1 JOHDANTO LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 JOHDANTO... 3 2 LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET... 4 3 NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS..."

Transkriptio

1 SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOSILLE

2 2(31) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖRAKENNE VÄESTÖENNUSTEET SALOLAISTEN IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI VANHUSPALVELUIDEN PALVELURAKENNE KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE HENKILÖSTÖ KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET LIIKUNTA- JA KULTTURIPALVELUT OSALLISUUS, NEUVONTA JA OHJAUS KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT PALVELUT KOTIHOITO KOTIHOIDON TUKIPALVELUT OMAISHOITO TERVEYS-JA SOSIAALITYÖN PALVELUT SEKÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA JA HOITO PALVELUOHJAUS TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN HOIVAKODIT LYHYTAIKAIS- JA INTERVALLIHOITO DEMENTOITUNEIDEN HOITOPAIKAT TERVEYSKESKUSSAIRAALAN VUODEOSASTOT VANHUSPALVELUIDEN ORGANISAATIO VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISTAVOITEET VUOSILLE SUUNNITELMAN SEURANTA JA RAPORTOINTI KIRJALLISUUS... 30

3 3(31) 1 JOHDANTO Valtakunnallisissa vanhuspolitiikan tavoitteissa korostetaan yhtenevästi terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisäämistä, ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämistä, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämistä sekä mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaamista. Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Eläkeiän ja varsinaisen vanhuuden väliin jää usein varsin toimintakykyinen elämänvaihe. Suurinta palvelutarve on yhä useammilla vasta 85 ikävuoden jälkeen, elämän viimeisinä vuosia. Edellä mainitun ikääntymisen monivaiheisuuden vuoksi on ensisijaista kehittää kaupungin palveluja itsenäistä selviytymistä tukeviksi, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ikääntyneen elämässä jäisi mahdollisimman pieneksi. Väestön terveyden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden yhteistyö on tärkeää. Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman vuosille Laadittu kehittämisohjelma perustui tuolloin voimassa olleen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen linjauksiin. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelma on ohjannut palvelurakenteen ja toiminnan kehittämistä. Oman lisänsä palveluvalikon muotoutumiseen nykymalliseksi on aiheuttanut kaupungin heikko taloudellinen tilanne, joka tulee jatkumaan edelleen. Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi kokouksessaan vanhuspalveluiden kehittämisohjelman ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli ohjata kehittämisohjelman uudistustyötä lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) (jatkossa vanhuspalvelulaki) mukaiseksi. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin: Johannes Alaranta, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Heikki Liede, sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. varapuheenjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Soile Nurminen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Jani Salomaa, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Seppo Laitinen, vanhusneuvoston puheenjohtaja (varalla Sirpa Kallio) Kai Saarimaa, apulaiskaupunginjohtaja (kutsuttuna) Pertti Andelmin, vanhustenhuollon ylilääkäri Salla Lindegren, vanhuspalveluiden asiantuntija, ohjausryhmän sihteeri Hannele Lyytinen, vanhuspalveluiden päällikkö Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran , yhteensä kokoontumisia oli kolme. Vuonna 2012 hyväksyttyä kehittämisohjelmaa laadittaessa kuultiin muita tahoja kuten kaupungin vanhusneuvostoa, kolmannen sektorin toimijoita, kuten yhdistyksiä ja seurakuntia ja Salossa toimivia yksityisiä vanhuspalveluntuottajia. Tämän suunnitelman yhteydessä on kuultu vanhusneuvostoa ja kaupungin muita hallintokuntia. Liitteenä 1 on vanhusneuvoston ja liitteenä 2 ohjausryhmän lautakuntajäsenten vahvistettuna lautakunnan puheenjohtajalla kannanotot Vanhuspalveluiden suunnitelmaan vuosina Vanhuspalvelulaki sekä Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013) ovat ohjanneet Salon kaupungin vanhuspalveluiden suunnitelman vuosille laatimista. Suunnitelmassa on lisäksi huomioitu kaupungin strategisia linjauksia sekä talouden tasapainottamista koskevat vaateet. Suunnitelmassa on hyödynnetty vuonna 2012 hyväksyttyä vanhuspalveluiden kehittämisohjelmaa. Uudistetusta kehittämisohjelmasta käytetään nimeä suunnitelma vanhuspalvelulain mukaisesti. Tämä Salon kaupungin vanhuspalveluiden suunnitelma vuosille on laadittu siten, että siinä huomioidaan pitkällä tähtäimellä väestöennusteet ja niiden perusteella tehdyt palvelutarvearviot. Toisaalta suunnitelma painottaa vanhuspalvelulain mukaisesti tavoitteita ja toimenpiteitä vastuutahoineen vuosille Suunnitelma kohdistuu palvelurakenteen osalta pääosin 75 vuotta täyttäneiden tarpeisiin. Keskeisenä tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti ikääntyneiden palveluja, joita he tarvitsevat eri elämänvaiheissaan. Kaikki palvelut eivät ole sosiaali- ja terveystoimen järjestämiä, mutta kaikilla palveluilla ja palveluntuottajilla on yhteinen tavoite ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Suunnitelma sisältää palvelurakenteeseen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät keskeiset linjaukset. Se perustuu väestön hyvinvoinnin ja palveluiden nykytilan analyysiin sekä muutosten ennakointiin. Lähtökohtana ovat väestön tarpeet, paikalliset olot ja kaupungin voimavarat. Jonkinasteisen epävarmuustekijän suunnitelmatyöhön on tuonut tehty valtakunnallinen päätös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä jatkossa viidellä sotealueella. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestä-

4 4(31) misvastuussa olevien sotealueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa suunnitelman mukaisesti Tässä vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille käytetään käsitettä ikääntynyt väestö tarkoittaen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä. Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. 2 LAIT, LAATUSUOSITUKSET JA MUUT LINJAUKSET Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) tarkoituksena on: tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa; parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää; sekä vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Lain mukaan kunnan on laadittava valtuustokauden mittainen suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön tukemiseksi. Suunnitelmassa on: arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Uusi laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi astui voimaan kesällä Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Laatusuosituksessa esitetään seuraavat valtakunnalliset 75 vuotta täyttäneiden palveluita koskevat kattavuustavoitteet, joita kuntien tavoitteita asettaessaan on tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin: % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin % saisi säännöllistä kotihoitoa 6 7 % saisi omaishoidon tukea 6 7 % olisi tehostetussa palveluasumisessa 2-3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla Lisäksi laatusuositus on ottanut huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Meneillään olevat sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus sekä kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutokset tulevat aikanaan vaikuttamaan merkittävästi myös iäkkäiden palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Omaishoitoon ollaan valmistelemassa kansallista kehittämisohjelmaa, joka linjaa omaishoidon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Lisäksi tekeillä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeutta koskeva laki. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2012 julkaissut kansallisen muistiohjelman (STM 2012), jonka keskeiset tavoitteet ovat: Aivoterveyden edistäminen Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen

5 5(31) tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen Henkilöstö nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon strategisena voimavarana, jonka vahvistaminen on keskeisessä asemassa palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Ohjeistuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mitoitus on tasolla hyvä, kun se on 0,7-0,8. Kotihoidon henkilöstömitoitusta voidaan arvioida laatusuosituksen ohjeiden mukaan. Vanhuspalveluihin kohdentuu erilaisia valvontatoimia, joista keskeiset ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuositason seuranta vanhuspalvelulain toteutumisesta sekä Valviran kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon seurantakyselyt yksiköihin. Ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen toteutuminen kunnissa on osa THL:n vanhuspalvelulain seurantaa. Salon kaupungin perustehtävänä on peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Tavoitteena on, että kunta tarjoaa kaikille asukkailleen hyvin toimivat peruspalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Kaupungin arvot ovat rohkeus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja asiakaslähtöisyys. Salon kaupungissa on käytössä tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard), jonka avulla organisaation toiminta-ajatus, visio ja strategia voidaan yhdistää toimintaa ohjaavien mittareiden kokonaisuuteen. Mittaristolla tähdätään organisaation suorituskyvyn parantamiseen ja strategian toiminnallisuuden, tavoitteellisuuden ja mitattavuuden varmistamiseen. Vanhuspalveluissa on määritelty avainprosesseiksi kotona asumisen tukeminen ja ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen. Haasteellisena reunaehtona on nähtävä kaupungin vuosia jatkunut heikko taloustilanne, jossa on jouduttu tekemään merkittäviä palveluiden leikkauksia myös vanhuspalveluissa. 3 NYKYTILAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Vanhuspalveluiden tarvetta arvioitaessa olennaista on huomioida väestön ikärakenne, väestöennuste ja ikääntyneiden terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys. Näiden lisäksi seuraavissa luvuissa tarkastellaan taloutta, henkilöstä ja palvelurakennetta. Nykytilanteessa on haasteellista arvioida erityisesti muuttoliikkeen ja lainsäädännön muutosten vaikutusta väestökehitykseen. Muuttoliikettä voi lisätä mm. suurten ikäluokkien paluumuutto Saloon esim. talviasuttaviin kesämökkeihin. Kotikuntalain mukaiset vuoden 2011 alusta voimaan astuneet muutokset eivät ole tuoneet merkittävää muutosta palvelutarpeeseen. 3.1 VÄESTÖRAKENNE Salolainen 75 vuotta täyttänyt väestö on Tilastokeskuksen tietojen mukaan sijoittunut asumaan siten, että heistä 61,1 % asuu entisen Salon ja Halikon alueella. Iäkkäämmän väestön osalta on havaittavissa jonkin verran muuttoliikettä muista kaupungin alueista lähelle kaupungin keskustaa. Tämä näkyy muun muassa kaupungin keskustassa sijaitsevien vanhustentalojen asuntojen kasvaneena kysyntänä ja toisaalta haja-asutusalueiden keskuksien vanhustentalojen asuntojen tyhjenemisenä. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vuonna 2014 Salon asukkaista 75 vuotta täyttäneitä oli 10 %. Vastaava osuus koko maassa oli 8,7 %. Salo on Varsinais-Suomen kolmanneksi monikansallisin kaupunki (Taulukko 1). Vanhemmissa ikäryhmissä muun kuin suomen ja ruotsinkielisten osuus on vielä melko pieni. Kuitenkin tarkasteltaessa kaikkia Salossa asuvia ikäryhmiä, muunkielisten osuuden voidaan todeta kasvaneen suhteessa vuoden 2010 tietoihin.

