Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 PAKETTI BOLOGNESE II

2 Sisällys: 3 Lukijalle: Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! 4 Bolognan tavoitteet 5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää 6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä 8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita 10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? 13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys 14 Oppia ikä kaikki 15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia 16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa 18 Koulutuksen laatua tulee kehittää 21 Europassilla osoitat osaamisesi Euroopassa 22 Miten Bolognan prosessia EI pidä toteuttaa 24 Norjan ammattikorkeakoulut muutoksessa 26 Pitääkö kaikessa eurooppalaistua - luopua maksuttomuudestakin? 28 Miten opetussuunnitelmista tehdään kansainvälisiä? 29 Mitä tapahtuu vuoden 2010 jälkeen? 30 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina kansallisessa ja kansainvälisessä työssä 31 Valikoituja linkkejä lisätietoon

3 Lukijalle Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät - ja sinä voit olla vaikuttajana prosessissa! Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat osa nk. Bolognan prosessia, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Bolognan prosessi vaikuttaa jokaisen opiskelijan arkeen muun muassa siten, että opintoviikot ovat muuttuneet opintopisteiksi, kansainvälisiä yhteistutkintoja suunnitellaan ja jokainen opiskelija saa valmistuttuaan tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin. Tämän vihkosen tarkoitus on kertoa, mitä opiskelijat voivat tehdä, jotta Bolognan prosessin tavoitteet toteutetaan ammattikorkeakouluissa mahdollisimman huolellisesti ja opiskelijalähtöisesti. Se tarjoaa taustatietoa, herättää kysymyksiä ja tarjoaa teemoja omassa ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan vaikutustyöhön. Vihkonen on osa opetusministeriön rahoittamaa SAMOKin vuoden 2005 Bergenin jäljillä -projektia sekä jatkoa SAMOKin vuonna 2004 julkaisemalle Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen -julkaisuun. Tässä vihkosessa käsitellään uusia teemoja ja vanhoihin teemoihin mennään hieman syvemmälle, mutta vihkosta voi lukea myös omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Ykkösosan voi itselleen ladata SAMOKin kotisivuilta osoitteesta Valaisevia hetkiä Paketti Bolognese 2:n seurassa, toivottaa Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n väki Helsingissä 15. kesäkuuta 2005 Lisätietoja antaa: kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto puh

4 Bolognan tavoitteet Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2010 saakka. Prosessiin osallistuvien maiden opetusministerit kokoontuvat joka toinen vuosi ja arvioivat, miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Viimeisin kokous oli toukokuussa 2005 Bergenissä. Ammattikorkeakouluopiskelijoita edusti Suomen delegaatiossa SAMOKin puheenjohtaja Petra Nystén. Bergenissä prosessiin liittyi vielä uusia maita, ja nyt mukana on peräti 45 eurooppalaista maata aina Albaniasta Ukrainaan. Bolognan prosessin alkuperäiset toimintalinjat ovat seuraavat: tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen kahden syklin tutkintorakenne ECTS-opintopisteisiin siirtyminen liikkuvuuden edistäminen laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus korkeakoulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen Prahan kommunikeassa vuonna 2001 lisättiin: elinikäinen oppiminen korkeakoulujen ja opiskelijoiden osallistuminen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen houkuttelevuuden lisääminen 4 Berliinissä vuonna 2003 lisättiin tohtoriopinnot Lisäksi poikkileikkaavana teemana on sosiaalinen ulottuvuus. Vuonna 2005 ei enää asetettu uusia toimintalinjoja, mutta vuoteen 2007 mennessä jäsenmailta odotetaan edistystä etenkin seuraavissa asioissa: laadunvarmistusstandardien ja -suuntaviivojen toteuttaminen kansallisten tutkintojen viitekehysten toteuttaminen yhteistutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen joustavien oppimispolkujen mahdollistaminen korkeaasteen koulutuksessa sekä menettelyt aiemmin opitun tunnustamiseksi. Uudistukset tapahtuvat eri maissa eri tahtiin, mikä on luonnollista, sillä osa maista liittyi prosessiin vasta tänä vuonna. Toinen prosessin erilaisuuteen eri maissa vaikuttava seikka on se, että maat toteuttavat prosessissa helposti omia prioriteettejaan ja jättävät muut tavoitteet huomiotta. Usein uudistuksia on toteutettu pinnallisesti, esimerkiksi muuntaen opintoviikot mekaanisesti kertomalla opintopisteiksi, ymmärtämättä niihin liittyvää kokonaista ajattelutavan muutosta. Opiskelijat ovat taitavia huomaamaan, että kaikki ei ole kultaa, mikä kiiltää.

5 Opiskelijoiden osallistuminen on tärkeää Opiskelijoiden osallistuminen Bolognan prosessiin on äärimmäisen tärkeää. Opiskelijat ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, millaista laadukas ja tarkoituksenmukainen opetus on. Opiskelijoiden ja muiden korkeakouluyhteisön jäsenten osallistuminen prosessiin on koettu tärkeäksi myös ministerikokouksissa. Ei riitä, että opiskelijoiden annetaan puhua, heitä tulee myös kuulla! Ilman opiskelijoiden mielipiteiden kuulemista ohjausta ei voida viedä suuntaan, jossa opiskelijalähtöisyys on kaiken ydin. Opiskelijoita tulee kuulla jo päätöksiä valmisteltaessa, muuten työn tekeminen on hyödytöntä. Omassa korkeakoulussasi opiskelijoiden ääntä kantaa opiskelijakunta. Mikäli huomaat, että ammattikorkeakoulusi vie kehitystä väärään suuntaan, sinun kannattaa olla opiskelijakuntaasi yhteydessä ja kertoa asiasta. Elokuun 2005 alusta lähtien muodostetaan ammattikorkeakouluihin lakisääteiset opiskelijakunnat. Tähän saakka opiskelijayhdistysten asemaa osana ammattikorkeakouluyhteisöä ei ollut kirjattu lakiin. Opiskelijakuntien yhdeksi merkittäväksi lakisääteiseksi tehtäväksi tulee opiskelijaedustajien valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin toimielimiin. Lakiin liittyvä siirtymäkausi päättyy Näiden päivämäärien välillä kaikkien opiskelijayhdistysten nykyinen toiminta tullaan käytännössä siirtämään uusille opiskelijakunnille. Opiskelijakuntien aseman kirjaaminen lakiin ei ratkaise kaikkia opiskelijoiden osallistumista vaikeuttavia asioita kuten opiskelijakuntien taloudellisten resurssien vaillinaisuutta. 5

6 Opintopisteet tarkoittavat opiskelijakeskeisyyttä Kaikki ammattikorkeakoulut siirtyivät opintoviikoista ECTSopintopisteisiin viimeistään elokuun 2005 alussa. ECTS on lyhennetty sanoista European Credit Transfer and Accumulation System eli se on eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä. Siirtyminen opintojen mitoituksessa opintopisteisiin ja samalla eurooppalaisittain yhteismitalliseen järjestelmään on tapahtunut vauhdikkaasti. Perimmältään uudistus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain tekninen tai hallinnollinen. Onnistuakseen uudistus edellyttää mittavan määrän opetussuunnitelmatyötä: opintojen ydinaineksen analysointia, kuormittavuuden tarkastelua ja oppimistulosten kuvausten kehittelyä. Opintopisteissä lähestymistapa on erilainen kuin opintoviikoissa. Kun opintoviikon määritelmä perustuu yhden opintoviikon vaatiman työmäärän määrittelylle, opintopisteen määrittely perustuu kokonaisen lukuvuoden ja oikeastaan kokonaisen tutkinnon työmäärään - opiskelijan näkökulmasta katsoen. Opintopisteet määräytyvät opintojaksokohtaisesti opiskelijalta edellytettävän työmäärän mukaan. Opintoviikoista opintopisteisiin siirtyminen merkitsee opiskelijakeskeisen lähestymistavan vahvistumista. Tämä on tärkeää, sillä eihän työhaastattelussakaan kukaan kysy: "Mitä sinulle opetettiin?", vaan pikemminkin: "Mitä osaat tehdä?". Opintosuunnitelmat tulisi uudistaa ydinainesanalyysein, joissa kartoitetaan jokaisen kurssin "ydinsisältö". Ydinaines tai ydinsisältö pitää sisällään ne tiedot ja taidot, jotka opiskelijan tulee välttämättä hallita alastaan työelämään siirtyessään. Myös eri opintojaksoja tulisi vertailla keskenään niin, että päällekkäisyydet voidaan poistaa niiden sisällöistä. Tärkeää on, ettei kurssimateriaalin määrä ole liiallinen, koska silloin opiskelija ei ehdi sisäistää kaikkea ja saattaa keskittyä epäoleellisiin yksityiskohtiin. Opintojakson alussa on hyvä muistaa, että opiskelijalle tulee selvästi kertoa, mitkä ovat opintojakson tavoitteet ja kuinka näitä tavoitteita arvioidaan. Opiskelijalla on oikeus jakson päätyttyä saada selvitys saamastaan arvioinnista. Mistä tiedän, että koulussani käytetään ECTSpisteitä oikein? Kaikkien opinto-ohjelmien sisällöt on tarkastettu yhdessä opiskelijoiden kanssa ja niistä on tehty ydinainesanalyysi. Vanhoja opintosuunnitelmia ei ole vain nimetty uudestaan, vaan on tehty todella sisällöllisiä muutoksia. Opintojakson tavoitteet on kirjattu opinto-oppaaseen 6

7 oppimistuloksina, jotka kertovat, mitä opiskelijan tulee tietää, ymmärtää tai osata tehdä opintojakson jälkeen. Opetussuunnitelmatyötä on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa. Kaikkien opintojaksojen kuormittavuus on mitattu. Opintojaksot eivät ole yli- tai alikuormitettuja. Mittaus voidaan tehdä erilaisilla menetelmillä, kuten kyselyillä tai päiväkirjatutkimuksella. Harjoittelusta saadut opintopisteet vastaavat opiskelijan tekemää oikeaa työmäärää, esim. kolme pistettä vastaa 80 tunnin eli kahden viikon työmäärää. Työmäärään on laskettu kaikki opiskelijan oppimiseen käyttämä aika: lähiopetus, itsenäinen työ jne. Opinto-opas on kirjoitettu sekä suomeksi että englan niksi. Opiskelijat voivat joustavasti liikkua koulutusohjelman sisällä ja koulutusohjelmien välillä. Opiskelija saa ohjausta niin harjoitteluun kuin muu hunkin opiskeluun myös kesällä. 7

8 Bolognan prosessi yhdenmukaistaa tutkintorakenteita Yhtenä Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on luoda yleiseurooppalainen, kahteen portaaseen tai sykliin pohjaava tutkintorakenne. Ensimmäinen sykli on alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulujen perustutkinto vastaa sitä. Toinen sykli on ylempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisesti sykleistä käytetään myös nimityksiä kandidaatti (bachelor) ja maisteri (master). Bolognan tavoitteisiin on myöhemmin lisätty kolmannen syklin eli tohtorin tutkinnon sitominen yleiseurooppalaiseen tutkintorakenteeseen. Kaksiportainen tutkintorakenne on nyt otettu käyttöön jo lähes kaikissa Bolognan prosessin maissa. Alemman tutkinnon suorittaminen antaa oikeuden ylemmän tutkinnon suorittamiseen. Yhtenäinen rakenne helpottaa tutkintojen vertaamista toisiinsa, riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Samoin se helpottaa liikkuvuutta, kun ammattikorkeakoulun perustutkinnolla voi hakea opiskelupaikkaa maisteriohjelmaan missä tahansa Euroopan maassa. Yhtenäisen tutkintorakenteen ansiosta on helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon on suorittanut. 8

9 Todellisuudessa vertailu ei kuitenkaan ole aivan näin helppoa, sillä tutkintojen laajuudet ja profiilit vaihtelevat Euroopassa melkoisesti. On toisaalta hyvä, että Euroopassa säilyy monimuotoisuus eikä kaikkia puristeta väkisin samaan muottiin. Vaikka monessa maassa ensimmäisen syklin tutkinto on kolmen vuoden pituinen ja toinen sykli kahden vuoden pituinen, eri maissa toimivat erilaiset rakenteet. Suomessa on katsottu, että ammattikorkeakoulujen perustutkinto eli ensimmäisen syklin tutkinto 3,5-4,5 vuoden laajuisena palvelee hyvin työelämän vaatimuksia. Yliopistopuolellakaan ei ole uskallettu testata kolmen vuoden kandidaattitutkinnon työelämäkelpoisuutta, vaan perustutkintona pidetään viiden vuoden maisterintutkintoa. Joissakin maissa nelivuotinen ensimmäinen sykli on väkisin ja mekaanisesti typistetty kolmivuotiseksi jättämällä esimerkiksi työharjoittelu kokonaan pois tutkinnosta. Tämä on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä, kun kolmivuotinen tutkinto ei olekaan antanut opiskelijalle riittäviä valmiuksia työelämää varten. Joissakin maissa on tehty omaperäisiä tutkintorakenneratkaisuja. Italiassa rakenne perustuu malliin, jossa ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija valitsee, jatkaako hän työelämäsuuntautuneessa vai akateemisesti suuntautuneessa opinto-ohjelmassa. Edellinen opiskelijaryhmä opiskelee kaksi vuotta lisää eikä sillä ole mahdollisuutta enää jatkaa opintojaan tämän jälkeen. Akateemisen ohjelman valinneet voivat jatkaa vielä kaksi lisävuotta eli heidän opintonsa kestävät yhteensä viisi vuotta. Kesäkuussa 2005 hyväksytty ylempi ammattikorkeakoulututkinto on toisen syklin tutkinto ja sen englanninkielinen nimi on master. Se tuottaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Ensimmäisen syklin tutkinto säilyy jatkossakin ammattikorkeakoulun perustutkintona ja työelämään valmentavana koulutuksena. Osa opiskelijoista voi jatkaa perustutkinnon jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon oltuaan välillä vähintään kolme vuotta työelämässä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden syventää jo hankkimaansa asiantuntemusta työelämän kehittämishankkeissa. 9

10 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan työelämää - entä Eurooppaa? Vuotta 2005 voidaan hyvällä syyllä nimittää Suomessakin suurten eurooppalaisten korkeakoulu-uudistusten vuodeksi. Opintopisteet ovat korvaamassa opintoviikot opintojen mitoitusjärjestelmänä. Laadunvarmistus on eurooppalaistumassa: korkeakoulujen toiminnan laatua aletaan arvioida eurooppalaisittain yhteismitallisesti uuden auditointimallin mukaan. Lisäksi suomalainen korkeakoulujärjestelmä kokonaisuudessaan lopulta myös ammattikorkeakoulusektori on päätetty saattaa kahden syklin tutkintojärjestelmän piiriin ja sitä kautta rakenteellisesti osaksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintopisteisiin siirtyminen vaatii huolellista opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö ammattikorkeakouluissa on päässyt täyteen käyntiin - sen on kuitenkin havaittu etenevän aloittain ja yksiköittäin eri tahtiin. Useissa ammattikorkeakouluissa uudistustyö on saatu vauhtiin hyvissä ajoin. Sitä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti ja koordinoidusti ottaen mukaan kaikki koulutusalat ja -ohjelmat. Näissä ammattikorkeakouluissa kehittämistyötä on resursoitu voimakkaasti ja monesti työtä on tuettu erillisin kehittämishankkein. Uudistus ei kuitenkaan etene kaikissa yksiköissä yhtä suunnitelmallisesti ja koordinoidusti eivätkä kaikki koulutusalat ole mukana yhtä aktiivisesti. 10 Juha-Pekka Liljander, KT Kirjoittaja toimii Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian vararehtorina Opetussuunnitelmatyön tasalaatuisuus ja -tahtisuus on jatkossa turvattava valtakunnallista yhteistyötä tiivistämällä. Esimerkiksi ydinaineksen määrittely ei ole korkeakoulun tai yksittäisen alan sisäinen asia, vaan onnistunut analyysi edellyttää koordinoitua kansallista kanssakäymistä eurooppalaista yhteistyötä unohtamatta. Samalla myös opiskelijoiden on voitava osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteistyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön ja opintopisteisiin siirtymistä koskevaan päätöksentekoon on ollut toistaiseksi vaihtelevaa. Ammattikorkeakouluille toisen syklin tutkinto Ammattikorkeakoulut ovat saaneet lopulta omat toisen syklin ylemmät ammattikorkeakoulututkintonsa. Ylemmillä ammattikorkeakoulutukinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Osalle ammattikorkeakoulu

11 tutkinnon suorittaneista avautuu mahdollisuus työelämäkokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintojaan suorittaen työelämälähtöinen tutkinto ammattikorkeakoulussa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tulevaisuudessa mahdollisia kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla. Tuottamansa pätevyyden puolesta ne rinnastuvat ylempään korkeakoulututkintoon. Vuoden vaihteessa opetusministeriö pyysi ammattikorkeakouluilta esityksiä ylemmiksi ammattikorkeakoulutukinnoiksi. Esityksiä tehtiin paljon ja monenlaisia. Yhteiselle suunnittelulle ja valistustyölle on selvästi olemassa tilaus, sillä käsitykset tutkintojen luonteesta tuntuvat poikkeavan suuresti toisistaan. Päättymässä oleva kokeilu osoitti kiistatta siinä mukana olleiden ohjelmien työelämälähtöisyyden. Jatkotyöskentelyssä tulisikin ottaa entistä enemmän huomioon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältöjen laatumääritysten eurooppalainen ulottuvuus ja pyrittävä kuvaamaan ja osoittamaan, mikä tekee suomalaisesta toisen syklin ammattikorkeakoulututkinnosta tasoltaan eurooppalaisen master-tason tutkinnon. On myös pohdittava sitä, mikä erottaa ne työelämälähtöisestä ensimmäisen syklin koulutuksesta ja mikä erottaa ne työelämää palvelevista erikoistumisopinnoista. Muodollisesti ammattikorkeakoulut ovat uudistetun tutkintorakenteensa puolesta osa eurooppalaista korkeakoulutusaluetta. Ammattikorkeakoulujen toiminnalliselle osallistumiselle on kuitenkin olemassa vielä konkreettisia esteitä. Edellytetty työelämäkokemus on epäilemättä relevanttia ajatellen tutkinnon työelämäläheisyyttä. Vaatimus on kuitenkin ongelmallinen kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa liikkuvuuden kaavaillaan tapahtuvan enenevässä määrin siten, että korkeakouluopiskelijat suorittavat ensimmäisen syklin tutkintonsa kotimaassaan; toista sykliä lähdetään suorittamaan ulkomaille mieluusti heti ensimmäisen syklin jatkoksi. Lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteutustapa räätälöitynä työelämässä toimiville on ongelmallinen ulkomailta tulevia tutkinto-opiskelijoita ajatellen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen omintakeinen luonne on kiistatta positiivinen asia, ja ne epäilemättä profiloivat suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelmää kansainvälisestikin. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei erilaisuudesta tule estettä ammattikorkeakoulujen osallistumiselle eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimintaan. 11

12 12

13 Joustavat opintopolut ja tutkintojen viitekehys Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista, miten tunnistetaan ja tunnustetaan muulla tavalla kuin koulutusjärjestelmän sisällä opittua osaksi tutkinnon suorittamista. Elinikäisen oppimisen periaatteisiin kuuluu aiemman opitun osaamisen tunnustaminen. Tällä hetkellä aiemmin opitun osaamisen arvioinnin ja tunnustamisen periaatteet eivät ole vielä valtakunnallisesti yhtenäisiä eivätkä avoimia. Opiskelijat eivät useinkaan ole tietoisia ammattikorkeakoulunsa tunnustamiskäytänteistä. Bolognan prosessiin kuuluvat maat ovat sitoutuneet kehittämään menettelyjä aiemmin opitun tunnustamisesta seuraavaan ministerikokoukseen (Lontoossa 2007) mennessä. Yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen liittyy olennaisesti se, että kukin jäsenmaa luo korkeakoulujärjestelmästään nk. tutkintojen viitekehyksen, josta käyvät ilmi mm. tutkintojen taso (1., 2. vai 3. syklin tutkinto), vaadittava työmäärä ECTS-pisteinä, tutkintojen profiili (akateeminen/ammatillinen), oppimistulokset sekä tutkintojen antamat jatko-opinto- ja työelämäkelpoisuudet. Tutkintojen viitekehys helpottaa elinikäisen oppimisen suunnittelua, sillä se kertoo, miten opiskelureitit eri syklien ja korkeakoulusektorien välillä kulkevat. Jos opinnoissa ei pääse etenemään seuraavalle syklille suoraan, on viitekehyksestä selvittävä, mitä kautta kiertämällä voi edetä seuraavalle tasolle. Viitekehys oikein luotuna auttaa hahmottamaan tutkintojen kokonaisuutta ja tutkintojen suhdetta toisiinsa esimerkiksi niiden tuottamien oppimistulosten osalta. Euroopan tasolla Bolognan prosessin seurantaryhmä (Bologna Follow Up Group, BFUG) on laatinut yleiseurooppalaisen kuvauksen tutkinnoista ja niiden tuottamista oppimistuloksista. Tämän lisäksi Euroopan komissio on laatimassa omaa tutkintojen viitekehystään, jossa eurooppalaisten korkeakoulututkintojen lisäksi kuvattuina ovat myös ammatilliset toisen asteen tutkinnot. Siirtyminen korkeakoulusektorilta toiselle, kuten ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai toisin päin, on kahden syklin tutkintojärjestelmässä joustavampaa kuin aikaisemmin. Joustavuus koulutusjärjestelmässä merkitsee sitä, että opiskelijan ei tarvitse pelätä niin paljon väärien valintojen peruuttamattomuutta. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomisessa korostetaan, ettei koulutusjärjestelmissä saisi tulevaisuudessa olla umpiperiä, joista ei enää pääse eteenpäin. Ongelmatonta sektorilta toiselle siirtyminen ei silti ole. Vaikka esim. SAMOK on ajanut tutkintojen täysimääräistä tunnustamista, samalla alalla korkeakoulusektorilta toiselle siirryttäessä opiskelijalta voidaan vaatia ns. täydentävien opintojen suorittamista. 13

14 Oppia ikä kaikki Oppiminen on koko elämän ajan jatkuva kehitysprosessi. Oppimista ei tapahdu vain muodollisessa koulutuksessa vaan myös työssä ja vapaa-ajalla, ei-muodollisesti. Elinikäisen oppimisen edistäminen on yksi Bolognan prosessin avainteemoja. Sen nähdään lisäävän aktiivista kansalaisuutta ja innovatiivisuutta ja sitä kautta talouskasvua. Elinikäinen oppiminen onkin yksi keskeisimmistä keinoista, joiden avulla Euroopan 14 unioni pyrkii nousemaan maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi (nk. Lissabonin strategia). Elinikäistä oppimista halutaan lisätä työllisyyden edistämiseksi ja väestön ikääntymisen vaikutusten lieventämiseksi. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tukevat elinikäistä oppimista mahdollistamalla työnteon ja opiskelun vuorottelun. Koska ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella, luovat ne ammattikorkeakouluihin tilanteen, jossa on kehitettävä monipuolisia ja toimivia monimuoto-opiskelun ja -opettamisen menetelmiä. Yksi näistä on ajasta ja paikasta riippumattoman verkkoopiskelun kehittäminen. Ammattikorkeakoulut tarjoavat tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatillisia erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Näillä koulutusmuodoilla on jatkossakin tärkeä merkitys työssäkäyvän aikuisväestön osaamistason parantamisessa ja päivittämisessä.

15 Opiskelijoiden sosiaaliset asiat ovat osa Bolognan prosessia Sosiaalinen ulottuvuus on yksi Bolognan prosessin painopisteistä ja sen tärkeyttä painotettiin edelleen Bergenin ministerikokouksessa keväällä Sosiaalinen ulottuvuus Bolognan prosessissa tarkoittaa sitä, että laadukas korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Jotta näin tapahtuisi, tulee opiskeluyhteisön esteettömyyttä edistää entistä voimakkaammin. Erityisesti asenteellinen esteettömyys on fyysisen ja opetusjärjestelyihin liittyvän esteettömyyden ohella avaintekijä vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden opiskeluolosuhteiden kehittämisessä. Suomessa maksuton koulutus takaa sen, että opiskelijan vähävaraisuuskaan ei ole esteenä opiskelupaikan valinnassa. Tähän saakka sosiaaliset asiat ovat jääneet Bolognan prosessissa vähälle huomiolle. Monissa maissa opiskelijoiden opintososiaaliset tukijärjestelmät ovat puutteellisia, terveydenhuolto on rempallaan eikä kaikille riitä edullista opiskelija-asuntoa. Sosiaalinen ulottuvuus on Bolognan prosessissa usein koettu liian epämääräiseksi ja opetusministerien toimivallan ulkopuoliseksi asiaksi. Opiskelijat ovat vaatineet sosiaalisten asioiden esiin nostamista pitkäjänteisesti, ja nyt asiassa on edistytty sen verran, että tulevaan ministerikokoukseen Lontooseen ovat maat luvanneet tuoda vertailukelpoista tietoa opiskelijoiden sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Näitä tietoja tullaan toivon mukaan käyttämään pohjana seuraaville tilannearvioinneille. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoille luodaan olosuhteet, joissa he voivat saattaa opintonsa päätökseen ilman yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen taustaan liittyviä esteitä. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että opintotuen tason on oltava riittävä ja opintotuen on mahdollistettava päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää sen lisäksi kattavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa, johon sisältyy terveyden edistäminen ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen. Vaikka sosiaalinen ulottuvuus nähdään ainakin virallisissa puheissa Euroopan korkeakoulutusalueen vetovoimatekijänä ja kilpailukyvyn lisääjänä, myös päinvastaisia toimia on tehty. Moni Euroopan maa suunnittelee maksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille ja kotimaisillekin korkeakouluopiskelijoille. Miten maksut voisivat tukea sosiaalista ulottuvuutta eli esimerkiksi sitä, että opinnot voidaan suorittaa ilman taloudellisia ongelmia? Nämä suunnitelmat ovat Bolognan prosessin periaatteiden vastaisia, ja opiskelijajärjestöjen tehtävänä on estää tällaiset tasa-arvoa heikentävät toimet. 15

16 Kansainvälisty yhteistutkinnossa Kansainväliset yhteistutkinnot (joint degrees) ovat kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämiä ja hyväksymiä koulutusohjelmia. Opiskelija opiskelee osan tutkinnosta ulkomailla yhteistyökorkeakoulussa. Tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle annetaan joko yksi tutkintotodistus tai kaksoistutkinnon (double degrees) suorittaneelle useampi todistus molemmista/kaikista korkeakouluista. Kansainväliset yhteis- ja kaksoistutkinnot ovat monipuolinen, luonnollinen ja systemaattinen liikkuvuuden ja kansainvälistymisen muoto. Mistä tunnistaa hyvän yhteistutkinnon? Yhteistyökorkeakoulu ja ennakkovalmistelut: Yhteistutkinto on tehty parhaiden ja pitkäaikaisimpien yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Ennen varsinaista yhteistutkintoa on yhteistyötä tehty jo kauan, pienemmässä mittakaavassa. Yhteistyökorkeakoulujen määrä on pieni ja suhteessa käytettäviin resursseihin. Ohjelma on kehitetty aidossa yhteistyössä ja suunniteltu huolellisesti. Opiskelijat on otettu mukaan yhteistutkintojen suunnitteluun. Opintojaksojen kuormittavuudet ovat yhteismitalliset 16 kaikissa yhteistyökorkeakouluissa. Ohjelman ja korkeakoulujen laatu on varmistettu. Rahoituksen riittävyys on varmistettu. Yhteistutkinto on kaikille avoin ja maksuton. Seuraavat seikat on selvitetty: Voiko opiskelija olla kirjoilla yhtä aikaa kahdessa eri korkeakoulussa? Onko yhteistutkinto tunnustettu laissa? Mistä korkeakoulusta opiskelija saa tutkintotodistuksen? Tutkinto kuuluu ainakin yhden maan viralliseen tutkintojärjestelmään. Yhteistutkinnolla on yksiköiden/laitosten vahva tuki. Seuraavista seikoista on kirjalliset sopimukset kumppaneiden välillä: Ohjelman pääsyvaatimukset ja opiskelijavalinta täyttävät kaikkien korkeakoulujen yleiset valintaperusteet Kunkin korkeakoulun velvollisuudet on jaettu. Ohjelman profiili, pituus ja laajuus on sovittu. Opetuksen ydinsisällöt on kirjattu ja niistä on sovittu. Opintosuoritusten tunnustaminen: Tunnustetaanko

17 yhteisohjelmaan kuuluvat opinnot kaikissa yhteistyökorkeakouluissa automaattisesti? Ohjelman ja korkeakoulujen laadun varmistus on suunniteltu ja kriteereistä on sovittu. Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta. Osassa suosituksia on käytetty lähteenä opetusministeriön keväällä 2004 antamia suosituksia. 17

18 Koulutuksen laatua tulee kehittää Opetusministerien kokouksessa Berliinissä 2003 ministerit velvoittivat Bolognan prosessin jäsenmaita kehittämään korkeakoulujen tarpeisiin soveltuvia laadunvarmistusmenetelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on nimensä mukaisesti järjestelmä, jolla varmistetaan kussakin korkeakoulussa annetun koulutuksen laatu. Varmistamisen lisäksi laatua pyritään jatkuvasti myös parantamaan. Korkeakoulujen omia sisäisiä laadunvarmistusjärjestelmiä arvioi kansallinen elin, Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA). Kaikki korkeakoulut on tarkoitus arvioida kertaalleen vuoteen 2010 mennessä. KKA:ssa on suunniteltu ns. kehittävän auditoinnin menetelmä, jossa painotetaan korkeakoulujen omaa vastuuta tarkoituksenmukaisten laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset elementit? Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet, mukaan lukien opiskelijat, saadaan osallistumaan laatutyöhön? 18 Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan palvelemaan toiminnan kehittämistä? Laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistujärjestelmän kokonaisuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: Kattavuus Millaisia elementtejä laadunvarmistujärjestelmä sisältää? Kattaako laadunvarmistusjärjestelmä kaikki keskeiset toiminnan osa-alueet? Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy korkeakoulun toimintaan? Vaikuttavuus Miten laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään? Miten laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta seurataan ja kehitetään? Minkälainen käsitys korkeakouluyhteisön jäsenillä on laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta ja sen vaikutuksista? Avoimuus ja viestivyys Miten laadunvarmistusta koskevaa tietoa välitetään

19 korkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkoisille sidosryhmille? Miten tarkoituksenmukaista laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on? Miten korkeakoulu pystyy osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän avulla toimintansa tehokkuuden yhteistyökumppaneille, kuten työelämän edustajille? Miten opiskelijat voivat osallistua laadunvarmistustyöhön? Tärkeintä on huolehtia siitä, että jokainen opiskelija voi omalla panoksellaan osallistua koulutuksen laadun kehittämiseen. Opiskelijoille tärkeää laatutyötä tehdään myös erilaisissa ammattikorkeakoulujen työryhmissä ja hallinnollisissa toimielimissä. Myös opiskelijan oikeusturvan toteutumiselle on tärkeää, että havaituista epäkohdista ilmoitetaan esim. oman ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan. KKA:n toimeenpanemassa laadunvarmistusjärjestelmien ulkoisessa arvioinnissa arviointiryhmässä on mukana myös opiskelijoiden edustaja. Arviointiryhmän vieraillessa ammattikorkeakoulussa kuullaan myös opiskelijoiden näkemyksiä laadunvarmistusjärjestelmien toimivuudesta. Jotta korkeakoulu voisi saada laadunvarmistusjärjestelmiensä arvioinnista hyväksytyn "sertifikaatin", edellyttää se sitä, että myös opiskelijat ovat aidosti mukana ammattikorkeakoulujen laadunvarmistamisessa ja -kehittämisessä. Kuten kaikki KKA:n arviointiraportit, myös laadunvarmistusjärjestelmien arviointiraportit ovat julkisia, ja ne julkaistaan KKA:n verkkosivuilla. Koulutuksen laadunvarmistuksen tulevaisuus Bergenissä toukokuussa 2005 kokoontuneet opetusministerit pohtivat erityisesti sitä, miten kansallisten arviointiorganisaatioiden (kuten KKA) toiminnan laatu varmistetaan. Myös arviointiorganisaatiot tulisi altistaa laadun arvioinnille, ja tässä arvioinnissa tulisivat olla edustettuina niin korkeakoulutuksen sidosryhmät, korkeakoulutoimijat kuin opiskelijatkin. Euroopan alueella toimivista arviointiorganisaatioista ollaan myös kehittämässä yhtenäistä rekisteriä. Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen laadunvarmistuksen osalta on korkeakouluissa yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista. Ministereitä puhutti Bergenissä erityisesti laadunvarmistuksen ns. globaali ulottuvuus, eli kuinka laadukkaina ja vertailukelpoisina eurooppalaisia tutkintoja pidetään muissa maanosissa, erityisesti USA:ssa 19

20 20

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola

TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola TYÖELÄMÄSSÄ HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUTUKSESSA SEMINAARI 4.5.2011 OKM:N PUHEENVUORO Maija Innola SISÄLTÖ AHOT käytäntöjen edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä Bolognan prosessi Havaintoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK ECTS ja VirtuaaliAMK Yhteyshenkilöpäivät, Kokkola, JAMK ECTS? VirtuaaliAMK ECTS ja virtuaaliamk Eurooppalaisen korkeakoulualueen edellytykset Suomessa 1. kahden syklin tutkintorakenne (perus- ja jatkotutkinto)

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen

Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen Sisällys 3 Johdanto: Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteesi? 5 Mikä Bolognan prosessi? 6 Bolognan tavoitteet 8 Opiskelijan osallistuminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä

Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä Lontoon julkilausuma Kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta: haasteisiin vastaaminen maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä 1 Johdanto 1.1 Me, Bolognan prosessiin osallistuvien maiden korkeakoulutuksesta

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot