Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 PAKETTI BOLOGNESE II

2 Sisällys: 3 Lukijalle: Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! 4 Bolognan tavoitteet 5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää 6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä 8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? 13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys 14 Oppia ikä kaikki 15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia 16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa 18 Koulutuksen laatua tulee kehittää 21 Europassilla osoitat osaamisesi Euroopassa 22 Miten Bolognan prosessia EI pidä toteuttaa 24 Norjan ammattikorkeakoulut muutoksessa 26 Pitääkö kaikessa eurooppalaistua - luopua maksuttomuudestakin? 28 Miten opetussuunnitelmista tehdään kansainvälisiä? 29 Mitä tapahtuu vuoden 2010 jälkeen? 30 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina kansallisessa ja kansainvälisessä työssä 31 Valikoituja linkkejä lisätietoon

3 Lukijalle Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat osa nk. Bolognan prosessia, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Bolognan prosessi vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen muun muassa siten, että opintoviikot ovat muuttuneet opintopisteiksi, kansainvälisiä yhteistutkintoja suunnitellaan ja jokainen opiskelija saa valmistuttuaan tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin. Tämän vihkosen tarkoitus on kertoa, mitä opiskelijat voivat tehdä, jotta Bolognan prosessin tavoitteet toteutetaan ammattikorkeakouluissa mahdollisimman huolellisesti ja opiskelijalähtöisesti. Se tarjoaa taustatietoa, herättää kysymyksiä ja tarjoaa teemoja omassa ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan vaikutustyöhön. Vihkonen on osa opetusministeriön rahoittamaa SAMOKin vuoden 2005 Bergenin jäljillä -projektia sekä jatkoa SAMOKin vuonna 2004 julkaisemalle Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen -julkaisuun. Tässä vihkosessa käsitellään uusia teemoja ja vanhoihin teemoihin mennään hieman syvemmälle, mutta vihkosta voi lukea myös omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Ykkösosan voi itselleen ladata SAMOKin kotisivuilta osoitteesta Valaisevia hetkiä Paketti Bolognese 2:n seurassa, toivottaa Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n väki Helsingissä 15. kesäkuuta 2005 Lisätietoja antaa: kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto puh

4 Bolognan tavoitteet Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2010 saakka. Prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit kokoontuvat joka toinen vuosi ja arvioivat, miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Viimeisin kokous oli toukokuussa 2005 Bergenissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edusti Suomen delegaatiossa SAMOKin puheenjohtaja Petra Nystén. Bergenissä prosessiin liittyi vielä uusia maita, ja nyt mukana on peräti 45 eurooppalaista maata aina Albaniasta Ukrainaan. Bolognan prosessin alkuperäiset toimintalinjat ovat seuraavat: tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen kahden syklin tutkintorakenne ECTS-opintopisteisiin siirtyminen liikkuvuuden edistäminen laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen Prahan kommunikeassa vuonna 2001 lisättiin: elinikäinen oppiminen korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen 4 Berliinissä vuonna 2003 lisättiin tohtoriopinnot Lisäksi poikkileikkaavana teemana on sosiaalinen ulottuvuus. Vuonna 2005 ei enää asetettu uusia toimintalinjoja, mutta vuoteen 2007 mennessä jäsenmailta odotetaan edistystä etenkin seuraavissa asioissa: laadunvarmistusstandardien ja -suuntaviivojen toteuttaminen kansallisten tutkintojen viitekehysten toteuttaminen yhteistutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen joustavien oppimispolkujen mahdollistaminen korkeaasteen koulutuksessa sekä menettelyt aiemmin opitun tunnustamiseksi. Uudistukset tapahtuvat eri maissa eri tahtiin, mikä on luonnollista, sillä osa maista liittyi prosessiin vasta tänä vuonna. Toinen prosessin erilaisuuteen eri maissa vaikuttava seikka on se, että maat toteuttavat prosessissa helposti omia prioriteettejaan ja jättävät muut tavoitteet huomiotta. Usein uudistuksia on toteutettu pinnallisesti, esimerkiksi muuntaen opintoviikot mekaanisesti kertomalla opintopisteiksi, ymmärtämättä niihin liittyvää kokonaista ajattelutavan muutosta. Opiskelijat ovat taitavia huomaamaan, että kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää.

5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää Opiskelijoiden osallistuminen Bolognan prosessiin on äärimmäisen tärkeää. Opiskelijat ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, millaista laadukas ja tarkoituksenmukainen opetus on. Opiskelijoiden ja muiden korkeakouluyhteisön jäsenten osallistuminen prosessiin on koettu tärkeäksi myös ministerikokouksissa. Ei riitä, että opiskelijoiden annetaan puhua, heitä tulee myös kuulla! Ilman opiskelijoiden mielipiteiden kuulemista ohjausta ei voida viedä suuntaan, jossa opiskelijalähtöisyys on kaiken ydin. Opiskelijoita tulee kuulla jo päätöksiä valmisteltaessa, muuten työn tekeminen on hyödytöntä. Omassa korkeakoulussasi opiskelijoiden ääntä kantaa opiskelijakunta. Mikäli huomaat, että ammattikorkeakoulusi vie kehitystä väärään suuntaan, sinun kannattaa olla opiskelijakuntaasi yhteydessä ja kertoa asiasta. Elokuun 2005 alusta lähtien muodostetaan ammattikorkeakouluihin lakisääteiset opiskelijakunnat. Tähän saakka opiskelijayhdistysten asemaa osana ammattikorkeakouluyhteisöä ei ollut kirjattu lakiin. Opiskelijakuntien yhdeksi merkittäväksi lakisääteiseksi tehtäväksi tulee opiskelijaedustajien valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. Lakiin liittyvä siirtymäkausi päättyy Näiden päivämäärien välillä kaikkien opiskelijayhdistysten nykyinen toiminta tullaan käytännössä siirtämään uusille opiskelijakunnille. Opiskelijakuntien aseman kirjaaminen lakiin ei ratkaise kaikkia opiskelijoiden osallistumista vaikeuttavia asioita kuten opiskelijakuntien taloudellisten resurssien vaillinaisuutta. 5

6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä Kaikki ammattikorkeakoulut siirtyivät opintoviikoista ECTSopintopisteisiin viimeistään elokuun 2005 alussa. ECTS on lyhennetty sanoista European Credit Transfer and Accumulation System eli se on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä. Siirtyminen opintojen mitoituksessa opintopisteisiin ja samalla eurooppalaisittain yhteismitalliseen järjestelmään on tapahtunut vauhdikkaasti. Perimmältään uudistus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain tekninen tai hallinnollinen. Onnistuakseen uudistus edellyttää mittavan määrän opetussuunnitelmatyötä: opintojen ydinaineksen analysointia, kuormittavuuden tarkastelua ja oppimistulosten kuvausten kehittelyä. Opintopisteissä lähestymistapa on erilainen kuin opintoviikoissa. Kun opintoviikon määritelmä perustuu yhden opintoviikon vaatiman työmäärän määrittelylle, opintopisteen määrittely perustuu kokonaisen lukuvuoden ja oikeastaan kokonaisen tutkinnon työmäärään - opiskelijan näkökulmasta katsoen. Opintopisteet määräytyvät opintojaksokohtaisesti opiskelijalta edellytettävän työmäärän mukaan. Opintoviikoista opintopisteisiin siirtyminen merkitsee opiskelijakeskeisen lähestymistavan vahvistumista. Tämä on tärkeää, sillä eihän työhaastattelussakaan kukaan kysy: "Mitä sinulle opetettiin?", vaan pikemminkin: "Mitä osaat tehdä?". Opintosuunnitelmat tulisi uudistaa ydinainesanalyysein, joissa kartoitetaan jokaisen kurssin "ydinsisältö". Ydinaines tai ydinsisältö pitää sisällään ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan tulee välttämättä hallita alastaan työelämään siirtyessään. Myös eri opintojaksoja tulisi vertailla keskenään niin, että päällekkäisyydet voidaan poistaa niiden sisällöistä. Tärkeää on, ettei kurssimateriaalin määrä ole liiallinen, koska silloin opiskelija ei ehdi sisäistää kaikkea ja saattaa keskittyä epäoleellisiin yksityiskohtiin. Opintojakson alussa on hyvä muistaa, että opiskelijalle tulee selvästi kertoa, mitkä ovat opintojakson tavoitteet ja kuinka näitä tavoitteita arvioidaan. Opiskelijalla on oikeus jakson päätyttyä saada selvitys saamastaan arvioinnista. Mistä tiedän, että koulussani käytetään ECTSpisteitä oikein? Kaikkien opinto-ohjelmien sisällöt on tarkastettu yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niistä on tehty ydinainesanalyysi. Vanhoja opintosuunnitelmia ei ole vain nimetty uudestaan, vaan on tehty todella sisällöllisiä muutoksia. Opintojakson tavoitteet on kirjattu opinto-oppaaseen 6

7 oppimistuloksina, jotka kertovat, mitä opiskelijan tulee tietää, ymmärtää tai osata tehdä opintojakson jälkeen. Opetussuunnitelmatyötä on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa. Kaikkien opintojaksojen kuormittavuus on mitattu. Opintojaksot eivät ole yli- tai alikuormitettuja. Mittaus voidaan tehdä erilaisilla menetelmillä, kuten kyselyillä tai päiväkirjatutkimuksella. Harjoittelusta saadut opintopisteet vastaavat opiskelijan tekemää oikeaa työmäärää, esim. kolme pistettä vastaa 80 tunnin eli kahden viikon työmäärää. Työmäärään on laskettu kaikki opiskelijan oppimiseen käyttämä aika: lähiopetus, itsenäinen työ jne. Opinto-opas on kirjoitettu sekä suomeksi että englan niksi. Opiskelijat voivat joustavasti liikkua koulutusohjelman sisällä ja koulutusohjelmien välillä. Opiskelija saa ohjausta niin harjoitteluun kuin muu hunkin opiskeluun myös kesällä. 7

8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita Yhtenä Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on luoda yleiseurooppalainen, kahteen portaaseen tai sykliin pohjaava tutkintorakenne. Ensimmäinen sykli on alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulujen perustutkinto vastaa sitä. Toinen sykli on ylempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisesti sykleistä käytetään myös nimityksiä kandidaatti (bachelor) ja maisteri (master). Bolognan tavoitteisiin on myöhemmin lisätty kolmannen syklin eli tohtorin tutkinnon sitominen yleiseurooppalaiseen tutkintorakenteeseen. Kaksiportainen tutkintorakenne on nyt otettu käyttöön jo lähes kaikissa Bolognan prosessin maissa. Alemman tutkinnon suorittaminen antaa oikeuden ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Yhtenäinen rakenne helpottaa tutkintojen vertaamista toisiinsa, riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Samoin se helpottaa liikkuvuutta, kun ammattikorkeakoulun perustutkinnolla voi hakea opiskelupaikkaa maisteriohjelmaan missä tahansa Euroopan maassa. Yhtenäisen tutkintorakenteen ansiosta on helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon on suorittanut. 8

9 Todellisuudessa vertailu ei kuitenkaan ole aivan näin helppoa, sillä tutkintojen laajuudet ja profiilit vaihtelevat Euroopassa melkoisesti. On toisaalta hyvä, että Euroopassa säilyy monimuotoisuus eikä kaikkia puristeta väkisin samaan muottiin. Vaikka monessa maassa ensimmäisen syklin tutkinto on kolmen vuoden pituinen ja toinen sykli kahden vuoden pituinen, eri maissa toimivat erilaiset rakenteet. Suomessa on katsottu, että ammattikorkeakoulujen perustutkinto eli ensimmäisen syklin tutkinto 3,5-4,5 vuoden laajuisena palvelee hyvin työelämän vaatimuksia. Yliopistopuolellakaan ei ole uskallettu testata kolmen vuoden kandidaattitutkinnon työelämäkelpoisuutta, vaan perustutkintona pidetään viiden vuoden maisterintutkintoa. Joissakin maissa nelivuotinen ensimmäinen sykli on väkisin ja mekaanisesti typistetty kolmivuotiseksi jättämällä esimerkiksi työharjoittelu kokonaan pois tutkinnosta. Tämä on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä, kun kolmivuotinen tutkinto ei olekaan antanut opiskelijalle riittäviä valmiuksia työelämää varten. Joissakin maissa on tehty omaperäisiä tutkintorakenneratkaisuja. Italiassa rakenne perustuu malliin, jossa ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija valitsee, jatkaako hän työelämäsuuntautuneessa vai akateemisesti suuntautuneessa opinto-ohjelmassa. Edellinen opiskelijaryhmä opiskelee kaksi vuotta lisää eikä sillä ole mahdollisuutta enää jatkaa opintojaan tämän jälkeen. Akateemisen ohjelman valinneet voivat jatkaa vielä kaksi lisävuotta eli heidän opintonsa kestävät yhteensä viisi vuotta. Kesäkuussa 2005 hyväksytty ylempi ammattikorkeakoulututkinto on toisen syklin tutkinto ja sen englanninkielinen nimi on master. Se tuottaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ensimmäisen syklin tutkinto säilyy jatkossakin ammattikorkeakoulun perustutkintona ja työelämään valmentavana koulutuksena. Osa opiskelijoista voi jatkaa perustutkinnon jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon oltuaan välillä vähintään kolme vuotta työelämässä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden syventää jo hankkimaansa asiantuntemusta työelämän kehittämishankkeissa. 9

10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? Vuotta 2005 voidaan hyvällä syyllä nimittää Suomessakin suurten eurooppalaisten korkeakoulu-uudistusten vuodeksi. Opintopisteet ovat korvaamassa opintoviikot opintojen mitoitusjärjestelmänä. Laadunvarmistus on eurooppalaistumassa: korkeakoulujen toiminnan laatua aletaan arvioida eurooppalaisittain yhteismitallisesti uuden auditointimallin mukaan. Lisäksi suomalainen korkeakoulujärjestelmä kokonaisuudessaan lopulta myös ammattikorkeakoulusektori on päätetty saattaa kahden syklin tutkintojärjestelmän piiriin ja sitä kautta rakenteellisesti osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintopisteisiin siirtyminen vaatii huolellista opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö ammattikorkeakouluissa on päässyt täyteen käyntiin - sen on kuitenkin havaittu etenevän aloittain ja yksiköittäin eri tahtiin. Useissa ammattikorkeakouluissa uudistustyö on saatu vauhtiin hyvissä ajoin. Sitä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti ja koordinoidusti ottaen mukaan kaikki koulutusalat ja -ohjelmat. Näissä ammattikorkeakouluissa kehittämistyötä on resursoitu voimakkaasti ja monesti työtä on tuettu erillisin kehittämishankkein. Uudistus ei kuitenkaan etene kaikissa yksiköissä yhtä suunnitelmallisesti ja koordinoidusti eivätkä kaikki koulutusalat ole mukana yhtä aktiivisesti. 10 Juha-Pekka Liljander, KT Kirjoittaja toimii Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian vararehtorina Opetussuunnitelmatyön tasalaatuisuus ja -tahtisuus on jatkossa turvattava valtakunnallista yhteistyötä tiivistämällä. Esimerkiksi ydinaineksen määrittely ei ole korkeakoulun tai yksittäisen alan sisäinen asia, vaan onnistunut analyysi edellyttää koordinoitua kansallista kanssakäymistä eurooppalaista yhteistyötä unohtamatta. Samalla myös opiskelijoiden on voitava osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteistyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön ja opintopisteisiin siirtymistä koskevaan päätöksentekoon on ollut toistaiseksi vaihtelevaa. Ammattikorkeakouluille toisen syklin tutkinto Ammattikorkeakoulut ovat saaneet lopulta omat toisen syklin ylemmät ammattikorkeakoulututkintonsa. Ylemmillä ammattikorkeakoulutukinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Osalle ammattikorkeakoulu

11 tutkinnon suorittaneista avautuu mahdollisuus työelämäkokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintojaan suorittaen työelämälähtöinen tutkinto ammattikorkeakoulussa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tulevaisuudessa mahdollisia kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla. Tuottamansa pätevyyden puolesta ne rinnastuvat ylempään korkeakoulututkintoon. Vuoden vaihteessa opetusministeriö pyysi ammattikorkeakouluilta esityksiä ylemmiksi ammattikorkeakoulutukinnoiksi. Esityksiä tehtiin paljon ja monenlaisia. Yhteiselle suunnittelulle ja valistustyölle on selvästi olemassa tilaus, sillä käsitykset tutkintojen luonteesta tuntuvat poikkeavan suuresti toisistaan. Päättymässä oleva kokeilu osoitti kiistatta siinä mukana olleiden ohjelmien työelämälähtöisyyden. Jatkotyöskentelyssä tulisikin ottaa entistä enemmän huomioon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjen laatumääritysten eurooppalainen ulottuvuus ja pyrittävä kuvaamaan ja osoittamaan, mikä tekee suomalaisesta toisen syklin ammattikorkeakoulututkinnosta tasoltaan eurooppalaisen master-tason tutkinnon. On myös pohdittava sitä, mikä erottaa ne työelämälähtöisestä ensimmäisen syklin koulutuksesta ja mikä erottaa ne työelämää palvelevista erikoistumisopinnoista. Muodollisesti ammattikorkeakoulut ovat uudistetun tutkintorakenteensa puolesta osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Ammattikorkeakoulujen toiminnalliselle osallistumiselle on kuitenkin olemassa vielä konkreettisia esteitä. Edellytetty työelämäkokemus on epäilemättä relevanttia ajatellen tutkinnon työelämäläheisyyttä. Vaatimus on kuitenkin ongelmallinen kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa liikkuvuuden kaavaillaan tapahtuvan enenevässä määrin siten, että korkeakouluopiskelijat suorittavat ensimmäisen syklin tutkintonsa kotimaassaan; toista sykliä lähdetään suorittamaan ulkomaille mieluusti heti ensimmäisen syklin jatkoksi. Lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutustapa räätälöitynä työelämässä toimiville on ongelmallinen ulkomailta tulevia tutkinto-opiskelijoita ajatellen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen omintakeinen luonne on kiistatta positiivinen asia, ja ne epäilemättä profiloivat suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kansainvälisestikin. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei erilaisuudesta tule estettä ammattikorkeakoulujen osallistumiselle eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimintaan. 11

12 12

13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista, miten tunnistetaan ja tunnustetaan muulla tavalla kuin koulutusjärjestelmän sisällä opittua osaksi tutkinnon suorittamista. Elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluu aiemman opitun osaamisen tunnustaminen. Tällä hetkellä aiemmin opitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen periaatteet eivät ole vielä valtakunnallisesti yhtenäisiä eivätkä avoimia. Opiskelijat eivät useinkaan ole tietoisia ammattikorkeakoulunsa tunnustamiskäytänteistä. Bolognan prosessiin kuuluvat maat ovat sitoutuneet kehittämään menettelyjä aiemmin opitun tunnustamisesta seuraavaan ministerikokoukseen (Lontoossa 2007) mennessä. Yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen liittyy olennaisesti se, että kukin jäsenmaa luo korkeakoulujärjestelmästään nk. tutkintojen viitekehyksen, josta käyvät ilmi mm. tutkintojen taso (1., 2. vai 3. syklin tutkinto), vaadittava työmäärä ECTS-pisteinä, tutkintojen profiili (akateeminen/ammatillinen), oppimistulokset sekä tutkintojen antamat jatko-opinto- ja työelämäkelpoisuudet. Tutkintojen viitekehys helpottaa elinikäisen oppimisen suunnittelua, sillä se kertoo, miten opiskelureitit eri syklien ja korkeakoulusektorien välillä kulkevat. Jos opinnoissa ei pääse etenemään seuraavalle syklille suoraan, on viitekehyksestä selvittävä, mitä kautta kiertämällä voi edetä seuraavalle tasolle. Viitekehys oikein luotuna auttaa hahmottamaan tutkintojen kokonaisuutta ja tutkintojen suhdetta toisiinsa esimerkiksi niiden tuottamien oppimistulosten osalta. Euroopan tasolla Bolognan prosessin seurantaryhmä (Bologna Follow Up Group, BFUG) on laatinut yleiseurooppalaisen kuvauksen tutkinnoista ja niiden tuottamista oppimistuloksista. Tämän lisäksi Euroopan komissio on laatimassa omaa tutkintojen viitekehystään, jossa eurooppalaisten korkeakoulututkintojen lisäksi kuvattuina ovat myös ammatilliset toisen asteen tutkinnot. Siirtyminen korkeakoulusektorilta toiselle, kuten ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai toisin päin, on kahden syklin tutkintojärjestelmässä joustavampaa kuin aikaisemmin. Joustavuus koulutusjärjestelmässä merkitsee sitä, että opiskelijan ei tarvitse pelätä niin paljon väärien valintojen peruuttamattomuutta. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisessa korostetaan, ettei koulutusjärjestelmissä saisi tulevaisuudessa olla umpiperiä, joista ei enää pääse eteenpäin. Ongelmatonta sektorilta toiselle siirtyminen ei silti ole. Vaikka esim. SAMOK on ajanut tutkintojen täysimääräistä tunnustamista, samalla alalla korkeakoulusektorilta toiselle siirryttäessä opiskelijalta voidaan vaatia ns. täydentävien opintojen suorittamista. 13

14 Oppia ikä kaikki Oppiminen on koko elämän ajan jatkuva kehitysprosessi. Oppimista ei tapahdu vain muodollisessa koulutuksessa vaan myös työssä ja vapaa-ajalla, ei-muodollisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen on yksi Bolognan prosessin avainteemoja. Sen nähdään lisäävän aktiivista kansalaisuutta ja innovatiivisuutta ja sitä kautta talouskasvua. Elinikäinen oppiminen onkin yksi keskeisimmistä keinoista, joiden avulla Euroopan 14 unioni pyrkii nousemaan maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi (nk. Lissabonin strategia). Elinikäistä oppimista halutaan lisätä työllisyyden edistämiseksi ja väestön ikääntymisen vaikutusten lieventämiseksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tukevat elinikäistä oppimista mahdollistamalla työnteon ja opiskelun vuorottelun. Koska ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella, luovat ne ammattikorkeakouluihin tilanteen, jossa on kehitettävä monipuolisia ja toimivia monimuoto-opiskelun ja -opettamisen menetelmiä. Yksi näistä on ajasta ja paikasta riippumattoman verkkoopiskelun kehittäminen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Näillä koulutusmuodoilla on jatkossakin tärkeä merkitys työssäkäyvän aikuisväestön osaamistason parantamisessa ja päivittämisessä.

15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia Sosiaalinen ulottuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä ja sen tärkeyttä painotettiin edelleen Bergenin ministerikokouksessa keväällä Sosiaalinen ulottuvuus Bolognan prosessissa tarkoittaa sitä, että laadukas korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Jotta näin tapahtuisi, tulee opiskeluyhteisön esteettömyyttä edistää entistä voimakkaammin. Erityisesti asenteellinen esteettömyys on fyysisen ja opetusjärjestelyihin liittyvän esteettömyyden ohella avaintekijä vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden opiskeluolosuhteiden kehittämisessä. Suomessa maksuton koulutus takaa sen, että opiskelijan vähävaraisuuskaan ei ole esteenä opiskelupaikan valinnassa. Tähän saakka sosiaaliset asiat ovat jääneet Bolognan prosessissa vähälle huomiolle. Monissa maissa opiskelijoiden opintososiaaliset tukijärjestelmät ovat puutteellisia, terveydenhuolto on rempallaan eikä kaikille riitä edullista opiskelija-asuntoa. Sosiaalinen ulottuvuus on Bolognan prosessissa usein koettu liian epämääräiseksi ja opetusministerien toimivallan ulkopuoliseksi asiaksi. Opiskelijat ovat vaatineet sosiaalisten asioiden esiin nostamista pitkäjänteisesti, ja nyt asiassa on edistytty sen verran, että tulevaan ministerikokoukseen Lontooseen ovat maat luvanneet tuoda vertailukelpoista tietoa opiskelijoiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Näitä tietoja tullaan toivon mukaan käyttämään pohjana seuraaville tilannearvioinneille. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoille luodaan olosuhteet, joissa he voivat saattaa opintonsa päätökseen ilman yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen taustaan liittyviä esteitä. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että opintotuen tason on oltava riittävä ja opintotuen on mahdollistettava päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää sen lisäksi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, johon sisältyy terveyden edistäminen ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Vaikka sosiaalinen ulottuvuus nähdään ainakin virallisissa puheissa Euroopan korkeakoulutusalueen vetovoimatekijänä ja kilpailukyvyn lisääjänä, myös päinvastaisia toimia on tehty. Moni Euroopan maa suunnittelee maksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille ja kotimaisillekin korkeakouluopiskelijoille. Miten maksut voisivat tukea sosiaalista ulottuvuutta eli esimerkiksi sitä, että opinnot voidaan suorittaa ilman taloudellisia ongelmia? Nämä suunnitelmat ovat Bolognan prosessin periaatteiden vastaisia, ja opiskelijajärjestöjen tehtävänä on estää tällaiset tasa-arvoa heikentävät toimet. 15

16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa Kansainväliset yhteistutkinnot (joint degrees) ovat kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämiä ja hyväksymiä koulutusohjelmia. Opiskelija opiskelee osan tutkinnosta ulkomailla yhteistyökorkeakoulussa. Tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle annetaan joko yksi tutkintotodistus tai kaksoistutkinnon (double degrees) suorittaneelle useampi todistus molemmista/kaikista korkeakouluista. Kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot ovat monipuolinen, luonnollinen ja systemaattinen liikkuvuuden ja kansainvälistymisen muoto. Mistä tunnistaa hyvän yhteistutkinnon? Yhteistyökorkeakoulu ja ennakkovalmistelut: Yhteistutkinto on tehty parhaiden ja pitkäaikaisimpien yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Ennen varsinaista yhteistutkintoa on yhteistyötä tehty jo kauan, pienemmässä mittakaavassa. Yhteistyökorkeakoulujen määrä on pieni ja suhteessa käytettäviin resursseihin. Ohjelma on kehitetty aidossa yhteistyössä ja suunniteltu huolellisesti. Opiskelijat on otettu mukaan yhteistutkintojen suunnitteluun. Opintojaksojen kuormittavuudet ovat yhteismitalliset 16 kaikissa yhteistyökorkeakouluissa. Ohjelman ja korkeakoulujen laatu on varmistettu. Rahoituksen riittävyys on varmistettu. Yhteistutkinto on kaikille avoin ja maksuton. Seuraavat seikat on selvitetty: Voiko opiskelija olla kirjoilla yhtä aikaa kahdessa eri korkeakoulussa? Onko yhteistutkinto tunnustettu laissa? Mistä korkeakoulusta opiskelija saa tutkintotodistuksen? Tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. Yhteistutkinnolla on yksiköiden/laitosten vahva tuki. Seuraavista seikoista on kirjalliset sopimukset kumppaneiden välillä: Ohjelman pääsyvaatimukset ja opiskelijavalinta täyttävät kaikkien korkeakoulujen yleiset valintaperusteet Kunkin korkeakoulun velvollisuudet on jaettu. Ohjelman profiili, pituus ja laajuus on sovittu. Opetuksen ydinsisällöt on kirjattu ja niistä on sovittu. Opintosuoritusten tunnustaminen: Tunnustetaanko

17 yhteisohjelmaan kuuluvat opinnot kaikissa yhteistyökorkeakouluissa automaattisesti? Ohjelman ja korkeakoulujen laadun varmistus on suunniteltu ja kriteereistä on sovittu. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta. Osassa suosituksia on käytetty lähteenä opetusministeriön keväällä 2004 antamia suosituksia. 17

18 Koulutuksen laatua tulee kehittää Opetusministerien kokouksessa Berliinissä 2003 ministerit velvoittivat Bolognan prosessin jäsenmaita kehittämään korkeakoulujen tarpeisiin soveltuvia laadunvarmistusmenetelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on nimensä mukaisesti järjestelmä, jolla varmistetaan kussakin korkeakoulussa annetun koulutuksen laatu. Varmistamisen lisäksi laatua pyritään jatkuvasti myös parantamaan. Korkeakoulujen omia sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä arvioi kansallinen elin, Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Kaikki korkeakoulut on tarkoitus arvioida kertaalleen vuoteen 2010 mennessä. KKA:ssa on suunniteltu ns. kehittävän auditoinnin menetelmä, jossa painotetaan korkeakoulujen omaa vastuuta tarkoituksenmukaisten laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset elementit? Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet, mukaan lukien opiskelijat, saadaan osallistumaan laatutyöhön? 18 Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan palvelemaan toiminnan kehittämistä? Laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistujärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: Kattavuus Millaisia elementtejä laadunvarmistujärjestelmä sisältää? Kattaako laadunvarmistusjärjestelmä kaikki keskeiset toiminnan osa-alueet? Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy korkeakoulun toimintaan? Vaikuttavuus Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään? Miten laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja kehitetään? Minkälainen käsitys korkeakouluyhteisön jäsenillä on laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja sen vaikutuksista? Avoimuus ja viestivyys Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään

19 korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkoisille sidosryhmille? Miten tarkoituksenmukaista laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on? Miten korkeakoulu pystyy osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän avulla toimintansa tehokkuuden yhteistyökumppaneille, kuten työelämän edustajille? Miten opiskelijat voivat osallistua laadunvarmistustyöhön? Tärkeintä on huolehtia siitä, että jokainen opiskelija voi omalla panoksellaan osallistua koulutuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoille tärkeää laatutyötä tehdään myös erilaisissa ammattikorkeakoulujen työryhmissä ja hallinnollisissa toimielimissä. Myös opiskelijan oikeusturvan toteutumiselle on tärkeää, että havaituista epäkohdista ilmoitetaan esim. oman ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan. KKA:n toimeenpanemassa laadunvarmistusjärjestelmien ulkoisessa arvioinnissa arviointiryhmässä on mukana myös opiskelijoiden edustaja. Arviointiryhmän vieraillessa ammattikorkeakoulussa kuullaan myös opiskelijoiden näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmien toimivuudesta. Jotta korkeakoulu voisi saada laadunvarmistusjärjestelmiensä arvioinnista hyväksytyn "sertifikaatin", edellyttää se sitä, että myös opiskelijat ovat aidosti mukana ammattikorkeakoulujen laadunvarmistamisessa ja -kehittämisessä. Kuten kaikki KKA:n arviointiraportit, myös laadunvarmistusjärjestelmien arviointiraportit ovat julkisia, ja ne julkaistaan KKA:n verkkosivuilla. Koulutuksen laadunvarmistuksen tulevaisuus Bergenissä toukokuussa 2005 kokoontuneet opetusministerit pohtivat erityisesti sitä, miten kansallisten arviointiorganisaatioiden (kuten KKA) toiminnan laatu varmistetaan. Myös arviointiorganisaatiot tulisi altistaa laadun arvioinnille, ja tässä arvioinnissa tulisivat olla edustettuina niin korkeakoulutuksen sidosryhmät, korkeakoulutoimijat kuin opiskelijatkin. Euroopan alueella toimivista arviointiorganisaatioista ollaan myös kehittämässä yhtenäistä rekisteriä. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen laadunvarmistuksen osalta on korkeakouluissa yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista. Ministereitä puhutti Bergenissä erityisesti laadunvarmistuksen ns. globaali ulottuvuus, eli kuinka laadukkaina ja vertailukelpoisina eurooppalaisia tutkintoja pidetään muissa maanosissa, erityisesti USA:ssa 19

20 20

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen

Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen Sisällys 3 Johdanto: Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteesi? 5 Mikä Bolognan prosessi? 6 Bolognan tavoitteet 8 Opiskelijan osallistuminen

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK ECTS ja VirtuaaliAMK Yhteyshenkilöpäivät, Kokkola, JAMK ECTS? VirtuaaliAMK ECTS ja virtuaaliamk Eurooppalaisen korkeakoulualueen edellytykset Suomessa 1. kahden syklin tutkintorakenne (perus- ja jatkotutkinto)

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä Lontoon julkilausuma Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä 1 Johdanto 1.1 Me, Bolognan prosessiin osallistuvien maiden korkeakoulutuksesta

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon tilannekatsaus

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon tilannekatsaus Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän () toimeenpanon tilannekatsaus Round Table 14.2.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Mitä hyötyä ECVET'stä?

Mitä hyötyä ECVET'stä? Mitä hyötyä ECVET'stä? Kansainvälisessä liikkuvuudessa hyvä, niin opiskelijoiden kuin työvoiman liikkuvuuden osalta Saadaan selkeämmät säännöt/selkeyttää tunnistamista ja tunnustamista Pisteytys antaa

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Suomen konsultaatiovastaus 27.4.2007 Opetusministeriö 2 Kuvaus konsultaatioprosessista

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot