HYVINVOINNIN VERKKOPALVELU Keskitettyä hyvinvointia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINNIN VERKKOPALVELU Keskitettyä hyvinvointia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille."

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN VERKKOPALVELU Keskitettyä hyvinvointia Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille. PRO FORMA DIDACTICA Syksy 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Aki Hentilä Tutor: Tuulikki Viitala

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Pirkko Carpenter Syksy 2004 Ohjaaja: Tuulikki Viitala HYVINVOINNIN VERKKOPALVELU Tavoite Opinnäyte on kehittämishanke Oulun seudun ammattikorkeakoulun opintoasioihin. Hankkeen tarkoituksena on luoda verkkopalvelu, josta Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelija löytää hänelle tärkeitä hyvinvointipalveluja, kuten esimerkiksi liikuntaa ja terveydenhuoltopalveluja. Verkkopalvelun tavoitteena on hyvinvointipalveluverkoston kehittäminen ja opiskelijoiden aktivoiminen sekä elämänhallinnallisten taitojen parantaminen muun muassa terveys- ja kuntoliikuntapalveluja lisäämällä. Lisäksi tavoitteena on tarjota opiskelijoille aiheita opinnäytetöihin ja projekteihin sekä toimia informaatiolähteenä yksiköiden opinto-ohjaajille. Hyvinvoinnin verkkopalvelu on alusta, jonka avulla kehitetään ja tiedotetaan käytännössä toimivia hyvinvointipalveluja. Menetelmät Opinnäyte on kartoittava tutkimus, jolla halutaan kyseisen tavan mukaisesti kartoittaa uusia näkökulmia ja katsoa mitä toiminnassa tulee tapahtumaan. Kehittämishankkeiden luonteeseen kuuluen tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista toimintatutkimusta. Tämä menetelmä avaa hyvän mahdollisuuden kehittää ihmisten yhteistoimintaa, jota tämän opinnäytteen osalta tarkoittaa toimivaa hyvinvointiverkostoa. Tutkimusaineistoa hankitaan ja analysoidaan valmiin aineiston analyysin, osallistuvan havainnoinnin ja kyselyn avulla. Useamman tavan käyttö on tarpeellista, koska verkkopalveluun kerätyt hyvinvointipalvelut ovat luonteeltaan erilaisia. Valmiin aineiston analyysia hyödynnetään useassa kohdassa, mutta erittäin tarpeellinen se on terveydenhuollon eri palveluihin liittyvissä osissa. Osallistuvaa havainnointia hyödynnetään Ouluseutu urheiluakatemiaa ja liikuntapalveluja koskevissa kohdissa ja korkeakoulujen liikuntatoimille tehtyä kyselyä liikuntatarjontaa käsittelevässä kohdassai. Tulokset Tutkimus ei luonteensa perusteella tarjoa mitään suoranaisia tutkimustuloksia, vaan siitä saatava hyöty nähdään myöhemmin opiskelijoiden ja henkilöstön palautteen sekä toiminnan ja hyvinvointiverkoston kehittymisen myötä. Kehittämishankkeesta syntynyt hy-

3 3 vinvoinnin verkkopalvelu voidaan kokonaisuudessaan tulkita tutkimuksen tulokseksi. Verkkopalvelu sijoitetaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun sähköisen opiskelijan polun varrelle ja se löytyy Internet-osoitteella tai Avainsanat Opiskelijoiden hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, verkkopalvelu, aktivointi, elämänhallinta.

4 4 SISÄLTÖ 1 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT VALTAKUNNALLISIA TUTKIMUKSIA OPISKELIJOIDEN HYVINVOINNISTA VERKKOPALVELU INFORMAATIOKANAVANA HYVINVOINNIN TEOREETTISTA TAUSTAA HYVINVOINNIN MÄÄRITTELYÄ AKTIVOINNISTA ELÄMÄNHALLINTAAN JA HYVINVOINTIIN LIIKUNTA AKTIVOIJANA JA HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ TERVEYDENHUOLTO HYVINVOINTIPALVELUNA OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIPALVELUJA OPISKELIJALIIKUNTA KORKEAKOULUISSA Opiskelijaliikunnan toimijat Opiskelijoiden Liikuntaliitto Opiskelijaliikunta Oulun seudun ammattikorkeakoulussa OPISKELIJOIDEN TERVEYDENHUOLTO MUU HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA TUTKIMUSMENETELMÄT HANKKEEN TUTKIMUSSTRATEGISET VALINNAT LAADULLINEN TOIMINTATUTKIMUS AINEISTON HANKINTA- JA ANALYYSIMENETELMÄT Valmiin aineiston analyysi Osallistuva havainnointi Kysely KEHITTÄMISHANKKEEN TULOKSET AJANKOHTAISET ASIAT JA VERKKOPALVELUN ESITTELY LIIKUNTAPALVELUT OULUSEUTU URHEILUAKATEMIA TERVEYDENHUOLTO Opiskelijaterveydenhuolto Mielenterveyspalvelut Hammashoito KRISTILLINEN OPISKELIJATOIMINTA PÄIHDETYÖ VERENLUOVUTUS RAAHEN JA OULAISTEN TARJONTA LINKIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT YHTEENVETO POHDINTA LÄHTEET... 37

5 LIITTEET

6 1 Kehittämishankkeen taustaa 1.1 Kehittämishankkeen lähtökohta Hankeen suunnittelu käynnistyi Oulun opiskelijaterveydenhuollon yhteydenotosta marraskuussa Tapaaminen sovittiin joulukuuksi, jolloin opiskelijaterveydenhuollon tiloissa pidettyyn palaveriin osallistui henkilöitä opiskelijaterveydenhuollosta, opiskelijakunta OSAKO ry:stä ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun liikuntapalveluista. Tapaamisessa keskusteltiin liikuntapalvelujen ja opiskelijaterveydenhuollon mahdollisesta yhteistyöstä opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Päätettiin palata asiaan kevään 2004 aikana, jolloin liikuntapalvelut esittää käytännön yhteistyömalleja. Terveysliikuntakurssien ja yhteistyöverkoston suunnittelun yhteydessä syntyi idea web-pohjaisesta ympäristöstä, jonka alle erilaiset hyvinvointipalvelut voitaisiin keskittää. Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan tässä hankkeessa opiskelijoille suunnattuja liikunta- ja terveyspalveluja. Yhdistämällä Oulun seudun ammattikorkeakoulun liikuntapalvelujen tarjonta ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatut terveyspalvelut samaan verkkopalveluun, saadaan aikaan paremmin opiskelijaa palveleva kokonaistarjonta. Liikuntasuunnittelija Aki Hentilä esitteli idean, Oulun seudun ammattikorkeakoululla pidetyssä aloituspalaverissa. Palaveriin osallistui seitsemän hengen asiantuntijaryhmä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta, Oulun ev.-lut. seurakunnasta, Oulun Diakonissalaitoksesta, Oulun kaupungin opiskelijaterveydenhuollosta ja opiskelijakunta OSAKO ry:stä. Palaverissa keskusteltiin siitä, mitä yleisesti käsitämme hyvinvoinnilla ja miten sitä voidaan opiskelijoille tarjota. Pohdiskelun jälkeen päätettiin jatkaa hyvinvointiportaalin suunnittelua ja miettiä lisää mahdollisia verkostoja. Näin kyseinen hanke sai alkunsa. 1.2 Hankkeen tavoitteet ja toimintatavat Oulun seudun ammattikorkeakoulun liikuntapalvelujen lyhyen historian ja ammattikorkeakoulujen hajanaisten terveyspalvelujen vuoksi keskitetylle hyvinvoinnin verkkopalvelulle on tarvetta. Sen avulla palveluiden tarjoajia voidaan lisätä ja ennen kaikkea selkeyttää nykyistä tarjontaa. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa hyvinvointipalvelujen paremmat synergia edut ja sitä myötä toimintojen kehittymisen. Hyvinvoinnin tarjonnan keskittäminen sopii myös ajankohdallisesti hyvin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sähköisen opiskelijan polun uudistukseen. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun henkilöstön hyvinvointiin liittyvistä palve-

7 2 luista informoidaan samoilla sivuilla ja tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus osallistua käytännön tarjontaan. Toiminnan kehittäminen vaatii siis nykyisten opiskelijoille suunnattujen liikuntaja terveyspalvelujen keskittämistä, jolloin tieto löytyy nykyistä nopeammin ja helpommin. Keskittämisen välineenä tullaan käyttämään yhteistä verkkopalvelua. Verkkopalvelu on Internetissä oleva sivukokonaisuus, joka erottuu muista verkkopalveluista osoitteen, ulkoasun ja toiminnallisuuden osalta. Verkkopalvelu tukee yrityksen tai organisaation toimintaa. (Jussila & Leino 1999, 15.) Verkkopalvelusta informaatiokanavana kerrotaan lisää kohdassa 1.4. Tässä hankkeessa on kyseessä hyvinvointipalveluja sisältävä verkkopalvelu, joka sisältää informaatiota Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjottavista liikunta- ja terveyspalveluista. Keskittämällä edellä mainittuja palveluja, voidaan paremman löydettävyyden lisäksi kehittää opiskelijoille suunnattua käytännön tarjontaa ja tarjoajien verkostoa. Paremman informaation avulla aktivoidaan opiskelijoita ja parannetaan myös heidän elämänhallinnallisia taitojaan. Lisäksi verkkopalvelu avaa uudenlaiset mahdollisuudet nopeaan reaaliaikaiseen tapahtumien informointiin. Kokonaisuudessaan hanke jakaantuu seuraaviin tavoitteisiin: - opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen keskittäminen ja kehittäminen - liikuntaa harrastamattomien aktivoiminen - opiskelijoiden terveys- ja kuntoliikuntapalvelujen kehittäminen - opinnäytteiden ja projektien tarjoaminen opiskelijoille - hyvinvointiverkoston luominen Näihin tavoitteisiin pääseminen hyödyttää Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden lisäksi, hankkeessa mukana olevia toimijoita. Hyvinvoinnin verkkopalvelun avulla jokainen mukana oleva taho saa aikaisempaa paremman näkyvyyden ja mahdollisuuden informoida palveluistaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa hanke on määritelty asetettuihin tavoitteisiin pyrkivänä ja ajallisesti rajattuna kertaluontoisena tehtäväkokonaisuutena, jonka toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio. (OAMK:n tutkimus- ja kehitystyöryhmä 2003, 1.) Tämän kehittämishankkeen vetäjänä toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulun liikuntapalvelut. Tuotoksena syntyvä verkkopalvelu sisällytetään osittain ammattikorkeakoulun sähköiseen opiskelijan polkuun, jonka vuoksi myös palvelun tekemisen kulut katetaan samasta budjetista. Arvioitu hinta verkkopalveluille on 1000 euroa ja teknisestä toteutuksesta vastaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestintäpalvelut. Lisäksi kuluihin lasketaan liikuntasuunnittelijan normaali työpanos, ilman mitään erityisiä lisäkuluja. Yhteistyökumppaneille osallistuminen on ilmaista ja heidän roolinsa on oman sisällön tuottamisessa sekä käytännössä tapahtuvien kurssien ja tapahtumien suunnittelussa. Verkkopalve-

8 3 lun päivittämisestä huolehtii Oulun seudun ammattikorkeakoulun liikuntasuunnittelija. Hankkeessa mukana olevien kesken kokoonnutaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Koolle kutsujana toimii ammattikorkeakoulun liikuntasuunnittelija. Hankkeesta tehdään kirjallinen raportti, tarkempi web-sivujen ruutusuunnitelma ja luonnos asiateksteistä. Jokaisen osan pitää olla valmiina viimeistään joulukuussa Näin ollen yhteistyökumppaneille lähetetään pyyntö oman sivujen sisällön tarkastuksesta syys- ja lokakuun aikana. Liikuntasuunnittelijalla korjatut sekä täydennetyt sisältötekstit tulee olla lokakuun loppuun 2004 mennessä. Osa käytännön hyvinvointipalveluista, kuten terveysliikuntakurssit aloitetaan heti syyskuussa Käytännössä tapahtuvia hyvinvointipalveluja, kuten kursseja tai tapahtumia lisätään ja kehitetään pitkin lukuvuotta. Kehittämishankkeesta syntyvä kirjallinen tuotos on samalla Aki Hentilän opinnäytetyö Oulun ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opinnäytetyö toteutetaan laadullisena toimintatutkimuksena ja aineistoa käsitellään osallistuvan havainnoinnin ja sekundaariaineiston avulla. Lisäksi kehittämishankkeen liikuntaosiossa on hyödynnetty korkeakoulujen liikuntatoimille tehtyä kyselyä. Hankeraporttia jaetaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun yksiköihin, yhteistyökumppaneille ja kaikille siitä kiinnostuneille. 1.3 Valtakunnallisia tutkimuksia opiskelijoiden hyvinvoinnista Tammikuussa 2004 Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiö Otus julkaisi väliraportin tulevasta tutkimuksestaan, jossa perehdytään ammattikorkeakoulujen käsityksiin opiskelijoiden hyvinvoinnista. Väliraportin tuloksissa nousevat esille oppilaitosten vastuun korostaminen opiskelijoiden hyvinvoinnissa sekä tarpeet terveyspalveluiden keskittämisestä ja hyvinvointipalveluihin liittyvien yhteistyöverkostojen lisäämisestä. (Laaksonen 2004, ) Helmikuussa 2004 myös Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL ja Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiö Otus julkaisivat yhteisen tutkimuksen, jossa vertailtiin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikuntaolosuhteita. Tutkimuksen tuloksissa esiin nousi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erot terveysliikuntapalveluissa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö järjestää jonkin verran kyseisiä palveluja, mutta ammattikorkeakouluissa toimintaa vasta kehitellään. (Starck 2004, ) Kuntun ja Huttusen (2001) julkaisemassa korkeakoulujen terveystutkimus 2000 raportissa on paljon korkeakouluopiskelijoiden terveyteen ja liikuntatottumuksiin liittyvää tutkimusaineistoa. Tutkimuksen mukaan 86 % opiskelijoista koki terveydentilansa hyväksi, mutta silti opiskelijat oireilevat kovasti. Jopa 15 %

9 4 miehistä ja peräti 28 % naisista kärsii psyykkisistä ongelmista. Vapaa-ajan kuntoliikuntaa ainakin kerran viikossa harrasti 76 % miehistä ja 79 % naisista. Päivittäistä hyötyliikuntaa harjoittavia oli jo selvästi vähemmän eli miehistä 27 % ja naisista 40 % kertoi harjoittavan sitä yli puoli tuntia päivässä. Tätä hanketta tukeva tutkimustulos nousi esiin kysyttäessä, kenen järjestämään liikuntatoimintaan osallistut?. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain 6 % osallistui oppilaitoksen järjestämään liikuntaan. Yliopistoiden osalta sama luku oli 22 %. Tämä kertoo mielestäni siitä, kuinka vähän ja hajanaisesti liikuntaa ammattikorkeakouluissa järjestetään. Toinen hanketta tukeva tieto oli korkeakouluopiskelijoiden lisääntynyt kiinnostus ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Oman terveyden uhaksi arvioitiin oman käyttäytymisen epäterveelliset piirteet, stressi, väkivalta tai onnettomuus. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (2004) tekemän jatkotutkimuksen mukaan päivittäisistä psyykkisistä oireista, vatsavaivoista, niska- ja hartiakivuista, nuhaongelmista tai väsymyksestä kärsii 26 % miehistä ja 41 % naisista. Tutkimustulokset pohjautuvat aikaisempaan vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen, jota on nyt analysoitu syvällisemmin. Syitä oireisiin ovat stressi, isot elämänmuutokset, haasteet ja vaatimukset. Ylilääkäri Kristina Kuntun mukaan useat opiskelijat tavoittelevat liian usein täydellisyyttä Opiskelijat eivät ymmärrä, ettei ihminen voi aina olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla ovat myös epävarmuus ja turvattomuus. Tähän terveydenhuollon ja oppilaitosten on vastattava tiedon sekä ymmärryksen lisäämisellä, joita Kuntun mukaan ovat hyvä opiskeluympäristö ja laadukas opetus. Syyskuussa 2004 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja opiskelijaterveydenhuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tarkoitus oli tuottaa myös vertailukelpoista tutkimustietoa yliopisto-opiskelijoihin. Tutkimukseen vastanneista 83 % ilmoitti terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Eniten opiskelijat kärsivät niska- ja hartiakivuista. Jopa 35 % opiskelijoista ilmoittaa kärsivänsä satunnaista masentuneisuutta. Opiskelijoista 22 % käyttää tupakkatuotteita päivittäin ja alkoholia useasti viikossa nauttii vajaa 7 %. Tutkimukseen osallistuneet olivat ylipäätään tyytyväisiä mahdollisuuteensa harrastaa liikuntaa. Eniten liikunnan harrastusta vaikeuttivat rahan ja ajan puute. Opiskelijat toivoivat neuvoa stressinhallintaan, liikuntaan, ergonomiaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vaikka terveydenhuoltopalvelujen tiedottaminen ammattikorkeakouluissa on tutkimuksen mukaan viimeisten vuosien aikana kehittynyt on toiminta vielä välttävää, osittain jopa heikkoa. Lähes 37 % kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei ollut saanut oppilaitoksestaan minkäänlaista informaatiota terveydenhuoltopalveluista. Tässä kohden pitää huomioida, että läheskään kaikki opiskelijat eivät terveydenhoitopalveluja tarvitse ja näin ollen niitä myöskään omaksu. Tutkimuksen mukaan parhaiten tiedottamisesta oli huolehdittu Oulun ja Lapin läänien ammattikorkeakouluissa. (Erola 2004, )

10 5 Syksyllä 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoima TYLLI-projekti testasi Oulun seudun it-alan yritysten henkilöstöä. Tulosten mukaan heidän kuntonsa on huonompi kuin muilla toimialoilla. Työntekijöiden terveystottumuksissa on myös parantamisen varaa. Vain joka kolmas koki työvireensä hyväksi tai erinomaiseksi ja peräti 45 prosenttia testatuista kuului huonoimpaan aerobisen kunnon luokkaan. Muilla toimialoilla vastaava luku on keskimäärin 15 prosenttia. Kyseessä on siis aikapommi, johon yritykset tulevat törmäämään muutaman vuoden sisällä. (Turunen 2004, 22.) 1.4 Verkkopalvelu informaatiokanavana Verkkopalvelulla on aina osoite esimerkiksi Näppäilemällä osoitteen internet-selaimelle, päästään halutun palvelun pääsivulle. Tästä edetään linkkejä hyväksi käyttäen verkkopalvelun sisällä tai siirrytään vahingossa ja myös harkiten ulkopuolisille sivuille. Osoitteessa näkyy palvelun tai organisaation nimi, joka auttaa pysymään halutun palvelun alla. Osoitteen lisäksi verkkopalvelut erottaa toisistaan niiden sisällön mukaan. Jokaisella palvelulla on oma visuaalinen ilmeensä, tietyt määräykset julkaistavista materiaaleista ja tietty henkilöstö sisällön tuottamiseen. Verkkopalvelu sana korvataan yleisesti muun muassa termein saitti, nettipalvelu, kotisivut, webbisivut tai nettisivut. (Jussila ja Leino 1999, ) Verkkoajan viestinnän kautta voi käynnistää ja voimistaa myönteisiä kierteitä: kun ihmisen saa itse osallistumaan, hän sitoutuu vahvemmin; mitä lujemmin ihminen sitoutuu, sitä aktiivisemmin hän osallistuu (Alasilta 2000, 57). Internet on tiedottajalle hyvä työkalu. Sen avulla voidaan jakaa nopeasti ja paljon informaatioita. Haluttu sisältö saadaan nopeasti käyttäjäryhmille ja muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. (Jussila ja Leino 1999, 56.) Tästä syystä verkkopalvelu on yksi parhaista keinoista viestittää opiskelijoille mm. tarjolla olevia hyvinvointipalveluja. Monen opiskelijan asunnosta löytyy jo internetyhteys ja oppilaitoksessa internetin käyttö on käytäväpäätteiden lisääntymisen myötä helpottunut.

11 6 2 Hyvinvoinnin teoreettista taustaa 2.1 Hyvinvoinnin määrittelyä Hyvinvointia määritellään hyvin monella tavalla. Se merkitsee erilaisia asioita, joita ohjaavat paljon ihmisten omat harrastukset tai käsitykset. Liikunnalliset ihmiset käsittävät liikunnan hyvinvoinnin lähteeksi, kun esimerkiksi kulttuuria harrastaville hyvinvointi voi löytyä hyvinkin erilaisista asioista. Nämä hyvinvoinnin eroavaisuuden nousivat esiin jo tämän kyseisen hankkeen aloituspalaverissa. Paikalle kokoontuneiden eri aloja edustavien henkilöiden näkemykset hyvinvoinnista vaihtelivat. Hyvinvointi-käsitteen laaja-alaisuuden voi havaita myös kirjoittamalla sen johonkin internetin hakukoneista, jolloin uusia linkkejä tarjoutuu tuhansia. Välikangas (2002, 12) on tutkielmassaan luokitellut kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyvin arkiseen ja perinteiseen tyyliin fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi tasapainoksi. Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva HYPAKE (hyvinvointipalvelujen kehittäminen)-hanke määrittelee hyvinvoinnin aineellisen elintason, sosiaalisten suhteiden ja itsensä toteuttamisen kokonaisuudeksi, johon kuuluvat mitattavien, sosiaalisten ja terveydellisten osioiden lisäksi myös ihmisen oma kokemus tilastaan ja tilanteestaan (Laurea 2003). Akateemikko Erik Allardt (2000, 11) on kuvannut hyvinvointia having, loving ja being -ulottuvuuksin. Ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää, että siihen kuuluu aineellisen elintason (having) lisäksi myös inhimillistä yhteisöllisyyttä (loving) ja omaa identiteettiä (being). Hyvään elämänlaatuun kuuluvat ravinto, puhtaus, koti, koulutus ja terveydenhuolto. Lisäksi ihminen tarvitsee rakkautta sekä ihmissuhteita ja hänen tulee hyväksyä oma sosiaalinen taustansa ja identiteettinsä. Puhuttaessa hyvinvointipalveluista, tarkoitetaan useasti julkisen sektorin tarjoamia hyvinvointipalveluja, joista käytetään myös nimeä peruspalvelut. Kuntien tarjoamiksi hyvinvointipalveluiksi luokitellaan muun muassa sivistystoimi, sosiaalitoimi ja terveyspalvelut. Valtiovarainministeriön kesäkuussa 2003 julkaisemassa julkaisussa puhutaan hyvinvointipalvelujen uudistamisesta, jolloin asiakaslähtöisyydellä parannetaan palvelujen laatua ja tehokkuutta. Tällöin siirrytään tuottaja- ja hallintolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöiseen palvelujen tarjontaan ja organisointiin. Tämä tulevaisuuden hyvinvointipalvelumalli on mahdollista yhdistämällä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin voimavaroja keskenään. Käytännössä yhdistäminen tarkoittaa erikoistumista ja kuntien välistä yhteistyötä, verkottuvia toimintamalleja, päällekkäisyyksien karsimista sekä uuden teknologian ja sähköisten toiminta- ja palvelusovellusten laaja-

12 7 alaista hyödyntämistä. (Brunila, Jokinen, Kerola, Mäkitalo ja Putkonen 2003, 16-21; Välikangas 2002, ) 2.2 Aktivoinnista elämänhallintaan ja hyvinvointiin Aktiivinen ihminen on valmis kokeilemaan uusia asioita ja huolehtimaan itsestään. Voidaankin siis todeta, että hyvinvointi luo aktiivisuutta ja aktiivisuus puolestaan hyvinvointia. Vuorinen (1993, 52-53) on luokitellut aktivoinnin tasot älylliseen, elämykselliseen ja toiminnalliseen. Aktivoinnin tasot vaihtelevat ja sekoittuvat tilanteiden mukaan. Varsinkin nuoret tarvitsevat säännöllistä toiminnallista aktivointia, purkaakseen fyysistä energiaansa. Älyllistä ja emotionaalista aktiivisuutta kaipaavat niin nuoret kuin aikuisetkin. Onnistunut aktivointi motivoi ja palkitsee osallistujaa. Fyysisessä aktiivisuudessa on kyse päivittäisestä terveyttä edistävästä ja lihasten tahdonalaisesta, energiankulutusta lisäävästä toiminnasta, joka on välttämätöntä elimistön rakenteille ja toiminnoille (Heinilä 1998). Vilhu (2004, 26) on määritellyt aktiivisen elämäntavan päivittäin tapahtuvaksi toiminnaksi, jonka avulla estetään liikkumattomuuden haitat ja tuotetaan kohtalainen terveys ja toimintakyky. Oikeanlainen aktiivisuus parantaa ihmisten elämänlaatua. Se luo uskoa omiin kykyihin ja auttaa tunnistamaan omaa persoonallisuuttaan. Elämänhallinnassa on kyse tunteesta, henkisestä voimavarasta, jonka avulla jaksaa ja pääsee yli vaikeuksien. Vahvan elämänhallinnan omaava ihminen voi hyvin ja se myös näkyy hänestä positiivisena asenteena. Aktiivisuuteen ja elämänhallintaan kuuluu osana myös kohtuullisuus. Kaikkea ei ehdi tehdä, eikä se aina ole edes tarpeellista. Opiskelijoilla tiivistahtinen opiskelu ja tunnollisuus voi johtaa uupumiseen tai masennukseen, jolloin elämänhallinta korostuu entisestään. (Nyyti ry.) Elämänhallinta liittyy siis vahvasti ihmisen hyvinvointiin. Onnistumiset synnyttävät ihmisessä hallinnan ja päätösvallan kokemusta. Hallinnassa on kyse siitä, että ihminen ei koe olevansa ympäristön tai muiden armoilla, vaan pystyy itse päättämään asioistaan. Suurin osa ihmisistä luottaa oman elämäänsä ja hallinnan mahdollisuuksiinsa. Elämänhallinnan koetaan horjuvan vasta menetysten ja epäonnistumisien jälkeen, jolloin ahdistuksen ja masennusten hallitsemattomuus lisää tuskaa. Elämänhallinnan tunne heikkenee vaikeuksien kasaantuessa. Tällaisia ovat muun muassa pakonomaisuus, uhka, epäselvyys, merkityksettömyys, ylivoimainen haaste tai läheisen menetys. (Ojanen 2001, )

13 8 Vahva elämänhallinnan tunne on työntekijän henkinen voimavara, joka suojaa häntä stressisairauksilta. Näin todetaan Taru Feldtin (2000) julkaistussa väitöskirjassa, jossa tutkittiin elämänhallinnan merkitystä ihmisen työhyvinvoinnissa. Tutkimuksessa todettiin elämänhallinnan tunteen kehitykseen vaikuttavan enemmän ympäristön ja ihmissuhteiden, kuin fyysisen iän. Nuorten elämänhallinta taas lähtee halusta ymmärtää nuoren toimintaa, tarpeita ja ajatuksia. On tärkeää, että nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset tai ammattilaiset osaavat havainnoida, kuunnella ja arvioida nuorten maailmaa. Nuorten elämänhallinnan avuksi tehdään moniammatillista asiantuntijatyötä, muun muassa opettajien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimesta. Tieto ja yhteistyö lisäävät hyvinvointia. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen ja Vilen 1999, ) 2.3 Liikunta aktivoijana ja hyvinvoinnin lähteenä Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Liikunta voi osaltaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua eri elämänkaaren vaiheissa. Nuorille se on kasvun ja kehityksen tukija, aikuisille työkyvyn ylläpitäjä sekä vanhusten omatoimisuuden ja toimintakyvyn säilyttäjä. (Vuolle 2000, 23.) Liikunta on yksi ihmisen perustoiminnoista ja edellytyksistä omatoimiselle selviytymiselle (Vuori 2004, 14). Maailman terveysjärjestön ja urheilulääketieteellisen järjestön asiantuntijaryhmä on vuonna 1995 pohtinut terveysvaikutuksia ja ottanut kantaa muun muassa seuraaviin asioihin. Ihmisten inaktiivisuus eli liikkumaton elämäntapa aiheuttaa suurta inhimillisten voimavarojen hukkaantumista. Se on yksi huonoon terveyteen ja kuolemaan vaikuttavista tekijöistä. Fyysinen aktiivisuus pitäisi omaksua osaksi päivittäistä elämää. Vastuu on viime kädessä yksilöillä ja hänen perheellään, mutta yhteiskunnan tehtävänä on luoda tälle hänelle fyysiset ja sosiaaliset edellytykset. Liikunnan merkitys yhteiskunnalle muodostuu usealla tavalla, eri ulottuvuuksin. Se parantaa väestön hyvinvointia, aktiivisuutta ja elämänhallintaa sekä säästää terveydenhoitokuluissa. Lisäksi kilpa- ja huippu-urheilu tarjoaa yhteiskunnallisia vaikutuksia urheiluviihteen avulla. Liikunta parantaa siis elämänlaatua. (Vuori 2001, ; 2004, ) Koulujen liikunnanopetus elää parhaillaan mielenkiintoisia aikoja. Liikunta ja Tiede lehdessä olevassa artikkelissa Pilvikki Heikinaro-Johansson ja Stu Ryan (2004, 4-7) pohtivat liikuntakasvatuksen tulevaisuutta. Heidän mukaansa liikuntakasvatusta ollaan yhä enemmän tuomassa terveyttä edistävään suuntaan. Tähän ovat vaikuttaneet useat tutkimukset, jotka raportoivat ihmisten lisääntyneistä terveysongelmista. Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää liikunnallisesti valveutuneita yksilöitä, joilla on tietoa, taitoa ja itseluottamusta

14 9 nauttia elinikäisestä terveyttä edistävästä liikunnasta. Liikunnallisesti valveutunut henkilö omaa riittävät liikunnalliset taidot, ymmärtää ja soveltaa osaamistaan sekä liikkuu terveyttä edistävästi. Lisäksi valveutunut henkilö osaa huomioida myös toiset liikkujat ja ennen kaikkea arvostaa liikuntaa. Tulevaisuudessa liikunnan opetussuunnitelmissa tuleekin entistä enemmän keskittyä ihmisten liikuntatottumusten kehittämiseen. Nuoruudessa koetut myönteiset liikuntakokemukset ja sisäisen liikuntamotivaation herääminen luovat pohjaa elinikäiselle liikuntaharrastukselle. Liikunta on lähde elämää rikastuttaville elämyksille ja kokemuksille. (Telama 2000, ) Tutkimukset ovat melko luotettavasti osoittaneet, että nuorena aktiiviset henkilöt ovat sitä myös vanhempana ja että nuoruuden kilpaurheiluharrastuksella on siihen positiivinen vaikutus (Takalo 2004, 93; Telama 2000, 59). Liikunnalla ja psyykkisellä hyvinvoinnilla on paljon yhteyksiä. Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen harrastaa ja on aktiivinen. Hän pitää elämää mielekkäänä ja tuntee hallitsevansa sitä. Ihminen voi hoitaa psyykkistä hyvinvointiaan monella tavalla. Liikunta on vain yksi osatekijä, mutta hyvin merkittävä. Merkittäväksi liikunnan tekee se, että sillä on välittömät vaikutukset mielialaan. Liikuntaa harrastavat kokevat vapautumisen tunnetta, jolla ahdistuneisuutta voidaan lievittää. (Ojanen 1995, 9-17.) Ojanen (2001, ) jaottelee liikuntamuodot nykyaikaisesti viiteen luokkaan, liikunnan merkityksen ja harrastajien mukaan (taulukko 1). Autonomiselle liikunnalle on ominaista kiinnostavuus ja mukaansa tempaavaisuus. Kyse on autotelisesta kokemuksesta eli kokemuksesta joka rakentuu yksilön sisäisillä ehdoilla ja on näin ollen tietoinen sekä myönteinen valinta. Elämysliikunnalla haetaan minäkeskeistä suuria tunteita nostattavia asioita, joilla korvataan heikkoa toistuvuuden ja tapahtumaköyhyyden sietoa. Sosiaalisen liikunnan avulla haetaan vuorovaikutteita nykyisen yksilökeskeisyyden rinnalle. Sosiaalisesti lämmin liikuntatuokio tuottaa myönteisiä kokemuksia. Tavoitteellinen liikunta kuvastaa myös vahvasti nykypäivän ihmisiä. Jokainen kilometri tai kilogramma kirjataan, jotta päästään etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin. Toiminta kuvastaa länsimaista eteenpäin suunnattua ajattelumallia. Filosofinen liikunta nousi esiin jo ihmisen varhaisessa historiassa. Kehon kauneutta arvostettiin jo Kreikan antiikin ajoilla. Itämaisissa kulttuureissa on ruumiin ja sielun hallinnalla pitkät perinteet. Nykyihminen käsittää filosofisella liikunnalla itsetunnon kohottamisen ja rentoutuneen tilan. Liikunnan avulla irtaudutaan arkisista asioista.

15 10 Liikuntamuoto Psyykkinen alue Hyvän elämän alue 1. Autonominen liikunta Toiminta Kiinnostus 2. Elämysliikunta Tunne Tarkoitus ja rakkaus 3. Sosiaalinen liikunta Vuorovaikutus Rakkaus ja vastuullisuus 4. Tavoitteellinen liikunta Kognitio Terveys ja tehokkuus 5. Filosofinen liikunta Merkitys Tarkoitus ja oikeus Taulukko 1. Liikuntamuotojen kehittyminen. Liikunnassa sosialisaatio tarkoittaa myös omakohtaisten liikuntaharrastusten omaksumista ja sisäisen liikuntamotivaation syntymistä. Sosiaalistumalla liikuntaan luodaan edellytyksiä liikunnan sosiaalisille vaikutuksille. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä toimia tehokkaasti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa sekä fyysisesti että sosiaalisesti. Liikunta on sosialisaation väline, jonka sosiaalisiin vaikutuksiin vaikuttavat osallistumisen olosuhteet. (Telama 2000, ) Edellisten liikuntamuotojen lisäksi puhutaan nykyisin paljon myös terveysliikunnasta. Vilhu (2004, 24-25) määrittelee käsitettä seuraavasti. Terveysliikunta on toimintaa, jonka avulla pyritään rakentamaan ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kohentamaan toimintakykyä. Sen tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan ylläpitää tai kohentaa ihmisten toiminta- ja työkykyä sekä saada heidät pysymään terveinä. Käsitteenä terveysliikunta sisältää fyysisen aktiivisuuden muodot, kuten hyötyliikunnan, töissä tapahtuvan liikunnan, ulkoilun ja muun vapaa-ajan liikunnan. Sitä käytetään myös täsmäliikuntana sairauksien ehkäisyssä, hoidossa tai kuntoutuksessa. 2.4 Terveydenhuolto hyvinvointipalveluna Terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan asema on määritelty laissa. Suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteena on pidentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyistä elinaikaa. Tavoitteisiin kuuluvat myös mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Terveydenhuollon perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja helposti tavoitettavat terveyspalvelut. Edistävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan arkiympäristön, kuten kodin, koulun, työpaikan ja vapaa-ajan toimintojen turvaamista sekä vaikuttamista ihmisten elämäntapojen muokkaamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

16 11 Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta linjaa tulevaisuuden kansallista terveyspolitiikkaa terveyden edistämisen suuntaan. Hyvän terveyden omaaminen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus ja tulevaisuuden taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn tärkeä edellytys. Ihmisten terveyteen vaikuttavat arkisten toimintojen sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien yhteensopivuus. Tulevaisuuden terveydenhuollossa yksi hyvinvointia parantava asia on sosioekonomisten ryhmien ja alueiden väestön terveyserojen kasvamisen ehkäiseminen. Teknologiset ja taloudelliset nopeat kehitysmuutokset voivat vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden perustaa sekä oikeudenmukaista jakautumista väestön keskuudessa. Koulutustason nousu lisää ihmisten tietoutta terveydenhuollon palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 3-14.) Julkiset terveyspalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien omissa tai useamman kunnan yhteisessä terveyskeskuksessa. Kunnat voivat ostaa terveyskeskuspalvelut myös yksityisiltä tarjoajilta. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Jotta suomalaisten erikoissairaanhoito voidaan turvata, on maa jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiiri sisältää aluesairaaloita ja keskussairaalan, joista viisi erityistason sairaanhoitoa antavia yliopistollisia sairaaloita. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon lisäksi suomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat useat valtakunnalliset järjestöt ja paikalliset yhdistykset muun muassa mielenterveyspalveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

17 12 3 Opiskelijoiden hyvinvointipalveluja 3.1 Opiskelijaliikunta korkeakouluissa Heinilän (1998, 17-19) mukaan liikuntakulttuuri eri muotoineen nähdään osana yhteiskuntaa ja sen tuotoksia. Liikunnan eri osa-alueilla on kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta erilaisia intressejä. Suomen noin 50 korkeakoulussa opiskelee lähes henkilöä, joten korkeakoulujen opiskelijaliikunnan rooli nuorten aikuisten liikuntakulttuurissa on merkittävä. Suomalainen opiskelijaliikunta keskittyy pääasiassa terveys- ja kuntoliikunnan sektoreihin. Sen tehtävänä on aktivoida korkeakouluopiskelijoiden liikuntatottumuksia ja parantaa heidän tietämystään liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä luoda sosiaalista vuorovaikutusta. Opiskeluaikana opitulla liikuntakulttuurilla on vaikutusta myös työelämään siirryttäessä. Liikunnasta on tullut luontevaa päivittäistä toimintaa, jota on helppo jatkaa muun muassa väsymystä ja sairauksia ennaltaehkäisevän työpaikkaliikunnan merkeissä Opiskelijaliikunnan toimijat Todennäköisesti opiskelijat ovat liikkuneet ja urheilleet jollain muotoa korkeakoulujen perustamisesta saakka. Organisoitua siitä tuli vuonna 1924, jolloin perustettiin Suomen Akateeminen Urheiluliitto (SAUL). Alun perin SAUL perustettiin helsinkiläisten korkeakoulujen mestaruuskilpailuja varten. Toisen maailmansodan jälkeen opiskelijaliikuntaliikkeen toiminta oli hiljaista muun muassa Suomen heikon taloudellisen tilanteen ja korkeakoulujen liikuntaan panostamattomuuden vuoksi. Korkeakouluopiskelijoiden määrä alkoi lisääntyä 1950-luvun lopussa. Uusia korkeakouluja syntyi 1960-luvun alkupuolella, jonka seurauksena jo vuonna 1964 SAUL:n johto esitti, että korkeakouluopiskelijoiden liikunnalliset tarpeet voidaan ratkaista vain valtakunnallisella liikuntajärjestelmällä, joita hoitaisivat korkeakoulujen palkkaamat liikunnan lehtorit. SAUL jatkoi asian ajamista ja ensimmäinen liikunnan lehtorin tai sittemmin liikuntasihteerin toimi aloitettiin Helsingin yliopistossa vuonna Seuraavaksi olivat vuorossa Oulun ja Jyväskylän yliopistot vuonna 1970 ja Turun sekä Tampereen yliopistot vuonna (Ketola 1994, ) Vuonna 2004 palkattuja opiskelijaliikunnasta vastaavia henkilöitä työskentelee 14 yliopistossa ja 6 ammattikorkeakoulussa. Heistä käytetään yhteistä nimitystä korkeakoulujen liikuntatoimien verkosto. Verkoston tavoitteena on edesauttaa yhteisön jäseniä omassa työssään ja parantaa yhteistyötä. Verkoston toimijoista valitaan vuosittainen liikuntatoimen valiokunta, joka on yksi Opiskelijoiden Liikuntaliiton valiokunnista. Neljän korkeakoulujen edustajan lisäksi, valiokun-

18 13 taan kuuluu sihteeri OLL:sta. Heidän lisäkseen opiskelijoita liikuttavat ylioppilasja opiskelijakunnat sekä aine- ja koulutusalajärjestöt. (Opiskelijoiden Liikuntaliitto 2004.) Opiskelijoiden Liikuntaliitto Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) on jatkoa vuonna 1924 perustetulle Suomen Akateemisesta Urheiluliitosta (SAUL). Opiskelijoiden Liikuntaliitoksi SAUL muuttui vuonna Muutos sai alkunsa jo vuonna 1967, jolloin SAUL:n yhteyteen perustettiin määräaikainen liikuntapoliittinen toimikunta. Esityksen toimikunnasta teki Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Toimikunta julkaisi Opiskelijat ja liikunta, nimisen mietintönsä tammikuussa 1969, jota voidaan pitää Opiskelijoiden Liikuntaliiton periaateohjelmana. Kyseisenä vuonna 1969 perustettiin organisaatiotoimikunta, jonka toimesta nimenvaihdos suoritettiin keväällä (Ketola 1994, ) Tiihosen (1994, ) kokoamassa yhteenvedossa Opiskelijoiden Liikuntaliiton vuosista , esiin nousevat 70-luvun liikuntapolitiikka, 80-luvun itsearviointi ja 90-luvun projektit sekä paikallistoiminta. OLL otti selvän roolin urheiluseurojen ulkopuolisena liikunnan äänitorvena. Nykyisin Opiskelijoiden Liikuntaliiton tavoitteisiin kuuluvat opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien ja -edellytysten parantaminen monipuolisen tarjonnan sekä valinnan vapauden avulla. Liitto haluaa edistää monipuolista ja tasa-arvoista liikuntapolitiikkaa nykyisten opiskelijoiden ajatuksin. Jäsenistö koostuu 34 ylioppilas- ja opiskelijakunnasta, joissa on yhteensä opiskelijaa. Liiton tehtäviin kuuluvat lisäksi liikuntavastaavien koulutus, liikuntatapahtumien järjestäminen, korkeakoulujen liikuntatoiminnan kehittäminen ja opiskelijaurheilun organisointi. (Opiskelijoiden Liikuntaliitto 2004.) Opiskelijaliikunta Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Kontrolloitu opiskelijaliikunta Oulun seudun ammattikorkeakoulussa aloitettiin kesäkuussa 2002, jolloin opiskelijakunta OSAKO palkkasi liikuntasihteerin. Liikuntatarjonta aloitettiin yhteisten vuorojen kautta ja kehitys jatkui kursseihin, kilpailuihin ja erilaisiin tapahtumiin. Liikuntapassijärjestelmä otettiin käyttöön heti ensimmäisen syksyn aikana, jonka avulla tarjontaa voitiin laajentaa myös opiskelija-alennuksiin. Liikuntatiimi käynnistettiin syksyn 2002 aikana. Liikuntatiimi koostuu koulutusalajärjestöjen liikuntavastaavista, opiskelijakunnan liikuntavastaavasta ja liikuntasihteeristä.

19 14 Tammikuusta 2004 liikuntavastaava siirtyi työskentelemään Oulun seudun ammattikorkeakoulun alaisuuteen. Tällöin alettiin puhumaan OAMK:n Rehtorin toimiston opintoasioiden alaisuudessa toimivasta liikuntapalvelusta, jota koordinoi liikuntasuunnittelija. Liikunnan perustarjonnan kehittämisen lisäksi toiminta on laajentunut Ouluseutu urheiluakatemian toimintaan sekä henkilökunnan työkykyä ylläpitävään ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin asioihin. Liikuntatiimiä pyörittää nykyisin opiskelijakunta OSAKO ja OAMK:n liikuntasuunnittelija osallistuu kokouksiin asiantuntijajäsenenä. 3.2 Opiskelijoiden terveydenhuolto Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa on eroja. Yliopistojen opiskelijat käyttävät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat kunnallisen terveydenhuollon palveluja. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluun kuuluvat opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä hammashuollon avoterveydenhuoltopalvelujen tuottaminen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto, johon luetaan opiskelijan terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammashuolto, on kansanterveyslain nojalla kuntien lakisääteinen tehtävä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on monilla paikkakunnilla puutteellisesti järjestetty ja kuntien kesken palveluissa on eroja. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terveydenhoitomaksu kerätään opiskelijalta ylioppilaskunnan lukuvuosimaksussa. Lisäksi erikseen on maksettava korvaus muun muassa erikois- ja hammaslääkäripalveluista. Ammattikorkeakouluopiskelijan maksut vaihtelevat kunnittain. (Erola 2004, 24-26; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2004.) Oulussa yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa YTHS ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta Oulun kaupungin opiskelijaterveydenhuolto. Kontinkankaan terveysaseman yhteydessä sijaitsevan opiskelijaterveysaseman palvelut ovat tarkoitettu Oulussa sijaitsevien ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoille, joiden opiskelu kestää päätoimisesti vähintään neljä kuukautta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijoita palvellaan kahdessa tiimissä, jotka koostuvat lääkäreistä ja terveydenhoitajista. Jokaiselle opintonsa aloittaneelle tarjotaan terveystarkastus ensimmäisen lukuvuoden aikana. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hammashuolto tarjotaan oman asuinalueen hammashoitolassa. Ulkopaikkakuntalaiset saavat ensiavun kiireellisiin tapauksiin ja muutakin hoitoa tilanteesta sekä asuinkunnasta riippuen. Mielenterveyspalvelua paikkakuntalaiset saavat kaupungin ylläpitämistä mielenterveystoimistoista ja ulkopaikkakuntalaiset paikallisten yhdistysten sekä opiskelijaterveydenhuollon toimesta. (Oulun kaupungin opiskelijaterveydenhuolto 2004.)

20 Muu hyvinvointia edistävä toiminta Liikunnan ja terveydenhuollon lisäksi opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtivat muun muassa kirkon oppilaitostyöntekijät, päihdetyöntekijät ja monet hyvinvointia tarjoavat yhdistykset. Hyvinvointi lisäävät myös opintososiaaliset edut, kuten esimerkiksi opintotuki ja edullinen ruokailu. Oulun ev. lut. seurankuntien kristillisen oppilaitostyön tavoitteena on tuoda opiskelijoiden ja oppilaitosten elämään kestävää pohjaa sekä toivoa kristillisen uskon pohjalta. Toiminta opiskelijaseurankunnassa on vilkasta, sisältäen muun muassa jumalanpalveluksia, te toja ja musiikkitoimintaa. (Oulun ev. lut. seurakunnat 2004). Päihdetyötä tehdään kuntien ja vapaaehtoisjärjestöjen toimesta. Oppilaitokset ovat omalta osalta järjestäneet päihdetyöhön liittyvää koulutusta ja laatineet päihdetyön toimintamalleja. Sosiaalisesta yhdessäolosta ovat pääasiassa vastanneet opiskelijayhdistykset alajärjestöineen.

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013 Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Liikuntatoiminta JYYssä Liikuntavastaavan tehtävät

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus 11.2.2014 Yliopistoliikunta Järjestökoulutus 11.2.2014 Esittelykierros Mistä ainejärjestöstä / kerhosta tulet? Missä tehtävässä / roolissa toimit? Mitä odotat koulutukselta? Mitä odotat yliopistoliikunnalta tänä

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot