Jatkohanke vuosille : Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design. - toimintamallin pilotointi ja juurrutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jatkohanke vuosille 2013-2014: Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design. - toimintamallin pilotointi ja juurrutus"

Transkriptio

1 1 Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat innovaatiot metropolialueella - kehittämishankkeiden metatason arviointi Jatkohanke vuosille : Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen design - toimintamallin pilotointi ja juurrutus KatuMetron teema-alue 3: Tutkimussuunnitelma vuosille Suunnitelman laatijat: Arja Häggman-Laitila, TtT, dosentti Arja Liinamo, TtT Leena Rekola, FT

2 2 SISÄLLYS 1. Tausta Hankkeen kansalliset perustelut Hanketoiminnan arviointi ja tulos metropolialueella Alustavan toimintamallin pilotointi Hankkeen tarkoitus ja visio lopputuloksesta Pilotointiympäristöt ja osallistujat Hankkeen teoreettiset lähtökohdat ja metodologia Hankkeen tähänastinen toteutus Pilotoinnin toteutus ja arviointi Odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt Luotettavuus ja eettiset kysymykset Hankkeen toimijat ja johto Resurssit ja rahoitus Tiedotus Tiivistelmä Kirjallisuus... 20

3 3 1. Tausta 1.1 Hankkeen kansalliset perustelut Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältää yhteiskuntapolitiikan, terveellisten ympäristöjen ja yhteisöjen sekä palvelujärjestelmän ja ihmisten henkilökohtaisten taitojen kehittämisen (Ottawa Charter for Health Promotion, 1986). Se todetaan yleensä julkisen sektorin poikkihallinnolliseksi tehtäväksi ja se kuuluu kaikille toimialoille. Myös yksityisen ja kolmannen sektorin rooli on siinä vahvistunut. Toimintakenttä saattaa olla hyvin pirstaleinen ja toiminta osittain päällekkäistä. Kansallisesti on yhtä aikaa käynnissä lukuisia samansisältöisiä ja -aikaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämishankkeita, joista ei ole saatavissa kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvan puutteen vuoksi kehittämistyön synergiaetua ei ole voitu tehokkaasti hyödyntää. (Parviainen ym. 2010, Aalto- Kallio ym ) Hankkeiden seuranta ei ole ollut riittävän systemaattista ja tuloksista oppiminen on ollut kehittymätöntä sekä paikallistasolla että valtion keskushallinnossa. Uusia kehittämishankkeita ei välttämättä ole kiinnitetty jo käynnissä oleviin prosesseihin ja toimijakokonaisuuksiin. Hankkeista on ollut ylitarjontaa ja se on aiheuttanut hankeja kehittämisväsymystä. (Arnkil ym ) Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi on asetettu lainsäädännössä työelämän kehittäminen TKI-toiminnalla. Kunnille vastaavanlaista yhteistyövelvoitetta ei ole kirjattu selvästi. Korkeakoulujen rooli kaupunkiyhteistyössä on ollut jäsentymätöntä ja myös niiden keskinäinen yhteistyö on ollut sattumanvaraista. Systemaattinen yhteistyö tuottaa sekä ammattikorkeakouluille että työelämälle työkäytäntöihin, asiantuntijuuteen ja mentorointiin liittyviä lisähyötyjä, jotka eivät mahdollistuisi ilman kumppanuutta (Häggman-Laitila & Rekola 2011a ja b.) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta ei ole riittävästi näyttöä. Olemassaoleva näyttökin on laadultaan vaihtelevaa ja siten päätöksentekoa heikosti tukevaa. Arvioinnissa on harvoin huomioitu samanaikaisesti useiden hallinnonalojen toimintaa. Myös meta-analyysit hankkeiden toteutuksesta, jalkauttamisesta ja juurruttamisesta puuttuvat. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman yli sadan terveyden edistämisen hankkeen arviointi osoitti hankkeiden painottuneen yksilölähtöiseen primääri- ja sekundääripreventioon, toimintaympäristölähtöisen ja promotiivisen kehittämisen ollessa huomattavasti vähäisempää. Hankkeiden arviointiin oli kiinnitetty huomiota hyvin vaihtelevasti, mikä vaikeutti hankkeiden tulosten osoittamista ja hyödyntämistä laajemmin. (Kokko 2006 ja 2008.)

4 4 Terveyden ja hyvinvoinnin palveluinnovaatioiden kehittämiseen tarvitaan sen eri vaiheiden toteutusta systemaattisesti tukeva toimintamalli, joka sisältää prosessiin ja tuloksiin kohdentuvan arvioinnin (Nutbeam 1998, 2000a ja b, Springett 2001, Dahler-Larsen 2005, Whitelaw ym. 2006, Bodstein 2007). Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita siitä, miten jokin interventio tuottaa ja millä edellytyksillä jonkin prosessin kautta tuloksen. Prosessien ja tulosten suhde ei ole aina selkeän lineaarinen. Moniulotteisia strategioita käyttävä ja yhdessä tekemiseen pohjautuva toiminta voi johtaa myös myönteisiin ennakoimattomiin tuloksiin (vrt. myös Rychetnik ym. 2002). Kansalliset ja kansainväliset oppaat ja arviointikäytännöt (mm. Green & Kreuter 1999, Nutbeam 2000a ja b, Adler ym. 2001; Aalto-Kallio ym. 2009) eivät tue riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä. Kehittäjät tarvitsevat työnsä tueksi kehittämisprosessin eri vaiheita tukevia, empiirisesti testattuja, hyviksi osoittautuneita käytänteitä. Kansallisesti ei ole käytössä kehittämistyötä ohjaavaa testattua toimintamallia. 1.2 Hanketoiminnan arviointi ja tulos metropolialueella Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit käynnistivät vuonna 2010 hankkeen Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi. Hanke on toteutunut osana Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka yhteistyöohjelmaa (KatuMetro). Yhteistyöohjelma on myös rahoittanut hanketta. Arviointiin saatiin tiettyjen valintakriteerien perusteella kaupungeista 22 hanketta ja 16 niistä saatiin myös hanketoimijoiden itsearviointi. Hankkeet oli toteutettu kuntien ja korkeakoulujen yhteistyönä. Niistä arvioitiin kehittämistyön tarpeen tunnistamista ja näyttöön perustuvuutta, intervention sisältöä, kohdentumista, innovatiivisuutta ja toteutusta sekä interventioiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Lisäksi arvioitiin kehittämisprosessin toteutusta ja tulosten levitystä ja juurrutusta. (Rekola ym. 2012). Hankearviointien lisäksi on haettu systemaattisesti tutkimustietoa hyvistä käytänteistä kolmesta kansainvälisestä tietokannasta (Häggman-Laitila ym. 2012; Liinamo ym. 2012). Metropolialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankearvioinnit osoittivat, että muutamista hyvin suunnitelluista ja arvioiduista hankkeista voidaan nostaa käytänteitä hyödynnettäväksi Metropolialueella ja kansallisesti. Suurimmassa osassa hankkeita sekä hanketoimijat että tutkijat tunnistivat useita kehittämiskohteita. Näitä olivat esimerkiksi tutkimus- ja teoriatiedon hyödyntäminen, interventioiden tavoiteasettelu ja räätälöinti kohderyhmän tarpeisiin,

5 5 kohderyhmän osallistaminen, arviointisuunnitelmien laadinta, arvioinnin toteutus ja terveys- ja hyvinvointivaikutusten osoittaminen. Hankkeiden tulosten juurrutuksen valmistelu ja Metropolialueen kattava levitys ja hyödyntäminen oli vähäistä ja tulosten huomiointi poliittisessa päätöksenteossa oli niukkaa. Varsinkin hankeprosessien eri vaiheiden keskinäiset yhteydet olivat heikosti tunnistettuja. Vastaavanlaisia havaintoja on myös tehty kansainvälisissä hankearvioinneissa (Merzel & D Afflitti 2003; Reedy ym. 2005; Sogoric ym. 2005; Godin ym. 2007; O Dwyer 2007). Hankearviointien ja systemaattisten katsausten avulla on tunnistettu kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät vaikuttavien ja laadukkaiden innovaatioiden kehittämisprosesseihin ja rakenteisiin. Tulosten perusteella on laadittu alustava toimintamalli, joka sisältää hyviä käytänteitä kehittämisprosessin ja palveluinnovaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, kehittämisprosessin johtamiseen ja organisaatio-, yhteisö- ja aluetason koordinointiin sekä kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyöhön ja vaikuttavan innovaation implementointikelpoisuuden muokkaukseen. Tämä hanke kohdentuu kehittämiskohteiden suuntaamana uusien laadukkaiden ja vaikuttavien palveluinnovaatioiden kehittämisprosessien ja rakenteiden laadintaan ja jo tunnistettujen hyvien käytäntöjen levitykseen ja testaukseen neljässä pilotointikohteessa. Hanke toteutuu neljän kaupungin alueella toimintatutkimuksellisesti korkeakouluyhteistyötä hyödyntäen. 2. Alustavan toimintamallin pilotointi 2.1 Hankkeen tarkoitus ja visio lopputuloksesta Hankkeen tarkoituksena on alustavan toimintamallin täydentäminen, täsmentäminen, testaaminen ja arviointi. Arvioinnin kohteena ovat mallin ymmärrettävyys, sovellettavuus, tarkoituksenmukaisuus, siirrettävyys, kattavuus, vaikuttavuus ja juurruttaminen. Pilotointikohteissa toteutuva kehittämisyhteistyö tuottaa metatason toimintamallin hyvine käytäntöineen. Toimintamalli tukee laadukkaiden ja vaikuttavien terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluinnovaatioiden kehittämistä ja sitä voidaan soveltaa kansallisesti ja erilaisilla toimialoilla. Toimintamallin käyttöönotto tehostaa terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyötä kunnissa eikä edellytä lisäresursseja pilotoinnin jälkeen. Hanke synnyttää sosiaalisia innovaatioita metropolialueen kuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle. Korkeakoulujen ja kuntien yhteistyö fokusoituu terveys- ja hyvinvointierojen

6 6 alueelliseen tunnistamiseen ja ennakointiin, tutkitun tiedon hyödyntämiseen innovaatioita kehitettäessä sekä innovaatioiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Kehittämistoiminnan synergiaetujen hyödyntäminen tehostuu yli kunta- ja toimialarajojen. Palveluinnovaatioilla tarkoitetaan interventioita, uusia toimintamalleja tai Toimintamalliin kuuluu kolme tasoa: terveys ja hyvinvointi-innovaation kehittämishankkeet, kehittämistyön johtaminen kunta- ja aluetasolla sekä palvelujärjestelmä- ja korkeakouluyhteistyö. Jokaiselle tasolla laaditaan yksityiskohtainen sisällöllinen kuvaus toiminnasta. Kuviossa 1 esitetään tasot ja osa-alueet, joihin toiminta mallinnetaan hankkeen tulosten perusteella. Palvelujärjestelmät Yksilö ja yhteisötaso n profilointi Kohderyhmän määrittäminen Kehittämistarpeet ja tavoitteet Toteutus ja interventiot Vaikuttavuu s ja juurrutus Korkeakoulut Johtaminen Kuvio 1. Laadukkaita ja vaikuttavia palveluinnovaatioita ohjaavan toimintamallin tasot ja osaalueet.

7 7 2.2 Pilotointiympäristöt ja osallistujat Pilotointihankkeet etsittiin hankkeeseen osallistuvista kaupungeista KatuMetro teema-alueen 3 ohjausryhmän jäsenten toteuttamalla ilmoittautumismenettelyllä. Ohjausryhmä valitsi uusien käytänteiden ja alustavaan toimintamalliin sisältyvien hyvien käytäntöjen pilotointihankkeeksi Vantaalta Koivukylä Meidän Kylä projektin, Espoosta Päihteetön Koulu projektin, Helsingistä Lasten Kotipalvelun kehittämishankkeen ja Lahdesta Kotiin kohdistuvien palveluiden toimittamisen uusi aika hankkeen. Pilotointihankkeet toteutetaan perusterveydenhuollossa monialaisena yhteistyönä. Hankkeet kohdistuvat eri-ikäisiin väestöryhmiin. Ne kohdentuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeisiin teemoihin ja tukevat kansallisten strategioiden toteutumista. Tarkempi esittely pilotointihankkeista löytyy Liitteestä 1(a d). 2.3 Hankkeen teoreettiset lähtökohdat ja metodologia Toimintamallia täydennetään ja arvioidaan yhteistoiminnallisesti toimintatutkimuksen (Williamson & Prosser 2002) ja neljännen sukupolven arviointitutkimuksen (Cuba & Lincoln 1989; Nyholm & Airaksinen 2011) piirteitä soveltaen. Toimintamallin kehittely perustuu teoriaan oppivasta organisaatiosta (Reeve & Peerbhoy 2007) ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaperiaatteisiin. Keskeistä on toimijoiden osallistaminen ja fasilitointi, kumppanuus ja valtaannuttaminen, monialainen ja ylisektoraalinen yhteistyö, kontekstuaalisuus, holistisuus ja tasaarvoisuus (Nutbeam 1998, 2000, Raphel 2000; Springett 2001, Tones & Green 2004; Whitelaw jne. 2006, Bodstein 2007, Reeve & Peerbhoy 2007, Tannahill 2008). Toimintatutkimus luokitellaan tekniseen, käytännölliseen ja empansipatoriseen tutkimukseen. Luokittelu perustuu kohderyhmän osallistumiseen, yhteistyöhön tutkijan kanssa ja toiminnan luonteeseen. Teknisessä toimintatutkimuksessa ulkopuolinen tutkija asettaa tutkimuksen tavoitteet. Käytännöllisessä tutkija toimii tiiviissä yhteistyössä tutkimukseen osallistuvien kanssa tutkimusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan. Emansipatorinen tutkimus on valtaannuttava. Se perustuu tutkimukseen osallistujien osallistamiseen ja kriittiseen reflektioon. Osallistujat tiedostavat omien kokemustensa perusteella muutosta vaativat asiat ja osallistuvat muutoksen aikaansaantiin. Osallistujille jaetaan vastuuta kehittämistyöstä ja tutkimuksen tuloksesta. Tämä tutkimus on

8 8 luoteeltaan emansipatorista ja siitä käytetään tässä nimitystä osallistava toimintatutkimus. Osallistavaa toimintatutkimusta kuvaavia piirteitä ovat käytännönläheisyys, syklisyys, ja tietoisuuden lisääminen ja syventäminen. Myös tutkimustiedon kontekstualisuus korostuu. Toimintatutkimus yhdistää kokemuksellista ja teoreettista tietoa ja pyrkii käytäntöä kuvaavien teorioiden tuottamiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on suoraan sovellettavissa ja hyödynnettävissä toiminnan kehittämiseen. (vrt. Williamson & Prosser 2002; Whipple ym. 2006, Connolly ym. 2007, af Ursin ym ) Toimintatutkimus edellyttää osallistujiltaan kehittämishalua, sitoutuneisuutta ja joustavuutta. Tutkimusprosessi on pitkäkestoinen ja sen eri vaiheet eivät ole ennakoitavissa. Tutkimuksen toteutusvaiheet riippuvat edellisten vaiheiden toteutuksesta ja tuloksista. Myös tutkimuksen tulokset tai niiden tuottamiseen vaaditut resurssit muotoutuvat prosessin kuluessa. Tämä edellyttää luottamusta, epävarmuuden sietokykyä ja avointa työskentelyilmapiiriä. (vrt. Williamson & Prosser 2002, Whipple ym. 2006, Connolly ym. 2007, af Ursin ym ) Neljännen sukupolven arviointitutkimus perustuu näkemykseen siitä, että tutkimustieto rakentuu sosiaalisesti tutkimukseen osallistuvien ja tutkijoiden keskinäisessä prosessissa. Lähtökohtana on ajatus, että etukäteen on mahdotonta määritellä mittarit, jotka huomioisivat tulevien kehitysprosessien ja interventioiden tulkinnallisuuden. Tässä konstruktivismiin perustuvassa realistisessa arvioinnissa korostetaan ulkoapäin asetettujen kriteerien täyttymisen rinnalla tulkinnallisia tapausanalyyseja. Lähestymistapa korostaa yhteyksiä toiminnan kontekstin ja valittujen toimintatapojen ja koettujen onnistumisten välillä. Tutkimuksessa huomioidaan monitoimijuudesta johtuvat erilaiset näkökulmat, monialaisuus, jolloin huomioidaan eri alueet, erilaiset toteutusajankohdat, volyymit sekä monitulkintaisuus, jolloin korostuvat erilaiset sisällöt ja niiden painotukset. Tulkinnallisuuden arvostaminen johtaa eri toimijoiden kokemusten ja niihin liittyvien merkitysten huomiointiin, erilaisten aineistojen koontiin ja myös laadullisten menetelmien käyttöön. (Nutbeam 2000b, Raphel 2000, Tones, Green 2004, Nyholm & Airaksinen 2011, Rycroft- Malone et al. 2011, Soininen 2011.) Metatason arvioinnissa pyritään löytämään erilaisissa konteksteissa toteutuneista interventioista ja kehittämistoimista myönteisen muutoksen aiheuttavat mekanismit. Soinisen (2011) mukaan metatason arviointi perustuu sosiaalisessa toiminnassa havaittavaan toistuvuuteen ja säännönmukaisuuteen, joka ilmenee kehittämisprojekteissa siten, että samantyyppiset valinnat ja menetelmät toimivat toisistaan poikkeavissa konteksteissa. Metatason arvioinnissa käytännön ratkaisuja tarkastellaan suhteessa tosiin ja vallitsevaan teoreettiseen viitekehykseen. Tarkoituksena on löytää erilaisia mikro- ja makrotason selitysmalleja ja niiden yhteyksiä sosiaaliseen todellisuuteen.

9 9 Carr ym. (2008) käyttävät käsitettä valtaannuttava kehittäminen ja arviointi kun he painottavat toimijoiden osallistamista. Valtaannuttavan kehittämisen ja arvioinnin tunnuspiirteitä ovat käytännöllisyys eli toimijoiden omien kysymyksenasettelujen huomioiminen, kytkeytyminen strategiseen suunnitteluun ja kontekstin huomioiminen. Carr ym. (2008) mukaan on tavallista, että toimintatapoja kehitetään ilman samanaikaista arviointiprosessia (myös Godin ym. 2007). Eri osapuolten näkemysten kattavuus ja erilaisten menetelmien yhteiskäyttö toteutuu heikosti (O Dwyer ym. 2007). Syinä siihen miksi arviointia ei ole liitetty mukaan mainitaan asiantuntijuuden ja ajan puute, usko interventioiden menestymiseen, kyvyttömyys tunnistaa arvioinnin tarkoitusta ja hyötyjä ja pelko siitä, että huonot arviointitulokset vaarantavat ohjelman/intervention jatkon ja hyödyntämisen sekä ulkopuolisen arvioinnin kustannukset (O Connor-Fleming ym. 2006). Terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan kontekstispesifyys hankaloittaa myös arviointityöhön resurssointia. Taustalla on ajatus siitä, että menestynyttäkin interventiota on vaikea saada onnistumaan uudessa kontekstissa (O Dwyer ym ) 2.4 Hankkeen tähänastinen toteutus Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi -hankkeessa on valmisteltu toimintamallin kehittämistä arvioimalla metropolialueen hankkeita: tutkija-arviointi hankedokumenttien perusteella (1200 sivua, 22 hanketta), hanketoimijoiden itsearviointi tätä varten laaditulla mittarilla (16 hanketta) ja hanketoimijoiden ryhmähaastattelut. Tulokset raportoidaan tieteelliseen aikakauslehteen toimitettavassa käsikirjoituksessa. Toimintamallin valmistelu pohjautuu myös kolmeen systemaattiseen kansainväliseen katsaukseen, jotka raportoidaan artikkeleina. Hankkeessa on järjestetty kutsuseminaari asiantuntijoille 11/12 ja tuloksista on raportoitu kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja kuntien työkokouksissa ja KatuMetron ohjausryhmässä. Tarkempi kuvaus hankkeen julkaisuista ja tulosten esittelyistä Liitteessä Pilotoinnin toteutus ja arviointi Syksyllä 2012 orientoidaan pilotointikohteeksi valikoituneiden hankkeiden vastuuhenkilöt ja toimijat alustavan toimintamallin sisältöön ja sen kehittämisprosessiin. Alustava toimintamalli

10 10 arvioidaan ja täsmennys- ja täydennystarpeet nimetään. Jokainen pilotointihanke määrittää oman prosessinsa mukaisesti hankkeessaan testattavat hyvät käytännöt ja uusien kehittämistarpeet ja laativat niihin perustuvan työsuunnitelman ja tukitarpeensa alkutalveen 2013 mennessä. Hankkeiden työn tueksi laaditaan suunnitelma opinnäytetöiden aloituksista. Työmuotoina ovat seminaarit, työpajat ja Metropolian ammattikorkeakoulun tutkijoiden hankevierailut ja asiantuntijatuki. Syksyn 2012 aikana kerätään toimintatutkimusta varten aineistoa hankedokumenteista ja yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista ja niiden analyysi käynnistetään loppuvuodesta Sovitaan hanketoimijoiden kanssa kehittämisprosessin dokumentoinnista. Syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana saatetaan kv-kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistetut hyvät käytännöt pilotointihankkeiden juurrutettaviksi. Hanketoimijoiden kompetenssi ja hankkeiden hallinta ja laatu paranee yhteistyön seurauksena. Vuonna 2013 tavoitteena on vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä tukevien hyvien käytänteiden testaus ja uusien kehittely sekä kehittämisprosessien eri vaiheiden saumattomuuden tukeminen. Vuoden 2013 lopulla alustava toimintamalli tarkennetaan ja täydennetään ja sen käyttöönottoa ja juurrutusta tukevien työvälineiden valmistelu tieto- ja viestintätekniikan sovellutuksin käynnistetään. Työmuotoina ovat seminaarit, työpajat ja Metropolian ammattikorkeakoulun tutkijoiden hankevierailut ja asiantuntijatuki. Hyvien käytäntöjen kehittelyn tueksi kutsutaan asiantuntijoita työpajoihin hyvin toteutuneista hankkeista. Työpajoissa mahdollistetaan hanketoimijoiden vertaistuki toisilleen. Tutkimusaineisto koostuu hankedokumenteista ja mallin kehittelyn prosessikuvauksista sekä yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista sekä hanketoimijoiden itsearvioinneista. Malli, kehittämisprosessi ja uudet työvälineet parantavat terveys- ja hyvinvointipalvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kehittämisprosessit tehostuvat, hanketoimijoiden kompetenssi lisääntyy ja kehittämistoiminnan johtaminen systematisoituu. Vuoden 2014 tavoitteena on toimintamallin dokumentointi, arviointi ja toimintamallin käyttöönoton valmistelu hankkeiden toteutuksen ja johtamisen osalta. Tavoitteena on myös toimintamallin käyttöönottoa ja juurrutusta tukevien koulutusmoduulien kehittäminen ja pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamisen, tulosten levityksen ja juurrutuksen tuki. Työmuotoina ovat Delphi-tekniikka, alueellisen asiantuntijaryhmän perustaminen, alueelliset ja valtakunnalliset seminaarit (asiantuntijat ja poliittiset päättäjät) ja työpajat. Arviointiaineisto koostuu hankedokumenteista, mallin kehittelyn prosessikuvauksista ja sen asiantuntija-arvioinnista sekä yhteisissä tilaisuuksissa käydyistä keskusteluista ja hanketoimijoiden itsearvioinneista ja kohderyhmilleen suuntaamistaan vaikuttavuuden arvioinneista. Tulosten myötä terveys- ja

11 11 hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus paranevat, kehittämisprosessit tehostuvat ja poliittisen päätöksenteon tueksi saadaan näyttöä. Tutkintoon johtava koulutus ja täydennyskoulutus vastaavat kehittämistyön osaamisvaatimuksia. Vuonna 2015 valmistuu toimintamallin viimeinen osa-alue: työelämän ja korkeakoulun yhteistyömalli ja toimintamalli levitetään kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön alueellisin, valtakunnallisin ja kansainvälisin seminaarein ja konferenssein sekä tieteellisinä julkaisuina ja asiantuntija-artikkeleina. Korkeakoulujen ja kaupunkien alueellinen yhteistyö tehostuu terveys- ja hyvinvointierojen tunnistamisessa, näyttöön perustuvien innovaatioiden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Kehittämistoiminnan synergiaetujen hyödyntäminen yli toimiala- ja kuntarajojen tehostuu. Taulukko 1. Toimintamallin arviointi toimintatutkimuksena. Ajankohta Arviointikysymykset Osallistujat ja aineistot Arvioinnin tulokset Syksy 2012, Miten alustava toimintamalli Pilotointikohteiksi Hanketoimijoiden kokemukset alkutalvi 2013 palvelee vaikuttavien ja valittujen hankkeiden kompetenssistaan, oman laadukkaiden terveys- ja toimijat, pilotointihankkeen kehittämistarpeista ja hyvinvointipalvelujen tuottamista? Millaisia täsmennyksiä ja täydennyksiä toimintamalliin ja Työpajojen arviointikeskustelut, hankedokumentit arviointi kansainvälisestä kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistettujen hyvien käytäntöjen siirtämisestä, käyttöönotosta ja juurrutuksesta pilotointihankkeiden toteutukseen Kehittämis- ja pilotointisuunnitelma tarvitaan? alustavasta toimintamallista neljässä eri Miten toimintamallia pilotoidaan? hankkeessa Millaisia hyviä käytäntöjä kehitetään ja miten? Kuvaus hyvien käytäntöjen kehittämisprosessista hanketoimijoita osallistamalla Vuosi 2013 Miten kansainvälisestä Pilotointikohteiksi Hanketoimijoiden kokemukset kirjallisuudesta ja aiemmista valittujen hankkeiden kompetenssistaan, oman hankkeista tunnistetut hyvät toimijat, pilotointihankkeen hallinnasta ja käytännöt soveltuvat käyttöön ja millaisia juurrutustoimia ne edellyttävät? Työpajojen arviointikeskustelut, hanketoimijoiden johtamisesta ja arviointi kansainvälisestä kirjallisuudesta ja aiemmista hankkeista tunnistettujen hyvien käytäntöjen

12 12 Millaisilla hyvillä käytännöillä itsearviointi, käyttöönotosta ja juurrutuksesta toimintamallia on täydennetty ja miten ne saadaan juurtumaan? Miten toimintamallin eri vaiheiden ja osien saumattomuutta tuetaan? hankedokumentit, mallin kehittelyn prosessikuvaukset neljässä hankkeessa Pilotoinhankkeissa koottu arviointitieto vaikuttavuudesta Hanketoimijoiden kokemukset kehitettyjen työvälineiden käyttökelpoisuudesta Vuosi 2014 Miten ymmärrettävänä, Pilotointikohteiksi Asiantuntija-arviot toimintamallin sovellettavana, valittujen hankkeiden kattavuudesta, sovellettavuudesta ja tarkoituksenmukaisena, toimijat, käyttööottoa siirrettävyydestä (eri toimialoilla ja siirrettävä, kattavana ja ja juurrutusta valtakunnallisesti) vaikuttavana toimintamallia pidetään? Miten hyvin toimintamalli tukee pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamista, tulosten levitystä ja juurrutusta? Miten toimintamallin käyttöönotto ja juurrutus kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutetaan? valmisteleva työryhmä, alueellisen ja valtakunnallisen arviointikierrokseen osallistujat (Delphitekniikka) Työpajojen arviointikeskustelut, hanketoimijoiden itsearviointi, hankedokumentit, Hanketoimijoiden arviot mallin käyttökelpoisuudesta pilotointihankkeiden vaikuttavuuden osoittamisessa, tulosten levityksessä ja juurrutuksessa. Asiantuntijoiden arviot tarjottavasta koulutuksesta ja sen sisällöstä mallin kehittelyn prosessikuvaukset neljässä hankkeessa Vuosi 2015 Millainen on pitkäjänteinen käyttöönottoa ja Asiantuntija-arviot yhteistyökäytänteistä, yhteistyömalli korkeakoulujen ja juurrutusta yhteisten kehittämishankkeiden työelämän kanssa? valmisteleva työryhmä, käynnistymisistä ja asiantuntijaresurssien uudelleen kohdentamisesta Toimintamallin käyttöön sitoutuneet tahot Esitysten ja julkaisujen määrä

13 Odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt Toimintamallin pilotointiin osallistuvat hanketoimijat neljän kunnan alueelta saavat lähes kolmen vuoden ajan työpajoissa asiantuntija- ja vertaistukea oman hankeprosessinsa edistämiseen ja arviointiin. Tämän voidaan odottaa lisäävän hanketoimijoiden osaamista, verkostoitumista ja tukevan pilotointiin osallistuvien hankkeiden menestyksestä toteutusta. Pilotointihankkeet ja toimintamallin kehittelyhanke lisäävät myös toistensa näkyvyyttä ja edistävät hyvien käytänteiden levitystä. Pilotointihankkeisiin voidaan kytkeä ammattikorkeakouluyhteistyön kautta opinnäytetöitä ja muita oppimistehtäviä, jotka puolestaan tukevat pilotointihankkeiden toteutusta. Samalla myös vahvistetaan alalle valmistuvien osaamista terveyden edistämisessä. Hanke tuottaa vaikuttavia ja laadukkaita palveluinnovaatioita tuottavan toimintamallin prosesseineen ja rakenteineen ja sen käyttöä tukevat työvälineet sekä kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyömallin. Malli on kansallinen ja eri toimialoille soveltuva. Hanke tuottaa myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmien koulutusmoduuleja, tieteellisiä artikkeleita, opinnäytetöitä ja esityksiä kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeessa saadaan toimintamallin konkreettiset sovellusesimerkit pilotointihankkeiden edustamilla terveyden ja hyvinvoinnin teemaalueilla. Yksityiskohtaisemmin toimintamallin käyttöönottoa ja juurrutusta koskevat tulokset ovat: - Tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä mallin ja sen kehittämiskokemusten jakamiseksi ja kehittämisprosessin edistämiseksi terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden hallintaan ja laadun kehittämiseen. (esim. wiki-sivusto, sähköiset tsekkauslistat/manuaalit): ohjelma mallin käyttöönottoon ja juurrutukseen, alueellinen tietopankki valmisteilla ja käynnissä olevista hankkeista ja alueellinen tietopankki hyvistä käytänteistä - Osaamiskuvaukset laadukkaiden ja vaikuttavien terveyden ja hyvinvoinnin palveluinnovaatioiden kehittämistyölle ja koulutusmodulit tutkintoon johtavaan perus- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä täydennyskoulutukseen sosiaali- ja terveysalalle - Mallin ja kehittämisprosessin raportointi: vuosittain esitykset kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa (3-4), vuosittain asiantuntija (1-2) - ja tieteelliset (1-2) artikkelit, vuosittain asiantuntijaluennot koulutuksissa ja työelämän kehittämistilaisuuksissa ym. (6-8), alueellinen ja valtakunnallinen seminaari - Toimenpidesuositukset korkeakoulu- ja kuntayhteistyölle sekä poliittiseen päätöksentekoon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

14 14 3. Luotettavuus ja eettiset kysymykset Aineistojen keräämisessä, aineistojen analysoinnissa ja tulosten esittämisessä luotettavuutta vahvistetaan laadullisissa tutkimuksissa yleisesti käytettyjen kriteerien pohjalta. Näitä ovat uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus, vahvistettavuus, totuusarvo, kiinteys ja neutraalisuus. Lisäksi luotettavuutta vahvistetaan kuvauksen elävyyden, metodologisen sopivuuden, analyyttisen täsmällisyyden ja teoreettisen loogisuuden perusteella. (Lincoln & Cuba 1985, Burns & Grove 2001, Springett 2010.) Aineistojen analysoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että käytettyjen arviointikriteerien sisältö- ja käsite validiteetti on hyvä. Tällä varmistetaan, että ei saada sattumanvaraisia tuloksia. Arviointikriteerit perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmien arviointia käsittelevään systemoituun kirjallisuuskatsaukseen ja ne on kehitetty kolmen tutkijan ryhmässä, jossa on vahva terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen substanssi- ja menetelmäosaaminen. Tulosten luotettavuuden arvioinnissa ja aineiston keräämisessä huomioidaan aineiston edustavuus kaupunkien ja AMK:jen kehittämistoiminnassa. Tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa noudatetaan yleisiä terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) tutkimuseettisiä ohjeita ja noudatetaan hyvän tieteellisen toiminnan periaatteita. Tutkimusluvat haetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungeilta sekä Metropolia ammattikorkeakoulusta. Tutkimukseen osallistuvilta pyydetään tietoinen suostumus. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kerätyt aineistot säilytetään asianmukaisesti. Tutkimusten tulokset esitetään siten, että yksittäiset hankkeet eivät tule niissä esille. Tuloksista tiedotetaan säännöllisesti kaikille tutkimukseen osallistuneille. Tutkimuksessa keskeisiä eettisiä kysymyksiä ovat tutkijoiden ja tutkimuksessa mukana olevien hankkeiden hanketoimijoiden osallistaminen ja yhteistyö ja tutkimusprosessin ennakointi. Hankkeen myöhemmissä vaiheissa korostuvat muutosvastarinnan huomiointi, kehittämismotivaation ylläpitäminen ja kehittämistyön "omistajuus" (Khanlou & Peter 2005). Tutkijoilta odotetaan valmiuksia yhteistyön luomiseen ja kyvykkyyttä sen ylläpitämiseen. Palveluinnovaatioita kehittävän hankkeen mallintaminen syntyy hanketoimijoiden yhteistyön tuloksena. Heidän osallisuutensa toiminnan kehittämiseen tulee kuvata tarkasti tuloksia raportoitaessa.

15 15 Tutkimukseen osallistuvat ovat asiantuntijoita toiminnan kehittämisessä ja tutkijat kehittämistyön dokumentoinnissa. Tutkimusprosessia ei voi ennakoida tarkasti etukäteen ja tämä on otettava huomioon tutkittavien informoinnissa ja tietoisen suostumuksen pyytämisessä. Muutosvastarintaa voidaan lieventää korostamalla kehittämistyön odotettavissa olevia hyötyjä ja jo toimivia hyviä käytänteitä. Myös hankkeen kuluessa annetaan palautetta kehityksestä ja se kytketään yhteistyöhön eikä kehittäjiin henkilökohtaisesti. Myös organisaatioiden johdon näkyvä sitoutuminen hankkeeseen vähentää muutosvastarintaa. Avoimen ja myönteisen ilmapiirin ylläpito on tärkeää kehittämismotivaation ylläpitämisessä. Tätä voidaan tukea monipuolisen viestinnän ja yhteisten kehittämiskokousten avulla. 4. Hankkeen toimijat ja johto Hanke toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien yhteistyönä. Metropolia Ammattikorkeakoululla on hankkeen johto- ja hallinnointivastuu. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii dosentti Elina Eriksson. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat rahoittavien organisaatioiden edustajat. Ryhmä on nimitetty ohjausryhmäksi, ja sen jäsenet ovat: Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, ohjausryhmän pj. ja hankkeen johtaja Arja Häggman-Laitila, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anne Rahikka, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anna-Maria Vilkuna, kehityspäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Eeva Honkanummi, va. kehityspäällikkö, Espoo Tuula Miettinen, erityisasiantuntija, Espoo Timo Cantell, päällikkö, Helsinki Sari Alm, tutkimuspäällikkö, Lahti Leena Pääkkönen-Tarvainen, erityisasiantuntija, Vantaa Projektiryhmä perustetaan pilotointihankkeiden projektipäälliköistä ja hankkeen tutkijoista ja tutkimusassistentista syksyllä 2012 ja sen tehtävänä on huolehtia toimintamallin pilotointisuunnitelman tarkentamisesta sekä toimintamallin yhteiskehittelyn ja arviointitiedon keruun organisoinnista, opinnäytetöiden kytkemisestä hankkeeseen, hankkeen tiedottamisesta ja rahoitusanomusten laadinnasta yhteisesti sovittujen toimitapojen mukaisesti. Pilotointihankkeet

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa

Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa Arja Häggman-Laitila T&K kehityspäällikkö, dosentti, Leena Rekola FT, yliopettaja Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä 2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Arjen taitojen paremmat käytännöt -foorumi 29.4.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotettiin tietoa

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

AMMATILLISEN OSAAMISEN

AMMATILLISEN OSAAMISEN AMMATILLISEN OSAAMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ - AMOS Tulevaisuuden ammatillisen osaamisen Kansainvälistymisen Digitalisaation Uusien oppimisratkaisujen ja modernin ohjauksen asialla Martti Majuri 27.01.2016 Yhteistyössä

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot