Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 PAKETTI BOLOGNESE II

2 Sisällys: 3 Lukijalle: Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! 4 Bolognan tavoitteet 5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää 6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä 8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? 13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys 14 Oppia ikä kaikki 15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia 16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa 18 Koulutuksen laatua tulee kehittää 21 Europassilla osoitat osaamisesi Euroopassa 22 Miten Bolognan prosessia EI pidä toteuttaa 24 Norjan ammattikorkeakoulut muutoksessa 26 Pitääkö kaikessa eurooppalaistua - luopua maksuttomuudestakin? 28 Miten opetussuunnitelmista tehdään kansainvälisiä? 29 Mitä tapahtuu vuoden 2010 jälkeen? 30 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina kansallisessa ja kansainvälisessä työssä 31 Valikoituja linkkejä lisätietoon

3 Lukijalle Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat osa nk. Bolognan prosessia, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Bolognan prosessi vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen muun muassa siten, että opintoviikot ovat muuttuneet opintopisteiksi, kansainvälisiä yhteistutkintoja suunnitellaan ja jokainen opiskelija saa valmistuttuaan tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin. Tämän vihkosen tarkoitus on kertoa, mitä opiskelijat voivat tehdä, jotta Bolognan prosessin tavoitteet toteutetaan ammattikorkeakouluissa mahdollisimman huolellisesti ja opiskelijalähtöisesti. Se tarjoaa taustatietoa, herättää kysymyksiä ja tarjoaa teemoja omassa ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan vaikutustyöhön. Vihkonen on osa opetusministeriön rahoittamaa SAMOKin vuoden 2005 Bergenin jäljillä -projektia sekä jatkoa SAMOKin vuonna 2004 julkaisemalle Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen -julkaisuun. Tässä vihkosessa käsitellään uusia teemoja ja vanhoihin teemoihin mennään hieman syvemmälle, mutta vihkosta voi lukea myös omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Ykkösosan voi itselleen ladata SAMOKin kotisivuilta osoitteesta Valaisevia hetkiä Paketti Bolognese 2:n seurassa, toivottaa Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n väki Helsingissä 15. kesäkuuta 2005 Lisätietoja antaa: kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto puh

4 Bolognan tavoitteet Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2010 saakka. Prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit kokoontuvat joka toinen vuosi ja arvioivat, miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Viimeisin kokous oli toukokuussa 2005 Bergenissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edusti Suomen delegaatiossa SAMOKin puheenjohtaja Petra Nystén. Bergenissä prosessiin liittyi vielä uusia maita, ja nyt mukana on peräti 45 eurooppalaista maata aina Albaniasta Ukrainaan. Bolognan prosessin alkuperäiset toimintalinjat ovat seuraavat: tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen kahden syklin tutkintorakenne ECTS-opintopisteisiin siirtyminen liikkuvuuden edistäminen laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen Prahan kommunikeassa vuonna 2001 lisättiin: elinikäinen oppiminen korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen 4 Berliinissä vuonna 2003 lisättiin tohtoriopinnot Lisäksi poikkileikkaavana teemana on sosiaalinen ulottuvuus. Vuonna 2005 ei enää asetettu uusia toimintalinjoja, mutta vuoteen 2007 mennessä jäsenmailta odotetaan edistystä etenkin seuraavissa asioissa: laadunvarmistusstandardien ja -suuntaviivojen toteuttaminen kansallisten tutkintojen viitekehysten toteuttaminen yhteistutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen joustavien oppimispolkujen mahdollistaminen korkeaasteen koulutuksessa sekä menettelyt aiemmin opitun tunnustamiseksi. Uudistukset tapahtuvat eri maissa eri tahtiin, mikä on luonnollista, sillä osa maista liittyi prosessiin vasta tänä vuonna. Toinen prosessin erilaisuuteen eri maissa vaikuttava seikka on se, että maat toteuttavat prosessissa helposti omia prioriteettejaan ja jättävät muut tavoitteet huomiotta. Usein uudistuksia on toteutettu pinnallisesti, esimerkiksi muuntaen opintoviikot mekaanisesti kertomalla opintopisteiksi, ymmärtämättä niihin liittyvää kokonaista ajattelutavan muutosta. Opiskelijat ovat taitavia huomaamaan, että kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää.

5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää Opiskelijoiden osallistuminen Bolognan prosessiin on äärimmäisen tärkeää. Opiskelijat ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, millaista laadukas ja tarkoituksenmukainen opetus on. Opiskelijoiden ja muiden korkeakouluyhteisön jäsenten osallistuminen prosessiin on koettu tärkeäksi myös ministerikokouksissa. Ei riitä, että opiskelijoiden annetaan puhua, heitä tulee myös kuulla! Ilman opiskelijoiden mielipiteiden kuulemista ohjausta ei voida viedä suuntaan, jossa opiskelijalähtöisyys on kaiken ydin. Opiskelijoita tulee kuulla jo päätöksiä valmisteltaessa, muuten työn tekeminen on hyödytöntä. Omassa korkeakoulussasi opiskelijoiden ääntä kantaa opiskelijakunta. Mikäli huomaat, että ammattikorkeakoulusi vie kehitystä väärään suuntaan, sinun kannattaa olla opiskelijakuntaasi yhteydessä ja kertoa asiasta. Elokuun 2005 alusta lähtien muodostetaan ammattikorkeakouluihin lakisääteiset opiskelijakunnat. Tähän saakka opiskelijayhdistysten asemaa osana ammattikorkeakouluyhteisöä ei ollut kirjattu lakiin. Opiskelijakuntien yhdeksi merkittäväksi lakisääteiseksi tehtäväksi tulee opiskelijaedustajien valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. Lakiin liittyvä siirtymäkausi päättyy Näiden päivämäärien välillä kaikkien opiskelijayhdistysten nykyinen toiminta tullaan käytännössä siirtämään uusille opiskelijakunnille. Opiskelijakuntien aseman kirjaaminen lakiin ei ratkaise kaikkia opiskelijoiden osallistumista vaikeuttavia asioita kuten opiskelijakuntien taloudellisten resurssien vaillinaisuutta. 5

6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä Kaikki ammattikorkeakoulut siirtyivät opintoviikoista ECTSopintopisteisiin viimeistään elokuun 2005 alussa. ECTS on lyhennetty sanoista European Credit Transfer and Accumulation System eli se on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä. Siirtyminen opintojen mitoituksessa opintopisteisiin ja samalla eurooppalaisittain yhteismitalliseen järjestelmään on tapahtunut vauhdikkaasti. Perimmältään uudistus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain tekninen tai hallinnollinen. Onnistuakseen uudistus edellyttää mittavan määrän opetussuunnitelmatyötä: opintojen ydinaineksen analysointia, kuormittavuuden tarkastelua ja oppimistulosten kuvausten kehittelyä. Opintopisteissä lähestymistapa on erilainen kuin opintoviikoissa. Kun opintoviikon määritelmä perustuu yhden opintoviikon vaatiman työmäärän määrittelylle, opintopisteen määrittely perustuu kokonaisen lukuvuoden ja oikeastaan kokonaisen tutkinnon työmäärään - opiskelijan näkökulmasta katsoen. Opintopisteet määräytyvät opintojaksokohtaisesti opiskelijalta edellytettävän työmäärän mukaan. Opintoviikoista opintopisteisiin siirtyminen merkitsee opiskelijakeskeisen lähestymistavan vahvistumista. Tämä on tärkeää, sillä eihän työhaastattelussakaan kukaan kysy: "Mitä sinulle opetettiin?", vaan pikemminkin: "Mitä osaat tehdä?". Opintosuunnitelmat tulisi uudistaa ydinainesanalyysein, joissa kartoitetaan jokaisen kurssin "ydinsisältö". Ydinaines tai ydinsisältö pitää sisällään ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan tulee välttämättä hallita alastaan työelämään siirtyessään. Myös eri opintojaksoja tulisi vertailla keskenään niin, että päällekkäisyydet voidaan poistaa niiden sisällöistä. Tärkeää on, ettei kurssimateriaalin määrä ole liiallinen, koska silloin opiskelija ei ehdi sisäistää kaikkea ja saattaa keskittyä epäoleellisiin yksityiskohtiin. Opintojakson alussa on hyvä muistaa, että opiskelijalle tulee selvästi kertoa, mitkä ovat opintojakson tavoitteet ja kuinka näitä tavoitteita arvioidaan. Opiskelijalla on oikeus jakson päätyttyä saada selvitys saamastaan arvioinnista. Mistä tiedän, että koulussani käytetään ECTSpisteitä oikein? Kaikkien opinto-ohjelmien sisällöt on tarkastettu yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niistä on tehty ydinainesanalyysi. Vanhoja opintosuunnitelmia ei ole vain nimetty uudestaan, vaan on tehty todella sisällöllisiä muutoksia. Opintojakson tavoitteet on kirjattu opinto-oppaaseen 6

7 oppimistuloksina, jotka kertovat, mitä opiskelijan tulee tietää, ymmärtää tai osata tehdä opintojakson jälkeen. Opetussuunnitelmatyötä on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa. Kaikkien opintojaksojen kuormittavuus on mitattu. Opintojaksot eivät ole yli- tai alikuormitettuja. Mittaus voidaan tehdä erilaisilla menetelmillä, kuten kyselyillä tai päiväkirjatutkimuksella. Harjoittelusta saadut opintopisteet vastaavat opiskelijan tekemää oikeaa työmäärää, esim. kolme pistettä vastaa 80 tunnin eli kahden viikon työmäärää. Työmäärään on laskettu kaikki opiskelijan oppimiseen käyttämä aika: lähiopetus, itsenäinen työ jne. Opinto-opas on kirjoitettu sekä suomeksi että englan niksi. Opiskelijat voivat joustavasti liikkua koulutusohjelman sisällä ja koulutusohjelmien välillä. Opiskelija saa ohjausta niin harjoitteluun kuin muu hunkin opiskeluun myös kesällä. 7

8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita Yhtenä Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on luoda yleiseurooppalainen, kahteen portaaseen tai sykliin pohjaava tutkintorakenne. Ensimmäinen sykli on alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulujen perustutkinto vastaa sitä. Toinen sykli on ylempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisesti sykleistä käytetään myös nimityksiä kandidaatti (bachelor) ja maisteri (master). Bolognan tavoitteisiin on myöhemmin lisätty kolmannen syklin eli tohtorin tutkinnon sitominen yleiseurooppalaiseen tutkintorakenteeseen. Kaksiportainen tutkintorakenne on nyt otettu käyttöön jo lähes kaikissa Bolognan prosessin maissa. Alemman tutkinnon suorittaminen antaa oikeuden ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Yhtenäinen rakenne helpottaa tutkintojen vertaamista toisiinsa, riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Samoin se helpottaa liikkuvuutta, kun ammattikorkeakoulun perustutkinnolla voi hakea opiskelupaikkaa maisteriohjelmaan missä tahansa Euroopan maassa. Yhtenäisen tutkintorakenteen ansiosta on helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon on suorittanut. 8

9 Todellisuudessa vertailu ei kuitenkaan ole aivan näin helppoa, sillä tutkintojen laajuudet ja profiilit vaihtelevat Euroopassa melkoisesti. On toisaalta hyvä, että Euroopassa säilyy monimuotoisuus eikä kaikkia puristeta väkisin samaan muottiin. Vaikka monessa maassa ensimmäisen syklin tutkinto on kolmen vuoden pituinen ja toinen sykli kahden vuoden pituinen, eri maissa toimivat erilaiset rakenteet. Suomessa on katsottu, että ammattikorkeakoulujen perustutkinto eli ensimmäisen syklin tutkinto 3,5-4,5 vuoden laajuisena palvelee hyvin työelämän vaatimuksia. Yliopistopuolellakaan ei ole uskallettu testata kolmen vuoden kandidaattitutkinnon työelämäkelpoisuutta, vaan perustutkintona pidetään viiden vuoden maisterintutkintoa. Joissakin maissa nelivuotinen ensimmäinen sykli on väkisin ja mekaanisesti typistetty kolmivuotiseksi jättämällä esimerkiksi työharjoittelu kokonaan pois tutkinnosta. Tämä on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä, kun kolmivuotinen tutkinto ei olekaan antanut opiskelijalle riittäviä valmiuksia työelämää varten. Joissakin maissa on tehty omaperäisiä tutkintorakenneratkaisuja. Italiassa rakenne perustuu malliin, jossa ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija valitsee, jatkaako hän työelämäsuuntautuneessa vai akateemisesti suuntautuneessa opinto-ohjelmassa. Edellinen opiskelijaryhmä opiskelee kaksi vuotta lisää eikä sillä ole mahdollisuutta enää jatkaa opintojaan tämän jälkeen. Akateemisen ohjelman valinneet voivat jatkaa vielä kaksi lisävuotta eli heidän opintonsa kestävät yhteensä viisi vuotta. Kesäkuussa 2005 hyväksytty ylempi ammattikorkeakoulututkinto on toisen syklin tutkinto ja sen englanninkielinen nimi on master. Se tuottaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ensimmäisen syklin tutkinto säilyy jatkossakin ammattikorkeakoulun perustutkintona ja työelämään valmentavana koulutuksena. Osa opiskelijoista voi jatkaa perustutkinnon jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon oltuaan välillä vähintään kolme vuotta työelämässä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden syventää jo hankkimaansa asiantuntemusta työelämän kehittämishankkeissa. 9

10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? Vuotta 2005 voidaan hyvällä syyllä nimittää Suomessakin suurten eurooppalaisten korkeakoulu-uudistusten vuodeksi. Opintopisteet ovat korvaamassa opintoviikot opintojen mitoitusjärjestelmänä. Laadunvarmistus on eurooppalaistumassa: korkeakoulujen toiminnan laatua aletaan arvioida eurooppalaisittain yhteismitallisesti uuden auditointimallin mukaan. Lisäksi suomalainen korkeakoulujärjestelmä kokonaisuudessaan lopulta myös ammattikorkeakoulusektori on päätetty saattaa kahden syklin tutkintojärjestelmän piiriin ja sitä kautta rakenteellisesti osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintopisteisiin siirtyminen vaatii huolellista opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö ammattikorkeakouluissa on päässyt täyteen käyntiin - sen on kuitenkin havaittu etenevän aloittain ja yksiköittäin eri tahtiin. Useissa ammattikorkeakouluissa uudistustyö on saatu vauhtiin hyvissä ajoin. Sitä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti ja koordinoidusti ottaen mukaan kaikki koulutusalat ja -ohjelmat. Näissä ammattikorkeakouluissa kehittämistyötä on resursoitu voimakkaasti ja monesti työtä on tuettu erillisin kehittämishankkein. Uudistus ei kuitenkaan etene kaikissa yksiköissä yhtä suunnitelmallisesti ja koordinoidusti eivätkä kaikki koulutusalat ole mukana yhtä aktiivisesti. 10 Juha-Pekka Liljander, KT Kirjoittaja toimii Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian vararehtorina Opetussuunnitelmatyön tasalaatuisuus ja -tahtisuus on jatkossa turvattava valtakunnallista yhteistyötä tiivistämällä. Esimerkiksi ydinaineksen määrittely ei ole korkeakoulun tai yksittäisen alan sisäinen asia, vaan onnistunut analyysi edellyttää koordinoitua kansallista kanssakäymistä eurooppalaista yhteistyötä unohtamatta. Samalla myös opiskelijoiden on voitava osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteistyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön ja opintopisteisiin siirtymistä koskevaan päätöksentekoon on ollut toistaiseksi vaihtelevaa. Ammattikorkeakouluille toisen syklin tutkinto Ammattikorkeakoulut ovat saaneet lopulta omat toisen syklin ylemmät ammattikorkeakoulututkintonsa. Ylemmillä ammattikorkeakoulutukinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Osalle ammattikorkeakoulu

11 tutkinnon suorittaneista avautuu mahdollisuus työelämäkokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintojaan suorittaen työelämälähtöinen tutkinto ammattikorkeakoulussa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tulevaisuudessa mahdollisia kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla. Tuottamansa pätevyyden puolesta ne rinnastuvat ylempään korkeakoulututkintoon. Vuoden vaihteessa opetusministeriö pyysi ammattikorkeakouluilta esityksiä ylemmiksi ammattikorkeakoulutukinnoiksi. Esityksiä tehtiin paljon ja monenlaisia. Yhteiselle suunnittelulle ja valistustyölle on selvästi olemassa tilaus, sillä käsitykset tutkintojen luonteesta tuntuvat poikkeavan suuresti toisistaan. Päättymässä oleva kokeilu osoitti kiistatta siinä mukana olleiden ohjelmien työelämälähtöisyyden. Jatkotyöskentelyssä tulisikin ottaa entistä enemmän huomioon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjen laatumääritysten eurooppalainen ulottuvuus ja pyrittävä kuvaamaan ja osoittamaan, mikä tekee suomalaisesta toisen syklin ammattikorkeakoulututkinnosta tasoltaan eurooppalaisen master-tason tutkinnon. On myös pohdittava sitä, mikä erottaa ne työelämälähtöisestä ensimmäisen syklin koulutuksesta ja mikä erottaa ne työelämää palvelevista erikoistumisopinnoista. Muodollisesti ammattikorkeakoulut ovat uudistetun tutkintorakenteensa puolesta osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Ammattikorkeakoulujen toiminnalliselle osallistumiselle on kuitenkin olemassa vielä konkreettisia esteitä. Edellytetty työelämäkokemus on epäilemättä relevanttia ajatellen tutkinnon työelämäläheisyyttä. Vaatimus on kuitenkin ongelmallinen kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa liikkuvuuden kaavaillaan tapahtuvan enenevässä määrin siten, että korkeakouluopiskelijat suorittavat ensimmäisen syklin tutkintonsa kotimaassaan; toista sykliä lähdetään suorittamaan ulkomaille mieluusti heti ensimmäisen syklin jatkoksi. Lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutustapa räätälöitynä työelämässä toimiville on ongelmallinen ulkomailta tulevia tutkinto-opiskelijoita ajatellen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen omintakeinen luonne on kiistatta positiivinen asia, ja ne epäilemättä profiloivat suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kansainvälisestikin. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei erilaisuudesta tule estettä ammattikorkeakoulujen osallistumiselle eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimintaan. 11

12 12

13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista, miten tunnistetaan ja tunnustetaan muulla tavalla kuin koulutusjärjestelmän sisällä opittua osaksi tutkinnon suorittamista. Elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluu aiemman opitun osaamisen tunnustaminen. Tällä hetkellä aiemmin opitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen periaatteet eivät ole vielä valtakunnallisesti yhtenäisiä eivätkä avoimia. Opiskelijat eivät useinkaan ole tietoisia ammattikorkeakoulunsa tunnustamiskäytänteistä. Bolognan prosessiin kuuluvat maat ovat sitoutuneet kehittämään menettelyjä aiemmin opitun tunnustamisesta seuraavaan ministerikokoukseen (Lontoossa 2007) mennessä. Yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen liittyy olennaisesti se, että kukin jäsenmaa luo korkeakoulujärjestelmästään nk. tutkintojen viitekehyksen, josta käyvät ilmi mm. tutkintojen taso (1., 2. vai 3. syklin tutkinto), vaadittava työmäärä ECTS-pisteinä, tutkintojen profiili (akateeminen/ammatillinen), oppimistulokset sekä tutkintojen antamat jatko-opinto- ja työelämäkelpoisuudet. Tutkintojen viitekehys helpottaa elinikäisen oppimisen suunnittelua, sillä se kertoo, miten opiskelureitit eri syklien ja korkeakoulusektorien välillä kulkevat. Jos opinnoissa ei pääse etenemään seuraavalle syklille suoraan, on viitekehyksestä selvittävä, mitä kautta kiertämällä voi edetä seuraavalle tasolle. Viitekehys oikein luotuna auttaa hahmottamaan tutkintojen kokonaisuutta ja tutkintojen suhdetta toisiinsa esimerkiksi niiden tuottamien oppimistulosten osalta. Euroopan tasolla Bolognan prosessin seurantaryhmä (Bologna Follow Up Group, BFUG) on laatinut yleiseurooppalaisen kuvauksen tutkinnoista ja niiden tuottamista oppimistuloksista. Tämän lisäksi Euroopan komissio on laatimassa omaa tutkintojen viitekehystään, jossa eurooppalaisten korkeakoulututkintojen lisäksi kuvattuina ovat myös ammatilliset toisen asteen tutkinnot. Siirtyminen korkeakoulusektorilta toiselle, kuten ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai toisin päin, on kahden syklin tutkintojärjestelmässä joustavampaa kuin aikaisemmin. Joustavuus koulutusjärjestelmässä merkitsee sitä, että opiskelijan ei tarvitse pelätä niin paljon väärien valintojen peruuttamattomuutta. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisessa korostetaan, ettei koulutusjärjestelmissä saisi tulevaisuudessa olla umpiperiä, joista ei enää pääse eteenpäin. Ongelmatonta sektorilta toiselle siirtyminen ei silti ole. Vaikka esim. SAMOK on ajanut tutkintojen täysimääräistä tunnustamista, samalla alalla korkeakoulusektorilta toiselle siirryttäessä opiskelijalta voidaan vaatia ns. täydentävien opintojen suorittamista. 13

14 Oppia ikä kaikki Oppiminen on koko elämän ajan jatkuva kehitysprosessi. Oppimista ei tapahdu vain muodollisessa koulutuksessa vaan myös työssä ja vapaa-ajalla, ei-muodollisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen on yksi Bolognan prosessin avainteemoja. Sen nähdään lisäävän aktiivista kansalaisuutta ja innovatiivisuutta ja sitä kautta talouskasvua. Elinikäinen oppiminen onkin yksi keskeisimmistä keinoista, joiden avulla Euroopan 14 unioni pyrkii nousemaan maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi (nk. Lissabonin strategia). Elinikäistä oppimista halutaan lisätä työllisyyden edistämiseksi ja väestön ikääntymisen vaikutusten lieventämiseksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tukevat elinikäistä oppimista mahdollistamalla työnteon ja opiskelun vuorottelun. Koska ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella, luovat ne ammattikorkeakouluihin tilanteen, jossa on kehitettävä monipuolisia ja toimivia monimuoto-opiskelun ja -opettamisen menetelmiä. Yksi näistä on ajasta ja paikasta riippumattoman verkkoopiskelun kehittäminen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Näillä koulutusmuodoilla on jatkossakin tärkeä merkitys työssäkäyvän aikuisväestön osaamistason parantamisessa ja päivittämisessä.

15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia Sosiaalinen ulottuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä ja sen tärkeyttä painotettiin edelleen Bergenin ministerikokouksessa keväällä Sosiaalinen ulottuvuus Bolognan prosessissa tarkoittaa sitä, että laadukas korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Jotta näin tapahtuisi, tulee opiskeluyhteisön esteettömyyttä edistää entistä voimakkaammin. Erityisesti asenteellinen esteettömyys on fyysisen ja opetusjärjestelyihin liittyvän esteettömyyden ohella avaintekijä vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden opiskeluolosuhteiden kehittämisessä. Suomessa maksuton koulutus takaa sen, että opiskelijan vähävaraisuuskaan ei ole esteenä opiskelupaikan valinnassa. Tähän saakka sosiaaliset asiat ovat jääneet Bolognan prosessissa vähälle huomiolle. Monissa maissa opiskelijoiden opintososiaaliset tukijärjestelmät ovat puutteellisia, terveydenhuolto on rempallaan eikä kaikille riitä edullista opiskelija-asuntoa. Sosiaalinen ulottuvuus on Bolognan prosessissa usein koettu liian epämääräiseksi ja opetusministerien toimivallan ulkopuoliseksi asiaksi. Opiskelijat ovat vaatineet sosiaalisten asioiden esiin nostamista pitkäjänteisesti, ja nyt asiassa on edistytty sen verran, että tulevaan ministerikokoukseen Lontooseen ovat maat luvanneet tuoda vertailukelpoista tietoa opiskelijoiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Näitä tietoja tullaan toivon mukaan käyttämään pohjana seuraaville tilannearvioinneille. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoille luodaan olosuhteet, joissa he voivat saattaa opintonsa päätökseen ilman yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen taustaan liittyviä esteitä. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että opintotuen tason on oltava riittävä ja opintotuen on mahdollistettava päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää sen lisäksi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, johon sisältyy terveyden edistäminen ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Vaikka sosiaalinen ulottuvuus nähdään ainakin virallisissa puheissa Euroopan korkeakoulutusalueen vetovoimatekijänä ja kilpailukyvyn lisääjänä, myös päinvastaisia toimia on tehty. Moni Euroopan maa suunnittelee maksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille ja kotimaisillekin korkeakouluopiskelijoille. Miten maksut voisivat tukea sosiaalista ulottuvuutta eli esimerkiksi sitä, että opinnot voidaan suorittaa ilman taloudellisia ongelmia? Nämä suunnitelmat ovat Bolognan prosessin periaatteiden vastaisia, ja opiskelijajärjestöjen tehtävänä on estää tällaiset tasa-arvoa heikentävät toimet. 15

16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa Kansainväliset yhteistutkinnot (joint degrees) ovat kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämiä ja hyväksymiä koulutusohjelmia. Opiskelija opiskelee osan tutkinnosta ulkomailla yhteistyökorkeakoulussa. Tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle annetaan joko yksi tutkintotodistus tai kaksoistutkinnon (double degrees) suorittaneelle useampi todistus molemmista/kaikista korkeakouluista. Kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot ovat monipuolinen, luonnollinen ja systemaattinen liikkuvuuden ja kansainvälistymisen muoto. Mistä tunnistaa hyvän yhteistutkinnon? Yhteistyökorkeakoulu ja ennakkovalmistelut: Yhteistutkinto on tehty parhaiden ja pitkäaikaisimpien yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Ennen varsinaista yhteistutkintoa on yhteistyötä tehty jo kauan, pienemmässä mittakaavassa. Yhteistyökorkeakoulujen määrä on pieni ja suhteessa käytettäviin resursseihin. Ohjelma on kehitetty aidossa yhteistyössä ja suunniteltu huolellisesti. Opiskelijat on otettu mukaan yhteistutkintojen suunnitteluun. Opintojaksojen kuormittavuudet ovat yhteismitalliset 16 kaikissa yhteistyökorkeakouluissa. Ohjelman ja korkeakoulujen laatu on varmistettu. Rahoituksen riittävyys on varmistettu. Yhteistutkinto on kaikille avoin ja maksuton. Seuraavat seikat on selvitetty: Voiko opiskelija olla kirjoilla yhtä aikaa kahdessa eri korkeakoulussa? Onko yhteistutkinto tunnustettu laissa? Mistä korkeakoulusta opiskelija saa tutkintotodistuksen? Tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. Yhteistutkinnolla on yksiköiden/laitosten vahva tuki. Seuraavista seikoista on kirjalliset sopimukset kumppaneiden välillä: Ohjelman pääsyvaatimukset ja opiskelijavalinta täyttävät kaikkien korkeakoulujen yleiset valintaperusteet Kunkin korkeakoulun velvollisuudet on jaettu. Ohjelman profiili, pituus ja laajuus on sovittu. Opetuksen ydinsisällöt on kirjattu ja niistä on sovittu. Opintosuoritusten tunnustaminen: Tunnustetaanko

17 yhteisohjelmaan kuuluvat opinnot kaikissa yhteistyökorkeakouluissa automaattisesti? Ohjelman ja korkeakoulujen laadun varmistus on suunniteltu ja kriteereistä on sovittu. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta. Osassa suosituksia on käytetty lähteenä opetusministeriön keväällä 2004 antamia suosituksia. 17

18 Koulutuksen laatua tulee kehittää Opetusministerien kokouksessa Berliinissä 2003 ministerit velvoittivat Bolognan prosessin jäsenmaita kehittämään korkeakoulujen tarpeisiin soveltuvia laadunvarmistusmenetelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on nimensä mukaisesti järjestelmä, jolla varmistetaan kussakin korkeakoulussa annetun koulutuksen laatu. Varmistamisen lisäksi laatua pyritään jatkuvasti myös parantamaan. Korkeakoulujen omia sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä arvioi kansallinen elin, Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Kaikki korkeakoulut on tarkoitus arvioida kertaalleen vuoteen 2010 mennessä. KKA:ssa on suunniteltu ns. kehittävän auditoinnin menetelmä, jossa painotetaan korkeakoulujen omaa vastuuta tarkoituksenmukaisten laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset elementit? Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet, mukaan lukien opiskelijat, saadaan osallistumaan laatutyöhön? 18 Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan palvelemaan toiminnan kehittämistä? Laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistujärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: Kattavuus Millaisia elementtejä laadunvarmistujärjestelmä sisältää? Kattaako laadunvarmistusjärjestelmä kaikki keskeiset toiminnan osa-alueet? Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy korkeakoulun toimintaan? Vaikuttavuus Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään? Miten laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja kehitetään? Minkälainen käsitys korkeakouluyhteisön jäsenillä on laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja sen vaikutuksista? Avoimuus ja viestivyys Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään

19 korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkoisille sidosryhmille? Miten tarkoituksenmukaista laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on? Miten korkeakoulu pystyy osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän avulla toimintansa tehokkuuden yhteistyökumppaneille, kuten työelämän edustajille? Miten opiskelijat voivat osallistua laadunvarmistustyöhön? Tärkeintä on huolehtia siitä, että jokainen opiskelija voi omalla panoksellaan osallistua koulutuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoille tärkeää laatutyötä tehdään myös erilaisissa ammattikorkeakoulujen työryhmissä ja hallinnollisissa toimielimissä. Myös opiskelijan oikeusturvan toteutumiselle on tärkeää, että havaituista epäkohdista ilmoitetaan esim. oman ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan. KKA:n toimeenpanemassa laadunvarmistusjärjestelmien ulkoisessa arvioinnissa arviointiryhmässä on mukana myös opiskelijoiden edustaja. Arviointiryhmän vieraillessa ammattikorkeakoulussa kuullaan myös opiskelijoiden näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmien toimivuudesta. Jotta korkeakoulu voisi saada laadunvarmistusjärjestelmiensä arvioinnista hyväksytyn "sertifikaatin", edellyttää se sitä, että myös opiskelijat ovat aidosti mukana ammattikorkeakoulujen laadunvarmistamisessa ja -kehittämisessä. Kuten kaikki KKA:n arviointiraportit, myös laadunvarmistusjärjestelmien arviointiraportit ovat julkisia, ja ne julkaistaan KKA:n verkkosivuilla. Koulutuksen laadunvarmistuksen tulevaisuus Bergenissä toukokuussa 2005 kokoontuneet opetusministerit pohtivat erityisesti sitä, miten kansallisten arviointiorganisaatioiden (kuten KKA) toiminnan laatu varmistetaan. Myös arviointiorganisaatiot tulisi altistaa laadun arvioinnille, ja tässä arvioinnissa tulisivat olla edustettuina niin korkeakoulutuksen sidosryhmät, korkeakoulutoimijat kuin opiskelijatkin. Euroopan alueella toimivista arviointiorganisaatioista ollaan myös kehittämässä yhtenäistä rekisteriä. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen laadunvarmistuksen osalta on korkeakouluissa yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista. Ministereitä puhutti Bergenissä erityisesti laadunvarmistuksen ns. globaali ulottuvuus, eli kuinka laadukkaina ja vertailukelpoisina eurooppalaisia tutkintoja pidetään muissa maanosissa, erityisesti USA:ssa 19

20 20

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI 4.5.2011 OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola SISÄLTÖ AHOT käytäntöjen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä Bolognan prosessi Havaintoja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ulkomailla suoritettu tutkinto Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaus näihin kysymyksiin

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä Lontoon julkilausuma Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä 1 Johdanto 1.1 Me, Bolognan prosessiin osallistuvien maiden korkeakoulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI

Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset. Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Erikoistumiskoulutusta koskevat sopimukset Erikoistumiskoulutusten sopimusvalmistelu -seminaari Jarmo Kallunki, UNIFI Tässä alustuksessa 1. Lainsäädäntö 2. UNIFI:n ja Arenen sopimusmallit 3. Sopimuksen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot