista. Valtaannuttavan kehittämisen ja arvioinnin tunnuspiirteitä ovat käytännöllisyys eli toimijoiden omien kysymyksenasettelujen huomioiminen, kytkeytyminen strategiseen suunnitteluun ja kontekstin huomioiminen. Carr ym. (2008) mukaan on tavallista, että toimintatapoja kehitetään ilman samanaikaista arviointiprosessia (myös Godin ym. 2007). Eri osapuolten näkemysten kattavuus ja erilaisten menetelmien yhteiskäyttö toteutuu heikosti (O Dwyer ym. 2007). Syinä siihen miksi arviointia ei ole liitetty mukaan mainitaan asiantuntijuuden ja ajan puute, usko interventioiden menestymiseen, kyvyttömyys tunnistaa arvioinnin tarkoitusta ja hyötyjä ja pelko siitä, että huonot arviointitulokset vaarantavat ohjelman/intervention jatkon ja hyödyntämisen sekä ulkopuolisen arvioinnin kustannukset (O Connor-Fleming ym. 2006). Terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan kontekstispesifyys hankaloittaa myös arviointityöhön resurssointia. Taustalla on ajatus siitä, että menestynyttäkin interventiota on vaikea saada onnistumaan uudessa kontekstissa (O Dwyer ym ) 2.4 Hankkeen tähänastinen toteutus Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi -hankkeessa on valmisteltu toimintamallin kehittämistä arvioimalla metropolialueen hankkeita: tutkija-arviointi hankedokumenttien perusteella (1200 sivua, 22 hanketta), hanketoimijoiden itsearviointi tätä varten laaditulla mittarilla (16 hanketta) ja hanketoimijoiden ryhmähaastattelut. Tulokset raportoidaan tieteelliseen aikakauslehteen toimitettavassa käsikirjoituksessa. Toimintamallin valmistelu pohjautuu myös kolmeen systemaattiseen kansainväliseen katsaukseen, jotka raportoidaan artikkeleina. Hankkeessa on järjestetty kutsuseminaari asiantuntijoille 11/12 ja tuloksista on raportoitu kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja kuntien työkokouksissa ja KatuMetron ohjausryhmässä. Tarkempi kuvaus hankkeen julkaisuista ja tulosten esittelyistä Liitteessä Pilotoinnin toteutus ja arviointi Syksyllä 2012 orientoidaan pilotointikohteeksi valikoituneiden hankkeiden vastuuhenkilöt ja toimijat alustavan toimintamallin sisältöön ja sen kehittämisprosessiin. Alustava toimintamalli

10 10 arvioidaan ja täsmennys- ja täydennystarpeet nimetään. Jokainen pilotointihanke määrittää oman prosessinsa mukaisesti hankkeessaan testattavat hyvät käytännöt ja uusien kehittämistarpeet ja laativat niihin perustuvan työsuunnitelman ja tukitarpeensa alkutalveen 2013 mennessä. Hankkeiden työn tueksi laaditaan suunnitelma opinnäytetöiden aloituksista. Työmuotoina ovat seminaarit, työpajat ja Metropolian ammattikorkeakoulun tutkijoiden hankevierailut ja asiantuntijatuki. Syksyn 2012 aikana kerätään toimintatutkimusta varten aineistoa hankedokumenteista ja yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista ja niiden analyysi käynnistetään loppuvuodesta Sovitaan hanketoimijoiden kanssa kehittämisprosessin dokumentoinnista. Syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana saatetaan kv-kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistetut hyvät käytännöt pilotointihankkeiden juurrutettaviksi. Hanketoimijoiden kompetenssi ja hankkeiden hallinta ja laatu paranee yhteistyön seurauksena. Vuonna 2013 tavoitteena on vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä tukevien hyvien käytänteiden testaus ja uusien kehittely sekä kehittämisprosessien eri vaiheiden saumattomuuden tukeminen. Vuoden 2013 lopulla alustava toimintamalli tarkennetaan ja täydennetään ja sen käyttöönottoa ja juurrutusta tukevien työvälineiden valmistelu tieto- ja viestintätekniikan sovellutuksin käynnistetään. Työmuotoina ovat seminaarit, työpajat ja Metropolian ammattikorkeakoulun tutkijoiden hankevierailut ja asiantuntijatuki. Hyvien käytäntöjen kehittelyn tueksi kutsutaan asiantuntijoita työpajoihin hyvin toteutuneista hankkeista. Työpajoissa mahdollistetaan hanketoimijoiden vertaistuki toisilleen. Tutkimusaineisto koostuu hankedokumenteista ja mallin kehittelyn prosessikuvauksista sekä yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista sekä hanketoimijoiden itsearvioinneista. Malli, kehittämisprosessi ja uudet työvälineet parantavat terveys- ja hyvinvointipalvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kehittämisprosessit tehostuvat, hanketoimijoiden kompetenssi lisääntyy ja kehittämistoiminnan johtaminen systematisoituu. Vuoden 2014 tavoitteena on toimintamallin dokumentointi, arviointi ja toimintamallin käyttöönoton valmistelu hankkeiden toteutuksen ja johtamisen osalta. Tavoitteena on myös toimintamallin käyttöönottoa ja juurrutusta tukevien koulutusmoduulien kehittäminen ja pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamisen, tulosten levityksen ja juurrutuksen tuki. Työmuotoina ovat Delphi-tekniikka, alueellisen asiantuntijaryhmän perustaminen, alueelliset ja valtakunnalliset seminaarit (asiantuntijat ja poliittiset päättäjät) ja työpajat. Arviointiaineisto koostuu hankedokumenteista, mallin kehittelyn prosessikuvauksista ja sen asiantuntija-arvioinnista sekä yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista ja hanketoimijoiden itsearvioinneista ja kohderyhmilleen suuntaamistaan vaikuttavuuden arvioinneista. Tulosten myötä terveys- ja

11 11 hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat, kehittämisprosessit tehostuvat ja poliittisen päätöksenteon tueksi saadaan näyttöä. Tutkintoon johtava koulutus ja täydennyskoulutus vastaavat kehittämistyön osaamisvaatimuksia. Vuonna 2015 valmistuu toimintamallin viimeinen osa-alue: työelämän ja korkeakoulun yhteistyömalli ja toimintamalli levitetään kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön alueellisin, valtakunnallisin ja kansainvälisin seminaarein ja konferenssein sekä tieteellisinä julkaisuina ja asiantuntija-artikkeleina. Korkeakoulujen ja kaupunkien alueellinen yhteistyö tehostuu terveys- ja hyvinvointierojen tunnistamisessa, näyttöön perustuvien innovaatioiden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehittämistoiminnan synergiaetujen hyödyntäminen yli toimiala- ja kuntarajojen tehostuu. Taulukko 1. Toimintamallin arviointi toimintatutkimuksena. Ajankohta Arviointikysymykset Osallistujat ja aineistot Arvioinnin tulokset Syksy 2012, Miten alustava toimintamalli Pilotointikohteiksi Hanketoimijoiden kokemukset alkutalvi 2013 palvelee vaikuttavien ja valittujen hankkeiden kompetenssistaan, oman laadukkaiden terveys- ja toimijat, pilotointihankkeen kehittämistarpeista ja hyvinvointipalvelujen tuottamista? Millaisia täsmennyksiä ja täydennyksiä toimintamalliin ja Työpajojen arviointikeskustelut, hankedokumentit arviointi kansainvälisestä kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistettujen hyvien käytäntöjen siirtämisestä, käyttöönotosta ja juurrutuksesta pilotointihankkeiden toteutukseen Kehittämis- ja pilotointisuunnitelma tarvitaan? alustavasta toimintamallista neljässä eri Miten toimintamallia pilotoidaan? hankkeessa Millaisia hyviä käytäntöjä kehitetään ja miten? Kuvaus hyvien käytäntöjen kehittämisprosessista hanketoimijoita osallistamalla Vuosi 2013 Miten kansainvälisestä Pilotointikohteiksi Hanketoimijoiden kokemukset kirjallisuudesta ja aiemmista valittujen hankkeiden kompetenssistaan, oman hankkeista tunnistetut hyvät toimijat, pilotointihankkeen hallinnasta ja käytännöt soveltuvat käyttöön ja millaisia juurrutustoimia ne edellyttävät? Työpajojen arviointikeskustelut, hanketoimijoiden johtamisesta ja arviointi kansainvälisestä kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistettujen hyvien käytäntöjen

12 12 Millaisilla hyvillä käytännöillä itsearviointi, käyttöönotosta ja juurrutuksesta toimintamallia on täydennetty ja miten ne saadaan juurtumaan? Miten toimintamallin eri vaiheiden ja osien saumattomuutta tuetaan? hankedokumentit, mallin kehittelyn prosessikuvaukset neljässä hankkeessa Pilotoinhankkeissa koottu arviointitieto vaikuttavuudesta Hanketoimijoiden kokemukset kehitettyjen työvälineiden käyttökelpoisuudesta Vuosi 2014 Miten ymmärrettävänä, Pilotointikohteiksi Asiantuntija-arviot toimintamallin sovellettavana, valittujen hankkeiden kattavuudesta, sovellettavuudesta ja tarkoituksenmukaisena, toimijat, käyttööottoa siirrettävyydestä (eri toimialoilla ja siirrettävä, kattavana ja ja juurrutusta valtakunnallisesti) vaikuttavana toimintamallia pidetään? Miten hyvin toimintamalli tukee pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamista, tulosten levitystä ja juurrutusta? Miten toimintamallin käyttöönotto ja juurrutus kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutetaan? valmisteleva työryhmä, alueellisen ja valtakunnallisen arviointikierrokseen osallistujat (Delphitekniikka) Työpajojen arviointikeskustelut, hanketoimijoiden itsearviointi, hankedokumentit, Hanketoimijoiden arviot mallin käyttökelpoisuudesta pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamisessa, tulosten levityksessä ja juurrutuksessa. Asiantuntijoiden arviot tarjottavasta koulutuksesta ja sen sisällöstä mallin kehittelyn prosessikuvaukset neljässä hankkeessa Vuosi 2015 Millainen on pitkäjänteinen käyttöönottoa ja Asiantuntija-arviot yhteistyökäytänteistä, yhteistyömalli korkeakoulujen ja juurrutusta yhteisten kehittämishankkeiden työelämän kanssa? valmisteleva työryhmä, käynnistymisistä ja asiantuntijaresurssien uudelleen kohdentamisesta Toimintamallin käyttöön sitoutuneet tahot Esitysten ja julkaisujen määrä

13 Odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt Toimintamallin pilotointiin osallistuvat hanketoimijat neljän kunnan alueelta saavat lähes kolmen vuoden ajan työpajoissa asiantuntija- ja vertaistukea oman hankeprosessinsa edistämiseen ja arviointiin. Tämän voidaan odottaa lisäävän hanketoimijoiden osaamista, verkostoitumista ja tukevan pilotointiin osallistuvien hankkeiden menestyksestä toteutusta. Pilotointihankkeet ja toimintamallin kehittelyhanke lisäävät myös toistensa näkyvyyttä ja edistävät hyvien käytänteiden levitystä. Pilotointihankkeisiin voidaan kytkeä ammattikorkeakouluyhteistyön kautta opinnäytetöitä ja muita oppimistehtäviä, jotka puolestaan tukevat pilotointihankkeiden toteutusta. Samalla myös vahvistetaan alalle valmistuvien osaamista terveyden edistämisessä. Hanke tuottaa vaikuttavia ja laadukkaita palveluinnovaatioita tuottavan toimintamallin prosesseineen ja rakenteineen ja sen käyttöä tukevat työvälineet sekä kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyömallin. Malli on kansallinen ja eri toimialoille soveltuva. Hanke tuottaa myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmien koulutusmoduuleja, tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöitä ja esityksiä kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeessa saadaan toimintamallin konkreettiset sovellusesimerkit pilotointihankkeiden edustamilla terveyden ja hyvinvoinnin teemaalueilla. Yksityiskohtaisemmin toimintamallin käyttöönottoa ja juurrutusta koskevat tulokset ovat: - Tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä mallin ja sen kehittämiskokemusten jakamiseksi ja kehittämisprosessin edistämiseksi terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden hallintaan ja laadun kehittämiseen. (esim. wiki-sivusto, sähköiset tsekkauslistat/manuaalit): ohjelma mallin käyttöönottoon ja juurrutukseen, alueellinen tietopankki valmisteilla ja käynnissä olevista hankkeista ja alueellinen tietopankki hyvistä käytänteistä - Osaamiskuvaukset laadukkaiden ja vaikuttavien terveyden ja hyvinvoinnin palveluinnovaatioiden kehittämistyölle ja koulutusmodulit tutkintoon johtavaan perus- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä täydennyskoulutukseen sosiaali- ja terveysalalle - Mallin ja kehittämisprosessin raportointi: vuosittain esitykset kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa (3-4), vuosittain asiantuntija (1-2) - ja tieteelliset (1-2) artikkelit, vuosittain asiantuntijaluennot koulutuksissa ja työelämän kehittämistilaisuuksissa ym. (6-8), alueellinen ja valtakunnallinen seminaari - Toimenpidesuositukset korkeakoulu- ja kuntayhteistyölle sekä poliittiseen päätöksentekoon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

14 14 3. Luotettavuus ja eettiset kysymykset Aineistojen keräämisessä, aineistojen analysoinnissa ja tulosten esittämisessä luotettavuutta vahvistetaan laadullisissa tutkimuksissa yleisesti käytettyjen kriteerien pohjalta. Näitä ovat uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus, vahvistettavuus, totuusarvo, kiinteys ja neutraalisuus. Lisäksi luotettavuutta vahvistetaan kuvauksen elävyyden, metodologisen sopivuuden, analyyttisen täsmällisyyden ja teoreettisen loogisuuden perusteella. (Lincoln & Cuba 1985, Burns & Grove 2001, Springett 2010.) Aineistojen analysoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että käytettyjen arviointikriteerien sisältö- ja käsite validiteetti on hyvä. Tällä varmistetaan, että ei saada sattumanvaraisia tuloksia. Arviointikriteerit perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmien arviointia käsittelevään systemoituun kirjallisuuskatsaukseen ja ne on kehitetty kolmen tutkijan ryhmässä, jossa on vahva terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen substanssi- ja menetelmäosaaminen. Tulosten luotettavuuden arvioinnissa ja aineiston keräämisessä huomioidaan aineiston edustavuus kaupunkien ja AMK:jen kehittämistoiminnassa. Tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa noudatetaan yleisiä terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) tutkimuseettisiä ohjeita ja noudatetaan hyvän tieteellisen toiminnan periaatteita. Tutkimusluvat haetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungeilta sekä Metropolia ammattikorkeakoulusta. Tutkimukseen osallistuvilta pyydetään tietoinen suostumus. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kerätyt aineistot säilytetään asianmukaisesti. Tutkimusten tulokset esitetään siten, että yksittäiset hankkeet eivät tule niissä esille. Tuloksista tiedotetaan säännöllisesti kaikille tutkimukseen osallistuneille. Tutkimuksessa keskeisiä eettisiä kysymyksiä ovat tutkijoiden ja tutkimuksessa mukana olevien hankkeiden hanketoimijoiden osallistaminen ja yhteistyö ja tutkimusprosessin ennakointi. Hankkeen myöhemmissä vaiheissa korostuvat muutosvastarinnan huomiointi, kehittämismotivaation ylläpitäminen ja kehittämistyön "omistajuus" (Khanlou & Peter 2005). Tutkijoilta odotetaan valmiuksia yhteistyön luomiseen ja kyvykkyyttä sen ylläpitämiseen. Palveluinnovaatioita kehittävän hankkeen mallintaminen syntyy hanketoimijoiden yhteistyön tuloksena. Heidän osallisuutensa toiminnan kehittämiseen tulee kuvata tarkasti tuloksia raportoitaessa.

15 15 Tutkimukseen osallistuvat ovat asiantuntijoita toiminnan kehittämisessä ja tutkijat kehittämistyön dokumentoinnissa. Tutkimusprosessia ei voi ennakoida tarkasti etukäteen ja tämä on otettava huomioon tutkittavien informoinnissa ja tietoisen suostumuksen pyytämisessä. Muutosvastarintaa voidaan lieventää korostamalla kehittämistyön odotettavissa olevia hyötyjä ja jo toimivia hyviä käytänteitä. Myös hankkeen kuluessa annetaan palautetta kehityksestä ja se kytketään yhteistyöhön eikä kehittäjiin henkilökohtaisesti. Myös organisaatioiden johdon näkyvä sitoutuminen hankkeeseen vähentää muutosvastarintaa. Avoimen ja myönteisen ilmapiirin ylläpito on tärkeää kehittämismotivaation ylläpitämisessä. Tätä voidaan tukea monipuolisen viestinnän ja yhteisten kehittämiskokousten avulla. 4. Hankkeen toimijat ja johto Hanke toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien yhteistyönä. Metropolia Ammattikorkeakoululla on hankkeen johto- ja hallinnointivastuu. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii dosentti Elina Eriksson. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat rahoittavien organisaatioiden edustajat. Ryhmä on nimitetty ohjausryhmäksi, ja sen jäsenet ovat: Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, ohjausryhmän pj. ja hankkeen johtaja Arja Häggman-Laitila, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anne Rahikka, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anna-Maria Vilkuna, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Eeva Honkanummi, va. kehityspäällikkö, Espoo Tuula Miettinen, erityisasiantuntija, Espoo Timo Cantell, päällikkö, Helsinki Sari Alm, tutkimuspäällikkö, Lahti Leena Pääkkönen-Tarvainen, erityisasiantuntija, Vantaa Projektiryhmä perustetaan pilotointihankkeiden projektipäälliköistä ja hankkeen tutkijoista ja tutkimusassistentista syksyllä 2012 ja sen tehtävänä on huolehtia toimintamallin pilotointisuunnitelman tarkentamisesta sekä toimintamallin yhteiskehittelyn ja arviointitiedon keruun organisoinnista, opinnäytetöiden kytkemisestä hankkeeseen, hankkeen tiedottamisesta ja rahoitusanomusten laadinnasta yhteisesti sovittujen toimitapojen mukaisesti. Pilotointihankkeet

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design - toimintamallin kehittäminen

Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design - toimintamallin kehittäminen Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design - toimintamallin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveys - ja hoitoala: Arja Liinamo, TtT, yliopettaja, Leena Rekola, FT, yliopettaja,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä

Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Ptky Karviaisen osallistuminen Etelä-Suomen Kastehankkeeseen Kotona on kokonainen elämä Oheismateriaali yhtymähallitus 11.12.2012 Hyvinkää toimii Etelä-Suomen Kaste/Kotona on kokonainen elämä hankkeen

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot