JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUEEN TIETOLIIKENNEVERKON TOTEUTUSMALLIT

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUEEN TIETOLIIKENNEVERKON TOTEUTUSMALLIT ICT-ratkaisujen esiselvitys vaihe 1 Miska Sulander Raportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kankaan alueen toteutus- ja arkkitehtuurimallit Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Toteutusmallien vaihtoehdot Kustannusarviot Elinkaarimalli palvelujen ohjaustekijänä Palvelukonseptit eri kohderyhmille Hallinta- ja operointimallit Itsenäisesti tuotetut verkkopalvelut Virtuaalioperaattoripalvelut (alueen verkko-operaattori) Verkkopalvelut kokonaispalveluna Selektiiviset ostopalvelut Tulomahdollisuudet Alueverkon tekniset toteutusmallit Tietoliikennepalvelujen yleiset toteutusmallit Aktiiviverkkoon pohjautuvat mallit Passiiverkkoon pohjautuvat mallit Tietoverkon toteutus, ylläpito ja kehittäminen Laiteympäristön elinkaaren hallinta Elinkaaren hallinta Kustannusrakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Tietoliikennekaapelointi Yleistä Alueverkkokaapelointi Kiinteistöalueverkkokaapelointi Rakennus- ja asuntokaapelointi Johtokanavien ja kaapelireittien merkitys Tietoturva ja tietosuoja Sisäinen turvallisuus Ulkoinen turvallisuus...16

3 ICT-esiselvitysraportti (18) 1 KANKAAN ALUEEN TOTEUTUS- JA ARKKITEHTUURIMALLIT Kankaan alueelle ehdotetaan käytettäväksi seuraavia toteutusmalleja tietoverkkopalvelujen toteuttamiseksi. 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Periaatesuunnitelman pohjatietoina käytetään seuraavia tavoitteita ja olettamia: Jokaiseen asuntoon ilmainen / hintaan sisältyvä internet-palvelu Operaattoririippumaton palvelutarjonta Suurkapasiteettipalvelut ja erikoisvaatimukset mahdollistavat yhteydet Käyttövalmius mille tahansa alueella toimivalle palveluoperaattorin ja -tuottajan palvelulle Paikallista yritys- ja asukaspalveluja tukevan teknisen toimintaympäristön mahdollistaminen (alueen yritysten ja asukkaiden väliset yhteiset palvelut) Toimintavarman tietoverkon ja tietoliikennepalveluiden toteuttaminen (keskeisille järjestelmille korkean käytettävyyden arkkitehtuuri- ja toteutusmalli) Future proof pitkän elinkaaren ja useiden teknologiatarpeiden mahdollistava arkkitehtuurimalli 1.2 TOTEUTUSMALLIEN VAIHTOEHDOT Alueelle soveltuvia vaihtoehtoisia toteutusmalleja on useita. Käytettävissä ovat myös näiden eri yhdistelmämuodot. Seuraavassa on ehdotettu alueen verkkopalvelujen toteuttamiseksi vaihtoehdot, jotka toteuttavat edellä esitetyt lähtökohdat ja tavoitteet. Ehdotettujen toteutusmallien soveltuvuuteen vaikuttavat lisäksi liiketoimintalähtöisten tavoitteiden asetanta, sekä palveluihin ja toimintaan liittyvät rajaukset, jotka puuttuivat suunnitelmaa tehdessä. Toteutusmallin valintaa Toimintaan parhaiten soveltuvaa mallia (kriteereinä liiketoiminnan tarpeiden tuki, kustannustehokkuus, toiminnallisten tarpeiden toteutus ja lisäarvon tuotto) on yleensä mahdotonta etukäteen osoittaa suurissa hankkeissa. Todellisuudessa valitun mallin soveltuvuuden osoittavat vasta muutaman vuoden todelliset käyttökokemukset. Valinnan onnistumisesta riippumatta ympäristökin on muuttuva ja siten alunperin tunnistetut lähtötiedotkin saattavat muuttua ajan myötä. Soveltuvan mallin valintaa voidaan rajata tunnistamalla alueelle halutut palvelu-, toiminta-, ja liiketoimintamallien tavoitteet. Näiden perusteella valittavalle toteutusmallille voidaan tehdä riskianalyysi tiedossa olevien ja arvioitujen lähtötietojen perusteella Verkkopalvelut Aktiivinen verkko VPLS-tekniikalla Alueen verkkopalvelut toteutetaan infrastruktuurilla, joka tarjoaa kaikille toimijoille alueellisesti yhteysmahdollisuudet eri palvelutarpeisiin. Alueen verkko-operaattori huolehtii päästä-päähän

4 ICT-esiselvitysraportti (18) liittymärajapintaan toteutetuista virtuaaliyhteyksistä maksullisena palveluna. Keskeiset yritys- ja asukaspalvelut (esim. sähköpostipalvelut tai muut lisäarvopalvelut) tarjotaan alueelle kilpailutetusti ja keskitetysti aluepalvelukonseptin mukaisesti. VPLS-tekniikkaan perustuvan runkoverkkoarkkitehtuurin mukaisessa toteutuksessa voidaan toteuttaa lähes mitkä tahansa alueella tarvittavat palveluympäristöt ja palvelumallit, myös liiketoiminnan tarpeiden osalta. Teknologia: Aktiiviverkkototeutus, MPLS/VPLS-tekniikalla Operointimalli: Virtuaalioperaattoripalvelut Vahvuudet: Alueen yhteisiä palveluja voidaan toteuttaa yritysvetoisesti ilman palveluoperaattoreita. Mahdollistaa erilaisia toiminta- ja palvelumalleja alueella, asukkaiden ja yritysten, sekä ulkopuolisten kanssa. Tukee uusia aluepalvelumuotoja, palvelutestausta ja on joustava malli lisäarvoa tuottavien palvelujen toteuttamiselle. Heikkoudet: Kustannusrakenne korkea, toimintamalli ja palvelut on konseptoitava hyvin, edellyttää vahvan asiantuntijatiimin Verkkopalvelut Passiivinen verkko Alueen verkkopalvelut toteutetaan hallinnoimalla fyysisten siirtoyhteyksien infrastruktuuria, jota tarjotaan sisäisten ja ulkoisten palvelutarjoajien käyttöön. Keskeiset yritys- ja asukaspalvelut (esim. sähköpostipalvelut tai muut lisäarvopalvelut) tarjotaan alueelle kilpailutetusti ja keskitetysti aluepalvelukonseptin mukaisesti. Teknologia: Passiiviverkkototeutus, fyysiset siirtoyhteydet Operointimalli: Virtuaalioperaattoripalvelut Vahvuudet: Melko yksinkertainen toiminnallinen malli, ylläpidon kustannusrakenne kevyt, ei edellytä laajaa ja vahvaa toiminnasta vastaavaa asiantuntijatiimiä. Heikkoudet: Edellyttää ulkoiset palvelutarjoajat toteuttamaan varsinaiset asukas- ja yrityspalvelut (malli tarjoaa vain siirtoyhteyksien keskitetyn hallinnnan). Alueen yhteisissä palvelutoteutuksissa edellytetään yhteistyötä ja palveluhankintoja palvelutarjoajilta Alueen tietoliikennekaapelointi Alueen tietoliikennekaapelointi ehdotetaan toteutettavaksi luvussa 7 esitetyllä periaatemallilla. Rakennettavan alueen yksityiskohtien tarkentuessa voidaan tehdä tarkka tietoliikennekaapeloinnin toteutussuunnitelma, jonka pohjalta tehdään sähkö- ja urakkasuunnitelmat Aluepalvelujen tietoturvasuunnittelu Tietoturvallisuuden päämäärä on turvata Kankaan asukkaiden ja yritysten toiminnalle tärkeiden manuaalisten ja automaattisten tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta, estää tietojen ja tietojärjestelmien valtuudeton käyttö, tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen sekä minimoida aiheutuvat vahingot. Alueelle tulisi toteuttaa tietoturvallisuussuunnitelma, jolla varmistetaan alueen IT-toimiympäristön

5 ICT-esiselvitysraportti (18) ja kohderyhmien tietoturvallisuus ja palvelutoiminnan jatkuvuuden suunnittelu. Kohderyhmittäin suunnitellaan turvaltaan ja toiminnaltaan eri tasoiset tarpeiden mukaiset turvallisuuspalvelut. 1.3 KUSTANNUSARVIOT Kustannukset toteutusmalleille voidaan laskea laajuustekijöiden ja toteutukseen liittyvien rajauksien perusteella. 1.4 ELINKAARIMALLI PALVELUJEN OHJAUSTEKIJÄNÄ Alueen palvelukonseptissa huomiota tulee kiinnittää palvelujen ja teknologian elinkaareen. Teknisten IT-palvelujen elinkaari on tyypillisesti 3-6 vuotta, jonka jälkeen tekniikka pitää uusia tai toteutusmalli vaihtaa tarpeita paremmin tukevaksi. Investointi- ja kehittämiskustannuksia tulee merkittävästi myös alkuvaiheen käyttöönoton jälkeen elinkaaren eri vaiheissa. 2 PALVELUKONSEPTIT ERI KOHDERYHMILLE Alueen verkkoratkaisun on tuettava kohderyhmäkohtaisten palvelujen toteutusta. Alla on mainittu joitakin mahdollisia kohderyhmäpalveluja, jotka tässä esitetyt verkkopalvelujen toteutusmallit mahdollistavat. Yrityksille tarjottavat palvelut Alueella olevien yritysten käyttöön toteutetaan paikallinen tekninen aluepalveluympäristö, jonne on luotu helpot ja joustavat mahdollisuudet palvelukehitykseen, -testaukseen ja pilottipalvelujen toteutukseen. Palveluympäristö voisi tarjota lähtökohtaisesti jokaiselle yritykselle nopeat yhteydet verkkoon, mahdollistaa vapaan palvelujulkaisun alueellisesti ja yleisesti, sekä toteuttaa alueella olevien yritysten väliset tekniset yhteistoiminta- ja kehitysympäristöt. Lisäksi Kankaan alue tarjoaa toimiympäristön, joka mahdollistaa 4000 asukkaan ja yritysten välisen vuorovaikutteisen palvelukehityksen ja palvelujen edullisen PoC-testauksen. Alueen asukkaille tarjottavat palvelut Yhteys Internetiin ja paikallisiin aluepalveluihin, käyttömahdollisuudet peruspalveluille: puheelle, videolle ja datalle (Triple play). Mahdollisuuden olla mukana ja käyttää aluepalveluympäristöön toteutettavia asukas- ja yrityslähtöisiä palveluita (kehityksestä, pilottikäyttöön ja vakiintuneisiin palvelukonsepteihin). Nk. Living Lab -ympäristön mallin laajentaminen yrityskäytöstä asukkaiden toteuttamiin palveluihin. Mahdollistaa yhtäaikaisen saatavuuden eri operaattori- ja palvelutarjoajariippumattomille palveluille (yhdeltä palvelutarjoajalta videopalvelut ja toiselta liityntäpisteeseen tuotu palvelinhotellipalvelu) Mahdollistaa laaja ja avoin (tai aluekäyttäjille rajattu) langattoman verkon käyttömahdollisuus, joka vähentää tai poistaa asukkaiden erillisiä palvelu- ja laitehankintatarpeita.

6 ICT-esiselvitysraportti (18) Teleoperaattoreille tarjottavat palvelut Siirtoyhteyksien kattava tarjonta alueella, sekä aktiivisina että passiivisina verkkopalveluina. Jokaiselle operaattorille mahdollisuus toimia alueella ja tuottaa omia palveluita mille tahansa liittymälle, riippumatta mitä palveluita käyttäjällä on jo käytössä. Mahdollisuudet toteuttaa alueelle kytkentäsolmuja osana operaattoriverkon laajempaa infrastuktuurihallintaa. Kytkentäsolmujen kautta voidaan toteuttaa vaihtoehtoinen liikenteenvaihtopiste (Jyväskylä Region Exchange) operaattoriverkkojen välillä. Palvelutarjoajille ja -tuottajille tarjottavat palvelut Mahdollistetaan helppo ja edullinen tekninen pääsy palvelujen tarjoamiseen alueen asukkaille. Mahdollistetaan nk. push-palvelujen julkaisu asukkaiden verkkoliittymiin ja tarjotaan asukkaille käytettäväksi palvelutarjoajien palveluja nk. try it, order it -periaatteella. Laajennetaan Living Lab -konseptia alueen käyttäjien kehitysympäristöksi. Paikalliset aluepalvelut Laaja ja yhteisesti kehitetty alueinfrastruktuuri mahdollistaa paikallisia aluepalveluita, jotka voivat tarjota asunto-osakeyhtiöille tai kiinteistöille esimerkiksi yhteiset sähköiset talonmiespalvelut, energian kulutuksen seurannan ja informaatiokanavat. Yleiset yhteisölliset palvelut Laaja ja yhteisesti kehitetty alueinfrastruktuuri mahdollistaa lisäksi paikallisia yhteisöpalveluita, jotka voivat sisältää kaikille alueella kävijöille esimerkiksi vapaan langattoman verkon tai esitysteknologiset palvelut virtuaalisia näytöksiä tai tapahtumia varten. 3 HALLINTA- JA OPEROINTIMALLIT Verkon operointimalleissa on huomioitava nykyisin järjestelmien kasvava kompleksisuus ja teknisten palvelujen lisääntyminen. Toteutukseltaan yksinkertaisen verkon operointi ei riitä tuottamaan tarvittavia teknisiä palveluita lisäarvoa tuottavien palvelujen toteuttamiseksi. Tästä johtuen verkkoarkkitehtuurissa, käytettävissä teknologioissa ja ylläpitomalleissa on huomioitava koko palvelukirjon tarvitsemat nykyiset ja tulevat edellytykset teknisille ja yhä monimuotoisemmille vaatimuksille. Verkkopalveluja voidaan toteuttaa operoinnin (ylläpito), kehittämisen ja omistuksen osalta usealla eri tavalla. 3.1 ITSENÄISESTI TUOTETUT VERKKOPALVELUT Alueen verkkopalvelut voidaan toteuttaa itsenäisesti ilman ulkoisia palveluoperaattoreita. Alueelle tuotetut palvelut on konseptoitava, sekä niiden ylläpidosta, kehittämisestä ja laadun valvonnasta vastataan soveltuvan operoijan toimesta. Palvelujen tuottamisessa on varauduttava korkeisiin

7 ICT-esiselvitysraportti (18) ylläpitokuluihin. Perustoiminnassa edellytetään jo nyt palvelulaadun hallintaa (QoS), tietoturvapalveluita (palomuurit), liikennemäärän hallintaa (ilmaispalvelujen kapasiteetin hallinta) ja riittävää toimintavarmuutta. Erityisesti ylläpidon kannalta tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia korkeasti osaavan työvoiman saamiseksi. Jatkuvaluonteisia kustannuksia tuottavat myös järjestelmäpalvelujen käyttöön edellytettävät lisenssit ja laitteiden ylläpito- ja huoltomaksut. 3.2 VIRTUAALIOPERAATTORIPALVELUT (ALUEEN VERKKO-OPERAATTORI) Verkon operoinnista vastaava taho toteuttaa joko passiiviverkon ja/tai aktiiviverkon ylläpitoa ja tarjoaa verkon palveluita teleoperaattoreille ja palvelutuottajille. Tarjottava palvelu on pelkistetty tietoliikenne- tai siirtoyhteyteen asiakkaan ja palvelutarjoajan välillä. Verkon omistus ja operointi voi olla eri toimijoilla, kuitenkin siten että verkon kehittämiseen edellytettävät investoinnit voidaan toteuttaa operaattorin ja omistajan tiiviillä yhteistyöllä ja tahtotilalla Passiiviverkon operointi Passiiviverkkomallissa tarjotaan käytettäväksi kuitu- ja parikaapeliyhteyksiä, putkireittejä ja johtokanavia, sekä huolehditaan näiden toiminnasta ja kapasiteetin hallinnasta Aktiiviverkon operointi Aktiiviverkkomallissa tarjotaan käytettäväksi yhteyksiä verkko-operaattorin ylläpitämästä tietoverkosta sovitulla tekniikalla, kapasiteetilla, palvelutasolla ja hinnoittelulla. 3.3 VERKKOPALVELUT KOKONAISPALVELUNA Alueen verkkopalvelut voidaan ulkoistaa kokonaisuudessaan tunnetuille teleoperaattoreille. Ulkoistus voi sisältää kokonaisuuden suunnittelusta, toteutuksesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, sekä hallinnoinnista aina omistukseen. 3.4 SELEKTIIVISET OSTOPALVELUT Alueen palveluarkkitehtuurin mukaisesti voidaan ostaa aluepalveluita eri toimijoilta ja tarjota alueelle kilpailutettuja edullisia palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien hallinta edellyttää ostopalvelujen sovittamista palveluympäristöön ja vahvaa palvelu- ja sopimushallintaa. 4 TULOMAHDOLLISUUDET Infrastruktuurin omistus ja erilaiset hallintamallit mahdollistavat alueinfrastruktuurin investointien ja palveluylläpidon kustannuksien osittaista rahoitusta. On kuitenkin epätodennäköistä, että saavutettavissa olisi sellainen liiketoimintamalli, jolla alueelle toteutettavista palveluista saataisin omakustanteista toimintaa (liikevoitoista puhumattakaan). Lisätuloja voi hakea vuokraamalla omassa omistuksessa olevia kuitukaapeleita teleoperaattoreille ja yrityksille. Teleoperaattorien kiinnostuksena kohteena ovat erityisesti puhelinmastopaikat ja kuituyhteydet. Kaapelireittien (putket, kanavat) omistuksella ja hallinnalla voidaan vuokrata tarvittavia kaapeleita

8 ICT-esiselvitysraportti (18) niitä tarvitseville osapuolille. Vuokrakustannuksien tulisi olla kuitenkin sillä tasolla, että se ei rajoita syntyviä palveluita tai toimintaa. Vaihtoehtona on myös lisäarvopalvelujen toteuttaminen yhdessä palvelutarjoajien kanssa (sovituilla tulonjakoperusteilla). 5 ALUEVERKON TEKNISET TOTEUTUSMALLIT 5.1 TIETOLIIKENNEPALVELUJEN YLEISET TOTEUTUSMALLIT Asuntoihin ja yritystiloihin voidaan toteuttaa tietoliikenneyhteyksiä pääsääntöisesti seuraavilla toteutusmalleilla. Teleoperaattorit käyttävät tässä kuvattuja toteutusmalleja asiakas- ja operaattoriyhteyksien tarjoamiseen. Käytettävät mallit vaihtelevat kansainvälisesti kohdemaan infrastruktuurista ja tarpeista riippuen. P2P Fiber (dedikoitu suora kuituyhteys) Point-to-Point (P2P) fiber tarkoittaa suoraa kuituyhteyttä palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Malli edellyttää laajan kuitukaapeloinnin, jotta tarvittaessa kaikkiin alueen asuntoihin voidaan tuoda palvelu- tai palvelutarjoajakohtainen kuitu. Malli mahdollistaa käytännössä rajattoman kapasiteetin ja palvelut, mutta on tänä päivänä vielä varsin kallis toteuttaa ja palvelutarjonta on melko rajattua. Hyödyt: Skaalautuva kaikkiin tuleviin tarpeisiin, ei juurikaan operatiivisia kustannuksia. Heikkoudet: Suuremmat alkuinvestointikustannukset (riittävä kuitukapasiteetti yhtäaikaisia asuntoliittymiä varten), suuremmat laiteinvestointikulut (kuituliittymillä varustetut aktiivilaitteet parikaapelitekniikka kalliimpia), edellyttää riittävät tilat kuitujen kytkentämatriiseille. PON (passive optical network) Ks. GPON. PON toteuttaa alle gigabitin nopeudet vastaavasti kuin GPON. GPON (Gigabit-capable Passive Optical Networks) Tekniikka käyttää valon aallon pituuksia liittymäyhteyksien toteuttamisessa, jolloin alueellisesti tarvitaan vähemmän kuituja. Lisäksi laitteisiin tarvittavat investoinnit ovat edullisempia kuin suorissa kuituyhteyksissä (P2P Fiber). Yksittäiset fyysiset aluekuidut voidaan jakaa esim. 32:een eri loogiseen kuituyhteyteen (valon eri aallonpituuksilla). Hyödyt: Edellyttää vähemmän investoitavaa kuitukapasiteettia, on kustannustehokkaampi ja liittymähinnaltaan edullisempi malli kuin P2P-Fiber, mahdollistaa nopeiden yhteyksien toteutuksen kohtuullisilla kustannuksilla haja-asutusseuduilla. Heikkoudet: Tekniikka rajoittaa käytettäviä yhteysnopeuksia, sama kapasiteetti jakautuu kohdealueittain, liittymät ovat asymmetrisiä (eri nopeus menevälle ja tulevalle liikenteelle), hallinnointi ja vikaselvitys on haastellisempi toteuttaa.

9 ICT-esiselvitysraportti (18) FTTx (Fiber to the X) FTTx-toteutuksilla tuodaan kuitu lähelle asiakkaan käyttökohdetta. Kuitu voi päättyä suoraan asuntoon (esim. Fiber to the Home (FTTH)) tai lähistöllä sijaitsevaan kytkentäpisteeseen (Fiber to the Cabin), josta verkkoyhteys toteutetaan muilla tekniikoille asiakkaan liityntäpisteeseen. FTTC (Fiber to the Curb: kuitu taloon, kuparilla viimeiset metrit) Kuitu taloon on nykyisin laajalti käytetty malli taloyhtiöiden kuluttajaliittymien toteuttamiseksi. Kuituun liitetään aktiivilaite, jonka kautta jaetaan rakennuksen sisällä soveltuvilla kuparikaapelitekniikoilla (esim. VDSL) verkkoliittymät asuntoihin. Hyödyt: Edellyttää vähemmän investoitavaa kuitukapasiteettia, investointikustannukset ovat vähäiset ja rakennuksissa voidaan hyödyntää useita tekniikoita verkkoliitynnän toteuttamiseksi. Heikkoudet: Tiheissä toteutuksissa korkeammat laitekulut. Lopputekniikasta riippuen saavutetut yhteysnopeudet ovat rajattuja. Active Ethernet (ks. Aktiiviverkkoon pohjautuvat mallit) Yhteys toteutetaan kuituyhteytenä lähelle asiakkaan kohdepaikkaa, jossa yhteys muutetaan yleensä parikaapeliyhteydeksi aina asiakkaan liityntärajapintaan asti. Toteutusmallissa hyödynnetään kuituja korkean kapasiteetin ja palvelujen tuomiseksi kohdealueelle tai kohderakennukseen, josta verkkopalvelut välitetään kustannustehokkaammalla tekniikalla kohdeasiakkaalle. Hyödyt: Mahdollistaa eri tasoisten ja nopeuksisten asiakasyhteyksien toteuttamisen, kustannukset ovat hallittuja ja saavutetut palvelut laajoja. Heikkoudet: Edellyttää laiteinvestointeja, nostaen harvaan verkotuissa kohteissa liittymäkustannuksia, laitteiden elinkaaren hallinta- ja ylläpitokulut suurempia. 5.2 AKTIIVIVERKKOON POHJAUTUVAT MALLIT Arkkitehtuurivaihtoehdoista Teknisen toteutuksen osalta vaihtoehtoisia arkkitehtuurimalleja on useita. Suurimmat erot mallien välillä ovat niiden kyvykkyydessä mahdollistaa tuleville asiakkaiden palvelutarpeille tekniset rajapinnat ja tekniset palvelut, joilla voidaan toteuttaa jalostuneempia loppukäyttäjän palveluja. Riskinä kehittyneemmissä arkkitehtuurimalleissa ovat investointien näkökulmasta joko tarpeettomat tai liian aikaisin tehdyt järjestelmä- ja teknologiahankinnat kattavien ratkaisujen toteuttamiseksi. Lisäksi yleistäen, että mitä kehittyneempi arkkitehtuurimalli, sitä enemmän resursseja suuntautuu operatiivisiin kuluihin ja ylläpitoon. Edellyttää lisäksi tarvittavan korkean osaamisen ja aktiivista palvelukehittämistä Kuvaus arkkitehtuurimalleista Seuraavassa on kuvattu alueen verkkopalvelujen toteutukseen käytettäviä arkkitehtuuri- ja

10 ICT-esiselvitysraportti (18) teknologiamalleja. Osaa malleista voidaan käyttää rinnakkain ja toteuttaa siten tarvittavia eri palvelutasoja, esim. teleoperaattori- ja kuluttajatarpeisiin. Useimmat malleista perustuvat Metro Ethernet -pohjaiseen kaupunkiverkkoon (Metropolitan Area Network). ME mahdollistaa kaupunkiverkossa suuremman kapasiteetin sekä erinäisiä palveluita joustavasti, yksinkertaisesti ja helposti laajennettavasti. MPLS: EoMPLS (Ethernet over MPLS) Tekniikka on osa AToM (Any Transport Over MPLS) -tekniikkaa. AToM puolestaan kuuluu Ethernet Carrierin E- Line-ryhmään ja perustuu MPLS-tekniikkaan lisäten siihen Layer 2 -tason ominaisuuksia. EoMPLS-tekniikan tarkoitus on muodostaa Point-to-Point-yhteys kahden LAN (Local Area Network) -verkon välille MPLS-verkon yli. Minkäänlaista LAN emulointia ei tehdä, vaan EoMPLS toimii kahden PE-reitittimen välillä eräänlaisena virtuaalikanavana, jonka sisällä Ethernet-kehykset kulkevat PE-reitittimeltä toiselle. Hyödyt: Kahden pisteen väliseen yhteyteen nopea toteutustapa. Heikkoudet: Arkkitehtuuri ja tekninen toteutus on perinteisiin verkkoratkaisuihin nähden monimutkaisempaa ja laitteet kalliimpia. Käyttökelpoisuus ja soveltuvuus hyvin rajattua (soveltuu vain joihinkin virtuaaliverkkotarpeisiin). MPLS: VPLS VPLS (Virtual Private Lan Service) kuuluu Carrier Ethernet -ryhmän E-LAN- kategoriaan ja emuloi LAN-verkkoa MPLS-verkon yli käyttämällä virtuaalikanavaa. VPLS-tekniikan avulla palveluntarjoaja luo yhden tai useamman LAN-verkon jokaiselle asiakkaalle. Jokainen näistä LANverkoista on täysin yksityinen, joten asiakkaille luodut LAN-verkot eivät ole keskenään tekemisissä millään tavalla. Taustalla toimiva VPLS-tekniikkaa tukeva MPLS-verkko toimii virtuaalisena Ethernet-kytkimenä. VPLS on Point-to-Multipoint- tekniikkaa, minkä vuoksi tulee tukea Broadcast- ja Multicastkehyksiä. Hyödyt: Yhteen aktiiviverkkoon toteutettavissa virtuaaliverkkoja, jotka toimivat täysin erillään toisistaan. Tietosuoja on vahva. Mahdollistaa samassa verkossa virtuaalisten operaattorien ja palvelutarjoajien toiminnan. Heikkoudet: Arkkitehtuuri ja tekninen toteutus on perinteisiin verkkoratkaisuihin nähden selvästi monimutkaisempaa ja laitteet kalliimpia. MPLS: MPLS-VPN Tason 3 (L3) MPLS VPN -verkot perustuvat VRF (virtual routing/forwarding) -instansseihin. VRFinstassiin kuuluva liikenne ohjataan MPLS-verkossa lippujen perusteella vain samaan instanssiin kuuluville, jolloin VPN-verkon yksityisyys on turvattu. MPLS L3 VPN -verkossa asiakkaan verkon lisääminen VPN-verkkoon vaatii vain uuden verkon lisäämisen VRF-instanssiin, eikä erillisiä virtuaalilinkkejä tai pääsylistoja tarvitse tehdä. Hyödyt: Tarjoaa turvalliset yhteydet, helppo konfiguroida sekä ylläpitää

11 ICT-esiselvitysraportti (18) Heikkoudet: Arkkitehtuuri on jonkin monimutkaisempaa ja laitteet ovat jonkin verran kalliimpia. L3-reititys toteutettava verkko-operaattorin toimesta. Reititetty verkko (Layer-3 network) Perinteinen reititetty verkko, jossa VLANeilla erotetaan kytkintason verkkoliikenne toisistaan ja reitityksellä välitetään liikenne alueiden välillä. Vahvuudet: Yksinkertainen ja edullinen toteuttaa verrattuna MPLS-verkon tekniikkaan. Toteuttaa kaikki perinteiset verkolle asetetut palvelutarpeet. Heikkoudet: Yhden asiakas- tai toimintaympäristön tarpeita toteuttava. Eri asiakasympäristöjen liikennettä ei voida täysin erottaa toisistaan. Malli on alttiimpi joillekin tietoturvahyökkäyksille ja väärinkäytöksille. Ei skaalaudu useamman verkkotoimijan toteutusmalliksi. Layer-3 Aggregation network Reititetty verkko ulotetaan lähelle asiakkaan liittymärajapintaa, jossa verkko muutetaan kytkentäiseksi. Asiakasverkko ulottuu sillattuna (L2) enemmillään vain kohdepaikan kytkentätilaan tai liittymärajapintaan, josta verkkoliikenne reititetään eteenpäin. Kohteissa, joissa on paljon liityntäportteja ja liikenne on suurilta osin paikallista, voidaan ulospäin suuntautuvaa tarpeetonta verkkoliikennettä vähentää paikallisella reitityksellä. Tämä vähentää kohdepaikan liittymän kapasiteettitarvetta. Hyödyt: Vähentää liittymän kapasiteettitarvetta, jos liikenne on toimipaikan sisäistä. Heikkoudet: Yhden asiakas- tai toimintaympäristön tarpeita toteuttava. Eri asiakasympäristöjen liikennettä ei voida täysin erottaa toisistaan. Ei skaalaudu useamman verkkotoimijan toteutusmalliksi. Ylläpito työlästä, edellyttää hyvät hallintajärjestelmät. Layer 2 -network (Q-in-Q) IEEE 802.1ad spesifikaatio, yleisimmin tunnettu Q-in-Q:na, laejentaa IEEE 802.1Q standardia tarjoamalla yhden VLAN lisätason sillatuissa verkoissa. Q-in-Q:n perusajatuksena on mahdollistaa useiden asiakkaiden VLAN-liikenteen siirto operaattoriverkon yli. Operaattorin verkko näkyy asiakkaille yksinkertaisena sillattuna porttina, joka pitää asiakkaan VLAN:it hallinnassa. Hyödyt: Kevyt, yksinkertainen ja edullinen ratkaisu virtuaalisesti erotettujen verkkojen toteuttamiseen. Heikkoudet: Tekniikan skaalautuvuus on rajallista. Palvelulaadun hallinta on vaikeaa. 5.3 PASSIIVERKKOON POHJAUTUVAT MALLIT Passiiviverkolla tarkoitetaan tyypillisesti verkkolaitteista riippumatonta toteutusta, joka mahdollistaa teleoperaattorille, palvelutarjoajalle ja -käyttäjälle tai tietojärjestelmille täysin muista riippumattoman teknisen yhteysrajapinnan.yksinkertaisimmillaan kyseessä on kaapeliyhteys kahden pääte pisteen välillä. Yleensä passiiviverkko ei vaadi sähköä tai laitteita (kytkimet, reitittimet) ja kytkennät on toteutettu

12 ICT-esiselvitysraportti (18) käsityönä. Nykyisellä kuituteknologialla passiiviverkon käsite on hämärtynyt ja ns. passiivisia yhteyksiä voidaan tarjota valon aallon pituuksina ja hallita etähallinnalla. Teleoperaattorin tai palvelutarjoajan näkökulmasta passiiviverkon yhteydet saattavat olla h- alutuimpia yhteysmuotoja. Passiiviverkko ei aseta käytettäville palveluille minkäänlaisia rajoituksia ja takaa yleensä puhtaan, häiriöttömän ja laadukkaan päästä päähän yhteyden Vaihtoehtomallit P2P Fiber: Edellä kuvattu. FTTx: Edellä kuvattu. GPON: Edellä kuvattu. Fyysiset siirtoyhteydet: Kaapelireittien ja -verkoston toteutus, ylläpito ja hallinnointi. Sisältäen tietoliikenneverkon näkökulmasta erityisesti: Kuituyhteydet ja parikaapeliyhteydet Johtoreitit: kaapelikanavat ja kaapeliputket Kuitukaapeleiden käyttö ja kapasiteettitarve lisääntyy jatkuvasti. Erityisesti ns. mustat kuidut ovat haluttuja, koska niiden käyttö on edullista ja mahdollistavat lähes rajattomat tiedonsiirtonopeudet. 6 TIETOVERKON TOTEUTUS, YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN 6.1 LAITEYMPÄRISTÖN ELINKAAREN HALLINTA Verkkoteknologiaa on saatavilla useilta laitevalmistajilta, joilla on lähes toisiaan vastaavat tekniset palvelut. Laitekokonaisuus voi olla yhden tai useamman (multivendor) laitevalmistajan ympäristö. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää monitoimittajaympäristöä vain toiminnallisista lähtökohdista. Ts. tunnistetaan selkeästi eri toimintateknologiat ja valitaan näihin parhaat teknisiä tarpeita ja palveluita toteuttavat laitevalmistajat. Kytkin- ja reititinverkko voi olla laitevalmistajan A, palomuuri- ja tietoturvapalvelut ovat laitevalmistajan B, sekä tunnistamisjärjestelmät laite/ohjelmistovalmistajan C. Mahdollisimman kapealla monitoimittajaympäristöllä saadaan kuitenkin infrastruktuurin hallinta- ja operointikuluja alhaisemmaksi (vaikkakin investoinnit olisivat jonkin verran korkeammat), sekä varmistetaan kokonaisuudelle paras osaaminen. Laite-elinkaarimallin hallinta ja tekniset kehitystoimet tietojärjestelmäpalvelujen osalta ovat osaltaan selkeämpiä. Monilaiteympäristössä haasteiksi nousevat riskien hallintakustannukset kasvavat lisääntynyt tuki-, kehitys- ja testaustyö teknisen yhteistoiminnan varmistamiseksi

13 ICT-esiselvitysraportti (18) epäselvissä ja vaikeissa vikatilanteissa voi olla vaikeaa saada tarvittavaa laitevalmistajan tukea vian tunnistamiseksi teknisten palvelujen toiminnan (esim. palvelutasomääritysten (QoS) toteutuminen päästäpäähän) joissakin tilanteissa laitevalmistajan omat ratkaisut ovat parempia kuin yleiset standardit, mutta niiden käyttö on pois suljettu monitoimittajaympäristön takia tuki- ja huoltopalvelujen SLA:t voivat olla erilaiset ja eri toimittajilta hallinta- ja valvontapalvelujen saatavuus (pitkälle viedyt ratkaisut) mahdolliset lisähaasteet järjestelmäintegraatioissa 6.2 ELINKAAREN HALLINTA Elinkaaren hallinnalla ja ylläpidolla varmistetaan 1) laitteiden käyttöiän aikana niiden toiminnan varmistaminen ja 2) käyttöiän päättyessä hallitusti tapahtuva tekniikan uudistaminen ja mahdollinen teknologian vaihto. Toteutusmallin valinnassa on aina huomioitava millä tavalla huolehditaan kokonaisuuden elinkaaresta ja elinkaarivaiheisiin liittyvistä eri kustannuksista. 6.3 KUSTANNUSRAKENTEESEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tietoverkon ja verkkopalvelujen toteutus- ja ylläpitokustannukset koostuvat monista tekijöistä. Merkittävimmät kustannuksiin ja toteutusarkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät on kuvattu seuraavassa Kapasiteetti Kapasiteettia voidaan hallita fyysisellä liityntänopeudella (interface speed), liityntänopeuden teknisillä rajoituksilla (rate-limit), toteutetun yhteyden teknisillä rajoituksilla (rajaan yhteyden kapasiteettia soveltuvassa solmukohdassa), aktiiviisella yhteyksien hallintajärjestelmällä (eri heurestiikkaan pohjautuvia liikennehallinnanmenetelmiä), palvelukäytön rajoituksilla (rajataan ja estetään esim. p2p-verkkojen käyttö) ja käyttökiintiöt (esim. gigtavua/vuorokausi). Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti: Liittymärajapintaan (asunnot ja liiketilat) tarjottavan fyysisen yhteyspisteen nopeus ja siten alueen runkoverkolta edellytettävä kapasiteetti. Todellinen yhteysnopeus alueelta internetiin ja kansainvälisiin verkkoihin. Konesalit tai suuret palvelinjärjestelmäratkaisut Saatavuus ja palvelulaatu Verkon saatavuuden (verkkopalvelutoiminnan luotettavuus) merkitys kasvaa käytön lisääntyessä ja ollessa nykyisin ympärivuorokautista. Palvelulaadun merkitys on vähitellen kasvamassa, koska osa käytetyistä palveluista (pelit, videot, ääni) on erityisen herkkiä verkon laatuvaihteluille. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti SLA-tavoitteet:

14 ICT-esiselvitysraportti (18) Tavoiteltava palvelulaatu, esimerkiksi verkon maksimipakettikato 0.1% tai viiveiden vaihtelu (jitter) Toimintavarmuudelle asetettu tavoitetaso, esimerkiksi saatavuus 99.5%, 24/7h. Korkean tai korotetun saatavuuden laajuus. Varmennetaanko toiminnaltaan koko verkko vai tunnistettuja verkon tai palvelutoiminnan osia Hallinta ja hallittavuus Laajan ja monimutkaisen verkon ylläpidossa korostuu hallintajärjestelmien rooli. Verkon hallintaa voidaan yleensä toteuttaa myös ilman hallintajärjestelmiä ja siten säästää kustannuksissa. On kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi QoS-palveluluokituksen hallinta, joka käytännössä edellyttää hallintajärjestelmän hankintaa. Hallintajärjestelmien rooli korostuu myös palvelujen provisioinnissa, jolloin yhteyspalvelu voidaan toteuttaa käyttöliittymästä parhaassa tilanteessa muutamalla komennolla ja saada yhteys tilaajan käyttöön muutaman minuutin sisällä tilauksesta. Hallintajärjestelmien käyttötarpeet kasvavat silloin, jos edellytetään nopeita provisiointiaikoja, tehdään jatkuvasti suuria määriä muutoksia tai halutaan delegoida perustyötä asiantuntijoilta esim. palveluhenkilöille. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti: Kuinka tehokkaasti, joustavasti ja nopeasti verkkoa halutaan hallita. Käytetäänkö edistyksellisiä verkon palveluita (esim. QoS) toiminnassa. Kuinka seurataan verkon toimintaa ja tehdään ennakoivaa ylläpito- ja kehitystyötä verkon kunnossapitämiseksi. Asetetut raportointivaatimukset (miten raportoidaan ja kenelle) Skaalautuvuus Verkon skaalautuvuudella tarkoitetaan 1) laitekapasiteetin laajennusmahdollisuuksia 2) mahdollisuuksia laajentaa fyysisessä laajuudessa tai liittymä/käyttäjämäärässä verkkoa 3) teknistä arkkitehtuuria ja käytettyä teknologiaratkaisua erilaisten teknisten tarpeiden toteuttamiseksi. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti: Varautuminen kapasiteetin kasvutarpeisiin laiteinvestoinneissa (laitteiden maksimisuorituskyvyn ja liityntäkapasiteetin oltava perustarvetta huomattavasti suurempi) Varautuminen suunniteltua merkittävästi laajempaan toimialueeseen ja käyttäjämääriin Varautuminen suunnitellusta käytöstä (toteutushetkellä) poikkeaviin teknisiin tarpeisiin, esimerkiksi edellytys levyjärjestelmän vaatimuksiin (SAN), operaattorireititykseen (BGP) tai puhepalvelujen toteutukseen Tekniset palvelut ja rajapinnat Perinteisen verkkotekniikan (liikenteen välitys reititystä ja kytkentää käyttäen) rinnalle on

15 ICT-esiselvitysraportti (18) rakentunut toimintaan lisäarvoa tuottavia palveluja. Tekniset palvelut mahdollistavat uusia käyttöja toimintamahdollisuuksia asiakasympäristöissä, esimerkiksi toteuttaen käyttäjätunnistuksen tai palvelujen automaattisen provisioinnin. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti: Vaaditut palvelutekniset ominaisuudet Järjestelmäintegraatioiden mahdollisuudet (automaattiset palvelut) Käytettävyys Verkkopalveluissa käytettävyys näkyy tyypillisimmin verkon liittymärajapinnassa. Ts. siinä miten helposti käyttäjä pääsee verkkoon ja saa verkon käyttöönsä tai kuinka tietoturvapalvelut vaikuttavat käyttäjän käyttökokemukseen. Kustannuksiin vaikuttavat erityisesti: Palvelujen ja tekniikan helppokäyttöisyys ja sujuvuus (esim. käyttäjän tunnistuksessa käytettävät menetelmät) Palvelujen tietoturvallisuuden taso ja toteutusmenetelmät 7 TIETOLIIKENNEKAAPELOINTI Tietoliikennekaapeloinnin merkitys on lisääntymässä, koska toteutettu kaapelointi joko mahdollistaa tai rajoittaa teknisten järjestelmien yhteenliittämistä. Erityisesti järjestelmien konvergenssi ja laajentuva standardien yhteinen käyttö tuo mukanaan tarpeita kaapeloinnin yhteisille teknisille vaatimuksille. Järjestelmäkehitys on jo pitkään suuntautunut yleiskaapeloinnin käyttämiseen eri teknologioissa (kiinteistöautomaatiosta kameravalvontaan ja dataverkkoihin). Yleiskaapeloinnin toteutustapoja on kuitenkin useita ja investoinnin elinkaaressa tai käyttömahdollisuuksien laajuudessa on eroja. 7.1 YLEISTÄ Kankaan toimialue on pinta-alaltaan laaja, sisältäen kymmeniä kiinteistöjä ja eri aikaan käynnistyviä rakennusvaiheita. Alueelle toteuttavan kaapeloinnin tulisi olla kustannustehokas, mahdollistaa riittävän, mutta ei liiallisen kapasiteetin ja toisaaltaan tukea eri rakennusvaiheiden toteutustarpeita. Toteutusmallissa edellisen saavuttamiseksi jaetaan Kankaan toimialue kaapeloinnin osalta hierarkisiin alueisiin. Koko toimialueen yhdistää alueverkkokaapelointi, joka liittää kiinteistöalueverkkokaapeloinnin muodostamat solmukohdat toisiinsa.

16 ICT-esiselvitysraportti (18) Kuva 1: Periaatemalli alueen kaapeloinnista Mallista saatavat edut: 1. Kaapelointi on toteutettavissa eri rakennusvaiheiden aikataulujen mukaan 2. Kaapeloinnin laajuus ja käyttötarve voidaan optimoida 3. Mahdollistetaan erilaiset varayhteysjärjestelyt 4. Saadaan tähtimäisen toteutuksen mukaiset hyödyt muuhun arkkitehtuurisuunnitteluun 5. Mahdollistaa myös muut alueyhteysjärjestelyt (alueiden ketjutuksen, jos tähtimäinen toteutus ei ole mahdollista tai urakoinnin vaativuuden vuoksi kannattavaa) Kaapelointi edellyttää yksityiskohtaisen suunnittelun, kun rakennusten määrät, kokoluokat, sijainnit ja rakennusvaiheet ovat selvillä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioidaan mm.: Käytettävät pari- ja kuitukaapelistandardit ja kuitutyypit (MM/SM) Parikaapelien määrät: rakennuksien sisäinen (mm. kerrosten välillä ja asuntojen liittymät) parikaapelikapasiteetti Kuitukaapelien määrät: i) rakennuksien ja kiinteistöjen välinen kuitukapasiteetti, ii) rakennuksien sisäinen (mm. kerrosten välillä) kuitukapasiteetti Kaapelointia hyödyntävät erillisjärjestelmät Kaikissa toiminnoissa hyödynnetään aina ensi sijaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhtä ja samaa yleiskaapelointia (parikaapelit ja valokuidut). Yhteistä infrastruktuuria voivat hyödyntää:

17 ICT-esiselvitysraportti (18) Kiinteistöautomaatiojärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät, kulunvalvontajärjestelmät Rikos- ja palohälytysjärjestelmät (huom. muut varayhteydet, esim. GSM) Turvallisuusjärjestelmiin liittyviä yhteyksiä voidaan toteuttaa aktiiviverkon lisäksi erillisellä käyttöön varatulla passiiviverkolla. Tämä aiheuttaa kuitenkin toteutuksen osalta lisäkustannuksia. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on hyödyntää aktiiviverkon kiinteää kaapelointia ja varayhteyksinä matkapuhelinverkon tarjoamia datayhteyksiä. 7.2 ALUEVERKKOKAAPELOINTI Alueverkkokaapelointi käsittää kiinteistöalueverkon solmukohtien yhdistämisen ja kytkentätilat ulkoisten toimijoiden liittymiseksi alueen fyysiseen verkkoon. Alueverkossa alueelle perustetaan yksi tai kaksi pääsolmua, joilla voidaan toteuttaa varmennetut fyysiset yhteydet ja liittää kiinteistöalueverkot toisiinsa. Alueverkossa hyödynnetään ainoastaan kuitukaapelointia. 7.3 KIINTEISTÖALUEVERKKOKAAPELOINTI Kaapelointi toteutetaan tähtimäisesti kiinteistöalueittain (kortteleittain) ja jokaiselle alueelle toteutetaan paikallinen solmukohta. Eri alueiden väliset solmukohdat yhdistyvät tähtimäisesti alueverkon solmukohtiin. Rakennusten ja kiinteistöjen välillä hyödynnetään ainoastaan kuitukaapelointia. 7.4 RAKENNUS- JA ASUNTOKAAPELOINTI Asunnot Asuntojen kaapeloinnissa noudetaan Viestintäviraston määräystä yhdistelmäkaapelin asennuksesta (pari- ja kuitukaapeli). Asuntojen verkkoyhteyksien toteuttamiseen käytetään parikaapeliyhteyksiä, jotka ovat tällä hetkellä käyttökustannuksiltaan kustannustehokkain ratkaisu varsinaisille loppukäyttäjille. Kuitukaapelien käyttö lisääntyy tulevaisuudessa ja tätä varten varaudutaan tuleviin käyttötarpeisiin. Kuitukaapelien käyttöön liittyy lisäksi jonkin verran suurempi fyysinen vikaantumisriski asukkaiden käyttötavoista riippuen (komponenttien mekaaninen kestävyys herkempi). Muut tilat ja liikehuoneistot Muiden tilojen osalta varaudutaan tarpeen mukaan kuituyhteysliityntöihin. Pääsääntöisesti muissa tiloissa käytetään kuitenkin pelkästään parikaapeliyhteyksiä. Toteutusperiaate Rakennuksien sisäinen kaapelointi pyritään sähkösuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan siten, että käytetään kaapeloinnin ristikytkentään ja aktiivilaitteille vain yhtä talojakamotilaa. Näin säästetään sekä aktiiviverkon toteutuskustannuksia, että rakennuksen pintaalaa muuhun hyötykäyttöön. Jokaiseen asuntoon tuodaan, päätetään ja mitataan yhdistelmäkaapeli, jossa on kuitu- ja parikaapelit

18 ICT-esiselvitysraportti (18) (kupari). Vähimmäisedellytyksenä voidaan pitää asunnoissa: 2 kpl RJ45-pisteitä + 4 kpl yksimuotokuitua. 7.5 JOHTOKANAVIEN JA KAAPELIREITTIEN MERKITYS Kuitukaapeloinnin tarve ei ole vielä kovin suurta ja yleensä käyttöön riittävät yksittäiset alueelliset kuituparit. Vähäisestä tarpeesta johtuen ei ole toistaiseksi kannattavaa investoida suuria määriä varakapasiteettia tulevien tarpeiden varalta. Liiallista ja ylimääräistä kapasiteettia ei saada kuoletettua ja investoidun kaapeloinnin elinkaarestakaan ei saada täyttä hyötyä. Edellisestä johtuen kaikkien rakennusten ja kiinteistöjen väliset kaapeliyhteydet putkitetaan (tyhjiä putkia) ja mahdollisuuksien mukaan käytetään maahan sijoitettavia kaapelikanavia (yhteiskäyttöisiä muun alueinfrastruktuurin kanssa, esim. lämpökanaalit). Reitteihin lisätään kapasiteettia todellisten tarpeiden realisoituessa. 8 TIETOTURVA JA TIETOSUOJA IT-palvelujen osalta on arvioita palvelujen tietoturvariskit, tavoiteltava turvataso ja riskienhallinnan toimenpiteet. Tietoturvan lisäksi on varsinkin verkkopalveluissa huomioitava tietosuojan ja yksityisyydensuojan turvaamiseen käytettävät menetelmät ja arvioitava tarvittava palvelujen turvataso riskien hallitsemiseksi. Turvallisuussuunnitelmassa on huomioitava ulkoisten uhkien ennalta torjuminen ja toisaalta taas tarjottava palvelukäyttöön riittävät ja tarvittavat toimintamahdollisuudet. Verkkoturvallisuudessa pyritään perinteisesti luomaan perusturvan taso palomuuripalveluilla, joilla estetään haittaavaksi arvioitu liikenne. Jossain tilanteissa estetty liikenne on kuitenkin olennainen osa palvelun toimintaa ja edellyttää siten muusta käytöstä poikkeavaa kohtelua. Tietoturvatasoja edellytetään yleensä useita ja mitä laajempaa on toiminta/palvelut, sitä enemmän on poikkeuksia ja hallittavia erikoisryhmiä. 8.1 SISÄINEN TURVALLISUUS Asukkaille ja yrityksille tarjottavien yhteisöllisten palvelujen osalta tulee kiinnittää huomiota palvelujen ja käytön tietoturvaan, sekä väistämättä tapahtuvien väärinkäytöksien hallintaan. Tapahtuvia väärinkäytöksiä kuluttajien käyttämien palvelujen osalta ovat mm. erityyppiset tekijänoikeusrikkomukset, ulkopuolelle tapahtuvat murtoyritykset ja palvelukapasiteetin liikakäyttö. Näiden hallintaan ja käsittelyyn tulee olla mekanismit ja prosessit palveluista vastaavalla tai niitä tarjoavalla osapuolella. 8.2 ULKOINEN TURVALLISUUS Ulkopuolisten uhkien määrä on jatkuvasti lisääntymässä ja edellyttää palveluja tarjoavilta osapuolilta toimia varmistaa alueella toimivien yrityksien, asukkaiden ja muiden toimijoiden perusturvasta. Tyypillisiä ulkopuolelta tapahtuvia uhkia ovat esimerkiksi palvelunestohyökkäykset, murtoyritykset kohdekoneisiin ja -järjestelmiin, sekä kaapattujen työasemien etähallinta BOT-verkoilla.