6 6(31) Ikäluokat Koko väestö Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Taulukko 1. Salon väestö iän ja kielen mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus 2014). 3.2 VÄESTÖENNUSTEET Arvioiden mukaan Salon koko väestön määrällinen kehitys on lähitulevaisuudessa maltillinen. Ikääntyneen väestönosan kasvu sen sijaan on merkittävä. Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä myös muualla Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen väestön ennustetaan ikääntyvän muuta maata nopeammin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ikärakenne on näin ollen palveluiden järjestämisen ja palvelukustannusten kasvun hillitsemisen näkökulmasta erityisen haastava. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä Salossa kasvaa vähitellen (Kuvio 1). Suuret ikäluokat tulevat vuoden 2025 tienoilla palvelujen tarpeeseen. Tuolloin 75 vuotta täyttäneitä on väestöennusteen mukaan 8194, mikä on lähes kolmannes (2592 henkilöä) enemmän kuin vuonna Kuvio 1. Väestöennuste ( vuotiaat sekä 85 vuotta täyttäneet). 3.3 SALOLAISTEN IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyminen nähdään monivaiheisena. Työuran päättymisen ja varsinaisen vanhuuden väliin on pitkän iän oloissa muodostunut uusi elämänvaihe, josta on alettu käyttää nimitystä kolmas ikä. Suurin osa vanhuuseläkeläisistä elää kolmatta ikäänsä varsin aktiivisesti ja käyttää tarvittaessa samoja sosiaali- ja terveyspalveluja kuin muukin väestö. Toisaalta noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotihoitoa ja/tai ympärivuorokautista hoivaa. Suurinta palvelutarve on niin sanotussa neljännessä iässä, joka yhä useammilla alkaa vasta 85 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. Puhutaan myös viidennestä iästä, jolla tarkoitetaan vaihetta, jolloin hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan elämän viimeisiä vuosia. Tulevaisuudessa väestön ikääntymisestä johtuva palveluntarpeen kasvu riippuu siitä, miten ikääntyneiden terveys ja toimintakyky jatkossa kehittyvät. Haasteita myönteisen kehityksen jatkumiselle asettavat mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja muiden päihteiden käytön yleistyminen sekä mahdollisesti myös työelämän koventuvat vaatimukset.

7 7(31) Salolainen ikääntynyt on aktiivinen toimija ja voimavara. Tämä näkyy esimerkiksi vireässä yhdistystoimintaan osallistumisessa. Salolaiset ikääntyneet osallistuvat kaupungin päätöksentekoon muun muassa vanhusneuvostossa. Ikääntyneet huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan harrastamalla ja pitämällä yllä sosiaalisia suhteitaan. He ovat myös merkittävä voimavara muiden salolaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Salon kaupungin tulee omalla palvelutuotannollaan kaikin tavoin tukea ja vahvistaa tätä aktiivisuutta ja osaamista. Salossa on myös ikääntyneitä, jotka ovat syrjäytyneet sosiaalisista verkostoista, harrastuksista sekä päätöksenteosta. Palvelujärjestelmässä tulee olla mekanismeja, joiden avulla tavoitetaan erityisesti nämä syrjäytyneet. Kaupungissa tulee olla avoimia yhteisöjä, joihin on luontevaa tulla ja joissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja harrastuksiin. Toimintakykyä heikentäviä tekijöitä Ikääntyneiden toimintakykyä heikentävistä tekijöistä voidaan nostaa tutkimusten perusteella esiin muistisairaudet, kaatumiset, vähäiset sosiaaliset kontaktit, masennus, yksinäisyys sekä lisääntynyt alkoholin käyttö. Myös ikääntyminen itsessään tuo ajan myötä toimintakyvyn heikkenemistä. Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen elämänlaatua heikentävä ja avun tarvetta aiheuttava tekijä. Niiden varhainen toteaminen ja hyvät hoitokäytännöt sekä kotihoito viivästyttävät raskaimpien palvelujen tarvetta. Vanhuspalveluissa on käynnistetty vuoden 2014 alusta muistisairaan ikääntyneen kotona asumisen tukemisen kehittäminen sisäisenä kehittämiskohteena. Alustavan selvityksen (RAVA 2013) mukaan 65 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista (N=802) muisti oli alentunut 327:llä ja muistamattomia oli 87, yhteensä siis 414 asiakasta. Tällä perusteella voidaan todeta, että yli puolella kotihoidon asiakkaista on muistiongelma. Tehdyn selvityksen mukaan joka kolmas kotihoidon asiakas on yksinasuva, jolla on muistiongelma. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys tulee Salossa kehittymään väestöennusteiden mukaan seuraavasti (Kuvio 2): Vähäiset sosiaaliset kontaktit, masennus ja yksinäisyys ennakoivat heikkoa kotona selviytymistä. Kotona yksin asuvat, huonokuntoiset, masentuneet ja heikon tukiverkoston omaavat vanhukset tarvitsevat eniten myös kotihoidon palveluita. Yksinäisyys on merkittävä ongelma monille ikääntyneille. Yksin asuvien vanhusten määrää pidetään eräänä keskeisenä palvelutarpeen osoittimena. Salon seurakunta on mukana IkäArvokas -hankkeessa Hanke painottuu etsivään ja osallistavaan vanhustyöhön. Varsinais-Suomessa pilottiseurakuntina ovat Salo, Pöytyä ja Katariina. Hankkeessa etsitään heikoimmas Yhteensä Kuvio 2. Muistisairaiden määrä Salossa väestöennusteiden mukaan ikäryhmittäin vuonna 2014 ja Ikääntyneiden kaatumiset ovat keskeinen kotona asumista uhkaava tekijä. Tutkimusten mukaan kaatumisriskiä lisäävät useat tekijät, kuten liikkumiseen ja tasapainoon liittyvät asiat ja aiemmat kaatumiset, ravitsemus ja erilaiset sairaudet sekä lääkehoidot. Riskitekijät esiintyvät vain harvoin yksinään, vaan ne kasaantuvat tyypillisesti samoille ihmisille. Salon terveyskeskuksessa suoritettiin 75 vuotta täyttäneiden kaatumispotilaiden lääkityksen arviointi -hanke syksyllä Aiemmin oli tehty havainto, että murtumapotilailla oli käytössään kaatumiselle altistavia lääkkeitä. Sisäisen hankkeen seurauksena päädyttiin käytäntöön, jossa farmaseutti tarkistaa kaikkien 75 vuotta täyttäneiden kaatuneiden potilaiden lääkelistan ja lähettää arvioinnin hoitavalle lääkärille. Tähän liittyvä ohjeistus otetaan käyttöön keväällä 2014 vanhuspalveluissa kaatumisen ehkäisemiseksi.

8 8(31) sa asemassa olevia yli 65-vuotiaita, jotka ovat eri syistä jääneet yksin ja vaille tukea. Käytännössä rakennetaan vertaistukea ja madalletaan kynnystä palveluihin. Kaupungin vanhuspalvelut on osaltaan mukana hankkeessa. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt luvun alusta lähtien ja raittiiden osuus on vähentynyt. Erityisesti huomioitavaa on iäkkäiden naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Tulevaisuudessa alkoholinkäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska erityisesti suurten ikäluokkien alkoholin käyttö on runsaampaa kuin tämän hetken iäkkään väestön. Tilastojen (THL 2010) mukaan Salossa ostetaan alkoholijuomia 100 %:n alkoholina 8,2 litraa asukasta kohden, mikä on hieman alhaisempi koko maan lukuun verrattuna (8,3 l/asukas). Ikääntyneiden alkoholijuomien kulutuksesta ei sen sijaan ole tietoja saatavilla. A-klinikan Rolle-työ tarjoaa päihdehoitoa niille asiakkaille ja heidän omaisilleen, jotka eivät pääsääntöisesti kykene itse hakeutumaan A-klinikalle. Vuoden 2013 aikana asiakkaita oli yhteensä 84. Asiakkaiden ikäjakauma on hieman nuorentunut aiemmista vuosista, yli 65 - vuotiaita oli 46. Rolle-työn toimintamuotoina olivat asiakkaan tukitarpeen arviointi, konsultaatio ja kotikäynnit, keskustelut sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Yhteistyö Salon kaupungin kotihoidon tiimien, mielenterveystyön kotikuntoutuksen ja Salon Muistiyhdistyksen projektityöntekijöiden kanssa on tiivistä. Lisäksi uudeksi merkittäväksi yhteistyötahoksi nousi toukokuussa 2013 avattu Hillerinkujan asumispalveluyksikkö. Ikääntyessä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät asteittain. Yleensä toimintakyvyn alenemiseen liittyy jokin rappeuttava pitkäaikaissairaus. Aluksi karsiutuvat vaativimmat toiminnot, kuten yhteiskunnallinen harrastustoiminta. Seuraavassa vaiheessa ongelmia ilmenee niin sanotuissa välinetoiminnoissa, kuten pankkiasioiden hoitamisessa, siivouksessa ja puhelimen käytössä. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen ulottuu päivittäisiin perustoimintoihin. Noin puolet 85 vuotta täyttäneistä tarvitsee ulkopuolista apua. Laajan tutkimuksen mukaan kotihoitoon tulevat asiakkaat ovat nykyisin 80,7 vuotta vanhoja ja heistä 68 % on naisia. Samansuuntaisia päätelmiä voi tehdä Salon tilanteesta tarkastelemalla esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden ikärakennetta. Salossa kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on noussut jatkuvasti. Vuonna 2013 se oli 80,5 vuotta kun keski-ikä koko maassa oli 79,4 vuotta. Ympärivuorokautiseen hoitoon sijoitettujen keski-ikä on neljänä viimeisenä vuonna ollut 84 vuotta. 3.4 VANHUSPALVELUIDEN PALVELURAKENNE Vanhuspalveluiden kattavuus 75 vuotta täyttäneiden osalta on Salossa kehittynyt myönteisesti ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksen suuntaan (Kuvio 3). Kuvio 3. Vanhuspalveluiden kattavuuden kehitys 75 vuotta täyttäneiden osalta Salossa ja koko maassa. (THL, Sotkanet 2013). Viimeisin Sotkanet-tilasto on vuodelta Sen mukaan Salossa oli kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä 91,3 %, mikä on laatusuosituksen mukaista. Säännöllisen kotihoidon kattavuus oli 15,2 %, mikä on yli laatusuosituksen. Omaishoidon tuki oli 4,6 %, mikä on alle laatusuosituksen, mutta kuitenkin korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kaikkiaan voidaan em. perusteella todeta, että omaishoidon tukea lukuun ottamatta kotona asuminen ja sinne annettavat palvelut toteutuvat Salossa kattavasti ja suositusten mukaan.

9 9(31) Tehostettua palveluasumista on suosituksiin nähden edelleen liian vähän. Salossa osuus on 4,1 % kun uusi suositus linjaa kattavuudeksi 6-7 % 75 vuotta täyttäneille. Vastaavasti ns. laitoshoidon osuus on 4,5 %, kun uusi suositus määrittää kattavuuden 2-3 %:iin. Ympärivuorokautisen hoidon kokonaiskattavuus Salossa oli vuoden 2012 Sotkanet tietojen mukaan 8,6 % ja uusi suositus linjaa kokonaiskattavuudeksi 8-10 % (Taulukko 2). Suuria muutoksia ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista tehdä. Nykyiset hoivayksikkökiinteistöt ovat kunnoltaan hyviä, joten niitä ole syytä lakkauttaa. Niitä ei ole kuitenkaan mahdollista muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi järjellisin kustannuksin. Kotona asuvat 91,3 % Kotihoito 768 Omaishoito 276 Tehostettu palveluasuminen 247 Hoivakoti 241 Ympärivuorokautinen hoito yhteensä Taulukko 2. Vanhuspalveluiden asiakkaiden määrä Olennaista on tarkastella palvelurakennetta kokonaisuutena eikä vain esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon sisäistä rakennetta tarkastelemalla. Salon vanhuspalveluissa kehitys on ollut kotona asumisen ja sinne annettavien palveluiden suuntainen. Merkittävää talouden kannalta on ollut myös ympärivuorokautisen hoidon kokonaiskapasiteetin vähentäminen. Vuonna 2008 Salossa oli ympärivuorokautisen hoidon paikkoja 10,4 %:lle 75 vuotta täyttäneistä, nyt luku on 8,6 % ja tulee jonkin verran laskemaan vuosina Kajalakodin lakkauttamisen johdosta. Kaikkiaan on vähennetty vuosien aikana yhteensä 95 paikkaa, jonka kustannusvaikutus on vuositasolla 4,5 milj. euroa. Salon vahvuutena on viime vuosina ollut lisäksi vähäinen terveyskeskussairaalan vuodeosaston paikkojen käyttö pitkäaikaishoidossa suhteessa muun maan tilanteeseen. 488 Tulevaisuus tuo haasteita tilanteeseen, koska 75 vuotta täyttäneiden osuus alkaa vuoden 2020 jälkeen nousta merkittävästi nykyisten väestöennusteiden perusteella. Palveluiden tarve kasvaa kaikissa palvelumuodoissa (Taulukko 3), mikä asettaa tulevaisuudessa mittavat haasteet palvelutuotannolle. Tutkijoiden mukaan tulevaisuuden vanhukset ovat aktiivisempia ja parempikuntoisia sekä vaativampia kun vanhuspalveluiden haasteet muuttuvat fyysisen kunnon ongelmista mielen ongelmiin. Fyysisistä syistä johtuva laitoshoidon tarve ei silti poistu kokonaan. Edellä olevasta huolimatta vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat. Lisäksi muistisairauksien määrä kasvaa. Tulevaan palvelutarpeeseen tulee varautua panostamalla ennalta ehkäisyyn sekä huomioimalla omais-, koti- ja ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrän kasvu sekä talous- ja henkilöstöresurssien että toiminnan edelleen kehittämisellä Kotona asuvat 91,5 % 91,7 % 92 % 92 % 92 % 92 % Kotihoito 13 % Omaishoito 6 % TPA 6 % Hoiva 2 % Ympärivuorokautinen hoito yhteensä Taulukko 3. Väestöennusteeseen suhteutettu palvelutarvearvio (75 vuotta täyttäneet). Vuonna 2025 on 75 vuotta täyttäneitä merkittävästi enemmän kuin nyt, yhteensä noin 3500 henkilöä. Jos ikääntyneet henkilöt siirtyvät palveluiden piiriin kattavuusarvioiden mukaisesti lisääntyy kotihoidon asiakaskunta yli 300:lla, omaishoidettavat noin 150:llä ja ympärivuorokautisen hoidon paikkatarve kasvaa yli 150 paikalla. Nykytietämyksen mukaan tulevat ikääntyneet ovat yhä terveempiä. Heillä on myös nykyiseen tilanteeseen verrattuna aiempaa enemmän varallisuutta ja tietämystä hankkia palveluja. Kotona asuminen yhä kehittyvine palvelumuotoineen tullee taittamaan kuntasektoriin kohdistuvien raskaiden palveluiden tarvetta. On siis odotettavaa, että palvelutarpeen määrä ei ole suoraviivainen suhteessa ikääntyneiden määrään. Tätä kehitysnäkymää todentaa osin myös taulukon 4 esittämä kehityskulku vuo-

10 10(31) sina Taulukossa on kuvattu ympärivuorokautisen hoidon viikkotason seurantaa alkaen. Terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla odottajien määrä on pysynyt vakiona vanhuspalveluiden vähentyneestä paikkamäärästä huolimatta. Vuosi Odottajat terveyskeskussairaalassa ka/vko Erikoissairaanhoidon lähetteet ka/vko Ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärä (omat + ostopalvelut) ( alkaen) ( asti) 488 (- 37 paikkaa) Taulukko 4. Vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon odottavat, lähetteet ja paikkamäärät KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Salon kaupungin taloudellinen tilanne: yhteisöverokertymän pienentyminen, kasvava työttömyys ja ikääntyvä väestö aiheuttavat erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon. Laatusuositusten (2001, 2008 ja 2013) yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ohjeistaa kuntia sellaiseen palvelurakenteeseen, joka toteutuessaan hillitsisi kustannusten kasvua. Kustannukset kasvavat joka tapauksessa, koska ikääntyneiden määrä kasvaa. Kunnassa tehtävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa kustannuskehityksen suuruuteen. Salossa vanhuspalveluissa on tehty palvelurakenneuudistusta vuodesta 2009 alkaen. Palveluiden painopiste on siirtynyt merkittävästi kotona asumisen ja kotihoidon suuntaan. Samalla ympärivuorokautisen hoidon osuus on laskenut. Kaupungin yhä tiukkeneva taloustilanne on johtanut lisäksi palveluiden leikkauksiin. Vuosille on hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma, jossa vanhuspalveluihin kohdentuu 1, 7 miljoonan euron leikkaukset. Alla olevassa taulukossa 5 on kuvattu tehtyjä toimenpiteitä vaikutuksineen sekä suunniteltuja toimenpiteitä. Vuosi Tehty leikkaus/rakennemuutos/suunnitellut leikkaukset Ympärivuorokautisen hoidon paikat Vaikutukset /hlöstömäärä/paikkamäärä 95 paikkaa vähemmän 4,5 milj. euroa/vuositasolla ( ) Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen 27 paikkaa (79 52) (alkodem.lisäys 5 vuonna 2013) 2012 Mariakodin lakkauttaminen 2 vakanssia kotihoitoon 2012 Kaupungin päivätoiminnan lakkauttaminen Särkisalokodin lakkauttaminen (sis. ensimmäiseen) Omaishoidon tukipalkkion leikkaaminen Kukonkallion kanttiinin lakkautus (Pienet purot) Siivouksen ostopalveluiden lakkautus (Pienet purot) Siivouksen palvelusetelin lakkautus (Pienet purot) Kajalakodin lakkauttaminen (sis. ensimmäiseen)

11 11(31) 2014 Pahkavuoren uudet tilat/kukonkallion Rauhala-osaston lakkauttaminen / 5 vakanssin vähentäminen 2014 Tukipalveluiden vähentäminen / 5 vakanssin vähentäminen 2014 Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen / 4 paikkaa vähenee 2015 Tukipalveluiden vähentäminen / 5 vakanssin vähentäminen 2015 Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen / 3 paikkaa vähenee 2016 Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen / 3 paikkaa vähenee Taulukko 5. Vanhuspalveluiden leikkaukset ja rakennemuutokset Palvelurakenteen muutosten ja tehtyjen palveluiden leikkausten johdosta vanhuspalveluiden talous on pysynyt hallittuna (Kuvio 4). Kuvio 4. Vanhuspalveluiden toimintatuotot ja kulut HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja koulutusrakenne Yhtä aikaa väestön ikääntymisen ja palvelutarpeiden kasvun lisääntyessä on nähtävissä henkilöstön ikääntyminen ja eläköityvien määrän kasvu seuraavien vuosien aikana. Vanhuspalveluiden vakituisesta henkilöstöstä 42 % on 50 vuotta täyttäneitä (Kuvio 5). Henkilöstön keski-ikä on 45,5 vuotta. Runsas neljännes henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana.

12 12(31) Kuvio 5. Vanhuspalveluiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne ( ) Henkilöstövoimavarat on turvattava työvoima- ja koulutuspoliittisin keinoin, jotta kasvaviin palvelutarpeisiin voitaisiin vastata. Jo nyt on nähtävissä työvoiman saannin vaikeutuminen, jonka vuoksi tulevaisuudessa kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta tulee kiristymään. Haasteena on Salon kaupungin erottuminen positiivisena ja vetovoimaisena työnantajana muista kaupungeista ja työnantajista. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta yhteistyö seudun oppilaitoksen kanssa on tärkeää. Vanhuspalveluiden yksiköt tarjoavat vuosittain työssäoppimispaikan sadoille opiskelijoille. Henkilöstömääriä suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kulloinkin voimassaolevia sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia henkilöstömääristä. Valtakunnallisten suositusten lisäksi huomioidaan aina myös toiminnalle asetetut tavoitteet sekä asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten hoivatyöntekijät, hoitajat, perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoivatyöntekijöitä tai laitoshuoltajia, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella, kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wc-käynneillä. Silloin, kun hoivatyöntekijöiden ja laitoshuoltajien työ käsittää esimerkiksi vain siivoustehtäviä, heitä ei lasketa henkilöstömitoitukseen (STM 2006). Kotihoidon henkilöstömitoituksen arviointi on haasteellista. Kotihoidon henkilöstön laskennallisen arvioinnin perustana voidaan käyttää laskentakaavaa, jossa lasketaan yhteen asiakkaille päätöksillä myönnetty palveluaika ja kotihoidon henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä oleva aika. Kun jaetaan asiakkaille päätöksellä myönnetty palveluaika yhden hoitotyöntekijän keskimäärin käytettävissä olevalla välittömän asiakastyöajan tuntimäärällä, saadaan selville tarvittavan henkilöstön lukumäärä. Tätä arviointia voidaan soveltaa sekä toteutuneen arviointiin että suunniteltaessa ja ennakoitaessa tulevaa. Viime kädessä kotihoidon henkilöstömitoituksen arviointi on kuitenkin riippuvainen paikallisista olosuhteista ja paikallisesta palvelukokonaisuudesta. (STM 2013, STM 2009 a). Ympärivuorokautisen hoivan (hoivakodit ja tehostettu palveluasuminen) henkilöstömitoitus tulee olla suosituksen mukaan vähintään 0,5 0,6 hoitotyöntekijää/asiakas/vuorokausi. Henkilöstömitoitus 0,6 katsotaan suositeltavaksi, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarvetta. Nykytilanteessa Salossa ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,58. Henkilöstön koulutusrakennetta suunniteltaessa on otettava huomioon toiminnan sisältö. Asiakkaiden toimintakykyä tukeva toimintamalli ohjaa myös osaltaan koulutusrakenteen suunnittelua. Tulevaisuudessa korostuu osaamisen laaja-alaisuus. Tämä mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä ja osaaminen on siirrettävissä paikasta toiseen. Vanhustyön valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vanhuspalveluissa toimivilta edellytetään sosiaali- ja /tai terveysalan koulutusta. Salon kaupungin vanhuspalveluiden henkilöstöstä suurin osa on lähihoitajia, perushoitajia, kodinhoitajia ja sairaanhoitajia. Kuviossa 6 on kuvattu henkilöstön koulutusrakennetta.

13 13(31) Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden hoito niin kotona kuin ympärivuorokautisessa hoivassa edellyttää sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista. Kuvio 6. Vanhuspalveluissa toimivan henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön osaaminen Henkilöstön osaamisen perustana ja sen kehittämisen lähtökohtana on koulutetun henkilöstön ammatillinen perustutkinto ja siihen liittyvä täydennyskoulutus, joka osaltaan tähtää laajaan gerontologiseen näkemykseen vanhenevasta ihmisestä. Täydennyskoulutuksella sekä tukemalla ja kannustamalla henkilöstöä työnkiertoon kehitetään ja yhtenäistetään osaltaan työkäytäntöjä vanhuspalveluissa. Vanhuspalvelulaissa säädetään henkilöstön määrästä ja osaamisesta. Lain mukaan (20 ) toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrän ja toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Tällä hetkellä noin 8 % kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstöstä on ilman varsinaista sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa. Koulutuksen puute vaikeuttaa arkipäivän työnjakoa mm. lääkehoidon ja muiden sairaanhoidollisten työtehtävien osalta. Salon kaupungin yleisten koulutusperiaatteiden mukaisesti voidaan työntekijälle tarjota mahdollisuus hankkia sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinto oppisopimuskoulutuksella. Ammatillisen koulutuksen lisäksi työsuhteen alussa tai uusien toimintamallien tai välineiden käyttöön oton yhteydessä tarvitaan aina perehdytystä. Onnistunut perehdytys edistää sekä uuden työntekijän että työyhteisön työtyytyväisyyttä. Yleinen perehdytysmateriaali löytyy Santrasta ja lisäksi yksiköissä ovat omat perehdytyskansiot. Kehityskeskustelut toteutetaan Salon kaupungin yleisten ohjeiden mukaisesti. Kehityskeskustelut ovat yksi keskeinen johtamisen työkalu, jolla pyritään siihen, että työntekijän tavoitteellinen työskentely ja omaan työhön vaikuttamismahdollisuudet kohtaavat. Vanhuspalveluiden henkilöstön täydennyskouluttautumista ohjaavat merkittävästi sekä lainsäädäntö että sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussuositukset (STM 2004; 2006). Vanhuspalveluiden täydennyskouluttautuminen toteutetaan Salon kaupungin yleisten koulutusperiaatteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimessa toimii koulutustyöryhmä, joka keskitetysti suunnittelee koulutuksia ja koulutuksiin liittyviä linjauksia. Suurin osa vanhuspalveluiden koulutuksista toteutetaan laajoina sisäisinä koulutuksina, jotka tavoittavat mahdollisimman kattavasti henkilöstöä eri toimintayksiköissä. Henkilöstön koulutus pohjautuu perustehtävästä nousevaan työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen kehittymistarpeeseen. Työntekijät osallistuvat vastuutehtäviensä edellyttämään täydennyskoulutukseen. Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvoinnissa on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Selkeä johtaminen, toimivat työjärjestelyt, yhdessä sovitut ja oikeudenmukaiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ovat olennaisia osia työhyvinvoinnissa. Työkykyyn vaikuttavat työntekijän terveys, voimavarat ja ammattitaito.

14 14(31) Salon kaupungissa on käytössä varhaisen tuen toimintatavan malli (sujuva). Varhaisen tuen toimintatavan tavoitteena on, että haasteisiin työn sujuvuudessa voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja siten ennaltaehkäistä niiden pahenemista. Toimintatavan mukaisesti esimiehen vastuulle kuuluu työyhteisön tilan ja työntekijöiden tilanteiden seuranta sekä tarpeen vaatiessa niihin liittyvien hälytysmerkkien puheeksi ottaminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen. Kaikkien työyhteisön jäsenten on hyvä tiedostaa roolinsa yksikön työn sujuvuuden ja hyvinvoinnin varmistajina sekä tarvittaessa tukea esimiestä tuomalla esille huoltaan yhteisön toimivuudesta tai työtoverin tilanteesta. Varhaisen tuen hyöty tulee esiin mahdollisuutena ehkäistä uusia sairauslomia, työkyvyn menetystä ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Henkilöstön saatavuus Salon kaupungissa toimii keskitetyn rekrytoinnin yksikkö. Keskitetyssä rekrytoinnissa on huomattavia hyötyjä sekä työntekijälle että työyhteisölle. Sijaisille keskitetty rekrytointi mahdollistaa pidempiä yhtäjaksoisia sijaisuuksia. Keskitetty rekrytointi voi avustaa esimiehiä myös vakituisen henkilöstön rekrytoinnissa järjestämällä haastatteluja ja valmistelemalla valintaprosessia. Sijaisten koulutuksen järjestäminen ja työpaikkakohtaisen perehdytyksen järjestäminen auttaa yhdenmukaistamaan toimintatapoja ja mahdollistaa lähiesimiesten työn kohdentamisen varsinaiseen asiakas- ja esimiestyöhön. Rekrytointiyksikön toimintaan voi liittyä ennakoiva rekrytointi, henkilöstön uudelleen sijoittelu ja sijaisvälitys. Kuntasektorilla on aktiivisesti etsitty mahdollisuuksia korvata määräaikaisia sijaisia esimerkiksi ns. vakituisilla sijaisilla eli varahenkilöjärjestelyillä. Vakituisille sijaisille rakentuva järjestelmä on käyttökelpoinen suurissa työnantajayksiköissä, joissa sijaistarve on jatkuva. Vakituisena sijaisena toimiminen edellyttää työntekijältä halua työskennellä ympäristössä, jossa työtehtävät, työpiste ja työtoverit vaihtuvat tiheään. Salon kaupungin vanhuspalveluissa on osittain käytössä varahenkilöjärjestelmä. Varahenkilöjärjestelmästä on hyviä kokemuksia. Varahenkilöstön toimivuus edellyttää työn erityispiirteisiin nähden soveltuvaa henkilöstöä. 4 KOTONA ASUMISEN TUKEMINEN 4.1 YMPÄRISTÖ JA KULKUYHTEYDET Onnistunut ikääntyneen toimintakyvyn edistäminen edellyttää yhtäältä monipuolisia ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaisen mukaantulon käytäntöjä kaupungin toimialojen lisäksi yksityisessä palvelutuotannossa sekä kolmannen sektorin toiminnassa. Toisaalta ikääntyneitä tulee vastuuttaa kantamaan huolta omasta hyvinvoinnistaan. Kaupunkisuunnittelu Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu ulottuu elinympäristön, asuinalueiden ja liikenteen kehittämiseen sekä liikkumisen, turvallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Väestön ikärakenteen muutos ja palvelutarpeen kasvaminen luovat muutospaineita koko kaupungin toimintaympäristölle. Asumisympäristön esteettömyys ja turvallisuus parantavat ikääntyneiden toimintakykyä ja edistävät hyvinvointia sekä terveyttä. Esteetön ja turvallinen ympäristö mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Salon kaupungissa ympäristön yleinen viihtyvyys ja esteettömyys huomioidaan huolehtimalla viheralueista, teiden kunnossapidosta ja rakentamalla mahdollisimman esteettömiä kulkureittejä. Edellä mainitut tekijät tukevat kaikkien väestöryhmien liikkumista ja innostavat siihen. Väestötilastojen (Tilastokeskus ) mukaan ikääntyneet hakeutuvat keskustaan ja hajaasutusalueiden keskuksiin. Asumisen keskittymät haja-asutusalueiden keskuksissa ja keskusta-alueilla mahdollistavat osaltaan lähipalvelujen säilymisen eri puolilla kaupunkia ja siten edistävät ikääntyneiden itsenäisen elämisen ja toimimisen mahdollisuuksia. Asuminen Suurin osa ikääntyneistä asuu omissa asunnoissaan. Esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa asunnonmuutostöillä ja apuvälineiden avulla. Salon kaupunki myöntää korjausavustuksia ikääntyneen väestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan 40 % korjauskustannuksista. Vuosittaiset hakuajat ilmoitetaan Salon Seudun Sanomissa. Hakuaikana lomakkeita on saatavana rakennusvalvontatoimistosta.

15 15(31) Vammaispalvelulain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan Sosiaaliviraston vammaispalveluista. Hakemuksia on tullut suhteellisen vähän, määrä vastaa aiempaa keskusta-alueen määrää. Asunnon muutostyöprosessi voi lähteä liikkeelle asiakkaan tai ammattihenkilön toimesta. Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti tekevät arvion muutostyön tarpeesta ja rakennusmestari arvioi muutostyön teknisen toteuttamisen. Ikääntyneiden asuntojen muutostyöt koskevat usein kynnysten tai ammeen poistoa tai luiskan rakentamista. Sosiaalihuoltolain mukaisia asunnonmuutostöitä haetaan vanhuspalveluiden palveluohjaajalta. Nykyään uudet asunnot rakennetaan elinkaariajattelun mukaan, jolloin jo rakentaessa huomioidaan mahdolliset liikkumisen rajoitukset ja apuvälineiden tarve eri elämän vaiheissa (Ympäristöministeriö 2013). Ikääntyneiden palveluasumisen tarvetta tulevaisuudessa on selvitetty valtakunnallisella tasolla. Yleinen asumisolojen paraneminen vähentää tavallisen palveluasumisen tarvetta. Vanhuspalveluissa on vain yksi tavallisen palveluasumisen yksikkö, Perniökoti. Salon kaupungilla on viisi suhteellisen iäkästä vanhustenvuokrataloa, joista kolme sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa (Alhainen, Moisio ja Helsingintie 15), yksi on Suomusjärvellä ja yksi Kiikalassa. Kaupungin vanhustenvuokrataloihin hakeudutaan palveluohjauksen/sas-toimiston kautta. Taloista useat on rakennettu luvuilla ja vaatisivat mittavaa saneerausta. Ikääntyneen väestön omat asunnot ovat nykyisin hyväkuntoisia ja mukavuuksin varustettuja. Näillä perusteilla ei ole tarpeellista saneerata tai uudisrakentaa vanhustentaloja ilman erityisperusteita. Edellä mainituista vanhustenvuokrataloista Helsingintie 15 kiinteistö on uusin ja hyväkuntoisin. Lisäksi Moision vanhustentalon asunnot on pääosin saneerattu vuosina ja myös vanhustentalon sisäpiha-alue on kunnostettu. Kaupungin alueelta löytyy myös useita yhdistysten ja säätiöiden palveluasuntoja. Apuvälineitä ikääntyneet voivat saada terveyskeskuksen apuvälinelainaamon kautta. Apuvälinetarpeen arvio tehdään osana asiakkaan kokonaishoitoa yhdessä asiakkaan kanssa. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairaudesta tai vammasta johtuva toimintavajavuus ja sen aiheuttama apuvälinetarve. Apuvälineiden myöntäminen tapahtuu siis lääketieteellisin perustein ja on hoitopäätös, asiantuntijaratkaisu, joka tehdään aina yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Lainattavissa on liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä kuten esimerkiksi kävelyteline (rollaattori), kyynärsauvat, wc-korotus, suihkutuoli ja niin edelleen. Kuntoutuspalvelujen yksikön henkilökunta avustaa oikean apuvälineen valinnassa ja käytössä. Turvajärjestelmät voivat tukea osaltaan ikäihmisen selviytymistä. Turvajärjestelmiä (turvapuhelinpalvelut, -hälytykset, turva-auttajakäynnit) on saatavilla yksityisten palveluntuottajien, yhdistysten ja kaupungin kautta. Kaupunki hankkii turvapalvelut ostopalveluna. Kulkuyhteydet Kaupungin palveluliikenteen tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monelle salolaiselle pääsy tarpeellisten palveluiden luokse kerran viikossa. Palveluliikenne noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta asioimaan lähimpään keskukseen ja kuljettaja avustaa matkustajia kaikissa matkan vaiheissa tarpeen mukaan. Palveluliikenteen käytössä on huomattavia alueellisia eroja. Palveluliikenteestä tiedotetaan säännöllisesti kuukausittain ilmestyvässä kaupunkitiedotteessa. Palveluliikenteen käytön tehostamiseksi etsitään keinoja. On kokeiltu mm. ratkaisua, jossa asiakkaalle myönnetään neljä maksutonta lippua sekä tarvittaessa saattajaa varten kaksi maksutonta lippua palveluliikenteen käyttökokeilun tukemiseksi. Palveluliikenne on ensisijainen tapa päästä tarpeellisten palveluiden luokse. Asiakkaiden, joiden terveydentila ja toimintakyky eivät riitä palveluliikenteen käyttöön, on mahdollisuus saada sosiaalihuoltolainmukaista kuljetuspalvelua tukemaan kotona asumista. Tuki on tarkoitettu pääsääntöisesti asiointimatkoihin. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntää vanhuspalveluiden palveluohjaaja. Kuljetuspalvelua järjestetään myös vammaispalvelulain mukaan. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua haetaan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä. 4.2 LIIKUNTA- JA KULTTURIPALVELUT Salon kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat ikääntyneille monipuolisia liikuntapalveluja huomioiden asiakkaan toimintakyvyn. Kaupungin alueella toimii 56 ohjattua ryhmää viikossa, joista 21 toimii vertaisohjaajien avulla. Kaikkien liikuntaryhmien tavoitteena on kunnon ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen ja edis-

16 16(31) täminen, sosiaalinen kanssakäyminen, pysyvän liikuntaharrastuksen löytäminen, ilon ja virkistyksen tuottaminen sekä rentoutuminen. Salossa on toteutettu Pirteyttä päiviin liikuntaryhmien vertaisohjaajakoulutuksia eri kaupunginosissa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Pirteyttä Päiviin ohjelma tarjoaa avointa ja aktiivista toimintaa yli 60- vuotiaille naisille ja miehille. Toiminta soveltuu henkilöille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, mutta jotka tuntevat kiinnostusta omaa terveyttään kohtaan. Toiminta on ohjattua ja sen tavoitteena on antaa osallistujille myönteisiä kokemuksia monipuolisesti terveyttä edistävästä liikunnasta sekä antaa mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Liikuntaryhmiin osallistumista voitaisiin tukea sujuvilla kulkuyhteyksillä. Palveluliikenteen käytön mahdollisuutta selvitetään, samoin liikuntaryhmien mahdollisuutta ruokailla kouluissa. Salolaisilla ikäihmisillä on myös mahdollisuus saada henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Liikuntaneuvonta on yhteistyötä liikuntapalveluiden ja terveyskeskuksen välillä kuntalaisten parhaaksi. Tavoitteena on lisätä terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien aktiivisuutta ja tarjota mahdollisuuksia oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Liikuntaneuvonta käynnistyy terveyskeskuksesta, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai lääkärin toimesta, mutta myös asiakas itse voi halutessaan pyytää liikuntaneuvontalähetettä. Tämän jälkeen liikunnanohjaaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kartoittaa yksilöllisesti yhdessä neuvottavan kanssa tilanteen. Liikunnanohjaaja antaa tietoa sopivasta liikunnasta, liikunnan määrästä sekä apua käytännössä liikunnan aloittamiseksi. Liikuntaneuvonnan avulla jokainen salolainen voi saada liikunnan ja liikkumisen hyödyn. Palvelu on ikäihmiselle ilmainen ja sitä voi hyödyntää iästä riippumatta. Liikuntaneuvonnan avulla tavoitetaan vähän liikkuvia henkilöitä ja myös palveluketju terveyskeskuksen kuntoutuksen kanssa toteutuu hyvin liikuntaneuvonnan kautta. Salon kaupungin kulttuuripalvelujen tavoitteena on tuottaa tasaveroisesti saavutettavia ja eri kohderyhmät huomioivia palveluja, joilla lisätään hyvinvointia, kulttuurista sivistystä, asumisviihtyisyyttä sekä ylläpidetään toimintakykyä. Kulttuuritarjonta, jota ikääntyvät voivat toimintakykynsä puitteissa hyödyntää, on laaja. Salossa on otettu ikääntyvät ihmiset huomioon esimerkiksi aikaistamalla konserttien alkamisajankohtaa kello kuuteen illalla. Erilaisten hankkeiden ja yhteistyömuotojen kautta kulttuuripalveluja tuodaan muun muassa ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin niiden ikääntyneiden lähelle, jotka eivät muutoin pysty saavuttamaan kulttuuripalveluja. Vuonna 2011 selvitettiin kulttuuri- ja vanhuspalveluiden yhteisen projektityöntekijän avulla, mitä ikääntyneiden toimintakykyä tukevaa virkistys- ja kulttuuritoimintaa on vanhus- ja kulttuuripalveluiden osastoilla olemassa ja luotiin ennaltaehkäisevä pitkäjänteinen toimintamalli ikääntyneiden eri ikävaiheet ja elämäntilanteet huomioivalle toiminnalle. 4.3 OSALLISUUS, NEUVONTA JA OHJAUS Asiakkaille ja omaisille on turvattava mahdollisuuksia vaikuttaa ikääntyneiden palveluiden ja ikääntyneitä koskevien asioiden suunnitteluun ja laadun arvioimiseen. Olennaisen osana osallistumista on palvelujen esteetön saatavuus ja saavutettavuus. Vammais- ja vanhuspalvelut ovat yhteistyössä tekemässä esteettömyyskartoitusta vuonna Osana osallisuuden turvaamista on vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen niitä tarvitseville. Vanhuspalveluissa kerätään kaikista keskeistä palvelumuodoista omais- tai asiakaspalautetta, joten asiakkaat ja omaiset voivat olla arvioimassa laatua. Vanhusneuvosto osallistuu ikääntyneitä koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhusneuvosto toimii myös ikääntyneiden henkilöiden aktivoimisessa ja huolehtii osaltaan tiedottamisesta sekä tuo esiin ikääntyneen väestön tarpeita. Salon vanhusneuvosto osallistuu Turun kaupungin hankkeeseen, jota rahoittaa Sitra. Hankkeessa kehitetään ikäihmisten palveluita osallisuuden näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on kehittää vanhusneuvostojen toimintamallia uuden vanhuspalvelulain mukaiseksi. Onnistunut ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen edellyttää, että jokainen työntekijä toteuttaa työssään neuvontaa ja palveluohjausta. Vanhuspalveluissa keskitettyä palveluohjausta on kotihoidossa ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaaksi tuloissa, veteraanikuntoutuksessa, veteraanien avustuksissa, sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluissa ja asunnon muutostöissä. Ikäkeskus konsepti kehitettiin KASTE -hankkeessa. Ikäkeskukset ovat monipuolisia, matalan kynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikkoja. Ikäkeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineis-

17 17(31) tä ja tapaturmien ehkäisystä. Ikäkeskus on ikääntyneiden kohtaamispaikka. Toimintamallissa kunta, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Kaupungissa on kaksi ikäkeskusta, Halikon Majakka ja Perniön Reimari. Lisäksi järjestetään ikäinfoiltapäiviä entisissä kuntataajamissa. Ikäkeskuksen palveluihin kuuluvat hyvinvointia edistävät kyselyt, joiden tarkoituksena on löytää riskiryhmiin kuuluvia ikääntyneitä. Vuonna 2012 hyvinvointikyselyt lähetettiin kaikille kotona, ilman säännöllisiä vanhuspalveluita asuville 75 vuotiaille salolaisille (N=486). Kyselyn palautti 421 (86 %)vastaajaa. Selkeästi suurimmalla osalla (87 %) riskiryhmään kuuluvista riskipisteet tulivat terveys- ja toimintakyky osiosta. Pisteet jakautuivat välille 5-29, maksimipisteiden ollessa 33 pistettä. Riskipisteytyksen jälkeen tehtiin arviointia kunkin vastaajan tarvitsemasta interventiosta moniammatillisesti. Viisitoista riskiryhmään kuuluvaa asiakasta ohjattiin suoraan muille ammattihenkilöille kuten omaishoidon tukikoordinaattorille, palveluohjaajalle, fysioterapeuteille sekä toimintaterapeuteille yhteydenottoa varten. Kuudelle asiakkaalle tehtiin kotikäynti ja yksi asiakas kävi työntekijän toimistossa hoitamassa asiansa. Kaikki kyselyyn vastanneet saivat kutsun ikäinfoiltapäivään vuosina Riskiryhmään kuuluville tarjottiin lisäksi puhelimitse palveluneuvontaa, ohjausta muihin sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, ohjausta kolmannen sektorin ja ikäkeskustoiminnan piiriin sekä mm. Senioripysäkki-ryhmään. Kirjeitse lähetettiin oppaita kuten mm. vanhuspalveluiden opas, Rolle-työn (alkoholin käyttö) opas, Celia-äänikirjaston opas, liikuntapalveluiden opas ja monenlaisia kurssioppaita sekä yhdistysten ohjelmalehtisiä. Ikäkeskustoiminnan kuukausiesitteitä postitettiin lukuisia. Vuonna 2014 hyvinvointikysely kohdennetaan 80-vuotiaille. Lisäksi tarpeen mukaan tehostetaan kyselystä saatujen vastausten perusteella interventioita. 4.4 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄT PALVELUT Vanhuspalveluissa kuntoutuksen tavoitteena on ikääntyneen salolaisen kotona asumisen tukeminen. Psykososiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen keinoin pyritään tukemaan toimintakyvyn palauttamista, säilymistä tai edistämistä. Ikääntyneiden kuntoutustoimintaa on organisoitu uudelleen siten, että vanhuspalveluiden kuntoutuspalvelut järjestetään alkaen yhteistyössä terveyspalveluiden kuntoutuspalveluiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saada vanhuspalveluiden vuonna 2014 kasvavan kuntoutushenkilökunnan työpanos ja osaaminen entistä tehokkaampaan käyttöön asiakaskunnan hyväksi. Vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstön työ on asiakaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa. Kuntoutushenkilöstö osallistuu hyvinvointikyselyn perusteella löytyneiden riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin, kuntoutuksen suunnitteluun ja tarpeen mukaan toteuttamiseen. Kuntoutushenkilöstö on merkittävä osa kotiutustiimin toimintaa ja se osallistuu kotiuttamisiin terveyskeskussairaalan osastoilla sekä Salon aluesairaalassa ja tekee kotona asuvien vanhuspalveluiden potilaiden apuvälinearvioita. Tärkeänä osana toimintaa on osallistuminen muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen. Kuntoutushenkilöstö toimii yhteistyössä muiden asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden kanssa. Lisäksi kuntoutushenkilöstö ohjaa vanhuspalveluiden hoitohenkilöstöä kuntoutumiseen, kuntoutukseen ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa. Fysio- ja toimintaterapiapalveluita annetaan jatkokuntoutus- ja intervallihoitotilanteissa vanhuspalveluiden yksiköissä palvelu- ja hoitosuunnitelman ja / tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Intervallihoitopaikkoja kotihoidon asiakkaille ja omaishoitajien vapaita sekä omaisen lepoa varten on noin 20 (Halikossa, Perniössä, Salossa ja Suomusjärvellä). Jatkokuntoutusyksiköksi suunnitellaan Paukkulakodin intervalli- ja arviointiosastoa. Vanhuspalveluissa ennalta ehkäisevää toimintaa liikunnan muodossa on ikäkeskuksissa. Vuonna 2011 aloitettiin kokeiluna uusi kuntoutusmuoto veteraaneille, sotainvalideille, sotainvalidien leskille ja eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä toimineille. Tuetun kotona kuntoutumisen tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja siten ennaltaehkäistä toimintakyvyn laskua ja pienentää laitoshoitoon joutumisen riskiä. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja sitä jatketaan. Kotihoidossa hoitohenkilökunta on käynyt arkiliikkumissopimuskoulutuksen, jossa tarkoituksena on kannustaa kotihoidon asiakasta hänen lähtökohdistaan sopivien tavoitteiden mukaisiin arkitoimiin ja liikkumiseen. Tavoitteena on edistää arkiliikkumissopimuksen käyttöön ottoa.

18 18(31) 4.5 KOTIHOITO Salossa on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien yhdistetty kotihoito tiimityömallisesti. Yhdistetyllä kotihoidolla tarkoitetaan, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito toimivat yhdessä. Yhdistetyn kotihoidon yhtenä keskeisenä etuna on yhteinen tietojärjestelmä. Yhdistetyn kotihoidon tavoitteena on vähentää päällekkäisiä toimintoja eri sektoreiden välillä ja vahvistaa ennen kaikkea kotona asuvien ikääntyneiden palvelujen hoidollista laatua. Kotihoito jakaantuu hallinnollisesti neljään alueelliseen toimintayksikköön, jota johtaa kotihoidon alueesimies. Henkilökuntaa on kaikkiaan lähes 200. Kotihoidon tiimejä on yhteensä 15 sekä lisäksi Perniökoti, jonka henkilökunta muodostaa yhden tiimin. Tiiminvastaavia on uudessa kotihoidon aluemallissa kahdeksan sekä omansa Perniökodissa. Toiminnallisesti kotihoitoon kuuluvat asiakkaan kotiin annettavat palvelut, joista pääpainopiste on säännöllinen kotihoito sitä tukevine tukipalveluineen. Kaupunki järjestää tukipalveluina ateriapalveluita. Lisäksi järjestetään kylvetys- ja kuljetuspalvelua, vaatehuoltoa, asiointia, siivousta, päivätoimintaa sekä turvapalveluita. Säännöllisen kotihoidon ja tukipalveluiden lisäksi järjestetään tilapäistä kotihoitoa. Hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja levittäminen toteutuu nykytilanteessa pääosin hankeperusteisena. Asiakkaan kotiin annetaan palveluja arkisin ja viikonloppuisin klo 7-21 asiakkaiden tarpeista riippuen. Tulevaisuudessa tulee arvioitavaksi yöpartiotoiminta yhdessä hyvinvointiteknologisten ratkaisujen kanssa, jotka voivat lisätä osaltaan ikääntyneen kotona asumisen turvallisuutta. Kotiutustiimi aloitti toimintansa yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on asiakkaiden turvallinen kotiutuminen sairaalasta tai päivystyksestä. Tällä toimintamallilla turvataan asiakkaan toimintakyvyn nopeampi palautuminen ja vähennetään osastohoidon tarvetta. Kotiutustiimi on ollut mukana keskimäärin 25 kotiutustilanteessa kuukaudessa. Valtakunnalliseksi säännöllisen kotihoidon kattavuustavoitteeksi on asetettu % 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Tässä suunnitelmassa säännöllisen kotihoidon kattavuustavoitteen alarajaksi asetetaan 13 %. Kotihoito on säännöllistä ja jatkuvaa, kun avun tarve on pitkäkestoista ja/tai päivittäistä tai useita kertoja viikossa toistuvaa. Tällöin asiakkaan ja kunnan kesken laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan palvelun sisältö ja määrä, tukipalvelut sekä omaisten tai muiden yhteyshenkilöiden osuus asiakkaan hoidossa. Tulevaisuudessa kaupungin kotihoito painottuu säännölliseen ja jatkuvaan kotihoitoon ja siinäkin entistä enemmän vaativaan hoivaa tarvitseviin. Tilapäistä kotihoito on, kun asiakas saa kotihoitoa (kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa) harvemmin kuin kerran viikossa. Tilapäinen kotihoito, kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta, toteutetaan pääosin palvelusetelillä. Kotihoitoa on kehitetty jatkuvasti viime vuosien ajan. Käytössä ovat nykyään tiimikirjat (= Efficaasiakastietojärjestelmän ajanvarauskirjat), joiden käyttö tekee työstä suunnitelmallisempaa ja läpinäkyvää. Toiminnanohjausjärjestelmä, jonka käyttöönottoa tulee harkita, sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin. Lisäksi henkilökunnalla on mobiili kirjaamislaite käytössä asiakkaan kotona. Toiminnanohjausjärjestelmällä tulee olla mahdollisuus integroitua kunnan kotihoidon tietojärjestelmiin, matkalaskutukseen, työvuorosuunnitteluun ja sähköiseen ovenavaukseen. 4.6 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan joko vanhuksen omaan kotiin, vanhustentaloon tai palvelutaloon annettavia palveluita kuten ateria-, kuljetus-, turva-, asiointi-, vaatehuolto- siivous- ja saunapalveluja. Tukipalveluista suuren osan kaupunki ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungin järjestämiä tukipalveluja vastaavia palveluja ikääntyneet voivat hankkia myös suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tukipalveluja myönnetään vuoden 2014 ohjeiden mukaan pääsääntöisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Henkilölle, joka saa ainoastaan tukipalveluja asetetaan tuloraja. Palvelu myönnetään, jos yksin asuvan bruttotulot ovat alle 1800 / kk, kahden hengen taloudessa alle 3000 / kk. Päivätoiminta Toimintakykyä ylläpitävä toiminta edistävää ikääntyneen kotona selviytymistä ja omaishoitajan jaksamista. Kaupunki ostaa nykytilanteessa muistisairaiden päivätoimintaa yksityisiltä palveluntuottajilta.

19 19(31) Kylvetysapu Kylvetysapua annetaan yksittäisenä palveluna kodin ulkopuolella lähimmässä kotihoidon järjestämässä tilassa. Vaatehuolto Vaatehuollolla tarkoitetaan oman kodin ulkopuolella tapahtuvaa palvelua, joka sisältää pyykin pesun ja kuljetuksen. Osa vaatehuollosta ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiointiapu Asiointiapu on tarkoitettu välttämätön pankki, virasto- ja kauppa-asioiden hoitamiseen. Kotihoidon kauppa-asiat järjestetään pääosin siten, että kotihoito tekee yhteistyötä Työsalo ry:n kanssa kotihoidon kauppa-asiointien toteuttamisessa koko kaupungin alueella. Ateriapalvelu Salon kaupungin ravitsemuspalvelut valmistavat kotihoidon ateriapalvelun lounaat eri toimipisteissään. Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka ei itse tai omaistensa avustuksella pysty valmistamaan ateriaa, hankkimaan ruokaa kotiinsa tai ei kykene kulkemaan ateriointipaikkaan. Yksityiset palveluntuottajat kuljettavat ateriat suoraan asiakkaille. Turvapalvelut Turvapalvelu koostuu ympärivuorokautisesta hälytyspäivystyksestä, turvalaitteista sekä turvaauttajakäynneistä ennalta sovitun asiakaskohtaisen toimintaohjeen mukaisesti. Salon kaupunki ostaa edellä mainitut palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Siivous Siivous toteutetaan kertaluonteisena ja/tai jatkuvana tarvearvion mukaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille erityisin perustein harkinnan mukaan. Palveluseteli Vanhuspalveluissa palveluseteli on käytössä tilapäisessä kotihoidossa. Tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä voidaan käyttää myös omaishoitajan vapaan järjestämiseen. Hyvinvointiteknologia Vanhuspalvelut on mukana hankkeissa, joissa etsitään teknologisia ratkaisuja vanhuspalveluihin. Erilaisia teknologiaratkaisuja testataan sekä asiakkailla että henkilökunnalla. Pääasiassa kohteena on kaupungin kotihoito. Ympärivuorokautisen hoidon osalta tuotetestausta ja uuttaa teknologiaa on mm. Perniön palvelukeskuksessa. Hyvinvointiteknologisia ratkaisuja kehitetään yhteistyössä Yrityssalon, yritysten ja alueen korkeakoulujen kanssa. Hyvinvointiteknologisilla ratkaisuilla voidaan yhtäältä lisätä asiakasturvallisuutta, asiakkaan palveluiden laatukokemusta ja mahdollistaa kotona selviytyminen pidempään. Erityisenä tavoitteena on tukea ja mahdollistaa dementoituneen ikääntyneen kotona selviytyminen aiempaa pidempään hyödyntämällä kulunvalvontaa, paikannustekniikkaa jne. Teknologisilla ratkaisuilla tavoitellaan toisaalta kotihoitotyön painopisteen siirtymistä raskashoitoisempiin asiakkaisiin ja työprosessin tehostumista siten, että asiakastyöhön jää enemmän aikaa. Kotihoidossa asetettiin vuonna 2013 välittömän hoitotyön aikatavoitteeksi 50 % työajasta, mikä saavutettiin. Välittömään työaikaan lasketaan uuden laatusuosituksen mukaan alla olevat asiat: asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointi, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen, hoitotoimenpiteiden ja lääkehoidon toteutus, asiakkaan tukeminen kuntoutumista edistävää työotetta käyttäen (myös kodin ulkopuolella tapahtuvissa toiminnoissa kuten ulkoilussa, kaupassa käynnissä ja asioinnissa), asiakkaan asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella (esimerkiksi kaupassakäynti ja asiointi), asiakkaan omaisen/läheisen tukeminen, asiakastietojen kirjaaminen (silloin, kun ne tehdään yhdessä asiakkaan kanssa), yhteydenpito asiakkaan kanssa puhelimitse tai muun teknisen välineen avulla. Salossa kotihoidossa ei toistaiseksi ole huomioitu kaikkea edellä mainittua kuten esim. puhelut. Tarkentamalla välittömään työaikaan laskettavia työtehtäviä sekä ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, on mahdollista nostaa välitöntä asiakastyöaikaa.

20 20(31) Toiminnanohjausjärjestelmien avulla useat kaupungit tavoittelevat välittömäksi työajaksi jopa 65 %. Kotihoitoon tarvitaan uusia toimintatapoja, joilla voidaan lisätä asiakkaiden luona tehtävän työn osuutta ja hyödyntää olemassa olevat resurssit mahdollisimman hyvin. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa ja toiminnan suunnittelua jättäen näin enemmän aikaa asiakastyölle. Lähivuosina Salon vanhuspalveluissa tulee arvioida kotihoidon siirtymistä sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Järjestelmään kuuluu olennaisesti myös se, että kotona voidaan suorittaa kaikki asiakkaan hoidon kannalta tarpeelliset asiakastietojärjestelmää vaativat tehtävät mobiilein ratkaisuin koko kaupungin alueella, esimerkiksi minikannettavat tai muut mobiililaitteet. Samoin työnjakoon sekä kotikäyntien tilastointeihin liittyviä toimintoja voidaan joustavasti suorittaa teknologian avulla. 4.7 OMAISHOITO Omaishoitajan on mahdollista saa omaishoitajan tukea omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaan. Laissa säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määrästä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoidon tuen tarkoituksena on mahdollistaa hoidettavan asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja siirtää palveluasumisen/laitoshoidon tarvetta. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kaupungin välinen omaishoitolain mukainen omaishoitosopimus. Omaishoitajalle maksetaan hoitopalkkiota, jonka taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tukea haetaan vanhuspalveluiden omaishoidon koordinaattorilta. Tulevaisuudessa ratkennee KELA:n rooli omaishoidon tuen hallinnoinnissa. Omaishoidon tuen selvittämiseksi tehdään kotikäynti, jolloin arvioidaan hoidettavan palvelun tarve, omaishoitajan soveltuvuus tehtävään ja muut omaishoidon myöntämisenedellytykset. Arviointimenetelminä ovat havainnointi, haastattelu ja erilaiset arviointimittarit, kuten RAVA - mittari (toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arviointimittari) ja MMSE - mittari (muistin ja älyllisen toimintakyvyn arviointimenetelmä). Omaishoidon koordinaattori toimii myös omaishoitajien yhteyshenkilönä ja seuraa omaishoitoa ja omaishoitajien tilannetta. Omaishoidon kattavuus Salossa omaishoidon tuen kattavuus vuonna 2012 oli 4,6 % 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, vuonna 2013 omaishoidettavia oli 276. Valtakunnalliseksi kattavuustavoitteeksi on asetettu vuoteen 2017 mennessä 6-7 %. Tässä kehittämisohjelmassa omaishoitajien kattavuustavoitteeksi on asetettu Salossa 6 %. Tarkasteltaessa väestöennustetta suhteessa asetettuihin kattavuustavoitteisiin, vuonna 2016 tulisi 75 vuotta täyttäneitä tuensaajia olla kaupungissa yli 350. Tämä merkitsee sitä, että omaishoidettavien määrän tulisi kasvaa vuoteen 2016 mennessä yhteensä 75 omaishoidettavalla. Lisäksi tulee huomioida nuorempien ikäryhmien tarve, joka lienee noin tuensaajaa, yhteensä siis 420 omaishoidettavaa. Omaishoitajan vapaat ja muut palvelut Omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää kolme vuorokautta (3 vrk/kk) vapaata sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Salon kaupungissa omaishoitajan vapaat järjestetään lyhytaikaishoidossa tehostetun palveluasumisen yksikössä tai hoivakodissa, päivätoiminnan avulla, sijaishoitajajärjestelyin tai palvelusetelillä. Omaishoidettavien on mahdollista saada palveluntarve arvioinnin mukaan kotihoitoa ja tukipalveluita. Omaishoidettavien päivätoiminta järjestetään ostopalveluna. Päivätoiminnan erityisenä tavoitteena on myös omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Omaishoitajien vapaan järjestämiseen etenkin tilanteessa, jossa hoidettava on dementoitunut, kartoitetaan mahdollisuutta sijaishoitajajärjestelmään, jossa hoitaja tulee hoidettavan kotiin. Tulevaisuudessa pohditaan teknologisten ratkaisujen käyttöönoton yhteydessä ratkaisujen sovellettavuutta myös omaishoidon tukemiseen. Vuonna 2013 lakisääteisiä vapaita käytettiin seuraavasti: 67 hoidettavaa oli lyhytaikaishoidossa 45 hoitajaa käytti sijaishoitoa 14 hoitajaa käytti palveluseteleitä 12 hoitajaa käytti päivätoimintaa ja lisäksi 25 hoidettavaa oli säännöllisessä vuorohoidossa.

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1. Suunnitelman lakisääteinen perusta Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2020

SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2020 SALON KAUPUNGIN VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2012 2020 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA VANHUSPALVELUIDEN KEHITTÄMISOHJELMALLE... 4 2.1 LAATUSUOSITUKSET JA OHJEISTUKSET... 4 2.2 VANHUSPALVELUITA

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11 Mihin laatusuosituksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa

Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvonta sosiaalihuollossa 26.11.2013 Jaana Mäklin Vastuualuepäällikkö, TtM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Jaana Mäklin Esityksen rakenne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot