Transkriptio

1 PAKETTI BOLOGNESE II

2 Sisällys: 3 Lukijalle: Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! 4 Bolognan tavoitteet 5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää 6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä 8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? 13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys 14 Oppia ikä kaikki 15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia 16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa 18 Koulutuksen laatua tulee kehittää 21 Europassilla osoitat osaamisesi Euroopassa 22 Miten Bolognan prosessia EI pidä toteuttaa 24 Norjan ammattikorkeakoulut muutoksessa 26 Pitääkö kaikessa eurooppalaistua - luopua maksuttomuudestakin? 28 Miten opetussuunnitelmista tehdään kansainvälisiä? 29 Mitä tapahtuu vuoden 2010 jälkeen? 30 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina kansallisessa ja kansainvälisessä työssä 31 Valikoituja linkkejä lisätietoon

3 Lukijalle Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat osa nk. Bolognan prosessia, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Bolognan prosessi vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen muun muassa siten, että opintoviikot ovat muuttuneet opintopisteiksi, kansainvälisiä yhteistutkintoja suunnitellaan ja jokainen opiskelija saa valmistuttuaan tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin. Tämän vihkosen tarkoitus on kertoa, mitä opiskelijat voivat tehdä, jotta Bolognan prosessin tavoitteet toteutetaan ammattikorkeakouluissa mahdollisimman huolellisesti ja opiskelijalähtöisesti. Se tarjoaa taustatietoa, herättää kysymyksiä ja tarjoaa teemoja omassa ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan vaikutustyöhön. Vihkonen on osa opetusministeriön rahoittamaa SAMOKin vuoden 2005 Bergenin jäljillä -projektia sekä jatkoa SAMOKin vuonna 2004 julkaisemalle Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen -julkaisuun. Tässä vihkosessa käsitellään uusia teemoja ja vanhoihin teemoihin mennään hieman syvemmälle, mutta vihkosta voi lukea myös omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Ykkösosan voi itselleen ladata SAMOKin kotisivuilta osoitteesta Valaisevia hetkiä Paketti Bolognese 2:n seurassa, toivottaa Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n väki Helsingissä 15. kesäkuuta 2005 Lisätietoja antaa: kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto etunimi.sukunimi@samok.fi puh

4 Bolognan tavoitteet Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2010 saakka. Prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit kokoontuvat joka toinen vuosi ja arvioivat, miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Viimeisin kokous oli toukokuussa 2005 Bergenissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edusti Suomen delegaatiossa SAMOKin puheenjohtaja Petra Nystén. Bergenissä prosessiin liittyi vielä uusia maita, ja nyt mukana on peräti 45 eurooppalaista maata aina Albaniasta Ukrainaan. Bolognan prosessin alkuperäiset toimintalinjat ovat seuraavat: tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen kahden syklin tutkintorakenne ECTS-opintopisteisiin siirtyminen liikkuvuuden edistäminen laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen Prahan kommunikeassa vuonna 2001 lisättiin: elinikäinen oppiminen korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen 4 Berliinissä vuonna 2003 lisättiin tohtoriopinnot Lisäksi poikkileikkaavana teemana on sosiaalinen ulottuvuus. Vuonna 2005 ei enää asetettu uusia toimintalinjoja, mutta vuoteen 2007 mennessä jäsenmailta odotetaan edistystä etenkin seuraavissa asioissa: laadunvarmistusstandardien ja -suuntaviivojen toteuttaminen kansallisten tutkintojen viitekehysten toteuttaminen yhteistutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen joustavien oppimispolkujen mahdollistaminen korkeaasteen koulutuksessa sekä menettelyt aiemmin opitun tunnustamiseksi. Uudistukset tapahtuvat eri maissa eri tahtiin, mikä on luonnollista, sillä osa maista liittyi prosessiin vasta tänä vuonna. Toinen prosessin erilaisuuteen eri maissa vaikuttava seikka on se, että maat toteuttavat prosessissa helposti omia prioriteettejaan ja jättävät muut tavoitteet huomiotta. Usein uudistuksia on toteutettu pinnallisesti, esimerkiksi muuntaen opintoviikot mekaanisesti kertomalla opintopisteiksi, ymmärtämättä niihin liittyvää kokonaista ajattelutavan muutosta. Opiskelijat ovat taitavia huomaamaan, että kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää.

5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää Opiskelijoiden osallistuminen Bolognan prosessiin on äärimmäisen tärkeää. Opiskelijat ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, millaista laadukas ja tarkoituksenmukainen opetus on. Opiskelijoiden ja muiden korkeakouluyhteisön jäsenten osallistuminen prosessiin on koettu tärkeäksi myös ministerikokouksissa. Ei riitä, että opiskelijoiden annetaan puhua, heitä tulee myös kuulla! Ilman opiskelijoiden mielipiteiden kuulemista ohjausta ei voida viedä suuntaan, jossa opiskelijalähtöisyys on kaiken ydin. Opiskelijoita tulee kuulla jo päätöksiä valmisteltaessa, muuten työn tekeminen on hyödytöntä. Omassa korkeakoulussasi opiskelijoiden ääntä kantaa opiskelijakunta. Mikäli huomaat, että ammattikorkeakoulusi vie kehitystä väärään suuntaan, sinun kannattaa olla opiskelijakuntaasi yhteydessä ja kertoa asiasta. Elokuun 2005 alusta lähtien muodostetaan ammattikorkeakouluihin lakisääteiset opiskelijakunnat. Tähän saakka opiskelijayhdistysten asemaa osana ammattikorkeakouluyhteisöä ei ollut kirjattu lakiin. Opiskelijakuntien yhdeksi merkittäväksi lakisääteiseksi tehtäväksi tulee opiskelijaedustajien valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. Lakiin liittyvä siirtymäkausi päättyy Näiden päivämäärien välillä kaikkien opiskelijayhdistysten nykyinen toiminta tullaan käytännössä siirtämään uusille opiskelijakunnille. Opiskelijakuntien aseman kirjaaminen lakiin ei ratkaise kaikkia opiskelijoiden osallistumista vaikeuttavia asioita kuten opiskelijakuntien taloudellisten resurssien vaillinaisuutta. 5

6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä Kaikki ammattikorkeakoulut siirtyivät opintoviikoista ECTSopintopisteisiin viimeistään elokuun 2005 alussa. ECTS on lyhennetty sanoista European Credit Transfer and Accumulation System eli se on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä. Siirtyminen opintojen mitoituksessa opintopisteisiin ja samalla eurooppalaisittain yhteismitalliseen järjestelmään on tapahtunut vauhdikkaasti. Perimmältään uudistus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain tekninen tai hallinnollinen. Onnistuakseen uudistus edellyttää mittavan määrän opetussuunnitelmatyötä: opintojen ydinaineksen analysointia, kuormittavuuden tarkastelua ja oppimistulosten kuvausten kehittelyä. Opintopisteissä lähestymistapa on erilainen kuin opintoviikoissa. Kun opintoviikon määritelmä perustuu yhden opintoviikon vaatiman työmäärän määrittelylle, opintopisteen määrittely perustuu kokonaisen lukuvuoden ja oikeastaan kokonaisen tutkinnon työmäärään - opiskelijan näkökulmasta katsoen. Opintopisteet määräytyvät opintojaksokohtaisesti opiskelijalta edellytettävän työmäärän mukaan. Opintoviikoista opintopisteisiin siirtyminen merkitsee opiskelijakeskeisen lähestymistavan vahvistumista. Tämä on tärkeää, sillä eihän työhaastattelussakaan kukaan kysy: "Mitä sinulle opetettiin?", vaan pikemminkin: "Mitä osaat tehdä?". Opintosuunnitelmat tulisi uudistaa ydinainesanalyysein, joissa kartoitetaan jokaisen kurssin "ydinsisältö". Ydinaines tai ydinsisältö pitää sisällään ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan tulee välttämättä hallita alastaan työelämään siirtyessään. Myös eri opintojaksoja tulisi vertailla keskenään niin, että päällekkäisyydet voidaan poistaa niiden sisällöistä. Tärkeää on, ettei kurssimateriaalin määrä ole liiallinen, koska silloin opiskelija ei ehdi sisäistää kaikkea ja saattaa keskittyä epäoleellisiin yksityiskohtiin. Opintojakson alussa on hyvä muistaa, että opiskelijalle tulee selvästi kertoa, mitkä ovat opintojakson tavoitteet ja kuinka näitä tavoitteita arvioidaan. Opiskelijalla on oikeus jakson päätyttyä saada selvitys saamastaan arvioinnista. Mistä tiedän, että koulussani käytetään ECTSpisteitä oikein? Kaikkien opinto-ohjelmien sisällöt on tarkastettu yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niistä on tehty ydinainesanalyysi. Vanhoja opintosuunnitelmia ei ole vain nimetty uudestaan, vaan on tehty todella sisällöllisiä muutoksia. Opintojakson tavoitteet on kirjattu opinto-oppaaseen 6

7 oppimistuloksina, jotka kertovat, mitä opiskelijan tulee tietää, ymmärtää tai osata tehdä opintojakson jälkeen. Opetussuunnitelmatyötä on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa. Kaikkien opintojaksojen kuormittavuus on mitattu. Opintojaksot eivät ole yli- tai alikuormitettuja. Mittaus voidaan tehdä erilaisilla menetelmillä, kuten kyselyillä tai päiväkirjatutkimuksella. Harjoittelusta saadut opintopisteet vastaavat opiskelijan tekemää oikeaa työmäärää, esim. kolme pistettä vastaa 80 tunnin eli kahden viikon työmäärää. Työmäärään on laskettu kaikki opiskelijan oppimiseen käyttämä aika: lähiopetus, itsenäinen työ jne. Opinto-opas on kirjoitettu sekä suomeksi että englan niksi. Opiskelijat voivat joustavasti liikkua koulutusohjelman sisällä ja koulutusohjelmien välillä. Opiskelija saa ohjausta niin harjoitteluun kuin muu hunkin opiskeluun myös kesällä. 7

8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita Yhtenä Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on luoda yleiseurooppalainen, kahteen portaaseen tai sykliin pohjaava tutkintorakenne. Ensimmäinen sykli on alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulujen perustutkinto vastaa sitä. Toinen sykli on ylempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisesti sykleistä käytetään myös nimityksiä kandidaatti (bachelor) ja maisteri (master). Bolognan tavoitteisiin on myöhemmin lisätty kolmannen syklin eli tohtorin tutkinnon sitominen yleiseurooppalaiseen tutkintorakenteeseen. Kaksiportainen tutkintorakenne on nyt otettu käyttöön jo lähes kaikissa Bolognan prosessin maissa. Alemman tutkinnon suorittaminen antaa oikeuden ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Yhtenäinen rakenne helpottaa tutkintojen vertaamista toisiinsa, riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Samoin se helpottaa liikkuvuutta, kun ammattikorkeakoulun perustutkinnolla voi hakea opiskelupaikkaa maisteriohjelmaan missä tahansa Euroopan maassa. Yhtenäisen tutkintorakenteen ansiosta on helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon on suorittanut. 8

9 Todellisuudessa vertailu ei kuitenkaan ole aivan näin helppoa, sillä tutkintojen laajuudet ja profiilit vaihtelevat Euroopassa melkoisesti. On toisaalta hyvä, että Euroopassa säilyy monimuotoisuus eikä kaikkia puristeta väkisin samaan muottiin. Vaikka monessa maassa ensimmäisen syklin tutkinto on kolmen vuoden pituinen ja toinen sykli kahden vuoden pituinen, eri maissa toimivat erilaiset rakenteet. Suomessa on katsottu, että ammattikorkeakoulujen perustutkinto eli ensimmäisen syklin tutkinto 3,5-4,5 vuoden laajuisena palvelee hyvin työelämän vaatimuksia. Yliopistopuolellakaan ei ole uskallettu testata kolmen vuoden kandidaattitutkinnon työelämäkelpoisuutta, vaan perustutkintona pidetään viiden vuoden maisterintutkintoa. Joissakin maissa nelivuotinen ensimmäinen sykli on väkisin ja mekaanisesti typistetty kolmivuotiseksi jättämällä esimerkiksi työharjoittelu kokonaan pois tutkinnosta. Tämä on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä, kun kolmivuotinen tutkinto ei olekaan antanut opiskelijalle riittäviä valmiuksia työelämää varten. Joissakin maissa on tehty omaperäisiä tutkintorakenneratkaisuja. Italiassa rakenne perustuu malliin, jossa ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija valitsee, jatkaako hän työelämäsuuntautuneessa vai akateemisesti suuntautuneessa opinto-ohjelmassa. Edellinen opiskelijaryhmä opiskelee kaksi vuotta lisää eikä sillä ole mahdollisuutta enää jatkaa opintojaan tämän jälkeen. Akateemisen ohjelman valinneet voivat jatkaa vielä kaksi lisävuotta eli heidän opintonsa kestävät yhteensä viisi vuotta. Kesäkuussa 2005 hyväksytty ylempi ammattikorkeakoulututkinto on toisen syklin tutkinto ja sen englanninkielinen nimi on master. Se tuottaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ensimmäisen syklin tutkinto säilyy jatkossakin ammattikorkeakoulun perustutkintona ja työelämään valmentavana koulutuksena. Osa opiskelijoista voi jatkaa perustutkinnon jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon oltuaan välillä vähintään kolme vuotta työelämässä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden syventää jo hankkimaansa asiantuntemusta työelämän kehittämishankkeissa. 9

10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? Vuotta 2005 voidaan hyvällä syyllä nimittää Suomessakin suurten eurooppalaisten korkeakoulu-uudistusten vuodeksi. Opintopisteet ovat korvaamassa opintoviikot opintojen mitoitusjärjestelmänä. Laadunvarmistus on eurooppalaistumassa: korkeakoulujen toiminnan laatua aletaan arvioida eurooppalaisittain yhteismitallisesti uuden auditointimallin mukaan. Lisäksi suomalainen korkeakoulujärjestelmä kokonaisuudessaan lopulta myös ammattikorkeakoulusektori on päätetty saattaa kahden syklin tutkintojärjestelmän piiriin ja sitä kautta rakenteellisesti osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintopisteisiin siirtyminen vaatii huolellista opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö ammattikorkeakouluissa on päässyt täyteen käyntiin - sen on kuitenkin havaittu etenevän aloittain ja yksiköittäin eri tahtiin. Useissa ammattikorkeakouluissa uudistustyö on saatu vauhtiin hyvissä ajoin. Sitä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti ja koordinoidusti ottaen mukaan kaikki koulutusalat ja -ohjelmat. Näissä ammattikorkeakouluissa kehittämistyötä on resursoitu voimakkaasti ja monesti työtä on tuettu erillisin kehittämishankkein. Uudistus ei kuitenkaan etene kaikissa yksiköissä yhtä suunnitelmallisesti ja koordinoidusti eivätkä kaikki koulutusalat ole mukana yhtä aktiivisesti. 10 Juha-Pekka Liljander, KT Kirjoittaja toimii Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian vararehtorina Opetussuunnitelmatyön tasalaatuisuus ja -tahtisuus on jatkossa turvattava valtakunnallista yhteistyötä tiivistämällä. Esimerkiksi ydinaineksen määrittely ei ole korkeakoulun tai yksittäisen alan sisäinen asia, vaan onnistunut analyysi edellyttää koordinoitua kansallista kanssakäymistä eurooppalaista yhteistyötä unohtamatta. Samalla myös opiskelijoiden on voitava osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteistyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön ja opintopisteisiin siirtymistä koskevaan päätöksentekoon on ollut toistaiseksi vaihtelevaa. Ammattikorkeakouluille toisen syklin tutkinto Ammattikorkeakoulut ovat saaneet lopulta omat toisen syklin ylemmät ammattikorkeakoulututkintonsa. Ylemmillä ammattikorkeakoulutukinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Osalle ammattikorkeakoulu

11 tutkinnon suorittaneista avautuu mahdollisuus työelämäkokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintojaan suorittaen työelämälähtöinen tutkinto ammattikorkeakoulussa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tulevaisuudessa mahdollisia kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla. Tuottamansa pätevyyden puolesta ne rinnastuvat ylempään korkeakoulututkintoon. Vuoden vaihteessa opetusministeriö pyysi ammattikorkeakouluilta esityksiä ylemmiksi ammattikorkeakoulutukinnoiksi. Esityksiä tehtiin paljon ja monenlaisia. Yhteiselle suunnittelulle ja valistustyölle on selvästi olemassa tilaus, sillä käsitykset tutkintojen luonteesta tuntuvat poikkeavan suuresti toisistaan. Päättymässä oleva kokeilu osoitti kiistatta siinä mukana olleiden ohjelmien työelämälähtöisyyden. Jatkotyöskentelyssä tulisikin ottaa entistä enemmän huomioon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjen laatumääritysten eurooppalainen ulottuvuus ja pyrittävä kuvaamaan ja osoittamaan, mikä tekee suomalaisesta toisen syklin ammattikorkeakoulututkinnosta tasoltaan eurooppalaisen master-tason tutkinnon. On myös pohdittava sitä, mikä erottaa ne työelämälähtöisestä ensimmäisen syklin koulutuksesta ja mikä erottaa ne työelämää palvelevista erikoistumisopinnoista. Muodollisesti ammattikorkeakoulut ovat uudistetun tutkintorakenteensa puolesta osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Ammattikorkeakoulujen toiminnalliselle osallistumiselle on kuitenkin olemassa vielä konkreettisia esteitä. Edellytetty työelämäkokemus on epäilemättä relevanttia ajatellen tutkinnon työelämäläheisyyttä. Vaatimus on kuitenkin ongelmallinen kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa liikkuvuuden kaavaillaan tapahtuvan enenevässä määrin siten, että korkeakouluopiskelijat suorittavat ensimmäisen syklin tutkintonsa kotimaassaan; toista sykliä lähdetään suorittamaan ulkomaille mieluusti heti ensimmäisen syklin jatkoksi. Lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutustapa räätälöitynä työelämässä toimiville on ongelmallinen ulkomailta tulevia tutkinto-opiskelijoita ajatellen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen omintakeinen luonne on kiistatta positiivinen asia, ja ne epäilemättä profiloivat suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kansainvälisestikin. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei erilaisuudesta tule estettä ammattikorkeakoulujen osallistumiselle eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimintaan. 11

12 12

13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista, miten tunnistetaan ja tunnustetaan muulla tavalla kuin koulutusjärjestelmän sisällä opittua osaksi tutkinnon suorittamista. Elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluu aiemman opitun osaamisen tunnustaminen. Tällä hetkellä aiemmin opitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen periaatteet eivät ole vielä valtakunnallisesti yhtenäisiä eivätkä avoimia. Opiskelijat eivät useinkaan ole tietoisia ammattikorkeakoulunsa tunnustamiskäytänteistä. Bolognan prosessiin kuuluvat maat ovat sitoutuneet kehittämään menettelyjä aiemmin opitun tunnustamisesta seuraavaan ministerikokoukseen (Lontoossa 2007) mennessä. Yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen liittyy olennaisesti se, että kukin jäsenmaa luo korkeakoulujärjestelmästään nk. tutkintojen viitekehyksen, josta käyvät ilmi mm. tutkintojen taso (1., 2. vai 3. syklin tutkinto), vaadittava työmäärä ECTS-pisteinä, tutkintojen profiili (akateeminen/ammatillinen), oppimistulokset sekä tutkintojen antamat jatko-opinto- ja työelämäkelpoisuudet. Tutkintojen viitekehys helpottaa elinikäisen oppimisen suunnittelua, sillä se kertoo, miten opiskelureitit eri syklien ja korkeakoulusektorien välillä kulkevat. Jos opinnoissa ei pääse etenemään seuraavalle syklille suoraan, on viitekehyksestä selvittävä, mitä kautta kiertämällä voi edetä seuraavalle tasolle. Viitekehys oikein luotuna auttaa hahmottamaan tutkintojen kokonaisuutta ja tutkintojen suhdetta toisiinsa esimerkiksi niiden tuottamien oppimistulosten osalta. Euroopan tasolla Bolognan prosessin seurantaryhmä (Bologna Follow Up Group, BFUG) on laatinut yleiseurooppalaisen kuvauksen tutkinnoista ja niiden tuottamista oppimistuloksista. Tämän lisäksi Euroopan komissio on laatimassa omaa tutkintojen viitekehystään, jossa eurooppalaisten korkeakoulututkintojen lisäksi kuvattuina ovat myös ammatilliset toisen asteen tutkinnot. Siirtyminen korkeakoulusektorilta toiselle, kuten ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai toisin päin, on kahden syklin tutkintojärjestelmässä joustavampaa kuin aikaisemmin. Joustavuus koulutusjärjestelmässä merkitsee sitä, että opiskelijan ei tarvitse pelätä niin paljon väärien valintojen peruuttamattomuutta. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisessa korostetaan, ettei koulutusjärjestelmissä saisi tulevaisuudessa olla umpiperiä, joista ei enää pääse eteenpäin. Ongelmatonta sektorilta toiselle siirtyminen ei silti ole. Vaikka esim. SAMOK on ajanut tutkintojen täysimääräistä tunnustamista, samalla alalla korkeakoulusektorilta toiselle siirryttäessä opiskelijalta voidaan vaatia ns. täydentävien opintojen suorittamista. 13

14 Oppia ikä kaikki Oppiminen on koko elämän ajan jatkuva kehitysprosessi. Oppimista ei tapahdu vain muodollisessa koulutuksessa vaan myös työssä ja vapaa-ajalla, ei-muodollisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen on yksi Bolognan prosessin avainteemoja. Sen nähdään lisäävän aktiivista kansalaisuutta ja innovatiivisuutta ja sitä kautta talouskasvua. Elinikäinen oppiminen onkin yksi keskeisimmistä keinoista, joiden avulla Euroopan 14 unioni pyrkii nousemaan maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi (nk. Lissabonin strategia). Elinikäistä oppimista halutaan lisätä työllisyyden edistämiseksi ja väestön ikääntymisen vaikutusten lieventämiseksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tukevat elinikäistä oppimista mahdollistamalla työnteon ja opiskelun vuorottelun. Koska ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella, luovat ne ammattikorkeakouluihin tilanteen, jossa on kehitettävä monipuolisia ja toimivia monimuoto-opiskelun ja -opettamisen menetelmiä. Yksi näistä on ajasta ja paikasta riippumattoman verkkoopiskelun kehittäminen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Näillä koulutusmuodoilla on jatkossakin tärkeä merkitys työssäkäyvän aikuisväestön osaamistason parantamisessa ja päivittämisessä.

15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia Sosiaalinen ulottuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä ja sen tärkeyttä painotettiin edelleen Bergenin ministerikokouksessa keväällä Sosiaalinen ulottuvuus Bolognan prosessissa tarkoittaa sitä, että laadukas korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Jotta näin tapahtuisi, tulee opiskeluyhteisön esteettömyyttä edistää entistä voimakkaammin. Erityisesti asenteellinen esteettömyys on fyysisen ja opetusjärjestelyihin liittyvän esteettömyyden ohella avaintekijä vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden opiskeluolosuhteiden kehittämisessä. Suomessa maksuton koulutus takaa sen, että opiskelijan vähävaraisuuskaan ei ole esteenä opiskelupaikan valinnassa. Tähän saakka sosiaaliset asiat ovat jääneet Bolognan prosessissa vähälle huomiolle. Monissa maissa opiskelijoiden opintososiaaliset tukijärjestelmät ovat puutteellisia, terveydenhuolto on rempallaan eikä kaikille riitä edullista opiskelija-asuntoa. Sosiaalinen ulottuvuus on Bolognan prosessissa usein koettu liian epämääräiseksi ja opetusministerien toimivallan ulkopuoliseksi asiaksi. Opiskelijat ovat vaatineet sosiaalisten asioiden esiin nostamista pitkäjänteisesti, ja nyt asiassa on edistytty sen verran, että tulevaan ministerikokoukseen Lontooseen ovat maat luvanneet tuoda vertailukelpoista tietoa opiskelijoiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Näitä tietoja tullaan toivon mukaan käyttämään pohjana seuraaville tilannearvioinneille. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoille luodaan olosuhteet, joissa he voivat saattaa opintonsa päätökseen ilman yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen taustaan liittyviä esteitä. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että opintotuen tason on oltava riittävä ja opintotuen on mahdollistettava päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää sen lisäksi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, johon sisältyy terveyden edistäminen ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Vaikka sosiaalinen ulottuvuus nähdään ainakin virallisissa puheissa Euroopan korkeakoulutusalueen vetovoimatekijänä ja kilpailukyvyn lisääjänä, myös päinvastaisia toimia on tehty. Moni Euroopan maa suunnittelee maksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille ja kotimaisillekin korkeakouluopiskelijoille. Miten maksut voisivat tukea sosiaalista ulottuvuutta eli esimerkiksi sitä, että opinnot voidaan suorittaa ilman taloudellisia ongelmia? Nämä suunnitelmat ovat Bolognan prosessin periaatteiden vastaisia, ja opiskelijajärjestöjen tehtävänä on estää tällaiset tasa-arvoa heikentävät toimet. 15

16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa Kansainväliset yhteistutkinnot (joint degrees) ovat kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämiä ja hyväksymiä koulutusohjelmia. Opiskelija opiskelee osan tutkinnosta ulkomailla yhteistyökorkeakoulussa. Tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle annetaan joko yksi tutkintotodistus tai kaksoistutkinnon (double degrees) suorittaneelle useampi todistus molemmista/kaikista korkeakouluista. Kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot ovat monipuolinen, luonnollinen ja systemaattinen liikkuvuuden ja kansainvälistymisen muoto. Mistä tunnistaa hyvän yhteistutkinnon? Yhteistyökorkeakoulu ja ennakkovalmistelut: Yhteistutkinto on tehty parhaiden ja pitkäaikaisimpien yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Ennen varsinaista yhteistutkintoa on yhteistyötä tehty jo kauan, pienemmässä mittakaavassa. Yhteistyökorkeakoulujen määrä on pieni ja suhteessa käytettäviin resursseihin. Ohjelma on kehitetty aidossa yhteistyössä ja suunniteltu huolellisesti. Opiskelijat on otettu mukaan yhteistutkintojen suunnitteluun. Opintojaksojen kuormittavuudet ovat yhteismitalliset 16 kaikissa yhteistyökorkeakouluissa. Ohjelman ja korkeakoulujen laatu on varmistettu. Rahoituksen riittävyys on varmistettu. Yhteistutkinto on kaikille avoin ja maksuton. Seuraavat seikat on selvitetty: Voiko opiskelija olla kirjoilla yhtä aikaa kahdessa eri korkeakoulussa? Onko yhteistutkinto tunnustettu laissa? Mistä korkeakoulusta opiskelija saa tutkintotodistuksen? Tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. Yhteistutkinnolla on yksiköiden/laitosten vahva tuki. Seuraavista seikoista on kirjalliset sopimukset kumppaneiden välillä: Ohjelman pääsyvaatimukset ja opiskelijavalinta täyttävät kaikkien korkeakoulujen yleiset valintaperusteet Kunkin korkeakoulun velvollisuudet on jaettu. Ohjelman profiili, pituus ja laajuus on sovittu. Opetuksen ydinsisällöt on kirjattu ja niistä on sovittu. Opintosuoritusten tunnustaminen: Tunnustetaanko

17 yhteisohjelmaan kuuluvat opinnot kaikissa yhteistyökorkeakouluissa automaattisesti? Ohjelman ja korkeakoulujen laadun varmistus on suunniteltu ja kriteereistä on sovittu. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta. Osassa suosituksia on käytetty lähteenä opetusministeriön keväällä 2004 antamia suosituksia. 17

18 Koulutuksen laatua tulee kehittää Opetusministerien kokouksessa Berliinissä 2003 ministerit velvoittivat Bolognan prosessin jäsenmaita kehittämään korkeakoulujen tarpeisiin soveltuvia laadunvarmistusmenetelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on nimensä mukaisesti järjestelmä, jolla varmistetaan kussakin korkeakoulussa annetun koulutuksen laatu. Varmistamisen lisäksi laatua pyritään jatkuvasti myös parantamaan. Korkeakoulujen omia sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä arvioi kansallinen elin, Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Kaikki korkeakoulut on tarkoitus arvioida kertaalleen vuoteen 2010 mennessä. KKA:ssa on suunniteltu ns. kehittävän auditoinnin menetelmä, jossa painotetaan korkeakoulujen omaa vastuuta tarkoituksenmukaisten laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset elementit? Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet, mukaan lukien opiskelijat, saadaan osallistumaan laatutyöhön? 18 Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan palvelemaan toiminnan kehittämistä? Laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistujärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: Kattavuus Millaisia elementtejä laadunvarmistujärjestelmä sisältää? Kattaako laadunvarmistusjärjestelmä kaikki keskeiset toiminnan osa-alueet? Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy korkeakoulun toimintaan? Vaikuttavuus Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään? Miten laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja kehitetään? Minkälainen käsitys korkeakouluyhteisön jäsenillä on laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja sen vaikutuksista? Avoimuus ja viestivyys Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään

19 korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkoisille sidosryhmille? Miten tarkoituksenmukaista laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on? Miten korkeakoulu pystyy osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän avulla toimintansa tehokkuuden yhteistyökumppaneille, kuten työelämän edustajille? Miten opiskelijat voivat osallistua laadunvarmistustyöhön? Tärkeintä on huolehtia siitä, että jokainen opiskelija voi omalla panoksellaan osallistua koulutuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoille tärkeää laatutyötä tehdään myös erilaisissa ammattikorkeakoulujen työryhmissä ja hallinnollisissa toimielimissä. Myös opiskelijan oikeusturvan toteutumiselle on tärkeää, että havaituista epäkohdista ilmoitetaan esim. oman ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan. KKA:n toimeenpanemassa laadunvarmistusjärjestelmien ulkoisessa arvioinnissa arviointiryhmässä on mukana myös opiskelijoiden edustaja. Arviointiryhmän vieraillessa ammattikorkeakoulussa kuullaan myös opiskelijoiden näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmien toimivuudesta. Jotta korkeakoulu voisi saada laadunvarmistusjärjestelmiensä arvioinnista hyväksytyn "sertifikaatin", edellyttää se sitä, että myös opiskelijat ovat aidosti mukana ammattikorkeakoulujen laadunvarmistamisessa ja -kehittämisessä. Kuten kaikki KKA:n arviointiraportit, myös laadunvarmistusjärjestelmien arviointiraportit ovat julkisia, ja ne julkaistaan KKA:n verkkosivuilla. Koulutuksen laadunvarmistuksen tulevaisuus Bergenissä toukokuussa 2005 kokoontuneet opetusministerit pohtivat erityisesti sitä, miten kansallisten arviointiorganisaatioiden (kuten KKA) toiminnan laatu varmistetaan. Myös arviointiorganisaatiot tulisi altistaa laadun arvioinnille, ja tässä arvioinnissa tulisivat olla edustettuina niin korkeakoulutuksen sidosryhmät, korkeakoulutoimijat kuin opiskelijatkin. Euroopan alueella toimivista arviointiorganisaatioista ollaan myös kehittämässä yhtenäistä rekisteriä. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen laadunvarmistuksen osalta on korkeakouluissa yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista. Ministereitä puhutti Bergenissä erityisesti laadunvarmistuksen ns. globaali ulottuvuus, eli kuinka laadukkaina ja vertailukelpoisina eurooppalaisia tutkintoja pidetään muissa maanosissa, erityisesti USA:ssa 19

20 20